SIILINJÄRVI Rissala 1- yrityskylän laajennus

Transkriptio

1 SIILINJÄRVI Rissala 1- yrityskylän laajennus 2. kunnanosa Korttelit Asemakaava ja asemakaavan muutos Siilinjärven kunta, maankäyttöpalvelut 2014 kaavatunnus

2 Asemakaava ja asemakaavan muutos 2 (10 ) Sisältö: 1. Mikä on osallistumis- ja arviointisuunnitelma Miten vaikutan kaavoituksen eri vaiheissa? Suunnittelun lähtökohdat Asemakaavan tavoitteet Asemakaavoitusta ohjaavat selvitykset ja suunnitelmat Alueen kaavoituksesta aiheutuvat vaikutukset ja niiden arviointi Osalliset Aikataulu Yhteyshenkilöt Kuvat: Ilmakuva (kansikuva) Sijaintikartta Kuva 1 Sijaintikartta

3 Asemakaava ja asemakaavan muutos 3 (10 ) 1. Mikä on osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS työväline vuorovaikutteisessa kaavoituksessa ssa (OAS) luodaan edellytyksiä avoimelle, vuorovaikutteiselle kaavoitukselle ja hyvälle suunnittelulle. Sen tarkoituksena on auttaa asukkaita, kunnan hallintokuntia ja muita viranomaisia, yhdistyksiä ja luottamushenkilöitä löytämään oman roolinsa kaavaprosessissa. OAS kertoo osallisille kaavoituksen lähtökohdat ja periaatteet sekä sen, miten kaavatyö etenee ja kuinka ratkaisujen vaikutukset tullaan arvioimaan. Osalliset saavat tietoa miten kaavan valmisteluun on mahdollista osallistua ja milloin ratkaisevat päätökset tehdään. Kaavan laatijalle osallistumis- ja arviointisuunnitelma on työväline suunnittelun ohjelmointiin, osallistumisen ja vaikutusten arvioinnin suunnitteluun ja käytännön järjestelyihin sekä tiedottamiseen. Maankäyttö- ja rakennuslaki: Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. (MRL 62 ) Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. (MRL 63 ) Kunta voi neuvotella elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä ja toteuttamisesta. Osallisella on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumisja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Jos suunnitelma on ilmeisesti puutteellinen, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on viivytyksettä järjestettävä kunnan kanssa neuvottelu suunnitelman täydennystarpeiden selvittämiseksi. Neuvotteluun on kutsuttava esityksen tehnyt osallinen ja tarpeen mukaan ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaan asia liittyy. (MRL 64 ) 2. Miten vaikutan kaavoituksen eri vaiheissa? Kaavoituksessa osalliseksi katsotaan jokainen, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisille tulee turvata mahdollisuus saada tietoa kaavoituksen lähtökohdista ja etenemisestä sekä osallistua kaavan valmisteluun ja arviointiin. Osallistuminen ja vaikuttaminen on sitä tehokkaampaa, mitä aikaisemmassa vaiheessa se tapahtuu. Osallistuminen ja vaikuttaminen voi tapahtua: suoraan yksityishenkilönä; edustuksellisten luottamuselinten ja -henkilöiden kautta; kansalaisjärjestöjen välityksellä. Kaavoitusyksikkö on valmistellut opasvihkosen "Miten vaikutan". Lisää tietoa löytyy myös ympäristöministeriön kotisivuilta. Vireille tulo Kaavan laatiminen tai muuttaminen voi tulla vireille kunnan omasta tai asukkaan, maanomistajan tai esimerkiksi yrityksen aloitteesta. Kaavan vireille tulosta tulee tiedottaa niin, että kaikilla, joita asia koskee, on mahdollisuus saada tietoa kaavoituksen lähtökohdista sekä osallistumis- ja arviointimenettelystä (OAS). Tiedottaminen voi tapahtua esimerkiksi kaavoituskatsauksen yhteydessä.

4 Asemakaava ja asemakaavan muutos 4 (10 ) Valmistelu Kaavan valmisteluun kuuluvat: tarvittavien lähtötietojen hankkiminen; ratkaisuvaihtoehtojen työstäminen; vaihtoehtojen vaikutusten arviointi; valitun vaihtoehdon edelleen kehittäminen. Osallisille varataan jo valmisteluvaiheessa tilaisuus esittää kannanottoja ja arvioita. Tämä voi tapahtua asettamalla valmisteluaineisto nähtäville, esittelemällä hanketta erityisessä kaavakokouksessa tai pienehkön kaavatyön yhteydessä esimerkiksi henkilökohtaisin neuvotteluin. Usein päädytään kaikkien näiden vuorovaikutusväylien yhdistelmään. Kaavaehdotus Kaavakartan ja kaavaselostuksen sisältävä kaavaehdotus asetetaan nähtäville ja siitä pyydetään tarpeelliset lausunnot. Osallisilla on mahdollisuus esittää nähtävilläolon aikana kaavaehdotusta koskevia muistutuksia. Hyväksyminen Mikäli kaavaehdotusta ei lausuntojen ja muistutusten johdosta ole tarpeen tarkistaa, kunnanvaltuusto voi hyväksyä sen. Jos ehdotusta joudutaan olennaisesti tarkistamaan, se asetetaan uudestaan nähtäville. Muutoksenhaku Yleis- tai asemakaavan hyväksymispäätökseen haetaan muutosta valittamalla hallintooikeuteen. Valitusoikeus on: sillä, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen); kunnan jäsenellä; alueellisella ympäristökeskuksella; muulla viranomaisella toimialaansa kuuluvissa asioissa; maakunnan liitolla; kunnalla, joiden alueella kaavassa osoitetulla maankäytöllä on vaikutuksia; rekisteröidyllä paikallisella tai alueellisella yhteisöllä toimialaansa kuuluvissa asioissa toimialueellaan. Valituksen voi tehdä sillä perusteella, että: päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä; päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa, tai päätös on muuten lainvastainen (esimerkiksi ei täytä kaavan sisältövaatimuksia). Hallinto-oikeuden päätöksestä voi valittaa edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Tiedottaminen Siilinjärven kunnallisen ilmoituskäytännön mukaisesti kaikkien kaavavaiheiden nähtävillä olosta ilmoitetaan lehti-ilmoituksella Uutis-Jousessa ja tarpeen mukaan Savon Sanomissa. Tarvittaessa tietoa hankkeen etenemisestä sekä kaavakokouksista lähetetään osallisille myös kirjeitse. Valmistelu- ja tausta-aineisto, ns. kansalaisen kansio, on nähtävillä kunnantalolla sekä pääkirjaston infopisteessä. Kunnan kotisivuilla ( on myös tietoa kaavojen merkittävistä käsittelyvaiheista ja päätöksenteosta.

5 Asemakaava ja asemakaavan muutos 5 (10 ) 3. Suunnittelun lähtökohdat Asemakaavan suunnittelun tarve Etelä-Siilinjärven elinkeinotoiminnalle suunnattujen rakennuspaikkojen vähetessä alueelle kaivataan lisää yritystoimintaan varattuja tontteja hyvien liikenneyhteyksien varrelle. Rissalan yrityspuiston rakennuspaikat ovat pääosin kaikki varattuja ja Toivalan teollisuusalueen yritystoimintaan varatut rakennuspaikat ovat kaikki rakentumassa. Suunnittelualueen rajaus ja vaikutusalue Kaava-alue sijaitsee Joensuuntien (vt 9) eteläpuolella, nykyisen Rissalan Yrityskylän jatkeena. Suunnittelualueelta on reilun 2 kilometrin matka Toivalan keskustaan ja reilun 3 kilometrin matka Vuorelan keskustaan. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa Joensuuntiehen, idässä Rissalan yrityspuiston alueeseen, etelässä ja lännessä pelto- ja metsäalueisiin sekä Lotteisentien ja Kiveläntien asutukseen. Suunnittelualueen itäosassa on voimassa vuonna 2006 hyväksytty Rissala 1 yrityskylän asemakaava. Asemakaava-alueen pinta-ala on noin 14 ha. Asemakaavan vaikutukset ulottuvat kaava-alueen lisäksi maiseman, taajamakuvan, palvelujen tarjonnan ja liikenteen vaikutusten osalta koko Toivalan alueelle. Kuva 2 Suunnittelualueen sijainti ortoilmakuvassa (Maanmittauslaitos).

6 Asemakaava ja asemakaavan muutos 6 (10 ) Alueen nykytilanne Suunnittelualue sijaitsee Rissalan yrityskylän välittömässä läheisyydessä. Kaava-aluetta rajaavat pohjoisessa Joensuuntie, idässä Rissalan Yrityskylä, etelässä kaava-alueen ja asutuksen väliin jäävä metsäalue ja lännessä Lotteisentien ja Kiveläntien varteen sijoittuva asutus sekä Joensuuntien alittava alikulku, joka yhdistää Lotteisentien ja Suininlahdentien. Suunnittelualueella sijaitsee neljä omakotitaloa. Kaava-alueen halki itä-länsisuunnassa kulkevan Kapteeninväylän varrella sijaitsee kaksi omakotitaloa ja Lotteisentien sekä Kiveläntien varrella yhteensä kaksi omakotitaloa. Muutoin kaava-alue on vanhaa pellon pohjaa ja metsäaluetta. Alue on pääosin asemakaavoittamaton. Alueen kaavoitustilanne Maakuntakaavat Vuonna 2008 vahvistetussa Kuopion seudun maakuntakaavassa kaava-alue on osoitettu työpaikka-alueeksi. Suunnittelualueella on merkintä parannettavasta valtatiestä, kevyen liikenteen seuturaitista ja retkeilyreitistä. Ympäristöministeriön vahvistamassa Pohjois-Savon maakuntakaavassa on Kuopion seudun osalta maakuntakaavaan tehty vain muutokset vuonna 2008 vahvistettuun Kuopion seudun maakuntakaavaan. Suunnittelualue kuuluu Kuopio-Tahko matkailun kehittämiskäytävään sekä joukkoliikennevyöhykkeeseen. Ympäristöministeriön vahvistamassa Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaavassa ei ole tätä aluetta koskevia merkintöjä. Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavaluonnos on ollut nähtävillä Maakuntakaavaluonnoksessa ei ole tätä aluetta koskevia merkintöjä. Kuva 3 Kuopion seudun maakuntakaava ja Pohjois-Savon maakuntakaava. Kuva 4 Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaava ja Pohjois-Savon kaupan maakuntakaava (luonnos).

7 Asemakaava ja asemakaavan muutos 7 (10 ) Yleiskaavat Kaava-alueella on voimassa oikeusvaikutteinen Etelä-Siilinjärven yleiskaavaa, joka on hyväksytty kunnanvaltuustossa Suunnittelualue on osoitettu työpaikka-alueeksi (TP), pientalovaltaiseksi asuinalueeksi (AP-1) ja lähivirkistysalueeksi (VL). Alueella on merkintä valtatiestä (vt), kokoojakadusta (kk), sähkölinjasta (z), melualueesta (me), asemakaavoitettavasta alueesta (ask), kevyen liikenteen reitistä ja ulkoilureitistä. Kuva 5 Ote Etelä-Siilinjärven yleiskaavasta. Asemakaavat Suunnittelualueen itäosassa on voimassa Rissala 1 Yrityskylän asemakaava, joka on hyväksytty kunnanvaltuustossa Asemakaavoitettu alue on osoitettu lähivirkistysalueeksi (VL), maantien alueeksi (LT) ja kaduksi (Kapteeninväylä). Kuva 6 Ote ajantasa-asemakaavasta.

8 Asemakaava ja asemakaavan muutos 8 (10 ) Maanomistus Kaava-alue on pääosin kunnan omistuksessa. Valtatie 9 tiealueet omistaa valtio. Neljä omakotitalon rakennuspaikkaa ovat yksityisomistuksessa. Kuva 2 Maanomistus 4. Asemakaavan tavoitteet Asemakaavalla muodostetaan olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen ja teknisen huollon verkostoihin liittyvä elinkeino- ja työpaikka-alue, joka täydentää jo olemassa olevaa Rissalan Yrityskylän aluetta. Asemakaavalla lisätään yritystonttien tarjontaa ja mahdollistetaan uusien työpaikkojen syntyminen erinomaisten liikenneyhteyksien varrella sijaitsevalle alueelle. Asemakaavalla osoitetaan alueella jo sijaitsevat rakennuspaikat ja ratkaistaan miten suunniteltu ja jo olemassa oleva rakentaminen saadaan sovitettua yhteen. Asemakaavalla osoitetaan aluetta palvelevat liikenne- ja katualueet sekä virkistys- ja suojaviheralueet. 5. Asemakaavoitusta ohjaavat selvitykset ja suunnitelmat Nykyinen ja suunniteltu maankäyttö Maankäyttöä pyritään suunnittelemaan alueella olevan ja alueen tulevien palveluiden todelliseen tarpeeseen perustuen. Asianosaisten kanssa neuvotellaan, jotta suunniteltu ja olemassa oleva rakentaminen saadaan sovitettua yhteen. Yhdyskuntarakennetta tiivistävä suunnitelma arvioidaan nykytilanteen suhteen ja tehdään tarvittavat lisäykset mm. liikenneverkostoon ja kunnallistekniikkaan. Liikenneyhteydet ja liikenteen häiriötekijät Kaavatyön yhteydessä analysoidaan liikennejärjestelyjen nykytila ja mahdolliset kehittämisen tarpeet. Laaditaan tarpeelliset suunnitelmat liikenneyhteyksien järjestämiseksi ja varataan niiden perusteella katualueet asemakaavaan.

9 Asemakaava ja asemakaavan muutos 9 (10 ) Tie- ja katuliikenteestä syntyy meluhaittaa. Vuonna 2008 laadittiin Kuopion ja Siilinjärven tie- ja raideliikenteen meluselvitys. Joensuuntien parantamisen yhteydessä vuonna 2007 on tehty alueen melutilanteen selvitys. Tarvittaessa alueelle tehdään lisää meluselvityksiä. VT 17 välillä Toivala-Lentoasemantie. Melutilanteen selvitys. Destia, Kuopion ja Siilinjärven tie- ja raideliikenteen meluselvitys, Siilinjärven liikenneturvallisuussuunnitelma. Tiehallinto 2009 Kuopion seudun kevyen liikenteen strategia, 2010 Maisema ja topografia Suunnittelualueen maisemalliset arvot selvitetään ja otetaan huomioon suunnittelussa. Tarvittaessa laaditaan erillinen suunnitelma maiseman muutosten ohjaamiseksi. Alueen kokonaissuunnittelussa toiminnoille haetaan luonnollista käyttötarkoitusta ja rakennukset sijoitetaan toimintojen kannalta soveltuville paikoille. Kaavoituksen pohjaksi tehtävien suunnitelmien, mallien ja havainnekuvien avulla arvioidaan maiseman ja taajamakuvan muuttumista asemakaavassa esitettyjen alueiden rakentuessa. Luonnonympäristö Suunnittelualue on osin pelto- ja metsäaluetta. Etelä-Siilinjärven alueelle on tehty luontoselvitys Etelä-Siilinjärven yleiskaavaa varten vuonna Suunnittelualueella ei ole löydetty huomioitavia luontokohteita. Etelä-Siilinjärven yleiskaavaa varten tehtiin hulevesiselvitys, jossa valuma-alueittain tutkittiin uusien rakennettavien alueiden hulevesivaikutuksia ja määriteltiin lisäselvitystarpeita. Suunnittelualueen hulevesien käsittelystä laaditaan tarvittavat selvitykset ja suunnitelmat. Etelä-Siilinjärven yleiskaava, Luontoselvitys Siilinjärven liito-oravaselvitykset. Etelä-Siilinjärven hulevesiselvitys. Pöyry Finland Oy Taloudelliset vaikutukset Kaavataloudellisilla laskelmilla selvitetään asemakaavoitusratkaisujen kannattavuutta. 6. Alueen kaavoituksesta aiheutuvat vaikutukset ja niiden arviointi Arvioinnin tavat täsmentyvät suunnittelun edetessä. Vaikutusten arvioinnit dokumentoidaan kaavaselostuksessa. Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen - olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttömahdollisuudet, kehittäminen ja eheyttäminen - asutuksen alueellinen sijoittuminen Vaikutukset liikenteeseen - liikenteen sujuvuus, liikenneturvallisuus - kevyen ja joukkoliikenteen toimintaedellytykset Vaikutukset yhdyskuntatalouteen - kaava- ja yhdyskuntatalous - kunta- ja asukkaiden talous Vaikutukset luonnonympäristöön - luonnonsuojelu ja monimuotoisuus - pintavedet, hulevedet Vaikutukset maisemaan, taajamakuvaan ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön - maisema- ja taajamakuva - infrastruktuuri ja rakennettu ympäristö - uudisrakentamisen liittyminen alueen kokonaisuuteen - terveellisyys, viihtyisyys ja elinolot (melu ja ilman laatu) - alueen identiteetti ja imago - palveluiden alueellinen saatavuus

10 Asemakaava ja asemakaavan muutos 10 (10 ) 7. Osalliset 8. Aikataulu Alueen suunnittelua toivotaan tehtävän aktiivisessa vuorovaikutuksessa osallisten kesken sekä viranomaisten ja yhteisöjen kanssa, joiden toimialaa alueen kaavoitus koskee. Osalliset muodostavat suunnittelussa osapuolen, joka täydentää kaavoittajien suunnittelua näkemyksillään ja asiantuntemuksellaan. Osallisten esittämät huomiot ja kannanotot otetaan huomioon suunnitteluratkaisuja ja niiden vaikutuksia arvioitaessa. Suunnittelussa mukana olevia osallisia ovat mm.: - alueen asukkaat, kiinteistöjen omistajat, alueella toimivat yritykset - kuntalaiset, joiden oloihin kaavoitus vaikuttaa - Pohjois-Savon Liitto - ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat sekä liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue - Pohjois-Savon pelastuslaitos - Savon Voima Oyj - Savon Voima Verkko Oy - DNA Palvelut - Rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu, ympäristöterveys, tekniset palvelut, yritys-asiamies Kaava tulee vireille sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja valmisteluaineisto asetetaan nähtäville syksyn 2014 aikana. Kaavan valmisteluaineistosta pyydetään lausunnot ja pidetään työpalavereja tarpeen mukaan. Valmisteluaineiston nähtävillä pidon aikana osallisille järjestetään mahdollisuus keskustella kaavasta suoraan kaavoittajan kanssa. Asemakaavaehdotuksen on tarkoitus valmistua talven aikana, minkä jälkeen kaava pyritään saamaan lainvoimaiseksi. 9. Yhteyshenkilöt Timo Nenonen, kaavoituspäällikkö, puh Riikka Leskinen, kaavasuunnittelija, puh sähköposti: etunimi.sukunimi@siilinjarvi.fi internet: