KORKEIDEN VILJASATOJEN TAUSTATEKIJÄT OPTIMAALINEN KASVU JA RAVINTEIDEN OTTO, UTE KROPF
|
|
- Tuula Hyttinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SÄÄILMIÖ EL NINO JA LA NINA, KIMMO RUOSTEENOJA - Lämpimällä merellä nousevia ilmavirtauksia, kylmässä meressä laskevia ilmavirtauksia. Virtauksien muutokset ohjaavat sadepilviä. o Normaalitilanteessa tuule painavat lämmintä merivettä P ja E-Amerikan länsi rannikolta Tyynen meren yli kohti Aasian -> P- ja E-Amerikan rannikkovedet jäähtyvät ja Aasian rannikkovedet lämpenevät. Sateet tavanomaisia sekä Aasiassa, Australiassa, että Amerikassa o El Ninossa tuuli on heikko. Aasian rannikkovesien lisäksi myös suuria alueita Tyynen meren keskiosista lämpenee. Aiheuttaa kuivuutta osaan Australian Itäosaan, P-Amerikan länsiosaan, Brasiliaan ja Intiaan. Vastaavasti vettä sataa runsaasti Tyynenmeren saarilla ja P- Amerikan Itä-rannikolla. o La Nina tuuli on erittäni voimakas. P- ja E-Amerikan rannikkovedet jäähtyvät erityisen voimakkaasti ja Aasian vedet erittäin lämpimiä. Runsaita sateita alueille, joissa El Nino aiheuttaa kuivuutta. - Voimakas El Nino ja Vuodesta 2000 eteenpäin ilmiö on ollut heikko ja merivedet ovat lämmenneet tasaisesti (sitovat lämpöä ja hidastavat maapallon lämpenemistä ts. ilmastonmuutosta) - Ei vaikuta Suomen sateisiin tai lpt:in. - Vaikuttaa viljakauppaan silloin kun kuivuus osuu tärkeille viljantuotantoalueille. KORKEIDEN VILJASATOJEN TAUSTATEKIJÄT OPTIMAALINEN KASVU JA RAVINTEIDEN OTTO, UTE KROPF - Ravinteidenoton potentiaali o Syysvehnällä Englannin, Tanskan ja Pohjois-Saksan korkean sadon alueilla jyviin, olkiin ja juuriin. Maan päällä biomassa 20 tn. Kasvuaika syysvehnällä 9 kk. Kehittyy sekä lyhyenettä pitkän päivän oloissa. Sadon muodostukseen vaikuttavat vesivarat maassa sekä sateessa saatava vesi. Lämpö lisää haihtumista ja haihtuminen typen ottoa. - Jyväsadon vs. olkisato o Muuttunut lajikejalostuksen myötä 10 tn jyviä: 10 tn olkia suhteesta kohti 12 tn jyviä: 8 tn olkia suhteeseen. o Viljelytekniikan tuetta satopotentiaalia -> typpeä ohjattava tähkän kasvattamiseen, ei satoa tuottamattomiin versoihin ja lehtiin (käytön ajoitus lajikkeen mukaan) o Yhteyttämistuotteiden lähde-kohde muutokset kasvun aikana - Täytyy o Tiedettävä pellon ja alueen satopotentiaali kylvöpäivän jälkeen o opitaan arvioimaan viljelykasvin kehitysrytmi ja kasvullisen kehityksen vaihe o Tähkä on suuri yhteyttämistuotteita tarvitseva kohde. On löydettävä tähkän ajankohta tukemaan tähkän erilaistumista erityisesti typen avulla - Liikaa biomassaa o Tiheä kasviyksilömäärä ja tähkämäärä tarvitsevat paljon vettä (tiheys 600 kpl/m2 vs. 400 kpl/m3 tarvitsee 50 % enemmän vettä. Huom! eri maalajeilla ja sademäärillä eri kasvutiheys on optimaalinen)
2 o Jos lehtiä on enemmän kuin mitä kehitysvaiheeseen nähden on tarpeen, yhteyttämistuotteita ja typpeä sitoutuu lehtiin, ei jyvänmuodostukseen. Lehdet kilpailevat yhteyttämistuotteiden kohteena. Esimerkiksi myöhäinen lajike, liikaa typpilannoitusta erityisesti korrenkasvuvaiheessa ja liian suuri tiheys. Suuri lähteen (lehtien) vetovoima vähentää ravinteiden siirtoa jyviin. Vapaa nitraatti- > heikko korsi, sairaat lehdet, lako. Väärään aikaan tuleva typpi aiheuttaa raviteiden hukkautumista ja jyväsadon alenemista. - Tuottamaton biomassa o Satoa tuottamattomat sivuversot (sitovat ravinteita, joita tarvittaisiin päävesolle). o Syysvehnän heikon talvehtimisen jälkeen kasvusto voi olla harva, syntyy paljon satoa tuottamattomia sivuversoja. o Liikaa typpeä väärään aikaan, ylläpitävät satoa tuottamattomia sivuversoja. - Kasvutiheys o Raskailla mailla voi olla suurempi syysvehnän kylvötiheys ( kpl/m2), kuin kevyillä mailla, jotka kuivuvat helposti ( kpl/m2). Lisäksi aikaisessa kylvössä voi olla enemmän tiheyttä kuin myöhäisessä. o Syysvehnällä versojen muodostus lyhyen päivän oloissa. Versomisajan kesto vaikuttaa versojen määrään. Aikaisessa kylvössä ehtii muodostua enemmän tähkiä/kasvi. Myöhäisessä kylvössä vähemmän versoja/kasvi o Kevätvehnällä ei ehdi juurikaan muodostua sivuversoja 1kasvi= 1tähkä o Kevätvehnää rajoittaa veden puute. Tähkätyypin valinta tärkeä kuinka paljon tähkässä on kehittyviä jyviä. o Pitkä versoutumisaika muodostaa tiheän kasvuston, tarvitaan riittävästi vettä. Voidaan valita lajike jonka jyvälukumäärä on suuri. o Kasvutiheys = tähkäluku/jyviä tuottavien versojen määrä - Jyviä tuottavat versot o Havainnoin erot jyviä tuottavien ja tuottamattomien versojen juurissa. o Jyviä tuottavissa juuret ovat suuria, paksuja ja niillä on vaaleat kärjet. Jyviä tuottavalla versolla on omat juuret, jotka tukevat ravinteiden ja veden ottoa jyvien muodostumisvaiheessa. Jos (sivu)versossa ei ole tarpeeksi lehtiä (3 kpl) se ei pysty tuottamaan kunnon juuria ja tuomaan ravinteita ja vettä jyville. o Siemenjuuret ovat ohuita ja lähtevät siemenestä - Pelkän verson katsominen ei riitä, on katsottava koko kasvia. o Kuvassa alimmat lehdet ovat pääverson lehtiä o Kuvassa sivuverso, jossa kolme lehteä tekee myös tähkän o Kuvassa sivuverso, jossa kaksi lehteä ei selviä jyvän muodostukseen asti ja ei myöskään välttämättä palauta ravinteita pääversolle, jos ehtii liian typen voimalla kehittyä liian pitkälle. Jää silloin vain kilpailemaan vedestä ja ravinteista liian pitkään. - 3 eri kasvia tai yksi kasvi o Liian suuri typen kerta-annos voi lisätä satoa tuottamattomien sivuversojen määrää o Väärä lajike väärälle maalle ja viljelytekniikalle voi lisätä satoa tuottamattomien sivuversojen määrää o Kasvi, jossa on sivuversoja ja pääverso on voimakas; Pääverso ottaa vallan kasvussa, mutta sivuversoja joissa on 3 lehteä voivat selvitä, jos pääverson kasvua hidastetaan kasvunsääteellä. Liian pitkälle kehittyneet sivuversot, joihin ei ehdi muodostua tähkää kuluttavat yhteyttämistuotteita lehtien ylläpitämiseen, eivät tuota satoa.
3 - Vertaa lehtiä o Satoa tuottavassa versossa oltava 4 elävää lehteä kukkimisvaiheessa, jos enemmän on lehtiä liikaa. Kehitysasteella 85 ei saa olla enempää kuin yksi elävä lehti. - Oikea lajjike: o Lajikkeet luokitellaan Saksassa tiheäjyväisiä tähkiä muodostaviin ja runsaasti versoja muodostaviin lajikkeisiin. Luokkia 1-8. o Tähkän erilaistuminen alkaa kaksoiskehävaiheen jälkeen. Lehtien määrä määräytyy ennen sitä. o 4 viikon päästä kaksoiskehävaiheesta kasvuaste tarvitaan lisätyppeä kun tähkylät muodostuvat. Tässä vaiheessa typpi voi tukea myös sivuversoja, joissa ei muodostu tähkää ja joita ei haluta tukea kasvussa. o 6 viikkoa kaksoiskehävaiheesta tähkylät ja kukat kehittyneet (kasvuaste 32 kaksi solmua). Satokomponenttien määrään ei voida enää tämän jälkeen vaikuttaa, mutta kukintavaiheessa tarvitaan vehnällä vielä paljon typpeä. o Vehnällä nuorimmat jyväaiheet ovat tähkän alaosassa ja päässä. Keskellä ovat vanhimmat jyväaiheet. Ala- ja yläpään jyvät abortoituvat pois, jos typpeä ei ole ollut tarpeeksi kukkinnan aikaan. - Tähkän erilaistuminen o Ohralla lisätyppi annettava jo hyvin varhain kasvuasteella (2-lehtiaste), myöhään annettu typpi ei ole hyväksi ohralle. - Kohteen varastointikyky o Tähkä on kuin siilo, johon yhteyttämistuotteet varastoidaan. siilon koko riippuu: Kukkien määrästä, hedelmöittyneiden kukkien määrästä, endospermin solujen määrästä (jyvän ydin, jonka soluluku määräytyy ennen kukintaa) - Selvitä ja tue o Tunne kehitys, lajikkeen ominaisuudet ja tue kehitysprosessia lajikkeen vaatimalla tavalla. - Typen otto o Kasvin pitää hiota ts. haihduttaa vettä, jotta typpi pääsee kasviin o typpi liukenee veteen ja liikkuu kasviin haihtumisimun mukana o Typen saantiin vaikuttaa lämpötila (haihtuminen) ja typen konsentraatio maassa. Tarve 5 kg N/pv - Lidenhof o Vedenotto 70l/m2, kun maa kenttäkapasiteetissa o Jos on kylmä, pienennä satotavoitetta (koska kasvi ei juo, typpeä ei kulu) o Märässä maassa typen konsentraatio laimenee esim. Savimaa voi pidättää hyvin suuren määrän vettä o Kuivassa maassa typen konsentraatio maassa kasvaa, koska se laimenee pienempään vesimäärään. - Typen ajoitus o Tuetaan sadon rakentumisen prosesseja sopivalla typen käytöllä - Muuta; o o o Rikki tärkeä kasviravinne 7 kg N otto tarvitsee 1 kg S. ts. 10 tn sato vaatii 25 kg S. Rikki on tärkeä solujen erilaistumisessa. Mn kun korkea ph Cu kun eloperäistä ainesta tai esikasvina on nurmi
4 o o Zn maissille Mikroravinteita on kuitenkin vaikea saada kasviin, vaikka puutetta on näkyvissä. Kirjallisuus on vanhaa (50-luvulta) ja pohjautuu kasvihuonekokeisiin. PUNAHOMETORJUNNAN AJOITUS SARI PELTONEN; - Kemiallinen torjunta ei ole liitettävissä muihin ruiskutuksiin - kukkinnan alkaessa, vaikutus myös ruosteisiin ja hlp Tautikuvaus - heikko taudinaiheuttaja, odottaa hetkeä, kun kasvin on heikoimmillaan o orasvaihe, kukinta, (tuleentuminen). o stressaavat orastumisolot, siitepöly muodostaa ulkopuolisen ravinnelähteen ja samalla kasvilla energiatarve suuri o heikentyneet kasvustot, jossa lakastuneita kasviosia ravinnon lähteenä - Säilyy jyvissä ja kasvintähteissä maassa. Ennaltaehkäisy: esim. siemenen kunnostus ja peittaus. Leviämisvaiheessa viljelykierto, kasvitähteen muokkaus ja maan hyvä kasvukunto. - Tähkävaiheen torjuntaruiskutus - Lajikevalinnassa aikaisuus, lajikekestävyys, laonkesto. - aikainen korjuu, kuivaus heti ja alipainekuivurit hyviä vähentämään homeita, lajittelu. Torjunta - kukinnan alussa o kelletävät heteet näkyvissä o ohralla heti kun tähkä tulee ulos tupesta, vehnällä ja kauralla hieman tähkän tai röyhyn ulostulon jälkeen. o pitkittynyt kukinta lisää riskiä (kostea ja sateinen sää) o torjunta vaikuttaa DON toksiineihin, ei esim. TH2 toksiineihin (eri Fusarium -laji) Toteaminen - Heteet kauran röyhylletulon jälkeen kun röyhy täysin auki. Yläosa alkaa valmistua ensin. Kukinta vrk. Torjunta kun ensimmäiset heteet röyhyn yläosassa näkyvät. Koetuloksia: Ohra; - T2 vaiheessa Proline 0,4 vs. Proline T3 + 0,6; pieni ero myöhäisellä (T3-asteen) käsittelyllä - Comet pro Prosarro T2-kasvuaste vs. Proline 0,8 tähkälle T3-kasvuaste ja Comet ja Prosaro, suuri vaikutus myöhäisellä käsittelyllä - Hlp paljon parempi
5 - Huom. myöhäisempi käsittely lisäsi joskus T2/TH2 toksiinipitoisuuksia Delaro, Prosaro, Juventos, Juventus hyväksyttyjä - Delaro aiheuttaa vihertymisvaikutusta (strobia mukana ja viivyttää puintia!!) 2014 tuloksia kauralla - Ringsaker kauralla ja Akseli kauralla. Pitoisuudet Akselilla saatiin laskemaan kun kaksi käsittelyä Prolinelle (lippulehti ja kukinnan alussa) Miksi punahomeet lisääntyneet - Kevennetty muokkaus ja ei viljelykiertoa - punahomelajiston muutokset (monta lajia, joiden populaatiot muuttuneet) - kasvinsuojeluainevalikoiman muutos. Strobien lisääntyminen? - Lajikemuutokset? Jalostusohjelmissa ei punahometta ei arvioida tällä hetkellä - Muuhun viljelyyn panostaminen Lajistot; - Vanhat lajit (F. Culmorum); Suvuton itiö johtojänteisiin, lehtiin ja tähkään. Voi aiheuttaa tyvitautia orasvaiheessa - Uusi laji (Fusarium graminearum), jolla myös suvullisia itöitä (helemöityksen kautta). Kehittyvät kasvitähteissä mm sängessä, kehittää kotilopullon, josta itiöt ponnahtavat ulos lehdille ja tähkään ja leviävät myös tuulen mukana. - Moninainen; 10 eli lajia ja 8 eri toksiinia. DON ja ZEA toksiineilla raja-arvot, mutta T2, HT2, NIV, FUS, DAS, MON ei. - T2 ja HT2 kun kukinnan aika on kuiva ja lämmin, ovat Fusariumin heikoimpia kilpailijoita esim F. Langsethiae Haasteita; - toksiinien määrässä suurta vaihtelua eri viljaerissä ja pellossa. Elisa-pikanäytteissä otetaan 1 g, saadaan helposti erilaisia tuloksia samasta kuormasta! VYR:n seurannassa; - Syysviljoissa ei ole ongelmia DON-toksiineissa tai H2 tai T2 toksiini ongelmia koko seurantajaksolla 2000 alkaen - Miksi syysviljoissa ei ole? Kukinta ajoittuu eri aikaan, kuin kevätviljoilla. Itiöitä ei ehkä vielä kukintaaikaan ilmassa. - Myös Mallasohrassa vähän toksiineja.
6 - Rehu-ohrassa toksiineja runsaasti Erityisesti myöhäisistä puinneista myös Miksi rehu- ja mallas ovat erilaisia? Alue vaikuttaa. Rehuohrissa enemmän pohjoisia alueita, samoin monitahoisia ohria. Mallasohrilla pienempi typpilannoitus ja pysyvät paremmin pystyssä. - Kevätvehnällä ajoittain yksittäisiä korkeita pitoisuuksia, mutta vehnällä ei TH2 ja T2 ongelmaa, vain DON toksiineja - Kauralla säännöllisesti toksiineja 2006 vuotta lukuun ottamatta. Myöhäisemmät puinnit erityisen toksiinisia. Myös TH2/T2 ongelmaa. Historia ja syy-seuraussuhteet; - raja-arvot 2006, pikamittausmenetelmät 2011 alkaen käyttöön. - Pohjoisessa Suomessa DON riski kasvaa - Siemenen peittaus näyttää vähentävän riskiä. Kaurassa sertifioitu siemen voi olla peittaamaton ja tilasiemenessä paljon peittaamatonta. Mikä selittää punahomeen esiitymistä? - sään selitysaste50 % - Kasvitähteiden muokkaus 35 % - Lajike 15 % Sadonkäsittelyllä voidaan vähentää toksiineja - lajittelu, pienet jyvät pois - kuivaus heti 14 %:iin - Kaura on vaatimaton kasvi, joka menestyy heikoissa kasvuoloissa, se ei ole arka happamuudelle -> viljely heikoilla ts. punahomealttiilla lohkoilla. Viljelyyn panostaminen? Öljypellavan viljelymahdollisuudet: Ville Kauppinen, Elixioil alkupuolelta alkaen elintarvikekäyttöön Suomessa, sitä ennen karjanrehuna - Miksi: o 60 % omega 3 rasvahappoa! Alfalinoleni-happona o ravintokuitua 40 %, joka jakautuu ihanteellisesti liukenevan ja liukenemattoman välillä o Lignaanipitoisuus mikrogrammoina paljon enemmän kuin soijassa. Suojaa hormoniperäisiltä syöviltä o ha, ha. o Viljelyala ei kata tarvetta o Elixioil tuo merkittäviä määriä tekniseen tuotantoon (Ruotsi), elintarvikekäyttöön on riittänyt kotimainen o Maailmalla öljypellavaa viljellään mm. Kanadassa.
7 - Muita toimijoita, Sinipellava, pohjanmaalla Linseed? - Käyttö; ravintolisät, omega 3 kanamunat, hevostuotteet, puunsuojat jne. Viljely: Miksi? - hyvä esikasviarvo o nostaa satoa +10 % vrt. rypsi o katkaisee tautiketjua o vaatimaton viljeltävä o työvaiheiden ajoitus eri aikaan kuin viljoilla (kylvetään ensimmäisenä keväällä ja puidaan viimeisenä) - Lajikkeet, maatiainen Helmi, huippulajikkeet 3 tn/ha - Lannoitus: o kg N/ha o Liika typpi; lakoa, jälkiverosa, epätsaien tuleentuminen o Ei tauteja o I-II vyöhyke, hikevä hieta tai savimaa. o Ei metsän reunaan, avoin ja tuulinen. ph 6,5 o kg/ha -> kpl/m2 o 2-3 cm syvyyteen o myös suorakylvönä o Rikkatorjunta tärkeä (heikko varjostamaan) Savikka ongelma Esim. Ally 50 ja Gratil tankkiseoksena + kiinnite - Puinti: o kietoutuu kelalle o ajoitus, kun sylkky (siemenkota) helisee, siemen ruska ja sylkky harmahtava o kasvusto ränsistynyt ja lehdet pudonneet o kolmas perättäinen poutapäivä o oma terä o kuivatus viimeistään 4 h sisällä puinnista o kuivaus alle 65 astetta, kosteus 6,5-7,5 % o Satotavoite kg/ha - Kate: o 1500 kg/ha 450 /tn -> 900 :n kate (A ja B alueen tukitasoilla) - Luomuviljely: o Esikasvina vilja, sitä ennen jokin latauskasvi o Rikat (harvat kasvustot ongelma) o Seosviljely rypsin kanssa o Luomulisä 400 /tn
8 - Lannoitus- ja pölytyskokeet o Laser-lajikkeen viljely loppuu, uusi lajike etsinnässä. o Contess ja Abacus- lajikkeet, molemmilla annetut lannoitukset lisäsivät satoa N-määrän kasvaessa o Laatuhinnoittelu (3 luokkaa) o Öljypellavan viljelyopas löytyy pdf:nä netistä, Tiina Toivonen@elixioil.fi tai EDELLYTYKSEN MAAN KASVUKUNNON KORJAAMISELLE, TUOMAS MATTILA Osuuskunta luonnonkoneisto; tutkimus- ja konsultointi, rakennussuunnittelu Kilpiän tila - yksityinen tutkimus- ja koulutustila - maalajit kalliosta hiekkaan ja saveen ja mutaan ha peltoa, 130 ha metsää - SYKE:n tutkija, joka halusi testata tutkimusideoita käytännössä Luomukierto korjaa maan rakenteen syväjuurisilla kasveilla - taustana yksipuolinen ohranviljelytausta - luomussa 2007-> 2010, juuret pinnassa ja iso osa maasta edelleen massiivista. - Väite: Tiivistyminen on savimaiden ongelma? hshht, työt tehty 5,5 tn tr:lla -> iskostunut maa - Väite: Nurmea ei voi jankkuroida ja pilaa maan rakenteen. Jankkuroinnin jälkeen sinimailanen riehaantui kasvuun. - Yläkuva jankkuroimaton, alakuva jankkurointu - Sama jankkuri, sama kasvi, eri tulos? - Pellon kasvukunto korjattu? Ruis on herkkä boorin ja kuparin puutteelle. Kaura herkkä sinkin puuttelle? - Mistä kasvit koostuvat? o 95 % ilmaa; halli 45, hiili 44, vety 6, typpi 2,jne. - Vehnän lisälannoituskoe S-joella; o Typen lisäys lisää satoa tiettyyn rajaan asti - Usean rajoitteen hypoteesi, kaikki kasvutekijät rajoittavat o Kasvi voi vaikuttaa maahan o N-rajoittaa, sokeria juuriin-> % yhteytyksestä ulos juurieritteinä -> ilmainen lounas mikrobeille. Jos kasvi haluaa kiihdyttää maan hajoitustoimintaan -> helpot ja vaikeat sokerit, typpi jne. o Dynamiikka ja ajoitus: juurikarvat vyöhykkeeseen, jossa on kuolevia mikrobeja. Vapaita ravinteita kasville. - Aiheutuu ero maan mitatun ravinteen ja kasvin mitatun ravinteen välillä. Esim. fosforit kasvissa voivat olla normaalit. Kalsium, rikki, boori ja kalium näyttäisi olevan rajoittavia kasvianalylysin mukaan. - Ray Archuleta, US-NRCS `Plant and soil are one`
9 - Orgaanisen aineen muodostumisen edellytykset o Riittävästi ravinteita o sopivasti ilmaa ja vettä o elämää maan pinnalla o elämää maan sisällä o sopivasti häiriöitä (esim. niittorytmi nurmilla) Miten näitä korjataan? - Ca:Mg ja maan rakenne o Paljon Ca -> aggregointi, Paljon Mg > dispersio o Ylikalkitut, paljon kalsiumia, mutta Juuson pellot savipitoisia, jossa myös paljon mg:tä. o Liian korkea mg suhde lähes tuplaa eroosionnopeuden (sadetuskokeissa). o Kationitasapainolaskuri; luononkoneisto.fi -> kationinvaihtokyky o Ylikalkitus syrjäyttää hivenravinteet pihalle. - Vesi ja ilma o Jankkuri ohjaa vettä o Jankkuroinnissa vesi pitää ohjata harjuille, pois laaksosta (märistä paikoista poispäin) ktso. kuva o Lapiolla työsyvyyden etsiminen, harppa-vatupassiyhdistelmällä korkeuskäyrän etsiminen - Kasvipeitteisyys elämää maan pinnalla o Kasvusto+kasvukautta jäljellä, kasvi menee rakoon, sade ei pääse enää lossaamaan rakoa umpeen. o Eversin nr-jankkurit, hyvin siisti jälki, McKonell jättää liian krouvin jäljen. o Italianraiheinän jankkurointia, esim aluskasvin jankkurointi puinnin jälkeen. Väh. 4 vkoa kasvua vielä jankkuroinnin jälkeen. Syvempi kerros stabilointiin. o Jankkuroidaan 5 cm tiivistymän läpi juuristolle lisää kasvutilaa o Jatkuva valkoapilakasvusto, jota runnotaan gramma-aineella ja syksyllä pääsee taas kasvuun (ei kilpaile viljan kanssa, mutta on syksyllä peittämässä maata) o Kuva: Syysöljykasvien kylvö jankkuroinnin aikana -> kaksi työvaihetta yhdistyy, löyhä maakosketus lisää siementarvetta ( tai striptil-laite). o Syysrypsi/syysrapsi sekaisin persianapilan ja virnan kanssa sekaisin. Lisää satoa, ei etanoita! Huom! peltovirnaa, joka ei talvehdi tai härkäpavun jättöpapujen sekaan.
Miten hometoksiinit hallintaan?
Miten hometoksiinit hallintaan? Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto VYR Turvallisuustyöryhmä ja viljan turvallisuustietoseuranta; MTT, Evira, ProAgria Viljan punahome ja hometoksiinit, uusi vai uusvanha
LisätiedotTasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen
Tasapainoinen lannoitus viljat ja öljykasvit 2/2012 A Kerminen Typpi lisää satoa ja valkuaista 9000 8000 7000 6000 5000 Kevätvehnän typpilannoitus sato ja valkuais-% 14 13 12 11 Typen puutteessa kasvi
LisätiedotPunahome ja muut ajankohtaiset asiat viljojen kasvinsuojelussa
Punahome ja muut ajankohtaiset asiat viljojen kasvinsuojelussa Päivi Parikka Marja Jalli MTT Kasvintuotannon tutkimus etunimi.sukunimi@mtt.fi Pohjanmaan Peltopäivä 29.7.2014 900 KASVUKAUDEN LÄMPÖSUMMA
LisätiedotLisälannoitus kasvukaudella
Lisälannoitus kasvukaudella Kuivina kasvukausina typen hyötysuhde jää alhaiseksi. Rehevinä kasvukausina typenpuute voi rajoittaa satoa ja valkuaista. Liika typpi altistaa laolle. Yleisen kasvukunnon kannalta
LisätiedotKasvintuotanto kannattaa
Kasvintuotanto kannattaa Loppuseminaari Havaintokoetoiminnan satoa vuosilta 2011-2013 Pirjo Kivijärvi ja Kari Narinen MTT Kasvintuotannon tutkimus, Mikkeli Puh. 040 828 8254 pirjo.kivijarvi@mtt.fi Havaintokoetoiminta
LisätiedotSyysrypsin viljely Antti Tuulos
Antti Tuulos 19.4.2012 1 Esityksen sisältö: Syysrypsi viljelykasvina Syysrypsin perustaminen suojaviljaan Satotuloksia kevätviljan ja syysrypsin seoskasvustoista Allelokemikaalit Ravinteiden talteenotto
LisätiedotKauran hometoksiinit. Monipuolinen kaura -seminaari , Raisio -konserni, Raisio
Kauran hometoksiinit Monipuolinen kaura -seminaari, Raisio -konserni, Raisio Veli Hietaniemi Uudet liiketoimintamahdollisuudet Luonnonvarakeskus 1 2.9.2015 Viljojen käyttö teollisuudessa 2016 Kuva: Luonnonvarakeskus
LisätiedotViljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke
Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke 1 Viljelykierto? Suomen pelloilla yleisimpiä viljelykiertoja
LisätiedotHometoksiinit hallintaan
Viljelijäseminaari 26.1.2017, Huittinen järjestäjänä Vilja-alan yhteistyöryhmä Hometoksiinit hallintaan Tutkija Veli Hietaniemi Uudet liiketoimintamahdollisuudet Luonnonvarakeskus Johdanto Viljojen Fusarium
LisätiedotVINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN
VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225
LisätiedotPeltokasvien luomuviljely
Luomuviljelyn peruskurssi Peltokasvien luomuviljely LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke 2 Luomussa huomioon otettavaa lajikevalinnassa Peltojen kasvukunto Aikaisuus Sadon käyttötarkoitus Korren
LisätiedotViljan hygieeninen laatu
Viljan hygieeninen laatu voiko homeita välttää? Laboratoriopäällikkö Veli Hietaniemi, MTT, 31600 Jokioinen, veli.hietaniemi@mtt.fi Laatuviljaseminaari 10.3.2009, Maaseuturavintola Hollolan hirvi, Hollola
LisätiedotViljelyohjelmalla lisää puhtia
Knowledge grows Viljelyohjelmalla lisää puhtia Juho Urkko K-maatalous Viljelen kauraa A. Eläinten rehuksi kun täytyy B. Huonoilla lohkoilla, minne ei ohraa / vehnää voi kylvää C. Kannattavana viljelykasvina
LisätiedotGluteenittomalle tattarille on kysyntää!
Gluteenittomalle tattarille on kysyntää! Pohjois-Pirkanmaan Tattariosuuskunta Puheenjohtaja Juha Anttila Maatalousmuseo Sarka 16.10.2018 Tietoa osuuskunnasta Perustettu vuonna 2003 Osuuskunnan tarkoituksena
LisätiedotTimo Kaukoranta. Viljojen hometoksiinien riskin ennustaminen
Timo Kaukoranta Viljojen hometoksiinien riskin ennustaminen Yleiset pellolla kertyvät homemyrkyt (mykotoksiinit) viljelykasveissa Pahimmat maissi, viljat, pähkinät kaikkialla on toksiineja, aiheuttajat
LisätiedotKasvuohjelmaseminaari
Kasvuohjelmaseminaari Hämeenlinna Pekka Lipsanen Kevätvehnän typpilannoitusoptimit Rapsin lannoitusoptimi Pelkkä typpi ei riitä hyvään satoon Tasapainoisesti lannoitettu rapsi : Tuotti 800 kg suuremman
LisätiedotRukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila
Rukiiseen kannattaa panostaa Simo Ylä-Uotila Syysviljojen ravinteidenotto syksyllä 2014 30.10.2014 30.10.2014 30.10.2014 Syysohra 868 kg ka/ha BBCH 22-23 Ruis 788 kg ka/ha BBCH 24-25 Syysvehnä 600 kg ka/ha
LisätiedotMaltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo
Maltaan viljely käytännössä Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo 13.12.2017 Analyysejä vuosittain Miten viljelen mallasohraa Mallasohraa voidaan viljellä viljelyvyöhykkeillä I-III Kaksitahoisten mallasohralajikkeiden
LisätiedotSatoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!
Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon! Hyvinkää 17.3.2011 Raimo Kauppila Kotkaniemen tutkimusasema Yara Suomi Oy Tasapainoinen lannoitus Viljelykasville
LisätiedotPellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi
Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön Anne Kerminen Yara Suomi Maan rakenteen merkitys - kasvi on kasvupaikkansa vanki Hyvän sadon tekijät on pinnan alla Maaperän Rakenteelliset ominaisuudet
LisätiedotTilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset tavoitteet ja valinnat: - miten panostan viljelyyn? - miten hyvä sato ja taloudellinen
LisätiedotBayer Crop Science: Tuloksia kukinnan aikaisesta tautitorjunnasta. Janne Laine Puh. 040-5179365, janne.laine@bayer.com
Bayer Crop Science: Tuloksia kukinnan aikaisesta tautitorjunnasta. Janne Laine Puh. 040-5179365, janne.laine@bayer.com Mitä Bayer on tutkinut? Kolmen vuoden koesarja 2011 2013 (ja 2014) Neljä sikatilaa:
LisätiedotKasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet
Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet Peppi Laine, MTT Kasvinsuojelu, Jokioinen Taudin esiintymisen edellytykset: Taudille suotuisa säätila??? Kylvösiemen, peittaus, muokkaus, viljelykierto,
LisätiedotMaan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2
Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2 Jukka Rajala Anu Ellä erikoissuunnittelija hankevastaava Helsingin yliopisto ProAgria Etelä-Savo Ruralia-instituutti Nurmesta Tankkiin -hanke 2.6.2010 Esimerkki
LisätiedotMuokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.
Rehuherneen viljely Kasvulohkon valinta Herneen viljely onnistuu parhaiten ilmavilla, hyvärakenteisilla hietasavilla, jäykillä savikoilla ja hienoilla hiedoilla. Runsasmultaisia maita tulee välttää johtuen
LisätiedotSIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS
Miten lannoitan ensi keväänä? PINTALEVITYS SIJOITTAMINEN MAAHAN UREA AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS sade sade sade siemenlannoite ammoniumnitraatti kalsium NPKS
LisätiedotMaatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä
LisätiedotLajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista
Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Murskevilja tilaisuus Muhoksella 22.1.2013 Raija Suomela Essi Saarinen Kuva: Maria Honkakoski Esityksen sisältö Lajikeominaisuudet murskeviljan tuotantoon Ohran lajikekokeet
LisätiedotLuomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija
Luomukanapäivä Loimaa 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanatilan viljelykierto Vilja / herne + aluskasvi tai Ruisvehnä/h-papu Vilja ( kaura) + viherlannoitusnurmi
LisätiedotPalkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria
Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet
LisätiedotValkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015
Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015 Sisältö 1. Valkuais- ja palkokasvit termistö 2. Herne ja härkäpapu 3. Viljelykierron merkitys maanviljelyssä
LisätiedotHerneen ja härkäpavun mahdollisuudet. Kasvua Pellosta, Joensuu Tero Tolvanen ProAgria
Herneen ja härkäpavun mahdollisuudet Kasvua Pellosta, Joensuu 25.1.2017 Tero Tolvanen ProAgria Herne ja härkäpapu tuovat valkuaisomavaraisuutta ja huoltovarmuutta Rypsi 2 000 kg/ha 440 kg raakavalkuaista
LisätiedotKasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi
Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Viljelijöiden työkaluna käytettävissä 24 h vrk, 7 pv viikossa Velotuksetta, osoitteissa: www.agrimarket.fi
LisätiedotKasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi
Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi Kasvien ravinteiden otto Tapahtuu ilman ja maan kautta Ilmasta
LisätiedotÖljypellava Matti mäkelä Elixi Oil Oy
Öljypellava Matti mäkelä Elixi Oil Oy Elixi oil oy Elixi Oil Oy on vuonna 1993 Somerolle perustettu öljypellavan viljelyttämiseen ja jalostamiseen erikoistunut yritys. Yritys kehittää, valmistaa ja markkinoi
LisätiedotMaatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä
LisätiedotKaura vaatii ravinteita
Knowledge grows Kaura vaatii ravinteita Anne Kerminen, Yara Suomi Näin kauraa viljellään Suomessa Viljelijäkysely syksyllä 2016 (320 vastausta) Rehukauraa 55 % ja elintarvikekauraa 54 % Viljelyala 23 ha/tila
LisätiedotSiemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry
Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry Edellytykset siementuotannolle Viljelijällä riittävä ammattitaito
LisätiedotVINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN
VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viime vuosina ollut n. 210 000 ha, tästä alasta kevätvehnää 189 000 ha (89
LisätiedotHometoksiinit hallintaan!
Vilja- ja öljykasvipäivä Hämeenlinnassa 16.02.2012, Hämeen ammattikorkeakoulu Hometoksiinit hallintaan! Veli Hietaniemi, Sari Rämö, Tauno Koivisto ja Päivi Parikka, MTT Yhteistyötahot: MMM, VYR, Evira,
LisätiedotRehumaissin viljelyohjeet
Rehumaissin viljelyohjeet MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä. Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen Activate
LisätiedotMyllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK
Myllyvehnän lannoitus Vehnän valkuaispitoisuuteen vaikuttavat mm. Lajike Annettu typpilannoitus kg/ha Lannoituksen ajoitus Satotaso Maalaji Kasvukausi Eri lajiketyyppien sadot ja valkuaispitoisuudet Seuraavissa
LisätiedotRavinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT
Ravinne ja lannoitusasiaa Tapio Salo MTT Makroravinteet Useiden vihanneslajien makroravinteiden tarve on korkea Ravinteita sekä korjattavassa sadossa että peltoon jäävissä kasvinosissa Ravinnetarpeen ajankohta
LisätiedotViljakokeiden tuloksia MTT Ruukista Miika Hartikainen, MTT Ruukki
Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista 2013 Miika Hartikainen, MTT Ruukki Säätiedot Ohran lajikekokeet Kauran lajikekokeet Vehnän lajikekokeet KERE: Greening Effect tautiainekoe KERE: Tautitorjuntakokeet
LisätiedotKehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, MTT Ruukki
Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect Miika Hartikainen, MTT Ruukki Kokeen taustaa Tarkoitus selvittää kasvitautiaineiden mahdollista pidentävää vaikutusta eri ohralajikkeiden kasvuaikaan, Greening
LisätiedotRikinpuute AK
Rikkilannoitus Rikinpuute Rikin puutosoireet näkyvät ensimmäisenä nuorimmissa lehdissä. Ne ovat normaalia vaaleampia vähentyneen lehtivihreän muodostumisen takia. Rikin puute vaikeuttaa kasvin typen ottoa.
LisätiedotPeter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010
Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010 Miksi öljykasvien keskisadot ovat käytännön viljelyssä jäänet kauas niiden satopotentiaalista Yksi selittävä tekijä voi olla viljelytekniikan hallinta
LisätiedotRehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013
Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen
LisätiedotKevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso
Kevätrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 30.11.2009 Rypsi kukassa Kuva Reijo Käki 2 2009 Reijo Käki Kevätrypsin viljely Luomurypsi Rypsi on elintarvikeöljyn ja eläinten valkuaisrehun
LisätiedotSokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula
Sokerijuurikkaan lannoitus Aleksi Simula Sisältö: Sokerijuurikkaan lannoitusohjelmat Kevätlannoitus Lehtilannoitus Muut kasvukauden täydennykset Yara Megalab kasvianalyysi Lannoitustarve juurikkaalla Typpi:
LisätiedotMonipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana
Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Viljelykiertojen monipuolistaminen miksi? Maan kasvukunto vaatii viljelyn muutosta maa väsyy
LisätiedotSADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA
SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke Ilmaston muutos ja maaseutu (ILMASE) hankkeen työpaja 1.11.2012 Piispanristi ESITYKSEN
LisätiedotHärkäpapu-uutuuksien viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola puh Louhi BOR Kontu BOR
Härkäpapu-uutuuksien viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola martti.y-k@netti.fi puh. 0400-121539 Louhi BOR Kontu BOR Parikkalalaisesta Tyrjän kylän maatiaiskannasta valittu Hankkijan Mikko laskettiin kauppaan
LisätiedotMiten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi
Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Typpilannoitus, kevät 2015 Lohkon multavuus määrää lähtötason Satotasokorjaukset aiempaa korkeampia, uusi
LisätiedotKannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016
Kannattavuus on avainasia Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 ProAgria Etelä-Suomen toiminta-alue 14 000 maatilaa 9000 asiakasta 700 000 ha peltoa 160 toimihenkilöä
LisätiedotRavinteet. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula
Ravinteet Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus 1.11.2017 Raija Kumpula Sivu 1 3.11.2017 sisältö muutama asia kasvin veden ja ravinteiden otosta (edellisviikon aiheet) sivu- ja hivenravinteet ravinteisiin
LisätiedotAlus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen
Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä estäen huuhtoutumista
LisätiedotKylvö suoraan vai suojaan?
Kylvö suoraan vai suojaan? Uusilla perustamistavoilla sopeudutaan muuttuviin tuotanto-oloihin Hannu Känkänen ja Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINASTA KILPAILUKYKYÄ Kymmenellä askeleella
LisätiedotHamppu viljelykiertokasvina
Hamppu viljelykiertokasvina Noora Norokytö, Hyötyhamppuhanke Turun ammattikorkeakoulu Yleistä hampusta Tuulipölytteinen lyhyen päivän kasvi Luontaisesti yksineuvoinen (öljyhamppu), jalostuksella kaksineuvoinen
LisätiedotGluteeniton luomuviljelykierto, puhdas kaura ja syysrypsi Joensuu
Gluteeniton luomuviljelykierto, puhdas kaura ja syysrypsi 18.1.2019 Joensuu Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Markkinatilanne Luomu Puhdaskaura: Kinnusen Mylly Uusi mylly käynnistymässä keväällä
LisätiedotViljan analyysit 2012 ISO-VILJA Homemyrkyt 6268
Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA 33 016 Kotielän asiakkaat 1150 Homemyrkyt 6268 Havaintokaistat 8 paikkaa Homemyrkyt kaura DON Alueittain Analyysejä KPL Alle 18 1,8 g /K Kg %Yli 1,8 g / Kg % Suurin arvo
LisätiedotKuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen
Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen Marjo Keskitalo ja Arjo Kangas MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminaseminaari Lepaa (7.3) Ylivoimainen kuminaketju -hanke Kesto 2010 2013 Agropolis Oy, MTT
LisätiedotViljelykierron vaikutus talouteesi. Mäntsälä, Haarajoki, Jokelanseudun kerhotalo ke Juha Helenius
Viljelykierron vaikutus talouteesi Mäntsälä, Haarajoki, Jokelanseudun kerhotalo ke 16.11. 2016 Juha Helenius 29.11.2016 Viljelyn monipuolistaminen Eduksi muuttuvissa tuotanto-olosuhteissa Ilmastonmuutos
LisätiedotSyysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso
Syysrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Syysrypsi Iso siemen Korkea öljypitoisuus Satoisa Menestyy jopa IV-viljelyvyöhykkeellä 2 Miksi syysrypsiä? 1/2 Satoisampi vaihtoehto kuin
LisätiedotMAAN KASVUKUNTO. Luomupäivät Kuopiossa. Suvi Mantsinen, Humuspehtoori Oy
MAAN KASVUKUNTO Luomupäivät Kuopiossa 10.11.2017 Suvi Mantsinen, Toimipaikka Pälkäneellä Valmistamme luomulannoitteita ja maanparannusaineita metsäteollisuuden kuitu- ja sekalietteistä sekä kompostoiduista
LisätiedotModduksen vaikutus kasviin
Modduksen vaikutus kasviin T0 T1 T2 T3 Sivuversojen ja juurten kasvu alkaa Juuret kasvavat Korren tyvi tukevoituu Korsi ja lehdet kasvavat Yhteyttämistuotteita varastoituu kasviin Kasvi siirtää yhteyttämistuotteet
LisätiedotMiten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen
Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen Mikä on viljalla hyvä satotaso? Miten satotasoa voi nostaa? 2 Guinness record Vehnää 16 791 kg/ha 3 1. Maximizing yield potential. 2. Protecting yield potential.
LisätiedotSinimailasen viljely viljelijän kokemuksia
Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä
LisätiedotLuomuun sopivat ohralajikkeet. Kokeet Tarvaalan ja Otavan oppilaitoksissa vuonna 2012. Kaija Hakala Kasvintuotanto MTT
Luomuun sopivat ohralajikkeet Kokeet Tarvaalan ja Otavan oppilaitoksissa vuonna 2012 Kaija Hakala Kasvintuotanto MTT Toimijat: Iikka Minkkinen, Poke, Tarvaala: kokeiden toteutusvastuu Markku Mononen, Otava:
LisätiedotRahjan tila. Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa
Rahjan tila Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa Rahjan tila Pohjois-Pohjanmaalla, Kalajoella Yrittäjinä toimivat Esa ja Marja-Leena Rahja vuodesta 1987 lähtien Lypsylehmiä tällä hetkellä 95 Pihattonavetta
LisätiedotViljan ja öljykasvien lisälannoitus kasvukaudella
Viljan ja öljykasvien lisälannoitus kasvukaudella Miten saan lannoituksesta parhaan hyödyn? Kasvuohjelma info tilaisuus 16.2.2012 Siuntion Hyvinvointikeskus Juha Liespuu, Yara Suomi Oy Sadon rakentumisen
LisätiedotKauran satotason nosto. Innostu & Onnistu 2018, Seinäjoki Monipuolisuutta Viljelykiertoon -hanke Noora Laitila, ProAgria Etelä-Pohjanmaa
Kauran satotason nosto Innostu & Onnistu 2018, Seinäjoki Monipuolisuutta Viljelykiertoon -hanke Noora Laitila, ProAgria Etelä-Pohjanmaa Satotason nosto KM-kauran satokisa 2016: Kaurakisassa tuli neljä
LisätiedotSiemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle
Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle Hannu Känkänen MTT Kasvintuotannon tutkimus PAREMPAA SATOA KUMINASTA -seminaari 12.11.2012 Loimaa, 19.11.2012 Ilmajoki Kylvötiheyskoe muokatussa ja
LisätiedotRypsin viljely. Kuva Pasi Hartikainen. Pasi Hartikainen ProAgria Pohjois-Karjala
Rypsin viljely Kuva Pasi Hartikainen Pasi Hartikainen ProAgria Pohjois-Karjala Luomurypsi Rypsi on elintarvikeöljyn ja eläinten valkuaisrehun tärkeä raaka-aine Viljelyalue ulottuu III-viljelyvyöhykkeellä
LisätiedotTypestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8
1 KALKITUS Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8 50 hehtaarin tilalla Ohran N- lannoitus 90 kg/ha 30 kg/ha typpestä menee hukkaan. Lannoitetta jää hyödyntämättä 6500 kg (10suursäkkiä)
LisätiedotRikkatorjuntakoe. Lohko 6, Ohra
Rikkatorjuntakoe Lohko 6, Ohra Yleisselvitys kokeen tarkoituksesta Kokeen tarkoitus on tutkia yksi- ja monivuotisten rikkakasvien esiintymistä sekä runsastumista usean vuoden aikana. Luonnonmukaisessa
LisätiedotOikein valittu aluskasvi parantaa satoa ja säästää ympäristöä
Oikein valittu aluskasvi parantaa satoa ja säästää ympäristöä Alus- ja kerääjäkasvipäivä 11.11.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä
LisätiedotTUOVA Tuottavaa valkuaista hanke
TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke Alue Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Suomi Toteuttajat LUKE, PETLA, Ruralia instituutti ja ProAgria E-P Rahoittajana ELY-keskukset E-P ja Keski-Suomi ETSIMME TILOJA, jotka olisivat
LisätiedotMiten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus. Yara Suomi
Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Typpilannoitus, kevät 2015 Lohkon multavuus määrää lähtötason Satotasokorjaukset aiempaa korkeampia, uusi
LisätiedotVarautuminen kasvukauteen Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen
Varautuminen kasvukauteen 2018 12.2.2018 Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen Kasvi ja maa tarvitsevat vuosittain fosforia YaraMilalla ravitset kasvia sekä ylläpidät helposti käyttökelpoista fosforia, jonka
LisätiedotAgrimarket- Viljelijäristeily
Agrimarket- Viljelijäristeily Viking Mariella 2.-4.12.2013 Ajankohtaista syysrapsista: Lajikkeet ja viljelytekniikka kaksoiskylvömenetelmällä Pertti Tamminen Berner Oy Syysrapsin viljely kiinnostaa 2012
LisätiedotViljan konttilastausnäytös , Harjavalta. Viljojen hometoksiiniriski ja kauran erityisominaisuudet
Viljan konttilastausnäytös 31.05.2018, Harjavalta Viljojen hometoksiiniriski ja kauran erityisominaisuudet Veli Hietaniemi Tuotantojärjestelmät Luonnonvarakeskus 1 2.9.2015 Kauramme laatu ja vaalea väri
LisätiedotGluteenittoman tattarin viljely
Gluteenittoman tattarin viljely Markku Vitikainen, Keskisen Mylly Oy SATAFOOD - Gluteenittomasta viljelykierrosta erikoistumisvaihtoehto tiloille-hanke, Huittinen 10.3.2017 Tietoa osuuskunnasta Perustettu
LisätiedotMaanviljelyä vai ryöstöviljelyä? Peltomaan hiilensidonnan mahdollisuudet
Maanviljelyä vai ryöstöviljelyä? Peltomaan hiilensidonnan mahdollisuudet Tuomas Mattila Suomen ympäristökeskus SYKE Kansalaisinfo, Eduskuntatalo 28.11.2018 Miten tähän päästiin? 2 Maanviljelyn kehityskulku
LisätiedotViljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Viljelykierrosta on monipuolista hyötyä, mitkä kaikki heijastuvat kannattavuuteen Kasvinsuojeluriskit vähenevät Maan kasvukunto
LisätiedotKASVITAUTIEN HALLINTA LUOMUMALLASOHRAN VILJELYSSÄ. Luomumallasohraseminaari Hollola Marja Jalli MTT Kasvintuotanto
KASVITAUTIEN HALLINTA LUOMUMALLASOHRAN VILJELYSSÄ Luomumallasohraseminaari Hollola 31.1.2013 Marja Jalli MTT Kasvintuotanto KASVITAUTIEN ESIINTYMINEN WEBWISUN KYLVÖSIEMEN SIEMEN TIETOKANTA VILJELYKIERTO
LisätiedotMikä on muuttunut? MTT
Petri Lintukangas Rypsi Rapsi Mikä on muuttunut? Lähde; MTT / Peltonen-Sainio, Jauhiainen, Venäläinen 2009 Kirpoilla on yleensä vain yksi sukupolvi kasvukaudessa. Aikuiset talvehtivat kasvijätteessä tai
Lisätiedot5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita
5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita Sade kesällä 2014 Heinäkuun 2014 sateet Sade elokuu Sadesumma 2014 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Pori Lappeenranta
LisätiedotÖLJYKASVIT NOSTEESSA VINKKEJÄ VILJELYYN. VYR seminaari Huittinen Kati Lassi
ÖLJYKASVIT NOSTEESSA VINKKEJÄ VILJELYYN VYR seminaari Huittinen 26.1.2017 Kati Lassi Mitä jäi mieleen kasvukaudesta 2016/17: Rapsin viljelyala ylitti ensimmäistä kertaa rypsin alan. Rapsisato ensimmäistä
LisätiedotJuha Salopelto. Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat
Juha Salopelto Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat 9 300 Kg /ha NOS kokeiden ka sato 3700-4000 Kg /ha Ohra keskisato 9 300 Kg /ha NOS kokeiden ka sato 200-1000 Kg /ha 3700-4000
LisätiedotKerääjäkasvikokemuksia
Kerääjäkasvikokemuksia Myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2016 Hannu Känkänen, Luke Kerääjäkasvi huolehtii pellosta ja ympäristöstä Muokkaamattomuus vähentää eroosiota Menetelmä ei sovi kaikille Pelto
LisätiedotKokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä
Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Timo Lötjönen MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki Miksi palkokasveja tai valkuaiskasveja kannattaisi
LisätiedotLannoitusratkaisut, ravinteiden merkitys. Ilkka Suur-Uski
Lannoitusratkaisut, ravinteiden merkitys Ilkka Suur-Uski 27.3.2017 MAAN FOSFORIPITOISUUS Nyt on aika kääntää fosforin suunta Lähde: Eurofins ja Suomen ympäristökeskus 3 Satokomponentit muodostavat sadon
LisätiedotRikkakasvien hallinta. Rikkakasvien hallinta, verkkoluento 2.12.2013 Agronomi Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno
Rikkakasvien hallinta Rikkakasvien hallinta, verkkoluento Agronomi, Joutseno Sisältö Tilan esittely Rikkakasvien hallinnan tavoitteet Satokasvin kilpailukykyä rajoittavat tekijät Kasvukunnon korjaaminen
LisätiedotHyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu. Ilkka Mustonen Oulunsalo
Hyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu Ilkka Mustonen Oulunsalo 28.1.2018 Viljojen satopotentiaali on noussut merkittävästi muutamassa vuodessa Suomen keskisadot eivät ole juurikaan
LisätiedotVILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?
VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? Viljelyn suunnitteluilta Henri Honkala Palvelupäällikkö 25.1.2016 Esityksen sisältö Viljan tuotanto ja kulutus Maailmalla Euroopassa Suomessa Etelä-Pohjanmaalla
LisätiedotVILJELYRATKAISU. Boreal Kasvinjalostus Oy Lajike-edustajat: Peltosiemen Oy, Raisio Oyj
BOR VILJELYRATKAISU Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi Lajike-edustajat: Peltosiemen Oy, Raisio Oyj PEPPI BOR Aikainen ja satoisa uutuuskaura Peppi on laatua lujassa korressa. Se on parhaimmillaan
LisätiedotKuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro
Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro Marjo Keskitalo ja Markku Niskanen MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää,
LisätiedotKerääjäkasvien monet hyödyt, haasteita unohtamatta
Kerääjäkasvien monet hyödyt, haasteita unohtamatta Kerääjäkasvien monet mahdollisuudet koulutus Mustiala, 8.4.2016 Hannu Känkänen, Luke Kerääjäkasvi huolehtii pellosta ja ympäristöstä Muokkaamattomuus
LisätiedotKesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat
Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla Havaintokaistat Kevätvehnälajikkeet havaintoruuduilla Lajike Sato Kasvu pv. Lämpös. Lako-% Tjp Hlp Valk.% Sako 1 Sako
Lisätiedot