Reitistöt luontomatkailun kehittämisessä
|
|
- Johanna Laaksonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Reitistöt luontomatkailun kehittämisessä Mika Lehtolainen
2 Luontomatkailun kasvuun uskotaan Luontomatkailua pidetään yhtenä nopeimmin kasvavista matkailun sektoreista. Suomessa luontomatkailuun liittyvän kysynnän odotetaan kasvavan jopa 8% vuodessa tämän vuosikymmenen aikana. Tapahtuneesta kehityksestä ei ole vielä olemassa tutkittua tietoa tai tarkkoja lukuja, mutta jotain suuntaa antavat esimerkiksi kansallispuistojen kävijämäärät, jotka kasvoivat merkittävästi 1990-luvulla. Vuonna 2000 osana luonnon virkistyskäytön valtakunnallista inventointia (LVVI-tutkimus) selvitettiin luontomatkailun kysyntää Suomessa. Siinä selvitettiin potentiaalisten luontomatkailijoiden odotuksia, heidän ulkoiluharrastuksiaan sekä eri tyyppisiin palveluihin liittyvää kysyntää. Tutkimukseen vastanneet osoittivat suurta mielenkiintoa luontomatkailuun. 48% vastaajista oli kiinnostunut tekemään luontomatkan vuoden sisällä ja 26% seuraavan viiden vuoden sisällä. Suosituimpana matkakohteena pidettiin kansallispuistoja ja suosituimpana aktiviteettina vaellusta. Luontomatkailun kehittäminen Suomessa Kasvanut kysyntä on lisännyt mielenkiintoa luontomatkailun kehittämiseen ja tarjoaa matkakohteille ja yrittäjille mahdollisuuksia vastata siihen. Suomessa luontomatkailu on yksi tärkeimmistä matkailun kehittämisen alueista, ja sen taloudellisiin hyötyihin on ladattu suuria odotuksia. Viranomaistahot ovat määritelleet luontoon ja kulttuuriin perustuvien uusien matkailutuotteiden kehittämisen yhdeksi matkailun kehittämisen pääalueeksi Suomessa. Luontomatkailu on myös yksi Etelä-Savon matkailun kehittämisen painopistealue. Suomen hallitus on asettanut luontomatkailun kasvulle kunnianhimoisen tavoitteen: alan työpaikkojen määrän kaksinkertaistaminen vuoteen 2010 mennessä. Jotta tämä tavoite voidaan saavuttaa, tarvitaan sekä tuotekehitystä että investointeja luontomatkailua tukevaan infrastruktuuriin, kuten reitistöihin ja niitä tukeviin palvelurakenteisiin. Erilaisten reitistöjen (melonta, vaellus, pyöräily) tarve sekä niiden taloudelliset ja matkailulliset hyödyt on tunnistettu lukuisissa tutkimuksissa.
3 Luontomatkailua tukevat reitistöt perusta luontomatkailun kehittämiselle Matkailun kehittämisen näkökulmasta reittien tai reitistöjen rakentamista perustellaan yleensä taloudellisilla näkökohdilla. Niiden toivotaan lisäävän matkailijoiden määrää, viipymää ja rahankäyttöä alueella ja yrityksissä parantaen näin yrittäjien toimintaedellytyksiä. Matkakohteen näkökulmasta reitti itsessään on matkailutuote. Reitti yhdistää paikat, matkailupalvelut ja muut vetovoimatekijät yhtenäisen markkinoitavan ja kehitettävän kokonaisuuden alle. Matkailijoiden ohjaaminen reiteille on hyvä tapa yhdistää matkailu ja luonnonsuojelu. Reittien kehittäminen luo edellytyksiä eri toimijoiden väliselle yhteistyölle. Toisaalta, yhteistyö on myös edellytys niiden kehittämiselle. Reitistöt tukevat myös luontomatkailuyritysten toimintaa ja luovat edellytyksiä yritysten väliselle yhteistyölle, kuten yhteiselle tuotekehitykselle ja markkinoinnille. Reitistöjä käyttävät erityisesti omatoimimatkailijat mutta lisäksi ne luovat edellytyksiä erilaisten luontomatkailu- ja teemapakettien kehittämiselle. Ensinnäkin reitit mahdollistavat matkailijoille ja paikallisille asukkaille helpon keinon päästä luontoon. Luontoon pääsyn on todettu mm. Pihlajaveden kestävän matkailun strategiassa olevan luontomatkailua rajoittava tekijä. Matkailijan näkökulmasta reitistöjen keskeinen hyöty on se, että reitti ja siihen liittyvä informaatio helpottaa matkan suunnittelua ja välittää tietoa reitistä sekä sitä ympäröivästä alueesta, sen historiasta, kulttuurista, luonnosta ja palveluista. Informaation rooli on erityisen tärkeä siinä vaiheessa kun matkailija valitsee matkakohdettaan. Informaation on siis tavoitettava potentiaalinen luontomatkailija jo ennen matkaa. Matkakohteen tai reitistön kehittämisen näkökulmasta tässä vaiheessa keskeisessä asemassa ovat erityisesti internet-sivut sekä muu markkinointimateriaali. Vesistömatkailuprojektissa toteutettiin kesällä 2003 kysely, jossa selvitettiin mm. alueelle saapuneiden melojien ja alueella meloneiden odotuksia ja kokemuksia. Vastaajista 38% haki tietoa matkaansa varten internetistä. Kyselyssä kävi lisäksi ilmi, että tietoa halutaan erityisesti tietyistä melontareiteistä, mutta myös järvialueesta laajemmin.
4 Matkailija tarvitsee tietoa ja opastusta myös liikkuessaan reitillä. Silloin karttojen, oppaiden ja viitoituksen merkitys nousee keskeiseksi. Tämä kävi ilmi myös em. tutkimuksessa, jossa suurimpia ongelmia melojien mukaan ovat karttojen puute tai huono laatu sekä erilaisen opastusmateriaalin puuttuminen. Informaatiomateriaalin merkitys nousee keskeiseksi myös matkailun kehittämisen näkökulmasta, sillä sen avulla voidaan saada matkailija käyttämään alueen palveluja. Luontokohdetta voidaan pitää matkailijan näkökulmasta vetovoimaisena vasta sitten, kun sieltä löytyy riittävästi matkailukäyttöön tarkoitettuja rakenteita, retkeilyreittejä ja muita palveluja. Nämä on myös tuotteistettava niin, että matkailija löytää tietoa reiteistä, reitti on helposti saavutettavissa ja matkailija saa haluamansa palvelut. Reitistöihin liittyviä ongelmia Eri tahot ovat investoineet viime vuosina aktiivisesti erilaisiin ulkoilureitistöihin ympäri Suomea. Myös Etelä-Savon alueella on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut kymmenittäin erilaisia reittihankkeita. Investoinnit on toteutettu pääasiassa EU-rahoitteisten projektien kautta. Rakentajina ovat olleet ympäristökeskus, kunnat, erilaiset yhteisöt ja Metsähallitus. Matkailun kehittämisen näkökulmasta reittien kehittyminen on jäänyt kuitenkin joitain poikkeuksia lukuun ottamatta puolitiehen ja reittien kehittämiseen liittyy monia ongelmia. Voidaan todeta, että reitit esimerkiksi Etelä-Savon alueella ovat epäyhtenäisiä ja tasoltaan vaihtelevia. Tämä koskee sekä vaellus-, melonta- että pyöräilyreittejä. Myös karttojen ja oppaiden taso vaihtelee eivätkä ne ole välttämättä ajan tasalla. Karttojen saatavuus on huono tai niitä ei ole aina saatavilla lainkaan. Internetissä reiteistä ei saa tietoa riittävästi, jotta matkailija voisi sen perusteella päätellä jotain kohteesta ja suunnitella matkaansa. Reiteistä ei myöskään ole tehty yhtenäistä luokitusta, joka helpottaisi reittien vertailua.
5 Reittejä ei ole useimmissa tapauksissa kehitetty kokonaisuutena eikä yhteistyössä, vaan niiden suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta vastaavat useat eri toimijat, jotka eivät tee yhteistyötä keskenään. Kukaan ei ole myöskään koordinoidusti vastuussa reittien kehittämisestä ja markkinoinnista. Em. ongelmista johtuen reittien kehittäminen matkailun näkökulmasta on Etelä-Savossa vielä kesken eli alueella ei ole olemassa mitään markkinoitavaa kokonaisuutta, ja matkailijoiden on vaikea saada tietoa reiteistä, niiden tasosta ja reittien varrella olevista matkailupalveluista. On tosin mainittava että Etelä-Savossa on toki muutamia yksittäisiä reittejä, jotka on jo tuotteistettu melko pitkälle ja joista löytyy myös hyvin tietoa. Alueellinen reittiverkosto yksi ratkaisumalli? Yksi tapa kehittää luontomatkailureiteistä houkuttelevia matkailukohteita tai tuotteita on alueellinen reittiverkosto (Regional Trails Network). Alueellinen reittiverkosto on malli, jota on sovellettu eri muodoissa eri puolilla maailmaa. Myös Suomessa on muutama esimerkki tämän suuntaisesta kehityksestä. Alueellinen reittiverkosto tarkoittaa sitä, että tietyn alueen (parhaat) reitit on koottu yhteen, jolloin niitä voidaan rahoittaa, kehittää, ylläpitää ja markkinoida yhtenäisenä kokonaisuutena. Tavoitteena reittiverkostossa on kehittää reittien verkko, josta erityyppiset luontomatkailijat (melojat, vaeltajat, muut luonnossa liikkuvat) löytävät haluamansa reitit ja palvelut keskitetysti ja helposti. Mallissa reittejä kehitetään ja markkinoidaan koordinoidusti. Verkoston kehittämisestä vastaamaan on usein perustettu yhdistys tai vastuuta on jaettu eri toimijoiden välillä. Suomessa esimerkkinä alueellisesta reittiverkostosta voidaan pitää Karjalan Kierrosta, joka on laaja luontomatkailuverkosto Pohjois-Karjalassa. Sen alle on koottu alueen merkittävimmät vaellus-, melonta-, ja pyöräilyreitit. Lisäksi siihen kuuluvat alueen kansallispuistot ja muita retkeily- ja virkistysalueita. Reitistö on suunniteltu niin, että se yhdistää alueen merkittävimmät vetovoimatekijät ja matkailupalvelut yhteisen kehitettävän ja markkinoitavan kokonaisuuden alle.
6 Karjalan Kierroksen reittien ylläpitoa koordinoi Metsähallitus, myynnistä ja markkinoinnista vastaa puolestaan alueellinen matkailupalvelu. Reitistön ylläpitämiseksi on perustettu reittivastaavien foorumi, ja jokaiselle reitille on nimetty reittivastaava. Karjalan Kierroksen reiteistä on tehty kartat ja reittiselosteet, joissa kerrotaan sekä reiteistä että alueen erikoisuuksista, historiasta, kulttuurista ja luonnosta. Reiteille on myös tehty reittiluokitukset, jotka luovat pohjan reitin markkinoinnille. Markkinointiaineiston lisäksi Karjalan Kierros -teemaan liittyen valmistetaan myös erilaisia myyntiin tarkoitettuja oheistuotteita. Laajan reitistön idea on se, että matkailija voi tarpeidensa mukaan valita reiteistä itseään kiinnostavat vaihtoehdot. Reittiverkoston kehittäminen ja kaikki sen edellyttämät toimenpiteet vaativat laajapohjaista yhteistyötä, joka on mahdollistanut myös Karjalan Kierroksen syntymisen ja kehittymisen toimivaksi kokonaisuudeksi. Lopuksi Etelä-Savossa luontomatkailua tukevat reitistöt ja niihin liittyvä infrastruktuuri ovat pääosin kunnossa. Matkailun kehittämisen näkökulmasta on kuitenkin erittäin tärkeä miettiä miten matkailijat saadaan alueelle ja käyttämään reittejä, mitä tietoa ja palveluja he tarvitsevat ja mistä he ne löytävät. Yksi mahdollisuus on koota alueen reitit yhteen, jolloin niitä voidaan kehittää ja markkinoida yhtenäisenä kokonaisuutena. Tämä luo pohjan erilaisten tuotepakettien rakentamiselle ja myynnille, lisää reittien tunnettuutta, tuo uusia matkailijoita alueelle ja sitä kautta parantaa yrittäjien toimintaedellytyksiä. Kun reitistöt on luokiteltu yhdenmukaisesti, tulee niiden liittäminen myös valtakunnallisiin tietokantoihin ajankohtaiseksi. Esimerkkejä näistä ovat Metsähallituksen vuonna 2004 avattava luontomatkailijoille ja retkeilijöille suunnattu verkkopalvelu Luontoon.fi sekä valtakunnallinen luonnon virkistystarjonnan tietojärjestelmä LUOVI. Sekä matkakohteen että matkailijoiden näkökulmasta internetin ja erilaisten verkkopalvelujen kehittäminen ja olemassaolo on luontomatkailunkin kehittymistä edesauttava tekijä. Tulevaisuudessa reittien kehittämisen yhteydessä merkitystään kasvattavat myös erilaiset informaatioteknologian mukanaan tuomat mahdollisuudet, kuten paikannuslaitteet ja mobiilipalvelut.
7 Lähteet: Gynter, H. (2001). Etelä-Savon matkailun kehittämissuunnitelma. Etelä-Savon maakuntaliitto. Mikkeli. Hugo, M.L. (1999). A Comprehensive Approach Towards the Planning, Grading and Auditing of Hiking Trails as Ecotourism Products. Current Issues in Tourism 2:2& Lane, B. (1999). Trails and Tourism: The Missing Link Linjama, R. (2003). Pihlajaveden kestävän matkailun strateginen suunnittelu. SUUNNITTELU.pdf Moore, R.L. & D.T. Ross (1998). Trails and recreational greenways. Parks&Recreation 33:1. Silvennoinen, H. & L. Tyrväinen (2000). Luontomatkailun kysyntä Suomessa ja asiakkaiden ympäristötoiveet. Teoksessa Sievänen, T. (toim.). Luonnon virkistyskäyttö Luonnon virkistyskäytön valtakunnallinen inventointi. LVVI-tutkimus, Loppuraportti. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 802. The state of Queensland, Department of Natural Resources and Mines & Environmental Protection Agency (2001). A regional Trails Network for South East Queensland: Discussion paper. Brisbane. Ympäristöministeriö (2003). Valtioneuvoston periaatepäätös toimintaohjelmasta luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun kehittämiseksi
TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA
TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon
LisätiedotKansallispuistoissa on vetovoimaa!
Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa
LisätiedotSaimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.
Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.2015 Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava
LisätiedotKommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa
Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa seminaari 31.3.2016 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto Satakunta luontomatkailun
LisätiedotKESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI
KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET
LisätiedotLuontomatkailun liiketoiminnan kehittäminen
Luontomatkailun liiketoiminnan kehittäminen 19.01.2018 I Henna Konu Itä-Suomen yliopisto Työryhmä: Henna Konu, Liisa Tyrväinen, Seija Tuulentie, Juho Pesonen, Katja Pasanen, Anja Tuohino Tavoitteet Selvittää
LisätiedotSATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA
SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta
LisätiedotKaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)
1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.
LisätiedotOutdoors Uusimaa -hanke
Outdoors Uusimaa -hanke 1.9.2016 31.03.2018 Outdoors Finland -loppuseminaari 23.05.2018 Projektipäällikkö Merja Iiskola www.laurea.fi TAVOITTEET Outdoors Uusimaa hanke Edistää Uudenmaan alueen keskeisten
LisätiedotERÄTYS - LUONTOMATKAILUN KEHITTÄMINEN 8.11.2013
ERÄTYS - LUONTOMATKAILUN KEHITTÄMINEN 8.11.2013 ERÄTYS Jämsä Hyvinkää Vaasa Kuusamo Joensuu ERÄTYS-HANKE Erätyshanke on viiden oppilaitoksen tykehanke (työelämän kehittämishanke), jossa pyritään selvittämään
LisätiedotMASTER PLAN. Unohdettu suunnitelma. Rositsa Bliznakova
MASTER PLAN Rositsa Bliznakova etela-konnevesi.fi/master-plan/ suunniteltiin Rautalammin Konneveden matkailualueen palveluvarustusta, sekä otettiin suuntaa tulevaisuuden matkailullisiin ja virkistyskäytöllisiin
LisätiedotMitä kulttuurimatkailu on?
Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita
LisätiedotSalon retkeily ja luontomatkailukohteiden sidosryhmäkyselyn tulokset
Salon retkeily ja luontomatkailukohteiden sidosryhmäkyselyn tulokset Salon retkeily ja luontomatkailukohteiden sidosryhmäkysely (2. 23.5.2017) toteutettiin osana Salon kaupungin retkeily ja luontomatkailukohteiden
LisätiedotMetsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010)
METSÄ HYVINVOINTI- MATKAILUN KOHTEENA Arja Kinnunen Metsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010) Luonto voi
LisätiedotMatkailun strateginen kehittäminen Lapissa
Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun
LisätiedotLyhennelmä esityksestä Jaa joku teollisuusmuseo jossakin Mäntässä - ei vois vähempää kiinnostaa
Lyhennelmä esityksestä Jaa joku teollisuusmuseo jossakin Mäntässä - ei vois vähempää kiinnostaa erikoissuunnittelija Päivi Viherkoski, G.A.Serlachius -museo, 3.4.2008 Mitä museo myy -seminaari Markkinoinnin
LisätiedotOutdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari
Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari 26.-27.10.2010 Savion Hovi, JÄMSÄ projektipäällikkö Terhi Hook terhi.hook@visitfinland.com
LisätiedotKesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa
Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa Kirsi Nikkola Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti Lapin yliopisto Tutkimusprojekti ja menetelmät Tutkin Lapin
LisätiedotPalveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille
Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Katajanokka 14.11.2007 Projektipäällikkö Hanna Hietala 16.11.2007 1 Kysely julkisista hankinnoista Helsingin Yrittäjien nettikysely jäsenyrityksille
LisätiedotSaimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke
Saimaa Geopark valmisteluhanke Geopark Saimaalle -seminaari 4.11. 2014 projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi - miksi? Saimaalla on kansainvälisestikin katsottuna ainutlaatuinen
LisätiedotMARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711. Solita Oy esittäytyy 30.1.2014
MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711 Solita Oy esittäytyy 30.1.2014 Seuraavat 15 20 minuuttia Me Digitalisoituminen Elämys Matkaopas Matkailun neuvontapalvelut tulevaisuudessa Aloituspalaveri
LisätiedotJyväskylän pienten järvien melontareitit
Jyväskylän pienten järvien melontareitit Melonnan harrastus kasvaa Melonnan harrastajia on Suomessa noin 18 500 (2001) ja määrä kasvaa koko ajan. Aktiivimelojia kuitenkin vain noin 10 % tästä määrästä
LisätiedotMeri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa
Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Jaakko Lehtonen, Executive Vice President 5.2.2015 2 JAAKKO LEHTONEN Ulkomaiset yöpymiset matkailun suuralueittain 2013 20 % 25 % 18 % 38 % Rannikko ja saaristo,
LisätiedotMafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti
Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Lapin Matkailuparlamentti 27.9.2013 Anne Lukkarila / Haaga-Perho Sanna Kortelainen / CF Lappi&Koillismaa Kulttuurimatkailun
LisätiedotOutdoors Finland tavoitteet ja mitä on tehty
Outdoors Finland tavoitteet ja mitä on tehty 1. Osaamisen kehittäminen ja yhteistyön lisääminen Infotilaisuudet 15 maakuntaa 350 osallistujaa OF-seminaarit x 3 Visit Finland Akatemia valmennukset (17 päivää
LisätiedotLuonnosta liiketoimintaa ja hyvinvointia Lisätietoja: Pirjo Räsänen Skype: pirjorasanen1
Luonnosta liiketoimintaa ja hyvinvointia www.outdoorsfinland.com Lisätietoja: Pirjo Räsänen pirjo.rasanen@lamk.fi 044 708 1242 Skype: pirjorasanen1 1 2 3 21.10.2015 2 21.10.2015 3 Liiketoimintapoten tiaali
LisätiedotVirtuaalipoluilla edistämään nuorten informaatio- ja medialukutaitoja
Virtuaalipoluilla edistämään nuorten informaatio- ja medialukutaitoja Maija Saraste Suomalais-venäläisen kulttuurifoorumin kirjastotapaaminen Saransk 7.10.2011 1 Hämeenlinnan kaupunginkirjasto Hämeenlinna
LisätiedotMEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com
MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä
LisätiedotLuonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa. 12.11.2013 Hyvinkää Pirjo Räsänen
Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa 12.11.2013 Hyvinkää Pirjo Räsänen Valmennuksessa opit: - kansainvälisen matkailun markkinoinnin peruskäsitteet - valmiudet aloittaa jakelukanaviin
LisätiedotVALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ
VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke
LisätiedotHämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018
Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018 ELO-ryhmissä ovat usein edustettuina alla olevat tahot. Valitse näistä
LisätiedotLEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö
LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö Sisältö 1 Yleistä Suomesta... 3 1.1. Leirintämatkailun taustaa... 3 1.2. Toimialan luonne... 3 1.3. Huomioita tulevaisuuden leirintäaluematkailussa...
LisätiedotKestävän matkailun periaatteet apuna matkailun edistämisessä Liisa Kajala Erikoissuunnittelija
Kestävän matkailun periaatteet apuna matkailun edistämisessä Liisa Kajala Erikoissuunnittelija Metsähallitus / Petri Jauhiainen Metsähallituksen Luontopalvelut hoitaa kansallisomaisuuttamme Hoidamme kaikkia
LisätiedotSeutuYp tukihanke 2009-2013. Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu
SeutuYp tukihanke 2009-2013 Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu Seudullisen yrityspalvelun toimintamallin kehittäminen OHJAAVAT LINJAUKSET TE toimistouudistus Yritys Suomen kehittäminen
LisätiedotKUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA
KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä
LisätiedotOutdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. OF Etelä ja OF koordinaatiohanke
Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke OF Etelä ja OF koordinaatiohanke Internet- ja mobiilipohjaisten reittien suunnittelu seminaari Lahti 15.02.2012
LisätiedotMATKAILUSATSAUKSET 2015. Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi
MATKAILUSATSAUKSET 2015 Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi Miksi aasia? 2 Matkailuelinkeinon toimintasuunnitelma Määrittellään visio, siitä missä voimme
LisätiedotPirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen
Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen MEKin Strategia 2010-2015 ETENEMINEN Ulkomailla 1.Matkailumaabrändin rakentaminen 2.Alueiden strateginen profilointi
LisätiedotKartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön
Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Valtakunnallinen maaseutumatkailun yrittäjäseminaari Pirkanmaalla, 28.3.2007, Tampere Erityisasiantuntija Lea Häyhä Kauppa- ja teollisuusministeriö 4/2/2007
LisätiedotPieksämäen kaupungin Strategia 2020
Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,
LisätiedotJärjestimme asiakastyytyväisyyskyselyn kesäkuussa 2014. Vastauksia kertyi yhteensä 34 kappaletta. Kiitos kaikille vastanneille!
Kesä 2014 ASIAKASTYYTYVÄISYYS Järjestimme asiakastyytyväisyyskyselyn kesäkuussa 2014. Vastauksia kertyi yhteensä 34 kappaletta. Kiitos kaikille vastanneille! Kokosimme tähän dokumenttiin yhteenvedon tutkimuksen
LisätiedotLocal Strengths and Networks as Resources of Cultural Tourism
2nd International Conference on Urban Marketing Cities by the Water: Images Real and Virtual Local Strengths and Networks as Resources of Cultural Tourism Soila Palviainen Esityksen sisältö: määrittelyjä
LisätiedotLuontomatkailun kohdealueen valinta
Luontomatkailun kohdealueen valinta Luonnosta virkistystä ja hyvinvointia -seminaari 9.11.2005 Maija Huhtala Helsingin yliopisto Luontomatkailun kohdealueen valinta Luontomatka: Yöpymisen sisältävä kotimaassa
LisätiedotMatkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen
Matkailu ja lentoliikenne Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen AIHEET - rajausta - Kuopio-Tahko alueen tilanne - ajatuksia, vastausten alkuja RAJAUSTA Matkailu, kuten myös lentomatkailu, jakaantuu karkeasti
LisätiedotMatkustajapotentiaali Kotka-Sillamäen meriliikenteessä. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Projektipäällikkö Jouni Eho
Matkustajapotentiaali Kotka-Sillamäen meriliikenteessä 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Projektipäällikkö Jouni Eho Esityksen rakenne Suomen ja Viron välinen matkustajaliikenne Kenttäkyselytutkimus Itä-Suomen
LisätiedotSaimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen. www.kehy.fi
Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava järvialue - esimerkiksi Lonely Planet
LisätiedotParasta kasvua vuosille 2016-2019
Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus
LisätiedotMATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen
MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt
Lisätiedot1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko
Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen
LisätiedotYritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala
Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,
LisätiedotStopover Finland HELI MENDE
Stopover Finland Matkailun tiekartta 2015-2025 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun - strategiset projektit eli ns. kärkihankkeet käyntiin Matkailun strategisen ohjelman valmistelu
LisätiedotVerkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi
Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat
Lisätiedotordica on Suomeen erikoistunut matkailun myynti ja arkkinointiagentuuri. Tänään neljä vakituista työntekijää ja kv. artneriverkosto.
Jyrki Oksanen 9 vuotta maailmalla ja 16 v Suomessa. semat: Helsinki, Lontoo, Turku, Salo, Tukholma, Helsinki, ampuri, Frankfurt, Heidelberg, Amsterdam, Mainz, Berliini. atkailualalla vuodesta 1988 jatkuvasti
LisätiedotMatkailun kilpailukyvyn kannalta tärkeimmät linjaukset ja toimenpiteet vietäväksi seuraavaan hallitusohjelmaan Matkailun yhteistyöryhmä
Matkailun kilpailukyvyn kannalta tärkeimmät linjaukset ja toimenpiteet vietäväksi seuraavaan hallitusohjelmaan 2019 Matkailun yhteistyöryhmä Yhteistyöryhmän tavoite Ryhmän tavoitteena on koota ja priorisoida
LisätiedotMILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu
MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu K-S MATKAILUN KEHITTÄMISEN TAVOITTEET VUODELLE 2013 alueellisen matkailutulon kasvattaminen 5% vuodessa
LisätiedotKARJALAN KIERROS RETKEILYREITISTÖ POHJOIS-KARJALAN LUONTOMATKAILUSSA
KARJALAN KIERROS RETKEILYREITISTÖ POHJOIS-KARJALAN LUONTOMATKAILUSSA Sari Karjalainen Opinnäytetyö Kesäkuu 2005 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Matkailu-,
LisätiedotOutdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke
Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Hämeenlinna 15.4.2011 projektipäällikkö Terhi Hook Matkailun edistämiskeskus MEK terhi.hook@visitfinland.com
LisätiedotLiite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012
Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012 TEEMA: KYLÄTALO Idea: Kylätaloselvitys tehdään yhteinen kylätaloselvitys muiden lakkautettujen koulujen kiinteistöistä ja niiden käytöstä
LisätiedotJärjestimme asiakastyytyväisyyskyselyn maalis-huhtikuussa 2013. Vastauksia kertyi yhteensä 38 kappaletta. Kiitos kaikille vastanneille!
Kevät 2013 ASIAKASTYYTYVÄISYYS Järjestimme asiakastyytyväisyyskyselyn maalis-huhtikuussa 2013. Vastauksia kertyi yhteensä 38 kappaletta. Kiitos kaikille vastanneille! Kokosimme tähän dokumenttiin yhteenvedon
LisätiedotYhdessä enemmän. kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun. Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025
Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025 Omaperäinen Suomi matkailun monet mahdollisuudet Aineksia elämyksiin Luonto ja hiljaisuus, perusarvot
LisätiedotPohjois-Karjalan kauppakamarin Syysbarometri Grafiikka
Pohjois-Karjalan kauppakamarin Syysbarometri 2016 Grafiikka Liikevaihto Kohderyhmänä pohjoiskarjalaiset yritykset 7% Toteutettiin 10.10.-4.11.2016 9% Vastauksia 328 kpl 38% 34% alle 500 000 euroa 500 000
LisätiedotStrategia Päivitetty
Strategia 2020 Päivitetty 25.8.16 Visio Matkailun identiteettimme rakentuu luontaisista elementeistä, joita alueesta viestitään muutenkin Luonto, Aurinko, Onnellisuus, Energia, Kansainvälisyys Visio muodostuu
LisätiedotOUTDOORS FINLAND MELONTAMATKAILUN TUOTTEISTAMINEN. Pirjo Räsänen 2011
1 OUTDOORS FINLAND MELONTAMATKAILUN TUOTTEISTAMINEN Pirjo Räsänen 2011 Liite Outdoors Finland Melontareittien suunnitteluoppaaseen (MEK 2011, Karttunen) Outdoors Finland -aktiviteettien kehittämisohjelman
LisätiedotHÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA
HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista
LisätiedotValtakunnallinen kylämatkailuhanke - esimerkkejä ja onnistumisia pilottikylistä.
Valtakunnallinen kylämatkailuhanke - esimerkkejä ja onnistumisia pilottikylistä. Tiina Perämäki Projektipäällikkö Kylämatkailu Kylämatkailulla tarkoitetaan kylän, kylän matkailuyritysten ja kylän matkailua
LisätiedotTukea tuotekehitykseen ja markkinointiin Hosumatta paras-seminaari maaseudun matkailuyrittäjille 21.03.2012 Liisa Renfors / MEK
Aurora borealis in Lapland Tukea tuotekehitykseen ja markkinointiin Hosumatta paras-seminaari maaseudun matkailuyrittäjille 21.03.2012 / MEK Tuotekehityksen tuki ja tutkimus Katto-ohjelmat Outdoors Finland
LisätiedotLUONTOMATKAILUYRITYS mikä se on? Leena Petäjistö 25.03. 2014
LUONTOMATKAILUYRITYS mikä se on? Leena Petäjistö 25.03. 2014 Taustaa Luontomatkailuyrityksiä tutkittu suhteellisen vähän Yleispätevä luontomatkailun määritelmä on puuttunut Ei ole tilastoitu Suppeat ja
LisätiedotKORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA 29.5.2009 29.5.2009
KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA OHJAUSRYHMÄ Käynnistyspalaverin 30.3. 2009 mukaisesti: Projektitiimi, esittely Tilattavan työn osat Työsuunnitelma, esittely ja täsmennys
LisätiedotMuuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä?
Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1..2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Matkailu ja kotiseututyö & museot alueen kulttuuri kiinnostaa aina matkailijoita
LisätiedotKEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA
KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-
LisätiedotCADDIES asukaskyselyn tulokset
CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,
LisätiedotHyvinvoiva luonto, hyvinvoiva ihminen
Hyvinvoiva luonto, hyvinvoiva ihminen Soveltavan liikunnan seutufoorumi 29.11.2016 Joel Erkkonen Erikoissuunnittelija Luontopalvelut Kuva: Juha Kalaoja Metsähallituksen luontopalvelut hoitaa ja suojelee
LisätiedotKestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle
Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Anja Härkönen Projektikoordinaattori / Kanta-ja Päijät-Häme LAHDEN TIEDEPÄIVÄ 12.11.2013 1 14. marraskuuta 2013 Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun,
LisätiedotVENÄJÄ-TYÖPAJA TUOTTEISTAMINEN ANTTI ISOKANGAS 26.4.2013
VENÄJÄ-TYÖPAJA TUOTTEISTAMINEN ANTTI ISOKANGAS 26.4.2013 PÄIVÄN TAVOITE ON RAKENTAA VENÄLÄISILLE MATKAILIJOILLE SUUNNATTU TUOTTEISTETTU PALVELU. TUOTTEISTAMISEN LÄHTÖKOHTA UUDENMAAN MATKAILUUN Suomi on
LisätiedotMatkailun kasvun ja uudistumisen tiekartan toteumaa 22.1.2016
Matkailun kasvun ja uudistumisen tiekartan toteumaa 22.1.2016 Nina Vesterinen, matkailun erityisasiantuntija Työ- ja elinkeinoministeriö nina.vesterinen@tem.fi Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen
LisätiedotMatkatoimistokysely Venäjällä
Tutkimuksilla tuloksiin Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy Matkatoimistokysely Venäjällä marraskuu 2007 Laserkatu 6 :: FIN-53850 LAPPEENRANTA :: tel. +358 5 624 3190 :: fax +358 5 412 0949 :: info@takoy.fi
LisätiedotKansallispuistojen merkitys matkailun vetovoimatekijöinä
Kansallispuistojen merkitys matkailun vetovoimatekijöinä Kymenlaakson matkailuparlamentti 17.10.2017 Matti Hovi Puistonjohtaja Luontopalvelut Suomen kansallispuistot 2017 40 kansallispuistoa (Hossa ei
LisätiedotYhdessä enemmän. kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun. Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025
Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025 Omaperäinen Suomi matkailun monet mahdollisuudet Aineksia elämyksiin Luonto ja hiljaisuus, perusarvot
LisätiedotSuomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde
Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Hyvinvointimatkailun kehittämisstrategia 2014-2018 Otteita tutkimuksesta Suomi hyvinvointimatkailun kohdemaana (Itä-Suomen yliopisto) Liisa Renfors 04.12.2014 Haikon
LisätiedotMATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015
MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 VisitKimitoön.fi VisitKemiönsaari.fi VisitKimitoon.fi Facebook.com/VisitKimitoon Instagram.com/VisitKimitoon Tagboard.com/Visitkimitoon Weibo.com/Kimitoon
LisätiedotLuonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa Kotka Pirjo Räsänen
Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa 29.1.2014 Kotka Pirjo Räsänen Valmennuksessa opit: - kansainvälisen matkailun markkinoinnin peruskäsitteet - valmiudet aloittaa jakelukanaviin kohdentuvia
LisätiedotMiksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö
Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003 Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö 1 HEILI Henkilöliikenteen info-ohjelma Edistää yhteistyötä henkilöliikenteen tiedotuspalveluiden ja joukkoliikenteen
LisätiedotPyöräilevän ja kävelevän koulubussin kuljettajan käsikirja
Pyöräilevän ja kävelevän koulubussin kuljettajan käsikirja Pyöräilevän ja kävelevän koulubussin kuljettajan käsikirja Pyöräilevässä ja kävelevässä koulubussissa lapset kulkevat aikuisen johdolla ennalta
LisätiedotLapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy. Markkinatutkimus Murmanskin alueella 2013
Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy Markkinatutkimus Murmanskin alueella 2013 Tutkimuksesta yleensä Tämä on Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEOn ja Inlike Oy:n tilaaman Muurmanskin
LisätiedotKansallispuistot kasvavan matkailun vetovoimatekijöinä
Tiilikkajärven kansallispuisto, Rautavaara ja Sotkamo. Kuva: Petri Jauhiainen Kansallispuistot kasvavan matkailun vetovoimatekijöinä Timo Tanninen Luontopalvelujohtaja Lapin turismi lyö ennätyksiä HS 17.2.2017
LisätiedotLuonnostaan kestävä, paikallisuudesta ylpeä, rohkea ja tekevä luontomatkailu-muonio
Pallas-Yllästunturin kansallispuisto Suomen suosituin 550.000 kävijää / v Tunturi-Lapissa 14.500 asukasta, Muoniossa 2.350 1.400 yritystä / Muoniossa n. 380 Seudulla käy vuosittain 1,8 milj. vierailijaa
LisätiedotSuomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa.
Sisältöä ja ilmettä markkinointikanaviin: mitä, miksi ja kenelle. Internetmarkkinointiseminaari osa 2, Tupaswilla, Laukaa, 19.11.2012. Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa
LisätiedotJärjestimme asiakastyytyväisyyskyselyn helmi-maaliskuussa 2012. Vastauksia kertyi yhteensä 36 kappaletta. Kiitos kaikille vastanneille!
Kevät 2012 ASIAKASTYYTYVÄISYYS Järjestimme asiakastyytyväisyyskyselyn helmi-maaliskuussa 2012. Vastauksia kertyi yhteensä 36 kappaletta. Kiitos kaikille vastanneille! Kokosimme tähän dokumenttiin yhteenvedon
LisätiedotMatkailusta elinvoimaa aluekehitykseen
Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen oimialojen tavoiteltu kehitys vuoteen 2030 -työpaja Oulu 20.11.2014 utkija, F ekka Kauppila Naturpolis Oy Esityksen sisältö Johdanto matkailukeskusvetoinen kehittämispolitiikka
Lisätiedot18.11.2014 ONLINE. Tampere All Bright!
ONLINE Tampere All Bright! 1 Visittampere.fi -verkkosivusto Visittampere.fi on Tampereen seudun virallinen matkailusivusto. Sivuston ydinsisältö koostuu suosituksista ja tapahtumien, kohteiden ja paikkojen
LisätiedotPohjois-Satakunnan 1. tuotteistamistyöpaja 10.2.2014 Loma-Raiso, Karvia. Terttu Konttinen
Pohjois-Satakunnan 1. tuotteistamistyöpaja 10.2.2014 Loma-Raiso, Karvia Terttu Konttinen Alueen matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset ja kapasiteetti Seutukunta/kunta Välitön matkailutulo milj. Matkailun
LisätiedotAnna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!
Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa
LisätiedotJOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3)
JOHDANTO (1/3) ESTEETTÖMYYS LIIKUNTA- JA LUONTOMATKAILUSSA Kyselytutkimus Lapin matkailuyrityksille Esteettömyydellä tarkoitetaan sellaista ympäristöä ja sellaisia palveluita, joita voidaan hyödyntää fyysisestä,
LisätiedotSähköinen matkailumarkkinointi
Sähköinen matkailumarkkinointi Case: Tornin veljekset Hele Kaunismäki / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring 31.8.2011. Tornin veljekset Savonlinnan seudun matkailumarkkinoinnissa on mukana kolme sympaattista
LisätiedotSaimaan alueen verkostoinut ja digitalisoituva luontomatkailu: Matkailijan infomalli Imatran seudulla 15.3.2016/Juha Sorjonen. www.kehy.
Saimaan alueen verkostoinut ja digitalisoituva luontomatkailu: Matkailijan infomalli Imatran seudulla 15.3.2016/Juha Sorjonen Saimaan alueen verkostoitunut ja digitalisoituva luontomatkailu 1. Markkina
LisätiedotOF Aluetiimin tapaaminen Seinäjoki
OF Aluetiimin tapaaminen 4.4.2017 Seinäjoki 1. Hankkeen esittely Hankkeen tarkoitus Tavoitteet ja toimenpiteet 2. Aluetiimin toiminta Aikaisemmin Nyt Asialista 3. Visit Finland reittisuositukset 4. Tuotteistetut
LisätiedotRAUHALLISTA JA RENTOUTTAVAA LOMAILUA JÄRVIALUEILLA - ulkomaalaisten matkailun ammattilaisten mielikuvia järvilomasta
RAUHALLISTA JA RENTOUTTAVAA LOMAILUA JÄRVIALUEILLA - ulkomaalaisten matkailun ammattilaisten mielikuvia järvilomasta Tämä artikkeli perustuu tulossa olevaan tutkimusraporttiin Destination Image of Finland
LisätiedotMatkailijat karsastavat kaivoksia
Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia
LisätiedotMansikan teemahaut syksyllä 2015
Mansikan teemahaut syksyllä 2015 Miksi teemahakuja? Mahdollistaa myös pienempien hankkeiden tukemisen (normaalisti Mansikan ns. minimituki 5000, jota pienempiä tukia ei saa myöntää) Erillinen, tiettyyn
LisätiedotRuka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry
11/9/2012 1 Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry Perustettu syksyllä 2002 10 vuotisjuhlat lokakuussa Jäsenyrityksiä lähes 170 (matkailuyrityksiä, kauppaliikkeitä, kiinteistönvälittäjiä, huoltofirmoja, liikennöitsijöitä)
Lisätiedot