Matkailun kilpailukyvyn kannalta tärkeimmät linjaukset ja toimenpiteet vietäväksi seuraavaan hallitusohjelmaan Matkailun yhteistyöryhmä

Transkriptio

1 Matkailun kilpailukyvyn kannalta tärkeimmät linjaukset ja toimenpiteet vietäväksi seuraavaan hallitusohjelmaan 2019 Matkailun yhteistyöryhmä

2 Yhteistyöryhmän tavoite Ryhmän tavoitteena on koota ja priorisoida matkailun kilpailukyvyn kannalta tärkeät linjaukset ja toimenpiteet vietäväksi hallituksen puolivälitarkasteluun 2017 sekä seuraavaan hallitusohjelmaan 2019.

3 Matkailun kilpailukyvyn muodostuminen (Ritchie & Crouch, 2003) What makes tourism destination truly competitive is its ability to Increase tourism expenditure Increasingly attract visitors while providing them with satisfying, memorable experiences to do so in a profitable way While enhancing the welbeing of destination residents And preserving the natural capital of the destination for future generations

4 Sisältö Taustaa ja esipuhe 4 hyvää syytä panostaa matkailuun Matkailualan tavoitteet hallitusohjelmaan

5

6

7 Esipuhe Suomen kansainvälinen matkailu kasvaa nyt nopeammin kuin muissa Pohjoismaissa. Toisaalta matkustustaseemme alijäämä on kasvanut 1,5 miljardia euroa viidessä vuodessa 813 miljoonasta eurosta jo 2,3 miljardiin euroon suomalaisten ulkomaanmatkailun kasvettua räjähdysmäisesti. Jos suomalaiset käyttäisivät 1,5 miljardia kotimaan matkailuun, valtio saisi noin 400 miljoonaa euroa verotuloja. Matkustustaseen alijäämän kasvun suurin syy on kotimaan matkailun hintakilpailukyvyn heikkeneminen. Suomessa on nostettu tällä vuosikymmenellä useita matkailupalveluja rasittavia veroja. Ne ovat koskeneet vain matkailua kotimaassa, mutta eivät ulkomaanmatkailua. Matkailualan kasvu edellyttää verojen alentamista ja muita hintakilpailukykyä vahvistavia toimia. Hintakilpailukyvyn parantaminen, infrastruktuurin kehittäminen, investointien houkuttelu, työvoiman kannustinloukku- ja kohtaanto-ongelman ratkaiseminen sekä sääntelyn purkaminen ovat toimia, joilla valtio voi suoraan vaikuttaa matkailun kasvuun sekä kannattavuuteen. Elinkeino investoi vahvasti kasvun edellytyksiin, kuten uusiin elämystuotteisiin, hotelli- ja ravintolapalveluihin sekä saavutettavuuden parantamiseen avaamalla uusia lentoreittejä sekä raideliikennettä kehittämällä.

8 Neljä hyvää syytä panostaa matkailuun 1. Matkailu on kasvava, suuren potentiaalin vientitoimiala. Matkailun kokonaiskysyntä Suomessa on 14 miljardia euroa, josta matkailuviennin osuus 4 miljardia euroa. Matkailu on yksi nopeimmin kasvava talouden ala maailmassa: Vuoteen 2030 mennessä kansainvälisten matkailijoiden saapumiset kasvavat 500 miljoonalla. 2. Matkailu on merkittävä työllistäjä. Matkailualat työllistävät jo henkilöä, 5,5 % työvoimasta. Heistä yli 30% on alle 26-vuotiaita. Toimialalla on potentiaalia työllistää myös maahanmuuttajia. Toimialan työpaikkoja ei voida korvata merkittävästi automaatiolla. 3. Matkailulla on paljon kerrannaisvaikutuksia muille toimialoille. Matkailukulutus tuo kerrannaisvaikutuksia alueiden toimeliaisuuteen ja työllisyyteen. 1 euron kulutus matkailuun tuottaa 56 senttiä muille toimialoille. 4. Matkailu on merkittävä elinkeino alueellisesti ja vahvistaa tasapainoisesti aluerakennetta. Useat matkailukohteet sijaitsevat kasvukeskusten ulkopuolella tasoittaen aluekehitystä, kehittäen alueiden elinkeinoja ja vahvistaen infrastruktuuria. Matkailutoimialalla toimii yli yritystä Utsjoelta Hankoon.

9 Matkailualan tavoitteet toimialan kilpailukyvyn, kasvun ja työllistämisen vahvistamiseksi hallitusohjelmaan

10 1a. Taloudellisen toimintaympäristön vahvistaminen - verotus Alennetut alv-kannat ovat matkailun kilpailukyvylle välttämättömiä Anniskelun alv alentaminen 14%

11 1b. Taloudellisen toimintaympäristön vahvistaminen Saavutettavuus: Lentoverot sekä kilometri- ja ruuhkamaksut ovat matkailun kilpailukyvyn kehitykselle erittäin haitallisia Raideliikenteen kehittämiseksi on ensi vaiheessa välttämätöntä lisätä Helsingin ratapihan kapasiteettia Ympärivuotistaminen: Kesälomien siirtäminen ja lomien jaksottaminen muun Euroopan loma-aikoja mukaisesti Luontomatkailun rahoitus ja kehitys on turvattava Kansallispuistojen reitistöjen ja palvelujen kehitys taattava; tarvitaan 44 miljoonan euron korjausvelan kattava suunnitelma

12 2. Toimintaympäristön sujuvoittaminen Sääntely ja sen toimeenpano: Lainsäädännön määrän vähentäminen ja byrokratiatalkoiden jatkaminen niin kotimaassa kuin EU:ssa Viranomaisten ja viranhaltija-organisaatioiden kouluttaminen edelleen valvojista valmentajiksi Tasapuoliset kilpailuedellytykset Viisumikäytänteiden sujuvoittaminen kilpailukykyisimpien Schengen maiden tasolle Luontomatkailun kasvuedellytykset on turvattava: Kaivostoiminnan luvituksessa sekä etenkin valtion metsien hakkuiden osalta huomioitava matkailulle elintärkeät alueet Kaavoituksen prosessien sujuvoittaminen ja kaavatasojen vähentäminen investointien edistämiseksi

13 3. Suomi Pohjolan houkuttelevimmaksi matkakohteeksi Visit Finland:n rahoituksen vakiinnuttaminen 20 miljoonaan euroon vuodessa kaupallinen maakuvaviestintä matkailutoimialan viennin edistäminen matkailutarjonnan monipuolistaminen digitaalisuus

14 Matkailuala kiittää!