Eräiden säästötoimenpiteiden vaikutus lapsiperheiden taloudelliseen asemaan

Transkriptio

1 Eduskunta Sisäinen tietopalvelu Olli Kannas, Sami Grönberg Muistio Eräiden säästötoimenpiteiden vaikutus lapsiperheiden taloudelliseen asemaan Tarkasteltavat reformit: Laskelmassa tarkastellaan eräiden erityisesti lapsiperheisiin kohdistuvien säästötoimenpiteiden mittaluokkaa. Tarkoituksena on luoda tarkempi käsitys eri säästötoimenpiteiden lapsiperheisiin kohdistuvasta yhteenlasketusta summasta. Laskelmassa huomioidaan seuraavat hallituksen säästötoimenpiteet: - Lapsilisien indeksisidonnaisuuden lakkauttaminen (2016 alkaen) ja 0,85 prosentin leikkaus (2017) - Päivähoitomaksujen sekä aamu- ja iltapäivähoitomaksujen korotukset - SOTE-asiakasmaksujen korotukset - Opintotukiuudistus Lisäksi lasketaan kilpailukykysopimusluonnoksen ( ) vaikutus lapsiperheisiin. Kilpailukykysopimuksesta huomioidaan julkisen sektorin työntekijöiden lomarahojen leikkaus 30 prosentilla ( ) ja palkansaajan sosiaalivakuutusmaksujen korotukset vuosina Laskelmassa huomioidaan erikseen myös hallituksen päätösperäiset henkilöverotukseen kohdistuvat muutokset vuosina Laskentamenetelmä: Lapsilisän indeksisidonnaisuuden poistaminen ja tasoleikkaus, kilpailukykysopimuksen vaikutukset sekä tuloverotukseen kohdistuvat muutokset on arvioitu SISU-mikrosimulointimallilla. Laskelmassa tutkitaan kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen muutosta. Mikrosimulointilaskelmat on tehty sekä vuoden 2017 että 2019 tasossa. Käytettävä malli: SISU-mikrosimulointimalli Käytettävä aineisto: henkilön rekisteriaineisto Aineistovuosi: 2013 (ajantasaistettu VM:n ennusteella v ja 2019 tasoon) Lainsäädäntövuosi: 2017/2019 Opintotuki Opintotuen leikkauksen vaikutusten kohdistumista lapsiperheille on arvioitu laskemalla korkeakouluopiskelijoiden opintorahaa saaneiden perheellisten kotitalouksien osuus kaikista korkeakouluopiskelijan opintorahaa saaneista. Opintorahan leikkauksella tavoitellaan 122 miljoonan euron vuosittaisia säästöjä (Julkisen talouden suunnitelma vuosille ).

2 2 (5) SOTE-asiakasmaksujen korotukset Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen korottamisen kohdistumista lapsiperheille on arvioitu kulutustutkimuksen aineiston avulla. Siitä on laskettu lapsiperheille kohdistuva osuus seuraavien kulutuserien kokonaissummasta: A Terveyskeskuslääkärit, A Terveyskeskuksen hammashoito, A063 Sairaala- ja poliklinikkapalvelut. Osuutta laskettaessa on otettu huomioon pelkästään julkinen terveydenhuolto. Oletukset: Lapsiperheen määritelmä Kotitalous on määritelty lapsiperheeksi, jos kotitaloudessa on vähintään yksi alle 18-vuotias jäsen. Perusura Laskelman perusurana on käytetty kevään julkisen talouden suunnitelman mukaista (ennustettua) tilannetta. Sosiaaliturvan indeksijäädytykset ja 0,85 prosentin tasoleikkaus sisältyvät sekä perusuraan että reformilaskelmiin (näiden peruuttaminen otetaan reformina huomioon vain lapsilisien osalta). Etuusperusteiden leikkauksen on oletettu laskelmassa kohdistuvan vuoteen 2017, jonka jälkeen etuudet säilyvät jäädytettyinä vuoteen 2019 asti. Leikkaus on toteutettu indeksileikkauksena, mutta sen on oletettu koskevan perusurassa myös lapsilisiä, mutta ei toimeentulotukea. Laskelmassa ei ole huomioitu tuloverotuksen inflaatiotarkistuksia (perusurassa eikä reformeissa). Lapsilisäreformi Lapsilisien indeksisidonnaisuuden poistaminen perutaan reformilaskelmassa vuodesta 2016 alkaen. Vuosien lapsilisän kehityksen ennusteena on käytetty elinkustannusindeksiä (muutos t-1, lokakuun pisteluku). Lisäksi 0,85 prosentin tasoleikkausta vuodelle 2017 ei toteuteta reformissa (oletuksena, että leikkaus koskee myös lapsilisää, vaikka se ei ole enää KEL-sidonnainen). Kilpailukykysopimus Kilpailukykysopimuksen vaikutusten laskennassa työntekijän sosiaalivakuutusmaksuja korotetaan sopimusluonnoksen ( ) mukaisesti. Vuonna 2017 työntekijän työttömyysvakuutusmaksua korotetaan 0,45 prosenttiyksikköä ja työntekijän eläkevakuutusmaksua 0,2 prosenttiyksiköllä. Vuoden 2019 tasossa sosiaalivakuutusmaksuja korotetaan vuosien kokonaismuutosta vastaavasti. Vuoden 2019 tason laskelmassa työttömyysvakuutusmaksu on siten 0,85 ja eläkevakuutusmaksu 1,2 prosenttiyksikköä korkeampi vuoteen 2016 verrattuna. Julkisen sektorin lomarahojen leikkaus toteutetaan kaavamaisena 1,4 prosentin suuruisena palkkatulojen leikkauksena. Todellisuudessa lomarahojen osuus tuloista kuitenkin vaihtelee mm. työhistoriasta ja lomarahojen vapaaksi vaihtamisesta johtuen. Sopimuksen mukaisesti lomarahojen määräaikainen leikkaus on voimassa vuosina

3 3 (5) Tuloverotus Tuloverotusta koskevat päätösperäiset muutokset on laskettu erillisenä tietona. Tuloverotuksen vaikutusta laskettaessa perusurana on käytetty kevään julkisen talouden suunnitelman mukaista tilannetta. Inflaatiota (tai ansiotasoa) vastaavia tarkistuksia tuloveroperusteisiin ei ole otettu huomioon eli niitä ei ole tulkittu päätösperäisiksi muutoksiksi. Tältä osin veroperusteet ovat siten identtiset (esim. tuloveroasteikko vuoden 2016 tasossa inflaatiotarkistusten osalta) perusurassa ja reformissa. Hallituksen veropoliittisia päätöksiä ovat olleet mm. työtulovähennyksen kasvattaminen (verotusta keventävä), yleisradioveron alarajan nostaminen (keventävä), solidaarisuusveron jatkaminen ja väliaikainen laajennus (kiristävä), ylemmän pääomatuloverokannan nostaminen (kiristävä) sekä asuntolainan korkovähennyksen pienentäminen (kiristävä). Reformi kuvaa tilannetta, jossa hallituksen tekemiä tuloveroperusteiden muutoksia ei olisi toteutettu. Mahdollisia kilpailukykysopimukseen sidonnaisia veronkevennyksiä ei ole huomioitu laskelmassa. Opintotuki Reformi lasketaan vuositason vaikutuksena, jonka vuoksi laskelmassa on oletettu, että opintotukiuudistus tulee voimaan täysimääräisenä heti vuoden 2017 alusta. Laskelmissa ei peruta päätöstä poistaa opintotuen indeksisidonnaisuutta. Päivähoitomaksujen sekä aamu- ja iltapäivätoiminnasta perittävien maksujen korotukset Laskelmissa on oletettu, että kunnat vievät korotukset täysimääräisinä maksuihin. Laskelmissa oletetaan, että päivähoitomaksuihin on tehty vain vuoden 2016 elokuussa voimaan tullut indeksikorotus. Taulukossa ilmoitetut kokonaissummat perustuvat hallituksen esityksiin (HE 60/2016 ja HE 78/2015)

4 4 (5) Tulokset: Toimenpiteiden vaikutukset lapsiperheiden käytettävissä oleviin tuloihin a, milj Lapsilisät Kilpailukykysopimus Tuloverotus Yhteisvaikutus (1+2+3) b Opintotuki Päivähoitomaksut Aamu- ja iltapäivätoiminta SOTU-asiakasmaksut Yhteensä (pl. tuloverotus) Yhteensä (ml. tuloverotus) a Sis. myös kirkollisveron ja tässä tapauksessa myös päivähoito- ja muut asiakasmaksut. b Reformit (2 ja 3) vaikuttavat toisiinsa, jonka vuoksi (ja pyöristyksistä johtuen) yksittäiset reformit eivät summaudu täysin yhteisvaikutuksen tasolle. Taulukossa verrataan hallituksen toimenpiteiden ja kilpailukykysopimuksen vaikutusta lapsiperheiden käytettävissä oleviin tuloihin verrattuna tilanteeseen, jossa toimenpiteitä ei olisi toteutettu (perusura status quo ). Lapsilisän indeksisidonnaisuuden poistaminen ja tasoleikkaus sekä kilpailukykysopimus pienentävät lapsiperheiden käytettävissä olevia tuloja. Hallituksen tuloveropoliittiset toimenpiteet ovat sekä vuonna 2017 että 2019 kokonaisuudessaan verotusta keventäviä ja ne siten kasvattavat lapsiperheiden käytettävissä olevia tuloja verrattuna tilanteeseen, jossa kyseisiä muutoksia ei olisi toteutettu. Verotusta keventävä vaikutus on vuonna 2017 suurempi lähinnä asuntolainojen korkovähennyksen pienentämisen verotusta kiristävän vaikutuksen ollessa vielä vuoden 2019 tasoa pienempi. SISU-mikrosimulointimallilla arvioituna noin seitsemän prosenttia korkeakouluopiskelijan opintorahasta maksetaan kotitalouksiin, joissa vähintään toisella viitehenkilöllä on lapsia. Näin ollen hallituksen kaavailemasta 122 miljoonan euron opintorahaleikkauksesta kohdistuu lapsiperheille noin 8 miljoonaa euroa. Hallitus kaavailee myös opintotuen asumislisän korvaamista yleisellä asumistuella. Tällä ei kuitenkaan ole vaikutusta lapsiperheisiin, koska perheellinen opiskelija voi myös nykyisin saada opintotuen asumislisän sijaan yleistä asumistukea. Kulutustutkimuksen avulla laskettuna lapsiperheiden osuus julkisen terveydenhuollon maksuista on noin neljännes, joten näin arvioituna SOTE-asiakasmaksujen korotuksista aiheutuva kustannus lapsiperheille on noin 38 miljoonaa 150 miljoonasta. Kokonaisluku (150 milj. ) perustuu Valtioneuvoston asetukseen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen muuttamisesta.

5 5 (5) Esimerkkilaskelmia Esimerkkilaskelmien oletukset Laskelmissa on käytetty vuoden 2016 keskimääräistä kunnallisveroastetta (19,87 %) Kirkollisveroa ei ole huomioitu Verovähennyksistä on huomioitu ainoastaan ns. viran puolesta tehtävät vähennykset Palkansaajat ovat alle 53-vuotiaita Asumismenojen laskennassa on käytetty yleisen asumistuen enimmäisasumismenoja kuntaryhmässä 3 (vuoden 2016 tasossa) Laskelmat eivät sisällä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja Iltapäiväkerhon maksut tulevat maksettavaksi täysimääräisinä. Osa kunnista kuitenkin tarjoaa vapautuksia pienituloisille. Esimerkkiperheet: Perhe 1: kaksi julkisella sektorilla työssäkäyvää keskituloista (3300 /kk) aikuista. Kaksi päivähoidossa olevaa lasta. Perhe 2: 2500 /kk tienaava yksinhuoltaja, lapsi päivähoidossa sekä lapsi iltapäiväkerhossa. Perhe 3: Korkeakoulussa opiskeleva pariskunta (aloittanut jälkeen), joista toinen osaaikatöissä (660 /kk), lapsi päivähoidossa. Toimenpiteiden (pl. tuloverotuksen muutokset) vaikutukset esimerkkilapsiperheiden käytettävissä oleviin tuloihin, /kk Vuoden 2017 tasossa Vuoden 2019 tasossa Perhe 1 Perhe 2 Perhe 3 Perhe 1 Perhe 2 Perhe 3 Muutos, /kk Muutos, % -4,6 % -3,1 % -7,9 % -6,0 % -4,3 % -8,4 % Toimenpiteiden (ml. tuloverotuksen muutokset) vaikutukset esimerkkilapsiperheiden käytettävissä oleviin tuloihin, /kk Vuoden 2017 tasossa Vuoden 2019 tasossa Perhe 1 Perhe 2 Perhe 3 Perhe 1 Perhe 2 Perhe 3 Muutos, /kk Muutos, % -3,9 % -2,4 % -7,3 % -5,3 % -3,6 % -7,7 %