KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN TALOUSSUUNNITELMA (KTS)

Transkriptio

1 KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN TALOUSSUUNNITELMA (KTS) YLEISTÄ Tämä dokumentti on päivitys vuoden 2015 OLL:n liittokokouksen päättämästä keskipitkän aikavälin taloussuunnitelmasta (KTS). Tämä KTS määrittää Opiskelijoiden Liikuntaliiton (OLL) talouden linjat vuosille Dokumentin tarkoituksena on helpottaa tulevien vuosien talouden suunnittelua ja antaa jäsenistölle mahdollisuus vaikuttaa liiton talouteen keskipitkällä aikavälillä. Samalla voidaan varautua liiton talouteen kohdistuviin riskeihin. Vuoden 2015 alussa OLL:lta Olympiakomitealle siirretty opiskelijahuippu-urheilu (myöhemmin OHU) on vaikuttanut aiemmin suuresti sekä liiton tuloihin että menoihin. Tämän dokumentin taulukoissa sen vaikutus on menneiltä vuosilta poistettu, ellei toisin mainita. Tämän dokumentin lopussa tulevien vuosien talousarvioita on tehty kaksi, nykytilaan perustuva sekä riskianalyysiin perustuva. Tämä on tehty siitä syystä, että uhkien realisoituessa liitolla olisi jo mietittynä keinoja talouden tasapainottamiseksi. TULOJEN KEHITYS OLL:n tulopohja koostuu opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) veikkausvoittovaroista jakamasta liikuntajärjestöjen toiminta-avustuksesta, OKM:n liikunnallisen elämäntavan edistämisen hankkeiden hankerahoituksesta ja OLL:n omarahoitusosuudesta joka koostuu jäsenmaksuista, sijoitustoiminnan tuotoista, yritysyhteistyöstä sekä OLL:n sektoreiden omista tuotoista, jotka suurimmaksi osaksi ovat osallistumismaksuja sektoreiden järjestämiin koulutuksiin ja muihin tapahtumiin. Toiminta-avustus ja omarahoitusosuus Veikkausvoittovarat jakautuvat eduskunnan säätämän jakosuhdelain mukaisesti taiteelle (38,5 %), liikunnalle (25 %), tieteelle (17,5 %), nuorisotyölle (9 %) sekä ministeriön vapaaseen harkintaan jäävään osuuteen (10 %). Veikkausvoittovarojen jakosuhdelakia ei tämän hetkisen tiedon perusteella olla muuttamassa, mutta OKM on uudistamassa liikuntajärjestöjen toiminta-avustusten jakamisperusteita, eikä uudistuksen vaikutusta OLL:n toiminta-avustukseen vielä tiedetä. Valtionapu perustuu järjestön toiminnan laatuun ja laajuuteen omassa kohderyhmässään. Avustukseen voi tulla muutoksia myös, mikäli OKM tekee sisäisiä muutoksia liikuntapolitiikan painopisteiden suhteen. OKM:n myöntämä toiminta-avustus pysyi pitkään samana, mutta OHU-siirron 2015 jälkeen liiton saama avustus on suhteellisesti noussut. Liiton rahoitus on hyvin riippuvainen toiminta-avustuksen määrästä ja jo pienetkin muutokset aiheuttavat riskin liiton taloudelle. OLL:n omarahoitusosuus (2016: 19 %) on pieni, eikä mahdollista toiminta-avustuksen kasvua. Jos liiton omarahoitusosuus saadaan suuremmaksi, myös mahdollisuudet suurempaan valtion toiminta-avustukseen ovat olemassa. Suurin osa liiton omarahoituksesta kertyy jäsenmaksuista. Mikäli jäsenistöstä useampi eroaa, sillä voi olla suoran taloudellisen merkityksen lisäksi suuri vaikutus toiminta-avustuksen määrään. 1 / 10

2 Taulukko 1. Omarahoitusosuuden kehitys ilman opiskelijahuippu-urheilun vaikutuksen poistamista. Parittomina vuosina universiadien osallistumismaksut ovat lisänneet omarahoitusosuutta merkittävästi. Muita heittelyn syitä ovat mm. joinain vuosina suoraan muille tahoille maksetut hankerahoitukset. Hankerahoitus Tällä hetkellä liiton vakinaisista työntekijöistä yksi työskentelee puhtaasti hankerahoituksen turvin, joten jatkossakin liiton tulee löytää erillisrahoituksella olevia hankkeita, jotta toiminta saadaan pysymään nykyisellä tasolla. Hankerahoituksen varassa toimiminen ei ole pitkällä aikavälillä järkevää eikä turvattua, joten on tärkeää saada vakautettua liiton taloutta, jotta jatkossa hankerahoituksella työskentelee vain hanketyöntekijöitä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on ilmaissut, että yhdellä järjestöllä voi olla käynnissä vain yksi hanke kerrallaan. Tähän taloussuunnitelmaan on arvioitu, että vuosina on käynnissä yksi OKM:n myöntämä hanke vuodessa. Työntekijöiden työmäärä on tällä hetkellä sen verran suuri, että muut uudet hankkeet vaatisivat uusien työntekijöiden palkkaamista. Lisähankerahoituksella voidaan laajentaa liiton toimintaa, ei turvata nykyisen toiminnan ylläpitämistä. 2 / 10

3 Taulukko 2. Hankerahoitus. Hankkeiden määrä on vaihdellut yhdestä ( ) runsaaseen kahteen ( , 2017). Osassa hankkeista ( Lähtenyt liikkumaan ja 2013 Korkeakoululiikunnan barometri) taulukossa on vain osuus, jota OLL ei suoraan välittänyt yhteistyökumppaneille. Vuonna 2011 oli varsinaisen hankerahoituksen lisäksi myös työ- ja elinkeinoministeriöltä saatua Sportti työllistää -tukea euroa. Jäsenmäärä OLL:lla on tällä hetkellä jäsentä. Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL:n eroaminen OLL:sta vuoden 2015 alussa on vaikuttanut OLL:n jäsenmäärään ja sen tulevaisuuden arviointiin. Vuonna 2017 ylioppilaskunnista OLL:n jäseneksi eivät kuulu OYY, ÅAS ja TaiYo (yhteensä n jäsentä). Jäsenmäärän ennustaminen seuraavalle viidelle vuodelle on hyvin haasteellista. OLL:n tavoitteena on, että kaikki ylioppilas- ja opiskelijakunnat ovat OLL:n jäseniä vuonna Muutokset toiseen suuntaan ovat myös mahdollisia, ja tämä tekijä on huomioitu dokumentin lopun talousennusteissa. OLL:lla on tällä hetkellä seitsemän yhteistoimintajäsentä: UniSport, Turun yliopiston yliopistoliikunta, Jyväskylän yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, LAMK Sports, Oulun ammattikorkeakoulu ja Oulun yliopisto. Opiskelijoiden Liikuntaliiton yhteistoimintajäseneksi voivat liittyä monenlaiset yhdistykset ja yhteisöt, mutta pääsääntöisesti korkeakoulujen liikuntatoimet. Yhteistoimintajäsenyyden vuosimaksu on 500 euroa. Yhteistoimintajäsenyydellä OLL pystyy takaamaan, että liikuntatoimien verkoston ja sen edustajista muodostetun valiokunnan toiminta on osa OLL:n perustoimintaa ja rahoitusta. Laajentamalla yhteistoimintajäsenverkostoa OLL:n on mahdollista aavistuksen verran kasvattaa omarahoitusosuutta ja sitouttaa korkeakoulujen liikuntatoimet aktiivisemmin osaksi OLL:n toimintaa. 3 / 10

4 Taulukko 3. Jäsenmaksutuotot ilman yhteistoimintajäseniä ja jäsenmäärä Vuonna 2012 OLL:n jäsenmaksu nousi 0,30 eurosta nykyiseen 0,40 euroon. Vuoden 2015 alussa SYL erosi OLL:sta ja OYY, LTKY, ÅAS ja TaiYo olivat päättäneet jättää hakematta OLL:n jäsenyyttä. Vuonna 2016 LTKY liittyi OLL:oon takaisin. Vuonna 2016 OLL:n jäsenmaksu nousi 0,40 eurosta 0,50 euroon Taulukko 4. Jäsenmaksutuotot indeksikorjattuna Taulukossa arvot ovat toteumia vuoteen 2017 asti sekä tämän suunnitelman ehdotusten mukaisia nykytilaan perustuen vuosina Vuosien indeksikehitys perustuu Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksiin 2016 lisättynä 2% nousulla/vuosi. 4 / 10

5 Opiskelijahuippu-urheilu, yritysyhteistyö ja sijoitustoiminta Liittokokous 2012 antoi hallitukselle mandaatin neuvotella opiskelijahuippu-urheilun siirtämisestä Olympiakomitean alle. Päätöksessä todettiin, että mandaatti annetaan mahdollisista negatiivisista taloudellisista vaikutuksista huolimatta. Vuoden 2015 alussa OHU-vastuu siirtyi Olympiakomitealle, ja vuodesta 2016 alkaen OHU:n rahoitus ei enää sisälly OLL:n toiminta-avustukseen. Vuonna 2016 toimintaavustus oli euroa (vähennys euroa) ja vuoden 2017 toiminta-avustus euroa (vähennys euroa). Toiminta-avustus on pienentynyt huomattavasti ennakoitua ( ) vähemmän ja vaikuttanut liiton taloudelliseen tilanteeseen positiivisesti. Yritysyhteistyön ja sijoitustoiminnan osalta nykyiset tulot muodostavat perustason (sijoitustoiminta 800 / vuosi). Huippu-urheilun siirtämisen jälkeen OLL:n potentiaali saada sponsoreita on pienentynyt merkittävästi, ja tuottoja onkin vaikeaa saada yritysyhteistyöstä. Vuosille yritysyhteistyöhön ei ole arvioitu tuottoja sopimusten hankkimisen suuresta epävarmuudesta johtuen. Yritysyhteistyön saralla todennäköisimmät mahdollisuudet tuottojen kasvattamiseen ovat OLL:n tuottamien palveluiden tuotteistaminen ja myyminen (esimerkiksi liikuntatuutorointi) yritysmaailmaan tai opiskelijoiden SM-kisojen (OSM) valtakunnallisen yhteistyökumppanin saaminen. Työntekijöiden nykyisestä työmäärästä johtuen edellä mainittuja toimenpiteitä on vaikeaa toteuttaa ilman, että osaa nykyisestä toiminnasta karsitaan tai uutta työvoimaa palkataan. Valtakunnallisen OSM-kisasponsorin saaminen on yritysyhteistyön saralla todennäköisin vaihtoehto, mutta sen vaikutusta liiton talouteen on tässä vaiheessa mahdotonta arvioida. KULUJEN KEHITYS OLL:n kulujen vaihtelu joka toinen vuosi riippui pitkään universiadivuosien aiheuttamista kuluista. Vuonna 2015 toteutunut OHU-siirto muutti tilanteen, ja jatkossa kulukehitykseen ei liity merkittävää vuosittaista vaihtelua. Henkilöstökulut Henkilöstökulujen suhteen suunnittelu perustuu nykyisen toiminnan jatkamiseen neljän henkilötyövuoden turvin. Jos jäsenistö tekee merkittäviä muutoksia toimintaan, sillä on luonnollisesti vaikutuksia henkilöstökulujen jakautumiseen ja määrään. OLL:lla olisi tarvetta vakituisen viestinnän asiantuntijan palkkaamiseen laadukkaan viestinnän turvaamiseksi. Tähän suunnitelmaan uutta tointa ei ole sisällytetty, mutta tulevaisuudessa taloudellisten raamien niin salliessa tavoitteena on vähintään 50% työntekijän palkkaaminen. Liitossa noudatetaan urheilujärjestöjä koskevaa työehtosopimusta, jonka mukaan palkat ovat aikaisempina vuosina nousseet noin 1 2,5 % vuodessa. Vuodesta 2014 lähtien korotukst ovat olleet maltillisia: vuonna korotus, vuonna ,4 % korotus, vuonna /0,43% korotus ja vuonna 2017 ei korotuksia). Lisäksi TES velvoitti liittoa siirtymään uuteen palkkausjärjestelmään vuonna 2013, minkä vuoksi OLL:n työntekijöiden palkkarakenne muuttui. Uudessa palkkarakenteessa palkka koostuu peruspalkasta, kokemusosuudesta, vastuuosuudesta ja taito-osuudesta. Henkilöstökulujen kehitykseen vaikuttavat merkittävästi mahdolliset yleissitovat sopimukset, joista seuraava 5 / 10

6 astunee voimaan vuoden 2018 tammikuussa sekä työntekijöiden mahdollinen vaihtuvuus. Henkilöstökulujen nousu on määritetty laskennallisella 2% nousulla vuodesta 2018 eteenpäin TES-muutosten ennustamisen vaikeudesta johtuen Taulukko 5. Henkilöstökulut Vuonna 2011 henkilöstön perusmäärä vakiintui nykyiseen, mutta senkin jälkeen on käytetty ajoittaisia harjoittelijoita ja väliaikaisia työntekijöitä Taulukko 6. Henkilöstökulujen osuus kuluista / 10

7 Toiminnan kulut Toiminnan kulujen kehitykseen vaikuttavat hyvin paljon jäsenistön asettamat tavoitteet liiton toiminnalle sekä erillisrahoituksella olevien hankkeiden luonne. Tämä kulukehityksen arvio perustuu nykytoiminnan jatkamiseen liikuntapolitiikan, koulutusten ja jäsenpalvelujen, liikuntatapahtumien, järjestötoiminnan ja hallinnon alueilla. Tällä hetkellä OLL:lla on käynnissä yksi OKM:n rahoittama hanke, joka jatkuu vuoden 2017 loppuun asti. Tämän hankkeen tilalle haetaan vastaavan suuruista hanketukea vuosille OSS-järjestöpalveluiden kuluissa on varauduttu Lapinrinne 2:ssa toteutetun julkisivuremontin aiheuttamaan vuokran nousuun. Remontti alkaa vaikuttaa talouteen vuoden 2018 puolivälissä. Julkisivuremontin kulujen on arvioitu olevan OLL:n osalta yhteensä noin euroa. Muulta osin OSS:n kulujen kasvun on arvioitu olevan noin 2 % vuodessa. Toiminnan kulut Taulukko 7. Toiminnan kulut Kuluista on vähennetty hankkeiden läpivirtauserät (ks. taulukko 2) ja OSS:n kulut. 7 / 10

8 Kulut yhteensä , , , , , , , Taulukko 8. Kulut yhteensä Kuten taulukosta 7, hankkeiden läpivirtauserät on poistettu. Taulukossa on mukana toiminnan kulut, OSS-järjestöpalveluiden kulut ja henkilöstökulut. OLL:N TALOUTEEN LIITTYVIÄ RISKEJÄ OLL:n talouteen nähdään kohdistuvan seuraavat mahdolliset riskit: Toiminta-avustuksen jakamisperusteiden uusiminen liitolle epäsuotuisasti Muutokset ministeriön liikuntapoliittisissa painopisteissä Liiton omarahoitusosuuden katsominen riittämättömäksi toiminta-avustusjaossa Jäsenrakenteen ja jäsenmäärien muutokset Riippuvaisuus hankerahoituksesta Lapinrinne 2:n kiinteistöstä aiheutuneet mahdolliset yllättävät menot OLL:N TALOUS TULEVINA VUOSINA Jos OLL:n talouden peruspilarit (yleisavustus, hanke, jäsenmäärä) pysyvät nykyisen kaltaisina, tasapainottavia toimia ei tarvita vuosina Tässä taulukossa esitellään OLL:n talouden kulurakenne mikäli suuria muutoksia ei tule. 8 / 10

9 Taloussuunnitelma 1, nykytilanne: Tuotot Avustukset, OKM RTA Yleisavustus Muut avustukset Omarahoitus Jäsenmaksutuotot Osallistumis- ja koulutusmaksut (liko,sektori, l OSM-kisojen osallistumismaksut Yritysyhteistyötuotot Sijoitus- ja rahoitustoiminnan tuotot Tuotot yhteensä Kulut Henkilöstökulut Toiminnan kulut Toimiston kulut OSS-järjestöpalvelut Kulut yhteensä Tilikauden tulos Jos osa liiton talouteen liittyvistä riskeistä realisoituisi, voisi talouden suunta näyttää seuraavalta. Tässä riski laskelmassa on huomioitu liiton yleisavustuksen laskeminen :lla ja jäsenmäärän laskeminen 5000 jäsenellä. Taloussuunnitelma 2, riskeihin perustuva 9 / 10

10 Tuotot Avustukset, OKM RTA Yleisavustus Muut avustukset Omarahoitus Jäsenmaksutuotot Osallistumis- ja koulutusmaksut ( OSM-kisojen osallistumismaksut Yritysyhteistyötuotot Sijoitus- ja rahoitustoiminnan tuot Tuotot yhteensä Kulut Henkilöstökulut Toiminnan kulut Toimiston kulut OSS-järjestöpalvelut Kulut yhteensä Tilikauden tulos Kuten laskelmasta huomaa, riskien realisoituminen vaatisi liitolta tasapainottavia toimia. Tässä tilanteessa mahdollisia tulevien vuosien tasapainottavia toimenpiteitä ovat (päätökset liittokokouksissa): Toisesta varapuheenjohtajasta luopuminen (säästö ) Jäsenmaksun korotus 0,1 (0,50 -> 0,60 ) ( ) Osallistumismaksujen nostaminen: Liittokokouksen osallistumismaksun nosto lähemmäs reaalikulujen tasoa (4000 ) Toimintakulujen leikkaus: liiton matkustus- ja majoituskulujen supistaminen yhteensä kaikilta sektoreilta (3000 ) 10 / 10