Vaikeavammaisten kuntoutus

Transkriptio

1 Vaikeavammaisten kuntoutus

2 Sisällysluettelo Vaikeavammaisten kuntoutus * Etuusohje - Hyvä hallinto - Tavoite - Vaikeavammaisten kuntoutuksen tavoite - Yksilöllisen tavoitteen asettaminen - Oikeus ja edellytykset - Myöntämisedellytykset - Vaikeavammainen - Vammaisetuudet - Kuntoutussuunnitelma - Hoidosta vastaava yksikkö - Hyvä kuntoutuskäytäntö - Tarpeellisuus - Julkinen laitoshoito - Valtion koulussa opiskelevat - Välitön sairaanhoito - Kuntoutusvastuun siirtyminen Kelalta terveydenhuollolle - Suhde muuhun kuntoutukseen - Estävät kuntoutusetuudet - Asiakkaan ohjaaminen - Muut kuntoutuspalveluja järjestävät tahot - Kuntien lääkinnällinen kuntoutus - Tapaturma- ja liikennevakuutuslakien mukainen kuntoutus - Päihdehuolto - Rintamaveteraanien ja sotainvalidien kuntoutus - Invalidille myönnettävä autoveronpalautus - Ulkomailta saatava kuntoutus - Toimenpiteet - Avoterapiat - Terapiamuodot, -lajit ja terapiakerran kestot - Fysioterapia - Toimintaterapia - Puheterapia - Psykoterapia - Neuropsykologinen kuntoutus - Musiikkiterapia - Monimuotoryhmäterapia - Päiväkuntoutus - Avoterapian toteuttaminen - Koti-, päiväkoti- tai koulukäynti - Ohjauskäynnit - Yhteistyökäynti - Verkostokäynti - Kuntoutusjaksot - Moniammatillinen yksilökuntoutus - Edellytykset - Sisältö ja toteutus 2

3 - Omaisen osallistuminen - Kuntoutuskurssit eri sairausryhmille - Edellytykset - Sisältö ja toteutus - Omaisen osallistuminen - Sopeutumisvalmennuskurssit - Edellytykset - Sisältö ja toteutus - Omaisen osallistuminen - KV-säännökset - Asetus 883/ Rajatyöntekijän oikeus kuntoutusetuuksiin - Eläkkeellä olevan rajatyöntekijän oikeus kuntoutusetuuksiin - Eläkkeenhakijan ja eläkkeensaajan siirtyminen palkkatyöhön - Eläkkeenhakijoiden ja eläkkeensaajien oikeus kuntoutusetuuksiin - Muun jäsenvaltion lainsäädäntöön perustuva eläke - Oleskelu muussa jäsenvaltiossa - Perheenjäsenen käsite ja ensisijaisuussääntö - Perheenjäsenten hoitoetuusoikeudet eri tilanteissa - Rekisteröitymismenettely luontoisetuuksien saamiseksi - Laitosten väliset korvaukset - Kustannuksista vastaaminen - Kuntoutus ulkomailla (KKRL 16 ) - Maa jossa kuntoutusta annetaan - Toinen EU/EY-valtio - Muu valtio - Kuntoutuksen hakeminen - Kustannusten korvaaminen - Matkakustannukset - Hakeminen - Vireilletulo - Vireilletulo (sisältö) - Lähettäjän vastuu - Asiakirjan siirto - Kuka voi hakea - Kuka voi hakea (sisältö) - Henkilö itse - Henkilö itse (sisältö) - Edunvalvoja - Edunvalvontavaltuutettu - Valtuutettu - Lähiomainen - Kunta - Palveluntuottajan valinta - Asiakkaan valinta - Hakuaika kuntoutusetuuksissa - Kelan oikeus saada tietoja muilta viranomaisilta - Tiedonantovelvollisuus etuutta haettaessa - Tulkkauspalvelut - Ohjaus muuhun kuntoutukseen - Lisäselvitysten pyytäminen 3

4 - Lisäselvitysten pyytäminen (sisältö) - Ratkaiseminen - Käsittelypaikka - Kurssien esivalinta ja keskitetty valinta - Esteellisyys - Käsittely- ja ratkaisukielto - Esteellisyyden todentaminen - Haastattelu - Asiantuntijalääkärin arvion pyytäminen - Kuuleminen - Kuuleminen (sisältö) - Milloin asiakasta on kuultava? - Miten kuullaan? - Päätöksen antaminen - Päätöksen antaminen (sisältö) - Kuntoutuspäätöksen antaminen - Kuntoutuspäätöksen pituus - Päätöksensaajat - Päätöksestä tiedottaminen - Asiakkaan ohjaaminen - Maksaminen - Kuntoutuskustannusten korvaaminen - Korvattavat kustannukset - Avoterapiapalvelujen hinnoitteluperusteet - Matkakustannukset, yöpymisraha ja avustamisen korvaaminen - Lausuntopalkkiot - Kustannukset, joita Kela ei korvaa - Kuntoutuskustannusten laskuttaminen - Laskutusaika - Maksunsaajat - Kunta / kuntayhtymä - Ulosotto - Maksuosoite - Ennakonpidätys - Perusteet - Lähdevero - Työkorvausten saajien verotus - Tietojen saanti ja käyttöönotto - Suorasiirtotiedot - Tiedot maksunsaajalta - Ennakonpidätyksen tallennus - Kelan selvitettävä - Toimittaminen - Kuntoutusetuudet - Ennakon korjaus - Takaisin maksetut etuudet - Regressisuoritukset - Vuosi-ilmoitukset - Kuukausivalvonta - Ilmoitusvelvollisuus - Olosuhteiden muutos 4

5 - Osallistumisen peruuttaminen - Päätöksen oikaisu ja poistaminen - Päätöksen oikaisu ja poistaminen (sisältö) - Tarkistaminen - Keskeyttäminen - Lakkauttaminen - Liikamaksu - Takaisinperintä - Regressi - Muutoksenhaku - Muutoksenhaku (sisältö) - Kuntoutuspalvelujen hankinta - Palveluntuottajien valinta - Luettelot palveluntuottajista - Laadunvalvonta - Avo- ja laitosmuotoisten kuntoutuspalvelujen hankinta - Avoterapiapalvelujen hankinta - Tarjouskilpailun järjestäminen - Tarjousten käsittely ja hankintapäätös - Sopimus - Muutoksenhaku - Muut hankintamenettelyt - Sopimuskausi - Tarjouskilpailuasiakirjojen julkisuus 5

6 Dokumentit Vaikeavammaisten kuntoutus Vaikeavammaisten kuntoutus Etuusohje Etuusohje Etuusohje on toimintaohje, jota käytetään apuna etuuksien ratkaisutyössä ja neuvonnassa. Ohje on ensisijaisesti tarkoitettu Kelan sisäiseen käyttöön. Ohjeen pdf-tiedosto muodostuu automaattisesti Kelan intranetissä olevan etuusohjeen verkkosivuista. Teknisestä toteutuksesta johtuen sekä ohjeen sisällysluettelossa että ohjetekstissä on muutamia otsikoita kahteen kertaan. Ohjeen pdf-tiedoston teknistä toteutusta parannetaan tältä osin myöhemmin. Pdf-muotoisesta etuusohjeesta puuttuvat kaikille ohjeille sisällöltään samanlaiset ohjeet päätöksen oikaisu ja poistaminen takaisinperintä muutoksenhaku. Näistä on tehty omat pdf-ohjeet. Hyvä hallinto Hyvä hallinto Kela on osa julkishallintoa ja viranomaistoimintaa. Hyvän hallinnon periaatteita tulee noudattaa myös Kelassa. Hyvään hallintoon kuuluvia perustuslaissa turvattuja perusoikeuksia ovat oikeus saada asiansa käsitellyksi toimivaltaisessa viranomaisessa asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä tulla kuulluksi saada perusteltu päätös ja hakea muutosta päätökseen. Hyvään hallintoon kuuluu myös hyvän kielenkäytön vaatimus ja neuvontavelvollisuus. Etuusasioissa on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Asiakkaalle on annettava etuusasian hoitamiseen liittyvää neuvontaa sekä vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin. asiakirjojen käsittelyn periaatteet. Jos Kelalle on erehdyksessä toimitettu asiakirja sen toimivaltaan kuulumattoman asian käsittelemiseksi, se on viipymättä siirrettävä oikealle viranomaiselle ja siirrosta ilmoitettava asiakkaalle. Jos Kelalle sen 6

7 toimivaltaan kuuluvassa asiassa toimitettu asiakirja on puutteellinen, lähettäjää on kehotettava määräajassa täydentämään asiakirja, jollei se ole tarpeetonta asian ratkaisemiseksi. käsittelyn objektiivisuus, jota varmistavat etenkin esteellisyyssäännökset. Esteellinen toimihenkilö ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä. Toimihenkilö on esteellinen, jos kyse on esimerkiksi hänen omasta tai hänen läheisensä etuusasiasta. Toimihenkilön on itse havaittava esteellisyytensä. Myös Kelan asiantuntijalääkäri voi olla esteellinen. Näillä esteellisyyssäännöksillä suojataan menettelyn puolueettomuutta ja objektiivisuutta. Toiminnan tulee paitsi olla puolueetonta, myös näyttää puolueettomalta ulkopuolisenkin silmin. selvittämisvelvollisuus. Kelan on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset. Asianosaisen eli asian vireille panneen on esitettävä selvitystä vaatimuksensa perusteista ja muutoinkin myötävaikutettava vireille panemansa asian selvittämiseen. Näitä ja muita yleisiä hyvän hallinnon perusteita ohjeistetaan tarkemmin hallintolain soveltaminen etuusasioissa -ohjeessa etuusohjeen kohdissa Hakeminen ja Ratkaiseminen. Lue lisää hallintolaista (434/2003) Tavoite Tavoite Kelalla on lakiin perustuva velvollisuus järjestää ja korvata ammatillista ja lääkinnällistä kuntoutusta sekä kuntoutuspsykoterapiaa. Ammatillista kuntoutusta järjestetään vajaakuntoisille henkilöille työkyvyttömyyden estämiseksi tai työ- ja ansiokyvyn parantamiseksi. Lääkinnällistä kuntoutusta järjestetään vaikeavammaisille henkilöille työ- tai toimintakyvyn turvaamiseksi tai parantamiseksi. Kuntoutuspsykoterapiaa järjestetään työ- tai opiskelukyvyn tukemiseksi tai parantamiseksi henkilöille, joiden työtai opiskelukykyä uhkaa mielenterveydenhäiriö. Järjestämisvelvollisuuteen kuuluvan kuntoutuksen lisäksi Kela voi järjestää ja korvata harkinnanvaraista kuntoutusta eduskunnan vuosittain myöntämän rahamäärän puitteissa. Harkinnanvaraisen kuntoutuksen tavoitteena on työ- tai toimintakyvyn turvaaminen tai parantaminen. Kuntoutuksen järjestämisen lisäksi Kela voi maksaa kuntoutuksen ajalta kuntoutusrahaa, jonka tavoitteena on toimeentulon turvaaminen kuntoutuksen ajalta. Kelan kuntoutus perustuu lakiin Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista (566/2005). Tässä ohjeessa laista käytetään nimitystä Kelan kuntoutuslaki tai lyhennettä KKRL. Kelalla on velvollisuus ohjata asiakasta muiden kuntoutuksen järjestäjien palveluihin ja tehdä yhteistyötä muiden kuntoutusta järjestävien tahojen kanssa. Lue lisää Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmä. Katso myös Ammatillisen kuntoutuksen etuusohje ja 7

8 Kuntoutuspsykoterapian etuusohje Harkinnanvaraisen kuntoutuksen etuusohje sekä Kuntoutusrahan etuusohje. Vaikeavammaisten kuntoutuksen tavoite Vaikeavammaisten kuntoutuksen tavoite Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen tavoitteena on turvata tai parantaa vaikeavammaisen kuntoutujan työ- tai toimintakykyä. Toimintakyvyn turvaamisella pyritään paitsi ylläpitämään nykyistä, sairauden tai vamman vuoksi alentunutta toimintakykyä myös hidastamaan etenevän sairauden aiheuttamaa toimintakyvyn heikkenemistä. Kuntoutujan toimintakykyä voidaan parantaa tukemalla uusien tai menetettyjen taitojen oppimista tai vahvistamalla toimintakykyä tukevia tai korvaavia taitoja. Kuntoutus voidaan myöntää, kun Kelan kuntoutuslaissa säädetyt myöntämisedellytykset täyttyvät. Kuntoutujalle järjestetään tarpeelliset lääkinnällisen kuntoutuksen toimenpiteet, kun niillä voidaan tukea hänen itsenäistä selviytymistä arjen toiminnoissaan eikä hän ole julkisessa laitoshoidossa. Kelan järjestämät kuntoutusjaksot ovat hyvän kuntoutuskäytännön mukaisia, tehostettuja ja yksilöllisesti suunniteltuja. Yksilöllisen tavoitteen asettaminen Yksilöllisen tavoitteen asettaminen Kuntoutustoiminalle on aina asetettu sekä yksilöllisiä että yhteiskunnallisia tavoitteita. Tavoitteiden asettaminen kuntoutukselle on tärkeää siksi, että se antaa välineitä toteuttaa vaikuttavaa kuntoutusta ja tavan tarkastella tavoitteiden toteutumista. GAS-menetelmän (GAS = Goal Attainment Scaling) avulla luodaan yhtenäinen välineistö kuntoutuksen yksilöllisten tavoitteiden asettamiseen. Yksilötasolla kuntoutuksen suunnittelu perustuu laaja-alaiseen ja objektiiviseen kuntoutujan kokonaistilanteen arviointiin, joka edellyttää luotettavien arviointimittareiden käyttöä. Keskeistä vaikuttavassa kuntoutusprosessissa on kuntoutujan motivoituminen ja sitoutuminen tarvittaviin toimenpiteisiin. Tavoitteilla on oleellinen merkitys kuntoutujan motivaatioon ja sitoutumiseen. GAS-prosessi kuntoutuksessa Kuntoutujan elämän- ja työtilanne sekä terveystila vaikuttavat kuntoutuksen suunnitteluun. Etuuskäsittelijän tulisi tunnistaa kuntoutustarpeita lääkärinlausunnosta/ kuntoutussuunnitelmasta, hakemuksesta ja haastattelussa. Haastattelussa etuuskäsittelijä keskustelee kuntoutujan kanssa siitä, millaisiin tarpeisiin kyseisellä kuntoutuksella voidaan vastata ja millaisia tavoitteita sillä voidaan saavuttaa. Tavoitealueesta keskustellaan yleisellä tasolla kuten ammatillisista tai terveyteen liittyvistä tavoitteista. Kuntoutujalla voi olla useita erilaisia terveyteen liittyviä oireita ja sekä työhön että elämäntilanteeseen liittyviä kysymyksiä, joista vain osaan voidaan vaikuttaa käytettävissä olevin kuntoutuksen keinoin. Tärkeintä olisi saada kuntoutuja etukäteen miettimään kuntoutusprosessiin ja tavoitealueeseen liittyviä omia tavoitteita, jotta hän pystyy helpommin kuntoutuksen alkaessa nimeämään itselleen realistisia tavoitteita. Näin kuntoutuja myös tietää, mihin kyseisellä kuntoutuksella pyritään. Kelan 8

9 työntekijä ei täytä GAS-tavoitteenasettaminen-lomaketta, vaan se tehdään kuntoutuksen alkaessa palveluntuottajan toimesta. Palveluntuottaja asettaa kuntoutujan kanssa yhdessä tavoitteet kuntoutukselle, koska kuntoutuksen tavoitteen tarkka tunnistaminen ja asteikon määrittäminen edellyttävät kuntoutuksen toteuttajilta hyvää kokemusta kyseisen kuntoutusmuodon toteuttamisesta ja vaikuttavuudesta. Jokaisen kuntoutujan valmiudet ja mahdollisuudet muutokseen vaihtelevat eri tilanteissa. Vaikka kuntoutujilla olisi lähtötilanteessa sama sairaus, heidän kuntoutukselle asettamansa tavoitteet voivat yhteistyössä muodostua erilaisiksi, kullekin yksilölle soveltuviksi. Tavoitteiden saavuttamiseen asetetaan realistinen aikataulu ja ne arvioidaan kuntoutuksen kuluessa. Lopullinen tavoitteiden saavuttamisen arviointi tehdään kuntoutuksen päättyessä. GAS-lomakkeesta saatua tulosta (GAS-pistemäärä tai T lukuarvo) ei käytetä kuntoutuspäätöksiä ratkaistaessa. Tavoitteiden saavuttamiseen vaikuttaa monet tekijät, kuten onko tavoitteet asetettu realistiseksi, mitattaviksi tai miten kuntoutujan elämäntilanne mahdollistaa tavoitteiden saavuttamisen. Aikaisemmilta kuntoutusjaksoilta saadut GAS-menetelmän tulokset eivät kerro tulevasta kuntoutustarpeesta tai suoranaisesti kuntoutuksen onnistumisesta. Kuntoutuspäätöksiä tehtäessä asiakkaan tilanteen arviointi perustuu kuitenkin kokonaisvaltaiseen arviointiin, missä on mukana sairaustiedot, kliininen arvio sekä muut arviointimenetelmät (esim. B-lausunnon tiedot, kuntoutussuunnitelma, kuntoutuspalaute, hakemus, työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmät). Valmis GAS-tavoitteenasettaminen-lomake tulee Kelaan kuntoutuspalautteen liitteenä. Etuuskäsittelijä katsoo tulokset yhdessä kuntoutuspalautteen kanssa ja arvioi mahdolliset jatkotoimenpiteet. Oikeus ja edellytykset Oikeus ja edellytykset Kelan on järjestettävä tarkoituksenmukainen vaikeavammaisen asiakkaan lääkinnällinen kuntoutus siten kuin Kelan kuntoutuslaissa (KKRL 566/ ja 10 ) säädetään. Asiakkaalla on oikeus järjestämisvelvollisuuden mukaiseen kuntoutukseen, kun laissa mainitut edellytykset täyttyvät. Kela maksaa kuntoutuksesta aiheutuvat tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset. Järjestämisvelvollisuuteen kuuluvan kuntoutuksen lisäksi Kela voi järjestää ja korvata harkinnanvaraista lääkinnällistä kuntoutusta Kelan kuntoutuslain 12 :ssä tarkoitetun rahamäärän puitteissa. Harkinnanvaraisesta kuntoutuksesta on kerrottu tarkemmin sitä käsittelevässä etuusohjeessa. Katso myös Harkinnanvaraisen kuntoutuksen etuusohje. Myöntämisedellytykset Myöntämisedellytykset Alle 65-vuotiaalla vaikeavammaisella asiakkaalla, joka ei ole julkisessa laitoshoidossa on oikeus saada työ- tai toimintakyvyn turvaamiseksi tai parantamiseksi tarpeellista vaikeavammaisten lääkinnällistä kuntoutusta, jos hän saa korotettua tai ylintä vammaisetuutta eikä annettava kuntoutus liity välittömästi sairaanhoitoon. 9

10 Kuntoutuksena myönnettävien toimenpiteiden tulee perustua julkisessa terveydenhuollossa laadittuun kirjalliseen kuntoutussuunnitelmaan, jossa on suositeltu asiakkaalle tarpeellinen kuntoutus. Toimenpiteiden tulee olla hyvän kuntoutuskäytännön mukaisia, tehostettuja, yksilöllisesti suunniteltuja kuntoutusjaksoja, jotka voivat toteutua laitos- tai avomuotoisesti. Myönnettävien kuntoutuspalveluiden on oltava tarpeen työ- tai toimintakyvyn turvaamiseksi tai parantamiseksi. Kuntoutuspalvelusta aiheutuvien kustannusten ja saavutettavan hyödyn tulee olla järkevässä suhteessa. Sovellettava lainkohta (KKRL 566/2005 9, 10, 14 ) Vaikeavammainen Vaikeavammainen Vaikeavammaisena pidetään henkilöä jolla on sairaudesta, viasta tai vammasta aiheutuva yleinen lääketieteellinen ja toiminnallinen haitta, josta aiheutuu vähintään vuoden kestävä kuntoutustarve. jolle haitasta aiheutuu huomattavia vaikeuksia tai rasituksia jokapäiväisistä toiminnoista selviytymisessä kotona, koulussa, työelämässä ja muissa elämäntilanteissa. jonka itsenäistä selviytymistä arkiympäristössä voidaan tukea lääkinnällisen kuntoutuksen toimenpiteillä. Lääketieteellistä ja toiminnallista haittaa arvioidaan jokapäiväisen elämän toimintojen ja kuntoutustavoitteen kannalta. Pelkkä sairauden diagnoosi ei siten määritä vaikeavammaisuutta, vaan sairaudesta aiheutuva haitta arvioidaan aina yksilöllisesti. Sairauden diagnoosi voi olla vaikea, mutta sairaus saattaa aiheuttaa vasta myöhemmässä elämänvaiheessa oleellisia muutoksia toimintakykyyn. Haitasta aiheutuvia vaikeuksia ja rasituksia arvioitaessa otetaan huomioon mm. iän mukana muuttuvat elämäntilanteet ja tehtävät, joista suoriutumista tuetaan kuntoutuksella. Vaikeavammaisuuden määrittäminen ei rajoitu vammaisetuuden myöntämisen perusteena käytettyyn sairauteen vaan huomioon otetaan kokonaistilanne, kaikki hakijalla olevat sairaudet, viat tai vammat ja niiden aiheuttamat vaikeudet tai rasitukset sekä niiden vaikutus työ- tai toimintakykyyn. Henkilön sairaudella, vialla tai vammalla ja tästä aiheutuvalla kuntoutustarpeella sekä kuntoutuksella tulee kuitenkin olla syy-yhteys. Vaikeavammaisten lääkinnällistä kuntoutusta järjestetään alle 65-vuotiaille kuntoutujille. Kuntoutusta järjestetään sen kuukauden loppuun, jona kuntoutuja täyttää 65 vuotta. Sovellettava lainkohta (KKRL 566/ ). Vammaisetuudet Vammaisetuudet Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen myöntäminen edellyttää, että asiakas saa vammaisetuuksista annetun lain (570/2007) 2 luvun perusteella korotettua tai ylintä alle 16-vuotiaan vammaistukea. 10

11 korotettua tai ylintä 16 vuotta täyttäneen vammaistukea. korotettua tai ylintä eläkettä saavan hoitotukea. ylintä 16 vuotta täyttäneen vammaistukea työkyvyttömyyseläkkeen lepäämisajalta. Kela ei voi järjestää vaikeavammaisen lääkinnällistä kuntoutusta, jos vakuutusyhtiön maksaman haittalisän, avuttomuuslisän tai hoitotuen vuoksi asiakkaalle ei jää vammaisetuutta maksettavaksi eikä hän siten saa vammaisetuutta. Jos yhteensovituksen jälkeen vähintään korotettua vammaisetuutta on maksussa pienikin määrä, voi Kela muiden myöntämisen edellytysten täyttyessä järjestää tarpeellisen kuntoutuksen. Jos korotetun tai ylimmän vammaisetuuden myöntämisen perusteena ovat kuntoutuksesta aiheutuvat jatkuvat kustannukset (katso vammaisetuuspäätös), kuntoutuksen etuuskäsittelijä tekee yhteistyötä vammaisetuuden etuuskäsittelijän kanssa. Yhteistyössä tarkistetaan, miten kuntoutuksen myöntäminen vaikuttaisi vammaisetuuden perusteena oleviin kuntoutuskustannuksiin. Kela ei voi järjestää vaikeavammaisten lääkinnällistä kuntoutusta, jos sen myötä kuntoutuksesta aiheutuvat kustannukset ja siten myös perusteet vähintään korotettuun vammaisetuuteen poistuisivat. Kuntoutuksen etuuskäsittelijä on näissä tilanteissa yhteydessä asiakkaaseen ja kertoo tilanteesta. Asiakkaan kanssa sovitaan kuntoutushakemuksen perumisesta. Samalla etuuskäsittelijä ohjaa asiakasta tarvittaessa olemaan yhteydessä hoitotahoon tai on asiakkaan suostumuksella sinne itse yhteydessä kuntoutuksen järjestämiseksi. Vaikeavammaisten lääkinnälliseen kuntoutukseen liittyen toteutetaan vuosina kehittämishanke (ns. jatkoaikahanke, VVKHA), jossa harkinnanvaraista kuntoutusta myönnetään niille vaikeavammaisille Kelan kuntoutujille, joiden oikeus Kelan kuntoutuslain 9 ja 10 :n mukaiseen lääkinnälliseen kuntoutukseen päättyy korotetun vammaisetuuden alentamisen tai lakkauttamisen seurauksena. Sovellettava lainkohta (KKRL 566/ ) Katso myös Harkinnanvaraisen kuntoutuksen etuusohje, kohta Jatkoaikahanke. Kuntoutussuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Vaikeavammaisen lääkinnällinen kuntoutus perustuu kuntoutujan hoidosta vastaavassa julkisen terveydenhuollon yksikössä tehtyyn kuntoutussuunnitelmaan. Se laaditaan kuntoutujan, tarvittaessa omaisen tai muun läheisen, lääkärin ja usein moniammatillisen työryhmän yhteistyönä. Suunnitelma tehdään kirjallisena 1 3 vuoden ajalle ja sitä tarkistetaan tarvittaessa. Kuntoutussuunnitelma laaditaan kuntoutussuunnitelmalomakkeelle KU 207. Se voidaan laatia myös lääkärinlausunto B-lomakkeelle, jos siihen kirjataan vastaavat tiedot. Kuntoutussuunnitelmassa on oltava seuraavat kuntoutujaa ja kuntoutusta koskevat tiedot: sairaus, vika tai vamma sekä ICD-diagnoosikoodi tai -koodit elämäntilanne toimintakyvyn kuvaus ja siinä käytetyt arviointimenetelmät kuntoutuksen lähi- ja pitkän ajan tavoitteet ja sitoutuminen tavoitteisiin tarvittavat kuntoutuspalvelut ja niiden ajoitus, kesto, jaksotus ja tiheys perusteluineen aikaisempi kuntoutus ja sen tulokset muut tukitoimet 11

12 seurantasuunnitelma ja -taho hoitava taho yhteyshenkilötietoineen. Lisäksi tarvittaessa lasten avoterapioissa ohjauskäyntien perustelut ja määrä perustelut kotikäynnille tai kuntoutuksen toteuttamiselle arjen ympäristössä perusteet omaisen tai muun läheisen osallistumisesta kuntoutukseen kuntoutuksen mahdollinen toteuttajataho. Kuntoutussuunnitelmassa tulee kuvata kuntoutujan elämäntilanne, toimintakyky ja kertoa, miten ja missä kaikissa arkielämän tilanteissa sairaus, vika tai vamma aiheuttaa huomattavia vaikeuksia tai rasituksia. Kuvauksen perusteella on voitava arvioida esimerkiksi lapsen suoriutumista verrattuna ikätason mukaiseen normaaliin suoriutumiseen tai työelämässä olevan kuntoutujan suoriutumista suhteessa työelämävaatimuksiin. Lisäksi suunnitelmassa tulee perustella kuntoutuksen eri toimenpiteiden tarve, kirjata kuntoutuksen kokonaistavoite ja toimenpiteille asetetut lähitavoitteet. Kuntoutussuunnitelmaan voi sisältyä sekä Kelan järjestämää kuntoutusta että terveydenhuollon vastuulla olevaa toimintaa. Suunnitelmassa tulee selvittää toteutuneen kuntoutuksen vaikutus sekä asetettujen tavoitteiden saavuttaminen. Esimerkiksi, miten kuntoutus on tukenut lapsen kehitysmahdollisuuksien saavuttamista. Terveydenhuollon tai muun hoitavan tahon tekemä kuntoutussuunnitelma on luonteeltaan suositus eikä oikeudellisessa mielessä Kelaa sitova sopimus. Se on asiakirja, jota Kela käyttää muiden käytössään olevien tietojen ohella kuntoutuspäätöksen tekemiseen. Jos kuntoutuspäätöksen tekemiseksi ei ole riittäviä tietoja, etuuskäsittelijä tekee suunnitelman laatineelle taholle yksilöidyn pyynnön kuntoutussuunnitelman täydentämiseksi (kirjepohja KUL16). Kun vastuu kuntoutuksen järjestämisestä siirtyy Kelalle, asiakkaalla tulee ko. ajankohtana olla haetulle ajalle voimassa oleva julkisessa terveydenhuollossa laadittu kuntoutussuunnitelma. Kuntoutussuunnitelman laatiminen taannehtien ei ole mahdollista, koska kuntoutustarvetta ja -tavoitteita ei voida määrittää jälkikäteisesti. Kuntoutussuunnitelman laatimisen jälkeen voi tulla esille tarve muuttaa vaikeavammaiselle suositeltavia kuntoutustoimenpiteitä, esim. lisätä kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseja. Tällöin kuntoutuja toimittaa täsmennetyn uuden kuntoutussuunnitelman tai lisäselvityksen sisältävän lääkärinlausunnon julkisen terveydenhuollon yksiköstä. Suunnitelmaan ei edellytetä nimenomaista mainintaa määrätystä kurssista ja sen aikataulusta. Sovellettava lainkohta (KKRL 566/ ). Hoidosta vastaava yksikkö Hoidosta vastaava yksikkö Hoidosta vastaava yksikkö on se julkisen terveydenhuollon yksikkö, joka on vastuussa vaikeavammaisen hoidon ja kuntoutuksen järjestämisestä. Hoidosta vastaava yksikkö voi 12

13 olla kuntoutujan kotipaikkakunnan julkisen terveydenhuollon eri porrastustasolle kuuluva hoitopaikka kuten terveyskeskus tai sairaala. Yksityissektorilla laadittua kuntoutussuunnitelma ei voida käyttää kuntoutuspäätöksen perusteena, ellei julkinen terveydenhuolto ole hankkinut kuntoutussuunnitelman laatimista ostopalveluna. Myöskään työterveyshuollossa laadittua suunnitelmaa ei voida hyväksyä, ellei julkinen terveydenhuolto ole allekirjoituksellaan osoittanut hyväksyneensä sitä. Julkisen terveydenhuollon hyväksyntä tarvitaan siinäkin tapauksessa, kun työterveyshuolto on hankittu julkisesta terveydenhuollosta. Kuntoutujaa tulee tarvittaessa ohjata kääntymään julkisen terveydenhuollon puoleen kuntoutussuunnitelman laatimiseksi. Kuntoutujalta tai kuntoutujan kotikunnan terveyskeskuksesta saa tiedon siitä, mikä on kuntoutujan hoidosta vastaava yksikkö. Palveluntuottajan julkiselle terveydenhuollolle laatimaa suositusta kuntoutussuunnitelmaksi ei voida hyväksyä varsinaiseksi kuntoutussuunnitelmaksi silloin, kun palveluntuottaja toimii sekä henkilön kuntoutussuunnitelman laatijana että hänen kuntoutuksensa palveluntuottajana Kelan järjestämässä kuntoutuksessa. Edellä mainituissa tilanteissa palveluntuottajan laatima suositus otetaan huomioon laadittaessa varsinaista kuntoutussuunnitelmaa julkisen terveydenhuollon yksikössä. Sovellettava lainkohta (KKRL 566/ ). Hyvä kuntoutuskäytäntö Hyvä kuntoutuskäytäntö Kuntoutuspalvelujen tulee vastata hyvää kuntoutuskäytäntöä. Hyvällä kuntoutuskäytännöllä tarkoitetaan sitä kuntoutuskäytäntöä, jota Kelan ja julkisen terveydenhuollon kuntoutuksessa yleisesti hyväksyttynä noudatetaan. Yleisesti hyväksytyksi katsotaan jo vakiintunut kokemusperäisesti perusteltu tai tieteellisin vaikuttavuustiedoin perusteltu kuntoutuskäytäntö. Kuntoutuspalvelujen tulee olla yksilöllisen tarpeen ja hyvän kuntoutuskäytännön perusteella myönnettyjä. Kelan vaikeavammaisen kuntoutuksena järjestetään vain sellaisia toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen vaikeavammaisen henkilön fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen ja kognitiivisen työ- tai toimintakyvyn turvaamiseksi tai parantamiseksi. Kuntoutus toteutetaan tehostetusti siten, että kuntoutuspalvelun intensiteetti on riittävä tavoitteen saavuttamiseksi. Tämä edellyttää, että kuntoutus järjestetään sellaisella tiheydellä, jaksotuksella sekä teholla tai kuormituksella, jolla tavoitteena oleva työ- tai toimintakyvyn turvaaminen tai parantaminen voidaan saavuttaa. Sovellettava lainkohta (KKRL 566/ ). Tarpeellisuus Tarpeellisuus Kuntoutuksen tarpeellisuutta arvioitaessa on keskeistä, voidaanko ehdotetulla kuntoutustoimenpiteellä parantaa tai ylläpitää kuntoutujan työ- tai toimintakykyä tämän jokapäiväisissä toiminnoissa. Kuntoutus on tarpeellista ja vaikuttavaa myös silloin, kun ehdotetulla kuntoutustoimenpiteellä pystytään todennäköisesti hidastamaan kuntoutujan sairauksiin ja vanhenemiseen liittyvää toimintakyvyn laskua. 13

14 Sovellettava lainkohta (KKRL 566/ ). Julkinen laitoshoito Julkinen laitoshoito Kela ei järjestä lääkinnällistä kuntoutusta, jos vaikeavammainen on julkisessa laitoshoidossa tai siihen verrattavassa hoidossa. Avohoidossa olevaksi henkilöksi katsotaan mm. sosiaalihuoltolain mukaisessa perhehoidossa oleva tai omaishoitoa saava sekä lastensuojelulain nojalla laitoksessa järjestettyä hoitoa saava henkilö. Tällaisia laitoksia ovat mm. kunnalliset ja yksityiset lastenkodit, joiden varsinaisena tehtävänä ei ole sairaanhoidon tai kuntoutuksen antaminen. Sovellettava lainkohta (KKRL 566/ ). Katso avo- ja laitoshoitoa koskeva ohje Valtion koulussa opiskelevat Valtion koulussa opiskelevat Koulut vastaavat valtion omistamissa tai muuten julkisin varoin ylläpidettävissä oppilaitoksissa käyvien vaikeavammaisten lasten ja nuorten lääkinnällisestä kuntoutuksesta lukukausien aikana. Kela järjestää heille kuntoutuksen vain koulujen kesäloma-aikoina lukuun ottamatta kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseja, joita voidaan järjestää myös lukuvuoden aikana. Valtion kouluja ovat: Kuulovammaisten koulut Haukkarannan koulu (Jyväskylä) Mikael-koulu (Mikkeli) Tervaväylän koulu, Merikartanon yksikkö (Oulu) Näkövammaisten koulut Jyväskylän näkövammaisten koulu Svenska skolan för synskadade (Helsinki) Liikuntavammaisten koulut Mäntykankaan koulu (Kuopio) Ruskeasuon koulu (Helsinki) Tervaväylän koulu, Lohipadon yksikkö (Oulu) Tervaväylän koulu, Merikartanon yksikkö (Oulu) 14

15 Välitön sairaanhoito Välitön sairaanhoito Kuntoutus liittyy sairaanhoitoon, kun kuntoutujan tilanne ei ole vakiintunut siten, että hänen kuntoutuksensa tavoitteet ja sisältö voitaisiin suunnitella vähintään vuoden ajalle. Esimerkiksi äkillisessä sairaus- ja vammautumistilanteessa tai pienen lapsen varhaisvaiheessa kuuluu tarvittavan kuntoutuksen järjestäminen terveydenhuollolle silloin, kun sairauden määrittely on kesken siten, että sairaudentilassa tapahtuu vielä muutoksia ja tarvitaan hoidollisia toimenpiteitä. Kuntoutujan tilanteen vakiintumiseen kuluva aika riippuu sairauden tai vamman laadusta. Pienenkin lapsen kuntoutuksen suunnittelu vähintään vuoden ajalle voi olla mahdollista jo varhaisessa vaiheessa silloin, kun sairauden tai vamman laatu on sellainen, että sen ennuste on selkeä. Joissakin tilanteissa kuntoutujan sairaustilanne saattaa olla vakiintunut, vaikkei täsmällistä sairausdiagnoosia ole pystytty asettamaan. Hoidon ja kuntoutuksen seurantakäynnit eivät estä kuntoutuksen myöntämistä. Kelan vaikeavammaisten kuntoutusta jo saavalle kuntoutujalle tehtyjen leikkaus- tai muiden toimenpiteiden jälkihoitoon liittyvä välitön kuntoutus kuuluu terveydenhuollon vastuulle. Tilanteen vakiinnuttua, yleensä kuntoutujan kotiutumisen jälkeen, kuntoutus voi jatkua normaalisti Kelan järjestämänä. Toimenpiteen johdosta kuntoutussuunnitelmaa voidaan joutua tarkistamaan kuntoutuksen väliaikaisen tehostamisen vuoksi. Kuntoutussuunnitelmassa perustellut tarvittavat lisäkerrat voidaan järjestää Kelan kuntoutuksena. Perushoidoksi katsottava kotisairaanhoito ja siihen liittyvät kuntoutustoimenpiteet eivät kuulu Kelalle, vaan ne ovat terveydenhuollon vastuulla. Sovellettava lainkohta (KKRL 566/ ). Kuntoutusvastuun siirtyminen Kelalta terveydenhuollolle Kuntoutusvastuun siirtyminen Kelalta terveydenhuollolle Vastuu kuntoutuksen järjestämisestä kuuluu terveydenhuollolle, jos asiakas ei täytä Kelan lääkinnällisen kuntoutuksen myöntämisedellytyksiä. Järjestämisvastuu voi siirtyä terveydenhuollolle esimerkiksi silloin, kun kuntoutuja ei enää ole vaikeavammainen tai kuntoutuksen tavoitteena ei ole toimintakyvyn turvaaminen. Kuntoutusvastuun siirtyessä terveydenhuollolle on tärkeää, että etuuskäsittelijä on yhteydessä asiakkaaseen ja ohjaa häntä toimimaan siirtymätilanteessa. Lisäksi etuuskäsittelijä tiedottaa asiasta terveydenhuoltoa päätöskirjeellä. Siirtymätilanteet tulee mahdollisuuksien mukaan ennakoida, jotta kuntoutusvastuun siirtyminen voidaan toteuttaa sujuvasti. Katso myös Kuntien järjestämisvelvollisuuteen kuuluva lääkinnällinen kuntoutus. Kun erittäin vaikeavammaisen kuntoutujan sairaus on edennyt ennakoimattomasti siten, että kuntoutuksen tavoitteet ovat hoidollisia eikä sen avulla voida enää turvata toimintakykyä, voidaan kuntoutuspäätöstä poikkeuksellisesti jatkaa 3 kuukautta päätöksenteosta lukien. Näin voidaan menetellä, jotta kuntoutukseen ei tule katkosta ja terveydenhuolto voi siirtymäaikana järjestää hyvään perushoitoon kuuluvan kuntoutuksen. 15

16 Vammaisetuuden aleneminen perustasolle tai lakkaaminen Vaikeavammaisten lääkinnälliseen kuntoutukseen liittyen toteutetaan vuosina kehittämishanke (ns. jatkoaikahanke), jossa harkinnanvaraista kuntoutusta myönnetään niille vaikeavammaisille Kelan kuntoutujille, joiden oikeus Kelan kuntoutuslain 9 ja 10 :n mukaiseen lääkinnälliseen kuntoutukseen päättyy korotetun vammaisetuuden alentamisen tai lakkauttamisen seurauksena. Katso myös Harkinnanvarainen kuntoutus: Jatkoaikahanke (VVKHA). Suhde muuhun kuntoutukseen Suhde muuhun kuntoutukseen Kelan kuntoutuslaissa on määritelty sellaiset estävät kuntoutusetuudet, jotka rajoittavat Kelan velvollisuutta järjestää ja korvata kuntoutusta. Kelalla on lakisääteinen velvollisuus ohjata asiakasta oikean palvelun piiriin silloin, kun kuntoutusvastuu kuuluu jollekin toiselle taholle. Estävät kuntoutusetuudet Estävät kuntoutusetuudet Kela ei järjestä kuntoutusta, jos asiakas voi saada kuntoutusta tai korvausta sen kustannuksista jonkin seuraavan lain perusteella: Laki tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta Laki liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta Sotilasvammalaki Sotilastapaturmalaki Tällöin kuntoutuksen korvausvelvollisuus on kokonaan ao. vakuutusyhtiöllä tai Valtiokonttorilla. Vakuutusyhtiön kuuluu korvata henkilön tarvitsema kuntoutus kokonaisuudessaan liikenne- ja tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta säädettyjen lakien mukaan, vaikka liikenne- tai tapaturmavakuutuslain mukainen korvaus henkilövahingosta olisi soviteltu oman myötävaikutuksen perusteella. Jos liikennevakuutuslain mukainen korvaus henkilövahingosta on törkeän tuottamuksen perusteella evätty kokonaan, ei vakuutusyhtiö korvaa myöskään kuntoutusta. Tässä tilanteessa ei edellytetä, että kuntoutuja hakee vakuutusyhtiöstä kuntoutusta. Aina kun on kysymys tapaturmasta, liikennevahingosta tai sotilasvammasta etuuskäsittelijä selvittää, onko kuntoutujalla oikeus yllä mainittujen lakien perusteella korvattavaan kuntoutukseen. Vakuutusyhtiö tai Valtiokonttori ei ole antanut päätöstä kuntoutuksesta Jos kuntoutusasian käsittely on kesken tai kuntoutusta ei ole vielä haettu vakuutusyhtiöstä, Kela voi aloittaa kuntoutuksen järjestämisen viivästymistodistuksen perusteella. Viivästymistodistuksen saaminen edellyttää, että asiakas hakee kuntoutusta 16

17 vakuutusyhtiöstä. Viivästymistodistusta pyydetään asiakkaalta puhelimitse tai kirjallisesti (asiakaskirje KUL21). Kelan järjestämän kuntoutuksen aloittaminen edellyttää myöntämisedellytysten täyttymistä. Jos Kela on järjestänyt tai korvannut kuntoutusta, joka kuuluu vakuutusyhtiön tai Valtiokonttorin korvattavaksi, Kelalla on oikeus saada korvaus antamastaan kuntoutuksesta ao. yhtiöltä. Tämä koskee myös TVL 57 :ssä ja MATA 21 :ssä tarkoitetun vapaaehtoisen vakuutuksen perusteella korvattavaa kuntoutusta. Vakuutusyhtiö tai Valtiokonttori on antanut päätöksen kuntoutuksesta Jos vakuutusyhtiö tai Valtiokonttori on hylännyt asiakkaan oikeuden kuntoutukseen kokonaisuudessaan ja hylkäävä päätös on toimitettu Kelaan, voidaan haettu kuntoutus myöntöedellytysten täyttyessä myöntää. Asiakasta voidaan tarvittaessa ohjata valittamaan vakuutusyhtiön tai Valtiokonttorin hylkäävästä päätöksestä. Etuuskäsittelijä lähettää vakuutusyhtiölle tai Valtiokonttorille asiakaskirjeen KUV31 riippumatta siitä, onko asiakas valittanut päätöksestä. Asiakkaalle annettavaan päätökseen lisätään fraasi KKBDD. Jos vakuutusyhtiö tai Valtiokonttori on korvannut osan ja hylännyt osan kuntoutuksesta, koska sitä ei ole katsottu tarpeelliseksi tapaturman, liikennevahingon tai sotilasvamman perusteella, Kela ei voi järjestää hylättyä kuntoutusta. Kela ei voi myöskään järjestää kuntoutusta, jos vakuutusyhtiö tai Valtiokonttori on hylännyt kuntoutuksen jatkon sillä perusteella, että se ei ole tarpeen. Kelassa kuntoutustarpeen arvioimisessa noudatetaan vakuutusyhtiön linjaa. Vakuutusyhtiö tai Valtiokonttori korvaa tarvittavan kuntoutuksen asiakkaalle. Asiakkaalle annettavaan päätökseen lisätään fraasi KKB45. Jos vakuutusyhtiö tai Valtiokonttori on korvannut osan ja hylännyt osan kuntoutuksesta, koska ei katso kuntoutustarpeen johtuvan tapaturmasta, liikennevahingosta tai sotilasvammasta, voidaan haettu kuntoutus myöntöedellytysten täyttyessä myöntää. Näin toimitaan myös silloin, kun kuntoutuksen jatko on hylätty sillä perusteella, että tarve ei johdu tapaturmasta. Asiakasta voidaan tarvittaessa ohjata valittamaan vakuutusyhtiön tai Valtiokonttorin hylkäävästä päätöksestä. Etuuskäsittelijä lähettää vakuutusyhtiölle tai Valtiokonttorille asiakaskirjeen KUV31 riippumatta siitä, onko asiakas valittanut päätöksestä. Asiakkaalle annettavaan päätökseen lisätään fraasi KKBDD. Sovellettava lainkohta (KKRL 566/ ) Katso lisää Tapaturma- ja liikennevakuutuslakien perusteella järjestettävä kuntoutus 17

18 Asiakkaan ohjaaminen Asiakkaan ohjaaminen Kelalla on velvollisuus ohjata ja neuvoa asiakasta kuntoutusmahdollisuuksien selvittämiseksi ja tarpeellisen kuntoutuksen järjestämiseksi. Jos asiakas tarvitsee sellaista kuntoutusta, jota Kela ei järjestä, asiakasta ohjaavan toimihenkilön on annettava tarvittaessa tietoa muista kuntoutusmahdollisuuksista tai palveluista ja niitä toteuttavista tahoista. Etuuskäsittelijän on tehtävä tarpeen mukaisesti yhteistyötä muita palveluita järjestävien tahojen kanssa, jotta asiakas saisi sujuvasti tarvitsemansa palvelut. Sovellettava lain kohta (KKRL 566/ ). Lue lisää Ammatillinen kuntoutus: Kuntoutustarpeen selvittäminen. Muut kuntoutuspalveluja järjestävät tahot Muut kuntoutuspalveluja järjestävät tahot Kelan lisäksi lääkinnällistä kuntoutusta järjestävät myös kunnat. Ammattitaudin, työtapaturman tai liikennevahingon perusteella järjestettävästä lääkinnällisestä kuntoutuksesta vastaavat ensisijaisesti vakuutusyhtiöt. Kuntien lääkinnällinen kuntoutus Kuntien järjestämisvelvollisuuteen kuuluva lääkinnällinen kuntoutus Lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisvelvollisuus on kunnilla, jos kuntoutus ei kuulu Kelan tai erityislainsäädännön perusteella muun tahon järjestettäväksi. Kunnan tai kuntaliiton pitää huolehtia siitä, että lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisiksi kuin kuntoutuksen tarve kunnassa tai kuntaliiton alueella edellyttää. Lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisvelvollisuus koskee myös mielenterveyspotilaita. Kuntien järjestämisvelvollisuus perustuu terveydenhuoltolakiin, kansanterveyslakiin ja erikoissairaanhoitolakiin. Kunnan on järjestettävä kuntoutussuunnitelmassa määritelty lääkinnällinen kuntoutus, jos kuntoutuksen järjestämis- ja kustannusvastuu eivät ole selkeästi osoitettavissa. Jos järjestämis- ja kustannusvastuu kuuluvat kuitenkin Kelalle, on sen suoritettava kunnalle kuntoutuksen toteutumisesta aiheutuneet kustannukset. Jos kuntoutuksen järjestäminen ei ole Kelan tehtävä, asiakas tulee ohjata hänen asuinkuntansa terveyspalveluiden piiriin. Kuntoutuspalvelut järjestää kunnassa terveyskeskus tai sairaala joko omana toimintana tai ostopalveluna. Kunta vastaa lääkinnällisen kuntoutuksen suunnittelusta siten, että kuntoutus muodostaa yhdessä tarpeenmukaisen hoidon kanssa toiminnallisen kokonaisuuden. Lääkinnällisen kuntoutuksen tarve, tavoitteet ja sisältö on määriteltävä kirjallisessa yksilöllisessä 18

19 kuntoutussuunnitelmassa. Kunta vastaa lisäksi kuntoutuspalvelun ohjauksesta ja seurannasta sekä tarvittaessa nimeää potilaalle kuntoutuksen yhdyshenkilön. Kuntien järjestämän lääkinnälliseen kuntoutuksen palveluja ovat mm. kuntoutusneuvonta ja kuntoutusohjaus toiminta- ja työkyvyn sekä kuntoutustarpeen arviointi kuntoutustutkimus, jonka avulla selvitetään kuntoutusmahdollisuuksia toimintakyvyn parantamiseen ja ylläpitämiseen tähtäävät terapiat sekä muut tarvittavat kuntoutumista edistävät toimenpiteet apuvälinepalvelut (hankkiminen, käytön opetus, huolto ja uusiminen) sopeutumisvalmennus edellä mainituista tarpeellisista toimenpiteistä koostuvat kuntoutusjaksot laitos- tai avohoidossa. Lisätietoja kuntien järjestämästä lääkinnällisestä kuntoutuksesta saa terveyskeskuksista ja sairaaloista. Kuntien yhteystiedot löytyvät Kuntaliiton internetsivuilta Jos kuntoutusta annetaan terveydenhuollon järjestämänä ja kuntoutuja täyttää muut kuntoutusrahan edellytykset, hänellä on oikeus saada kuntoutusrahaa. Katso myös Kuntoutusrahan etuusohje Terveydenhuoltolaki 1326/2010 Kansanterveyslaki 66/1972 Erikoissairaanhoitolaki 1062/1989 Tapaturma- ja liikennevakuutuslakien mukainen kuntoutus Tapaturma- ja liikennevakuutuslakien perusteella järjestettävä kuntoutus Kuntoutus järjestetään ensisijaisesti tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain tai liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain perusteella, kun kuntoutustarve aiheutuu korvattavasta: ammattitaudista työtapaturmasta liikennevahingosta. Maatalousyrittäjien tapaturmiin, sotilastapaturmiin, valtion virkamiesten tapaturmiin sekä muihin tapaturmavakuutuslain mukaan korvattaviin tapaturmiin, vammoihin ja sairauksiin sovelletaan myös tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annettua lakia. Kelan mahdollisuudesta järjestää viivästymistodistuksen perusteella kuntoutusta, joka saattaa kuulua em. lakien perusteella korvattavaksi katso myös Estävät kuntoutusetuudet Lääkinnällisen kuntoutuksen toimenpiteinä voidaan korvata: kuntoutustarvetta ja -mahdollisuuksia selvittävät tutkimukset kuntoutusjaksot avo- tai laitoshoidossa vaikeasti vammaiselle asunnon muutostyöt tai palveluasumisesta aiheutuneet lisäkustannukset sekä tulkkipalvelut 19

20 tarpeellisista apuvälineistä ja kuntoutukseen osallistumisesta aiheutuneet kustannukset sopeutumisvalmennuksesta kuntoutujalle ja hänen omaiselleen aiheutuneet asumisja matkakustannukset. Ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteinä voidaan korvata: kuntoutustarvetta ja -mahdollisuuksia selvittävät tutkimukset työ- ja koulutuskokeilut työhönvalmennus tarvittava ja riittävä koulutus avustus tai laina esim. työkoneiden ja -välineiden tai vaikeavammaiselle kulkuneuvon hankintaa varten tarpeelliset apuvälineet ja laitteet muita em. rinnastettavia kuntoutuskustannuksia. Kuntoutujalle maksetaan kuntoutusajalta päivärahaa, tapaturmaeläkettä tai liikennevakuutuksen ansionmenetyskorvausta. Lisäksi kuntoutuksena korvataan kaikki välttämättömät kuntoutuskustannukset (esim. hoito- ja matkakustannukset). Vapaamuotoinen kuntoutushakemus osoitetaan vakuutuslaitokselle tai Vakuutuskuntoutus VKK:lle. Kuntoutuksen voi laittaa vireille vahingoittunut itse, työnantaja, sairaanhoitolaitos, työvoimaviranomainen tai muu kuntoutusta selvittävä taho. Ammatillisessa kuntoutuksessa vakuutuslaitoksella on lakisääteinen velvoite laittaa kuntoutusasia vireille, jos korvattavasta vammasta aiheutuu pitkäaikaisia rajoituksia työ- ja toimintakyvylle ja ansiomahdollisuuksille, sekä selvittää kuntoutuksen tarve ja mahdollisuudet. Tapaturma- ja liikennevakuutuslain mukaisesta kuntoutuksesta huolehtii keskitetysti Vakuutuskuntoutus VKK. Lisätietoja tapaturmavakuutus- ja liikennevakuutuslain mukaisesta kuntoutuksesta saa Vakuutuskuntoutus VKK:n internetsivuilta Päihdehuolto Päihdehuolto Kunnan on huolehdittava siitä, että päihdehuolto järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaiseksi kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Kunnassa järjestämisvastuu kuuluu yhteisesti sosiaali- ja terveyslautakunnalle. Päihdehuollon järjestämistä koskevia säännöksiä on päihdehuoltolaissa ja -asetuksessa sekä sosiaalihuoltolaissa ja - asetuksessa. Kela ei järjestä varsinaisia päihdehuollon kuntoutuspalveluja. Päihdehuollon kuntoutuspalvelujen saamiseksi asiakas tulee ohjata ottamaan yhteyttä kunnan sosiaalitai terveyspalveluihin. Kela maksaa kuntoutusrahaa päihdehuoltolain mukaiseen perhekuntoutukseen osallistuville ja tiettyjen edellytysten täyttyessä myös yksilökuntoutukseen osallistuville. Päihdehuollon palveluista saa tietoa A-klinikkasäätiön Internet-sivuilta Sivuilta löytyy mm. luettelo A-klinikoista. Valtaosa Suomen A-klinikoista on kuntien tai kuntayhtymien ylläpitämiä. 20

21 Katso Kuntoutusrahan maksaminen päihdekuntoutukseen osallistuville. Rintamaveteraanien ja sotainvalidien kuntoutus Rintamaveteraanien ja sotainvalidien kuntoutus Rintamaveteraani, jolle on annettu rintamasotilas-, rintamapalvelus- tai rintamatunnus, voi saada kuntoutusta rintamaveteraanien kuntoutuksesta säädetyn lain perusteella. Myös rintamaveteraanin aviopuoliso voi osallistua tietyin edellytyksin laitoskuntoutukseen. Rintamaveteraanille ja hänen aviopuolisolleen kuntoutus on maksutonta. Kuntoutusta haetaan Valtiokonttorin vahvistamalla lomakkeella tai kuntien käytössä olevilla lomakkeilla. Veteraanin aviopuoliso hakee kuntoutusta omalla hakemuksella. Laitos- ja päiväkuntoutushakemuksen liitteeksi on aina liitettävä lääkärinlausunto. Valtiokonttori jakaa kunnille määrärahan rintamaveteraanien kuntoutukseen. Ulkomailla asuva rintamaveteraani voi saada kuntoutusta joko asuinmaassaan tai Suomessa. Ulkomailla asuvien rintamaveteraanien kuntoutusta haetaan Valtiokonttorista. Kuntoutusoikeuden saanut sotainvalidi, sotainvalidin puoliso tai leski voi saada kuntoutusta sotilasvammalain perusteella. Kuntoutus on maksutonta. Kuntoutusta haetaan etukäteen Valtiokonttorilta. Hakemuslomakkeita saa Valtiokonttorista, terveyskeskuksista ja veteraanikuntoutusta hoitavista palvelupisteistä tai sen voi tulostaa Valtiokonttorin Internet-sivuilta. Hakemuksen liitteenä tulee olla lääkärinlausunto. Kela korvaa rintamaveteraanikuntoutujien matkakustannuksia kuntoutuslaitokseen ja takaisin. Matkojen korvaamisesta katso Rintamaveteraanien ja vastaavien kuntoutusmatkat sairausvakuutuksessa (Sairaanhoitokorvaus, Matkat). Lisätietoja saa Valtiokonttorin Internetsivuilta Invalidille myönnettävä autoveronpalautus Invalidille myönnettävä autoveronpalautus Invalidi voi saada joko kokonaan tai osittain autoveron takaisin omaan käyttöönsä tulevasta autosta, joka ensirekisteröidään Suomessa hänen käyttöönsä. Autoverolain 51 :ssä määritellään ne invalidit, jotka palautusta voivat saada, palautuksen saamisen muut edellytykset sekä palautuksen suuruus. Autoveronpalautusta haetaan kirjallisesti Eteläiseltä tullipiiriltä osoitteella Hangon tulli, Hanko. Hakemus on tehtävä 6 kuukauden kuluessa auton rekisteröintipäivästä lukien tai, jos auto on ostettu osamaksulla, siitä, kun invalidi on tullut auton yksinomistajaksi. Sitä voi myös hakea jo ennen auton hankkimista. Lisätietoja invalidille myönnettävästä autoveronpalautuksesta saa tullin internetsivuilta 21

22 Ulkomailta saatava kuntoutus Ulkomailta saatava kuntoutus Jos Suomesta kuntoutusetuutta hakeva tai saava saa ulkomailta etuutta, joka Suomesta saatuna vaikuttaisi kuntoutuksen järjestämisvelvollisuuteen tai kustannuksista maksettavien korvausten määrään, tämä ulkomainen etuus rinnastetaan vastaavaan suomalaiseen etuuteen. Jos vakuutettu on saanut ulkomailta siellä sovellettavien lakien tai muiden velvoittavien määräysten nojalla korvausta esimerkiksi tapaturmasta, ammattitaudista tai liikennevahingosta ja korvaukseen sisältyy lääkinnällinen kuntoutus, tällainen ulkomainen etuus syrjäyttää Kelan järjestämisvelvollisuuden samalla tavalla kuin vastaava kotimainen etuus Kelan kuntoutuslain 13 :n mukaan. Myös ulkomailta saatava vammaisetuus rinnastetaan Kelan kuntoutuslain 9 1 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa vastaavaan suomalaiseen etuuteen. Rinnastuksen perusteella kuntoutusta voisi saada myös yli vuoden ulkomailla oleskellut vakuutettu. Tällöin edellytetään muun muassa sitä, että vastaava ulkomainen etuus on samalla tavoin porrastettu kuin lainkohdassa mainitut suomalaiset etuudet. Korvausta ei makseta Kelan kuntoutuslain mukaan, jos kuntoutuja on saanut korvauksen, joka vastaa oleskelumaan vakuutettujen korvausta kuntoutuksesta. Tämä koskee esimerkiksi EU-maissa annettua kuntoutusta silloin, kun vakuutetulla on oikeus kuntoutustoimenpiteisiin ja etuuksiin samasta kuntoutuksesta sosiaaliturva-asetuksen (1408/71/ETY) perusteella. Sovellettava lain kohta (KKRL 566/ ). Toimenpiteet Toimenpiteet Vaikeavammaiselle kuntoutujalle voidaan järjestää työ- tai toimintakyvyn turvaamiseksi tai parantamiseksi tarpeellinen ja yksilöllisesti suunniteltu avoterapia moniammatillinen yksilökuntoutus kuntoutus- tai sopeutumisvalmennuskurssi. Kelan järjestämissä vaikeavammaisten lääkinnällisessä kuntoutuksessa Maailman terveysjärjestön WHO:n ICF-luokituksen viitekehys (International Classification of Functioning, Disability and Health, Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus) ohjaa kuntoutujan sairauden tai vamman aiheuttamien eri osa-alueille asettuvien kuntoutustarpeiden kokonaisvaltaista huomioon ottamista. ICFluokituksen viitekehys huomioi henkilön lääketieteellisen terveydentilan yhteydessä toimintakyvyn ja toimintarajoitteet sekä niihin vuorovaikutussuhteessa olevat yksilö- ja ympäristötekijät. Kuntoutus toteutetaan asiakas- ja perhelähtöisesti sekä holistisesti. Toiminnassa tuetaan kuntoutujan aktiivista roolia ja vaikutusmahdollisuuksia. Kuntoutustyötä tehdään tasavertaisessa vuorovaikutuksessa. Siinä lähtökohtana ovat kuntoutujan ja hänen 22

23 perheensä voimavarat. Kuntoutuksessa huolehditaan yhteistyöstä ja tiedonvälityksestä kaikilla toimijatasoilla. Kuntoutusratkaisua tehtäessä otetaan huomioon kuntoutuksen myöntämisedellytykset, kuntoutujan kokonaistilanne, tavoitteet, hyvä kuntoutuskäytäntö ja kuntoutujan eri toimenpiteistä syntyvä kokonaisuus. Kuntoutus perustuu julkisen terveydenhuollon tekemään kuntoutussuunnitelmaan KU207. Jos suunnitelmassa ei ole riittäviä tietoja ratkaisun tekemiseksi, pyydetään siihen täydennystä. Lisäselvityspyynnössä yksilöidään tarvittavat tiedot. Avoterapiat Avoterapiat Kela järjestää vaikeavammaiselle aikuisille sekä lapsille ja nuorille yksilöllisesti suunniteltua, tehostettua avoterapiaa. Vaikeavammaiselle kuntoutujalle myönnettävän terapian tulee olla tarpeellista ja se tulee toteuttaa hyvän kuntoutuskäytännön mukaisesti. Toteutuksessa on otettava huomioon myös muut samanaikaisesti toteutuvat terapiat ja niiden tavoitteiden tulee olla osa kokonaistavoitetta. Terapiakertojen määrää arvioitaessa otetaan huomioon terapialle asetetut tavoitteet, kuntoutukselle asetetut kokonaistavoitteet sekä eri kuntoutustoimenpiteistä muodostuva kokonaisuus, ja varmistetaan kertojen riittävyys ja toisaalta kohtuullisuus kuntoutujalle. Myöntöedellytysten täyttyessä osa avoterapiaratkaisuista voidaan tehdä 1 3 vuoden ajalle. Edellytyksenä on, että kuntoutussuunnitelma ja korotettu tai ylin vammaisetuuspäätös ovat voimassa koko kuntoutuspäätöksen ajan. Avoterapiajakson aikana terapeutti tekee kuntoutujan toimintakyvyn seuraamiseksi ja kuntoutuksen vaikuttavuuden arvioimiseksi alku- ja päätösvaiheen ja tarvittaessa välivaiheen arviot ja mittaukset ottaen huomioon terveydenhuollossa jo tehdyt selvitykset. tekee yhdessä kuntoutujan ja tarvittaessa tämän omaisten kanssa jakson alkuvaiheessa kuntoutussuunnitelmaan perustuvan kirjallisen terapiasuunnitelman, jota tarkistetaan tarvittaessa. tekee tarpeenmukaisesti yhteistyötä kuntoutujan omaisten ja muun lähiverkoston kanssa. varmistaa tiedonkulun kuntoutujan omaisten, lähiverkoston ja muiden toimijoiden välillä käyttäen terapiavihkoa tai muuta vastaavaa kuntoutujan kanssa sovittua menetelmää. järjestää jakson päätösvaiheessa palautekeskustelun kuntoutujan ja tarvittaessa omaisten kanssa. antaa avoterapiapalautteen toteutuneesta kuntoutuksesta ja sen vaikutuksista sekä arvion terapian jatkotarpeesta kuntoutujalle, Kelalle ja kuntoutussuunnitelman laatijataholle 1 3 kuukautta ennen jakson päättymistä tai lyhyestä terapiajaksosta heti sen päätyttyä. Hyvään kuntoutuskäytäntöön kuuluu, että terapeutti huolehtii, että kuntoutujan vanhemmat, muut omaiset ja lähihenkilöt osallistuvat tarpeenmukaisesti terapiatilanteisiin. Tarkoituksena on siirtää kuntoutujan harjoitteita hänen arkeensa, jotta myös se tukee kuntoutustavoitteisiin etenemistä ja terapiassa opitut taidot muuttuvat 23

24 arjen käytännöiksi. Esimerkiksi päiväkodissa tai koulussa lapsen kanssa työskentelevät henkilöt voivat osallistua terapiatilanteisiin, kun pidetään tärkeänä, että he saavat tietoa lapsen terapiasta ja yhteisistä toimintatavoista. Kuntoutujan lähihenkilöiden osallistuessa myös terapeutti saa tietoa kuntoutujan kokonaistilanteesta. Katso kohdat Kuntoutuspäätöksen pituus ja Maksaminen sekä Kelan vaikeavammaisten avoterapiastandardi Terapiamuodot, -lajit ja terapiakerran kestot Terapiamuodot, -lajit ja terapiakerran kestot Kelan järjestämässä kuntoutuksessa ovat käytössä terapiat, jotka ovat tieteellisen vaikuttavuustiedon perusteella tai kuntoutuksessa vakiintuneita, kokemuksen perusteella hyviä käytäntöjä. Avoterapiamuodot ovat fysioterapia toimintaterapia puheterapia psykoterapia neuropsykologinen kuntoutus musiikkiterapia monimuotoryhmäterapia päiväkuntoutus. Terapioiden erityismuodot ovat fysioterapiassa allasterapia, ratsastusterapia ja lymfaterapia toimintaterapissa ratsastusterapia psykoterapiassa kuvataideterapia. Muu toteutusmuoto on uroterapia. Kelan Terveysosaston kuntoutusryhmä päättää uusien terapiamuotojen tai erityismuotojen hyväksymisestä. Niitä voidaan ottaa vakiintuneeseen toimintaan vain standardin uusimisen ja uuden tarjouskilpailun järjestämisen yhteydessä. Uusia terapiamuotoja ja tapoja toteuttaa terapiaa otetaan käyttöön niistä saadun vaikuttavuustiedon tai kokemuksen perusteella. Kuntoutusryhmä arvioi erityistilanteissa myös terapeuttien pätevyyden, esimerkiksi ulkomailta hankitun koulutuksen vastaavuuden. Kelan järjestämässä kuntoutuksessa terapialajit ovat yksilöterapia ryhmäterapia perheterapia psykoterapiassa. 24

25 Ryhmäterapiaa voi toteuttaa 1 2 saman terapiamuodon terapeuttia. Sitä ei toteuteta terapioiden erityismuodoissa, lukuun ottamatta allasterapiaa, jota toteuttaa 2 fysioterapeuttia. Ryhmää koottaessa terapeutti tekee yhteistyötä hoitavan tahon tai kuntoutukseen ohjaavan tahon kanssa. Yhteistyössä varmistuu, että kuntoutujilla on riittävän yhtenäiset tavoitteet ja mahdollisuudet toimia ryhmässä. Ryhmä voi olla suljettu tai ryhmän toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisesti ja tiedossa olevin väliajoin täydentyvä (esimerkiksi koululaisten lukukausien mukaisesti). Lasten ja nuorten (4 17-vuotiaiden) ryhmä: yhden terapeutin ohjaamassa ryhmässä on 2 4 lasta tai nuorta kahden terapeutin ohjaamassa ryhmässä on 4 6 lasta tai nuorta. Aikuisten ryhmä: yhden terapeutin ohjaamassa ryhmässä on 3 5 kuntoutujaa (ei allasterapia) kahden terapeutin ohjaamassa ryhmässä on 4 8 kuntoutujaa. Ryhmäterapiassa vuodessa voi olla käyntikertaa toteutukseen kuuluu 2 kuntoutujan yksilökäyntiä, joista toinen käytetään alkuvaiheessa kuntoutustarpeiden kartoitukseen ja toinen päätösvaiheessa tavoitteiden toteutumisen ja jatkotarpeiden arviointiin. Yksilökäynnit toteutetaan annetun päätöksen perusteella ilman, että kuluttavat myönnettyjä käyntikertoja. lasten ja nuorten ryhmäterapiassa myönnetyistä terapiakerroista toteutetaan vähintään 2 terapiakertaa vanhempien ohjauksellisina ryhmätapaamisina. Perustellusta syystä ohjauksellisia ryhmätapaamisia voi toteuttaa enemmän, kuitenkin enintään ¼ lapselle tai nuorelle myönnetyistä terapiakerroista. aikuisten ryhmäterapiassa omaiset tai läheiset voivat osallistua kuntoutujan mukana ryhmäterapiaan, kun se on suunniteltu ja sovittu kuntoutujien kanssa. Terapiakerran kestot ovat fysioterapian, musiikkiterapian, toimintaterapian, neuropsykologisen kuntoutuksen ja kuvataideterapian yksilöterapiassa sekä psykoterapian yksilö- ja perheterapiassa 45, 60 tai 90 minuuttia puheterapian sekä allas-, lymfa- ja ratsastusterapian yksilöterapiassa 45 tai 60 minuuttia ryhmä- ja monimuotoryhmäterapiassa minuuttia päiväkuntoutuksessa 5 tuntia. Lue lisää Kelan avoterapiastandardi Fysioterapia Fysioterapia Allasterapia Lymfaterapia Ratsastusterapia Uroterapia 25

26 Allasterapia Fysioterapian tavoitteena on edistää ja ylläpitää kuntoutujan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista työ- ja/tai toimintakykyä. Fysioterapian tavoitteena on myös turvata kehitysmahdollisuuksia niin, että kuntoutuja kykenee toimimaan elinympäristössään ja selviytymään jokapäiväisen elämänsä vaatimuksista optimaalisen liikkumis- ja toimintakyvyn avulla. Yksilölliset tavoitteet määritellään kuntoutujan iän ja voimavarojen sekä ongelmien laadun ja vaikeuden perusteella yhteistyössä kuntoutujan ja mahdollisuuksien mukaan hänen omaisensa tai läheisensä kanssa Fysioterapia sisältää kuntoutujan ja terapeutin välisessä vuorovaikutuksessa neuvonnan ja ohjauksen, yksilöllisen terapeuttisen harjoittelun sekä manuaalisen ja fysikaalisen terapian. Fysioterapeutti ohjaa ja tukee kuntoutujaa käyttämään optimaalisesti voimavarojaan liikkumis- ja toimintakyvyn ja niiden edellytysten ylläpitämiseksi ja edistämiseksi omassa elämässään. Fysioterapeutti ottaa huomioon kuntoutujan toimintaympäristön rajoitteet ja pyrkii yhteistyössä löytämään edellytyksiä ja toimintatapoja kuntoutujan aktiivisen osallistumisen parantamiseksi. Apuvälineiden käytön ja työelämän valmiuksien harjoittelu sekä harrastus- ja vapaa-ajantoimintoihin ohjaus kuuluvat tarvittaessa terapiaprosessiin. Fysioterapia voidaan toteuttaa yksilö- tai ryhmäterapiana. Sen sisältö ja tavoitteet perustuvat kuntoutujan yksilölliseen suunnitelmaan. Fysioterapian erityismuodot ovat allasterapia ratsastusterapia lymfaterapia. Erityismuotoja voidaan toteuttaa vain yksilöterapiana. Muu toteutusmuoto on uroterapia. Kuntoutujan fysioterapia voidaan myöntää kuntoutussuunnitelman mukaisesti pääsääntöisesti osana allasterapiaa. Allasterapiasta annetaan oma päätös. Fysio- ja allasterapian yhteismäärä arvioidaan suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Fysioterapia voidaan myöntää kokonaan allasterapiana, jos kuntoutuja ei kivun tai ylipainon tai muun perustellun syyn takia kykene toteuttamaan fysioterapiaa normaalisti. Allasterapiassa tulee soveltuen olla sama sisältö kuin fysioterapiassa. Siinä hyödynnetään veden kannatusta ja vastusta. Allasterapiaa voidaan toteuttaa yksilöterapiana ja kahden fysioterapeutin ohjaamana ryhmäterapiana. Ratsastusterapia Ratsastusterapiaa voidaan toteuttaa osana Kelan järjestämää fysioterapiaa. Myös terveydenhuollon järjestämä fysioterapia voidaan ottaa huomioon. Ratsastusterapian yksilöity tavoite ja tarpeellisuus tulee perustella kuntoutussuunnitelmassa. Ratsastusterapiaa voidaan yleensä myöntää välivaiheena enintään muutamaksi vuodeksi. Sitä voidaan järjestää pidemmän aikaa, jos kuntoutuksen tarve jatkuu eikä tavoitteita ei ole mahdollista saavuttaa muun kuntoutuksen keinoin. Ratsastusterapia 26

27 voi toteutua samanaikaisesti tai jaksotettuna fysioterapian kanssa. Fysio- ja ratsastusterapiakäyntien yhteismäärä arvioidaan suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Ratsastusterapia voi osaltaan tukea fysio- tai toimintaterapian tavoitteita, kun kysymyksessä on esimerkiksi motorinen ongelma, kuten poikkeava tonus, asymmetria, asento- ja tasapainoreaktioiden puutteellisuus tai vartalon puutteellinen hallinta. jännelyhentymien ja virheasentojen ehkäiseminen tai jo syntyneiden lievittäminen. oman kehon ja liikkeiden hahmottamisen vaikeudet. näkövammaisuuteen, kehityshäiriöön tai viivästyneeseen kehitykseen liittyen tarve rohkaista liikkeen sietämiseen. autismiin, kehitysvammaisuuteen, tarkkaavaisuus- tai käytöshäiriöön liittyen tarve tukea oma-aloitteellisuutta, jäsentynyttä toimintakykyä ja tilanteen hallintaa sekä aistitiedon tarkoituksenmukaista hyväksikäyttöä ja tuntoaistimusten sietämistä. tilanne, jossa ratsastusterapiaa voidaan käyttää välivaiheen motivointikeinona. Ratsastusterapialla voidaan tukea kuntoutujan toiminnallisuutta, esimerkiksi lisäämällä kuntoutujan oma-aloitteisuutta jäsentynyttä toiminnan suorittamista tarkkaavuuden ylläpitoa käsien käyttöä aistitiedon jäsentämistä. Jatkoa myönnettäessä arvioidaan ratsastusterapian tuloksellisuutta sekä realistista mahdollisuutta tukea kuntoutustavoitteiden saavuttamista muun terapian keinoin, esimerkiksi fysio-, allas- tai toimintaterapian avulla. Ratsastusterapian päättyessä arvioidaan fysioterapiakäyntien kokonaismäärä tarkoituksenmukaiseksi kuntoutussuunnitelman perusteella. Lymfaterapia Uroterapia Manuaalista lymfaterapiaa voidaan järjestää osana vaikeavammaisen laajempaa lääkinnällistä kuntoutusta silloin, kun sillä voidaan ehkäistä turvotuksista syntyvät komplikaatiot (esim. iho-ongelmat, laskimotukokset). Sen tarve tulee perustella kuntoutussuunnitelmassa. Lymfaterapiaa kannattaa yleensä toteuttaa jaksoina. Uroterapiaa voidaan järjestää osana vaikeavammaisen laajempaa lääkinnällistä kuntoutusta. Sen tarve tulee perustella kuntoutussuunnitelmassa. Uroterapian toteuttaa lantiopohjan lihasten toimintahäiriöihin erikoistunut fysioterapeutti tai sairaanhoitaja. Uroterapian tavoite on parantaa rakon ja/tai suolen toimintaa ja sen hallintaa. Tuloksia on saatu lantionpohjan lihaksia vahvistavalla oikein kohdennetulla voimistelulla. Sähköistä biopalautehoitoa voidaan käyttää hoidon osana, joskaan vahvaa näyttöä sen antamasta lisähyödystä ei ole. Uroterapiassa on keskeistä, että kuntoutuja on motivoitunut myös itsehoitoon ja opittuaan harjoitteet jatkaa niiden tekemistä itsenäisesti. Hoitoa on käytetty esim. virtsanpidätyskyvyn häiriöissä MS-taudin tai muuhun neurologiseen sairauteen liittyen tai stress- ja urgeinkontinenssissa. 27

28 Kuntoutusratkaisu tehdään kuntoutuksen käsittelyjärjestelmässä Fysioterapiatoimenpiteenä. Etuuskäsittelijä täydentää päätökseen käsin tiedon kuntoutuksen toteutusmuodosta. Katso myös Kelan avoterapiastandardi Toimintaterapia Toimintaterapia Toimintaterapian tavoitteena on mahdollistaa asiakkaan itsenäisyyttä omassa arjessa ja toiminnassa eli osallistumisessa omaan elämään ja sen valintoihin. Toimintaterapiassa kehitetään niitä valmiuksia ja taitoja, joita ihminen tarvitsee arkielämässään. Toiminnan mahdollistamiseksi toimintaterapeutti ohjaa ja tukee kuntoutujan taitojen harjoittelua ja kompensaatiokeinojen omaksumista erilaisilla tekniikoilla ja apuvälineillä, muokkaa fyysistä tilaa ja tehtävää sekä ohjaa omaista tai läheistä ja lähiverkostoa (sosiaalista toimintaympäristöä). Harrastus- ja vapaa-ajan toimintoihin ohjaus kuuluu terapiaan niin, että ne voivat myöhemmin siirtyä kuntoutujan arjen toiminnaksi. Toimintaterapian keinoja asiakkaan toimintamahdollisuuksien parantamiseksi voivat olla esim. psykososiaalisten taitojen harjoittelu tai arjen toimintojen harjoittelu. Yksi menetelmä on terapeuttinen toiminta, eli asiakkaalle mielekäs tekeminen porrastetaan toimintakykyyn soveltuvaksi. Toimintaterapia voidaan toteuttaa yksilö- tai ryhmäterapiana. Sen sisältö ja tavoitteet perustuvat kuntoutujan yksilölliseen kuntoutussuunnitelmaan. Ratsastusterapia Ratsastusterapia on toimintaterapian erityismuoto. Ratsastusterapiaa voidaan myöntää osana Kelan järjestämää toimintaterapiaa. Myös terveydenhuollon järjestämä toimintaterapia voidaan ottaa huomioon. Ratsastusterapiaa myönnetään osana toimintaterapiaa samojen periaatteiden mukaisesti kuin sitä myönnetään osana fysioterapiaa. Katso kohta Fysioterapia ja Kelan avoterapiastandardi Puheterapia Puheterapia Puheterapia on kuntoutusmuoto, jonka tarkoituksena on auttaa kieli- tai puhehäiriöistä lasta tai aikuista poistamalla, lieventämällä ja ehkäisemällä kielen ja puheen häiriöitä sekä niihin liittyviä vuorovaikutuksen ja kommunikoinnin ongelmia. Puheterapiassa kuntoutetaan myös syömis- ja nielemistoimintoja sekä äänentuottoa. Puheterapia sisältää puheen, kielelliskognitiivisten ja äänen harjoitusten lisäksi tarvittaessa puhetta tukevien menetelmien (esim. viittomien, kuvien tai Bliss-symbolien) ja kommunikaatiolaitteiden käytön opetusta ja harjoittelua. 28

29 Puheterapia on hyvän kuntoutuskäytännön mukaista ja perustuu erityisosaamiseen. Puheterapeutin käyttämät menetelmät perustuvat vakiintuneeseen ja kokemusperäisesti perusteltuun tai tieteelliseen vaikuttavuustietoon. Puheterapiaan sisältyy läheisten sekä asiakkaan lähiyhteisöjen ohjaus ja tukeminen. Puheterapia voidaan toteuttaa yksilö- tai ryhmäterapiana. Sen sisältö ja tavoitteet perustuvat kuntoutujan yksilölliseen suunnitelmaan. Viittomakielen opetus ja apuvälineenä käytettävien symbolikirjojen teko kuuluu terveydenhuollolle tai vammaispalvelulain nojalla sosiaalihuollolle. Kelan kuntoutuslain tarkoittama vaikeavammainen puhehäiriöinen on, esimerkiksi: lapsi, jolla on vaikea puheen tai kielen kehityksen erityisvaikeus. Lapsella voi olla puheen tuottamisen häiriö (ekspressiiviinen dysfasia), jolloin hän on puhumaton tai puhuu niin niukasti tai epäselvästi, ettei hänen ilmaisuaan ymmärretä. Puheen ymmärtämisen häiriöissä (reseptiivinen dysfasia) lapsella on vaikeuksia ymmärtää kuulemaansa. Lapsi, jolla on vaikea puheen tai kielen kehityksen vaikeus tarvitsee usein puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiokeinoja (esim. viittomat, kommunikaatiokuvat, Bliss-symbolit, kommunikaatiolaitteet) tai hän kommunikoi ainoastaan ilmeiden, eleiden tai osoittamisen keinoin. lapsi, jolla on muusta syystä johtuen vaikea puheen tuottamisen tai ymmärtämisen vaikeus (esim. kehitysvamma, kehityshäiriö, CP-oireyhtymä, Downin syndrooma tai kontaktihäiriö/ autismi). lapsi, jolla on sisäkorvaistute ja tarvitsee puheenkehitystä tukevaa terapiaa. kuulovammainen, jolla on kielellistä vuorovaikutusta vaikeuttavia lisävammoja tai, joka kuulokojeesta huolimatta tarvitsee puhumista ja puheen ymmärtämistä tukevia ja korvaavia kommunikaatiokeinoja. henkilö, joka ei selviydy puheenilmaisunsa turvin arjessa, koska hänellä on hermostovaurioista, rakenteellisesta syystä tai puhe-elimistön vian, vamman tai sairauden tai niiden jälkitilan vuoksi puhehäiriö. afaattinen, dysfaattinen, dysartrinen, fonaatio- tai lukihäiriöinen henkilö, jolla puheilmaisun tai puheen ymmärtämisen häiriön tai lisävammojen vuoksi on vaikeuksia kommunikoida arjessa tarvittavalla tavalla ja puheterapian avulla voidaan realistisesti odottaa saavutettavan hyötyä. henkilö, jolla on huomattavia vaikeuksia aiheuttava syömis- ja nielemishäiriö. Pienen lapsen puheen ja kuulon kehityksessä olevien häiriöiden tutkimus, hoito, seuranta ja usein myös puheterapian aloittaminen kuuluvat terveydenhuollolle. Myös kuulovammaisen lapsen vamman etiologian selvittäminen, kuulokojeiden sovitukset ja vaihdot tapahtuvat terveydenhuollossa. Kun vaikeavammaisen lapsen kokonaistilanne, toimintakyky ja kuntoutuksen tarve on arvioitu ja kuntoutussuunnitelma voidaan tehdä, voi Kela järjestää kuntoutuksen. Aikuisen puhe- tai nielemishäiriön selvittäminen, hoito, seuranta ja kuntoutussuunnitelman laatiminen kuuluvat terveydenhuollolle. 29

30 Puheterapia voidaan myöntää yksilö- tai ryhmäterapiana tai samanaikaisesti sekä yksilöja ryhmäterapiaa. Puheterapian sisältö ja tavoitteet perustuvat kuntoutujan yksilölliseen kuntoutussuunnitelmaan. Katso myös Kelan avoterapiastandardi Psykoterapia Psykoterapia Psykoterapian tavoitteena on auttaa psykoterapian keinoin kuntoutujaa, jolla on psyykkisistä häiriöistä johtuvia huomattavia vaikeuksia selviytyä kotona, koulussa, työelämässä ja muissa elämäntilanteissa. Psykoterapialla pyritään lieventämään kuntoutujan mielenterveyden häiriötä, tukemaan normaalia kehitystä sekä lisäämään kuntoutujan itsetuntemusta, toimintakykyä ja itsenäistä selviytymistä. Terapiassa otetaan huomioon kuntoutujan yksilölliset rajoitteet ja voimavarat. Terapian tavoitteena on, että kuntoutuja löytää kykyä selviytyä jokapäiväisen elämän haasteista ja vuorovaikutuksellisista vaatimuksista. Psykoterapeutti valitsee psykoterapiassa käytettävät menetelmät. Ne vaihtelevat kuntoutujan yksilöllisten tarpeiden ja terapeutin työtapojen mukaan. Psykoterapia voidaan toteuttaa esimerkiksi analyyttisesti suuntautuneena tai kognitiivisena terapiana. Psykoterapian pääasiallisena työmenetelmänä on kuntoutujan ajatuksista ja tunteista sekä ongelmista puhuminen ja niiden jäsentäminen käsiteltävään muotoon luottamuksellisessa hoitosuhteessa. Usein lasten ja nuorten kohdalla samoin kuin kuvataideterapiassa käytetään myös toiminnallisia menetelmiä käsiteltävien asioiden ilmaisemiseksi ja hoitamiseksi. Psykoterapian kokonaiskestoa tai terapiakertojen määrää ei ole rajoitettu, vaan niihin vaikuttavat kuntoutujan sairaus, psyykkinen oireilu, hänen kokonaistilanteensa, terapian tavoitteet ja siitä saatu hyöty. Psykoterapiaa voidaan myöntää yksilö- ja ryhmäterapiana sekä perheterapiana. Perheterapian tavoitteena on perheen sisäisen vuorovaikutuksen parantaminen tai muuttaminen sellaiseksi, että se mahdollistaa kuntoutujan fyysisen ja psyykkisen terveyden. Perheterapia toteutetaan yleensä kerran viikossa tai 1 3 kertaa kuukaudessa. Terapiakerran kesto voi olla perheen tilanteesta riippuen yleensä 60 tai 90 minuuttia. Perheterapiassa yksi tai kaksi terapeuttia tapaa samanaikaisesti yhtä tai useampaa perheenjäsentä. Kahden terapeutin toteuttama terapia tulee perustella kuntoutussuunnitelmassa. Psykoterapian myöntäminen perustuu lasten psykiatrian, nuorisopsykiatrian tai psykiatrian erikoislääkärin arvioon psykoterapian tarpeesta, soveltuvuudesta ja toimenpiteen muodosta. Psykiatrisia potilaita hoitavissa julkisen terveydenhuollon yksiköissä erikoistuvien lääkärien lausunnot rinnastetaan mainittujen lääkärien lausuntoihin. Myös psykoterapian jatkoa haettaessa edellytyksenä on em. erikoislääkärin tai erikoistuvan lääkärin arvio psykoterapian tarpeesta.jos ei ole perusteita jatkaa psykoterapiaa, tulee terapian päättäminen tehdä hallitusti. Päätösvaiheelle varataan riittävä aika ja kuntoutujaa ja terapeuttia informoidaan asiasta. Kuntoutuspäätökseen lisätään tieto siitä, että kysymyksessä on terapian päätösvaihe. 30

31 Kuvataideterapia Kuvataideterapia on psykoterapian erityismuoto. Terapiassa käytetään kuvallista kommunikaatiota sanallisen kommunikaation ohella. Sitä käytetään esimerkiksi, kun sanallinen ilmaisu on häiriintynyt tai kontaktin ja luottamuksen rakentamisessa tai tunteiden tunnistamisessa on erityisiä vaikeuksia. Katso myös Kelan avoterapiastandardi Neuropsykologinen kuntoutus Neuropsykologinen kuntoutus Neuropsykologisen kuntoutuksen tavoite on lievittää tai poistaa keskushermostoperäisiä kognitiivisia ja emotionaalisia vaikeuksia sekä käyttäytymisen säätelyyn liittyviä rajoitteita ja tukea sopeutumista. Kuntoutujan ongelmat voivat olla esim. tarkkaavaisuuden, toiminnanohjauksen, päättelyn, muistin, kielellisten toimintojen, hahmotustoimintojen, käyttäytymisen säätelyn, tunne-elämän tai sosiaalisen vuorovaikutuksen alueilla. Yksilölliset tavoitteet määritellään kuntoutujan iän ja voimavarojen sekä ongelmien laadun ja vaikeusasteen perusteella. Kuntoutuksen tavoitteina voivat olla vaikeuksien lievittäminen, uusien toimintatapojen kehittäminen, kompensoivien taitojen harjoittaminen ja käyttöönotto, kuntoutujan vahvuuksien ja vaikeuksien tiedostamisen kehittäminen ja omatoimisuuden lisääminen. Yleisinä tavoitteina voivat olla arkielämästä selviytymisen helpottaminen, opiskelu- tai työkyvyn parantaminen, psykososiaalisen toimintakyvyn kohentaminen ja ylläpito sekä syrjäytymisriskin vähentäminen. Kuntoutuksella pyritään joko nykyisen toimintakyvyn ylläpitoon tai sen kohentamiseen. Neuropsykologisen kuntoutuksen menetelmiä ovat toimintojen harjoittaminen, korvaavien taitojen kehittäminen ja käyttöönotto, apuvälineiden käytön harjoittaminen, psykoedukatiivinen ja psykososiaalinen ohjaus ja neuvonta sekä muu psyykkinen tuki. Harjoitusmenetelmiä voivat olla esimerkiksi neuropsykologiset harjoitusohjelmat, tietokonepohjaiset kuntoutusohjelmat, harjoitusja opetusmateriaali sekä havainnollistamisvälineet. Psykoedukatiivinen ja psykososiaalinen työskentelyote ovat kiinteä osa neuropsykologista kuntoutusta. Neuropsykologista kuntoutusta voidaan toteuttaa yksilöllisesti tai ryhmässä. Kuntoutussuunnitelman pohjana tulee aina olla neuropsykologin tekemä neuropsykologinen tutkimus. Tällaiseksi hyväksytään myös erikoissairaanhoidon neurologisessa tai lastenneurologisessa yksikössä ilman neuropsykologista pätevyyttä tehty neuropsykologinen tutkimus. Neuropsykologisen kuntoutuksen sisältö ja tavoitteet perustuvat kuntoutujan yksilölliseen kuntoutussuunnitelmaan. Katso myös Kelan avoterapiastandardi Musiikkiterapia Musiikkiterapia Musiikkiterapian tavoitteena on musiikin keinoin tukea kuntoutujan fyysistä, psyykkistä sekä sosiaalista kehitystä ja toimintakykyä. Musiikkiterapialla voidaan tukea vuorovaikutustaitoja, kehonhahmotusta, oman toiminnan jäsentämistä ja ympäristön hahmottamista sekä tarkkaavaisuuden suuntaamista ja ylläpitämistä. Musiikkiterapian tarkoituksen voi olla myös psyykkisen hyvinvoinnin tukeminen, itseilmaisun ja tunne- 31

32 elämän, itsetuntemuksen, itseluottamuksen ja elämänhallinnan parantuminen. Yksilölliset tavoitteet määritellään kuntoutujan iän ja voimavarojen sekä ongelmien laadun ja vaikeuden perusteella yhteistyössä kuntoutujan kanssa. Musiikkiterapeutti valitsee käytettävät menetelmät kuntoutujan yksilöllisten tarpeiden ja omien työtapojensa mukaan. Musiikkiterapeutti käyttää soittamiseen ja improvisaatioon, äänenkäyttöön ja laulamiseen sekä musiikin kuunteluun perustuvia menetelmiä. Terapeutti voi käyttää myös musiikin tekemiseen perustuvia menetelmiä, kuten laulujen tekemistä, säveltämistä ja sovittamista. Musiikkiin voidaan yhdistää myös mm. kirjoittamista, kuvallista työskentelyä, liikkumista ja leikkiä. Terapiassa voidaan myös keskustella ja käyttää tarvittaessa puhetta tukevia ja korvaavia kommunikointimenetelmiä. Musiikkiterapeutti voi käyttää toiminnallinen musiikkiterapian menetelmää (TMTmenetelmä) terapian toteutuksessa, jos hänellä on siihen koulutus. TMT -menetelmä on musiikkiterapiaa, joka perustuu suunnitelmallisesti etenevään musiikilliseen vuorovaikutukseen ja yhdessä soittamiseen. Sen tarkoituksena on tukea kuntoutujan toiminnallisia valmiuksia, esim. kehonhallintaa, kommunikaatiovalmiuksia ja ympäristön hahmottamista. Musiikkiterapiaa voidaan antaa erillisenä terapiana mm. seuraavissa sairauksissa tai sairausryhmissä: autismi neuropsykiatriset häiriöt, kuten tarkkaavaisuuden ja käyttäytymisen häiriöt, sosiaalisen toiminnan häiriöt, ylivilkkaus mutismi kontakti- ja kommunikaatiohäiriöt puheen- ja kielenkehityksen häiriöt psykiatriset toimintahäiriöt, kuten ahdistuneisuus, masennus oppimishäiriöt koordinaatiohäiriöt kehityshäiriöt, synnynnäiset epämuodostumat ja kromosomihäiriöt liikuntavammat Musiikkiterapiaa voidaan toteuttaa yksilö- tai ryhmäterapiana. Kuntoutussuunnitelman laatijana tulee olla asiantunteva lääkäri, esimerkiksi lastenneurologi, neurologi, foniatri, lastenpsykiatri, psykiatri tai kehitysvammaisia hoitava lääkäri. Jos ei ole perusteita jatkaa musiikkiterapiaa, tulee terapian päättäminen tehdä hallitusti. Päätösvaiheelle varataan riittävä aika ja kuntoutujaa ja terapeuttia informoidaan asiasta. Kuntoutuspäätökseen lisätään tieto siitä, että kysymyksessä on terapian päätösvaihe. Katso myös Kelan avoterapiastandardi Monimuotoryhmäterapia Monimuotoryhmäterapia Monimuotoryhmäterapiaa toteuttaa palveluntuottajan kaksi eri terapiamuodon terapeuttia yhdessä. Se on ryhmämuotoista kuntoutusta, jota ei järjestetä terapian erityismuotoina. Monimuotoryhmäterapiaa voidaan järjestää kuntoutujalle, joka hyötyy monimuotoisesta aktiivisesta ja toiminnallisesta ryhmäkuntoutuksesta. 32

33 Tavoite on tukea kuntoutujan vuorovaikutusta ja aktiivista osallistumista sekä vahvistaa kuntoutujan toimintakykyä ja itsenäistä selviytymistä omassa arkiympäristössään. Ryhmän kuntoutujien haasteiden ja erityispiirteiden tulee olla riittävän yhtenäiset. Terapeutit tekevät ryhmän kokoamisessa yhteistyötä hoitavan tahon tai esimerkiksi koulun tai palvelutalon kanssa aina kun se on mahdollista. Monimuotoryhmäterapiassa hyödynnetään ryhmädynamiikkaa sekä kahden eri ammattikuntaa edustavan terapeutin osaamista ja näkemyksiä. Kuntoutumista tuetaan eri terapioiden keinoin ja toimintavoilla saaden samalla vaihtelua ja mielekkyyttä toimintaan. Monimuotoryhmäterapiassa lasten ja nuorten (4-17-vuotiaiden) ryhmässä on 4 6 lasta tai nuorta aikuisten ryhmässä on 4 8 kuntoutujaa terapiakerran kesto on min vuodessa on käyntikertaa toteutukseen kuuluu 2 kuntoutujan yksilökäyntiä, joista toinen käytetään alkuvaiheessa kuntoutustarpeiden kartoitukseen ja toinen päätösvaiheessa tavoitteiden toteutumisen ja jatkotarpeiden arviointiin. Yksilökäynnit toteutetaan annetun päätökseen perusteella ilman, että ne kuluttavat myönnettyjä käyntikertoja. lasten ja nuorten ryhmäterapiassa myönnetyistä terapiakerroista toteutetaan vähintään 2 terapiakertaa vanhempien ohjauksellisina ryhmätapaamisina. Perustellusta syystä ohjauksellisia ryhmätapaamisia voi toteuttaa enemmän, kuitenkin enintään ¼ lapselle tai nuorelle myönnetyistä terapiakerroista. aikuisten ryhmäterapiassa omaiset tai läheiset voivat osallistua kuntoutujan mukana ryhmäterapiaan, kun se on suunniteltu ja sovittu kuntoutujien kanssa. Lue lisää Kelan avoterapiastandardi Päiväkuntoutus Päiväkuntoutus Päiväkuntoutus on tarkoitettu aikuiskuntoutujille. Päiväkuntoutus on avokuntoutusta, jota voidaan toteuttaa yksityisessä hoito- tai kuntoutuslaitoksessa. Se voi soveltua vaihtoehdoksi silloin, kun kuntoutujan tilanne edellyttää viikoittain tai useasti kuukaudessa toteutettavaa kahta tai useampaa eri terapiaa ja kuntoutuja hyötyy intensiivisestä päiväkuntoutuksesta. Päiväkuntoutus sisältää tauot mukaan luettuna vähintään 5 tuntia aktiivista ohjelmaa. Päivään kuuluu kuntoutussuunnitelman mukaisesti vähintään kahta eri Kelan hyväksymää yksilöterapiaa sekä vähintään 2 tunnin ajan muuta yksilöllisesti tai ryhmämuotoista toiminnallista, kuntoutusta tukevaa ohjelmaa. Kuntoutujalle varataan mahdollisuus lepoon ja ruokailuun. Päiväkuntoutus voi toteutua kerran viikossa tai tiivistetysti useamman kerran viikossa, jos se on kuntoutujan ja asetettujen tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaista. Päiväkuntoutusta toteutetaan kertaa vuodessa. Lue lisää Kelan avoterapiastandardi 33

34 Avoterapian toteuttaminen Avoterapian toteuttaminen Terapia toteutetaan terapeutin tiloissa. kokonaan tai osittain kuntoutujan toimintaympäristössä, esim. kotona, koulussa tai päiväkodissa, jos kuntoutussuunnitelmassa sille on hyväksyttävät perusteet. Terapian vaikuttavuuden lisäämiseksi alle 18-vuotiaan yksilöterapiaan liittyen voidaan järjestää omaisen tai muun läheisen ohjauskäyntejä. yksilöterapiaa toteuttavat terapeutit voivat kuntoutujan mukana ollessa toteuttaa yhteistyökäynnin varmistaakseen hyvän yhteistyön ja tiedonvälityksen. yksilöterapiassa voidaan kokeilla liikuntamuotoja ja ohjata harrastuksiin. terapeutti voi osallistua verkostokäyntiin. Terapiaa on mahdollista jaksottaa siten, että se toteutuu vuorotellen toisen terapian kanssa tai ajoittain tiivistetysti, esimerkiksi jonkin taidon harjoittamiseksi. Terapian toteuttaminen tiivistetysti voi olla myös vaikuttavuusnäyttöön perustuvaa. Terapian tiivistämisen syy on aina kuntoutujalähtöinen. Liikunta- ja harrastuskokeilu Yksilöterapiassa terapeutti voi vuoden aikana ohjata kuntoutujaa enintään 5 kertaa kuntoutusta tukevaan liikunta- tai muuhun harrastustoimintaan. Harrastustoiminnan arkeen siirtämisen ja osallistumisen varmentamiseksi terapeutti huolehtii, että mahdollisuuksien mukaan kuntoutujan omaiset ja läheiset osallistuvat ohjaustilanteisiin. Kerrat sisältyvät myönnettyyn yksilöterapian määrään. Yhteisterapia Erityisen vaikeasti ja laaja-alaisesti vaikeavammaisen yksilöterapiassa voi olla perusteltua toteuttaa osa terapiakerroista kahden terapeutin toteuttamana yhteisterapiana. Yhteisterapiatilanteissa toinen terapeuteista ei voi olla avustajan roolissa, vaan molemmilla terapeuteilla on oltava koulutuksensa mukainen rooli. Yhteisterapioiden tarve tulee perustella kuntoutussuunnitelmassa. Vuoden aikana enintään 18 terapiakertaa voidaan toteuttaa yhteisterapiana. Määrä voi poikkeuksellisesti olla suurempi, jos se on turvallisuuden varmentamiseksi perusteltua. Määrää arvioitaessa otetaan huomioon terapeuttien mahdollisuus yhteistyökäynteihin. Yhteisterapian kerrat sisältyvät myönnettyihin yksilöterapian käyntikertoihin ja päätökseen lisätään käsin tieto toteutuksesta. Lue lisää Kelan avoterapiastandardi sekä kohta Maksaminen 34

35 Koti-, päiväkoti- tai koulukäynti Koti-, päiväkoti- tai koulukäynti Yksilöterapia toteutetaan yleensä palveluntuottajan tiloissa. Jos terapia toteutetaan muualla kuin palveluntuottajan toimitiloissa esim. kuntoutujan kotona, päiväkodissa tai koulussa, tulee tämä perustella kuntoutussuunnitelmassa. Yksilöterapia toteutetaan kokonaan tai osittain kuntoutujan kotona tai lähiympäristössä, jos kuntoutuksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää harjoittelua arkipäivän tilanteissa ja sillä voidaan parantaa vaikuttavuutta tai se on tarpeen kuntoutujan terveydentilan perusteella tai matkustaminen palveluntuottajan luokse muodostuisi kuntoutujalle kohtuuttoman rasittavaksi. Muualla kuin palveluntuottajan tiloissa toteutettava terapia myönnetään kotikäynteinä ja palveluntuottajalle maksetaan terapiasta kotikäyntilisä. Sitä ei makseta allasterapiasta, ratsastusterapiasta, ryhmäterapiasta, monimuototerapiasta eikä päiväkuntoutuksesta. Lue lisää Kelan avoterapiastandardi ja kohta Maksaminen. Ohjauskäynnit Ohjauskäynnit Alle 18-vuotiaan lapsen yksilöterapioihin liittyen voidaan toteuttaa omaisen tai muun läheisen ohjauskäyntejä. Kuntoutussuunnitelmasta tulee ilmetä perusteet ohjauskäyntien tarpeellisuudelle sekä käyntien määrä. Ohjauskäynnillä tarkoitetaan käyntejä, joissa terapeutti ohjaa ja tukee vanhempia lapsen kuntoutuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Vanhempien ohjaustilanteeseen voi lapsen ja hänen vanhempiensa luvalla osallistua myös muita lapsen lähihenkilöitä, esimerkiksi päiväkodista tai koulusta, jotta myös he saavat tietoa lapsen ohjaamisesta ja tukemisesta. Pelkästään henkilökunnan kanssa käytävä neuvottelu lapsen terapiaan liittyvistä asioista ilman vanhempien läsnäoloa tai yleinen alustus kuntoutukseen liittyvästä aiheesta ei ole mahdollista Kelan korvaamana. Ohjauskäyntejä voidaan myöntää, jotta vaikuttavalla kuntoutuksella saavutettaisiin juuri kyseisen asiakkaan toimintakyvyn turvaamiseen ja parantamiseen liittyvät tavoitteet. Ohjauskäynnit voidaan toteuttaa terapeutin tiloissa tai koti-, päiväkoti tai koulukäynteinä. Ohjauskäynnin kesto on pääsääntöisesti lapsen terapiakerran pituinen, yleensä enintään 60 minuuttia. Erityisestä syystä kesto voi olla yli 60 min., esim. pitkän matkan vuoksi. Hyvän kuntoutuskäytännön ja yksilöllisen tarpeen perusteella ohjauskäyntien määrä on vuodessa yleensä 5 10 kertaa. enintään 20 kertaa, erityisen yksilöllisen tarpeen perusteella tai psykoterapiassa. 35

36 Psykoterapiaan liittyvät ohjauskäynnit voi antaa muu kuin lapsen terapeutti (yksilöterapiaa toteuttava psykoterapeutti tai perheterapeutti oman sopimuksensa perusteella). Lue lisää Kelan avoterapiastandardi ja kohta Maksaminen. Yhteistyökäynti Yhteistyökäynti Yksilöterapiaa toteuttavat terapeutit voivat kuntoutujan kanssa sopien toteuttaa yhteistyökäynnin, kun kuntoutujalle on myönnetty kahta tai useampaa yksilöterapiaa. Se toteutetaan kuntoutujan terapiakäyntinä, johon terapeuttien lisäksi osallistuvat kuntoutuja, mahdollisuuksien mukaan kuntoutujan omainen tai läheinen ja moniammatillista yksilökuntoutusta toteuttavan palveluntuottajan edustaja. Yhteistyökäyntien tavoitteena on varmistaa, että kuntoutuja saa kaikissa terapioissa tavoitteiden mukaista suunnitelmallista, kokonaisvaltaista ja toisia terapiamuotoja tukevaa kuntoutusta. Yhteistyökäynnillä osallistujat antavat tarpeellista tietoa kuntoutujalle ja toisilleen. Yhteistyössä pyritään löytämään parhaat kuntoutusta ja kuntoutujan itsenäistä osallistumista tukevat keinot ja toimintatavat. Osallistujat voivat myös konkreettisesti ohjata toisiaan ottamaan omassa toiminnassaan huomioon kuntoutusta parhaiten tukevat ja mahdollistavat menetelmät. Yhteistyökäynnit sisältyvät kuntoutujalle myönnettyjen terapiakäyntien määrään. Niitä voi vuoden aikana olla enintään 4. Yhteistyökäynnin voi tarpeen mukaisesti järjestää kuntoutujan arkiympäristössä, esim. kotona, päiväkodissa, koulussa, palvelutalossa tai jonkun palveluntuottajan terapiatiloissa. Palveluntuottajat voivat yhdessä suunnitella yhteistyökäyntien toteutuksen. Yhteistyökäynti kestää 45 min. Esimerkiksi pitkien välimatkojen vuoksi voidaan yhdistää kaksi yhteistyökäyntiä (2 x 45 min.). Lue lisää Kelan avoterapiastandardi ja kohta Maksaminen Verkostokäynti Verkostokäynti Vaikeavammaisen kuntoutujan yksilöterapiassa ja yhden ohjaajan ryhmäterapiassa terapeutti tai kahden ohjaajan ryhmäterapiassa, monimuotoryhmäterapiassa ja päiväkuntoutuksessa toinen terapeuteista voi kuntoutuspäätöksen perusteella tarvittaessa osallistua vuoden aikana verkostokäyntiin, joka koskee kuntoutujan koti- tai muussa arkiympäristössä tapahtuvaa * kuntoutujan elämäntilanteen ja ympäristön sekä kuntoutumisen tukemisen mahdollisuuksien kartoitusta * laitosmuotoisen kuntoutuksen palveluntuottajan toteuttamaa verkostoneuvottelua tai kotikäyntiä (yhteensä enintään 2 verkostokäyntiä). terveydenhuollossa tehtävää lääkinnällisen kuntoutussuunnitelman laatimista tai tarkistamista (enintään 2 osallistumista). 36

37 arkiympäristössä toteutuvaa sosiaali- tai terveydenhuollon toteuttamaa apuvälineen sovitusta tai käytönohjausta (enintään 2 osallistumista). lasten päivähoitoa koskevan lain (7 a ) mukaista päiväkodissa järjestettyä erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevan lapsen kuntoutussuunnitelman tekoa tai perusopetuslain (17 a ) mukaista lapsen ja nuoren koulussa järjestettyä henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) tekemistä (enintään 2 osallistumista). Vuoden aikana aikuista kuntoutujaa koskevia verkostokäyntejä voi olla yhteensä enintään 6 ja lasta tai nuorta koskevia verkostokäyntejä yhteensä enintään 8. Jos terapeutti laskuttaa verkostokäynnistä 2 kertaa 60 min, kuluvat molemmat vuoden aikana kyseiseen verkostokäyntiin käytettävissä olevat kerrat. Verkostokäyntiin osallistumista ei tarvitse perustella kuntoutussuunnitelmassa eikä siitä tehdä erillistä kuntoutuspäätöstä, koska sitä on vaikea ennakoida. Terapeutin tulee kuitenkin pystyä tarvittaessa jälkikäteen todentamaan verkostokäyntiin osallistuminen. Koti- tai muussa arkiympäristössä tapahtuvaan verkostokäyntiin liittyviä tehtäviä lukuun ottamatta on edellä mainituista tehtävistä huolehtiminen tilanteesta riippuen terveydenhuollon, sosiaalihuollon, päiväkodin tai koulun lakisääteinen velvollisuus. Kelan terapeutilla ei ole vastuuta niiden tekemisestä. Verkostokäynnin tarkoituksena on, että terapeutti saa yhteistyössä tietoa vaikuttavan terapian toteuttamiseen. Lisäksi tarkoituksena on, että eri toimijat voivat sopia kaikille yhteisistä, terapiassa ja kuntoutujan lähihenkilöiden ohjauksessa toteutettavista periaatteista. Kuntoutussuunnitelman laatimisessa terapeutti antaa tietoa ja palautetta terapiasta. Lue lisää Kelan avoterapiastandardi ja kohta Maksaminen. Kuntoutusjaksot Kuntoutusjaksot Kela voi järjestää vaikeavammaisille aikuisille sekä lapsille ja nuorille tehostettuja, yksilöllisesti suunniteltuja laitos- ja avomuotoisesti toteuttavia moniammatillisia yksilökuntoutuksia kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseja. Moniammatillisen yksilökuntoutuksen tavoitteena on turvata tai parantaa vaikeavammaisen asiakkaan työ- tai toimintakykyä, osallistumista sekä mahdollisimman itsenäistä selviytymistä omassa toimintaympäristössään. Kuntoutus perustuu julkisen terveydenhuollon tekemään kuntoutussuunnitelmaan KU207. Jos suunnitelmasta ei ole riittäviä tietoja ratkaisun tekemiseksi, pyydetään siihen täydennystä. Lisäselvityspyynnössä yksilöidään tarvittavat tiedot. 37

38 Moniammatillinen yksilökuntoutus Moniammatillinen yksilökuntoutus Kela järjestää vaikeavammaiselle aikuisille sekä lapsille ja nuorille tehostettua moniammatillista yksilökuntoutusta. Sitä toteutetaan sairausryhmäkohtaisesti eri palvelulinjoilla. Aikuisen moniammatillisen yksilökuntoutuksen palvelulinjat ovat aistivammojen palvelulinja * kuulovammaisten, kuulonäkövammaisten ja näkövammaisten palvelu neurologinen palvelulinja tules- ja reumapalvelulinja yleispalvelulinja. Lasten ja nuorten yksilökuntoutuksessa palvelulinjat ovat aistivammojen palvelulinja * kuulovammaisten, kuulonäkövammaisten ja näkövammaisten palvelu tules- ja reumapalvelulinja yleis- ja neurologinen palvelulinja. Yksilökuntoutuksen tavoitteena on tukea moniammatillisesti kuntoutujan ja omaisten kanssa yhteistyössä asetettujen konkreettisten tavoitteiden saavuttamista kuntoutujan työ- tai toimintakyvyn turvaamiseksi tai parantamiseksi. Aikuisten jaksojen tavoitteena on lisäksi tukea kuntoutujan mahdollisuuksia selviytyä arkipäivän tilanteissa parhaalla mahdollisella tavalla. Kuntoutujalle ja moniammatilliseen yksilökuntoutukseen osallistuvalle omaiselle pyritään antamaan valmiuksia ja keinoja vaikuttaa kuntoutujan toimintakykyyn sekä rohkaista heitä toimimaan elinympäristössään ja yhteiskunnassa mahdollisimman täysipainoisesti. Lasten ja nuorten moniammatillisen yksilökuntoutuksen tavoitteena on tukea lasta tai nuorta ja hänen perhettään toimimaan ja osallistumaan elinympäristössään mahdollisimman täysipainoisesti. Perhettä tuetaan tunnistamaan ja vahvistamaan omia voimavarojaan ja kykyä selviytyä arkipäivän tilanteissa. Tavoitteena on lisäksi tukea lapsen tai nuoren kasvua, itsenäistymistä ja tulevaisuuden suunnittelua. Jos kuntoutujan kuntoutustarpeet ja -tavoitteet liittyvät sairauden tai vamman aiheuttamaan sopeutumisvaiheeseen, voidaan tarpeellinen kuntoutus toteuttaa moniammatillisena yksilökuntoutuksena, ellei kuntoutujalle voida järjestää soveltuvaa sopeutumisvalmennuskurssia. Yksilökuntoutuksen sisällössä painottuu siinä tapauksessa sopeutumisvaiheen tukeminen. Vaikeavammainen kuntoutuja voi valita moniammatillisen yksilökuntoutuksen toteuttajaksi palveluntuottajan, jolla on sopimus palvelulinjasta ja palvelusta, jonka sisältö ja asiantuntemus ensisijaisesti vastaavat hänen sairautensa ja vammansa aiheuttamaan ajankohtaiseen kuntoutustarpeeseen ja -tavoitteisiin. Siten kuntoutujan vaikeavammaisuuden aiheuttava pääasiallinen diagnoosi ei ole ainoa valintaa ohjaava tekijä, vaan kuntoutujan tilannetta selvitetään kokonaisvaltaisesti. 38

39 Soveltuva palvelulinja arvioidaan kuntoutujan kanssa yhteistyössä hänen kuntoutussuunnitelmansa laatimisesta vastaavassa julkisen terveydenhuollon yksikössä. Kela ohjaa ja antaa tietoa palvelulinjojen sisällöistä ja kohderyhmistä sekä eri palvelulinjoja, aistivammojen eri palveluita ja suomen- ja ruotsikielistä palvelua toteuttavista palveluntuottajista. Kuntoutujan ohjauksessa ja kuntoutuspäätöstä tehtäessä on tarkistettava, että suunnitellulla palveluntuottajalla on sopimus kuntoutujan tarvitsemasta ruotsinkielisestä tai suomenkielisestä palvelusta. Lue lisää Vaikeavammaisten moniammatillisen yksilökuntoutuksen standardit ja Kelan avo- ja laitosmuotoisen kuntoutuksen standardin yleinen osa Edellytykset Edellytykset Kela voi myöntää vaikeavammaiselle kuntoutujalle moniammatillisen yksilökuntoutuksen, silloin kun se on tarpeellinen hänen työ- tai toimintakykynsä turvaamista tai parantamista koskevan tavoitteen saavuttamiseksi. Myönnettävän yksilökuntoutuksen tulee perustua vaikeavammaisen ajankohtaiseen kuntoutustarpeeseen. Yksilökuntoutuksen tarvetta arvioitaessa otetaan huomioon kuntoutujan sairauden tai vamman vaikutukset työ- ja/tai toimintakykyyn, elämäntilanne ja siinä tapahtuneet tai tulossa olevat muutokset, kuntoutuksen tavoitteet ja kuntoutustoimenpiteiden kokonaisuus sekä aiemmin toteutuneesta kuntoutuksesta saadut palautteet. Työ- tai toimintakyvyn tavoitteiden saavuttamiseksi kuntoutuja tarvitsee tehostettua ja moniammatillisesti toteutuvaa yksilökuntoutusta esimerkiksi, kun työssä käynnin vuoksi työ, ajankäyttö tai jaksaminen ei mahdollista riittävän terapian toteutumista itsenäinen toimintakyky (esim. kävelykyky) on vaarantumassa kuntoutuksen tavoitteet voidaan saavuttaa täydentämällä sillä vähäistä avoterapiaa kuntoutujan elämäntilanne heikentää itsenäisen selviytymisen mahdollisuuksia avoterapian tuki ei ole riittävä. Kuntoutuksen tavoitteiden kannalta tarpeellinen yksilökuntoutus voidaan myöntää, vaikka vaikeavammainen kuntoutuja ei saa avoterapioita tai avo- tai laitosmuotoisesti toteutuvan kuntoutuksen tarve olisi säännöllistä. Myöntäminen kuitenkin edellyttää, että yksilökuntoutus on perustellusti tarpeen vaikeavammaisen työ- tai toimintakyvyn parantamiseksi tai turvaamiseksi tai sillä voidaan perustellusti odottaa saavutettavan lisähyötyä toimintakyvyn säilymiseksi. Uuden yksilökuntoutuksen myöntämisen tarpeellisuus arvioidaan aina yksilöllisesti erikseen. Arviota ei yleensä ole mahdollista tehdä välittömästi edellisen yksilökuntoutuksen päätyttyä. Jos kuntoutussuunnitelma on pitkään voimassa, pyritään tarpeellisuusarvio tekemään hakemuksesta, voimassa olevasta kuntoutussuunnitelmasta, edellisestä yksilökuntoutuksesta ja avoterapiasta saaduista kuntoutuspalautteista sekä tarvittaessa haastattelussa saatujen tietojen perusteella. Tarvittaessa kuntoutujaa pyydetään toimittamaan kuntoutussuunnitelmaa täydentävä selvitys terveydenhuollosta. 39

40 Kuntoutujalle soveltuvaa yksilökuntoutuksen palvelulinjaa arvioitaessa kiinnitetään huomiota kuntoutujan sairauden tai vamman aiheuttamiin ajankohtaisiin kuntoutustarpeisiin ja -tavoitteisiin. Palvelulinjojen kohderyhmät ovat aikuisen sekä lapsen ja nuoren aistivammojen palvelulinjalla vaikeavammaiset kuntoutujat, joilla on kuulo-, näkö- tai kuulonäkövammaisuuteen liittyvä tehostetusti ja moniammatillisesti toteutettavan yksilökuntoutuksen tarve. Kuntoutujalla voi olla myös muita sairauksia tai vammoja, mutta hänen ajankohtaisesti tarvitsemansa kuntoutus ja sen tavoitteet vaativat sisällöllisesti ja ammatillisesti aistivammoihin liittyvän kuntoutuksen erityisosaamista. Aistivammojen palvelulinjalle osallistuva ohjataan yksilöllisen tarpeensa mukaisesti kuulovammaisten, kuulonäkövammaisten ja näkövammaisten palveluun. aikuisen neurologisella palvelulinjalla vaikeavammaiset kuntoutujat, joilla on neurologinen sairaus tai muu sairaus tai vamma, josta aiheutuva ajankohtainen tehostetun ja moniammatillisesti toteutettavan yksilökuntoutuksen tarve ja tavoitteet liittyvät erityisesti neurologisiin oireisiin ja edellyttävät sisällöllisesti ja ammatillisesti neurologisen kuntoutuksen erityisosaamista. aikuisen tules- ja reumapalvelulinjalla vaikeavammaiset kuntoutujat, joilla on tuki- ja liikuntaelinsairauteen tai vammaan tai reumasairauteen liittyvä tehostetusti ja moniammatillisesti toteutettavan yksilökuntoutuksen tarve. Kuntoutujalla voi olla myös muita sairauksia tai vammoja, mutta hänen ajankohtaisesti tarvitsemansa kuntoutus ja sen tavoitteet vaativat sisällöllisesti ja ammatillisesti tules- ja reumakuntoutuksen erityisosaamista lapsen ja nuoren tules- ja reumapalvelulinjalla vaikeavammaiset lapset ja nuoret, joilla on ajankohtaisen tehostetun ja moniammatillisesti toteutuvan yksilökuntoutuksen tarve * tulehduksellisen tuki- ja liikuntaelinsairauden vuoksi * ei-tulehduksellisen tuki- ja liikuntaelinsairauden tai kroonisen kivun aiheuttaman toimintakyvyn vajavuuden vuoksi * reuman, sen liitännäissairauden tai muun toimintakyvyn vajautta aiheuttavan tuki- ja liikuntaelin sairauden vuoksi. Lapsella ja nuorella voi olla myös muita sairauksia tai vammoja, mutta hänen ajankohtaisesti tarvitsemansa kuntoutus ja sen tavoitteet vaativat sisällöllisesti ja ammatillisesti tules- ja reumakuntoutuksen erityisosaamista. aikuisen yleispalvelulinjalla vaikeavammaiset kuntoutujat, joilla on sairaus tai vamma, josta aiheutuu tehostetusti ja moniammatillisesti toteutettavan yksilökuntoutuksen tarve. lapsen ja nuoren yleis- ja neurologiselle palvelulinjalle vaikeavammaiset lapset tai nuoret, joilla on ajankohtaisen tehostetun ja moniammatillisesti toteutettavan yksilökuntoutuksen tarve * neurologisen, neuropsykiatrisen tai muun kehityksellinen sairauden vuoksi, joka edellyttää sisällöllisesti ja ammatillisesti neurologisen tai neuropsykiatrisen kuntoutuksen erityisosaamista * muun sairauden tai vamman vuoksi, joka edellyttää kuntoutuksen erityisosaamista eikä muu yksilökuntoutuksen palvelulinja vastaa kuntoutujan ajankohtaiseen kuntoutustarpeeseen. 40

41 Lue lisää Vaikeavammaisen moniammatillisen yksilökuntoutuksen standardit ja Kelan avo- ja laitosmuotoisen kuntoutuksen standardin yleinen osa Sisältö ja toteutus Sisältö ja toteutus Moniammatillisen yksilökuntoutuksen kesto Vaativuusluokat Moniammatillinen yksilökuntoutus voidaan toteuttaa kuntoutujan tarpeiden mukaisesti laitos- tai avomuotoisesti. Kuntoutuja voi perustellusta syystä saapua kuntoutuslaitokseen edeltävänä iltana, esimerkiksi hankalien kulkuyhteyksien vuoksi. Kuntoutuja varmistaa etukäteen palveluntuottajalta majoituksen ja tarvitsemansa avustamisen järjestämisen. Kuntoutuja itse maksaa yöpymisen ja hakee siitä yöpymiskorvauksen Kelasta. Palveluntuottaja järjestää kuntoutujalle tarpeellisen avustamisen. Moniammatillisen yksilökuntoutuksen moniammatilliset työryhmät, erityistyöntekijät ja jakson teemat ovat palvelulinjojen sairasryhmien tarpeiden mukaiset. Ennen yksilökuntoutuksen alkamista palveluntuottaja toteuttaa video- tai puhelinyhteydellä verkostoneuvottelun, johon osallistuu kuntoutuja ja tarpeellinen verkosto. Verkostoneuvottelussa keskustellaan mm. ajankohtaisista kuntoutustarpeista. Kuntoutujan yksilöllisten kuntoutustarpeiden ja -tavoitteiden perusteella yksilökuntoutuksen ajalle valitaan juuri hänen tarvitsemansa avainhenkilöt ja muut työntekijät sekä yhteistyössä suunnitellaan jakson sisältö. Tavoitteiden määrittelyn lähtökohtana ovat hoitavan tahon kanssa tehty kuntoutussuunnitelma, palveluntuottajan ennakkokyselyssä ja verkostoneuvottelussa saadut tiedot sekä alkuvaiheen tapaamisissa todetut ajankohtaiset haasteet. Tavoitteet määritellään yhteistyössä kuntoutusjakson alussa GAS-menetelmää hyväksi käyttäen (Goal Atteinment Scaling). Yksilökuntoutuksen aikana palveluntuottaja tekee kuntoutujan luvalla verkostoyhteistyötä tarpeellisten tahojen kanssa. Kuntoutujan arjen kokonaistilanteen kartoittamiseksi voidaan ennen kuntoutuksen alkua ja/tai sen aikana järjestää kuntoutujan kotipaikkakunnalla toteutuva vähintään 3 tuntia kestävä kotikäynti. Siihen kuntoutujan lisäksi voivat osallistua tarpeelliseksi arvioidut kuntoutujan lähiverkoston toimijat ja sovitusti kuntoutujan avoterapiaa toteuttava terapeutti. Kotikäyntejä voi olla enintään 3. Yksilöllisen tarpeen mukaan kotikäyntejä voidaan järjestää enemmän, kun asiasta neuvotellaan ensin Kelan kanssa. Kotipaikkakunnalla toteutunut verkostoneuvottelu vähentää yhden kuntoutuspäätöksessä myönnetyn kuntoutusvuorokauden ja sitä vastaavan laskennallisen tuntimäärän. Kuntoutusprosessin aikana kuntoutuja pitää kuntoutuspäiväkirjaa, kun se on mahdollista. Sen avulla kuntoutuja ja omaiset seuraavat kuntoutuksen tavoitteiden saavuttamista sekä erilaisten tehtävien ja harjoitteiden suorittamista. Sitä voidaan hyödyntää myös tiedonvälityksessä. 41

42 Kahden viikon kuluessa yksilökuntoutuksen päättymisestä palveluntuottaja lähettää kuntoutuspalautteen kuntoutujalle, Kelaan ja kuntoutujan kanssa sovituille muille tahoille. Jos kuntoutus toteutuu jaksoissa, lähetetään jaksosta kuntoutujan kanssa sopien joko pelkkä läsnäolotodistus tai lyhyt kuntoutuspalaute asiakkaan tarvitessa tietoa kuntoutuksen suunnitteluun tai muun kuntoutuksen tai hoidon toteutukseen. Jos palveluntuottaja on järjestänyt kuntoutujan avustamisen tämän saavuttua edeltävänä iltana kuntoutuslaitokseen tai toteuttanut kuntoutuksen erittäin vaativan vaativuusluokan mukaisesti, palveluntuottaja kirjoittaa perustelut läsnäolotodistukseen tai lyhyeen kuntoutuspalautteeseen ja yksilökuntoutuksen päätyessä kuntoutuspalautteeseen. Moniammatillisen yksilökuntoutuksen kesto Moniammatillinen yksilökuntoutuksen kesto perustuu kuntoutussuunnitelmaan. Se kestää yleensä 18 arkipäivää. Yksilöllisen tarpeen perusteella yksilökuntoutus voi olla myös lyhyempi (vähintään 9 arkipäivää) tai pidempi (enintään 24 arkipäivää). Yksilökuntoutus voidaan toteuttaa kuntoutujan tarpeen mukaan yhtenä kokonaisuutena tai tarkoituksenmukaisesti jaksotettuna. Jaksotus suunnitellaan siten, että yhteen jaksoon sisältyy enintään yksi sunnuntai. Lyhyet jaksot (alle 7 vrk) toteutetaan arkipäivinä. Kuntoutuspäätöksen valmistelussa on tarkasteltava sunnuntaipäivien määrää, jotta palveluntuottaja pystyy toteuttamaan yksilökuntoutuksen standardin edellyttämällä tavalla. Sunnuntait lisätään myönnettäviin vuorokausiin. Esimerkkejä myönnettävistä yksilökuntoutuksen kestoista riippumatta siitä, toteutetaanko kuntoutus yhdenjaksoisesti tai jaksotetusti: 18 arkipäivää kestävä yksilökuntoutus myönnetään 20 vuorokautta kestävänä 9 arkipäivää kestävä yksilökuntoutus myönnetään 10 vuorokautta kestävänä 24 arkipäivää kestävä yksilökuntoutus myönnetään 26 vuorokautta kestävänä. Vuoden aikainen kuntoutustarve arvioidaan kokonaisuutena ja kaikki tarvittavat kuntoutusvuorokaudet myönnetään samalla päätöksellä riippumatta siitä, toteutetaanko kuntoutus yhdessä vai useammassa jaksossa. Tarkoituksena on, että palveluntuottaja ja kuntoutuja voivat jo kuntoutuksen alkuvaiheessa suunnitella kuntoutuskokonaisuuden tavoitteiden mukaisesti. Pääperiaatteena on myös, että jaettu kuntoutuskokonaisuus järjestään samalla palveluntuottajalla, jolloin jaksoista syntyy yhtenäinen kuntoutusprosessi. Kuntoutuksen toteutus voidaan kuitenkin jakaa kahdelle palveluntuottajalle, jos se on tarkoituksenmukaista, kun otetaan huomioon kuntoutujan yksilöllisen tilanne ja hänen perustelunsa. Etuuskäsittelijä ohjaa tarvittaessa kuntoutujaa jatkosuunnitelmien toteuttamiseksi. Vaativuusluokat Moniammatillisen yksilökuntoutuksen palvelulinjoissa on kaksi vaativuusluokkaa. Kaikilla sopimuksen saaneilla palveluntuottajilla on sekä vaativan että erittäin vaativan vaativuusluokan mukainen palvelu. Palveluntuottaja arvioi vaativuusluokituksen. Arvioinnin perustana ovat julkisen terveydenhuollon laatima kuntoutussuunnitelma ja muut kuntoutujan kokonaistilanteesta saadut asiakirjat sekä ennakkokyselystä, 42

43 verkostoneuvottelusta ja alkuvaiheen haastatteluista saadut tiedot. Vaativuusluokan määräytymiseen vaikuttaa kuntoutujan tarvitsema henkilökohtaisen avun määrä. Kun kuntoutus on toteutettu erittäin vaativan kuntoutuksen vaativuusluokan mukaisesti, kirjataan sen perusteet kuntoutuspalautteen alkuun ja jaksotetussa kuntoutuksessa laskun liitteenä tulevaan läsnäolotodistukseen tai lyhyeen palautteeseen. Vaativa kuntoutus Vaativan kuntoutuksen asiakas on osin omatoiminen, mutta tarvitsee jonkin verran apua fyysisen, kognitiivisen, psyykkisen tai sosiaalisen toimintakykynsä vuoksi päivittäisissä toiminnoissaan, kuten ymmärretyksi tulemisessa, toiminnanohjauksessa, tiedonkäsittelyssä, näön- tai kuulonvaraisessa toiminnassa, muistamisessa, hahmottamisessa, liikkumisessa, ruokailussa, siirtymisessä, henkilökohtaisen hygienian hoitamisessa, kuntoutustilanteeseen saattamisessa tai kuntoutustoimenpiteessä. Erittäin vaativa kuntoutus Kysymyksessä on erittäin vaativa kuntoutus, jos kuntoutuja tarvitsee fyysisen, kognitiivisen, psyykkisen tai sosiaalisen toimintakyvyn vuoksi lähes jatkuvaa tai luonteeltaan huomattavan vaativaa palveluntuottajan henkilökunnan ohjausta, valvontaa tai avustamista päivittäisissä toiminnoissaan, kuten ymmärretyksi tulemisessa, toiminnanohjauksessa, tiedonkäsittelyssä, näön- tai kuulonvaraisessa toiminnassa, muistamisessa, hahmottamisessa, liikkumisessa, ruokailussa, siirtymisessä, henkilökohtaisen hygienian hoitamisessa tai kuntoutustilanteeseen saattamisessa. Kuntoutuksen käytännön toteuttaminen vaatii kuntoutustoimenpiteiden, tilojen tai kuntoutukseen osallistuvan henkilöstön ajankäytön suhteen huomattavia järjestelyjä. Lue lisää Vaikeavammaisen moniammatillisen yksilökuntoutuksen standardit ja Kelan avo- ja laitosmuotoisen kuntoutuksen standardin yleinen osa Omaisen osallistuminen Omaisen osallistuminen Kuntoutujaan kohdistuvien kuntoutustoimenpiteiden rinnalla tuetaan ja ohjataan omaisia ja läheisiä, jotta kuntoutujan arkeen saadaan luotua kuntoutumista edistäviä toimintatapoja. Omaiset osallistuvat kuntoutukseen kuntoutussuunnitelman, kuntoutuspäätöksen sekä moniammatillisen yksilökuntoutuksen ohjelman edellyttämällä tavalla. Omainen tai muu läheinen voi osallistua Kelan järjestämään moniammatilliseen yksilökuntoutukseen, kun osallistuminen on kuntoutuksen tavoitteiden saavuttamisen kannalta tarpeen. Aikuisen kuntoutujan yksilökuntoutukseen aikuinen omainen voi osallistua enintään 5 vuorokautta, tai käyntikertaa. Kuntoutujan yli 7-vuotiaat lapset voivat osallistua koko yksilökuntoutuksen ajan silloin, kun se on tarpeellista ja lapsi kykenee osallistumaan 43

44 ja hyötyy ohjelmasta kuntoutuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Omainen osallistuu yksilökuntoutuksen alku- ja/tai päätösvaiheeseen. Perustellusta syystä omaisen osallistuminen voi toteutua palveluntuottajan, omaisen ja kuntoutujan sopimana muuna ajankohtana. Osallistuminen voi toteutua laitos- tai avomuotoisena tai käyntikertoina. Lasten ja nuorten moniammatillisessa yksilökuntoutuksessa kuntoutujan perhe voi osallistua koko kuntoutuksen ajalle. Nuorten yksilökuntoutuksessa perhe voi sovitusti osallistua koko kuntoutuksen ajalle tai vain osalle kuntoutuksen aikaa. Jos perhe osallistuu vain osalle aikaa ja asia on tiedossa ennen kuntoutuspäätöksen tekoa, siitä sovitaan Kelan kanssa ja etuuskäsittelijä välittää päätöksen mukana tiedon kuntoutuslaitokseen. Jos asia tulee esiin vasta päätöksenteon jälkeen, siitä sovitaan palveluntuottajan kanssa ja asia kirjataan perusteluineen kuntoutuspalautteeseen. Lasten ja nuorten moniammatillisessa yksilökuntoutuksessa sisarusten/lasten laskennallinen määrä on kuntoutujaa kohden kaksi. Perustellusta syystä osallistujien määrä voi olla suurempi. Jos sisarusten määrä on enemmän kuin kaksi, on päätöksenteko vaiheessa tarkistettava palveluntuottajalta, onko heillä mahdollisuutta toteuttaa kuntoutusta standardin vaatimalla tavalla. Jokaisen yksilökuntoutukseen hakevan lapsen osalta harkitaan kuntoutuksellinen tarve osallistumiselle. Jos perheessä useampi sisarus sairastaa samaa sairautta ja heille on myös laadittu kuntoutussuunnitelmat, joissa suositellaan kuntoutusta, sisarukset osallistuvat yksilökuntoutukseen kuntoutujana. Heille tehdään omat kuntoutuspäätökset. Omaisella tarkoitetaan kuntoutujan lähiomaisia, joita voivat olla hänen vanhempansa, lapsensa, sisaruksensa ja avio- tai avopuolisonsa. Aikuisten yksilökuntoutuksessa aikuisen kuntoutujan lähiomaisena tai muuten kuntoutujan läheisenä henkilönä voidaan pitää sellaista aikuista henkilöä, joka osallistuu säännöllisesti kuntoutujan hoitoon päivittäisissä toiminnoissa. Läheisellä henkilöllä ei kuitenkaan tarkoiteta kunnan järjestämää henkilökohtaista avustajaa. Lasten ja nuorten jaksolla kuntoutujan omaisena voidaan pitää koko kuntoutujan perhettä tai esimerkiksi isovanhempaa. Omainen ei osallistu jaksolle avustajana, vaan palveluntuottaja järjestää kuntoutujalle hänen tarvitsemansa avustamisen. Lue lisää Vaikeavammaisen moniammatillisen yksilökuntoutuksen standardit ja Kelan avo- ja laitosmuotoisen kuntoutuksen standardin yleinen osa Kuntoutuskurssit eri sairausryhmille Kuntoutuskurssit eri sairausryhmille Kuntoutuskurssit on tarkoitettu henkilöille, jotka tarvitsevat moniammatillista kuntoutusta työ- ja toimintakyvyn turvaamiseksi. Kursseilla toimitaan tavoitteellisesti kuntoutujien ja kohderyhmän tarpeiden pohjalta. Kursseilla käsitellään asioita monialaisesti ja käytetään kuntoutujaryhmälle soveltuvia työmenetelmiä. 44

45 Edellytykset Edellytykset Kuntoutuskursseja järjestetään eri sairauksia sairastaville kuntoutujille, jotka hyötyvät laitos- tai avomuotoisesta kuntoutuksesta, kuten esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinsairaat, mielenterveyden häiriöitä sairastavat, aivohalvaus- ja sydänpotilaat sekä hengityssairaat. Kurssien kohderyhmät ja valintaperusteet on kuvattu erikseen kurssikohtaisesti kurssijärjestelmässä ja sairausryhmäkohtaisten kurssien standardeissa. Kurssille ohjautuvien kuntoutujien tulee selviytyä ryhmämuotoisesti järjestetystä ohjelmasta. Jos kuntoutujalla on laaja-alainen oireisto tai hänen tilanteensa muutoin vaatii kuntoutusohjelman yksilökohtaisempaa suunnittelua, on moniammatillinen yksilökuntoutus ensisijainen kuntoutusmuoto. Samansisältöistä kurssia ei yleensä ole tarkoituksenmukaista järjestää toistuvasti. Samansisältöinen kurssi voidaan kuitenkin myöntää uudelleen, jos kuntoutujan työ-, toimintakyky tai muu elämäntilanne on sairauden, vamman tai muun syyn vuoksi olennaisesti muuttunut. Samansisältöinen kurssi on perusteltu myös silloin, kun kyseessä on etenevä tai vaihteleva sairaus, joka kuormittaa kuntoutujan ja perheen jaksamista työssä tai arkipäivässä ja he tarvitsevat uutta tietoa ja lisätukea. Lapsilla ja nuorilla, joilla kuntoutustarve voi muuttua ikäkausittaisen kehityksen myötä (esim. päiväkodin ja koulun aloittaminen, murrosikä ja itsenäistymisvaihe), voi muuttuneessa elämäntilanteessa olla tarvetta osallistua samansisältöiselle kurssille uudelleen yksin tai yhdessä omaisten tai läheisten kanssa. Standardien palvelulinjoissa on kuvattu toistuvan kuntoutuksen perusteita tarkemmin. Pelkästään vertaistuen saaminen ei ole riittävä peruste toistuvalle kurssin myöntämiselle. Sisältö ja toteutus Sisältö ja toteutus Kuntoutuskurssien sisältö vaihtelee kurssikohtaisesti. Kurssien ohjelma rakennetaan yksilöllisesti tukemaan osallistujien tarpeita ja tavoitteita. Sisältö kursseilla kootaan teemoista, jotka tukevat kuntoutujalle ja omaiselle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Kurssien ohjelman teemat tukevat fyysistä ja psykososiaalista hyvinvointia sekä arjessa selviytymistä. Teemoissa käsitellään kuntoutujaryhmän perusteella ilmeneviä neuvonnan ja ohjauksen tarpeita ja lisätään kuntoutujien itsehoitovalmiuksia. Kuntoutuksen työmenetelmien keinoin pyritään luomaan kuntoutujalle verkostoja. Verkostotyön avulla taataan kuntoutuksen jatkuvuus kotipaikkakunnalla. Kurssien suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa moniammatillinen työryhmä. Kuntoutuskurssien pituus, jaksotus ja sisältö on määritelty standardeissa ja ne vaihtelevat sairaus- ja kohderyhmän tarpeiden mukaan. Kursseilla hyödynnetään ryhmämuotoista toimintaa ja vertaistukea. Kurssit voivat sisältää laitos- tai avojaksoja tai niiden yhdistelmiä sekä asiantuntijan käyntikertoja. 45

46 Kurssin toteutuksen avo- tai laitosmuotoisena valitsee kuntoutuja ennen kuntoutuskurssin alkua. Valinta koskee koko kurssikokonaisuutta ja jaksojen välillä ei avo- tai laitosmuotoa vaihdeta. Katso lisää Standardit/ Hyväksytyt standardit Muutokset kurssien aikatauluissa Kurssien alkaminen voi siirtyä, jos kurssille ei ole ollut riittävästi hakijoita. Myös kurssin muihin jaksoihin voi tulla muutoksia. Näissä tilanteissa vakuutuspiiri ei tee tarkistuspäätöstä. Palveluntuottajan on ilmoitettava kuntoutujille aikataulumuutoksesta ja varmistettava, että muutos sopii heille. Palveluntuottaja vie uuden ajan suoraan kuntoutuskurssijärjestelmään. Jos uusi aika ei sovi kuntoutujalle tai hän ei ole halukas siirtymään myöhemmin alkavalle kurssille, palveluntuottaja ohjaa häntä ottamaan yhteyttä Kelan vakuutuspiiriin. Jos kuntoutuja ei ole halukas osallistumaan myöhemmin alkavalle kurssille, vakuutuspiirin toimisto selvittää, haluaako kuntoutuja osallistua aikaisemmin alkavalle saman palveluntuottajan tai toisen palveluntuottajan vastaavalle kurssille, jossa on vielä vapaita paikkoja. Palveluntuottajan ja/tai kurssin muuttuessa vakuutuspiiri lakkauttaa voimassa olevan päätöksen ja tekee uutta kurssia koskevan tarkistuspäätöksen. Palveluntuottajat tekevät sähköisesti kurssien aikataulumuutokset kuntoutuskurssijärjestelmään ilmoittavat kurssin peruuntumisesta * kuntoutusryhmään * kuntoutuspäätöksen saaneille kuntoutujille * kuntoutuspäätöksen tehneille vakuutuspiirien toimistoille. Aloitetun kurssin vaihtaminen Kuntoutuja osallistuu päätöksessä ilmoitetun kurssin kaikille jaksoille. Jos kuntoutuja ei pysty osallistumaan perustellusta syystä jollekin kurssin jaksoista, hän voi osallistua saman palveluntuottajan saman palvelulinjan toisen kurssin vastaavalle jaksolle. Kuntoutujan on ilmoitettava perustelut muutokselle. Sairastumisesta ei tarvitse esittää lääkärintodistusta. Kuntoutuja ei enää palaa alkuperäisen kurssin loppujaksoille vaan jatkaa pääsääntöisesti uuden kurssin loppuun asti. Jos toisen vastaavan kurssin vastaavalla jaksolla ei ole vapaata paikkaa, Kelan vakuutuspiirin toimisto ottaa yhteyttä Kelan terveysosaston kuntoutusryhmään sähköpostilla TEOSKU_KURSSIT lisäpaikan saamiseksi. Viestissä ilmoitetaan kuntoutujan henkilötunnus, perustelut muutostarpeelle ja alkuperäisen kurssin numero ja nimi sekä uuden vaihdettavan kurssin numero. Kuntoutusryhmä lisää kurssille päätöksen tekemiseksi tarvittavan paikan. Kuntoutujalle tehdään tarkistuspäätös. Katso lisää Tekniset ohjeet 46

47 Omaisen osallistuminen Omaisen osallistuminen Omainen tai muu läheinen voi osallistua Kelan järjestämälle kuntoutuskurssille, kun osallistuminen on kuntoutuksen tavoitteiden saavuttamisen kannalta tarpeen ja kurssin sisältöön kuuluu omaisille järjestettyä ohjelmaa. Omaiset osallistuvat kurssille sen ohjelman mukaisesti. Erillistä kuntoutussuunnitelman suositusta omaisen osallistumiselle ei tarvita, jos hakijan asiakirjoista ilmenee elämäntilanteeseen liittyvä tarve omaisen osallistumiselle. Jos kyseessä on perhekurssi, ja riittävät tiedot omaisen osallistumisesta puuttuvat hakijan asiakirjoista, on ratkaisijan tarkistettava asiakkaan toive. Jos perhekurssille haetaan toistuvasti, on toistuvan kuntoutuksen tarpeen perustelu oltava lääkärinlausunnossa. Omaishoitajien parikursseille osallistuvat kuntoutujien lisäksi heidän hoitamansa puoliso tai aikuinen omainen tai läheinen. Hoidettavan omaisen terveydentilasta ja toimintakyvystä on oltava lääketieteellinen selvitys, kuten epikriisi, sairaus-/ potilaskertomus tai kotisairaanhoidon palvelu- ja hoitosuunnitelma. Omaisen osallistuminen kurssille on perusteltua esimerkiksi ensimmäisen kerran kuntoutujan sairastumisen jälkeen tai sairaustilanteen olennaisesti muuttuessa. Omainen tai läheinen voi osallistua kuntoutukseen useammin kuin kerran, esimerkiksi lasten perhekursseilla, jos se on tarpeen hyvän kuntoutuksen toteuttamiseksi ja lapsen toimintakyvyn tavoitteiden saavuttamiseksi. Omaisella tarkoitetaan kuntoutujan lähiomaisia (vanhemmat, lapset, sisarukset, avio- tai avopuoliso). Muu läheinen voi olla kuntoutujan päivittäiseen hoitoon osallistuva henkilö, kuten isovanhemmat. Kunnan järjestämä henkilökohtainen avustaja ei kuitenkaan voi olla omainen / muu läheinen. Jos perheessä useampi sisarus sairastaa samaa sairautta ja heille on myös laadittu kuntoutussuunnitelmat, joissa suositellaan kuntoutusta, sisarukset osallistuvat jaksolle kuntoutujana. Heille tehdään omat kuntoutuspäätökset. Omaiset tai läheiset eivät osallistu Kelan kustantamana kurssille henkilökohtaisina avustajina. Palveluntuottaja huolehtii siitä, että kurssilla on riittävästi avustavaa henkilökuntaa kuntoutujia varten. Perhekurssit Aikuisten, lasten tai nuorten kurssilla kuntoutujan perhe osallistuu kuntoutukseen koko kurssin ajan. Perhekursseilla sisarusten/lasten laskennallinen määrä on kuntoutujaa kohden kaksi. Perustellusta syystä osallistujien määrä voi olla suurempi. Jos sisarusten määrä on enemmän kuin kaksi, on päätöksentekovaiheessa tarkistettava palveluntuottajalta, onko heillä mahdollisuutta toteuttaa kuntoutusta standardin vaatimalla tavalla. Jokaisen kurssille hakevan lapsen osalta harkitaan kuntoutuksellinen tarve osallistumiselle. Parikurssit Puoliso tai muu aikuinen omainen tai läheinen osallistuu kuntoutukseen koko kurssin ajan. 47

48 Osittaiset perhekurssit Kuntoutujan aikuinen omainen tai läheinen tai perhe osallistuu kuntoutukseen osan aikaa. Osallistujat ja osallistumisvuorokaudet kuvataan palvelulinjakohtaisissa standardeissa ja kuntoutuskurssijärjestelmässä. Kun kurssin kohderyhmäkuvauksessa mainitaan kurssin osallistujina kuntoutujan yksi aikuinen omainen tai läheinen, päätös tehdään standardin ja kohderyhmäkuvauksen mukaan yhdelle vanhemmalle, puolisolle tai muulle aikuiselle omaiselle tai läheiselle. Pari- ja perhekurssille ja osittaisille perhekursseille kuntoutuja voi osallistua yksin niissä tilanteissa, kun hänellä joko ei ole osallistuvaa omaista tai omainen on estynyt osallistumasta. Kommunikaatioon painottuvilla aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden parikursseilla omaisen läsnäolo on kurssilla välttämätön, koska omainen tukee kuntoutujaa puheterapiassa Kuntoutuja, jolla ei ole kuntoutukseen osallistuvaa omaista, ohjataan ensisijaisesti kurssille, jossa ei ole omaisille jaksoja. Katso omaisten osallistuminen kurssikohtaisesti kuntoutuskurssijärjestelmästä ennen päätöksen tekoa. Katso omaisten osallistuminen kurssikohtaisesti kurssijärjestelmästä ennen päätöksen tekoa. Sopeutumisvalmennuskurssit Sopeutumisvalmennuskurssit Sopeutumisvalmennuksen tavoitteena on parantaa sairauden tai vamman heikentämiä psyykkisiä, fyysisiä ja sosiaalisia toimintavalmiuksia. Tavoitteeseen pyritään pääosin kurssimuotoisella ohjelmakokonaisuudella, jossa keskeistä on ryhmämuotoinen ja sosiaalista suoriutumista edistävä toiminta. Perhekursseilla myös läheiset saavat lisävalmiuksia kuntoutujan kuntoutusprosessin tukemiseen. Edellytykset Edellytykset Sopeutumisvalmennuskurssi on tarkoitettu asiakkaille, jotka terveydenhuollon sekä kansanterveysjärjestöjen antaman tiedon, neuvonnan ja palveluiden lisäksi tarvitsevat laaja-alaista tukea. Asiakkaat tarvitsevat syventävää tietoa sairaudesta ja sen vaikutuksista sekä tukea sairauden kanssa selviytymisessä. Sopeutumisvalmennuskurssien kohderyhmät, ajoitus ja valintaperusteet on kuvattu erikseen kurssikohtaisesti kurssijärjestelmässä ja sairausryhmäkohtaisesti kurssien standardeissa. Kurssille ohjautuvien kuntoutujien tulee selviytyä ryhmämuotoisesti järjestetystä ohjelmasta. Jos kuntoutujalla on laaja-alainen oireisto tai hänen tilanteensa muutoin vaatii kurssiohjelman yksilökohtaisempaa suunnittelua, on moniammatillinen yksilökuntoutus kuntoutusjakso ensisijainen kuntoutusmuoto. Samansisältöistä kurssia ei yleensä ole tarkoituksenmukaista järjestää toistuvasti. Samansisältöinen kurssi voidaan kuitenkin myöntää uudelleen, jos kuntoutujan työ-, toimintakyky tai muu elämäntilanne on sairauden, vamman tai muun syyn vuoksi 48

49 olennaisesti muuttunut. Samansisältöinen kurssi on perusteltu myös silloin, kun kyseessä on etenevä tai vaihteleva sairaus, joka kuormittaa kuntoutujan ja perheen jaksamista työssä tai arkipäivässä ja he tarvitsevat uutta tietoa ja lisätukea. Lapsilla ja nuorilla, joilla kuntoutustarve voi muuttua ikäkausittaisen kehityksen myötä (esim. päiväkodin ja koulun aloittaminen, murrosikä ja itsenäistymisvaihe), voi muuttuneessa elämäntilanteessa olla tarvetta osallistua samansisältöiselle kurssille uudelleen yksin tai yhdessä omaisten tai läheisten kanssa. Standardien palvelulinjoissa on kuvattu toistuvan kuntoutuksen perusteita tarkemmin. Pelkästään vertaistuen saaminen ei ole riittävä peruste toistuvalle kurssin myöntämiselle. Sisältö ja toteutus Sisältö ja toteutus Sopeutumisvalmennuskurssien sisältö vaihtelee kurssikohtaisesti. Kurssien ohjelma rakennetaan yksilöllisesti tukemaan osallistujien tarpeita ja tavoitteita. Sisältö kursseilla kootaan teemoista, jotka tukevat kuntoutujalle ja omaiselle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Kurssien ohjelman teemat tukevat psykososiaalista ja fyysistä hyvinvointia sekä arjessa selviytymistä. Kurssin teemojen avulla etsitään keinoja, joiden avulla kuntoutuja voi itse vaikuttaa voimavarojensa vahvistumiseen ja elämänhallinnan parantumiseen. Lisäksi kurssin työmenetelmien avulla pyritään luomaan kuntoutujalle tukiverkostoja ja siten varmistetaan kuntoutuksen jatkuvuus kotipaikkakunnalla. Kurssien suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa moniammatillinen työryhmä. Sopeutumisvalmennuskurssien pituus, jaksotus ja sisältö on määritelty standardeissa ja ne vaihtelevat sairaus- ja kohderyhmän tarpeiden mukaan. Kursseilla hyödynnetään ryhmämuotoista toimintaa ja vertaistukea. Kurssit voidaan toteuttaa avo- tai laitosmuotoisina. Kurssin toteutuksen avo- tai laitosmuotoisena valitsee kuntoutuja ennen kuntoutuskurssin alkua. Valinta koskee koko kurssikokonaisuutta ja jaksojen välillä ei avo- tai laitosmuotoa vaihdeta. Katso lisää ko. sopeutumisvalmennuskurssia koskevasta standardista kohdasta Standardit/Hyväksytyt standardit. Muutokset kurssien aikatauluissa Kurssien alkaminen voi siirtyä, jos kurssille ei ole ollut riittävästi hakijoita. Myös kurssin muihin jaksoihin voi tulla muutoksia. Näissä tilanteissa vakuutuspiiri ei tee tarkistuspäätöstä. Palveluntuottaja ilmoittaa kuntoutujille aikataulumuutoksesta ja varmistaa, että muutos sopii heille. Palveluntuottaja vie uuden ajan suoraan kuntoutuskurssijärjestelmään. Jos uusi aika ei sovi kuntoutujalle tai hän ei ole halukas siirtymään myöhemmin alkavalle kurssille, palveluntuottaja ohjaa häntä ottamaan yhteyttä Kelan vakuutuspiiriin. Jos kuntoutuja ei ole halukas osallistumaan myöhemmin alkavalle kurssille, vakuutuspiirin toimisto selvittää, haluaako kuntoutuja osallistua aikaisemmin alkavalle saman palveluntuottajan tai toisen palveluntuottajan vastaavalle kurssille, jossa on vielä vapaita 49

50 paikkoja. Palveluntuottajan ja/tai kurssin muuttuessa vakuutuspiiri lakkauttaa voimassa olevan päätöksen ja tekee tarkistuspäätöksen uudelle kurssille. Palveluntuottajat tekevät sähköisesti kurssien aikataulumuutokset kuntoutuskurssijärjestelmään ilmoittavat kurssin peruuntumisesta * kuntoutusryhmään * kuntoutuspäätöksen saaneille kuntoutujille * kuntoutuspäätöksen tehneille vakuutuspiirien toimistoille. Aloitetun kurssin vaihtaminen Kuntoutuja osallistuu päätöksessä ilmoitetun kurssin kaikille jaksoille. Jos kuntoutuja ei pysty osallistumaan perustellusta syystä jollekin kurssin jaksoista, hän voi osallistua saman palveluntuottajan saman palvelulinjan toisen kurssin vastaavalle jaksolle. Kuntoutujan on ilmoitettava perustelut muutokselle. Sairastumisesta ei tarvitse esittää lääkärintodistusta. Kuntoutuja ei enää palaa alkuperäisen kurssin loppujaksoille vaan jatkaa pääsääntöisesti uuden kurssin loppuun asti. Jos toisen vastaavan kurssin samalla jaksolla ei ole vapaata paikkaa, Kelan vakuutuspiirin toimisto ottaa yhteyttä Kelan terveysosaston kuntoutusryhmään sähköpostilla TEOSKU_KURSSIT lisäpaikan saamiseksi. Viestissä ilmoitetaan kuntoutujan henkilötunnus, muutoksen perustelu ja uuden vaihdettavan kurssin numero. Kuntoutusryhmä lisää kurssille päätöksen tekemiseksi tarvittavan paikan. Kuntoutujalle tehdään tarkistuspäätös. Katso lisää Tekniset ohjeet Omaisen osallistuminen Omaisen osallistuminen Omainen tai muu läheinen voi osallistua Kelan järjestämälle sopeutumisvalmennustai kuntoutuskurssille, kun osallistuminen on kuntoutuksen tavoitteiden saavuttamisen kannalta tarpeen ja kurssin sisältöön kuuluu omaisille järjestettyä ohjelmaa.omaiset osallistuvat kurssille sen ohjelman mukaisesti. Erillistä kuntoutussuunnitelman suositusta omaisen osallistumiselle ei tarvita, jos hakijan asiakirjoista ilmenee elämäntilanteeseen liittyvä tarve omaisen osallistumiselle. Jos kyseessä on perhekurssi, ja riittävät tiedot omaisen osallistumisesta puuttuvat hakijan asiakirjoista, on ratkaisijan tarkistettava asiakkaan toive. Jos perhekurssille haetaan toistuvasti, on toistuvan kuntoutuksen tarpeen perustelu oltava lääkärinlausunnossa. Omaisen osallistuminen kurssille on perusteltua esimerkiksi ensimmäisen kerran kuntoutujan sairastumisen jälkeen tai sairaustilanteen olennaisesti muuttuessa. Omainen tai läheinen voi osallistua kuntoutukseen useammin kuin kerran, esimerkiksi lasten perhekursseilla, jos se on tarpeen hyvän kuntoutuksen toteuttamiseksi ja lapsen toimintakyvyn tavoitteiden saavuttamiseksi. Omaisella tarkoitetaan kuntoutujan lähiomaisia (vanhemmat, lapset, sisarukset, avio- tai avopuoliso). Muu läheinen voi olla kuntoutujan päivittäiseen hoitoon osallistuva henkilö, kuten isovanhemmat. Kunnan järjestämä henkilökohtainen avustaja ei kuitenkaan voi olla omainen. 50

51 Jos perheessä useampi sisarus sairastaa samaa sairautta ja heille on myös laadittu kuntoutussuunnitelmat, joissa suositellaan kuntoutusta, sisarukset osallistuvat jaksolle kuntoutujana. Heille tehdään omat kuntoutuspäätökset. Omaiset tai läheiset eivät osallistu Kelan kustantamana kurssille henkilökohtaisina avustajina. Palveluntuottaja huolehtii siitä, että kurssilla on riittävästi avustavaa henkilökuntaa kuntoutujia varten. Perhekurssit Parikurssit Aikuisten, lasten tai nuorten kurssilla kuntoutujan perhe osallistuu kuntoutukseen koko kurssin ajan. Perhekursseilla sisarusten/lasten laskennallinen määrä on kuntoutujaa kohden kaksi. Perustellusta syystä osallistujien määrä voi olla suurempi. Jos sisarusten määrä on enemmän kuin kaksi, on päätöksentekovaiheessa tarkistettava palveluntuottajalta, onko heillä mahdollisuutta toteuttaa kuntoutusta standardin vaatimalla tavalla. Jokaisen kurssille hakevan lapsen osalta harkitaan kuntoutuksellinen tarve osallistumiselle. Puoliso tai muu aikuinen omainen tai läheinen osallistuu kuntoutukseen koko kurssin ajan. Osittaiset perhekurssit Kuntoutujan aikuinen omainen tai läheinen tai perhe osallistuu kuntoutukseen osan aikaa. Osallistumisvuorokaudet kuvataan palvelulinjakohtaisissa standardeissa ja kuntoutuskurssijärjestelmässä. Kun kurssin kohderyhmäkuvauksessa mainitaan kurssin osallistujina kuntoutujan yksi aikuinen omainen tai läheinen, päätös tehdään standardin ja kohderyhmäkuvauksen mukaan yhdelle vanhemmalle, puolisolle tai muulle aikuiselle omaiselle tai läheiselle. Pari- ja perhekurssille ja osittaisille perhekursseille kuntoutuja voi osallistua yksin niissä tilanteissa, kun hänellä joko ei ole osallistuvaa omaista tai omainen on estynyt osallistumasta. Kommunikaatioon painottuvilla aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden parikursseilla omaisen läsnäolo on kurssilla välttämätön, koska omainen tukee kuntoutujaa puheterapiassa Kuntoutuja, jolla ei ole kuntoutukseen osallistuvaa omaista, ohjataan ensisijaisesti kurssille, jossa ei ole omaisille jaksoja. Katso omaisten osallistuminen kurssikohtaisesti kuntoutuskurssijärjestelmästä ennen päätöksen tekoa. Katso omaisten osallistuminen kurssikohtaisesti kurssijärjestelmästä ennen päätöksen tekoa. 51

52 KV-säännökset Kv-säännökset Kuntoutusetuuksiin sovelletaan EY-asetusta (EY) N:o 883/2004, joka on yhdessä täytäntöönpanoasetuksen 987/2009 kanssa tullut sovellettavaksi lukien EUjäsenvaltioiden kansalaisten liikkuessa EU-jäsenvaltioiden välillä. Kuntoutusetuudet rinnastetaan asetuksessa 883/2004 tarkoitettuihin sairausetuuksiin. EY-asetusten 883/2004 ja 1408/71 soveltamisalaan kuuluvat sekä työskentelyyn perustuvat etuudet (työeläke- ja tapaturmavakuutus) että Kansaneläkelaitoksen hoitamat asumiseen perustuvat etuudet, jotka on lueteltu soveltamisalalaissa (pl. äitiysavustus, yleinen asumistuki, rintamasotilaseläke ja elatustuki sovellettaessa asetusta 883/2004). Lisäksi asetuksen piiriin kuuluvat lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetussa laissa tarkoitettu lasten kotihoidon tuki, sekä seuraavien lakien mukaiset etuudet: sairausvakuutuslaki, työttömyysturvalaki, vammaisetuuslaki ja laki Kansaneläkelaitoksen järjestämistä kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista. Asetuksen 883/2004 lisäksi Kelan kuntoutuslain (566/2005) 16 :ssä on säädetty Suomessa vakuutetun henkilön oikeudesta saada kuntoutusta ulkomailla. KKRL 16 :ää ei sovelleta kuntoutuspsykoterapiaan. Vakuutetulle ei korvata ulkomailla annettua kuntoutuspsykoterapiaa. Asetus 883/ Asetus 883/2004 Yhteiset säännöt sosiaaliturvan yhteensovittamisesta on annettu EY-asetuksella (EY) N:o 883/2004, joka on yhdessä täytäntöönpanoasetuksen 987/2009 kanssa tullut sovellettavaksi lukien EU-jäsenvaltioiden kansalaisten liikkuessa EUjäsenvaltioiden välillä. EY:n sosiaaliturva-asetusta 1408/71 sovelletaan jälkeenkin toistaiseksi tilanteissa, joissa asetus 883/2004 ei sovellu EU/ETA-alueella (ml. Sveitsi) liikkuvaan henkilöön. Euroopan talousalueesta (ETA) tehdyn sopimuksen perusteella asetusta 1408/71 sovelletaan myös EFTA-maihin (ETA-maihin) lukuun ottamatta Sveitsiä. Sveitsin ja EU:n välisen vapaata liikkuvuutta koskevan sopimuksen perusteella asetusta 1408/71 sovelletaan kuitenkin myös Sveitsin ja EU:n välillä liikkuviin EU-maiden ja Sveitsin kansalaisiin. Asetus 883/2004 jakaantuu seitsemään osastoon. Lisäksi siinä on yksitoista liitettä sisältävä liiteosa. Asetuksen ensimmäinen osasto (artiklat 1-10) sisältää yleisiä määräyksiä. Osastossa on mm. käsitteiden määrittelyt, henkilöllistä ja asiallista soveltamisalaa koskevat määräykset, jäsenvaltioiden kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun turvaava määräys, asetuksen ja muiden kansainvälisten sosiaaliturvaa koskevien järjestelyiden välistä suhdetta koskevat määräykset, 52

53 asuinmaata koskevien edellytysten syrjäytymistä koskeva määräys sekä etuuksien päällekkäisyyden estämistä koskeva määräys (tarkemmat eläkkeitä koskevat määräykset ovat kolmannen osaston luvussa kolme). Toisen osaston (artiklat 11 16) määräykset koskevat sovellettavan lainsäädännön määrittelyä. Sovellettavan lainsäädännön määrittelystä on annettu tarkempia ohjeita Vakuuttaminen EU-maissa työskenneltäessä -ohjeisto. Kolmas osasto sisältää eri etuuksien ryhmiä koskevia erityissäännöksiä. 1 luku: sairaus ja äitiys 2 luku: työkyvyttömyys 3 luku: vanhuus ja kuolema 4 luku: työtapaturmat ja ammattitaudit 5 luku: kuolemantapauksen johdosta annettavat avustukset 6 luku: työttömyysetuudet 7 luku: perhe-etuudet ja perheavustukset 8 luku: etuudet eläkeläisten huollettaville lapsille ja orvoille Rajatyöntekijän oikeus kuntoutusetuuksiin Rajatyöntekijän oikeus kuntoutusetuuksiin 18 artikla Oleskelu toimivaltaisessa jäsenvaltiossa, kun asuinpaikka on toisessa jäsenvaltiossa rajatyöntekijöiden perheenjäseniä koskevat erityissäännöt 1. Ellei 2 kohdassa toisin säädetä, 17 artiklassa tarkoitettu vakuutettu ja hänen perheenjäsenensä ovat oikeutettuja luontoisetuuksiin myös oleskellessaan toimivaltaisessa jäsenvaltiossa. Toimivaltainen laitos myöntää luontoisetuudet omalla kustannuksellaan ja soveltamansa lainsäädännön mukaisesti, ikään kuin asianomaiset henkilöt asuisivat tässä jäsenvaltiossa. 2. Rajatyöntekijän perheenjäsenet ovat oikeutettuja luontoisetuuksiin oleskellessaan toimivaltaisessa jäsenvaltiossa, ellei kyseinen jäsenvaltio sisälly liitteen III luetteloon. Siinä tapauksessa rajatyöntekijän perheenjäsenet ovat oikeutettuja luontoisetuuksiin toimivaltaisessa jäsenvaltiossa 19 artiklan 1 kohdassa säädetyin ehdoin. Rajatyöntekijä on työntekijä, joka toimii palkattuna työntekijänä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana yhdessä jäsenvaltiossa, mutta asuu toisessa jäsenvaltiossa, johon hän palaa pääsääntöisesti päivittäin tai vähintään kerran viikossa (883/04 art.1 f). Rajatyöntekijällä on oikeus kuntoutusetuuksiin sekä asuinvaltiossaan että työskentelyvaltiossa samoin ehdoin kuin siellä asuvilla (883/04 art.18.1). Muualla kuin Suomessa asuvalla rajatyöntekijällä on oikeus sairaanhoitoon Suomessa asuinjäsenvaltiossa toimivaltaisen jäsenvaltion eli työskentelyvaltion kustannuksella Oikeus sairaudenhoitoon ja kuntoutukseen Suomessa, jos Suomi on työskentelyvaltio (883/04 art. 18). 53

54 Eläkkeellä olevan rajatyöntekijän oikeus kuntoutusetuuksiin Eläkkeellä olevan rajatyöntekijän oikeus kuntoutusetuuksiin 28 artikla Eläkkeellä olevia rajatyöntekijöitä koskevat erityissäännöt 1. Eläkkeelle jäävällä rajatyöntekijällä on sairastuessaan oikeus edelleen saada luontoisetuuksia siinä jäsenvaltiossa, jossa hän on viimeksi toiminut palkkatyössä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana, jos kyseessä on mainitussa jäsenvaltiossa aloitetun hoidon jatkaminen. "Hoidon jatkamisella" tarkoitetaan sairauden tutkimisen, diagnosoimisen ja hoidon jatkamista. 2. Eläkkeensaajalla, joka on vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeen tosiasiallista alkamisajankohtaa edeltävinä viitenä vuotena toiminut vähintään kaksi vuotta palkkatyössä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana rajatyöntekijänä, on oikeus saada luontoisetuuksia siinä jäsenvaltiossa, jossa hän toimi rajatyöntekijänä, jos sekä tämä jäsenvaltio että se jäsenvaltio, jossa eläkkeensaajalle hänen asuinjäsenvaltiossaan myönnettyjen luontoisetuuksien kustannuksista vastuussa oleva toimivaltainen laitos sijaitsee, ovat valinneet tämän vaihtoehdon ja ovat molemmat liitteen V luettelossa. 3. Edellä 2 kohtaa sovelletaan mutatis mutandis entisen rajatyöntekijän perheenjäseniin tai hänen jälkeensä eläviin, jos heillä oli oikeus luontoisetuuksiin 18 artiklan 2 kohdan mukaisesti tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen ajanjaksojen aikana, vaikka rajatyöntekijä olisi kuollut ennen eläkkeelle jäämistään, edellyttäen että hän oli toiminut palkkatyössä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana rajatyöntekijänä vähintään kaksi vuotta kuolemaansa edeltävien viiden vuoden aikana. 4. Edellä 2 ja 3 kohtaa sovelletaan siihen asti, kunnes asianomaisesta tulee jonkin jäsenvaltion lainsäädännön alainen palkkatyössä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana toimimisen perusteella. 5. Edellä 1 3 kohdassa tarkoitettujen luontoisetuuksien kustannuksista vastaa toimivaltainen laitos, joka on vastuussa eläkkeensaajalle tai hänen jälkeensä eläville heidän asuinjäsenvaltioissaan myönnettyjen luontoisetuuksien kustannuksista. Eläkkeellä olevan rajatyöntekijän oikeus saada kuntoutusetuuksia riippuu siitä, onko kyseessä hoidon jatkamiseen rinnastettava tilanne vai kokonaan uusi kuntoutushakemus. Hoidon jatkaminen Eläkkeelle jäävällä rajatyöntekijällä on oikeus edelleen kuntoutusetuuksiin valtiossa, jossa hän on viimeksi toiminut palkkatyössä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana, jos kyseessä on mainitussa jäsenvaltiossa aloitetun hoidon jatkaminen. Hoidon jatkamisella tarkoitetaan sairauden tutkimisen, diagnosoimisen ja hoidon jatkamista (883/04 art. 28.1). Kuntoutusetuuksissa hoidon jatkamisena voidaan pitää lähinnä sairauden diagnosoimisen perusteella myönnettyä kuntoutusta ja sen jatkamista. 54

55 Eläkkeensaajalla on velvollisuus todistaa, että kyseessä on entisessä työskentelyvaltiossa aloitetun hoidon jatkaminen. Asiakkaan tulee siten esittää tarpeellinen selvitys, jonka perusteella Kelassa voidaan todeta kyseessä olevan hoidon jatkaminen. Uusi kuntoutushakemus Eläkkeensaajalla, joka on vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeen tosiasiallista alkamisajankohtaa edeltävinä viitenä vuotena toiminut vähintään kaksi vuotta palkkatyössä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana rajatyöntekijänä, on oikeus edelleen saada luontoisetuuksia siinä jäsenvaltiossa, jossa hän toimi rajatyöntekijänä. (883/04 art. 28.2) Oikeus syntyy silloin, kun valtio jossa henkilö toimi rajatyöntekijänä ja valtio, jossa hoitoetuuksista kustannuksista vastuussa oleva toimivaltainen laitos sijaitsee, on molemmat mainittu asetuksen 883/04 liitteessä V. Suomea ei ole mainittu liitteessä V, joten artikla ei koske tilanteita, joissa Suomi on eläkkeensaajan entinen työskentelyvaltio. Vastaava oikeus hoitoetuuksiin entisessä työskentelyvaltiossa on myös entisen rajatyöntekijän perheenjäsenillä tai hänen jälkeensä elävillä. (art. 28.3) Eläkkeenhakijan ja eläkkeensaajan siirtyminen palkkatyöhön Eläkkeenhakijan ja eläkkeensaajan siirtyminen palkkatyöhön Jos eläkkeensaaja ottaa vastaan palkkatyön tai toimii itsenäisenä ammatinharjoittajana (art. 31), häneen ei sovelleta asetuksen 883/04 eläkkeensaajia ja heidän perheenjäseniänsä koskevia säännöksiä, vaan artiklojen mukaista perheenjäsenen käsitystä. Palkkatyöhön siirtyminen laajentaa perheenjäsenen oikeutta saada luontaisetuuksia. Eläkkeenhakijoiden ja eläkkeensaajien oikeus kuntoutusetuuksiin Eläkkeenhakijoiden ja eläkkeensaajien oikeus kuntoutusetuuksiin 22 artikla Eläkkeenhakijat 1. Vakuutettu, joka eläkehakemuksen esittäessään tai hakemuksen käsittelyn aikana menettää oikeuden luontoisetuuksiin sen jäsenvaltion lainsäädännön perusteella, joka oli viimeksi toimivaltainen, on edelleen oikeutettu luontoisetuuksiin asuinjäsenvaltionsa lainsäädännön perusteella, jos eläkkeenhakija täyttää 2 kohdassa tarkoitetun jäsenvaltion lainsäädännön edellytykset vakuutuksen saamiseksi. Myös eläkkeenhakijan perheenjäsenillä on oikeus luontoisetuuksiin asuinjäsenvaltiossa. 55

56 2. Luontoisetuuksien kustannuksista vastaa sen jäsenvaltion laitos, josta artiklan mukaisesti tulisi toimivaltainen eläkettä myönnettäessä. Kustannusvastuu eläkkeenhakijoiden kuntoutusetuuksista kuuluu sille valtiolle, josta tulee toimivaltainen valtio eläkettä myönnettäessä (883/2004 art. 22). 23 artikla Oikeus luontoisetuuksiin asuinjäsenvaltion lainsäädännön perusteella. Henkilö, joka saa eläkettä tai eläkkeitä kahden tai useamman jäsenvaltion, joista yksi on hänen asuinjäsenvaltionsa, lainsäädännön nojalla ja jolla on oikeus luontoisetuuksiin kyseisen jäsenvaltion lainsäädännön nojalla, saa, samoin kuin hänen perheenjäsenensä, luontoisetuudet asuinpaikanlaitokselta ja kyseisen laitoksen kustannuksella ikään kuin hän olisi eläkkeensaaja, jolle eläkettä maksettaisiin yksinomaan kyseisen jäsenvaltion lainsäädännön nojalla. Eläkkeensaajilla on oikeus kuntoutusetuuksiin asuinvaltiossa sen lainsäädännön mukaisesti (883/04 art. 23). Jos eläkkeensaaja saa eläkettä kahdesta tai useammasta valtiosta, joista yksi on eläkkeensaajan asuinvaltio ja jos eläkkeensaajalla on oikeus kuntoutusetuuksiin asuinvaltiossa, saa hän hoitoetuudet asuinvaltion kustannuksella. Muun jäsenvaltion lainsäädäntöön perustuva eläke Yhden tai useamman muun jäsenvaltion kuin asuinjäsenvaltion lainsäädäntöön perustuva eläke, kun oikeus luontoisetuuksiin on olemassa asuinjäsenvaltiossa (883/2004, art. 24) 24 artikla Oikeutta luontoisetuuksiin ei ole asuinjäsenvaltion lainsäädännön perusteella 1. Henkilö, joka saa eläkettä tai eläkkeitä yhden tai useamman jäsenvaltion lainsäädännön nojalla ja jolla ei ole oikeutta luontoisetuuksiin asuinjäsenvaltionsa lainsäädännön nojalla, saa kuitenkin omalta osaltaan ja perheenjäseniensä osalta tällaiset etuudet siltä osin kuin hänellä olisi ollut niihin oikeus sen jäsenvaltion tai vähintään yhden sellaisen jäsenvaltion lainsäädännön nojalla, joka olisi toimivaltainen hänen eläkkeidensä osalta, jos hän asuisi kyseisessä jäsenvaltiossa. Luontoisetuudet myöntää 2 kohdassa tarkoitetun laitoksen kustannuksella asuinpaikan laitos, ikään kuin asianomainen olisi oikeutettu eläkkeeseen ja luontoisetuuksiin kyseisen jäsenvaltion lainsäädännön nojalla. 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa määritetään luontoisetuuksien kustannuksista vastaava laitos seuraavien sääntöjen mukaisesti: a) jos eläkkeensaajalla on oikeus luontoisetuuksiin vain yhden jäsenvaltion lainsäädännön nojalla, kyseisen jäsenvaltion toimivaltainen laitos vastaa kustannuksista; b) jos eläkkeensaajalla on oikeus luontoisetuuksiin kahden tai useamman jäsenvaltion lainsäädännön nojalla, kustannuksista vastaa sen jäsenvaltion toimivaltainen laitos, jonka lainsäädännön alaisuuteen asianomainen on kuulunut pisimpään; jos tämän säännön soveltamisesta seuraisi, että etuuksien kustannuksista vastaisi useampi 56

57 laitos, kustannuksista vastaa sitä lainsäädäntöä soveltava laitos, jonka alaisuuteen eläkkeensaaja viimeksi kuului. Useasta valtiosta eläkettä saavan eläkkeensaajan asuinvaltiostaan saamien luontoisetuuksien kustannuksista vastaava valtio määräytyy 24 artiklan 2 kohdan mukaisesti: Jos eläkkeensaajalla on oikeus luontaisetuuksiin vain yhden jäsenvaltion lainsäädännön mukaan, tämän valtion toimivaltainen laitos vastaa niiden kustannuksista. Jos eläkkeensaaja saa eläkettä useamman jäsenvaltion lainsäädännön mukaan, vastaa kustannuksista sen jäsenvaltion toimivaltainen laitos, jossa eläkeläinen on ollut pisimmän ajan vakuutettuna. Jos eläkeläinen on ollut vakuutettuna yhtä pitkän ajan useassa jäsenvaltiossa, vastaa kustannuksista sen jäsenvaltion toimivaltainen laitos, jonka lainsäädännön alainen eläkkeensaaja viimeksi oli. Eläkkeenhakijan ja -saajan oikeudet asumisen ja tilapäisen oleskelun aikaisiin kuntoutusetuuksiin (883/04 art ) vastaavat asetuksessa 1408/71 säädettyjä oikeuksia. Oleskelu muussa jäsenvaltiossa Eläkkeensaajan tai hänen perheenjäsentensä oleskelu muussa jäsenvaltiossa kuin asuinjäsenvaltiossaan oleskelu toimivaltaisessa jäsenvaltiossa lupa välttämättömään hoitoon asuinjäsenvaltion ulkopuolella (883/04 art. 25) 25 artikla Yhden tai useamman muun jäsenvaltion kuin asuinjäsenvaltion lainsäädäntöön perustuva eläke, kun oikeus luontoisetuuksiin on olemassa asuinjäsenvaltiossa Jos henkilö, joka saa eläkettä tai eläkkeitä yhden tai useamman jäsenvaltion lainsäädännön nojalla, asuu sellaisessa jäsenvaltiossa, jonka lainsäädännön mukaan oikeus saada luontoisetuuksia ei edellytä vakuutusta tai toimimista palkkatyössä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana, ja jos asianomainen ei saa eläkettä kyseiseltä jäsenvaltiolta, asianomaiselle ja tämän perheenjäsenille myönnettävien luontoisetuuksien kustannuksista vastaa 24 artiklan 2 kohdan mukaisesti määritetty laitos jossakin hänen eläkkeidensä osalta toimivaltaisista jäsenvaltioista siltä osin kuin mainitulla eläkkeensaajalla ja hänen perheenjäsenillään olisi oikeus tällaisiin etuuksiin, jos he asuisivat kyseisessä jäsenvaltiossa. Oikeus lääketieteellisesti välttämättömiin hoitoetuuksiin muussa kuin asuinvaltiossa oleskeltaessa on eläkkeensaajan osalta toimivaltaisen valtion kustannusvastuulla Suomen kustannusvastuulle kuuluvat eläkkeensaajat ovat oikeutettuja etuuksiin Suomen EHICillä (European Health Insurance Card) lukien. Eläkkeensaajan ja perheenjäsenten oikeus kaikkiin hoitoetuuksiin toimivaltaisessa valtiossa tilapäisen oleskelun aikana edellyttää, että toimivaltainen valtio sisältyy perusasetuksen liitteeseen IV. Suomi ei kuulu liitteessä mainittuihin maihin, joten 57

58 oikeus hoitoetuuksiin tilapäisen oleskelun aikana ei koske niitä eläkkeensaajia joiden toimivaltainen valtio on Suomi. Siten näillä eläkkeensaajilla on oikeus Suomessa oleskellessaan vain lääketieteellisesti välttämättömiin hoitoetuuksiin EHICillä. Perheenjäsenen käsite ja ensisijaisuussääntö Perheenjäsenen käsite ja ensisijaisuussääntö Perusasetuksessa perheenjäsenellä tarkoitetaan henkilöä, joka määritellään tai tunnustetaan perheenjäseneksi tai katsotaan talouteen kuuluvaksi jäseneksi sen jäsenvaltion lainsäädännössä, jossa asianomainen (perheenjäsen) asuu. (883/04 art. 1 i) 32 artikla Luontoisetuuksia koskevien oikeuksien ensisijaisuus erityissääntö perheenjäsenten oikeudesta etuuksiin asuinjäsenvaltiossa 1. Jäsenvaltion lainsäädäntöön tai tähän lukuun perustuva itsenäinen oikeus luontoisetuuksiin on ensisijainen perheenjäsenille maksettavia etuuksia koskeviin johdettuihin oikeuksiin nähden. Johdettu oikeus luontoisetuuksiin on kuitenkin ensisijainen itsenäisiin oikeuksiin nähden, kun itsenäinen oikeus asuinjäsenvaltiossa perustuu suoraan ja yksinomaan siihen, että asianomainen henkilö asuu kyseisessä jäsenvaltiossa. 2. Kun vakuutetun perheenjäsenet asuvat sellaisessa jäsenvaltiossa, jonka lainsäädännön mukaisesti oikeus luontoisetuuksiin ei edellytä vakuutusta tai toimimista palkkatyössä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana, luontoisetuudet myönnetään heidän asuinjäsenvaltionsa toimivaltaisen laitoksen kustannuksella, jos vakuutetun aviopuoliso tai hänen lapsistaan huolehtiva henkilö toimii palkkatyössä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana tässä jäsenvaltiossa tai saa palkkatyöhön tai itsenäiseen ammatinharjoittamiseen perustuvaa eläkettä tästä jäsenvaltiosta. Jäsenvaltion lainsäädäntöön perustuva itsenäinen oikeus luontoisetuuksiin on ensisijainen perheenjäsenille maksettavia etuuksia koskeviin johdettuihin oikeuksiin nähden. Johdettu oikeus luontoisetuuksiin on kuitenkin ensisijainen itsenäisiin oikeuksiin nähden, kun itsenäinen oikeus asuinjäsenvaltiossa perustuu suoraan ja yksinomaan siihen, että asianomainen henkilö asuu kyseisessä jäsenvaltiossa (883/04 art. 32.1) Perheenjäsenten hoitoetuusoikeudet eri tilanteissa Perheenjäsenten hoitoetuusoikeudet eri tilanteissa Perusasetuksen III osaston 1 luvun luontoisetuuksia koskevien artiklojen osalta perheenjäsenten oikeuksia hoitoetuuksiin on säännelty mm. seuraavissa tilanteissa: Asuminen 883/04 art. 17 ja 987/09 art. 24 (vakuutetut ja perheenjäsenet) Tilapäinen oleskelu toimivaltaisessa valtiossa (rajatyöntekijöiden ja perheenjäsenten erityissäännöt) 883/04 art. 18 vakuutetuilla ja heidän perheenjäsenillään on oikeus kuntoutusetuuksiin myös heidän oleskellessaan toimivaltaisessa valtiossa, joka ei ole heidän asuinvaltionsa. 58

59 Rekisteröitymismenettely luontoisetuuksien saamiseksi Rekisteröitymismenettely luontoisetuuksien saamiseksi 24 artikla Asuminen muussa kuin toimivaltaisessa jäsenvaltiossa 1. Sovellettaessa perusasetuksen 17 artiklaa vakuutetun ja/tai hänen perheenjäsentensä on rekisteröidyttävä asuinpaikan laitokseen. Heidän oikeutensa luontoisetuuksiin asuinjäsenvaltiossa on todistettava toimivaltaisen laitoksen vakuutetun tai asuinpaikan laitoksen pyynnöstä antamalla todistuksella. 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu asiakirja on voimassa, kunnes toimivaltainen laitos ilmoittaa asuinpaikan laitokselle sen peruuttamisesta. Asuinpaikan laitoksen on ilmoitettava toimivaltaiselle laitokselle kaikista 1 kohdan mukaisista rekisteröitymisistä, sekä kaikista muutoksista niihin tai rekisteröinnin peruuttamisesta. 3. Tätä artiklaa sovelletaan perusasetuksen 22, 24, 25 ja 26 artiklassa tarkoitettuihin henkilöihin tarvittavin muutoksin. Sovellettaessa perusasetuksen 17 artiklaa vakuutetun ja/tai hänen perheenjäsentensä on rekisteröidyttävä asuinpaikan laitokseen. Heidän oikeutensa luontoisetuuksiin asuinjäsenvaltiossa on todistettava toimivaltaisen laitoksen vakuutetun tai asuinpaikan laitoksen pyynnöstä antamalla todistuksella (987/2009 art. 24.). Rekisteröitymiseen käytettävä asiakirja on voimassa, kunnes toimivaltainen laitos ilmoittaa asuinpaikan laitokselle sen peruuttamisesta. Asuinpaikan laitoksen on ilmoitettava toimivaltaiselle laitokselle kaikista rekisteröitymisistä, sekä kaikista muutoksista niihin tai rekisteröinnin peruuttamisesta. Perheenjäseniä koskeva poikkeus (883/04 art. 18.2), perusasetuksen liite III rajoittaa perheenjäsenten oikeuksia jos toimivaltainen valtio on mainittu liitteessä. Suomi on mainittu liitteessä III, joten Suomessa työskentelevän rajatyöntekijän perheenjäsenet ovat oikeutettuja Suomessa oleskellessaan vain lääketieteellisesti välttämättömäksi tuleviin hoitoetuuksiin. Laitosten väliset korvaukset Laitosten väliset korvaukset 62 artikla Periaatteet 1. Sovellettaessa perusasetuksen 35 artiklaa ja 41 artiklaa toimivaltainen laitos korvaa etuudet antaneelle laitokselle luontoisetuuksista aiheutuneiden kustannusten todellisen määrän, jonka etuudet antaneen laitoksen tilit osoittavat, paitsi sovellettaessa täytäntöönpanoasetuksen 63 artiklaa. 59

60 2. Jos 1 kohdassa tarkoitettu etuuksista aiheutuneiden todellisten kustannusten määrä ei kokonaan tai osittain käy ilmi etuudet antaneen laitoksen tileistä, palautettava määrä määritetään kiinteämääräisen summan perusteella laskemalla se kaikesta asianmukaisesta tiedosta, joka on saatu käytettävissä olevista lähteistä. Hallintotoimikunta arvioi perusteet, joita käytetään kertasuorituksen laskemisessa, ja vahvistaa sen määrän. 3. Korvauksessa ei voida ottaa huomioon korkeampia tasoja kuin ne, joita sovelletaan sellaisille vakuutetuille annettuihin luontoisetuuksiin, jotka ovat 1 kohdassa tarkoitetut etuudet antaneen laitoksen soveltaman lainsäädännön alaisia. Jäsenvaltion laitoksen toisen jäsenvaltion laitoksen puolesta suorittamat kuntoutusetuudet korvataan pääsääntöisesti todellisten kustannusten mukaisesti. Jos todelliset kustannukset eivät käy ilmi, korvataan kiinteämääräisten kustannusten perusteella (987/09 art. 62.2). Koska kuntoutuksessa ei ole määritelty kiinteitä korvauksia, tulee korvaukset määritellä kohtuulliseksi katsottavan hintatason mukaan. 66 artikla Laitosten välisiä korvauksia koskeva menettely 1. Asianomaisten jäsenvaltioiden väliset korvaukset suoritetaan mahdollisimman nopeasti. Jokaisen asianomaisen laitoksen on korvattava saatavat ennen tässä jaksossa mainittuja määräaikoja heti kun se on sille mahdollista. Tiettyä saatavaa koskeva riita ei saa estää muiden saatavien korvaamista. 2. Perusasetuksen 35 ja 41 artiklassa säädetyt korvaukset jäsenvaltioiden laitosten välillä suoritetaan yhteyselimen välityksellä. Perusasetuksen 35 artiklan mukaisista korvauksista voi huolehtia eri yhteyselin kuin 41 artiklan mukaisista korvauksista. Jäsenvaltioiden välillä korvaukset suoritetaan mahdollisimman nopeasti. Saatavaa koskeva riita ei saa estää muiden saatavien suorittamista toiselle jäsenvaltiolle. 67 artikla Saatavien esittämistä ja maksamista koskevat määräajat 1. Todellisiin kustannuksiin perustuvat saatavat on esitettävä velallisjäsenvaltion yhteyselimelle 12 kuukauden kuluessa sen kalenterivuosipuoliskon päättymisestä, jona nämä saatavat on merkitty velkojalaitoksen kirjanpitoon. 2. Kiinteisiin määriin perustuvat saatavat kalenterivuoden osalta on esitettävä velallisjäsenvaltion yhteyselimelle 12 kuukauden kuluessa sen kuukauden jälkeen, jona kyseistä vuotta koskevat keskimääräiset kustannukset on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Täytäntöönpanoasetuksen 64 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut luettelot on esitettävä viitevuotta seuraavan vuoden loppuun mennessä. 3. Täytäntöönpanoasetuksen 6 artiklan 5 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetty määräaika alkaa kulua vasta, kun toimivaltainen laitos on määritetty. 4. Edellä 1 ja 2 kohdassa mainittujen määräaikojen jälkeen esitettyjä saatavia ei oteta huomioon. 5. Velallislaitoksen on maksettava saatavat täytäntöönpanoasetuksen 66 artiklassa tarkoitetulle velkojajäsenvaltion yhteyselimelle 18 kuukauden kuluessa sen kuukauden 60

61 päättymisestä, jona saatavat esitettiin velallisjäsenvaltion yhteyselimelle. Tätä ei sovelleta saataviin, jotka velallislaitos on tuon ajan kuluessa hylännyt pätevästä syystä. 6. Saatavaa koskeva riita on ratkaistava viimeistään 36 kuukauden kuluessa sen kuukauden jälkeen, jona saatava on esitetty. 7. Tilintarkastuslautakunta helpottaa tilien lopullista selvittämistä tapauksissa, joissa sopuun ei päästä 6 kohdassa säädetyssä ajassa, ja se antaa jommankumman osapuolen esittämästä perustellusta pyynnöstä lausuntonsa riita-asiassa kuuden kuukauden kuluessa sen kuukauden jälkeen, jona asia osoitettiin sille. Lähtökohtaisesti korvaukset tulee maksaa heti kun se on mahdollista, kuitenkin viimeistään ennen art. 67 säädettyjen määräaikojen umpeutumista. Kustannuksista vastaaminen Kustannuksista vastaaminen Perheenjäsenen/jälkeen elävän oikeus syntyy, jos rajatyöntekijän entinen työskentelyvaltio ei ole mainittu 883/04 liitteessä III. Suomi on mainittu liitteessä III, joten ei koske tilanteita jossa Suomi on rajatyöntekijän entinen työskentelyvaltio. Kustannuksista vastaaminen Kuntoutusetuuksien myöntämisestä syntyvistä kustannuksista vastaa kaikissa tapauksissa laitos, joka vastaa eläkkeensaajalle tai tämän jälkeen eläville asuinvaltiossa myönnettyjen kuntoutusetuuksien kustannuksista. Entisellä rajatyöntekijällä ja perheenjäsenellä on velvollisuus toimittaa oleskelupaikan laitokselle toimivaltaisen laitoksen antama asiakirja, jos entinen työskentelyvaltio ei ole enää toimivaltainen valtio ja rajatyöntekijä tai hänen perheenjäsenensä matkustaa tähän valtioon saadakseen hoitoetuuksia perusasetuksen art. 28 nojalla (987/09 art. 29). Kuntoutus ulkomailla (KKRL 16 ) Kuntoutus ulkomailla (KKRL 16 ) Kela korvaa tietyissä tapauksissa ulkomailla annettavaa kuntoutusta. Siitä säädetään Kelan kuntoutuslain 16 :ssä. (KKRL 566/ ) Maa jossa kuntoutusta annetaan Maa, jossa kuntoutusta annetaan Kuntoutusta korvataan eri tavalla sen perusteella, onko kuntoutusta annettu 61

62 toisessa EU:n jäsenvaltiossa tai EY-lainsäädäntöä soveltavassa valtiossa (EU/EYvaltio) tai valtiossa, jonka kanssa Suomella ei ole asiaa koskevaa sosiaaliturvasopimusta. Kelan kuntoutuslain mukaan korvausta voi saada ammatillisesta kuntoutuksesta ja vaikeavammaisten lääkinnällisestä kuntoutuksesta, mutta ei kuntoutuspsykoterapiasta eikä harkinnanvaraisesta kuntoutuksesta. Yleisten kuntoutuksen järjestämisedellytysten tulee täyttyä myös ulkomailla oleskelun ajan. Toinen EU/EY-valtio Toinen EU/EY-valtio Kuntoutujalla on oikeus saada korvaus toisessa EU/EY-valtiossa annetusta kuntoutuksesta, jos ulkomailla annettu kuntoutus vastaa Kelan kuntoutuslaissa määriteltyjä kuntoutuksen sisällölle ja laajuudelle asetettuja edellytyksiä kuntoutus olisi Suomessa annettuna kuulunut Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin, kuntoutusta annetaan sellaisella kielellä, jolla saadut ohjeet kuntoutuja hallitsee, jolloin kuntoutusta voidaan pitää tarkoituksenmukaisena ja soveltuvana, ja kuntoutus perustuu Kelan kuntoutuslain 45 :ssä tarkoitettuun kuntoutuspäätökseen. vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus perustuu Suomessa julkisen terveydenhuollon yksikössä tai vastaavassa ulkomaisessa hoitoyksikössä laadittuun kuntoutussuunnitelmaan. EY-lainsäädäntöä soveltavia valtioita ovat ETA-maat Islanti, Liechtenstein, Norja sekä lisäksi Sveitsi. Muu valtio Muu valtio Kuntoutujalle voidaan korvata myös muualla kuin toisessa jäsenvaltiossa annettu ammatillinen kuntoutus tai vaikeavammaisten avohoidossa toteutettu lääkinnällinen kuntoutus. Tämä edellyttää edellä lueteltujen kriteerien lisäksi, että vastaavaa kuntoutusta ei ole ollut saatavilla Suomessa tai sen korvaamiseen on muu erityinen syy. Korvausta ei makseta Kelan kuntoutuslain nojalla esimerkiksi silloin, kun kuntoutuja on oikeutettu ammatilliseen kuntoutukseen ja hän hakeutuu ulkomaille opiskelemaan, jos tarpeenmukaista ammatillista kuntoutusta on tarjolla Suomessa. Kuntoutuksen hakeminen Kuntoutuksen hakeminen Kuntoutuja voi hakea ulkomailla annettavaa kuntoutusta lähtökohtaisesti samalla tavoin kuin hän hakisi kuntoutusta Suomessa. Poikkeuksena menettelyssä on se, että kuntoutujan on esitettävä selvitys ulkomailla annettavasta kuntoutuksesta (sisältö, 62

63 kuntoutuksen toteuttaja), jos kysymyksessä ei ole Kelan palveluntuottaja (toistaiseksi Kelalla ei ole ulkomaisia palveluntuottajia). Jos kuntoutujalla on jo voimassa oleva kuntoutuspäätös Suomessa sijaitsevalle palveluntuottajalle, hän voi hakeutua myös sen perusteella toiseen EU/EY-valtioon järjestämisvelvollisuuteen kuuluvaan ammatilliseen kuntoutukseen. Kelan kuntoutuspäätöksen voi hakea myös jälkikäteen. Tällöin vaaditaan samat selvitykset kuntoutuksen sisällöstä kuin etukäteen haettaessakin. Ulkomaille hakeutumiseen ei siis tarvita erillistä ennakkolupaa. Halutessaan kuntoutuja voi pyytää Kelalta etukäteen tiedon siitä, onko ulkomailla annettava kuntoutus Kelan kuntoutuslain perusteella korvattavaa. Tällainen tieto on kuitenkin vasta Kelan epävirallinen kannanotto kuntoutuksen korvattavuudesta. Varsinainen valituskelpoinen päätös annetaan vain kuntoutujan hakemuksesta. Pääsääntöisesti kuntoutusta korvataan aikaisintaan sen kuukauden alusta, jona hakemus jätettiin Kelalle, jollei sen korvaamiseen edeltävältä ajalta ole erityistä syytä. Ulkomailla oleskelu voi olla tällainen erityinen syy. Kuntoutusta ei kuitenkaan korvata pitemmältä ajalta kuin 6 kuukauden ajalta ennen sen hakemista, joten ulkomailla annettavasta kuntoutuksesta on haettava korvausta 6 kuukauden kuluessa palvelun antamisesta tai maksun suorittamisesta. Kelan kuntoutuslain mukaisesta kuntoutusetuudesta päätettäessä otetaan huomioon samaa etuutta tai Kelan kuntoutuslain mukaan huomioon otettavaa muuta etuutta vastaava ulkomailta järjestettävä kuntoutus tai muu etuus. Sovellettava lainkohta (KKRL 566/ ja 41 ) Kustannusten korvaaminen Kustannusten korvaaminen Ulkomailla annetusta kuntoutuksesta aiheutuneet kustannukset korvataan enintään siihen määrään asti, joka olisi korvattu, jos kuntoutusta olisi annettu Kelan kuntoutuslain mukaisesti Suomessa. Jos henkilö on saanut ulkomailta korvausta samoista kuntoutuksen kustannuksista, joista hän hakee Kelan kuntoutuslain mukaista korvausta, hänelle maksetaan korvausta vain siltä osin kuin sen määrä ylittää ulkomailta maksetun korvauksen. Kelalta voi pyytää ennakkoon tiedon siitä, mihin määrään asti ulkomailla annettavaa kuntoutusta korvataan eli sen määrän, jonka kuntoutuksen järjestäminen Suomessa olisi maksanut. Jos kuntoutujalla on kuntoutuspäätös tietylle palveluntuottajalle, niin Kelan tälle palveluntuottajalle sopima palvelun hinta on se enimmäismäärä, joka lain mukaan korvataan. Jos kuntoutujalla ei ole kuntoutuspäätöstä tietylle palveluntuottajalle, niin korvattavat kustannukset arvioidaan sen perusteella, kuinka paljon ulkomailla annettua kuntoutusta vastaavasta kuntoutuspalvelusta on Kelan viimeisimpien tilastotietojen perusteella keskimäärin maksettu korvauksia. Sovellettavat lainkohdat (KKRL 566/ ja 16 ) 63

64 Matkakustannukset Matkakustannukset Matkakustannusten korvaamisessa noudatetaan sairausvakuutuslain 4 luvun säännöksiä. Ulkomailla ja ulkomaille tehdyn matkan aiheuttamia kustannuksia ei korvata. Sovellettavat lainkohdat (KKRL 566/ ) ja (SVL 1224/ luku 1 3 mom.) Hakeminen Hakeminen Vaikeavammaisten lääkinnällistä kuntoutusta haetaan kirjallisesti kuntoutushakemuslomakkeella KU 104. Hakemukseen liitetään ajantasainen kuntoutussuunnitelmalomake KU 207. Liitteenä voi olla myös B-lääkärinlausunto tai muu vastaava lääkärinlausunto, jossa on KU 207 lomaketta vastaavat tiedot. Alkuperäisen kuntoutussuunnitelman/lääkärinlausunnon lisäksi voidaan hyväksyä lääkärinlausuntokopio, ellei ole aihetta epäillä sen alkuperäisyyttä. Myös sähköisenä liitteenä toimitettu lääkärinlausunto voidaan hyväksyä. Kuntoutusasia ei tule vireille pelkästään Kelaan toimitetun lääkärinlausunnon perusteella. Osaan sairausryhmäkohtaisten kuntoutuskurssien hakemuksia sovelletaan esivalintaa, jossa palveluntuottaja tai muu esivalintataho antaa suosituksen kurssille osallistuvista asiakkaista. Hakemus toimitetaan tällöin esivalinnan tekevälle taholle, kuten esimerkiksi vammaisjärjestölle. Jos asiakas ei halua toimittaa hakemusta esivalintataholle, se toimitetaan suoraan vakuutuspiiriin, joka käsittelee hakemukset keskitetysti. Esivalinta ei sido Kelaa päätöksenteossa. Tarkemmat tiedot sairausryhmäkohtaisista kursseista ja kurssien kohderyhmistä sekä osanottajien valintamenettelystä ovat kuntoutuskurssijärjestelmässä. Kelan internetsivuilta kurssikyselyt löytyvät kohdasta Henkilöasiakkaat > Kuntoutuskurssihaku. Hakijoina voivat olla kuntoutuja, holhoustoimesta annetussa laissa (442/1999) tarkoitettu edunvalvoja, lähiomainen tai muu kuntoutujasta pääasiallisesti huolehtiva henkilö. Hakemista koskevat kirjepohjat ovat KUH04-KUH22. Sähköinen hakeminen ei ole toistaiseksi mahdollista kuntoutuksessa. Katso lisää Kurssien esivalinta ja keskitetty valinta. Vireilletulo Vireilletulo (sisältö) Vireilletulo Etuusasia tulee vireille sinä päivänä, kun kirjallinen hakemus tai muu vireilletuloasiakirja (esim. lääkärintodistus, ilmoitus työnantajan maksamasta palkasta, ks. ko.etuusohje) saapuu Kelaan tai muuhun toimivaltaiseen pisteeseen, esim. yhteispalvelupisteeseen 64

65 tai työeläkelaitokseen. Kun hakemus tai muu asiakirja otetaan vastaan, se skannataan OIWAan. Hakemuksen saapumisajasta tulee jäädä Kelaan todisteellinen tieto, koska se voi vaikuttaa oikeuteen saada etuutta. Jos asiakirjan saapumisaika on epäselvä, asia tulkitaan asiakkaan eduksi (esimerkiksi aamulla postilaatikossa olevat asiakirjat voidaan tulkita edellisenä päivänä saapuneiksi). Hakemuksella postitse tai henkilökohtaisesti toimitettuna Pääsääntöisesti etuuksia on haettava hakemuslomakkeilla ja hakemukset on allekirjoitettava. Jos hakemusta ei ole laadittu hakemuslomakkeelle, asia rekisteröidään vireille ja hakijaa pyydetään täyttämään hakemuslomake.jos hakemus saapuu allekirjoittamattomana esimerkiksi postitse, siihen ei kuitenkaan tarvitse pyytää allekirjoitusta, ellei ole syytä epäillä hakemuksen alkuperäisyyttä tai eheyttä eikä esimerkiksi sitä, että hakemus olisi asiakkaan tahdon vastainen. Asia tulee vireille myös puutteellisella hakemuksella. Puutteellista hakemusta ei palauteta asiakkaalle, vaan asiakasta pyydetään täydentämään sitä. Asiakkaalla on oikeus pyynnöstä saada todistus asiakirjan vastaanottamisesta. Sähköisen asiointipalvelun kautta Asiakas voi saattaa asian vireille myös sähköisellä hakemuksella osassa etuuksista käyttämällä Kelan sähköisiä asiointipalveluja. Hänen on tällöin tunnistauduttava joko pankkien verkkotunnusten tai sähköisen henkilökortin avulla. Sähköisen asioinnin palvelujen kautta jätetyistä hakemuksista lähtee automaattinen vastaanottokuittaus lähettäjälle. Tutustu verkkoasiointiin Kelassa (Kelanetti > Asiakaspalvelu > Palveluneuvojalle > Verkkoasioinnin linkit > Verkkoasiointi Kelassa). Sähköpostitse tai faksilla Suullisesti Asia voi tulla vireille myös sähköpostilla tai faksilla. Vireilletulotiedoista tulee käydä ilmi mitä asia koskee sekä lähettäjän nimi ja yhteystiedot. Sähköpostiviesti, josta ilmenee kaikki etuuden hakemiseen liittyvät olennaiset tiedot, voidaan tulkita vireillepanoasiakirjaksi. Etuusasia tulee vireille sähköpostiviestin perusteella viestin saapumispäivänä, mutta asiakasta pyydetään toimittamaan alkuperäinen hakemuslomake myöhemmin. Viestin saapumisesta Kelaan tulee ilmoittaa välittömästi lähettäjälle. Sen voi tehdä sähköpostilla. Tämä ei ole kannanotto asian käsittelyn edellytyksiin, vaan ainoastaan ilmoitus viestin saapumisesta. Faksina toimitettu hakemus tulee vireille faksin saapumispäivänä. Faksatussa hakemuksessa oleva allekirjoitus on riittävä, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä ole syytä epäillä asiakirjan alkuperäisyyttä ja säilymistä muuttumattomana. Tällöin alkuperäistä hakemuslomaketta ei tarvitse toimittaa myöhemmin. Tietyissä tilanteissa asia voi tulla vireille myös asiakkaan suullisen hakemuksen (katso ko. etuusohje) tai ilmoituksen perusteella (esimerkiksi etuuden lakkautus tai päätöksen oikaisu asiakkaan eduksi). Suullisesti saadut tiedot on aina dokumentoitava OIWAn yhteydenottoon. Luo tarvittaessa toimeksiantotyö ja liitä yhteydenotto siihen. 65

66 Lue lisää hakemuksen vireille tulosta (Menettelyohjeet > Hallintolain soveltaminen etuusasioissa > Vireilletulo ja asian käsittely) sähköisestä asioinnista (Menettelyohjeet > Etuuksien ratkaisutyö > Sähköinen asiointi) Lähettäjän vastuu Lähettäjän vastuu Lähettäjä vastaa asiakirjan perillemenosta oikeaan osoitteeseen oikeassa ajassa. Asiakkaalla on ensisijainen velvollisuus selvittää, minkä viranomaisen tehtäviin asiakirjan käsittely kuuluu. Asiakas vastaa myös siitä, että asiakirja tulee perille toimivaltaiseen viranomaiseen ennen määräajan päättymistä. Esimerkiksi postinkulun viivästyminen ei poista lähettäjän vastuuta. Jos Kelan sähköpostipalvelin tai sähköinen asiointipalvelu ei ole ollut toiminnassa teknisen vian vuoksi eikä tämän vuoksi ole tietoa sähköisen viestin saapumisajankohdasta, viestin tai hakemuksen katsotaan saapuneen sinä ajankohtana, jona se on lähetetty. Tästä ajankohdasta on kuitenkin oltava luotettava selvitys. Asiakirjan siirto Asiakirjan siirto Jos Kelaan on saapunut toiselle viranomaiselle tai laitokselle kuuluva asiakirja tee hakemukseen tai asiakirjaan saapumismerkintä siirrä asiakirja oikealle, toimivaltaiselle viranomaiselle tai muulle taholle, esimerkiksi kunnan viranomaiselle, toiselle eläkelaitokselle tai verotoimistoon. Sinun ei tarvitse tehdä erillistä päätöstä asian tutkimatta jättämisestä tee hyvän hallintotavan mukaisesti asiakirjaan merkintä asian siirtämisestä ilmoita asian siirrosta asiakkaalle, jotta hän tietää, missä asia on käsiteltävänä. Asiassa on toimittava viivytyksettä, koska määräajat lasketaan siitä, kun oikea viranomainen on saanut asiakirjan. Jos toimivaltaista viranomaista ei pystytä selvittämään eikä asian tutkiminen kuulu Kelan toimivaltaan, ota yhteys asiakkaaseen. Myös Kelassa asiakirja on siirrettävä viivytyksettä oikeaan käsittely-yksikköön. Kuka voi hakea Kuka voi hakea (sisältö) Kuka voi hakea etuutta? Tässä ohjeessa on kerrottu yleiset säännöt siitä, kuka voi hakea etuutta missäkin tilanteessa. Tämän lisäksi on olemassa etuuskohtaisia säännöksiä, jotka voivat joko poiketa näistä yleisistä ohjeista tai täydentää niitä. Etuuksien osalta katso myös kohta Maksaminen. 66

67 Henkilö itse Henkilö itse (sisältö) Henkilö itse Täysivaltainen henkilö hakee etuutta yleensä itse. Täysivaltaisia ovat 18 vuotta täyttäneet henkilöt, ellei holhousviranomainen ole rajoittanut heidän oikeustoimikelpoisuuttaan tai julistanut heitä vajaavaltaisiksi. Täysivaltainen henkilö voi myös valtuuttaa toisen henkilön eli asiamiehen hakemaan etuutta puolestaan. Henkilö voi itse hakea etuutta, vaikka hänelle olisi määrätty edunvalvoja. Edellytyksenä on tällöin, ettei holhousviranomainen ole rajoittanut hänen toimintakelpoisuuttaan (tai on rajoittanut muutoin, mutta rajoituksen ei voida katsoa koskevan etuusasioiden hoitoa). Lue lisää toimintakelpoisuuden rajoittamisesta (Edunvalvonta > Mitä tarkoittaa toimintakelpoisuuden rajoittaminen?) Vajaavaltaisia ovat alle 18-vuotiaat tai henkilöt, jotka tuomioistuin on julistanut vajaavaltaiseksi. Vajaavaltaiseksi julistettu henkilö ei voi itse hakea etuutta, vaan sitä hakee hänen puolestaan hänen edunvalvojansa. Kuitenkin vajaavaltaiseksi julistettu voi itse päättää henkilöään koskevista asioista (ei kuitenkaan taloudellisista asioista), jos hän kykenee ymmärtämään asian merkityksen. Esimerkiksi Kelan pyyntö lääkärin lisätutkimuksiin on tällainen vajaavaltaisen henkilöä koskeva asia. Lue lisää vajaavaltaiseksi julistamisesta (Edunvalvonta > Mitä tarkoittaa vajaavaltaiseksi julistaminen?) Alaikäisen edunvalvojina ovat yleensä hänen huoltajansa. Yleensä alaikäisen puolesta etuuksia hakee hänen edunvalvojansa. 15 vuotta täyttäneellä alaikäisellä on oikeus myös itse hakea etuutta. Alaikäisen hakijan osalta katso myös mahdolliset etuuskohtaiset menettelyt. Jos henkilö, jolla edellä kerrotun mukaisesti ei itsellään ole oikeutta hakea etuutta, on itse jättänyt etuushakemuksen, ota yhteyttä henkilön edunvalvojaan tai huoltajaan. Edunvalvoja Edunvalvoja Edunvalvojalla on oikeus hakea etuutta, jos holhousviranomainen on määrännyt edunvalvojan hoitamaan henkilön taloudellisia asioita (kuten etuusasioita) tai varallisuutta. Henkilöä, jonka puolesta edunvalvoja toimii, kutsutaan päämieheksi. Jos päämiehen oikeustoimikelpoisuutta ei ole rajoitettu, voi hakemuksen tehdä ja allekirjoittaa joko päämies itse tai edunvalvoja. Jos päämiehen oikeustoimikelpoisuutta on rajoitettu siten, ettei hän voi hoitaa taloudellisia asioitaan tai hänet on julistettu vajaavaltaiseksi, hakemuksen voi tehdä ja allekirjoittaa ainoastaan edunvalvoja. Henkilötietojen kyselyllä HEKY/Henkilötiedot/Perhetiedot saat tiedon: onko henkilölle määrätty edunvalvoja edunvalvojan nimestä ja tunnistetiedoista 67

68 henkilön toimintakelpoisuuden rajoittamisesta onko henkilö julistettu vajaavaltaiseksi Selvitä aina myös edunvalvontamääräyksen sisältö (esimerkiksi toimintakelpoisuuden rajoituksen osalta). Vajaavaltaiseksi julistetun osalta edunvalvontamääräyksen sisältöä ei tarvitse selvittää, vaan tieto vajaavaltaiseksi julistamisesta riittää. Tiedot henkilölle määrätystä edunvalvojasta ja edunvalvontamääräyksen sisällöstä voit tarkistaa kyselyllä Maistraatin holhousasioiden rekisteriin. Kyselyä pääset käyttämään Ratkaisutyön etuuskohtaisilta sivuilta kohdasta Työvälineet (Holhousasioiden rekisteri). Tee kysely antamalla etuudensaajan henkilötunnus. Kyselyä varten tulee anoa käyttöoikeudet Tahdin Käyttövaltuuksienhallintajärjestelmästä (KVH) / Etuuskyselyt / Holhousrekisterin kyselijä. Huomaa, että voimassa oleva edunvalvontamääräys on voitu toimittaa Kelaan myös jo muun hakemuksen yhteydessä, jolloin määräys löytyy OIWAsta asiakkaan asiakirjoista. Tieto siitä, että henkilöllä on edunvalvoja, näkyy OIWAn asiakkaan Kooste-näytön ylälaidasta. Lue lisää edunvalvojasta Kela asioiden hoitaminen toisen puolesta Edunvalvontavaltuutettu Edunvalvontavaltuutettu Edunvalvontavaltuutettu voi hakea etuutta päämiehensä puolesta, jos edunvalvontavaltuutus on asianmukaisesti vahvistettu ja rekisteröity sekä kattaa etuusasioiden hoidon. Edunvalvontavaltuutus merkitään holhousasioiden rekisteriin. Tiedon voimassa olevasta edunvalvontavaltuutuksesta saat henkilötietojen kyselyllä HEKY/Henkilötiedot/ Perhetiedot tai kyselyllä Väestörekisterikeskuksen holhousasioiden rekisteriin. Selvitä aina myös edunvalvontavaltuutuksen sisältö. Jos valtuutusta ei ole liitetty hakemukseen tai sitä ei ole toimitettu aiemmin Kelaan valtuutuksen tarkempi sisältö tulee tarkistaa edunvalvontavaltuutetulta tai maistraatista ja dokumentoida OIWAan. Lue lisää edunvalvontavaltuutuksesta Kela asioiden hoitaminen toisen puolesta Valtuutettu Asiamies eli valtuutettu Etuutta voi hakea myös asiamies eli valtuutettu. Asiamiehen on esitettävä valtakirja tai muulla luotettavalla tavalla osoitettava olevansa oikeutettu edustamaan valtuuttajaa. Julkinen oikeusavustaja ja Suomen Asianajajaliittoon kuuluva asianajaja eivät tarvitse 68

69 valtakirjaa, ellei ole syytä epäillä valtuutuksen todenperäisyyttä. Asianajaja nimikettä saa käyttää vain Suomen Asianajajaliiton jäsen. Valtuuttajan on kuitenkin asioitava henkilökohtaisesti, jos se on tarpeen asian selvittämiseksi. Huomaa, että salassa pidettävien tietojen (esimerkiksi asiakkaan etuus- ja terveydentilaa koskevien tietojen) luovuttaminen edellyttää aina yksilöityä valtakirjaa. Lue lisää valtuutuksesta ja valtakirjatyypeistä Lähiomainen Lähiomainen tai muu henkilö Eräitä etuuksia voi hakea myös lähiomainen tai muu henkilö, joka on pääasiallisesti huolehtinut hakijasta. Tämä koskee vain tilanteita, joissa henkilö ei sairauden, vanhuudenheikkouden tai muun sellaisen syyn takia pysty itse hakemaan eläkettä tai muutoin huolehtimaan etuutta koskevista eduistaan ja oikeuksistaan eikä hänellä ole edunvalvojaa (KEL 568/ mom.). Tällaisen henkilön ei tarvitse esittää valtakirjaa, vaan hänen esiintymisensä perustuu Kelan hyväksyntään. Lähiomaisen tai muun henkilön hyväksyminen henkilön Kela-asioiden hoitajaksi on Kelan harkinnassa. Epäselvissä tilanteissa voi pyytää omaista tai muuta henkilöä esittämään valtakirjan. Vastaava säännös sisältyy vammaisetuuksista annettuun lakiin (570/ mom.) lakiin kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista (566/ luku 42 ) lakiin eläkkeensaajan asumistuesta (EAL 571/ luku 20 2 mom.) sairausvakuutuslakiin (SVL 1224/ luku 2 3 mom.). vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta annettuun lakiin (133/ mom.) Kunta Kunta Jos lapsi on otettu kunnan sosiaalihuollon toimielimen huostaan, sillä on oikeus hakea lapselle kuuluvaa etuutta. Palveluntuottajan valinta Palveluntuottajan valinta Asiakkaalle tehdään kuntoutuspäätös palveluntuottajalle, joka on hyväksytty Kelan tekemän hankinnan perusteella vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen 69

70 palvelujen toteuttajaksi. Palveluntuottajan valinnassa tulee ottaa huomioon, että palvelu voidaan toteuttaa tarkoituksenmukaisella tavalla. Lähtökohtana on, ettei asiakkaalle synny esimerkiksi kohtuuttomia matkoja. Asiakkaan valinta Asiakkaan valinta Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksessa palvelut, jossa asiakas valitsee itse palveluntuottajan, ovat avoterapiat moniammatillinen yksilökuntoutus. Asiakas valitsee palveluntuottajan ennen kuntoutuspäätöksen tekemistä. Asiakkaalla on oikeus valita palveluntuottaja Kelan hyväksymistä palveluntuottajista. Avoterapiaa toteuttavien palveluntuottajien hankinnat on tehty vakuutuspiirikohtaisesti. Asiakas voi valita palveluntuottajan vakuutuspiirirajasta huolimatta edellyttäen, että kuntoutus voidaan toteuttaa vaikuttavasti ja terapiakäynnistä aiheutuvat matkakustannukset ovat kohtuulliset ja tarpeelliset. Moniammatillista yksilökuntoutusta toteuttavat palveluntuottajat on hankittu valtakunnallisesti. Asiakas voi valita yksilöllisen kuntoutusjakson toteuttajaksi palveluntuottajan, jolla on sopimus linjasta, jonka sisältö ja asiantuntemus ensisijaisesti vastaavat hänen sairautensa ja vammansa aiheuttamaan ajankohtaiseen kuntoutustarpeeseen ja -tavoitteisiin. Lisäksi on varmistettava, että palveluntuottajalla on sopimus asiakkaan tarpeen mukaisesti suomen- tai ruotsinkielisestä palvelusta. Asiakas tai hänen edustajansa tekee valinnan käytettävissä olevien tietojen perusteella. Valintaan liittyvää tietoa asiakas saa Kelan internetsivuilta Kuntoutuksen palveluntuottajien haku -palvelusta sekä tarvittaessa lisätietoa palveluntuottajien omilta internetsivuilta. Asiakas tarvitsee Kelan etuuskäsittelijän tukea, kun hän hakee vaikeavammaisten lääkinnällistä kuntoutusta eikä hänellä ole tietoa tarvitsemansa kuntoutuksen palveluntuottajista. Etuuskäsittelijä ohjaa ja neuvoo asiakasta valintaan liittyvissä kysymyksissä, mutta ei koskaan valitse palveluntuottajaa asiakkaan puolesta ilman tämän valtuutusta. Asiakas merkitsee valitsemansa kuntoutuspalvelun tuottajan kuntoutushakemukseen, jos se on tiedossa hakemusta jätettäessä. Jos asiakas valitsee palveluntuottajan kuntoutushakemuksen jättämisen jälkeen tai valtuuttaa Kelan toimihenkilön tekemään valinnan, kirjataan tieto OIWA:n kommenttikenttään. Kuntoutuksen palveluntuottajien haku -palvelu on myös terveydenhuollon käytettävissä. Asiakas voi tarvittaessa keskustella hoitavan tahon kanssa hänelle suositellun kuntoutuksen palveluntuottajan valintaan liittyvistä kysymyksistä. 70

71 Hakuaika kuntoutusetuuksissa Hakuaika kuntoutusetuuksissa Kuntoutusta järjestetään ja korvataan aikaisintaan sen kalenterikuukauden alusta lukien, jona kuntoutushakemus jätettiin Kelalle. Kuntoutus voidaan erityisestä syystä myöntää takautuvasti, kuitenkin enintään kuuden kuukauden ajalta, ennen sen hakemista. Erityisenä syynä voidaan pitää esimerkiksi kuntoutujan vaikeaa sairautta, joka on estänyt kuntoutuksen hakemisen ajoissa. Sovellettava lainkohta (KKRL 566/ ) Kelan oikeus saada tietoja muilta viranomaisilta Kelan oikeus saada tietoja muilta viranomaisilta Kelalla on oikeus saada käsiteltävänä olevan etuuden ratkaisemista varten välttämättömät tiedot: valtion ja kunnan viranomaiselta sekä muulta julkisoikeudelliselta yhteisöltä Eläketurvakeskukselta, eläke- ja vakuutuslaitokselta sekä muulta eläkkeen tai muun korvauksen myöntäjältä tai maksajalta Potilasvakuutuskeskukselta ja Liikennevakuutuskeskukselta työnantajalta, työttömyyskassalta ja työpaikkakassalta oppilaitokselta, oppisopimuskoulutuksen järjestäjältä ja Koulutusrahastolta. Lisäksi Kelalla on oikeus saada pyynnöstä kuntoutusetuuden ratkaisemista varten lääkäriltä ja muulta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/1994) tarkoitetulta ammattihenkilöltä sekä potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) 2 :n 4 kohdassa tarkoitetulta terveydenhuollon toimintayksiköltä, sosiaalipalvelun tuottajalta ja muulta hoitolaitokselta sekä muulta kuntoutuksen toteuttajalta lausunto ja välttämättömät tiedot etuuden hakijan potilasasiakirjoista, terveydentilasta, sairaudesta, vammaisuudesta, työ- ja toimintakyvystä sekä hänen hoidostaan ja kuntoutuksestaan ja niihin liittyvistä etuuksista ja korvauksista. Sovellettava lainkohta (KKRL 566/ ) Tiedonantovelvollisuus etuutta haettaessa Tiedonantovelvollisuus etuutta haettaessa Asiakkaan on haettava kuntoutusetuutta kirjallisesti Kelalta. Hänen on esitettävä Kelalle selvitys kuntoutuslain mukaista etuutta koskevan hakemuksen ratkaisuun, kuntoutuksen sisältöön ja etuuden määrään vaikuttavista seikoista sekä annettava muut etuuksien maksamista varten tarpeelliset tiedot. Sovellettava lainkohta (KKRL 566/ mom.) 71

72 Jos asiakas ei omatoimisesti esitä vaadittuja tietoja ja selvityksiä, etuuskäsittelijän on pyydettävä niitä häneltä. Asiakkaalle tulee varata kohtuullinen määräaika tietojen ja selvitysten esittämiselle. Kohtuullisena aikana pidetään yleensä kahta viikkoa, mutta vaaditun selvityksen laadusta riippuen aika voi olla pitempikin. Tarpeellisia tietoja ja selvityksiä pyydettäessä asiakkaalle tulee kertoa, että tietojen toimittamatta jättäminen johtaa asian ratkaisemiseen käytettävissä olevien tietojen perusteella. Jos asiakas pyynnöstä huolimatta kieltäytyy antamasta hakemuksen ratkaisemiseksi tarpeellista tietoa tai esittämästä sellaista selvitystä, jota häneltä kohtuudella voidaan vaatia, kuntoutushakemus voidaan ratkaista käytettävissä olevien tietojen perusteella. Käytännössä tämä tarkoittaa yleensä hakemuksen hylkäämistä. Sovellettava lainkohta (KKRL 566/ ) Tulkkauspalvelut Tulkkauspalvelut Katso tulkkauksesta ja tulkkauspalvelujen käyttämisestä (Hallinto ja kehittäminen > Oikeudelliset ja menettelyohjeet > Hyvä hallinto > Tulkitseminen ja kääntäminen). Ohjaus muuhun kuntoutukseen Ohjaus muuhun kuntoutukseen Kelalla on velvollisuus ohjata ja neuvoa asiakasta kuntoutusmahdollisuuksien selvittämiseksi ja tarpeellisen kuntoutuksen järjestämiseksi. Jos asiakas tarvitsee sellaista kuntoutusta, jota Kela ei järjestä, on asiakasta ohjaavan etuuskäsittelijän annettava tarvittaessa tietoa muista kuntoutusmahdollisuuksista tai palveluista ja niitä toteuttavista tahoista. Kelan etuuskäsittelijä tekee tarpeen mukaisesti yhteistyötä muita palveluita järjestävien tahojen kanssa, jotta asiakas saisi sujuvasti tarvitsemansa palvelut. Asiakasta voidaan ohjata hakemaan harkinnanvaraista kuntoutusta, jos hän ei täytä järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvan kuntoutuksen edellytyksiä, mutta soveltuisi harkinnanvaraisen kuntoutuksen toimenpiteisiin. Hakemus voidaan näissä tilanteissa asiakkaan luvalla käsitellä harkinnanvaraisen kuntoutuksen hakemuksena. Asiakkaalta saatu lupa hakemuksen muuttamiseen tulee kirjata OIWAn yhteydenoton lisätietoon, jos tieto on saatu puhelimitse tai asiakaspalvelussa. Yhteydenotto tulee liittää ko. työhön. Jos lupa on tullut kirjallisesti paperilla, joka on skannattu OIWAaan, liitetään ko. asiakirja ko. työhön. Katso lisää Asiakkaan ohjaaminen 72

73 Lisäselvitysten pyytäminen Lisäselvitysten pyytäminen (sisältö) Lisäselvitysten pyytäminen Suullisesti, viestillä tai kirjallisesti Hakemuslomakkeen täydentäminen Määräaika lisäselvitysten toimittamiselle Jos asiakkaan toimittama hakemus on puutteellinen, asiakasta pyydetään lisäselvityksenä täydentämään hakemuslomakkeella ilmoitettuja tietoja tai toimittamaan hakemuslomakkeen liitteenä tarvittavia asiakirjoja. Selvitä ennen lisäselvitysten pyytämistä, onko tieto jo Kelassa ja voiko sitä käyttää (esimerkiksi asiakkaan aiempien hakemusten tai toisen etuuden hakemisen yhteydessä toimitetut tiedot, asiakkaan perheenjäsenten tiedot). Jos tieto on jo Kelassa käytettävissä, älä pyydä selvityksiä uudelleen. Tärkeää on, että pyydät kaikki asian ratkaisemiseksi tarvittavat lisäselvitykset mahdollisuuksien mukaan kerralla. Huomaa, että eri etuuslaeissa on määritelty, milloin Kela saa pyytää lisäselvityksiä suoraan ulkopuoliselta taholta. Lue lisää tietojen saamisesta muilta tahoilta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Tietosuojasta huolehtiminen > Kelan tietoturvakäsikirja > Liite 1). Suullisesti, viestillä tai kirjallisesti Pyydä lisäselvitykset asiakkaalta suullisesti asiakaspalvelutilanteessa, ja puhelimitse tai viestillä etuuskäsittelyssä. Lisäselvitysten pyytämisen priorisointijärjestys etuuskäsittelyssä on 1. Puhelin 2. Viestipalvelu 3. Asiakaskirje (jos puhelin tai viestipalvelu eivät ole mahdollisia tai eivät sovellu asiakkaan tilanteeseen) Ilmoita asiakkaalle määräaika, mihin mennessä hänen tulee toimittaa pyydetty lisäselvitys. Ohjaa asiakas toimittamaan tarvittavat liitteet ensisijaisesti kela.fi:n Liitteet ja viestit -palvelun kautta tai kerro asiakkaalle vastausosoite, johon liitteet voi lähettää. Osoitteet löydät CICS:ltä OSKY > Kelan toimistot ja vakuutuspiirit > Toimistot > Toimiston valinta > Toimiston osoite > Osoitetiedot. Vastaanottajaksi osoitteeseen merkitään Kela. Kerro asiakkaalle, että asia voidaan määräajan kuluttua ratkaista, vaikka hän ei toimittaisi pyydettyä lisäselvitystä. Kirjaa suullisen lisäselvityspyynnön yhteydessä Oiwan yhteydenottoon, mitä lisäselvityksiä olet pyytänyt asiakkaalta ja mihin mennessä hänen tulee toimittaa ne. Jos asiakkaalla on jo vireillä työ Oiwassa, liitä yhteydenotto työhön, ja aseta sille tarvittaessa uusi odottamisaika. Jos asiakas ei vastaa puheluun, Lähetä asiakkaalle viesti viestipalvelun kautta, jos se on mahdollista (asiakas on hyväksynyt viestipalvelun käytön verkossa) * Kelassa on käytössä yhteinen viestimalli (Ratkaisutyö > Viestimallit) Jos viestiä ei voi lähettää, lähetä asiakkaalle tekstiviesti tietokoneelta palvelusta (Kelanetti > Työkalut) 73

74 * Kelassa on käytössä yhteiset tekstiviestimallit erilaisia tilanteita ja tarpeita varten (Ratkaisutyö > Tekstiviestimallit) * Muokkaa käyttämääsi mallia tarvittaessa asiakkaalle annetun puhelinnumeron osalta. * Kopioi tekstiviesti ennen sen lähettämistä ja kirjaa se Oiwan yhteydenottoon Jos asiakasta ei tavoiteta puhelimitse eikä viestiä voi lähettää, lähetä asiakkaalle asiakaskirje. Pyydä lisäselvitykset kirjallisesti asiakaskirjeellä, jos kirjallinen menettely on tarkoituksenmukainen asiakkaan tilanne, selvitysten määrä tai laatu huomioon ottaen tai asiakas ei ole antanut tiedoksi puhelinnumeroaan. Vaativissa etuusasioissa voi olla kuitenkin järkevää tavoitella asiakasta esim. puhelimitse tai odottaa hänen soittoa parikin vuorokautta ennen asiakaskirjeen lähettämistä. Selkeä lisäselvityspyyntö auttaa asiakasta toimittamaan tarpeellisen tiedon. Muotoile lisäselvityspyyntö, niin että siitä selviää, mitä tietoja tarvitaan ja missä muodossa lisäselvitys tulee toimittaa. Jos asiakas on kirjallisesti hakemuslomakkeessa tai muutoin ilmoittanut toimittavansa lisäselvityksiä tiettyyn määräpäivään mennessä, älä pyydä asiakasta toimittamaan näitä lisäselvityksiä. Asia voidaan määräajan kuluttua käsitellä, vaikka asiakas ei olisi toimittanut näitä selvityksiä. Jos asiakas ei ole ilmoittanut määräpäivää lisäselvitysten toimittamiselle, pyydä lisäselvitykset edellä kuvatulla tavalla. Asiakas voi toimittaa lisäselvityksen joko suullisesti, liitteet ja viestit -palvelulla tai kirjallisesti. Asiakas voi esimerkiksi puhelimitse täydentää hakemuslomakkeella ilmoittamatta jääneitä tietoja. Hakemuksen liitteenä toimitettavat ulkopuolisen tahon antamat selvitykset, kuten palkkatodistus tai vuokrasopimus, on kuitenkin toimitettava viestin liitteenä tai kirjallisesti. Etuuskohtaisesti on määritelty, mitkä tiedot asiakkaan tulee aina toimittaa kirjallisesti. Sähköposti ei ole tietoturvasyistä Kelassa virallinen asiointikanava. Jos asiakas kuitenkin toimittaa lisä selvityksen tai liitteitä sähköpostilla, ne hyväksytään. Lue lisää lisäselvitysten toimittamisesta sähköisesti (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Etuuksien ratkaisutyö > Etuushakemuksia koskeva asiointi sähköpostitse ja faksilla) ja liitetiedostojen vastaanottamisesta muistitikulla, CD:llä tai kännykällä (Asiakaspalvelu > Palveluneuvojalle > Liitetiedostot muistitikulla, CD:llä ja kännykällä). Hakemuslomakkeen täydentäminen Jos asiakkaan toimittama hakemuslomake on puutteellisesti täytetty, älä palauta alkuperäistä hakemusta asiakkaalle täydennettäväksi, vaan pyydä häntä muutoin selvittämään hakemuslomakkeesta puuttuvia tietoja ensisijaisesti suullisesti. Kirjaa asiakkaan asiaan liittyvä suullinen täydennys tai muu tieto Oiwan yhteydenottoon (eiskannattavissa etuuksissa hakemuslomakkeelle tai erilliselle paperille). Jos kirjaat hakemuslomakkeelle asiakkaan ilmoittamia tietoja, erottele kirjaamasi tiedot asiakkaan omakätisistä merkinnöistä (esim. puumerkilläsi). Jos hakemuslomakkeesta puuttuu allekirjoitus, lue lisää Etuusohje > Vireilletulo. Määräaika lisäselvitysten toimittamiselle Ilmoita lisäselvityspyynnön yhteydessä asiakkaalle määräaika, mihin mennessä pyydetyt lisäselvitykset tulee toimittaa. Kerro samalla, että määräajan kuluttua asia voidaan 74

75 ratkaista, vaikka asiakas ei olisikaan toimittanut pyydettyä selvitystä. Määräaikaa lisäselvitysten toimittamiselle on yleensä kaksi viikkoa, mutta määräaika voi olla pidempikin, jos selvityksen hankkiminen sitä edellyttää. Määräaika voi olla toisaalta lyhyempikin kuin kaksi viikkoa, jos asiakas kertoo pystyvänsä toimittamaan selvityksen jo aiemmin. Erityisesti ennen hylkäävän päätöksen antamista on hyvä tarkistaa, onko yhteydenotoissa, kommenteissa tai asiakaskirjeissä mainintaa asiakkaan kanssa sovitusta tai hänelle annetusta poikkeavasta määräajasta. Määräaikaa voidaan asiakkaan pyynnöstä pidentää, jos asiakas ei pysty toimittamaan lisäselvityksiä alkuperäiseen määräaikaan mennessä. Jos asiakas pyytää lisäaikaa selvitysten toimittamiseen, sovi hänen kanssaan uusi määräaika, kirjaa se Oiwan yhteydenottoon, liitä tämä odottavaan työhön ja aseta työlle tarvittaessa uusi odottamisaika. Voit antaa lisäaikaa yleensä vain kerran. Tarvittaessa määräaikaa voidaan tämänkin jälkeen pidentää, jos selvityksen viipyminen johtuu asiakkaasta riippumattomista syistä. Älä pyydä samaa kerran jo pyydettyä lisäselvitystä uudelleen. Jos asiakas ei toimita lisäselvitystä määräajassa tai pyydä määräajan pidentämistä, asia voidaan määräajan kuluttua käsitellä käytettävissä olevien tietojen perusteella. Lue lisää asiaratkaisusta ja tutkimatta jättämisestä (Kelanetti > Oikeudelliset ja menettelyohjeet > Hyvä hallinto > Asian ratkaiseminen) Ratkaiseminen Ratkaiseminen Kuntoutushakemus käsitellään ja ratkaistaan siinä vakuutuspiirissä, johon hakijan kotipaikkakunta kuuluu, ellei jäljempänä toisin sanota. Työn tasaamisen toimenpiteenä hakemuksia voidaan siirtää ratkaistaviksi muualla kuin kotitoimistossa tai vastuuyksikössä siten kuin siitä erikseen sovitaan. Kuntoutushakemusta ratkaistaessa on tarpeen tunnistaa asiakkaan Kela-neuvonnan tarve. Neuvontaa voidaan tarvita tilanteissa, joissa asiakkaalla on useita Kelan etuuksia vireillä samanaikaisesti. Käsittelypaikka Käsittelypaikka (sisältö) Käsittelypaikka Vakuutuspiiri Terveysosastolla ratkaistavat asiat Työn tasaaminen ETT-osastolla ratkaistavat asiat Keskittämisyksikössä ratkaistavat asiat Muutoksenhaku-, takaisinperintä- ja väärinkäytösasiat 75

76 Käsittelypaikalla tarkoitetaan tässä ohjeessa etuusasian valmistelu- ja ratkaisupaikkaa. Etuudesta riippuen hakemus valmistellaan ja ratkaistaan asiakkaan kotikunnan mukaan määräytyvässä vakuutuspiirissä siinä vakuutuspiirissä, jossa ruokakunnan asunto sijaitsee (yleinen asumistuki) oppilaitoksen päätoimipisteen mukaisessa vakuutuspiirissä (opintotuki, koulumatkatuki) tai opintotukikeskuksessa tai opintotukilautakunnassa (opintotuki) työn tasaamisen vuoksi muussa kuin kotikunnan mukaan määräytyvässä vakuutuspiirissä keskittämisyksikössä, esim. KV- keskus ja Perintäkeskus ja vammaisten tulkkauspalvelukeskus (VATU-keskus) työpaikkakassassa siinä toimistossa, jonka kanssa palvelujen tuottaja on tehnyt sopimuksen Työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisukeskuksessa (TK - ratkaisukeskus), jossa ratkaistaan kansaneläkkeen työkyvyttömyyseläkeoikeutta ja takuueläkkeen työkyvyttömyyttä koskevat asiat (eräin poikkeuksin) sekä kuntoutustuen jatkoratkaisun yhteydessä eläkkeensaajan asumistuen ja takuueläkkeen maksuunpano, ellei etuuden määräytymisperusteissa ole tapahtunut muutoksia (Työkyvyttömyyseläke > Etuusohje > Ratkaiseminen> Päätöksen antaminen > Työkyvyttömyyseläkkeen ratkaiseminen ja päätöksenanto) Lue lisää työnjaosta kansainvälisissä etuusasioissa (Ratkaisutyö > Kv-asiat > Työnjako kv-asioissa > Työnjako toimistojen ja KV- keskuksen välillä). Turvakieltoasiakkaiden etuusasiat valmistellaan ja ratkaistaan keskitetysti. Lue lisää turvakieltoasiakkaiden ratkaisutyön keskittämisestä (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Turvakielto). Vakuutuspiiri Etuusasian valmistelu ja ratkaiseminen tapahtuu pääsääntöisesti asiakkaan kotikunnan mukaan määräytyvässä vakuutuspiirissä. Kelan etuusjärjestelmien toiminta pohjautuu henkilön toimistotietoon. Toimisto määräytyy yleensä henkilön väestötietojärjestelmän (VTJ) vakituisen asuinkunnan ja postinumeron mukaan. Jos henkilölle rekisteröidään Kelassa poikkeava toimisto, myös vakuutuspiiri voi muuttua. Toimisto ja vakuutuspiiri näkyvät henkilön henkilötietojen kyselyllä (HEKY) (Ratkaisutyö > Tekniset ohjeet ja SAHA > Henkilön tietojen kysely HEKY > Henkilön yleistiedot > Kuntaja toimistotiedot) Vakuutuspiirin vaihtuminen Jos henkilö muuttaa toiseen vakuutuspiiriin, vastuuyksikkötiedot muodostuvat etuusjärjestelmiin yleensä ohjelmallisesti. Tarvittaessa tulee kuitenkin tehdä henkilötietomuutokset HEMU-aloitusvalikon kautta. Lue lisää Ratkaisutyö > Tekniset ohjeet > Henkilön tietomuutokset HEMU > Yleistiedot > Kunta- ja toimistotiedot. Vakuutuspiirin tulee siirtää asiakasta koskevat vireillä olevat asiat uuteen vakuutuspiiriin käsiteltäviksi. 76

77 Muutolla toiseen vakuutuspiiriin voi olla vaikutusta myös maksussa oleviin Kelan etuuksiin. Esimerkiksi jos henkilö saa asumistukea, tulee hänelle muuton vuoksi lähettää tarkistushakemus. Vakuutuspiirit tai toimistot voivat keskenään sopia asian käsittelyn siirrosta, jos henkilö esittää, että tietty häntä koskeva etuusasia käsiteltäisiin jossakin muussa toimistossa tai vakuutuspiirissä kuin siinä, jossa hänen asiansa normaalin työnkulun mukaan käsiteltäisiin. Lue lisää vakuutuspiirin vaihtamisesta (Tekniset ohjeet > Henkilötietojen muutokset). Työn tasaaminen Työn tasaamisesta johtuen hakemuksia voidaan siirtää ratkaistavaksi muualla kuin kotivakuutuspiirissä siten kuin siitä on erikseen sovittu. Työn tasaamisesta sovitaan vuosittain tulossopimuksissa. Tämän lisäksi työntasausosapuolten keskinäisellä sopimuksella sovitaan tarkemmin esimerkiksi osapuolten vastuista ja velvollisuuksista. Keskittämisyksikössä ratkaistavat asiat Kelassa on keskitetty etuuksien valmistelu- ja ratkaisutoimintaa. Kun etuuden ratkaisutoiminta on keskitetty, asiakkaan etuushakemusta ei valmistele eikä ratkaise kotivakuutuspiiri vaan keskittämisyksikkö. Keskittämistä on tehty sekä koko Kelan tasolla että vakuutuspiireissä. Keskitetyt etuudet #haulla löydät tietoa siitä, miten etuustyötä on keskitetty valtakunnallisesti, alueilla ja vakuutuspiireissä. Terveysosastolla ratkaistavat asiat Terveysosastolla ratkaistaan työnantajan työterveyshuoltoa koskeva hakemus eräin edellytyksin (Työterveyshuolto > Etuusohje) Suomen ja muiden EU tai Eta valtioiden ja Sveitsin välinen sairaanhoitoetuuksien maksuunpano, tilastointi ja rahoitus (Laskutustyö tehdään KV-keskuksessa) Vantaa-Porvoon vakuutuspiirissä ratkaistavat asiat perhe-eläkkeen leskeneläkehakemus silloin, kun edunjättäjä on kuollut ennen ja hakijan tietoja ei ole siirretty RAKE- järjestelmään Jos kansaneläke-, asumistuki- tai vammaisetuusratkaisuun sovelletaan KEL 72 :n 1 momentin, EAL 30 1 momentin tai VTL 30 :n mukaista regressimenettelyä, vakuutuspiiri vahvistaa toimiston antaman väliaikaisen päätöksen. Jos kansaneläkettä, ylimääräistä rintamalisää ja eläkkeensaajan asumistukea koskevaan ratkaisuun sovelletaan KEL 72 :n 2 momentin ja EAL 30 :n 2 momentin mukaista regressimenettelyä, vakuutuspiiri oikaisee edellä mainittuja etuuksia koskevat päätökset. Eläke- ja toimeentuloturvaosastolla ratkaistavat asiat Eläke- ja toimeentuloturvaosasto hoitaa Suomen ja muiden EU-jäsenvaltioiden välinen työttömyysturvan laskutuksen. 77

78 Muutoksenhaku-, takaisinperintä- ja väärinkäytösasiat Muutoksenhakuasia Muutoksenhakuasia käsitellään siinä yksikössä, joka on antanut valituksenalaisen päätöksen. Takaisinperintä Kotivakuutuspiiri, etuuden vastuuyksikkö tai työntasaamisen johdosta muu vakuutuspiiri ratkaisee liikaa maksetun etuuden takaisinperinnän, antaa siitä päätöksen ja vastaa päätöksestä sen lainvoimaiseksi tuloon saakka. Lue lisää takaisinperintäpäätöksen antopaikasta (Menettelyohjeet > Takaisinperintä > Takaisinperintäpäätös > Antopaikka) Kotivakuutuspiiri ja etuuden vastuuyksikkö vastaavat myös perintätoimenpiteistä Perintäkeskuksen vastuulle siirtymiseen saakka. Jos asiakkaan perintäasiat eivät eräänny, perintä hoidetaan kotivakuutuspiirissä tai etuuden vastuuyksikössä loppuun saakka. Kelan perintäkeskuksessa hoidetaan erääntyneiden saatavien perintä keskitetysti. Saatava katsotaan erääntyneeksi, kun sen takaisinperinnästä annettu päätös on tullut lainvoimaiseksi eikä asiakas ole maksanut saatavaa sovitulla tavalla. Perintäkeskus hoitaa perintätoimenpiteet sellaisten etuuksien osalta, joiden takaisinmaksua seurataan ohjelmallisesti YHTE- takaisinperintäjärjestelmässä. Kotivakuutuspiiri huolehtii pääsääntöisesti RAKE- järjestelmän perinnöistä. Perintäkeskus Perintäkeskuksella on kuusi yksikköä, jotka sijaitsevat Helsingissä, Lahdessa, Tampereella, Jyväskylässä, Lappeenrannassa ja Rovaniemellä. Perintäkeskuksessa hoidetaan myös muita täytäntöönpanoon liittyviä tehtäviä kuten velkajärjestelyt ja - sovinnot, kuolinpesältä ja sen osakkailta perimiset sekä täytäntöönpanon lopettamista ja jatkamista koskevat päätökset (ns. toivottomat perinnät). Perintäkeskus hoitaa sekä Suomessa että ulkomailla asuviin velallisiin kohdistuvat perintätoimet. Lue lisää saatavien perinnästä (Menettelyohjeet > Takaisinperintä > Erääntyneiden saatavien perintä) Väärinkäytösepäily Useimmiten epäily väärinkäytöksestä syntyy liikamaksun havaitsemisen yhteydessä. Vakuutuspiirin tulee tarvittaessa selvittää, onko kyseessä väärinkäytösasia. Aluejohtajien yleisiin toimivaltuuksiin kuuluu määrätä alueellaan siitä, miten rikosilmoitusten tekemiseen liittyvät asiat hoidetaan, joten kukin vakuutusalue antaa tarkemmat ohjeet noudatettavasta menettelystä. Aluejohtaja voi päättää asian lähettämisestä esitutkintaan tai delegoida päätösvaltaansa toimiston, toimistonjohtajan tai muun alaisensa toimihenkilön päätettäväksi. Lue lisää väärinkäytöksistä (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Väärinkäytökset) 78

79 Kurssien esivalinta ja keskitetty valinta Kurssien esivalinta ja keskitetty valinta Osaan sairausryhmäkohtaisten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssien hakemuksia sovelletaan esivalintaa, jossa palveluntuottaja tai muu esivalintataho antaa suosituksen kurssille osallistuvista asiakkaista. Päätökset hakemuksiin annetaan aina joko keskitetyssä vakuutuspiirissä tai asiakkaan omassa vakuutuspiirissä. Jos asiakas ei halua toimittaa hakemusta esivalintataholle, se toimitetaan suoraan vakuutuspiiriin, joka käsittelee hakemukset keskitetysti. Esivalintaan kuuluvat kurssit ovat nähtävissä internetissä Kelan kurssitarjonnassa. Kelan vakuutuspiirin tehtävät ennen esivalintaa Jos asiakas toimittaa Kelaan esivalintataholle tarkoitetun kurssihakemuksen, tarkistaa etuuskäsittelijä ennen sen lähettämistä esivalintataholle, että hakemuksessa on: tarvittavat tiedot ja liitteet, esimerkiksi kuntoutussuunnitelma tai lääkärinlausunto ja pyytää tarvittaessa lisäselvitykset tiedot vaikeavammaisen kuntoutujan vammaisetuuden voimassaolosta ja tasosta tiedot Kelan aikaisemmin myöntämistä kursseista. Esivalinnan suorittavan tahon toimenpiteet Esivalinnan suorittava taho tarkistaa hakemusten tiedot ja pyytää tarvittaessa hakijoilta täydennykset puutteellisiin hakemuksiin, mikäli hakemus on tullut suoraan esivalintataholle. Käytössään olevien tietojen avulla esivalintataho puoltaa asiakkaan hakemusta kurssille tai esittää hakemuksen hylkäämistä. Kaikkia kurssille hakeneita asiakkaita koskevat kannanotot (KU107 ja esivalintakurssin yhteenvetolomake) toimitetaan Kelaan noin 2 kuukautta ennen kurssin alkua. Esivalintataho ei lähetä asiakkaille ennakkoon tietoa kannanotostaan. Vakuutuspiirissä keskitetysti tehtävät valinnat Kurssin yhdyshenkilö käsittelee hakemukset ja esivalinnan kannanotot siinä vakuutuspiirissä, johon hakemusten ratkaiseminen on keskitetty. Keskitetyssä vakuutuspiirissä tehdään kaikki myönteiset ratkaisut sekä hylkäävät harkinnanvaraisen kuntoutuksen ratkaisut. Vaikeavammaisten ja ammatillisen kuntoutuksen hylättäväksi esitetyt ratkaisut siirretään omaan vakuutuspiirin ratkaistavaksi. Ennen siirtämistä hylättävien hakemusten perustelut kirjataan OIWAn ko. työn kommenttiin. Jos asiakas ei ole suostunut esivalintaan, ratkaistaan hakemus käytettävissä olevien tietojen perusteella ilman esivalintaa koskevaa lausuntoa. Kurssihakemuksia ratkaiseva yhdyshenkilö pyytää tarvittaessa asiantuntijalääkärin arvion ennen ratkaisun tekemistä arvioi kaikki hakemukset (esivalintatahon puoltavat ja kielteiset kannanotot) sekä muista toimistoista tulleet hakemukset selvittää kuntoutujan oikeuden haettuun etuuteen (vaikeavammainen/ammatillinen kuntou-tus), jos hakemus on tullut suoraan esivalintataholta pyytää tarvittaessa lisäselvitykset, jos hakemus tai lausunnot ovat puutteellisia 79

80 ottaa yhteyttä kuntoutusryhmään ja esivalintatahoon kurssin siirtämiseksi tai peruuttami seksi jos kurssin osallistujamäärä on jäämässä liian pieneksi, asettaa kurssille hakeneet vaikeavammaiset tai ammatillisen kuntoutuksen kuntoutujat etu-sijalla harkinnanvaraisiin kuntoutujiin nähden, jos kurssikohtaiset kriteerit täyttyvät ja kurssi on tarpeellinen ja perusteltu. Vaikeavammaisten tai ammatillisen kuntoutuksen hakijoille, jotka täyttävät kriteerit, mutta eivät ole mahtuneet kurssille eikä heille ole löytynyt vastaavaa muuta kurssia tai esim. yksilöllistä kuntoutusjaksoa ei tehdä hylkäävää kuntoutuspäätöstä CICSjärjestelmässä. Heille annetaan myönteinen YHTE-asiakaskirjepäätös (KUP07 ja KUP08). Asiakaskirjepäätös liitetään OIWAn hakemustyöhön. Hakemustyön ja CICS:llä vireillä olevan etuustyön asialiitos poistetaan OIWAn Työn asialiitoksen muuttaminen - näytöllä. Menettely on kerrottu tarkemmin Kelan kurssien esivalintaprosessin kuvaus - muistiossa. Esivalintaan kuuluvista kursseista annettava kuntoutuspäätös ja sen liitteenä oleva ohjekirje lähetetään kuntoutujalle. Päätös lähetetään tiedoksi myös palveluntuottajalle. Päätökseen liitetään tarvittavat tausta- ja hakemustiedot siltä osin kuin palveluntuottajalla ei ole ennestään näitä tietoja. Katso myös Kurssien esivalinta ja laskutus, jossa esivalintaprosessin muistio ja vuokaavio. Esteellisyys Esteellisyydestä Hallintolaissa säädettyjä virkamiesten esteellisyysperusteita sovelletaan Kelan toimihenkilöihin. Olet esteellinen, jos asia koskee omaa tai läheisesi oikeutta, etua tai velvollisuutta asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa sinulle tai läheisellesi sinä tai läheisesi avustaa tai edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa tai on olemassa jokin muu esteellisyysperuste (palvelus- tai toimeksiantosuhde, asema yhteisössä, viraston tai laitoksen ohjaus ja valvonta) tai luottamus puolueettomuuteesi vaarantuu muusta erityisestä syystä Olet esteellinen osallistumaan asian valmisteluun ja ratkaisemiseen silloin, kun asian käsittelyn puolueettomuus saattaa ulkopuolisen silmin vaarantua. Sinun on kuitenkin ensisijaisesti itse havaittava ja todettava oma esteellisyytesi ilman, että siihen vedotaan. Samaa asiaa aikaisemmin käsitellyt henkilö on esteellinen käsittelemään sitä uudestaan toisessa elimessä, esimerkiksi muutoksenhakuasteessa. Voit kuitenkin käsitellä aiemmin ratkaisemasi asian itseoikaisuna, valmistella siitä muutoksenhaun johdosta annettavan lausunnon sekä käsitellä uudelleen muutoksenhakuelimen palauttaman asian. Katso myös hallintolain soveltaminen etuusasioissa -ohjeesta Toimihenkilön esteellisyys Lääkärin esteellisyys 80

81 Tarkastajan esteellisyys Tulkin esteellisyys Käsittely- ja ratkaisukielto Käsittely- ja ratkaisukielto Jos olet esteellinen, et saa käsitellä tai ratkaista asiaa etkä olla läsnä asiaa käsiteltäessä, jottei läsnäolosi vaikuta asian käsittelyyn. Tästä voidaan kuitenkin poiketa asian laadun vuoksi sellaisissa avustavissa tehtävissä, jotka eivät vaikuta asian ratkaisuun kuten rekisteröinti, kirjaaminen, diariointi, tekstinkäsittely, kopiointi ja postitus tai jos asian käsittelyä ei voida lykätä (esimerkiksi kiireelliset toimenpiteet yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, harvinaisia Kelassa). Esteellisyyden todentaminen Esteellisyyden toteaminen Sinun on ensisijaisesti itse havaittava ja todettava oma esteellisyytesi, ilman että siihen vedotaan. Jos katsot itsesi esteelliseksi käsittelemään tai ratkaisemaan asiaa, siirrä asia toisen toimihenkilön käsiteltäväksi. Keskustele siirrosta tarvittaessa esimiehesi kanssa. Jos asiakas esittää väitteen asiaa käsittelevän toimihenkilön esteellisyydestä, väitteeseen on viipymättä otettava kanta ja esteellisyysasia ratkaistava. Esteelliseksi väitettyä on kuultava (yleensä suullisesti). Esteellisyysväitteen esittämiselle ei ole säädetty määräaikaa ja se voidaan esittää missä tahansa käsittelyvaiheessa. Esteellisyysepäily voi kuitenkin syntyä myös ilman asiakkaan väitettäkin. Jos esteellisyys todetaan, on nopeasti ryhdyttävä tarpeellisiin toimiin eli hankittava sijainen tai varamies. Kun asia siirretään toisen toimihenkilön käsiteltäväksi, ei tarvitse tehdä nimenomaista kirjallista päätöstä esteellisyysväitteen vuoksi, ellei asiakas sellaista pyydä, vaan tällainen siirto voidaan katsoa kannan ottamiseksi ja esteellisyysasian ratkaisuksi. Mikäli todetaan, ettei asiassa ole esteellisyyttä ja että esteelliseksi väitetty toimihenkilö voi jatkaa asian käsittelyä, tulee asiassa tehdä kirjallinen päätös. Tällainen päätös on perusteltava, eikä siihen ole oikeutta hakea erikseen oikaisua tai muutosta valittamalla, vaan ainoastaan kyseisen etuusasiassa annettavan päätöksen yhteydessä. Haastattelu Haastattelu Asiakashaastattelussa etuuskäsittelijä ja asiakas kartoittavat yhdessä asiakkaan kuntoutuksen tarvetta ja tavoitteita sekä asiakkaan kuntoutukselle asettamia odotuksia. Lisäksi haastattelussa suunnitellaan kuntoutusta ja ohjataan asiakasta. Haastattelu tukee 81

82 kuntoutuspäätöksen tekemistä ja kuntoutuksen tavoitteen määrittämistä ja vähentää tarvetta lisäselvitysten pyytämiseen. Etuuskäsittelijä arvioi alustavasti asiakkaan kuntoutustarpeen käytettävissä olevien asiakirjojen perusteella. Tässä arvioinnissa otetaan huomioon kuntoutujan sairauden tai vamman laatu ja ennuste elämäntilanne fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja kognitiivinen toimintakyky itsenäinen selviytyminen ja siihen vaikuttavat uhkat ammatti ja työtehtävät. Tarvittaessa etuuskäsittelijä konsultoi tässä yhteydessä myös asiantuntijalääkäriä. Asiakas kutsutaan tarvittaessa toimistoon keskustelemaan tilanteestaan ja kuntoutustarpeestaan. Haastattelu voidaan toteuttaa myös puhelimitse, jos asiakkaan henkilökohtaista tapaamista ei pidetä välttämättömänä. Vaikeavammaisten lääkinnällistä kuntoutusta hakeva asiakas haastatellaan aina silloin, kun kysymyksessä on ensimmäistä kertaa haettu kuntoutus kuntoutuspalvelujen määrään tai sisältöön olisi tulossa olennainen muutos verrattuna aikaisempaan kuntoutukseen, esimerkiksi vuosittain toistuneen laitosjakson hylkääminen terveydentilaan ja elämäntilanteeseen liittyvä kuntoutuspalveluiden tarve ja mahdollisuudet tai kuntoutuksen tavoitteet ovat selkiytymättömiä asiakas itse sitä pyytää tai tarvitsee. Asiakasta ei tarvitse haastatella silloin, kun ratkaisun tekemiseksi on olemassa riittävät tiedot eikä haastattelulla ole odotettavissa lisähyötyä asiakkaan informoinnin, ratkaisun tai kuntoutuksen etenemisen kannalta kysymyksessä on jatkopäätöksen tekeminen eikä haastattelun avulla ole tarvetta saada lisätietoja ratkaisun tueksi. Asiakkaan haastattelussa selvitetään mahdollisimman perusteelliset tiedot asiakkaan terveyden- ja elämäntilanteesta sekä koulutus- ja työhistoriasta selvitetään aiemmin tehdyt ja mahdollisesti suunnitellut lääketieteelliset tutkimukset ja annetut hoidot sekä toteutuneet kuntoutustoimenpiteet keskustellaan asiakkaan kuntoutustoiveista ja -suunnitelmista sekä motivaatiosta kuntoutukseen kirjataan asiakkaan omat konkreettiset kuntoutuksen tavoitteet annetaan tietoa kuntoutuksen tarkoituksesta, sisällöstä ja toteutuksesta keskustellaan eri kuntoutusmahdollisuuksista sekä harkitaan käytettävissä olevien kuntoutusmuotojen soveltuvuus ja tarkoituksenmukaisuus tehdään yhdessä asiakkaan kanssa alustava suunnitelma siitä, miten kuntoutuksessa edetään, ja määritellään kuntoutuksen tavoitteet tarvittaessa ohjataan asiakasta palveluntuottajan valinnassa ja annetaan tietoa käytettävissä olevista palveluntuottajista pyydetään tarvittavat lisäselvitykset 82

83 kerrotaan hänen oman aktiivisuutensa merkityksestä kuntoutuksen onnistumiselle sekä hänen velvollisuuksistaan kuntoutuksen aikana kerrotaan kuntoutuksen aikaisesta toimeentulosta ja matkakorvauksista sekä niiden hakemisesta. Asiantuntijalääkärin arvion pyytäminen Asiantuntijalääkärin arvion pyytäminen Lue lisää asiantuntijalääkärin arvion pyytämisestä (Menettelyohjeet > Asiantuntijalääkärin arvio). Kuuleminen Kuuleminen (sisältö) Kuuleminen Asiakkaan on esitettävä riittävä selvitys etuusasian ratkaisemiseksi. Yleensä asiakas täyttää oman selvitysvelvollisuutensa täyttämällä huolellisesti hakemuslomakkeen sekä toimittamalla vaadittavat tiedot ja liitteet. Kela kuitenkin vastaa siitä, että asia tulee selvitetyksi. Kela voi hankkia asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset joko itse tai pyytämällä asiakasta hankkimaan ne. Lue lisää asian selvittämisestä (Kelanetti > Hallinto ja kehittäminen > Oikeudelliset ja menettelyohjeet > Hyvä hallinto > Selvittäminen). Milloin asiakasta on kuultava? Milloin asiakasta on kuultava? Periaatteessa Kelalla ei voi olla enempää tietoa asiakkaan asioista kuin asiakkaalla itsellään. Tämän vuoksi sinun tulee kuulla asiakasta esimerkiksi seuraavissa tilanteissa: Kelaan on tullut asiakasta koskevia uusia tietoja ja selvityksiä, joiden vaikutuksesta hänellä ei ole tietoa ja jotka voivat johtaa etuuden lakkauttamiseen, hylkäämiseen joko kokonaan tai osittain tai muutoin voivat vaikuttaa asian ratkaisemiseen hänelle epäedulliseen suuntaan. Tällaisia uusia selvityksiä voivat olla esimerkiksi lääkärinlausunnot tai muiden tekemät vaatimukset. Asiakkaasta on ristiriitaisia selvityksiä, esimerkiksi eri etuuksia varten annetut tiedot poikkeavat toisistaan. Jos asiakas on itse pyytänyt Kelaa hankkimaan häntä koskevan selvityksen (esimerkiksi työnantajalta), tulee asiakasta kuulla myös tästä selvityksestä, jos saatu selvitys voi johtaa asiakkaalle epäedulliseen lopputulokseen eikä asiakkaan voida katsoa olevan tietoinen selvityksen sisällöstä. Asiakasta ei tarvitse kuulla, jos 83

84 hakemus hyväksytään kaikilta osin ratkaisu perustuu yksinomaan hakijan esittämään selvitykseen (asiaa ei kuitenkaan saa ratkaista pyytämättä tarpeellisia lisäselvityksiä) asia etuuslaiessa määritellyissä tilanteissa saadaan ratkaista asiakasta kuulematta Muutoin kuuleminen on tarpeetonta vain poikkeustapauksissa. Tällainen tilanne syntyy esimerkiksi silloin, kun kunta tai sosiaalilautakunta vaatii etuutta maksettavaksi itselleen toimeentulotukilain (1412/ ) tai asiakasmaksulain (734/ ) perusteella. Kela ei voi tällöin maksaa etuutta laillisin vaikutuksin hakijalle itselleen, mikäli maksun vaatimuksesta on ilmoitettu Kelalle vähintään kaksi viikkoa ennen maksupäivää. Kuulematta jättäminen on menettelyvirhe, jonka korjaaminen edellyttää yleensä asian käsittelemistä uudelleen. Lue lisää virheen korjaamisesta (Menettelyohjeet > Etuuksen ratkaisutyö > Päätöksen oikaisu ja poistaminen). Miten kuullaan? Miten kuullaan? Asiakasta kuullaan pääsääntöisesti kirjallisesti etuuskohtaisilla kuulemiskirjeillä. Asiakas voi antaa vastauksensa kirjallisesti tai suullisesti. Suullinen vastaus kuulemiseen on dokumentoitava OIWAn yhteydenottoon. Liitä yhteydenotto siihen työhön, johon vastausta on pyydetty. Kerro kuulemispyynnössä asiakkaalle kuulemisen tarkoitus(mitä selvitystä saatu ja miten saatu selvitys saattaa vaikuttaa asiakkaan etuusasiaan) määräaika, mihin mennessä asiakkaan on vastattava (yleensä 2 viikkoa) ja se, että vastaamatta jättäminen ei estä asian ratkaisua. yksilöi tarvittaessa, mistä seikoista selitystä pyydetään. Tarvittaessa asiakkaalle on varattava mahdollisuus tutustua kuulemisen kohteena oleviin asiakirjoihin (toimitetaan jäljennökset tai varataan mahdollisuus muutoin tutustua asiakirjoihin esimerkiksi toimistossa), ellei asianosaisjulkisuutta ole rajattu julkisuuslaissa (621/ ). Kuulemisvelvollisuus on täytetty, kun asiakkaalle on varattu tilaisuus antaa selityksensä. Asia voidaan tällöin ratkaista, vaikka asiakas ei vastaa kuulemiseen määräajassa. Lue lisää Hallintolain soveltaminen etuusasioissa > Asianosaisen kuuleminen Etuushakemuksia koskeva asiointi sähköpostilla ja faksitse Yleisohje laista sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa Päätöksen antaminen

85 Päätöksen antaminen (sisältö) Päätöksen antaminen Etuuspäätökset ovat hallintopäätöksiä. Hallintopäätöksellä tarkoitetaan viranomaisen hallintoasiassa tekemää ratkaisua, jolla on asian käsittelyn päättävä vaikutus. Päätöksen antamisesta ja päätöksen sisällöstä on kerrottu hallintolain soveltamisesta etuusasioissa annetussa ohjeessa. Hakijalle tulee yleensä antaa kirjallinen päätös etuuden myöntämisestä, epäämisestä/ hylkäämisestä, lakkauttamisesta, tarkistamisesta, oikaisemisesta ja takaisinperinnästä. Kun etuus lakkautetaan etuudensaajan kuoleman johdosta, annetaan etuuden lakkauttamisesta pääsääntöisesti päätös. Poikkeuksena ovat kuntoutus, vammaisetuudet, kansaneläke, perhe-eläke, takuueläke, eläkkeensaajan asumistuki sekä kansaneläkkeen lapsikorotus, joista lakkauttamispäätöstä ei etuudensaajan kuoltua anneta. Kuitenkin jos lakkautusta ei ole tehty ajoissa ja etuudesta syntyy liikamaksua, on lakkautuksesta annettava päätös. Lue lisää päätöksen antamisesta kuolemantapauksissa. Eläke- tai vammaisetuuden maksamisen keskeyttämisestä (väliaikainen keskeytys, laitoshoitokeskeytys, keskeytys vankilassaolon vuoksi) annetaan aina päätös. Päätös annetaan vain pyynnöstä myönteisestä ratkaisusta sairaanhoitokorvausten suorakorvausmenettelyssä indeksitarkistuksesta johtuvasta etuuden tarkistamisesta. Lainmuutoksen yhteydessä voidaan säätää erikseen siitä, annetaanko lainmuutoksesta johtuvasta etuuden tarkistamisesta päätös. Kun etuus tarkistetaan viran puolesta lainmuutoksen vuoksi, ei tarkistuksesta aina anneta päätöstä muutoin kuin etuudensaajan pyynnöstä. Etuuspäätös annetaan pääsääntöisesti lopullisena ja siihen voi hakea muutosta siten kuin etuuslainsäädännössä on säädetty. Tietyissä tilanteissa päätös tulee kuitenkin antaa väliaikaisena. Päätöksen antamisesta väliaikaisena kerrotaan etuuskohtaisissa ohjeissa, muutoksenhaku-ohjeessa ja päätöksen oikaisu ja poistaminen -ohjeessa. Etuuspäätökset annetaan maksutta. Päätökset annetaan suomeksi tai ruotsiksi VTJ:sta saatavan asiakkaan kielitiedon perusteella. Päätöksen antamisesta on erityissäännös seuraavissa etuuslaeissa: Kansaneläkelaki 568/ Laki eläkkeensaajan asumistuesta 571/ Laki vammaisetuuksista 570/ Laki kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista 566/ Työttömyysturvalaki 1290/ :3 Etuuskohtaisissa ohjeissa on kerrottu, kenelle päätös tulee antaa. 85

86 Kuntoutuspäätöksen antaminen Kuntoutuspäätöksen antaminen Kuntoutushakemukseen annetaan aina kirjallinen päätös, josta käy ilmi asian ratkaisu (myöntö, hylkäys, tarkistaminen, lakkauttaminen, tutkimatta jättäminen, takaisinperintä) perusteluineen. Lisäksi päätökseen liitetään valitusosoitus. Päätös annetaan myönnettävän kuukauden loppuun saakka. Erityisesti hylkäävä päätös tulee perustella selkeästi, yksilöllisesti ja ymmärrettävästi. Jos päätös perustuu keskeisiltä osin lääketieteellisiin seikkoihin, perustelujen tulee sisältää arviointiin pääasiallisesti vaikuttaneet seikat ja näiden seikkojen pohjalta tehdyt johtopäätökset. Päätöksessä tulee tuoda esiin kaikki ratkaisuun vaikuttavat seikat. Kuntoutujan päätökseen kirjataan myös omaisen osallistuminen moniammatilliseen yksilökuntoutukseen tai kurssille sekä ohjauskäynnit. Myönteisen päätöksen liitteenä lähetetään ohjekirje, jossa kerrotaan kuntoutuksen toteuttamisesta. Sovellettava lainkohta (KKRL 566/ mom., KEL 22 a, HL 45 ). Avoterapiapäätöksen antaminen ilman tietoa terapeutista Myöntöedellytysten täyttyessä kuntoutuksena haettua terapiaa ei hylätä sillä perusteella, ettei terapeuttia ole saatavissa. Ko. tilanteissa terapia myönnetään ja asiakkaalle ilmoitetaan, että päätös voidaan panna toimeen, kun terapeutin nimi saadaan tiedoksi (fraasi KKBBF). Ennen ratkaisun tekemistä etuuskäsittelijä ohjaa asiakasta terapeutin löytämiseksi. Mahdollisista saatavilla olevista terapeuteista voidaan antaa asiakkaalle nimilista yhteystietoineen. Terapeutin löytämiseksi asiakasta voi lisäksi ohjata olemaan yhteydessä hoidosta vastaavaan terveydenhuollon yksikköön. Mikäli päätös joudutaan antamaan ilman terapeutin nimitietoa, on etuuskäsittelijän seurattava tilannetta ja osaltaan huolehdittava terapeutin löytämisestä ja kuntoutuksen mahdollisimman nopeasta toimeenpanosta. Sovellettava lainkohta (KKRL 566/ mom.). Kuntoutuspäätöksen pituus Kuntoutuspäätöksen pituus Avokuntoutuksen toimenpiteitä koskeva kuntoutuspäätös voidaan tehdä 1-3 vuoden ajalle, kun se koskee yhtä, korkeintaan kahta eri avoterapiaa. Edellytyksenä on, että kuntoutujalla on korotettu tai ylin vammaisetuus voimassa koko myönnettävän ajan. Päätös yli vuoden ajalle voidaan tehdä kouluikäiselle ja sitä vanhemmalle kuntoutujalle silloin, kun hänen terveydentilanteensa on riittävän vakiintunut siten, että kuntoutustarve voidaan arvioida myönnettävälle ajalle.alle kouluikäisen päätös tehdään pääsääntöisesti yhden vuoden ajalle. Päätös voidaan tehdä poikkeuksellisesti jonkin verran yli yhden vuoden ajalle, jos se on tarkoituksenmukaista, esimerkiksi vammaisetuuden myöntöajan tai kuntoutussuunnitelman voimassaoloajan näkökulmasta. Päätöstä voidaan harkita koko kuntoutussuunnitelman ajaksi vakiintuneessa tilanteessa, jossa sairaus ja siitä aiheutuva kuntoutuksen tarve on yleisen tietämyksen valossa pitkäaikaista ja avoterapian tavoitteena on ylläpitää pitkäaikaissairauden heikentämää toimintakykyä. 86

87 Tilannetta voidaan pitää vakiintuneena, kun sairaus tai vamma ei aiheuta tiheiden kontrollikäyntien tarvetta terveydenhuollossa terveydentilassa ei ole odotettavissa suuria tai ennakoimattomia muutoksia sairauden kokonaisennuste on selkeästi arvioitavissa. Avoterapiapäätös vuoden ajalle Jos sairaustilanne on korjautuva, on usein tarpeellista arvioida terapialla saavutettuja tuloksia ja terapian tarvetta vuosittain. Avoterapiapäätös tehdään vuoden ajalle esimerkiksi tilanteessa, jossa ratkaisu sisältää useampia eri terapioita avoterapian tarve ei näyttäydy pitkäaikaisena kuntoutuksen vaikuttavuutta asetettuihin tavoitteisiin nähden on syytä arvioida tiiviisti kysymyksessä on etenevä sairaus ja kuntoutuksen tavoitteet ovat muuttumassa hoidollisiksi. Kuntoutustarpeen arvioiminen ja päätöksenteko edellyttävät kuntoutussuunnitelmaa, jossa kuntoutujan kokonaistilanne on kuvattu, työ- ja/tai toimintakyvyn kannalta tarpeelliset toimenpiteet on perusteltu ja niiden tavoitteet on esitetty konkreettisesti. Ensisijaisesti tulee käyttää Kelan kuntoutussuunnitelmalomaketta KU 207. Yli vuoden kestävän päätöksen tekeminen Kuntoutuspäätöstä tehtäessä etuuskäsittelijä pyytää tarvittaessa asiantuntijalääkärin arvion myöntöedellytysten täyttymisestä ja lääketieteellisestä ennusteesta kuntoutussuunnitelman voimassaolon ajalle pyytää terveydenhuollolta tarvittaessa lisäselvitystä lääketieteellisistä perusteluista varmistaa korotetun tai ylimmän vammaisetuuden voimassaolon haetun kuntoutuksen ajalle ja tekee tarvittaessa yhteistyötä vammaisetuuskäsittelijän kanssa varmistaa palveluntuottajan kanssa tehdyn sopimuksen keston ja käyttää tarvittaessa asiakkaan ohjaamiseksi fraasia KKW03, joka ilmoittaa palveluntuottajan mahdollisesta vaihtumisesta myönnetyn jakson aikana seuraa kuntoutuksen toteutumista vuosittain palveluntuottajilta saatavien kuntoutuspalautteiden avulla. Kuntoutustarpeen arvioiminen pitkälle ajalle ei ole voimassa olevasta kuntoutussuunnitelmasta huolimatta kaikissa tilanteissa mahdollista. Jos Kelan asiantuntijalääkärin kannanoton mukaan kuntoutustarve voidaan luotettavasti arvioida esimerkiksi vain vuoden ajalle, asiakkaalle tehdään kuntoutuspäätös tälle ajalle. Vuoden ylittävää osaa ei hylätä vaan asiakasta ohjataan hakemaan kuntoutuksen jatkoa vuoden kuluttua. Myönteisessä päätöksessä käytetään lisäfraasia KKBBJ. Jos koko avoterapioita koskeva kuntoutushakemus hylätään, annetaan päätös kuntoutuksen hylkäämisestä vuoden ajalle. Asiakkaalle ei siten anneta päätöstä, jossa kuntoutus hylätään koko kuntoutussuunnitelman voimassaolon ajalta. Asiakas voi halutessaan hakea kuntoutusta uudelleen. Uuden hakemuksen käsittelemiseksi tulisi olla uutta selvitystä, jolla mahdollisesti on vaikutusta kuntoutustarpeen arviointiin. Moniammatillinen yksilökuntoutus 87

88 Moniammatillista yksilökuntoutusta koskeva hakemus ratkaistaan aina eri päätöksessä kuin yli vuoden ajalle tehtävä avoterapioita koskeva päätös, koska yksilökuntoutuksen tarve arvioidaan vuosittain, huolimatta siitä, että kuntoutussuunnitelmassa suositellaan vuosittaista yksilökuntoutusta. Jos asiakas on hakenut yksilökuntoutusta kuntoutussuunnitelman mukaisesti yli vuoden ajalle, päätös annetaan vain yhdestä yksilökuntoutuksen kokonaisuudesta kerrallaan. Kuntoutujan yksilöllisen tarpeen perusteella yksilökuntoutusta voidaan toteuttaa joko yhtenä kokonaisuutena tai jaksotettuna. Asiakasta ohjataan hakemaan yksilökuntoutusta tarvittaessa myöhemmin uudelleen. Myönteisessä päätöksessä käytetään lisäfraasia KKBBI. Seuranta Etuuskäsittelijä vastaa palautteen läpikäymisestä ja kirjaamisesta kuntoutusjärjestelmään Toteutustiedot-näytölle. Puutteelliseen tai epäselvään palautteeseen pyydetään tarvittaessa lisäselvitystä palveluntuottajalta. Jos kuntoutus ei ole palautteen perusteella toteutunut kuntoutuspäätöksen mukaisesti, tulee käsittelijän ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin. Etuuskäsittelijä seuraa 3.vuodeksi tehtyihin kuntoutuspäätöksiin liittyvien palautteiden saapumista TOKY-seurantaluettelon (Jatkolausunto puuttuu/vaikeavammaisten 3 vuoden päätökset) avulla ja pyytää tarvittaessa puuttuvia palautteita. Päätöksensaajat Päätöksensaajat Lääkinnällisessä kuntoutuksessa päätöksensaajia voivat olla kuntoutuja kuntoutujan huoltaja kuntoutujan edunvalvoja. Päätöksestä tiedottaminen Päätöksestä tiedottaminen Kelan tulee ilmoittaa kuntoutuspäätöksestä eri yhteistyötahoille. Tieto kuntoutuspäätöksestä on annettava kuntoutuksen toteuttajalle sekä muulle kuntoutujan hoidosta ja kuntoutuksesta sekä kuntoutussuunnitelman laatimisesta vastaavalle taholle. Kuntoutuspäätöksen sisällöstä saa luovuttaa tietoa vain siltä osin kuin tiedot ovat välttämättömiä kuntoutuksen toteuttamiseksi. Esimerkiksi tieto siitä, että asiakkaalla on resistentti bakteeri-infektio (ESBL, MRSA, VRE), on kuntoutuksen toteuttamisen kannalta välttämätön tieto. Etuuskäsittelijän tulee huolehtia sen välittämisestä palveluntuottajalle. Sovellettava lainkohta (KKRL 566/ ). Etuuskäsittelijä lähettää tiedot seuraavasti: Palveluntuottajalle tai kuntoutuslaitokselle tieto myönteisestä kuntoutuspäätöksestä paikan varauksena ja maksusitoumuksena 88

89 myönteisen päätöksen liitteenä kopiot kuntoutujan hakemuksesta ja muista kuntoutuksen toteuttamisen kannalta tarpeellisista asiakirjoista, kuten kuntoutussuunnitelmasta ja lääkärinlausunnosta tarvittaessa hylkäävä päätös, esimerkiksi esivalintakursseista. Kuntoutussuunnitelman laatineelle taholle tieto myönteisestä ja hylkäävästä kuntoutuspäätöksestä. Kuntoutuksessa turvakieltoasiakkaiden osoite- ja sähköpostiosoitetiedot tulee poistaa yhteistyötahoille lähetettävistä päätöksistä ja muista asiakirjoista. Asiakkaan suostumuksella sähköpostiosoite voidaan jättää näkyviin yhteistyötahoille lähetettäviin päätöksiin ja asiakirjoihin. Suostumus on kirjattava asiakkaan asiakirjoihin, jotta se voidaan jälkikäteen todentaa. Asiakkaan ilmoittamaa puhelinnumeroa ei tarvitse poistaa asiakirjoista. Tarvittaessa yhteydenpito palveluntuottajan ja turvakieltoasiakkaan välillä voi tapahtua Kelan välityksellä. Asiakasta voidaan myös ohjata olemaan itse yhteydessä palveluntuottajaan. Asiakkaan ohjaaminen Asiakkaan ohjaaminen Asiakasta on tarpeenmukaisesti ohjattava muiden kuntoutusmahdollisuuksien tai palvelujen piiriin, jos hänen kuntoutushakemuksensa hylätään Kelassa. Katso myös Asiakkaan ohjaaminen. Maksaminen Maksaminen Kela korvaa kuntoutuksesta aiheutuvat tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset kuntoutujalle tai hankitun kuntoutuspalvelun tuottajalle. Kuntoutuksesta aiheutuvina tarpeellisina kustannuksina korvataan myös kuntoutujan omaisille tai muille läheisille kuntoutukseen osallistumisesta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset, jos omaisen tai muun läheisen osallistuminen sisältyy KKRL 9 :n tai 12 :n mukaiseen kuntoutukseen. Sovellettava lainkohta (KKRL 566/ ). Lisäksi Kela korvaa kuntoutuksesta aiheutuvat tarpeelliset ja kohtuulliset matkakustannukset. Sovellettava lainkohta (KKRL 566/ ). Kuntoutuskustannusten korvaaminen Kuntoutuskustannusten korvaaminen Kuntoutujalle tai palveluntuottajalle korvataan kuntoutuksesta aiheutuvat tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset. Kuntoutustoimenpiteestä aiheutuvien kustannusten ja 89

90 saavutettavan hyödyn tulee olla järkevässä suhteessa siten, ettei vähäisestä lisähyödystä tule suuria kustannuksia. Kuntoutustoimenpiteitä myönnettäessä arvioidaan, että ne ovat tarpeellisia vaikuttavan kuntoutuksen toteuttamiseksi, kun tavoitteena on kuntoutujan työ- tai toimintakykyyn turvaaminen tai parantaminen. Kuntoutuksesta aiheutuvien kustannusten tulee olla kohtuullisia. Kustannuksia pidetään kohtuullisina Kelan järjestämien hankintamenettelyjen avulla. Korvattavat kustannukset Korvattavat kustannukset Kuntoutusetuuden maksaminen perustuu aina kuntoutujalle tehtyyn myönteiseen kuntoutuspäätökseen. Vaikeavammaisten lääkinnällisessä kuntoutuksessa korvauksen määrä perustuu Kelan ja palveluntuottajan kanssa tehtyyn ostopalvelusopimukseen. Vaikeavammaisten moniammatillisessa yksilökuntoutuksessa korvauksen määrään vaikuttaa lisäksi kuntoutujan toimintakykyyn perustuva palvelutason kaksiportainen vaativuusluokitus. Katso myös kohta Sisältö ja toteutus. Kuntoutusryhmä ylläpitää Kuntoutuksen apurekisterissä laskutuksessa ja maksamisessa hyväksyttyjä hintalajeja. Kuntoutusryhmä ja vakuutuspiirit ylläpitävät hyväksyttyjä hintoja Kuntoutuksen palveluntuottajarekisterissä, jossa ne ovat vakuutuspiirien toimistojen kyseltävissä OSKY-kyselyllä. Avoterapiapalvelujen hinnoitteluperusteet Avoterapiapalvelujen hinnoitteluperusteet Kotikäyntilisä Ohjauskäynti Verkostokäynti Erillinen korvaus matkustamisen kustannuksista Yhteistyökäynti Avoterapiapalvelun kesto on fysioterapian, musiikkiterapian, toimintaterapian, neuropsykologisen kuntoutuksen ja kuvataideterapian yksilöterapiassa sekä psykoterapian yksilö- ja perheterapiassa 45, 60 tai 90 minuuttia puheterapian sekä allas-, lymfa- ja ratsastusterapian yksilöterapiassa 45 tai 60 minuuttia ryhmä- ja monimuotoryhmäterapiassa minuuttia päiväkuntoutuksessa 5 tuntia. Kuntoutuja saa avoterapiaa koko palveluntuottajan laskuttaman ja Kelan päätöksen mukaisen ajan. Kuntoutuspalvelun hankinnassa terapiakerta hinnoitellaan siten, hinta sisältää esivalmistelutyöt, kirjaamisen ja jälkityöt, jotka tapahtuvat varsinaisen terapiaajan ulkopuolella. Kuntoutujan vaatteiden vaihtaminen ja muu vastaava valmistautuminen terapiaan ei tapahdu terapiakerran aikana. Myöskään matkaan käytetty aika ei sisälly terapiakertaan. 90

91 Kuntoutuspalvelun hinnoittelussa otetaan huomioon kaikki kuntoutuksesta aiheutuvat kustannukset, kuten toimistomaksut, kuntoutuksen toteuttamiseksi tarpeellinen avustaminen (esim. pukeutuminen allasterapiassa) tai terapioihin liittyvät maksut (esim. ratsastusterapiassa hevosen vuokra ja hevosen taluttajan kustannukset, allasterapiassa uimahallimaksut, päiväkuntoutuksessa ruokailu ja musiikkiterapiassa arvonlisävero) sekä kerran vuodessa annettava kirjallinen avoterapiapalaute. Ryhmä- ja monimuotoryhmäterapian hintaan kuuluu vuosittain kaksi kuntoutujien yksilökäyntiä. Näistä käynneistä ei makseta erillistä kustannusta eikä sopimuksen mukaisia ryhmäterapia- tai monimuotoryhmäterapiahintoja. Kotikäyntilisä Yksilöterapiassa, lukuun ottamatta allas- ja ratsastusterapiaa, terapian toteuttaminen kuntoutujan kotona, koulussa tai päiväkodissa on mahdollista, jos se on perusteltua kuntoutujan terveydentilan tai matkustamisesta aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen tai kuntoutuksen vaikuttavuuden lisäämisen vuoksi. Terapia voidaan toteuttaa kotikäyntinä silloin, kun päätöksessä on maininta kotikäyntinä toteuttavasta terapiasta. Katso kohta Koti-, päiväkoti- tai koulukäynti. Palveluntuottajalle voidaan maksaa kotikäyntilisä silloin, kun palveluntuottajalle aiheutuu matka ohjauskäynnistä, joka on myönnetty kuntoutuspäätöksessä. Katso kohta Ohjauskäynti. yhteistyökäynnistä, joita voi olla enintään 4 vuodessa. Katso kohta Yhteistyökäynti. liikuntamuotojen kokeilusta ja harrastuksiin ohjauksesta, joita voi olla enintään 5 vuodessa Katso kohta Avoterapioiden toteuttaminen. Kotikäyntilisän maksaminen ko. tilanteissa ei edellytä kotikäyntien myöntämistä kuntoutuspäätöksessä. Kotikäyntilisä on terapiakäynnin keston mukainen hinta korotettuna 50 %:lla, jos edestakainen matka on alle 36 kilometriä 70 %:lla, jos edestakainen matka on kilometriä 100 %:lla, jos edestakainen matka on yli 70 kilometriä. Jos kotikäynneistä aiheutuu vain yhdensuuntaisia matkoja, noudatetaan edellä mainittuja kilometrimääriä ja kotikäyntilisiä. Esimerkki kotikäyntilisän maksamisesta yhdensuuntaisilla matkoilla: Terapeutti asuu paikassa T Asiakas A asuu 95 km päässä T:stä Asiakas B asuu 5 km päässä asiakas A:sta Asiakas C asuu 25 km päässä asiakas B:stä ja 20 km päässä paikkakunnalta T. Kotikäyntilisät maksetaan seuraavasti: A asiakas yhdensuuntainen matka 95 km kotikäyntilisä 100 % B asiakas yhdensuuntainen matka A:lta B:lle 5 km kotikäyntilisä 50 % 91

92 C asiakas yhdensuuntainen matka B:ltä C:lle 25 km ja terapeutin kotimatka 20 km (= 45 km) kotikäyntilisä 70 %. Jos terapeutilla on hoidettavanaan matkan varrella muitakin kuin Kelan asiakkaita, kotikäyntilisän määrittelyssä suoritetaan kustannusten vertailu. Vertailussa ovat terapeutin todellisen matkan perusteella määritelty kotikäyntilisä ja laskennallinen kotikäyntilisä. Laskennallista kotikäyntilisää määriteltäessä otetaan huomioon matka lähtöpaikasta (terapeutin koti/toimipaikka/edellinen Kelan asiakas) Kelan asiakkaalle ilman käyntiä ulkopuolisella asiakkaalla. Todellisen matkan perusteella määriteltyä kotikäyntilisää verrataan laskennalliseen kotikäyntilisään ja terapeutille maksetaan kotikäyntilisä halvemman vaihtoehdon mukaan. Silloin kun saman käynnin yhteydessä samassa paikassa toteutetaan useamman henkilön kuntoutus, maksetaan korotus vain yhden henkilön laskussa. Ryhmä- ja monimuotoryhmäterapiassa sekä päiväkuntoutuksessa ei voi toteuttaa kotikäyntejä. Katso kohta Avoterapian toteuttaminen > Koti-, päiväkoti- tai koulukäynti. Erillinen korvaus matkustamisen kustannuksista Kotikäyntikorotuksen lisäksi palveluntuottajalle maksetaan erillinen matkakorvaus yli 100 kilometriä ylittävän yhdensuuntaisen yhdestä terapiakerrasta aiheutuvan kotikäyntimatkan osalta. Erillinen matkakorvaus korvataan verohallinnon voimassa olevien kilometrikorvausten mukaisesti. Esimerkiksi kun Oulun toimipisteestään lähtee palveluntuottaja toteuttamaan terapiaa Kajaanissa, aiheutuu palveluntuottajalle 180 kilometrin yhdensuuntainen matka, josta Kela korvaa terapiakäynnin kotikäyntikorotuksella ja tämän lisäksi palveluntuottajalle 80 kilometrin osalta erillisen matkakorvauksen eli 80 km x 0,44 euroa (verohallinnon kilometrikorvaus vuonna 2015). Ohjauskäynti Lapsen ja alle 18-vuotiaan nuoren yksilöterapioissa, lukuun ottamatta allas-, lymfa- ja ratsastusterapioita, voidaan tarvita vanhempien ohjauskäyntejä. Ohjauskäynnit voivat toteutua paitsi palveluntuottajan tiloissa myös kotona, päiväkodissa tai koulussa. Näihin tilaisuuksiin osallistuu aina vähintään toinen vanhemmista. Jos ohjauskäynti toteutetaan muualla kuin palveluntuottajan tiloissa, maksetaan palveluntuottajalle kotikäyntilisä. Ohjauskäyntien tulee olla myönnettynä kuntoutuspäätöksessä. Ohjauskäyntien määrä on enintään 10 kertaa vuodessa. Yksilöllisen tarpeen perusteella tai psykoterapiassa ohjauskäyntien määrä voi olla enintään 20 kertaa. Ohjauskäynnin kesto on pääsääntöisesti lapselle myönnetyn yksilöterapiakerran pituinen. Psykoterapiaan liittyvät ohjauskäynnit voi antaa muu psykoterapeutti kuin lapsen terapiaa toteuttava psykoterapeutti. Aikuisten kuntoutujien terapioihin ei voida liittää omaisen ja läheisen ohjauskäyntejä Yhteistyökäynti Yksilöterapiassa, lukuun ottamatta allas-, lymfa- ja ratsastusterapiaa, voivat terapeutit kuntoutujan tarpeen vaatiessa toteuttaa kuntoutujalle myönnetyistä terapiakäyntikerroista vuoden aikana enintään 4 terapiakertaa yhteistyökäyntinä, kun kuntoutujalle on myönnetty kaksi tai useampi terapia. 92

93 Yhteistyökäynnit sisältyvät kuntoutujalle myönnettyjen terapiakertojen määrään. Yhteistyökäynnin voi tarpeen mukaisesti järjestää kuntoutujan arkiympäristössä, esim. kotona, päiväkodissa, koulussa, palvelutalossa tai jonkun palveluntuottajan toimitiloissa. Terapeutit voivat yhdessä suunnitella yhteistyökäyntien toteutuksen. Yhteistyökäynti kestää enintään 45 minuuttia. Perustellusta syystä voidaan kaksi yhteistyökäyntiä (2 x 45 min) yhdistää, esimerkiksi pitkien välimatkojen vuoksi. Jos yhteistyökäynnit toteutetaan muualla kuin palveluntuottajan tiloissa, maksetaan palveluntuottajalle kotikäyntilisä. Ryhmä-, monimuotoryhmäterapiassa ja päiväkuntoutuksessa ei voi toteuttaa yhteistyökäyntejä Katso lisää kohta Avoterapian toteuttaminen>yhteistyökäynti Verkostokäynti Kuntoutuspäätöksen perusteella avoterapiaa toteuttava terapeutti voi osallistua kuntoutusta koskevaan verkostokäyntiin, jonka tarkoituksena on tarpeellinen tutustuminen kuntoutujan arkiympäristöön tai osallistuminen laitosmuotoisen kuntoutuksen palveluntuottajan toteuttamaan verkostoneuvotteluun tai kotikäyntiin (yhteensä enintään 2 kertaa vuodessa) terveydenhuollossa tehtävän lääkinnällisen kuntoutussuunnitelman laatiminen tai tarkistaminen (enintään 2 kertaa vuodessa) päivähoidossa tehtävän erityistä tukea tarvitsevan lapsen kuntoutussuunnitelman tai päivähoidossa tai koulussa tehtävän henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) laatiminen tai tarkistaminen (enintään 2 kertaa vuodessa) sosiaali- tai terveydenhuollon järjestämään vaativan apuvälineen käytönopetukseen ja sovitukseen osallistuminen silloin, kun se toteutetaan kuntoutujan arkiympäristössä (enintään 2 kertaa vuodessa) Verkostokäynnille on neljä erilaista hintalajia verkostokäynnin tarkoituksen mukaan (Apuväline, Arkiympäristö, HOJKS ja Kuntoutussuunnitelma). Yksilöterapiassa verkostokäynnistä korvataan palveluntuottajalle 60 minuutin terapiakerran hinta ilman kotikäyntilisää. Ryhmä-, monimuotoryhmäterapiassa ja päiväkuntoutuksessa korvausperusteena on 60 minuutin verkostokäyntihinta. Jos terapeutti laskuttaa verkostokäynnistä 2 kertaa 60 minuuttia, kuluvat molemmat vuoden aikana kyseiseen verkostokäyntiin käytettävissä olevat kerrat. Esimerkiksi, jos terapeutti osallistuu kuntoutujan koulun järjestämään 2 tuntia kestävään HOJKS-palaveriin ja laskuttaa siitä 2 kertaa 60 min, ei hän vuoden terapiajakson aikana enää voi osallistua toiseen HOJKSpalaveriin. Verkostokäynnin matkakustannukset korvataan Verohallinnon voimassa olevien kilometrikorvausten mukaisesti. Katso kohta Avoterapian toteuttaminen>verkostokäynti. 93

94 Matkakustannukset, yöpymisraha ja avustamisen korvaaminen Matkakustannukset, yöpymisraha ja avustamisen korvaaminen Kuntoutujalle ja kuntoutuspalveluntuottajalle korvataan kuntoutuksesta aiheutuneet tarpeelliset ja kohtuulliset matkakustannukset siten kuin sairausvakuutuslaissa säädetään. Kuntoutujalla, saattajalla, omaisella tai muulla läheisellä on oikeus yöpymisrahaan, jos hän on kuntoutuksen aloitusajan tai liikenneolosuhteiden vuoksi joutunut yöpymään matkalla kuntoutukseen ja hänelle on todistettavasti aiheutunut yöpymisestä kustannuksia. Kuntoutuja voi perustellusta syystä saapua kuntoutuslaitokseen edeltävänä iltana ennen moniammatillisen yksilöjakson tai kurssin alkua, esimerkiksi hankalien kulkuyhteyksien vuoksi. Kuntoutujan varmistaa etukäteen palveluntuottajalta majoituksen ja tarvitsemansa avustamisen järjestymisen. Kuntoutuja itse maksaa yöpymisen ja hakee siitä yöpymisrahan. Palveluntuottaja järjestää kuntoutujalle tarpeellisen avustamisen, jonka Kela korvaa kuntoutuskustannuksena palveluntuottajalle sovitun kiinteän hinnan mukaisesti käyttämällä hintalajia Muu hinta. Sovellettava lainkohta (KKRL 566/ ) Sovellettava lainkohta (SVL 1224/ luku) Katso myös sairaanhoitokorvausten etuusohjeet, Matkakustannukset. Lausuntopalkkiot Lausuntopalkkiot Mikäli Kela tarvitsee kuntoutushakemuksen liitteenä olevan lääkärinlausunnon lisäksi muita lääketieteellisiä lausuntoja tai selvityksiä, ne voidaan korvata erillisen Tutkimuslausunto-päätöksen perusteella. Kustannukset, joita Kela ei korvaa Kustannukset, joita Kela ei korvaa Kela ei korvaa toteutumatta jäänyttä kuntoutusta. Esimerkiksi, jos terapiakäynti peruuntuu tai kuntoutuja poistuu moniammatillisesta yksilökuntoutuksesta viikonlopun ajaksi, kuntoutuskorvausta ei makseta ko. ajalta. 94

95 Kuntoutuskustannusten laskuttaminen Kuntoutuskustannusten laskuttaminen Korvaukset maksetaan pääsääntöisesti niistä vakuutuspiirien toimistoista, joihin maksaminen on keskitetty. Kuitenkin esimerkiksi kehittämishankkeissa kuntoutuksen kustannuksia voidaan maksaa myös keskushallinnon kautta. Korvauksen saajan on esitettävä yksilöity lasku syntyneistä kustannuksista. Kuntoutuja laskuttaa kustannukset käyttämällä laskulomakkeena lomaketta KU 201 Kuntoutuslasku. Lomakkeisiin on liitettävä alkuperäiset tositteet. Palveluntuottaja laskuttaa kustannukset käyttämällä tilityslomaketta, joka toimii yksittäisten henkilöiden laskujen viitenumerollisena yhteenvetolomakkeena. Tilityslomakkeeseen liitetään henkilöiden yksilöidyt laskut. Laskuissa käytetään Kelan hyväksymiä hintalajeja ja hintoja. Käytettävät lomakkeet ovat lomake KU 206 Tilitys kuntoutuskustannuksista henkilöiden yksilöidyt laskulomakkeet, jotka ovat KU 203 Terapialasku, vaikeavammaisten kuntoutus, KU 205 Terapialasku, harkinnanvarainen kuntoutus tai KU 201 Kuntoutuslasku palveluntuottaja voi käyttää sekä tilityslomakkeena että laskulomakkeina omia lomakkeitaan, joissa ovat Kelan lomakkeita vastaavat tiedot. Lomakkeesta tulee käydä ilmi, että se koskee kuntoutuskustannuksia. Palveluntuottajan esittämä tilitys maksetaan sen jälkeen, kun palveluntuottaja on toimittanut maksamiseen vaadittavan selvityksen, kuten kuntoutuspalautteen, vakuutuspiirin toimistoon. Jos moniammatillinen yksilökuntoutus toteutuu jaksoissa, palveluntuottaja lähettää jaksosta kuntoutujan tarpeiden perusteella joko pelkän läsnäolotodistuksen tai lyhyen kuntoutuspalautteen. Myös jaksoissa toteutettavissa kursseissa, joissa on lyhyt esijakso tai väliseurantajakso, voidaan kustannukset maksaa kuntoutuspalautetta suppeamman selvityksen perusteella. Kelan tulee noudattaa kuntoutuskustannusten maksamisessa maksuehtolain (Laki kaupallisten sopimusten maksuehdoista, 30/2013) mukaista maksuaikaa, joka on enintään 30 päivää laskun vastaanottamisesta. Edellytyksenä on, että palveluntuottaja on toimittanut maksamiseen tarvittavat tiedot ja selvitykset. Jos Kela maksaa laskun myöhässä, viivästyskorko maksetaan vain palveluntuottajan vaatimuksesta. Vaatimus voi olla valmiina laskussa, mutta myös puhelimitse esitetty vaatimusesitys hyväksytään. Viivästyskorkoon oikeuttavien korkopäivien laskeminen alkaa välittömästi 31. päivästä laskun vastaanottamisesta. Laskun maksamiseen annettua 30 päivää ja korkopäivien määrää laskettaessa otetaan huomioon arki- ja pyhäpäivät. Viivästyskorko kaupallisissa sopimuksissa on 8 % + viitekorko. Kulloinkin voimassa oleva viivästyskorko kaupallisissa sopimuksissa tulee tarkistaa Suomen pankin sivuilta. Laskun maksamisen viivästymisestä aiheutunut korko maksetaan kuntoutuslaskuun liittyvänä muuna kustannuksena. Viivästyskorko lasketaan seuraavan kaavan mukaan: 95

96 Kaupallisten sopimusten viivästyskorko x korkopäivät x laskun summa 100 x 360 Viivästyskoron laskemisessa voidaan käyttää apuna viivästyskorkolaskuria. Palveluntuottaja voi lisäksi esittää vaatimuksen perintäkuluista, jos Kela maksaa laskun myöhässä. Kelalla on velvollisuus maksaa palveluntuottajan vaatimuksesta 40 euron vakiokorvaus, jos Kela viivästyy maksun suorittamisesta. Kelalla on myös velvollisuus maksaa vakiokorvauksen lisäksi palveluntuottajan vaatimat tosiasialliset perintäkulut siltä osin, kun ne ylittävät 40 euroa ja ovat kohtuulliset. Jos laskun maksaminen on viivästynyt palveluntuottajasta johtuvasta syystä, ei viivästyskorkoa eikä muita maksun viivästymisestä johtuneita kuluja makseta. Sovellettavat lainkohdat Laki kaupallisten sopimusten maksuehdoista Korkolaki 4a Laki saatavien perinnästä 10 ja 10e Laskutusaika Laskutusaika Kuntoutujan on haettava korvausta kuntoutuksesta aiheutuneista kustannuksista 6 kuukauden kuluessa palvelun antamisesta tai maksun suorittamisesta. Palveluntuottajan on laskutettava kuntoutuksesta aiheutuneet kustannukset viimeistään 2 kuukauden kuluessa palvelun antamisesta. Kurssien osalta tämä tarkoittaa sitä, että palveluntuottajan on laskutettava kustannukset kahden kuukauden kuluessa kunkin toteutuneen jakson päättymisestä lukien. Jos kuntoutuskurssiin tai moniammatilliseen yksilökuntoutukseen kuuluu käyntikertoja tai seurantapäiviä, voi palveluntuottaja laskuttaa näiden kustannukset yhdessä tai useammassa erässä. Kustannukset tulee kuitenkin laskuttaa viimeistään 2 kuukauden kuluessa viimeisestä käyntikerrasta tai seurantapäivästä. Korvaus tai osa siitä voidaan maksaa edellä mainittujen määräaikojen ylittymisestä huolimatta, jos maksun epääminen myöhästymisen vuoksi olisi kohtuutonta. Palveluntuottajien kohdalla kohtuusharkinnassa tulee ottaa huomioon lyhyt määräaika. Käytännössä palveluntuottaja voi menettää oikeuden korvaukseen lähinnä silloin, kun laskujen lähettäminen on myöhästynyt toistuvasti määräaikaa koskevasta huomautuksesta huolimatta ja myöhästynyt lasku on lähetetty huomattavasti määräajan jälkeen. Sovellettava lainkohta (KKRL 566/ ). 96

97 Maksunsaajat Maksunsaajat Oikeus saada korvausta kuntoutuksesta aiheutuvista kustannuksista kuuluu lähtökohtaisesti kuntoutujalle. Kuntoutujan lisäksi kuntoutusetuus voidaan tilanteesta riippuen maksaa myös muulle maksunsaajalle. Muut maksunsaajat ovat edunvalvoja tai laillisesti valtuutettu asiamies kunnan sosiaalihuollon toimielin toimeentulotukilain (TOTUL 1412/ ) perusteella ennakkona myönnetyn toimeentulotuen korvaukseksi kunta/kuntayhtymä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (AML 734/ ) ja (AML 734/ ) mukaisten kustannusten korvaukseksi kuntoutuspalveluntuottaja ostopalvelu- tai valtakirjasopimuksen tai Kelan hyväksynnän perusteella (Valtakirjasopimus koskee harkinnanvaraista psykoterapiaa, jossa terapeuttina on lääkäri tai psykiatri. Kustannuksista maksetaan tällöin myös sairausvakuutuslain mukainen korvaus.) palvelunantaja, esimerkiksi apuvälineen käytön opetuskustannusten laskuttaja tai tuki- tai lukiopettaja muu laskuttaja, esimerkiksi apuvälinekustannusten laskuttaja tai suoraan Kelaa laskuttava oppilaitos ulosottoviranomainen palveluntuottajan työkorvausten osalta. Kuntoutuskorvauksen laskuttajana voi toimia myös kuntoutuspalvelun tuottajan ilmoittama muu laskuttaja, esimerkiksi lääkäriasema. Maksunsaaja on näissä tapauksissa kuitenkin aina kuntoutuspalvelun tuottaja. Kunta / kuntayhtymä Maksaminen kunnalle/kuntayhtymälle Kunta voi periä ja nostaa henkilölle maksettavan kuntoutusetuuden samalta ajalta, jolta se on maksanut hänelle toimeentulotukea ennakkona odotettavissa olevaa etuutta vastaan (TOTUL 1412/ ). Kunnalla on oikeus saada kuntoutusetuus siitä päivästä alkaen, josta etuus olisi voitu maksaa hakijalle itselleen edellyttäen, että kunta on maksanut toimeentulotukea samalta ajalta. Oikeus ulottuu siihen päivään asti, johon kunta on maksanut toimeentulotukea kuntoutuspäätöksen antamishetkellä. Kuntoutuspäätöksen antamisen jälkeen myönnetty tai maksuunpantu toimeentulotuki ei ole odotettavissa olevaa etuutta vastaan maksettua toimeentulotukea, eikä tällainen toimeentulotuki oikeuta kuntaa kuntoutusetuutena maksettavan korvauksen saamiseen. Koska Kela ei saamansa maksuvaatimuksen perusteella kuitenkaan tiedä, kuinka pitkältä ajalta toimeentulotukea on kuntoutuspäätöksen antamishetkellä ehditty maksaa, Kela maksaa kuntoutusetuuden maksuvaatimuksen loppuun asti, ellei vaatimusta sitä ennen poisteta. Kunnan tehtävänä on huolehtia, että maksuvaatimus poistetaan siitä päivästä alkaen, josta kuntoutusetuuden maksamiselle ei ole enää edellytyksiä. Jos kunnan järjestämässä perhe- tai laitoshoidossa, esimerkiksi päihdekuntoutuksessa, oleva kuntoutuja saa kuntoutusetuutta, kunta voi periä ja nostaa samalta ajalta 97

98 maksettavan etuuden suoraan Kelalta käytettäväksi hoidosta, ylläpidosta tai huollosta määrätyn maksun korvaamiseen. Sovellettava lainkohta (AML 734/ ). Myös lastensuojelulain nojalla järjestämänsä perhehoidon, laitoshuollon (lastenkoti tms. lastensuojelulaitos) tai asumispalvelun aiheuttamista kustannuksista kunta voi periä kohtuullisen korvauksen samalta ajalta maksettavasta kuntoutusetuudesta. Sovellettava lainkohta (AML 734/ ). Kunnan tulee ilmoittaa maksuvaatimuksesta Kelalle kirjallisesti vähintään 2 viikkoa ennen etuuden maksupäivää. Ilmoituksessa on mainittava ajat, joilta toimeentulotukea on maksettu. Kuntoutujalle annetaan kirjallinen ilmoitus kuntoutusetuutena maksettavan korvauksen suorittamisesta kunnalle. Kuntoutuskustannusten korvaaminen kunnalle Regressi Kunnalla ei ole velvollisuutta järjestää vaikeavammaisen kuntoutujan lääkinnällistä kuntoutusta, jos sen järjestäminen kuuluu Kelan vastuulle. Kunnan velvollisuutena on kuitenkin järjestää kuntoutussuunnitelman mukainen lääkinnällinen kuntoutus niissä tilanteissa, joissa on epäselvää, kenen vastuulle kuntoutuksen järjestäminen kuuluu. Kun jälkikäteen ilmenee, että lääkinnällisen kuntoutuksen järjestäminen olisi kuulunut Kelan vastuulle, tulee Kelan korvata kunnalle kohtuulliset lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisestä aiheutuneet kustannukset. Kunnalle siis syntyy takautumis- eli regressioikeus Kelaa kohtaan. Kuntoutuskustannusten korvaaminen kunnalle voi perustua vain regressiin tai sopimussuhteeseen. Jos kunta on järjestänyt kuntoutussuunnitelman mukaista kuntoutusta siten, että myöhemmin käy ilmi kuntoutuksen vastuutahon olevan Kela, kunnalle syntyy regressioikeus Kelaa kohtaan. Edellytyksenä on, että kuntoutusta on asianmukaisesti haettu Kelasta. Kela voi järjestää ja korvata kuntoutusta aikaisintaan sen kalenterikuukauden alusta lukien, jona kuntoutushakemus jätettiin Kelalle. Kuntoutus voidaan erityisestä syystä myöntää takautuvasti, kuitenkin enintään kuuden kuukauden ajalta ennen sen hakemista. Erityisiä syitä ovat esimerkiksi tilanteet, joissa kunta on toimittanut asianmukaisen kuntoutussuunnitelman Kelaan, mutta Kela ei ole ohjannut kuntoutujaa hakemaan kuntoutusta. Kelan vastuu kuntoutuksen järjestämisestä voi tulla myös jälkikäteisesti ilmi, esimerkiksi tilanteessa, jossa muutoksenhakuaste myöntää hakijan vaatiman kuntoutuksen. Järjestämisvastuun selvittyä kunta voi hakea Kelalta kuntoutuksesta aiheutuneita kustannuksia sen mukaisesti kuin päätöksessä on todettu Kelan olevan vastuussa kuntoutuksen järjestämisestä. Kelan tulee olla asiassa aktiivinen ja lähettää päätös aina tiedoksi myös kuntoutussuunnitelman kirjoittaneelle taholle. Päätöksessä ilmoitetaan kunnalle mahdollisuudesta hakea jälkikäteen myönnetyltä ajalta korvausta. Kohtuullisena korvauksena pidetään hankinnassa muodostunutta keskimääräistä kustannustasoa. Regressiä maksettaessa ei tutkita terapeutin pätevyyttä. Kustannuksia 98

99 koskevan selvityksen tulee olla selkeä ja kustannusten perusteet eriteltyinä. Kelan laskutuslomaketta ei regressitilanteissa edellytetä. Regressitilanteessa Kela voi maksaa kunnalle aiheutuneet kustannukset myös silloin, kun kunta on toteuttanut kuntoutuspalvelut ostopalveluina yksityiseltä palveluntuottajalta. Regressi ja lisä- tai suorahankinta tilanteessa, jossa palveluntuottajaa ei ole saatavilla Jos kuntoutushakemuksen, kuntoutussuunnitelman ja muiden tarvittavien asiakirjojen perusteella myöntämisen edellytykset täyttyvät, mutta terapeuttia ei ole saatavilla, myönnetään kuntoutuspäätöksessä oikeus haettuun terapiaan (fraasi Myönnetty, palveluntuottajia ei saatavilla, KKBBF). Tässä tilanteessa voidaan kuntoutuspäätöksen mukaisesti korvata kunnalle regressinä mahdolliselta takautuvalta ajalta ko. terapiasta aiheutuneet tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset. Ne korvataan siitä alkaen, kun kuntoutus on päätöksessä myönnetty ja siihen saakka, kun Kela on ratkaissut hakemuksen ja katsonut olevansa vastuussa kuntoutuksen järjestämisestä. Kun myönteisen kuntoutuspäätöksen perusteella on todettu, että vastuu kuntoutuksen järjestämisestä kuuluu Kelalle, ei tulevaa aikaa voida enää korvata kunnalle regressinä. Näissä tilanteissa on Kelalla velvollisuus aktiivisesti selvittää, miten palvelu voidaan järjestää. Jos nykyiset palveluntuottajat eivät voi tuottaa palvelua, tarvittava palvelu hankintaan joko lisähankintana tai suorahankintana. Kela voi ostaa kuntoutuspalveluja julkiselta taholta vain silloin, kun palveluja ei ole saatu hankittua yksityiseltä puolelta. Katso lisäksi kohta Kuntoutuspalvelujen hankinta > Muut hankintamenettelyt Sovellettavat lainkohdat Terveydenhuoltolaki 29 KKRL 14 ja 53 Ulosotto Ulosotto Palveluntuottajalle maksettava työkorvaus on ulosmittauskelpoinen, joten se voidaan maksaa suoraan ulosottoviranomaiselle. Kuntoutujalle suoritettavia korvauksia kuntoutuskustannuksista tai myönnettyä elinkeinotukea ei saa ulosmitata. 99

100 Maksuosoite Maksuosoite Korvaus kuntoutuksesta aiheutuneista kustannuksista maksetaan etuuden saajan osoittamalle tilille Suomessa toimivaan rahalaitokseen. Korvaus voidaan tarvittaessa maksaa myös ulkomaille. Kuntoutujalle korvaus voidaan poikkeuksellisesti maksaa myös postiosoituksena tai käteisellä. Jos etuus maksetaan maksuosoituskortilla, etuuskäsittelijän tulee ottaa yhteyttä tietohallinto-osaston maksupalveluun. Maksuosoitteen muutokset tehdään maksunsaajan kirjallisen ilmoituksen perusteella. Ennakonpidätys Ennakonpidätyksen yleiset periaatteet Tuloverolain mukaan henkilö voi olla Suomessa joko yleisesti verovelvollinen tai rajoitetusti verovelvollinen. Yleisesti verovelvollinen on henkilö, joka verotuksellisesti asuu Suomessa. Hän on velvollinen suorittamaan Suomessa veroa sekä Suomesta että ulkomailta saamastaan tulosta. Kela toimittaa ennakonpidätyksen yleisesti verovelvolliselle maksamastaan etuudesta tai eläkkeestä, jos niitä ei ole säädetty verovapaiksi (TVL 1535/ ). Ennakonpidätys tehdään myös työkorvauksesta, jos sen saajaa ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin. Rajoitetusti verovelvollinen on henkilö, joka ei vakinaisesti asu Suomessa. Hän on velvollinen maksamaan Suomessa veroa vain Suomesta saamastaan tulosta. Tällaisen henkilön verotuksessa sovelletaan pääasiallisesti rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annettua lakia. Lue lisää Ennakonpidätys > Lähdevero Ulkomailla asuvan henkilön Suomesta maksettavasta eläketulosta ei peritä lähdeveroa, vaan siitä toimitetaan ennakonpidätys. Perusteet Ennakonpidätyksen perusteet Ennakkoperintäasetuksessa ja Verohallinnon päätöksessä ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä säädetään, millä perusteilla ennakonpidätys toimitetaan Kelan maksamista etuuksista ja veronalaisista työkorvauksista. Perus- ja lisäprosentti Ennakonpidätys toimitetaan palkkaa varten määrätyn perusprosentin mukaan siltä osin, kun maksettava määrä ei ylitä Verohallinnon määrittelemää henkilökohtaista tulorajaa. 100

101 Tulorajan ylittävältä osalta pidätys toimitetaan lisäprosentin mukaan. Asia koskee myös eläkkeensaajaa, jos hänelle on määrätty palkan pidätysprosentti. Arkipäiviltä maksettavissa etuuksissa tulorajan vuosimäärä jaetaan 300:lla ja kuukausikohtaisissa etuuksissa 12:lla. Työkorvauksissa maksettava määrä jaetaan 365:llä ja kerrotaan laskuun sisältyvien päivien lukumäärällä. Muu henkilökohtainen prosentti Ns. freelancerina työskentelevillä on palkkaa ym. ennakonpidätyksenalaista tuloa varten vain yksi henkilökohtainen pidätysprosentti. Eläketuloa varten on erikseen henkilökohtainen pidätysprosentti sekä säännöllisesti että takautuvasti maksettavia eläkeeriä varten. Sivutuloprosentti Jos henkilöllä on päätoimen ohella sivutuloa, toimitetaan ennakonpidätys sivutuloa varten määrätyn pidätysprosentin mukaan. Sivutulon prosenttiluku on yleensä sama kuin henkilön lisäprosentti. Rajoitetusti verovelvollinen voi toimittaa Kelaan sivutuloverokortin. Portaikkoverokortti Portaikkoverokortissa henkilökohtainen ennakonpidätysprosentti muuttuu kiinteiden tulorajojen täyttyessä. Portaikkoverokortin perusteella tehtävä ennakonpidätys on kuitenkin aina vähintään 20 %. Portaikkoverokorttia ei käytetä opintorahan ja työttömyysetuuksien ennakonpidätyksen laskennassa. Jos portaikkoverokortti on rekisteröity henkilölle, joka saa opintorahaa, viedään opintorahan määrä portaikkoverokortin kertymään ohjelmallisesti. Portaikkoverokorttia voidaan käyttää vain, jos maksunsaaja on toimittanut kortin alkuperäisenä Kelaan. Tulorajojen määrissä otetaan huomioon koko verovuoden (kalenterivuoden) kaikki tulot, myös muualta kuin Kelasta maksetut. Koko kalenterivuoden tulot huomioidaan, vaikka portaikkoverokortti otetaan käyttöön kesken vuotta uusien ennakonpidätysperusteiden voimaan tullessa. Maksun päätyttyä kirjoita portaikkoverokorttiin maksettu määrä ja palauta kortti maksunsaajalle. Määräprosentti Ennakkoperintäasetuksessa ja Verohallinnon päätöksessä on määritelty tilanteita, joissa ennakonpidätys määräytyy eläkkeissä, muissa etuuksissa ja työkorvauksissa kaavamaisesti määräprosentin perusteella. Prosenttitaulukko Sairausvakuutuslain mukaisissa päivärahoissa ja kuntoutusrahassa pidätys toimitetaan Verohallinnon päätöksessä olevan prosenttitaulukon mukaan. (VeroHp ennakonpidätyksen toimittamistavasta ja määrästä 6 3 mom.) 101

102 Muutosverokortti Maksunsaaja voi hakea Verohallinnolta muutosta ennakonpidätykseen. Jos Verohallinto antaa maksunsaajalle sosiaalietuutta tai eläkettä taikka opintorahaa varten myönnetyn muutosverokortin, se saadaan pääsääntöisesti suorasiirtona Kelaan, jolloin tiedot kirjautuvat ohjelmallisesti. Jos Verohallinto tai asiakas toimittaa muutosverokortin suoraan toimistoon, rekisteröi muutosverokortin tiedot HEMU-tapahtumalla. Verohallinto merkitsee muutosverokorttiin tiedon siitä, mihin tarkoitukseen sitä voidaan käyttää. Sosiaalietuuksien ennakonpidätyksessä voidaan käyttää vain sosiaalietuutta varten annettua muutosverokorttia. Kuitenkin opintorahassa ja eläkkeissä voidaan käyttää vain näitä varten annettua muutosverokorttia. Muutosverokortissa on pidätysprosentti, jota käytetään verokortissa olevaan euromääräiseen tulokertymään asti, jonka jälkeen käytetään korttiin merkittyä korkeampaa pidätysprosenttia. Tulokertymää laskettaessa huomioidaan voimassaoloaikana maksetut etuudet tai työkorvaukset. Jos muutosverokorttia käytetään vuodenvaihteen yli, tulokertymän seuranta aloitetaan alusta. Eläkettä varten annetussa muutosverokortissa ei ole tulokertymää. Muutosverokortissa voi myös olla merkittynä vain yksi pidätysprosentti. Rajoitetusti verovelvollinen voi toimittaa Kelaan muutosverokortin. Maksunsaajan pyyntö Ennakonpidätysprosenttia voidaan korottaa etuuden, eläkkeen tai työkorvauksen saajan omasta pyynnöstä ilman Verohallinnon laskemaa uutta pidätysprosenttia. Etuuden, eläkkeen tai työkorvauksen saaja voi pyytää korotusta joko kirjallisesti tai suullisesti. Lähdevero Lähdevero Verohallinnon antamaa lähdeverokorttia käytetään maksettaessa päivärahaetuuksia, kuntoutusrahaa, lastenhoidon tukea ja opintorahaa. Lähdeverokorttia käytetään myös maksettaessa kuntoutuksen ja lastenhoidon tuen työkorvauksia, ellei saaja kuulu ennakkoperintärekisteriin. Sosiaalietuuksien lähdevero on pääsääntöisesti 35 prosenttia. Jos Kela maksaa etuutta vajaalta kuukaudelta, etuudesta vähennetään maksun yhteydessä ohjelmallisesti 17 euroa/päivä (kalenteripäivä). Jos Kela maksaa etuutta kokonaiselta kuukaudelta, etuudesta vähennetään ohjelmallisesti 510 euroa/kuukausi. Erotuksesta peritään lähdevero. (Laki rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta 672/ ) Kuntoutuksen ja lastenhoidon tuen työkorvauksista peritään vero lähdeverokorttiin merkityn prosentin mukaisesti. Lähdeverovähennystä ei tehdä ohjelmallisesti. Pidätyksestä saat tehdä lähdeverovähennyksen, mikäli siitä on merkintä verokortissa. Maksa korvauksen saajalle ennakonpidätyksen korjaus tai ohjaa korvauksen saaja tarvittaessa kääntymään Verohallinnon puoleen verotuksen oikaisemiseksi. 102

103 Lähdeveron alaisista etuuksista ei peritä sairaanhoitomaksua (1,5 %), vaikka kortissa olisi merkintä sen perimisestä. Rajoitetusti verovelvollinen voi toimittaa Kelaan muutos- tai sivutuloverokortin. Jos rajoitetusti verovelvollinen ei pyydä Verohallinnolta muutosverokorttia, verotetaan häntä lähdeverokortin mukaisesti. Työkorvausten saajien verotus Työkorvausten saajien verotus Työkorvausten maksamisen yhteydessä tutkitaan ohjelmallisesti, onko työkorvauksensaaja merkitty ennakkoperintärekisteriin, toimitetaan tarvittaessa ennakonpidätys tai peritään lähdevero. Työkorvauksista toimitetaan ennakonpidätys tai peritään lähdevero vain, jos saajaa ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin. (EPL 1118/ ) Työkorvauksen maksajana Kela on velvollinen tarkistamaan aina ennen suorituksen maksamista, onko työkorvauksen saaja ennakkoperintärekisterissä vai ei. Voit luottaa APKY/ Työkorvauksen saajan verotusperusteet -toiminnolla näkyvään suorasiirtona saatuun ennakkoperintärekisterissäolotietoon. Tiedon voit tarkistaa myös Jos Verohallinto tai työkorvauksen saaja on kirjallisesti ilmoittanut Kelalle ennakkoperintärekisteristä poistamisesta, rekisteröi tieto ennakkoperintärekisterissäolotiedon päättymisestä APRE/Työkorvausten saajien verotusperusteet -toiminnolla. Tietojen saanti ja käyttöönotto Tietojen saanti ja käyttöönotto Etuuksien ennakonpidätyksen toimittamisessa käytetään hyväksi Kelaan suorasiirtona saatuja ennakonpidätysperusteita. Maksunsaaja voi toimittaa Kelaan myös verokortin tai ilmoittaa muun pidätysperusteen. Lue lisää kohdasta Oma pyyntö (Tiedot maksusaajalta > Oma pyyntö) Työkorvauksista ei toimiteta ennakonpidätystä, jos saaja on merkitty ennakkoperintärekisteriin. Rajoitetusti verovelvollisen eläkkeensaajan myöntöpäätöksen yhteydessä käsittelijä lähettää pääkaupunkiseudun verotoimistoon ennakonpidätysprosentin pyyntökirjeen. Verotoimisto antaa sen perusteella eläkettä varten kirjoitetun henkilökohtaisen pidätysprosentin. 103

104 Suorasiirtotiedot Suorasiirtotiedot Kela saa suoraan Verohallinnolta vuosittain tiedot Suomessa verovelvollisten etuudensaajien ennakonpidätysperusteista. Muutosverokortit saadaan Kelaan suoraan Verohallinnolta joka arkipäivä. Kela tarkistaa vuosittain Verohallinnolta tiedon työkorvauksen saajien (päivähoidon-/ kuntoutuspalveluntuottajat) ennakkoperintärekisterissäolosta helmi- ja elokuussa. Tarkistus tehdään suorasiirtopyyntönä ohjelmallisesti. Eläkettä varten määrätyt henkilökohtaiset ennakonpidätysprosentit saadaan Kelan pyynnöstä yleisesti ja rajoitetusti verovelvollisille eläkkeensaajille, joiden eläke on maksussa marraskuussa tai joille eläke on myönnetty etukäteen. Pyyntö lähetetään ohjelmallisesti yleensä marraskuussa ja siinä ilmoitetaan arvio seuraavana vuonna maksettavasta eläkkeestä. Verohallinnolta saadut uudet ennakonpidätysprosentit seuraavaa vuotta varten tallennetaan järjestelmään ohjelmallisesti. Verohallinnolta suoraan saadut ennakonpidätysprosentit otetaan vuosittain käyttöön erikseen ilmoitettavana ajankohtana. Siihen asti käytetään edellisen vuoden joulukuussa voimassa olleita ennakonpidätysperusteita. Tiedot maksunsaajalta Tiedot maksunsaajalta Verokortti Oma pyyntö Lähdevero Jos maksunsaaja tai Verohallinto toimittaa sosiaalietuutta, opintorahaa, eläkettä tai työkorvausta varten muutosverokortin, ennakonpidätys lasketaan muutosverokortin mukaisesti. Tarkistettua ennakonpidätystä sovelletaan yleensä seuraavan maksuerän alusta lukien. Takautuvaan aikaan kohdistuvan muutoksen voi kuitenkin ottaa huomioon, jos muutosverokortin voimassaoloaika ulottuu maksettujen erien ajalle. Lue lisää Ennakonpidätyksen korjaus ja palautus Palkkaa varten annettuja muutosverokortteja ei käytetä etuuksien ennakonpidätyksessä. Rajoitetusti verovelvollinen voi pyytää Verohallinnolta muutos- tai sivutuloverokortin. Verohallinto toimittaa verokortin postitse Kelaan. Ennakonpidätysprosenttia voidaan korottaa etuuden, eläkkeen tai työkorvauksen saajan omasta pyynnöstä ilman Verohallinnon laskemaa uutta pidätysprosenttia. Etuuden, eläkkeen tai työkorvauksen saaja voi pyytää korotusta joko kirjallisesti tai suullisesti. Lähdeverotusta varten etuuden tai työkorvauksen saaja toimittaa lähdeverokortin. Lähdeverokortin pitää olla Kelaa varten kirjoitettu. Rajoitetusti verovelvollinen voi 104

105 toimittaa Kelaan muutos- tai sivutuloverokortin. Jos rajoitetusti verovelvollinen ei pyydä Verohallinnolta muutosverokorttia, verotetaan häntä lähdeverokortin mukaisesti kuten nykyisinkin. Eläkkeistä ei peritä lähdeveroa, vaan rajoitetusti verovelvolliselle eläkkeensaajalle määrätään ennakonpidätys. Ennakonpidätyksen tallennus Ennakonpidätyksen tallennus Ennakonpidätystietojärjestelmään tallennetaan kaikki etuudensaajien ja Verohallinnon toimittamat ennakonpidätysperusteet. Rekisteröi tiedot valitsemalla HEMU-aloitusvalikolta Ennakonpidätystiedot. Rajoitetusti verovelvollisten eläkkeensaajien ennakonpidätysperusteet tallennetaan Ulkomaan yksikössä, TK-eläkkeen ratkaisuryhmässä tai Maksupalvelussa. Verokortit ja/tai niiden kopiot säilytetään tallennuksen jälkeen Kelassa. Palauta portaikkoverokortti maksunsaajalle maksun päättyessä. Lakkauta kortin voimassaolo valitsemalla HEMU/Ennakonpidätystiedot/Muutostieto, jolloin saat toiminnon tulosteena saatekirjeen verokortin palauttamiseen. Verokorteissa olevia tulorajoja seurataan ohjelmallisesti. Kertymätiedot päivitetään ohjelmallisesti maksujen eräajoissa ja palautusten kirjaamisen yhteydessä. Palautuksen kirjaaminen ei aina korjaa kertymää. Tällöin saat ilmoituksen, jonka perusteella sinun tulee korjata kertymä. Etuuksien kuittauksissa kertymätiedot korjataan ohjelmallisesti. Kelan selvitettävä Kelan selvitettävä Selvitä uusien kuntoutuspalveluntuottajien ja päivähoidontuottajien ennakkoperintärekisteriin kuuluminen. Ennakkoperintärekisterissä olon voi selvittää Yritys- ja yhteisötietojärjestelmästä osoitteestaa tai palvelunumerosta Jos yrittäjä on merkitty ennakkoperintärekisteriin, YTJ-tietopalvelussa kohdassa Rekisteröinnit näkyy tieto Ennakkoperintärekisteri ja tila Rekisterissä sekä alkupäivä. Näytä rekisterihistoria -toiminnolla saat tiedon mahdollisesta ennakkoperintärekisteriässäolon loppupäivästä. Ennakkoperintärekisteriin kuulumisen jatkuminen selvitetään ohjelmallisesti suoraan Verohallinnolta. Lue lisää Ennakonpidätys > Työkorvausten saajien verotus. Rekisteröi tieto työkorvauksen saajan ennakkoperintärekisterissäolosta toiminnolla APRE/Työkorvausten saajien verotusperusteet. Tietojen tallennus edellyttää, että työkorvauksen saajan perustiedot on tallennettu. 105

106 Rekisteröi verotusperusteisiin myös järjestelmästä saatava ennakkoperintärekisteröinnin voimassaolon seuraava tarkistuspäivä verotusperusteen päättymispäiväksi. Toimittaminen Toimittaminen Ennakonpidätys toimitetaan ennakkoperintäasetuksen (1124/1996) ja Verohallinnon päätöksen ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä mukaisesti. Ensisijaisia pidätysperusteita ovat muutosverokortti lähdeverokortti tai oma ilmoitus muuta perustetta suuremmasta pidätysprosentista. Ennakonpidätyksen määrä lasketaan ohjelmallisesti maksuerittäin euroina ja sentteinä. Kuntoutusetuudet Kuntoutusetuudet Kuntoutuspalveluntuottajat ovat pääsääntöisesti ennakkoperintärekisterissä, jolloin heille maksetusta työkorvauksesta ei tehdä ennakonpidätystä. Sen sijaan jokaisen työkorvauksen maksun yhteydessä tutkitaan ohjelmallisesti, kuuluuko maksunsaaja ennakkoperintärekisteriin. Lue lisää: Työkorvausten saajien verotus Korvauksesta vähennetään mahdollisen arvonlisäveron osuus ennen ennakonpidätyksen toimittamista. Jos palveluntuottaja vaatii muun kuluosuuden huomioon ottamista, ohjataan hänet ao. verotoimistoon hakemaan ennakonpidätysprosentin alennusta. Kuntoutusetuuksissa ei käytetä suorasiirtona saatuja ennakonpidätysperusteita, vaan työkorvausten saajan on toimitettava Kelaan verokortti tai sen kopio. Ennakonpidätys työkorvauksesta toimitetaan perus- ja lisäprosentin mukaan tai sivutuloverokorttiin merkityn henkilökohtaista pidätysprosenttia koskevan määräyksen mukaan tai muuhun ko. tarkoitusta varten myönnettyyn verokorttiin merkityn henkilökohtaisen ennakonpidätysprosentin mukaan. Jos verokorttia ei ole toimitettu Kelaan, pidätys tehdään 60 %:n suuruisena. Yhteisölle ja yhtymälle maksettavasta korvauksesta toimitetaan ennakonpidätys 13 % suuruisena, ellei yhteisöä tai yhtymää ole merkitty ennakkoperintärekisteriin. 106

107 Ennakon korjaus Ennakonpidätyksen korjaus ja palautus Muutosverokortti Voit korjata ennakonpidätyksen, jos Kelaan on tullut muutosverokortti, joka on voimassa takautuvasti. Jos muutosverokortin voimassaolo alkaa edellisen vuoden puolelta, voit korjata ennakonpidätyksen kuluvan vuoden toukokuun loppuun saakka. Palautettavan määrän on myös oltava maksussa viimeistään toukokuun lopussa. Esimerkki Kelaan on tullut verokortti 5.1 ja se on voimassa 1.11 alkaen. Verokortti on voimassa enintään saakka. Ennakonpidätys voidaan korjata alkaen. Korjaus voidaan tehdä kuluvan vuoden toukokuun loppuun mennessä, jolloin myös.palautettavan määrän on oltava viimeistään maksussa. Lähdevero Jos etuudesta on peritty liikaa lähdeveroa, voit korjata liikapidätyksen vain saman maksuvuoden aikana. Palveluntuottaja ennakonpidätysrekisteriin Korjaa ennakonpidätys aina silloin, kun työkorvauksensaaja ilmoittaa kesken vuotta tiedon ennakkoperintärekisteriin kuulumisesta. Kelan virhe Jos Kela on toimittanut ennakonpidätyksen virheellisesti liian suurena, voit korjata virheen ilman muutosverokorttia. Kelan virhe on kyseessä esimerkiksi silloin, kun Verohallinnon antama ennakonpidätysprosentti on tallennettu väärin liian suurena. Korjauksen voit tehdä verovuotta seuraavan vuoden toukokuun loppuun saakka. Palautettavan määrän on oltava maksussa viimeistään toukokuun lopussa. Verovuosi on kalenterivuosi, jolta vero määrätään. Ennakonpidätyksen korjaaminen Voit korjata ja maksaa liikaa perityn ennakonpidätyksen HERE-aloitusvalikon Ennakonpidätyksen korjaus -toiminnolla. Maksupalvelu tekee RAKE-eläkkeiden ennakonpidätyksen korjaukset ja palautukset. Takaisin maksetut etuudet Takaisin maksetut etuudet Veronalaista etuutta voidaan periä takaisin nettomääräisenä niin kauan kuin Kela voi ilmoittaa Verohallinnolle veronalaisen etuuden ja ennakonpidätyksen määrien muutokset vuosi-ilmoituksena. Maksettua etuutta voidaan periä takaisin ja kuitata nettomääräisenä 107

108 etuuden maksuvuotta seuraavan vuoden toukokuun loppuun saakka. Tämän jälkeen perintä ja kuittaus tehdään bruttomääräisenä. Jos etuudensaaja maksaa takaisin etuutta sellaiselta vuodelta, jonka vuosi-ilmoituksen korjauksineen Kela on jo antanut Verohallinnolle, Kela ilmoittaa palautetun etuuden määrän Verohallinnolle takaisinmaksuvuotta seuraavan vuoden tammikuussa. Ilmoitus tehdään vuosiilmoituksen yhteydessä. Etuudensaajalle lähetetään ohjelmallisesti tosite, johon on etuuksittain eritelty tiedot Verohallinnolle annetusta ilmoituksesta. Verohallinto ottaa palautetun etuuden määrän huomioon takaisinmaksuvuoden verotuksessa puhtaan ansiotulon vähennyksenä. (TVL 1535/ a 1 ja 2 mom.) Kela ilmoittaa myös työpaikkakassojen perimien etuuksien korjaustiedot Verohallinnolle. Lastenhoidon tuen työkorvauksia ei peritä takaisin työkorvauksen saajalta, vaan lastenhoidon tuen hakijalta. Perhe ja hoidon tuottaja hoitavat yksityisen hoidon tuen veronoikaisuasiat suoraan Verohallinnon kanssa. Lastenhoidon tuen hoidon tuottajille maksettujen työkorvausten takaisinperintä- ja kuittaustiedoista ei ilmoiteta muutostietoja Verohallinnolle. Maksupalvelu ilmoittaa kuntoutuksen työkorvausten palautukset Verohallinnolle. Regressisuoritukset Regressisuoritukset Eri laitosten väliset ja (Kelan) saman maksajan eri veronalaisten etuuksien väliset regressisuoritukset käsitellään ja maksetaan verottomina bruttomäärinä. Jos kuitenkin regressinä perittävä etuus tai sen osa on verotonta, on maksettava etuus verottomalta osin veronalaista esim. kun kuntoutusrahasta peritään opintotuen asumislisää. (TVL 1535/ a 3 mom.) Lue lisää regressiperinnästä ao. etuuden ohjeesta Regressiperintä-kohdasta. Asiakkaan veronalaista tuloa on aina hänelle itselleen maksettu etuus. Verohallinnolle ei ilmoiteta verovapaina käsiteltyjä regressimaksuja. Vuosi-ilmoitukset Vuosi-ilmoitukset Maksupalvelu ilmoittaa vuosi-ilmoituksella Verohallinnolle tiedot maksetuista etuuksista ja työkorvauksista sekä niistä toimitetuista ennakonpidätyksistä, lähdeveronalaisista suorituksista ja maksetuista lähdeveroista. Maksupalvelu toimittaa Verohallinnolle vuosi-ilmoituksen maksuvuotta seuraavan tammikuun loppuun mennessä ja lähettää etuudensaajille samansisältöisen yhteenvedon sekä työkorvausta saaneille tositteen Verohallinnolle annetuista tiedoista. Jos työkorvauksen saaja pyytää toiminnan päättyessä tositetta maksetuista määristä, tulosta hänelle tosite. 108

109 Maksupalvelu ilmoittaa osakeyhtiöille, osuuskunnille ja rekisteröidyille yhdistyksille maksetut työkorvaukset kuukausittain eriteltyinä Verohallinnolle. Vuosi-ilmoituksessa Verohallinnolle ilmoitetut etuudet otetaan verotuksessa huomioon Kelan antamien tietojen perusteella eikä etuudensaaja ilmoita niitä veroilmoituksessaan. Eläkkeiden ja etuuksien vuosi-ilmoitustiedot ja mahdolliset korjaustiedot ovat toimistojen kyseltävissä HEKY > Etuussummat > Verotusta varten annetut tiedot. Päivähoidontuottajien vuosi-ilmoitukset ja mahdolliset korjaustiedot ovat toimistojen kyseltävissä APKY-aloitusvalikolta kohdassa 'Maksetut työkorvaukset' valinnalla 'Verotukseen annetut tiedot'. Tietojen korjaaminen Vuosi-ilmoitustietoja voidaan korjata ennen verotuksen vahvistamista, jos etuuden tai ennakonpidätyksen määrä muuttuu esimerkiksi takaisinperinnän vuoksi. Edellisen vuoden nettopalautukset on tehtävä toukokuun loppuun mennessä. Maksupalvelu voi korjata virheellisiä tietoja heinäkuun loppuun saakka. Maksupalvelu lähettää korjatuista tiedoista aina ilmoituksen myös etuudensaajalle. Kuukausivalvonta Kuukausivalvonta Talousosasto tekee kuukausittain (viimeistään 10. päivä) Uudenmaan verovirastolle valvontailmoituksen ennakonpidätyksistä ja lähdeveroista. Ilmoitus sisältää ilmoituskuukautta edeltävän kuukauden tiedot. Ennakonpidätys ja lähdevero maksetaan kuukausittain viimeistään maksukuukautta seuraavan kuukauden 10. päivänä. Ilmoitusvelvollisuus Ilmoitusvelvollisuus Kuntoutujan tulee ilmoittaa Kelaan kaikista muutoksista, joilla on tai voi olla vaikutusta hänelle myönnettyyn kuntoutusetuuteen. Olosuhteiden muutos Olosuhteiden muutos Kuntoutujan on viipymättä ilmoitettava Kelalle, jos kuntoutus keskeytyy, kuntoutuksen aloittaminen siirtyy tai kuntoutuksen ajankohta muuttuu siten, että se vaikuttaa oikeuteen saada etuutta tai pienentää etuuden määrää. Etuuskäsittelijä tutkii ilmoituksen vaikutuksen myönnettyyn kuntoutukseen, tekee ratkaisuun tarvittavat muutokset ja ilmoittaa niistä palveluntuottajille. Kuntoutuja ja palveluntuottaja eivät voi yleensä keskenään sopia kuntoutuksen ajankohtaan tehtävistä muutoksista. Jos esimerkiksi kuntoutuja ei voi aloittaa kurssia tai 109

110 jatkaa jo aloittamaansa kurssia, hänen tulee ilmoittaa esteestä Kelaan. Etuuskäsittelijä tutkii, onko kurssin vaihtamiseen olemassa ennalta arvaamaton pätevä syy, kuten sairastuminen tai työhön tai lastenhoitoon liittyvä syy. Jos pätevä syy on olemassa, aikaisempi päätös lakkautetaan ja kuntoutujalle tehdään uusi ratkaisu kuntoutujalle sopivasta kurssista. Jos Kela saa tietoonsa sellaisen kuntoutujan olosuhteissa tapahtuneen muutoksen, joka voi vaikuttaa tälle myönnettyyn tai maksettavaan etuuteen, etuuskäsittelijä pyytää kuntoutujalta selvityksen olosuhteiden muutoksesta. Etuuskäsittelijä tekee selvityksen perusteella tarvittavat toimenpiteet, esimerkiksi lakkauttaa kuntoutuspäätöksen. Sovellettava lainkohta (KKRL 566/ ). Osallistumisen peruuttaminen Osallistumisen peruuttaminen Kuntoutujan on peruutettava osallistumisensa myönnettyyn kuntoutukseen, jos hän ei voi aloittaa sitä. Peruutuksesta on ilmoitettava seitsemän vuorokauden kuluessa siitä, kun kuntoutuja on saanut tiedon kuntoutuksen ajankohdasta. Jos este ilmenee tämän määräajan jälkeen, siitä on ilmoitettava välittömästi. Määräajan jälkeen kuntoutuja voi peruuttaa osallistumisensa kuntoutukseen vain, jos sairaus, työ tai muu hyväksyttävä syy estää kuntoutuksen aloittamisen. Ilmoitus esteestä on tehtävä Kelaan. Etuuskäsittelijä välittää tiedon välittömästi kuntoutuslaitokseen ja tekee kuntoutusratkaisuun tarvittavat muutokset. Sovellettava lainkohta (KKRL 566/ mom.). Päätöksen oikaisu ja poistaminen Päätöksen oikaisu ja poistaminen (sisältö) Päätöksen oikaisu ja poistaminen Kaikille etuuksille yhteinen Päätöksen oikaisu ja poistaminen. Tarkistaminen Tarkistaminen Kuntoutuspäätöstä tarkistetaan, jos kuntoutuksen myöntämisperusteissa tapahtuu sellainen muutos, joka vaikuttaa oikeuteen saada kuntoutusetuutta tai joka aiheuttaa tarvetta arvioida uudelleen kuntoutustoimenpiteen laatua ja/tai laajuutta. Tarkistuspäätöksen antaminen perustuu asiakkaan hakemukseen tai muuhun tarkistuksen aiheuttaneeseen selvitykseen. Tarkistuspäätöksellä voidaan muuttaa myönnettyä aikaa. Sillä voidaan myös myöntää uusi toimenpide tai toimenpiteen jatkojakso. Tapauksesta riippuen päätöksen tarkistaminen tehdään asiakokonaisuuden alusta tai jostakin tietystä päivämäärästä lukien. Tarkistuspäätöksellä voidaan myös aikaistaa haettua aikaa. Sillä ei voida 110

111 kuitenkaan lyhentää kuntoutusaikaa, vaan tällaisessa tapauksessa käsittelijän on lakkautettava toimenpide. Tarkistusratkaisulla ei voida muuttaa ratkaisun laatua hylkäävästä myönteiseksi tai myönteisestä hylkääväksi. Tällaisessa tilanteessa asiasta tehdään uusi ratkaisu. Keskeyttäminen Keskeyttäminen Jos muuttuneiden olosuhteiden vuoksi on perusteltu syy olettaa, että kuntoutusetuus olisi lakkautettava, se voidaan osittain tai kokonaan keskeyttää, kunnes asia on lainvoimaisella päätöksellä ratkaistu. Keskeyttämisestä on välittömästi ilmoitettava etuudensaajalle ja etuutta koskeva päätös on annettava viivytyksettä. Sovellettava lainkohta (KKRL 566/ ). Tällainen tilanne on esimerkiksi silloin, kun Kela saa tietää kuntoutujaa kohdanneesta jälkiseikasta, jonka vaikutuksesta etuuden myöntämisen edellytys poistuu. Lakkauttaminen Lakkauttaminen Kuntoutuspäätös lakkautetaan, jos kuntoutus keskeytyy tai oikeus etuuteen päättyy tai kuntoutusetuuden maksamisen edellytykset eivät muutoin enää täyty. Kuntoutuspäätös lakkautetaan myös silloin, jos kuntoutusaikaa on tarvetta lyhentää ratkaisun jälkeen. Kuntoutus lakkautetaan siitä päivämäärästä lukien, josta alkaen kuntoutus keskeytyy tai oikeus etuuteen päättyy. Kuntoutuja voi lakkauttaa kuntoutuspäätöksen suullisesti tai kirjallisesti. Lakkautuspäätös lähetetään tiedoksi palveluntuottajalle. Liikamaksu Liikamaksu Vaikeavammaisten kuntoutuksessa voi takaisinperintätilanne (15.1) käytännössä tulla kysymykseen esimerkiksi silloin, kun palveluntuottaja laskuttaa toteutumatta jääneitä kuntoutuspäiviä tai peruuntuneita käyntikertoja. Regressioikeuden(15.2) perusteella Kela voi periä takaisin korvaamansa kuntoutuksen silloin, kun kuntoutusvastuu on ensisijaisesti toisella järjestäjätaholla. 111

112 Takaisinperintä Takaisinperintä Kaikille etuuksille yhteinen Takaisinperintä-ohje. Regressi Regressi Kelalla on oikeus periä takaisin korvaamansa kuntoutus silloin, kun kuntoutusvastuu on ensisijaisesti toisella järjestäjätaholla. Jos Kela on viivästymistodistuksen perusteella järjestänyt tai korvannut kuntoutusta, vaikka kuntoutujalla on oikeus tarvitsemaansa kuntoutukseen tai korvaukseen kuntoutuksen aiheuttamista kustannuksista tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain sotilasvammalain tai sotilastapaturmalain nojalla, siirtyy kuntoutujan oikeus mainittujen lakien mukaiseen korvaukseen Kelalle sen järjestämää kuntoutusta vastaavalta osalta. Työtapaturmien ja ammattitautien sekä liikennevahinkojen perusteella annettavasta kuntoutuksesta huolehtivat asianomaiset vakuutusyhtiöt. Sotilasvammoihin ja sotilastapaturmiin perustuvat kuntoutukset kuuluvat puolestaan Valtiokonttorin vastuulle. Perimisen toteuttaminen Kun kuntoutusetuus on myönnetty viivästymistodistuksen perusteella, vakuutuslaitos pyytää ennen korvauspäätöksensä antamista Kelasta perimisilmoituksen joko puhelimitse tai kirjeitse. Perimisilmoitus kuntoutusetuudesta tehdään asiakaskirjeellä KQG72 ja KQG73. Kuntoutusetuuden takautumissuoritusten käsittelyyn ja seurantaan käytetään YHTEperintäjärjestelmää. Muutoksenhaku Muutoksenhaku (sisältö) Muutoksenhaku Kaikille etuuksille yhteinen Muutoksenhaku-ohje. 112

113 Kuntoutuspalvelujen hankinta Kuntoutuspalvelujen hankinta Kela voi järjestää kuntoutuksen joko tuottamalla palvelut itse tai hankkimalla niitä muilta palvelujen tuottajilta. Yleiset palvelujen hankinnan periaatteet vahvistetaan keskushallinnossa. Kuntoutuspalvelujen tuottajina käytetään pääsääntöisesti yksityisiä palvelujen tuottajia. Julkiselta tai julkiseen tahoon rinnastettavalta taholta voidaan kuitenkin hankkia kuntoutuspalveluja, jos Kelan kuntoutuksen järjestämisvelvollisuutta ei voida muuten täyttää. Kuntoutusryhmä arvioi ja ohjeistaa julkisen tahon kuntoutuspalvelujen käyttämisen ja menettelytavat. Avoterapioiden osalta asiasta on ohjeistettu vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen etuusohjeessa kohdassa Avoterapiapalvelujen hankinta. Sovellettava lainkohta (KKRL 566/ ) Palveluntuottajien valinta Palveluntuottajien valinta Avo- ja laitosmuotoisen kuntoutuksen palveluntuottajat hankitaan keskushallinnossa. Vaikeavammaisten avoterapiapalvelujen hankinnasta vastaavat Kelan vakuutuspiirit. Luettelot palveluntuottajista Luettelot palveluntuottajista Terveysosasto ylläpitää avo- ja laitosmuotoisia kuntoutuspalveluja tuottavien palveluntuottajien perustietoja ja vahvistamiaan sopimus- ja hintatietoja sekä jonotusaikatietoja. Samoin terveysosasto ylläpitää terapioiden erityismuototietoja. Kelan vakuutuspiirit tallentavat rekisteriin ne palveluntuottajien perus-, sopimusja hintatiedot sekä muut tarvittavat lisätiedot, joiden perusteella Kela hankkii avoterapiakuntoutuspalveluita Kelan kuntoutuslain 9 ja 10 :ssä tarkoitetuille vaikeavammaisille henkilöille. Tarjouskilpailussa hyväksytyt valitut palveluntuottajat löytyvät Kelan internetsivuilta kohdasta Hankinnat > Valitut palveluntuottajat. Kelan internetsivuilla on linkki palveluntuottajahakuun, josta löytyvät kaikki Kelan palveluntuottajat. Palveluntuottajahausta on linkit palveluntuottajien kotisivuille, joilla on tietoja muun muassa palveluntuottajan tiloista ja henkilöstöstä. 113

114 Laadunvalvonta Laadunvalvonta Terveysosasto ja vakuutuspiirit seuraavat sovitun työnjaon mukaisesti palveluntuottajien toteuttaman kuntoutuksen laatutasoa muun muassa auditointi- ja vuosiraporttien sekä asiakaspalautteiden avulla. Kela seuraa asiakaskohtaisista kuntoutuspalautteista kuntoutuksen toteuttamista ja tuloksellisuutta Avo- ja laitosmuotoisten kuntoutuspalvelujen hankinta Avo- ja laitosmuotoisten kuntoutuspalvelujen hankinta Hankintaryhmä hankkii palveluntuottajat yleensä julkisella tarjouskilpailulla. Valintaperusteena käytetään yleensä halvinta hintaa. Avo- ja laitosmuotoisille kuntoutuspalveluille on vahvistettu Kelan avo- ja laitosmuotoisen kuntoutuksen standardin yleinen osa ja palvelulinjakohtainen standardi. Standardit asettavat laatuvaatimuksia kuntoutusprosessin toteuttamiselle, sisällölle, kuntoutujan osallistumiselle sekä palveluntuottajan kuntoutusprosessiin liittyvälle yhteistyölle Kelan ja muiden eri tahojen kanssa. Kuntoutuspalvelun tulee olla Kelan standardien mukaista. Tarjouskilpailussa käytössä oleva tarjouspyyntömateriaali on Kelan internetsivuilla kuntoutuspalvelut kohdassa Hankinnat > Kuntoutusryhmän hankinnat. Kelan avo- ja laitosmuotoisen kuntoutuksen voimassa olevat standardit ovat Kelan internetsivuilla kohdassa > Standardit > Hyväksytyt standardit. Avoterapiapalvelujen hankinta Avoterapiapalvelujen hankinta Terveysosaston hankintaryhmä ohjeistaa vaikeavammaisten avoterapiapalvelujen hankintamenettelyn ja vastaa hankintamenettelyssä käytettävästä materiaalista. Materiaali löytyy Y-levyltä kansiosta Avoterapiahankinnat_2014 (jäljempänä Y-levy). Yksilöterapioita sekä ryhmäterapiaa, monimuotoryhmäterapiaa ja päiväkuntoutusta varten on erilliset mallipohjat. Vakuutuspiiri järjestää kuntoutuspalvelujen tarjouskilpailut pääsääntöisesti avoimena menettelynä, jolloin kaikilla halukkailla palveluntuottajilla on mahdollisuus osallistua tarjouskilpailuun. Kelan vakuutuspiirit ovat muodostaneet hankeryhmiä avoterapiapalvelujen hankintaa varten sopimuskaudelle Hankeryhmien sivut löytyvät Kelan internetsivuilta kohdasta > Hankinnat > Avoterapiahankinnat sopimuskaudelle

115 Kelan vakuutuspiirit ovat itsenäisiä avoterapiapalvelujen hankintayksikköjä ja vastaavat alueellaan tarvittavien palvelujen hankinnasta. Vakuutuspiiri ei voi tehdä hankintaa vain osaan vakuutuspiirin aluetta, vaan hankinta tehdään koko vakuutuspiirin alueelle. Hankintaryhmä ja vakuutuspiirit seuraavat avoterapiapalveluiden hintatasoa ja sen kehittymistä sekä hintakilpailun toteutumista. Tarjouskilpailun järjestäminen Tarjouskilpailun järjestäminen Hankintalain mukaisesti Kela hankkii palvelut tarjouskilpailulla. Hankinta voidaan tehdä ilman tarjouskilpailua vain erityisestä syystä. Erityinen syy voi olla esimerkiksi hankinnan vähäinen arvo tai suorahankinnan ehtojen täyttyminen. Sovellettava lainkohta (Laki julkisista hankinnoista 348/2007) Sovellettava lainkohta (Kilpailulaki 948/2011) Kansaneläkelaitoksen hankintaohjeet Kuntoutuspalvelujen tuottaja Avoterapioiden palveluntuottaja voi olla itsenäinen ammatinharjoittaja, yksityinen yritys, laitos, muu yhteisö tai sen osa. Palveluntuottajilla tulee olla voimassa oleva ennakkoperintärekisteriote. Palveluntuottajan toiminta on yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain (152/1990) tai yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain (922/2011) lupatai ilmoitusmenettelyn mukaista (ei koske niitä palveluntuottajia, joihin ei sovelleta edellä mainittujen lakien mukaista lupa- tai ilmoitusmenettelyä). Avoterapian antaja voi olla yksityinen ammatinharjoittaja tai yksityisen hoito- tai kuntoutuslaitoksen työntekijä tai alihankkijana toimiva terapeutti. Avoterapiapalvelu voidaan toteuttaa siten, että Kelan palveluntuottaja käyttää alihankintaa. Tarjouskilpailu Tarjouskilpailu järjestetään avoimena menettelynä. Avoimessa menettelyssä kaikki halukkaat tarjoajat voivat tehdä tarjouksen. Vakuutuspiiri julkaisee tarjouspyynnön mukaisesta hankinnasta aina ensin kansallisen hankintailmoituksen HILMAilmoituskanavalla ( Vakuutuspiiri rekisteröityy HILMAan itse ja saa siten itselleen omat tunnukset. Ohjeet hankintailmoituksen tekemiseen ovat Y-levyllä. HILMAssa tehtävän ilmoituksen lisäksi tarjouskilpailusta ilmoitetaan samanaikaisesti Kelan internet-sivuilla. Vakuutuspiiri lähettää tarjouspyynnön sähköpostitse hankintaryhmälle noin viikkoa ennen tarjouskilpailun käynnistymistä, jotta tarjouspyyntö saadaan julkaistua saman päivän aikana kuin hankintailmoitus. Vakuutuspiiri voi julkaista tarjouskilpailusta myös lehti-ilmoituksen (Y-levy) hankintailmoituksen julkaisemisen jälkeen. 115

116 Tarjousmateriaali Tarjouspyyntömateriaalin muodostavat tarjouspyyntö, avoterapiastandardi, sopimusluonnos, pisteytysmuistio ja tarjouspyynnössä ilmoitetut KU-lomakkeet. Tarjouspyyntömalli ja sopimusluonnos löytyvät Y-levyltä. Vakuutuspiiri tallentaa tarjouskilpailua varten asiakirjoista kopiot omiin tiedostoihinsa ja muokkaa mallipohjat. Avoterapiastandardi, pisteytysmuistiot ja KU-lomakkeet ovat Kelan internetsivuilla. Tarjouspyyntömateriaali säilytetään 10 vuotta kilpailutusvuoden jälkeen. Tarjouksen antaminen Tarjouksen antamiseen liittyvät asiat on ilmoitettu tarjouspyynnössä. Vakuutuspiiri päättää, ottaako se tarjouskilpailun aikana vastaan tarjoajien kysymyksiä, joihin se antaa vastaukset. Vakuutuspiiri valitsee menettelytavan tarjouspyynnön mallipohjasta. Vakuutuspiiri valitsee tarjousten toimittamistavan tarjouspyynnön mallipohjasta. Tarjoukset pyydetään tiettyyn päivään ja kellonaikaan mennessä ja tarjoaja toimittaa ne Kelalle suljetussa kirjekuoressa. Tarjousten käsittely ja hankintapäätös Tarjousten käsittely ja hankintapäätös Tarjouskuoret on säilytettävä avaamattomina avauskokoukseen saakka. Avauskokoukseen osallistuu vähintään kaksi henkilöä (puheenjohtaja ja sihteeri). Tarjouksiin merkitään käsin kirjoittamalla avauskokouksen päivämäärä ja henkilön puumerkki. Avauskokouksesta laaditaan pöytäkirja (Y-levy). Pöytäkirjaan liitetään luettelo tarjouksista, josta käy ilmi saadut tarjoukset (tarjoajien nimet ja tarjousten lukumäärä) ja myöhästyneet tarjoukset (tarjoajien nimet ja tarjousten saapumisaika ja -paikka). Mikäli vakuutuspiiriin saapuu avauskokouksen jälkeen tarjouksia, vakuutuspiiri laatii niistä erillisen liitteen avauskokouksen pöytäkirjaan. Liitteestä käy ilmi tarjoajan nimi, tarjouksen saapumisaika ja -paikka sekä tarjouskilpailun päättymisaika. Liitteessä todetaan, että myöhästynyttä tarjousta ei hyväksytä. Liitteeseen merkitään aika, paikka sekä käsittelijän nimi ja allekirjoitus. Kun tarjoukset on avattu, aloitetaan tarjousten varsinainen käsittely vaiheittain: Todetaan ja hylätään myöhästyneet tarjoukset. Arvioidaan palveluntuottajaa ja palvelua koskevien kelpoisuusehtojen täyttyminen. Varmistetaan tarjouksen tarjouspyynnönmukaisuus (tarjous vastaa hankinnan kohteena olevaa terapiapalvelua). Suoritetaan tarjouspyynnön mukaisten tarjousten vertailu. Todetaan tarjouskilpailun voittajat. Tarjousten käsittely dokumentoidaan I ja II vaiheen muistioihin (Y-levy). 116

117 Tarjoukset ja tarjousten käsittelystä laadittu materiaali, kuten avauspöytäkirja ja muistiot, säilytetään 10 vuotta kilpailutusvuoden jälkeen. Tarjouskuoret voi kuitenkin hävittää sen jälkeen, kun mahdolliset tarjouksen myöhästymiseen liittyvät valitukset on käsitelty. Tarjousten tarjouspyynnön mukaisuus Vakuutuspiiri tarkistaa, että tarjous on tarjouspyynnön mukainen. Tarjouksen on pitänyt saapua ajoissa ja oikeaan paikkaan. Tarjous pitää olla annettu tarjouspyynnön mukaisesta palvelusta ja tarjouksen pitää täyttää kaikki tarjoajaa ja palvelua koskevat kelpoisuusehdot. Tarjous ei saa sisältää tarjouspyynnön vastaisia tarjoajan omia ehtoja tai varaumia. Vakuutuspiirillä on mahdollisuus pyytää lisäselvitys tarjouksessa annetuista tiedoista. Tarjoaja ei saa lisäselvityksellä parantaa tarjoustaan tai muuttaa tarjouspyynnön vastaista tarjousta tarjouspyynnön mukaiseksi. Vakuutuspiiri voi pyytää tarjouksista lisäselvityksiä esimerkiksi silloin, kun kysymys on epäselvästä tiedosta. Tarjoaja on voinut esimerkiksi ilmoittaa samaa asiaa koskevan tiedon eri lomakkeilla eri tavoin. Lisäselvityspyynnöistä on kaksi erillistä mallipohjaa (tarjousten käsittelyn I ja II vaihe) Y-levyllä. Lisäselvityspyyntöön merkitään kysyttävä asia tarkasti ja siinä ilmoitetaan, ettei muita tietoja saa antaa. Vakuutuspiiri voi olla yhteydessä hankintaryhmään varmistaakseen, että kyseessä on asia, josta voidaan pyytää lisäselvitys. Tarjousten vertailu Vertailu tehdään ottaen huomioon kaikki ennalta tarjouspyynnössä asetetut vertailuperusteet. Tarjouksia on verrattava jokaista vertailuperustetta käyttäen ja hankintapäätöksessä on perusteltava niiden soveltaminen tarjoukseen. Tarjousvertailussa ei saa käyttää mitään muita perusteita. Vakuutuspiiri voi tarjousten vertailussa ottaa huomioon vain tarjoajan tarjouksessaan esittämät tiedot. Tarjoukset pisteytetään tarjouspyynnön liitteenä olevan pisteytysmuistion mukaisesti. Pisteytysmuistioita on käytettävissä neljä (yksilöterapia, ryhmäterapia, monimuotoryhmäterapia ja päiväkuntoutus). Tiedot pisteytysmuistioista viedään tarjousvertailua varten excel-taulukkoon (Y-levy). Luotettavat selvitykset Tarjouspyynnön mukaan jos tarjoajalla ei ole olemassa tarjouksen jättöhetkellä kaikkia palveluntuottamisen edellytyksiä (esim. toimilupa tai vakuutukset), tarjouksessa annetaan kirjallisena luotettava selvitys siitä, että hankinnan ehdot toteutuvat tarjouspyynnössä ilmoitettuun päivämäärään mennessä. Luotettava selvitys annetaan kirjallisena. Se voi olla esimerkiksi tarjoajan kirjallinen vakuutus siitä, että hankinnan ehdot täyttyvät tarjouspyynnössä ilmoitettuun päivämäärään mennessä, tai esimerkiksi kopio lupahakemuksesta. Jos tarjoukseen on sisältynyt luotettavia selvityksiä ja tarjous hyväksytään, vakuutuspiiri tekee hankintapäätöksen (Y-levy) ehdollisena. Vakuutuspiiri odottaa tarjoajan selvitystä hankinnan ehtojen täyttymisestä tarjouspyynnössä ilmoitettuun päivämäärään saakka. Vakuutuspiiri voi halutessaan muistuttaa tarjoajaa esimerkiksi kaksi viikkoa ennen kyseessä olevaa päivämäärää, että selvitys pitää toimittaa vakuutuspiirille tarjouspyynnössä ilmoitettuun päivämäärään mennessä. 117

118 Vakuutuspiiri tarkistaa tarjoajan toimittamat selvitykset hankinnan ehtojen täyttymisestä. Jos vakuutuspiiri voi hyväksyä tarjoajan toimittaman selvityksen, vakuutuspiiri lähettää tarjoajalle sopimuksen allekirjoitettavaksi. Jos selvitystä ei voida hyväksyä tai sitä ei ole toimitettu määräaikaan mennessä, vakuutuspiiri lähettää tarjoajalle ilmoituksen hankintapäätöksen raukeamisesta (Y-levy). Hankintapäätös Tarjousten vertailun jälkeen excel-taulukosta on tulostettavissa hankintapäätöksen liitteet 1, 2, 3, 4, 6 ja 7. Liite 5 on yksityiskohtaisten tarjouksen hylkyperusteiden kirjaamista varten liitteessä 4 hylätyille tarjoajille. Hankintapäätökseen (Y-levy) liitetään kyseessä olevaan hankintapäätökseen soveltuvat liitteet. Liitteiden numerointia ei muuteta. Hankintapäätös annetaan tiedoksi kirjeitse. Hankintapäätöksen mukana lähetetään tarjoajalle myös ilmoituskirje. Ilmoituskirjeistä on käytettävissä neljä erilaista mallipohjaa, joissa on ilmoitettu lähetettävät hankintapäätöksen liitteet. Tarjoajan katsotaan saaneen hankintapäätöksestä tiedon seitsemäntenä päivänä niiden lähettämisestä, jollei ehdokas tai tarjoaja näytä tiedoksiannon tapahtuneen myöhemmin. Hankintapäätös säilytetään 10 vuotta kilpailutusvuoden jälkeen. Hankintapäätöksen raukeaminen Hankintapäätöksen raukeamisesta ilmoitetaan tarjoajalle ilmoituskirjeellä (Y-levy). Ilmoituskirje lähetetään vain kyseessä olevalla tarjoajalle ja siihen liitetään valitusosoitus ja oikaisuohje. Sopimus Sopimus Sopimus (Y-levy) tehdään koko tarjouspyynnössä ilmoitetulle sopimuskaudelle. Tämä koskee myös niitä palveluntuottajia, jotka ovat esimerkiksi äitiyslomalla sopimuskauden alkaessa. Sopimukseen sisältyy ehto, jonka mukaan sopimus purkautuu, jos markkinaoikeus tai korkein hallinto-oikeus kumoaa hankintapäätöksen. Sopimus voidaan siten tehdä mahdollisesta markkinaoikeusvalituksesta huolimatta. Vakuutuspiiri lähettää sopimuksen palveluntuottajalle allekirjoitettavaksi ja ilmoittaa saatekirjeessä päivämäärän (esimerkiksi kaksi viikkoa lähettämispäivästä), mihin mennessä sopimus pitää palauttaa vakuutuspiiriin. Mikäli palveluntuottaja ei palauta allekirjoitettua sopimusta määräajassa, vakuutuspiiri on yhteydessä palveluntuottajaan asian selvittämiseksi. Jos palveluntuottaja ilmoittaa, ettei tämä allekirjoita sopimusta, vakuutuspiiri pyytää palveluntuottajalta kirjallisen ilmoituksen (esimerkiksi sähköpostin) asiasta. Palveluntuottajan ilmoituksen perusteella hankintapäätös katsotaan rauenneeksi ja vakuutuspiiri tekee ilmoituksen hankintapäätöksen raukeamisesta muokkaamalla Y- levyllä olevaa ilmoituskirjemallipohjaa. Mikäli palveluntuottaja ei määräaikaan mennessä palauta sopimusta eikä palveluntuottaja vakuutuspiirin pyynnöstä huolimatta ilmoita, ettei tämä allekirjoita sopimusta, hankintapäätös katsotaan edellä kerrotulla tavalla rauenneeksi ja vakuutuspiiri lähettää asiasta ilmoituskirjeen palveluntuottajalle. 118

119 Vakuutuspiiri voi lähettää sopimukset allekirjoitettavaksi odotusajan (katso kohta Odotusaika) jälkeen niille palveluntuottajille, joiden tarjouksiin ei ole sisältynyt luotettavia selvityksiä. Jos tarjoukseen on sisältynyt luotettavia selvityksiä, vakuutuspiiri voi lähettää sopimuksen allekirjoitettavaksi palveluntuottajalle sen jälkeen, kun hankinnan ehdot ovat täyttyneet. Sopimus pitää säilyttää kymmenen vuotta sopimuksen päättymisestä. Sopimushinnat Odotusaika Yksilöterapian sekä ryhmäterapian, monimuotoryhmäterapian ja päiväkuntoutuksen tarjouspyynnöissä on kuvattu avoterapiapalvelujen hinnoitteluperusteet, erilliset kiinteät hinnat ja muut korvattavat kustannukset. Kuntoutus toteutetaan siten, että kuntoutuja saa avoterapiaa koko palveluntuottajan laskuttaman ja Kelan kuntoutuspäätöksen mukaisen ajan. Terapiakerran hinta sisältää esivalmistelutyöt, kirjaamisen ja jälkityöt. Lisäksi hinnoittelussa on huomioitu myös kaikki kuntoutuksesta aiheutuvat kustannukset kuten toimistomaksut, avustaminen (esim. pukeutuminen allasterapiassa), terapioihin liittyvät maksut (esim. ratsastusterapiassa hevosen vuokra ja hevosen taluttajan kustannukset, allasterapiassa uimahallimaksut, päiväkuntoutuksessa ruokailu ja musiikkiterapiassa arvonlisävero). Yksilöterapia Yksilöterapioiden terapiakerran hinnat on määritelty tarjouspyynnössä terapiakerran keston (minuuttimäärät) mukaisesti. Yksilöterapioissa voidaan maksaa kotikäyntilisä ratsastusterapiaa ja allasterapiaa lukuun ottamatta. Kotikäyntilisä voidaan maksaa allas-, lymfa- ja ratsastusterapiaa lukuun ottamatta myös ohjauskäynteihin, yhteistyökäynteihin ja liikunta- ja harrastuskokeiluihin liittyen. Kotikäyntikorotuksen lisäksi palveluntuottajalle maksetaan erillinen matkakorvaus yli 100 kilometriä ylittävän yhdensuuntaisen yhdestä terapiakerrasta aiheutuvan kotikäyntimatkan osalta. Erillinen matkakorvaus korvataan verohallinnon voimassa olevien kilometrikorvausten mukaisesti. Ryhmä- ja monimuotoryhmäterapia ja päiväkuntoutus Ryhmä- ja monimuotoryhmäterapian terapiakerran hinta on määritelty minuutin terapiakerralle/kuntoutuja. Hinta sisältää kaksi kuntoutujan yksilökäyntiä. Lisäksi myönnetyistä terapiakerroista toteutetaan vähintään 2 terapiakertaa vanhempien ohjauksellisina ryhmätapaamisina. Päiväkuntoutuksen hinta on määritelty 5 tunnin ohjelmalle/kuntoutuja. Verkostokäynti Verkostokäynti korvataan yksilöterapioissa 60 minuutin terapiakerran hinnalla ilman kotikäyntilisää. Ryhmä- ja monimuotoryhmäterapiassa ja päiväkuntoutuksessa verkostokäynnille on määritelty kiinteä verkostokäyntihinta 50 euroa/60 minuuttia. Verkostokäyntien matkakustannukset korvataan verohallinnon voimassa olevien kilometrikorvausten mukaisesti. Hankintasopimus voidaan tehdä aikaisintaan 21 päivän kuluttua siitä, kun tarjoaja on saanut hankintapäätöksen ja valitusosoituksen tiedoksi. Vakuutuspiiri lähettää hankintapäätöksen tarjoajalle postitse ja hankintapäätöksen katsotaan menneen perille seitsemäntenä päivänä sen lähettämisestä. Hankintasopimuksen voi siten allekirjoittaa aikaisintaan 28 päivän kuluttua hankintapäätöksen postittamisesta. 119

120 Jälki-ilmoitus Vakuutuspiirin on julkaistava HILMAssa jälki-ilmoitus tarjouskilpailun tuloksesta. Jälkiilmoitus julkaistaan tarjouspyynnöittäin, eli yhdestä tarjouspyynnöstä julkaistaan yksi jälki-ilmoitus. Vakuutuspiirin on julkaistava jälki-ilmoitus viimeistään 48 päivän kuluttua sopimusten allekirjoittamisesta. Edellä mainittu määräaika lasketaan kyseessä olevaa tarjouspyyntöä koskevan viimeisen sopimuksen allekirjoittamispäivästä. Jos valittuja palveluntuottajia on enemmän kuin viisi, jälki-ilmoituksessa ilmoitetaan, että Valitut palveluntuottajat -lista löytyy Kelan internetsivuilta. Jos valittuja palveluntuottajia on viisi tai vähemmän, valitut palveluntuottajat voidaan ilmoittaa jälki-ilmoituksessa. Tällöinkin vakuutuspiiri tekee Valitut palveluntuottajat -listan julkaistavaksi Kelan internetsivuilla. Jälki-ilmoituksen tekeminen on ohjeistettu Y-levyllä. Vakuutuspiiri lähettää Valitut palveluntuottajat -listan hankintaryhmälle ja hankintaryhmä päivittää sen Kelan internetsivuille. Y-levyllä on mallipohja listassa ilmoitettavista asioista. Sopimuksen irtisanominen Sopimus voidaan irtisanoa sopimuksessa ilmoitetulla perusteella. Sopimuksen irtisanominen on tehtävä kirjallisesti. Sopimuksen purkaminen Sopimuksen purkaminen edellyttää, että palveluntuottaja rikkoo olennaisesti sopimuksen ehtoja. Sopimuksen mukaan Kela voi purkaa sopimuksen, jos palvelun tuottamisen edellytyksissä tai palvelussa tulee ilmi oleellisia tai toistuvia puutteita. Vakava asiakasturvallisuuden vaarantaminen on purkuperuste. Vakuutuspiiri on yhteydessä hankintaryhmään sen arvioimiseksi, onko purkuperuste olemassa. Olennaisen sopimusrikkomuksen toteennäyttäminen voi olla haastavaa. Tämän vuoksi on tärkeää, että vakuutuspiiri dokumentoi tarkasti havaitsemansa puutteet ja käsittelee saamansa asiakaspalautteet. Vakuutuspiirin pitää puuttua havaittuihin puutteisiin mahdollisimman nopeasti, mikäli se haluaa vedota niihin sopimuksen purkuperusteena. Lähtökohtaisesti palveluntuottajalle pitää varata mahdollisuus korjata havaitut puutteet. Ennen sopimuksen purkamista vakuutuspiiri lähettää palveluntuottajalle kuulemiskirjeen (Y-levy) sopimuksen purkamisesta. Kuulemiskirjeessä palveluntuottajalle annetaan tilaisuus lausua purkuperusteiden olemassaolosta määräajassa (esimerkiksi kaksi viikkoa). Kuulemiskirjeessä ilmoitetaan, että vakuutuspiiri voi purkaa sopimuksen, vaikka palveluntuottaja ei lausu mitään purkuperusteiden olemassaolosta annetussa määräajassa. Vakuutuspiiri purkaa sopimuksen ilmoittamalla siitä kirjallisesti palveluntuottajalle (Ylevy). Sopimus voidaan purkaa päättymään välittömästi tai tietyn ajan (esimerkiksi kaksi viikkoa) kuluttua. 120

121 Muutoksenhaku Muutoksenhaku Tarjoaja voi hakea muutosta hankintapäätökseen tekemällä vakuutuspiirille oikaisuvaatimuksen tai valittamalla markkinaoikeuteen. Hankintaoikaisun tekeminen on tarjoajalle vapaaehtoista ja hankintaoikaisu on rinnakkainen oikeussuojakeino markkinaoikeusvalitukselle. Tarjoaja voi näin ollen käyttää seuraavia vaihtoehtoja: hankintaoikaisu vakuutuspiirille hankintaoikaisuvaatimus vakuutuspiirille ja valitus markkinaoikeudelle valitus markkinaoikeudelle Määräaika hankintaoikaisuvaatimukselle ja valitukselle markkinaoikeuteen on sama 14 päivää ja molemmat määräajat kuluvat samanaikaisesti. Hankintaoikaisu Hankintaoikaisun käyttö edellyttää, että hankintapäätös perustuu lain soveltamisessa tapahtuneeseen virheeseen, kuten esimerkiksi virheelliseen tarjousvertailuun tai siihen, että päätöksen tekemiseen on osallistunut esteellisenä pidettävä henkilö. Vakuutuspiiri ei voi siten hankintaoikaisun kautta vertailla ja pisteyttää tarjouksia esimerkiksi sillä perusteella, että se itse haluaa arvioida tarjoukset uudelleen. Hankintaoikaisu ei ole mahdollinen enää sen jälkeen, kun hankintasopimus on tehty. Vakuutuspiiri voi ottaa hankintaoikaisun käsiteltäväkseen joko omasta aloitteestaan tai asianosaisen vaatimuksesta. Hankintaoikaisun tekeminen ei edellytä asianosaisen suostumusta. Asianosaisella tarkoitetaan ensisijaisesti tarjouskilpailuun osallistunutta tarjoajaa. Jos vakuutuspiiri ei ole kilpailuttanut hankintaa, hankintaoikaisupyynnön voi tehdä kuka tahansa kysymyksessä olevalla toimialalla toimiva tarjoaja, jolla olisi ollut mahdollisuus osallistua tarjouskilpailuun, jos sellainen olisi järjestetty. Hankintaoikaisu voi siten tulla sovellettavaksi myös silloin, kun avoterapiapalvelu on hankittu suorahankintana. Asianosaisen on esitettävä hankintaoikaisua koskeva vaatimus 14 päivän kuluessa siitä, kun tämä on saanut tiedon hankintapäätöksestä. Hankintayksikkö voi itse ottaa hankintapäätöksen korjattavakseen 60 päivän kuluessa siitä, kun päätös on tehty. Hankintaoikaisun vireilletulosta on ilmoitettava esimerkiksi sähköpostitse niille, joita asia koskee. Samalla asianosaiselle voidaan varata tilaisuus antaa kirjallinen lausunto hankintaoikaisuvaatimuksesta. Asianosaisia on hyvä kuulla etenkin, jos vakuutuspiiri hankintaoikaisun perusteella poistaa aiemman virheellisen päätöksen ja tekee uuden hankintapäätöksen. Hankintaoikaisu on käsiteltävä kohtuullisessa ajassa. Jos vakuutuspiiri ei hankintaoikaisun perusteella muuta tekemäänsä hankintapäätöstä, vakuutuspiiri tekee päätöksen hankintaoikaisuvaatimuksen hylkäämisestä. Päätös annetaan tiedoksi oikaisuvaatimuksen tekijälle, mutta siihen ei liitetä valitusosoitusta ja oikaisuohjetta. 121

122 Jos vakuutuspiiri tekee hankintaoikaisuna uuden hankintapäätöksen, jolla se poistaa virheellisen päätöksen ja ratkaisee asian uudelleen tai jolla se keskeyttää hankintamenettelyn, uusi hankintapäätös tai päätös hankintamenettelyn keskeyttämisestä annetaan tiedoksi asianosaisille ja siihen liitetään valitusosoitus ja oikaisuohje. Tällöin muutoksenhakuaika alkaa uudestaan. Hankintaoikaisun käsittelyä koskevat mallipohjat ovat Y-levyllä. Valitus markkinaoikeuteen Tarjoa voi valittaa hankintapäätöksestä markkinaoikeuteen. Valitus on tehtävä pääsääntöisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun tarjoaja on saanut tiedon hankintapäätöksestä valitusosoituksineen. Tietyissä tilanteissa valitusaika on kuitenkin pitempi. Valitusaika on 6 kuukautta, jos hankintapäätös tai valitusosoitus on ollut olennaisesti puutteellinen. Jos hankintapäätöstä tai valitusosoitusta ei ole annettu tiedoksi, valitusaika ei ala kulua. Hankintalain mukaan hankintasopimusta ei saa tehdä, jos hankintapäätöksestä on valitettu markkinaoikeuteen. Hankintayksikkö voi kuitenkin järjestää hankinnan väliaikaisesti tilaamalla sen tarjouskilpailuun osallistuneelta tarjoajalta. Vakuutuspiiri voi tehdä hankintasopimuksen tarjouskilpailussa valittujen palveluntuottajien kanssa, koska avoterapiasopimuksen mukaan sopimus purkautuu, jos markkinaoikeus kumoaa hankintapäätöksen. Valittajan on ilmoitettava vakuutuspiirille kirjallisesti asian saattamisesta markkinaoikeuden käsiteltäväksi viimeistään silloin, kun valitus toimitetaan markkinaoikeudelle. Ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti ei kuitenkaan vaikuta valituksen tutkimiseen eikä sitä ole sanktioitu. Markkinaoikeuden kotisivuilla on luettelo vireillä olevista hankinta-asioista. Luetteloa ylläpidetään päivittäin, mutta luettelo ei nauti julkista luotettavuutta tai saa oikeusvaikutuksia, joten asian vireilletulo on tarkistettava tarvittaessa markkinaoikeudesta. Mikäli markkinaoikeus katsoo hankintamenettelyn olleen virheellinen, se voi valituksen johdosta kumota hankintapäätöksen kokonaan tai osittain kieltää hankintayksikköä soveltamasta hankintaa koskevassa asiakirjassa olevaa virheellistä kohtaa tai muuten noudattamasta virheellistä menettelyä velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksun valittajalle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä määrätä hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun lyhentää hankintasopimuksen sopimuskauden päättymään määräämänsä ajan kuluttua. Markkinaoikeus ei ole sidottu valittajan esittämiin väitteisiin hankintamenettelyn virheellisyydestä ja virheellisen menettelyn korjaamisesta. Markkinaoikeus voi määrätä hankintamenettelyn korjattavaksi muullakin tavalla kuin mitä valittaja on vaatinut. Mallipohja markkinaoikeudelle annettavaan vastineeseen on Y-levyllä. 122

123 Muut hankintamenettelyt Muut hankintamenettelyt Suorahankinta Pääsääntönä hankintalaissa on kaikkien julkisten hankintojen kilpailuttaminen. Suorahankinta on poikkeus tästä pääsäännöstä. Syy suorahankinnan käyttämiseen on aina todettava ennalta, ja se on perusteltava hankintapäätöksessä hankintalain perusteella. Vakuutuspiiri on suorahankinnan käyttöedellytyksistä yhteydessä hankintaryhmään. Vakuutuspiiri voi tehdä suorahankinnan joko pitkäaikaisen asiakassuhteen tai tuloksettoman tarjouskilpailun perusteella. Mallipohjat suorahankintapäätöksistä ja suorahankintasopimuksista ovat Y-levyllä. Suorahankinta pitkäaikaisen asiakassuhteen perusteella Vakuutuspiiri voi käyttää suorahankintaa yksittäisessä tapauksessa, jos palveluntuottajan vaihtaminen olisi ilmeisen kohtuutonta tai erityisen epätarkoituksenmukaista kuntoutujan kannalta merkittävän hoito- tai asiakassuhteen turvaamiseksi. Suorahankinnan käyttö on poikkeuksellista ja käyttöedellytysten tulkinta ankaraa. Vakuutuspiirin pitää harkita ja perustella edellytykset suorahankinnan käytölle jokaisen kuntoutujan osalta erikseen. Hankintapäätös ja sopimus tehdään jokaisesta kuntoutujasta erikseen. Hankintapäätös ja sopimus tehdään vain kuntoutujan kyseessä olevan kuntoutuspäätöksen pituiseksi ajaksi. Sopimusta ei kuitenkaan voi koskaan tehdä pidemmälle kuin sopimuskauden 2018 loppuun saakka. Suorahankinnan tekeminen edellyttää lähtökohtaisesti, että tarjoaja täyttää kaikki tarjouspyynnössä ilmoitetut palveluntuottajalle ja palvelulle asetetut kelpoisuusehdot. Jos tarjoaja ei täytä kaikkia kelpoisuusehtoja, vakuutuspiiri on yhteydessä hankintaryhmään. Aiempi tulokseton tarjouskilpailu Kun tarjouskilpailussa ei ole saatu riittävästi tarjouspyynnön mukaisia tarjouksia eikä palvelujen tarvetta saada katettua valituilla palveluntuottajilla, vakuutuspiiri voi tehdä suorahankinnan tällä perusteella. Suorahankinnan käyttäminen edellyttää, ettei tarjouskilpailusta ole kulunut liian pitkää aikaa ja vakuutuspiiri tietää, ettei sen alueelle ole tullut uusia potentiaalisia tarjoajia. Suorahankinnan käytön perusteena on vakuutuspiirin tekemä markkinakartoitus, jossa vakuutuspiiri selvittää alueensa potentiaaliset tarjoajat. Vakuutuspiiri dokumentoi markkinakartoituksen tekemisen ja on tarvittaessa yhteydessä hankintaryhmään markkinakartoituksen riittävyydestä. Edellytyksenä suorahankinnan tekemiselle on, että tarjoaja täyttää kaikki tarjouspyynnössä ilmoitetut palveluntuottajalle ja palvelulle asetetut kelpoisuusehdot. Hankintapäätös ja sopimus tehdään sopimuskauden 2018 loppuun saakka. Suorahankinnasta ilmoittaminen Jos suorahankinnan arvo ylittää EUkynnysarvon ( vakuutuspiiri voi julkaista hankinnasta suorahankintailmoituksen. Suorahankintailmoituksen julkaiseminen on vapaaehtoista, mutta sillä on vaikutusta hankintasopimuksen sitovuuteen ja muutoksenhakuaikoihin. Suorahankintailmoitus julkaistaan hankintapäätöksen tekemisen jälkeen ja ennen hankintasopimuksen tekemistä. Mahdollinen valitus suorahankinnasta on tehtävä 14 päivän kuluessa suorahankintailmoituksen julkaisemisesta. Mikäli asiasta ei valiteta 14 päivän kuluessa, suorahankinnasta tulee lainvoimainen eikä markkinaoikeus voi puuttua hankintasopimuksen sitovuuteen lyhentämällä sopimuskautta valituksen johdosta. 123

124 Vakuutuspiiri voi julkaista suorahankintailmoituksen sijasta myös jälki-ilmoituksen 48 päivän kuluessa hankintasopimuksen tekemisestä. Tällöin valitusaika on 30 päivää jälkiilmoituksen julkaisemisesta. Mikäli suorahankinnasta ei tehdä jälki-ilmoitusta, valitusaika on 6 kuukautta hankintasopimuksen tekemisestä. Rajakunnat ja kuntoutus ulkomailla Rajakunnilla tarkoitetaan tässä Pohjoismaiden sosiaaliturvasopimuksen piirissä olevien valtioiden ja Pohjois-Suomen rajakuntia. Tarjouspyynnön mukaan tarjous annetaan jokaisesta toimipisteestä erikseen ja tarjous annetaan sen vakuutuspiirin tarjouskilpailuun, jonka alueella palveluntuottajan toimipiste sijaitsee. Edellä sanotusta johtuen tarjouskilpailussa ei hyväksytä palveluntuottajia, joiden toimipiste sijaitsee Suomen rajojen ulkopuolella. Jos rajakunnissa asuvien henkilöiden palvelujen turvaamiseksi on tarpeen saada palveluntuottajia, joiden toimipiste sijaitsee rajakunnassa, menettelystä pitää sopia hankinta- ja kuntoutusryhmän kanssa. Ulkomailla toteutettavan kuntoutuksen järjestämisessä ei käytetä hankintalain mukaisia menettelyjä. Näissä tilanteissa vakuutuspiiri on tarvittaessa yhteydessä kuntoutusryhmään. Vaikeavammaisten avoterapiapalvelujen ostaminen julkiselta taholta Tilanteessa, jossa palveluja ei ole saatu hankittua yksityisiltä palveluntuottajilta, voidaan selvittää palvelujen ostoa julkiselta taholta. Vakuutuspiiri lähestyy julkista tahoa esimerkiksi sähköpostilla palvelujen ostamisesta ja pyytää julkista tahoa täyttämään kaikki avoterapiahankinnassa tarvittavat lomakkeet ja antamaan palvelulle hintatarjouksen. Julkiselta taholta ostettavan palvelun tulee olla Kelan avoterapiastandardin, vaikeavammaisten avoterapiat, alkaen mukaista ja täyttää palvelulle ja palveluntuottajalle tarjouskilpailulomakkeissa asetetut kelpoisuusehdot. Vakuutuspiiri ei voi hyväksyä julkisen tahon tarjousta, jos julkisen tahon puolesta kuntoutuspalvelua antaa tämän alihankkijana toimiva yksityinen palveluntuottaja. Vakuutuspiiri käsittelee avoterapialomakkeilla annetut tiedot ja etenee prosessissa normaalin hankintamenettelyn mukaisesti. Julkisen tahon kanssa tehdään kirjallinen avoterapiasopimus. Sopimusta ei lähtökohtaisesti tehdä koko sopimuskaudelle Vakuutuspiiri on sopimuskauden pituudesta yhteydessä hankintaryhmään. Julkisen tahon kanssa tehty sopimus rekisteröidään palveluntuottajarekisteriin aivan samoin periaattein kuin yksityisten palveluntuottajien kanssa tehdyt sopimukset ja sen perusteella voidaan ostaa avoterapiapalveluja kuntoutujille. Sopimus näkyy palveluntuottajahaussa. Sopimuskausi Sopimuskausi Sopimuskauden aikana tapahtuvat muutokset Palveluntuottajan toiminnassa voi tapahtua sopimuskauden aikana muutoksia. Näitä voivat olla esimerkiksi yhtiömuodon muutos tai laitoksen omistajan vaihtuminen laitoksen myynnin johdosta. Kelan ja palveluntuottajan väliseen sopimukseen on kirjattu, että sopimusta ei voida siirtää kolmannelle osapuolelle ilman Kelan suostumusta. 124

125 Vakuutuspiiri tutkii sopimuksen siirron hyväksyttävyyden sen jälkeen, kun esimerkiksi liikkeenluovutusta koskeva yrityskauppa on tehty. Vakuutuspiiri ei tutki siirron hyväksyttävyyttä ennen yrityskauppaa eikä anna etukäteislupaa yrityskauppaan ja sopimuksen siirtoon. Sopimusmuutosten yhteydessä vakuutuspiiri selvittää aina sen, millaisesta muutoksesta on kysymys ja miten muutos vaikuttaa palveluntuottajan toimintaan ja kuntoutuspalvelun antamiseen. Olennainen muutos kuntoutuspalvelun laadussa on yleensä irtisanomisja vakavimmissa tapauksissa jopa purkuperuste silloin, kun muutos vaikuttaa palvelun laatuun heikentävästi. Käytännössä liikkeenluovutustilanteissa vakuutuspiiri voi hyväksyä sopimussuhteen jatkumisen silloin, kun uusi yrittäjä korvaa entisen ja samalla ottaa täysin vastatakseen aiemman sopijapuolen toiminnan, joka pysyy laadultaan vähintään sovitunlaisena. Sopimuksen siirrosta on mallipohja Y-levyllä. Sopimuskauden aikana tulleet tarjoukset Sopimuskauden aikana vakuutuspiiriin voi tulla tarjous avoterapiapalvelusta, vaikka tarjouskilpailua ei ole käynnissä. Tarjous hylätään tarjoajalle lähetettävällä ilmoituksella tarjouksen hylkäämisestä (Y-levy). Tarjous hylätään sillä perusteella, että se on saapunut tarjouskilpailun päättymisen jälkeen. Ilmoitukseen liitetään valitusosoitus ja oikaisuohje. Mikäli tarjous on jätetty palvelusta, jolle vakuutuspiiri on todennut olevan tarvetta eikä muita potentiaalisia palveluntuottajia ole vakuutuspiirin alueella, vakuutuspiiri voi selvittää suorahankinnan käytön mahdollisuutta. Tarjouskilpailuasiakirjojen julkisuus Tarjouskilpailuasiakirjojen julkisuus Hankintapäätös on julkinen sen jälkeen, kun se on allekirjoitettu. Tarjouskilpailuun osallistuneilla tarjoajilla on oikeus saada tieto tarjouksista sen jälkeen, kun hankintapäätös on tehty. Tarjoajan pitää esittää asiakirjapyyntö kirjallisesti (esimerkiksi sähköpostilla), jotta vakuutuspiiri voi varmistua siitä, että pyynnön esittäjä on tarjouskilpailuun osallistunut tarjoaja. Asiakirjapyyntöä ei tarvitse perustella. Tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että tarjoukseen on merkittävä se materiaali, jonka tarjoaja katsoo sisältävän tietoja tämän liike- tai ammattisalaisuudesta. Tarjoajalle ei saa antaa tietoa toisen tarjoajan liike- tai ammattisalaisuudesta, vaan tarjouksesta on peitettävä ne kohdat, jotka on merkitty tarjoajan liike- tai ammattisalaisuudeksi. Jos tarjoaja ei ole merkinnyt tarjoukseensa salassa pidettäviä tietoja mutta vakuutuspiirillä herää epäilys siitä, että jokin tarjouksen tieto voi olla salassa pidettävä, vakuutuspiiri varmistaa asian tarjoajalta. Tarjous ei voi kuitenkaan kokonaan olla tarjoajan liiketai ammattisalaisuus eikä tarjoaja voi ilmoittaa, että tarjous on tarkoitettu ainoastaan hankintayksikön käyttöön. Edellä sanotusta huolimatta tarjoajalle on kuitenkin aina annettava tieto tarjousten vertailussa käytetystä hinnasta tai muusta tekijästä, vaikka tiedot olisi ilmoitettu tarjoajan liike- tai ammattisalaisuudeksi. Tämä tiedonsaantioikeus koskee vain niitä tarjoajia, jotka ovat päässeet mukaan tarjousten vertailuun, jotta vertailuun päässeet tarjoajat voivat 125

126 selvittää, onko hankintayksikkö vertaillut tarjouksia oikein. Jos tarjous on esimerkiksi hylätty tarjouspyynnön vastaisena tai tarjoaja ei ole täyttänyt kelpoisuusehtoja, tällä ei ole kyseessä olevaa tiedonsaantioikeutta, koska vertailussa käytetyt tiedot eivät ole vaikuttaneet tämän asemaan hankintamenettelyssä. Muilla kuin tarjouskilpailuun osallistuneilla tarjoajilla on oikeus saada tieto tarjouksista sen jälkeen, kun hankintasopimus on tehty. Asiakirjapyyntö tulee tehdä kirjallisesti, mutta sitä ei tarvitse perustella. Tarjouksista on peitettävä liike- tai ammattisalaisuuksia sisältävät kohdat. Tarjousasiakirjoja koskeva pyyntö on käsiteltävä viivytyksettä. Pääsäännön mukaan tieto julkisesta tarjousasiakirjasta on annettava viimeistään kahden viikon kuluessa siitä, kun vakuutuspiiri on saanut asiakirjapyynnön. Tarjousasiakirjoja koskeva pyyntö on ratkaistava ja tieto julkisesta asiakirjasta on annettava kuitenkin viimeistään kuukauden kuluessa siitä, kun vakuutuspiiri on saanut asiakirjapyynnön, jos pyydettyjä asiakirjoja on paljon tai niihin sisältyy salassa pidettäviä osia. Tämän määräajan soveltaminen edellyttää, että asiakirjapyynnön käsittely ja ratkaisu vaativat erityistoimenpiteitä tai muutoin tavanomaista suuremman työmäärän. Tieto asiakirjan sisällöstä annetaan suullisesti, hankintayksikön luona nähtäväksi tai jäljennettäväksi tai kopiona. Tieto asiakirjan sisällöstä on annettava pyydetyllä tavalla, jollei pyynnön noudattaminen asiakirjojen suuren määrän tai asiakirjojen kopioinnin vaikeuden tai muun niihin rinnastettavan syyn vuoksi aiheuta kohtuutonta haittaa virkatoiminnalle. Jos vakuutuspiiri kieltäytyy antamasta tietoa asiakirjasta, se tekee kirjallisen päätöksen, jossa ilmoitetaan kieltäytymisen syy ja johon saa hakea muutosta valittamalla hallintooikeuteen. Päätökseen liitetään hallintovalitusosoitus. Valtion maksuperustelain mukaan Kela voi periä maksun asiakirjojen kopioinnista. Vakuutuspiiri laskuttaa asiakirjojen kopioinnista Myynti ilmoituslomakkeella (Kelanetti > Hallinto ja kehittäminen > Organisaatio > Talousosasto > Lomakkeet ja ohjeet). Maksupalvelu hoitaa laskutuksen Myynti ilmoituslomakkeella annettujen tietojen perusteella. 126