Vaikeavammaisten kuntoutus

Transkriptio

1 Vaikeavammaisten kuntoutus

2 Sisällysluettelo Vaikeavammaisten kuntoutus * Etuusohje - Hyvä hallinto - Tavoite - Vaikeavammaisten kuntoutuksen tavoite - Yksilöllisen tavoitteen asettaminen - Oikeus ja edellytykset - Myöntämisedellytykset - Vaikeavammainen - Vammaisetuudet - Kuntoutussuunnitelma - Hoidosta vastaava yksikkö - Hyvä kuntoutuskäytäntö - Tarpeellisuus - Julkinen laitoshoito - Valtion koulussa opiskelevat - Välitön sairaanhoito - Kuntoutusvastuun siirtyminen Kelalta terveydenhuollolle - Suhde muuhun kuntoutukseen - Estävät kuntoutusetuudet - Asiakkaan ohjaaminen - Muut kuntoutuspalveluja järjestävät tahot - Kuntien lääkinnällinen kuntoutus - Tapaturma- ja liikennevakuutuslakien mukainen kuntoutus - Päihdehuolto - Rintamaveteraanien ja sotainvalidien kuntoutus - Invalidille myönnettävä autoveronpalautus - Ulkomailta saatava kuntoutus - Toimenpiteet - Avoterapiat - Terapiamuodot, -lajit ja terapiakerran kestot - Fysioterapia - Toimintaterapia - Puheterapia - Psykoterapia - Neuropsykologinen kuntoutus - Musiikkiterapia - Monimuotoryhmäterapia - Päiväkuntoutus - Avoterapian toteuttaminen - Koti-, päiväkoti- tai koulukäynti - Ohjauskäynnit - Yhteistyökäynti - Verkostokäynti - Kuntoutusjaksot - Moniammatillinen yksilökuntoutus - Edellytykset - Sisältö ja toteutus 2

3 - Omaisen osallistuminen - Kuntoutuskurssit eri sairausryhmille - Edellytykset - Sisältö ja toteutus - Omaisen osallistuminen - Sopeutumisvalmennuskurssit - Edellytykset - Sisältö ja toteutus - Omaisen osallistuminen - KV-säännökset - Asetus 883/ Rajatyöntekijän oikeus kuntoutusetuuksiin - Eläkkeellä olevan rajatyöntekijän oikeus kuntoutusetuuksiin - Eläkkeenhakijan ja eläkkeensaajan siirtyminen palkkatyöhön - Eläkkeenhakijoiden ja eläkkeensaajien oikeus kuntoutusetuuksiin - Muun jäsenvaltion lainsäädäntöön perustuva eläke - Oleskelu muussa jäsenvaltiossa - Perheenjäsenen käsite ja ensisijaisuussääntö - Perheenjäsenten hoitoetuusoikeudet eri tilanteissa - Rekisteröitymismenettely luontoisetuuksien saamiseksi - Laitosten väliset korvaukset - Kustannuksista vastaaminen - Kuntoutus ulkomailla (KKRL 16 ) - Maa jossa kuntoutusta annetaan - Toinen EU/EY-valtio - Muu valtio - Kuntoutuksen hakeminen - Kustannusten korvaaminen - Matkakustannukset - Hakeminen - Vireilletulo - Vireilletulo (sisältö) - Lähettäjän vastuu - Asiakirjan siirto - Kuka voi hakea - Kuka voi hakea (sisältö) - Henkilö itse - Henkilö itse (sisältö) - Edunvalvoja - Edunvalvontavaltuutettu - Valtuutettu - Lähiomainen - Kunta - Palveluntuottajan valinta - Asiakkaan valinta - Hakuaika kuntoutusetuuksissa - Kelan oikeus saada tietoja muilta viranomaisilta - Tiedonantovelvollisuus etuutta haettaessa - Tulkkauspalvelut - Ohjaus muuhun kuntoutukseen - Lisäselvitysten pyytäminen 3

4 - Lisäselvitysten pyytäminen (sisältö) - Ratkaiseminen - Käsittelypaikka - Kurssien esivalinta ja keskitetty valinta - Esteellisyys - Käsittely- ja ratkaisukielto - Esteellisyyden todentaminen - Haastattelu - Asiantuntijalääkärin arvion pyytäminen - Kuuleminen - Kuuleminen (sisältö) - Milloin asiakasta on kuultava? - Miten kuullaan? - Päätöksen antaminen - Päätöksen antaminen (sisältö) - Kuntoutuspäätöksen antaminen - Kuntoutuspäätöksen pituus - Päätöksensaajat - Päätöksestä tiedottaminen - Asiakkaan ohjaaminen - Maksaminen - Kuntoutuskustannusten korvaaminen - Korvattavat kustannukset - Avoterapiapalvelujen hinnoitteluperusteet - Matkakustannukset, yöpymisraha ja avustamisen korvaaminen - Lausuntopalkkiot - Kustannukset, joita Kela ei korvaa - Kuntoutuskustannusten laskuttaminen - Laskutusaika - Maksunsaajat - Kunta / kuntayhtymä - Ulosotto - Maksuosoite - Ennakonpidätys - Perusteet - Lähdevero - Työkorvausten saajien verotus - Tietojen saanti ja käyttöönotto - Suorasiirtotiedot - Tiedot maksunsaajalta - Ennakonpidätyksen tallennus - Kelan selvitettävä - Toimittaminen - Kuntoutusetuudet - Ennakon korjaus - Takaisin maksetut etuudet - Regressisuoritukset - Vuosi-ilmoitukset - Kuukausivalvonta - Ilmoitusvelvollisuus - Olosuhteiden muutos 4

5 - Osallistumisen peruuttaminen - Päätöksen oikaisu ja poistaminen - Päätöksen oikaisu ja poistaminen (sisältö) - Tarkistaminen - Keskeyttäminen - Lakkauttaminen - Liikamaksu - Takaisinperintä - Regressi - Muutoksenhaku - Muutoksenhaku (sisältö) - Kuntoutuspalvelujen hankinta - Palveluntuottajien valinta - Luettelot palveluntuottajista - Laadunvalvonta - Avo- ja laitosmuotoisten kuntoutuspalvelujen hankinta - Avoterapiapalvelujen hankinta - Tarjouskilpailun järjestäminen - Tarjousten käsittely ja hankintapäätös - Sopimus - Muutoksenhaku - Muut hankintamenettelyt - Sopimuskausi - Tarjouskilpailuasiakirjojen julkisuus 5

6 Dokumentit Vaikeavammaisten kuntoutus Vaikeavammaisten kuntoutus Etuusohje Etuusohje Etuusohje on toimintaohje, jota käytetään apuna etuuksien ratkaisutyössä ja neuvonnassa. Ohje on ensisijaisesti tarkoitettu Kelan sisäiseen käyttöön. Ohjeen pdf-tiedosto muodostuu automaattisesti Kelan intranetissä olevan etuusohjeen verkkosivuista. Teknisestä toteutuksesta johtuen sekä ohjeen sisällysluettelossa että ohjetekstissä on muutamia otsikoita kahteen kertaan. Ohjeen pdf-tiedoston teknistä toteutusta parannetaan tältä osin myöhemmin. Pdf-muotoisesta etuusohjeesta puuttuvat kaikille ohjeille sisällöltään samanlaiset ohjeet päätöksen oikaisu ja poistaminen takaisinperintä muutoksenhaku. Näistä on tehty omat pdf-ohjeet. Hyvä hallinto Hyvä hallinto Kela on osa julkishallintoa ja viranomaistoimintaa. Hyvän hallinnon periaatteita tulee noudattaa myös Kelassa. Hyvään hallintoon kuuluvia perustuslaissa turvattuja perusoikeuksia ovat oikeus saada asiansa käsitellyksi toimivaltaisessa viranomaisessa asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä tulla kuulluksi saada perusteltu päätös ja hakea muutosta päätökseen. Hyvään hallintoon kuuluu myös hyvän kielenkäytön vaatimus ja neuvontavelvollisuus. Etuusasioissa on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Asiakkaalle on annettava etuusasian hoitamiseen liittyvää neuvontaa sekä vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin. asiakirjojen käsittelyn periaatteet. Jos Kelalle on erehdyksessä toimitettu asiakirja sen toimivaltaan kuulumattoman asian käsittelemiseksi, se on viipymättä siirrettävä oikealle viranomaiselle ja siirrosta ilmoitettava asiakkaalle. Jos Kelalle sen 6

7 toimivaltaan kuuluvassa asiassa toimitettu asiakirja on puutteellinen, lähettäjää on kehotettava määräajassa täydentämään asiakirja, jollei se ole tarpeetonta asian ratkaisemiseksi. käsittelyn objektiivisuus, jota varmistavat etenkin esteellisyyssäännökset. Esteellinen toimihenkilö ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä. Toimihenkilö on esteellinen, jos kyse on esimerkiksi hänen omasta tai hänen läheisensä etuusasiasta. Toimihenkilön on itse havaittava esteellisyytensä. Myös Kelan asiantuntijalääkäri voi olla esteellinen. Näillä esteellisyyssäännöksillä suojataan menettelyn puolueettomuutta ja objektiivisuutta. Toiminnan tulee paitsi olla puolueetonta, myös näyttää puolueettomalta ulkopuolisenkin silmin. selvittämisvelvollisuus. Kelan on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset. Asianosaisen eli asian vireille panneen on esitettävä selvitystä vaatimuksensa perusteista ja muutoinkin myötävaikutettava vireille panemansa asian selvittämiseen. Näitä ja muita yleisiä hyvän hallinnon perusteita ohjeistetaan tarkemmin hallintolain soveltaminen etuusasioissa -ohjeessa etuusohjeen kohdissa Hakeminen ja Ratkaiseminen. Lue lisää hallintolaista (434/2003) Tavoite Tavoite Kelalla on lakiin perustuva velvollisuus järjestää ja korvata ammatillista ja lääkinnällistä kuntoutusta sekä kuntoutuspsykoterapiaa. Ammatillista kuntoutusta järjestetään vajaakuntoisille henkilöille työkyvyttömyyden estämiseksi tai työ- ja ansiokyvyn parantamiseksi. Lääkinnällistä kuntoutusta järjestetään vaikeavammaisille henkilöille työ- tai toimintakyvyn turvaamiseksi tai parantamiseksi. Kuntoutuspsykoterapiaa järjestetään työ- tai opiskelukyvyn tukemiseksi tai parantamiseksi henkilöille, joiden työtai opiskelukykyä uhkaa mielenterveydenhäiriö. Järjestämisvelvollisuuteen kuuluvan kuntoutuksen lisäksi Kela voi järjestää ja korvata harkinnanvaraista kuntoutusta eduskunnan vuosittain myöntämän rahamäärän puitteissa. Harkinnanvaraisen kuntoutuksen tavoitteena on työ- tai toimintakyvyn turvaaminen tai parantaminen. Kuntoutuksen järjestämisen lisäksi Kela voi maksaa kuntoutuksen ajalta kuntoutusrahaa, jonka tavoitteena on toimeentulon turvaaminen kuntoutuksen ajalta. Kelan kuntoutus perustuu lakiin Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista (566/2005). Tässä ohjeessa laista käytetään nimitystä Kelan kuntoutuslaki tai lyhennettä KKRL. Kelalla on velvollisuus ohjata asiakasta muiden kuntoutuksen järjestäjien palveluihin ja tehdä yhteistyötä muiden kuntoutusta järjestävien tahojen kanssa. Lue lisää Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmä. Katso myös Ammatillisen kuntoutuksen etuusohje ja 7

8 Kuntoutuspsykoterapian etuusohje Harkinnanvaraisen kuntoutuksen etuusohje sekä Kuntoutusrahan etuusohje. Vaikeavammaisten kuntoutuksen tavoite Vaikeavammaisten kuntoutuksen tavoite Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen tavoitteena on turvata tai parantaa vaikeavammaisen kuntoutujan työ- tai toimintakykyä. Toimintakyvyn turvaamisella pyritään paitsi ylläpitämään nykyistä, sairauden tai vamman vuoksi alentunutta toimintakykyä myös hidastamaan etenevän sairauden aiheuttamaa toimintakyvyn heikkenemistä. Kuntoutujan toimintakykyä voidaan parantaa tukemalla uusien tai menetettyjen taitojen oppimista tai vahvistamalla toimintakykyä tukevia tai korvaavia taitoja. Kuntoutus voidaan myöntää, kun Kelan kuntoutuslaissa säädetyt myöntämisedellytykset täyttyvät. Kuntoutujalle järjestetään tarpeelliset lääkinnällisen kuntoutuksen toimenpiteet, kun niillä voidaan tukea hänen itsenäistä selviytymistä arjen toiminnoissaan eikä hän ole julkisessa laitoshoidossa. Kelan järjestämät kuntoutusjaksot ovat hyvän kuntoutuskäytännön mukaisia, tehostettuja ja yksilöllisesti suunniteltuja. Yksilöllisen tavoitteen asettaminen Yksilöllisen tavoitteen asettaminen Kuntoutustoiminalle on aina asetettu sekä yksilöllisiä että yhteiskunnallisia tavoitteita. Tavoitteiden asettaminen kuntoutukselle on tärkeää siksi, että se antaa välineitä toteuttaa vaikuttavaa kuntoutusta ja tavan tarkastella tavoitteiden toteutumista. GAS-menetelmän (GAS = Goal Attainment Scaling) avulla luodaan yhtenäinen välineistö kuntoutuksen yksilöllisten tavoitteiden asettamiseen. Yksilötasolla kuntoutuksen suunnittelu perustuu laaja-alaiseen ja objektiiviseen kuntoutujan kokonaistilanteen arviointiin, joka edellyttää luotettavien arviointimittareiden käyttöä. Keskeistä vaikuttavassa kuntoutusprosessissa on kuntoutujan motivoituminen ja sitoutuminen tarvittaviin toimenpiteisiin. Tavoitteilla on oleellinen merkitys kuntoutujan motivaatioon ja sitoutumiseen. GAS-prosessi kuntoutuksessa Kuntoutujan elämän- ja työtilanne sekä terveystila vaikuttavat kuntoutuksen suunnitteluun. Etuuskäsittelijän tulisi tunnistaa kuntoutustarpeita lääkärinlausunnosta/ kuntoutussuunnitelmasta, hakemuksesta ja haastattelussa. Haastattelussa etuuskäsittelijä keskustelee kuntoutujan kanssa siitä, millaisiin tarpeisiin kyseisellä kuntoutuksella voidaan vastata ja millaisia tavoitteita sillä voidaan saavuttaa. Tavoitealueesta keskustellaan yleisellä tasolla kuten ammatillisista tai terveyteen liittyvistä tavoitteista. Kuntoutujalla voi olla useita erilaisia terveyteen liittyviä oireita ja sekä työhön että elämäntilanteeseen liittyviä kysymyksiä, joista vain osaan voidaan vaikuttaa käytettävissä olevin kuntoutuksen keinoin. Tärkeintä olisi saada kuntoutuja etukäteen miettimään kuntoutusprosessiin ja tavoitealueeseen liittyviä omia tavoitteita, jotta hän pystyy helpommin kuntoutuksen alkaessa nimeämään itselleen realistisia tavoitteita. Näin kuntoutuja myös tietää, mihin kyseisellä kuntoutuksella pyritään. Kelan 8

9 työntekijä ei täytä GAS-tavoitteenasettaminen-lomaketta, vaan se tehdään kuntoutuksen alkaessa palveluntuottajan toimesta. Palveluntuottaja asettaa kuntoutujan kanssa yhdessä tavoitteet kuntoutukselle, koska kuntoutuksen tavoitteen tarkka tunnistaminen ja asteikon määrittäminen edellyttävät kuntoutuksen toteuttajilta hyvää kokemusta kyseisen kuntoutusmuodon toteuttamisesta ja vaikuttavuudesta. Jokaisen kuntoutujan valmiudet ja mahdollisuudet muutokseen vaihtelevat eri tilanteissa. Vaikka kuntoutujilla olisi lähtötilanteessa sama sairaus, heidän kuntoutukselle asettamansa tavoitteet voivat yhteistyössä muodostua erilaisiksi, kullekin yksilölle soveltuviksi. Tavoitteiden saavuttamiseen asetetaan realistinen aikataulu ja ne arvioidaan kuntoutuksen kuluessa. Lopullinen tavoitteiden saavuttamisen arviointi tehdään kuntoutuksen päättyessä. GAS-lomakkeesta saatua tulosta (GAS-pistemäärä tai T lukuarvo) ei käytetä kuntoutuspäätöksiä ratkaistaessa. Tavoitteiden saavuttamiseen vaikuttaa monet tekijät, kuten onko tavoitteet asetettu realistiseksi, mitattaviksi tai miten kuntoutujan elämäntilanne mahdollistaa tavoitteiden saavuttamisen. Aikaisemmilta kuntoutusjaksoilta saadut GAS-menetelmän tulokset eivät kerro tulevasta kuntoutustarpeesta tai suoranaisesti kuntoutuksen onnistumisesta. Kuntoutuspäätöksiä tehtäessä asiakkaan tilanteen arviointi perustuu kuitenkin kokonaisvaltaiseen arviointiin, missä on mukana sairaustiedot, kliininen arvio sekä muut arviointimenetelmät (esim. B-lausunnon tiedot, kuntoutussuunnitelma, kuntoutuspalaute, hakemus, työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmät). Valmis GAS-tavoitteenasettaminen-lomake tulee Kelaan kuntoutuspalautteen liitteenä. Etuuskäsittelijä katsoo tulokset yhdessä kuntoutuspalautteen kanssa ja arvioi mahdolliset jatkotoimenpiteet. Oikeus ja edellytykset Oikeus ja edellytykset Kelan on järjestettävä tarkoituksenmukainen vaikeavammaisen asiakkaan lääkinnällinen kuntoutus siten kuin Kelan kuntoutuslaissa (KKRL 566/ ja 10 ) säädetään. Asiakkaalla on oikeus järjestämisvelvollisuuden mukaiseen kuntoutukseen, kun laissa mainitut edellytykset täyttyvät. Kela maksaa kuntoutuksesta aiheutuvat tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset. Järjestämisvelvollisuuteen kuuluvan kuntoutuksen lisäksi Kela voi järjestää ja korvata harkinnanvaraista lääkinnällistä kuntoutusta Kelan kuntoutuslain 12 :ssä tarkoitetun rahamäärän puitteissa. Harkinnanvaraisesta kuntoutuksesta on kerrottu tarkemmin sitä käsittelevässä etuusohjeessa. Katso myös Harkinnanvaraisen kuntoutuksen etuusohje. Myöntämisedellytykset Myöntämisedellytykset Alle 65-vuotiaalla vaikeavammaisella asiakkaalla, joka ei ole julkisessa laitoshoidossa on oikeus saada työ- tai toimintakyvyn turvaamiseksi tai parantamiseksi tarpeellista vaikeavammaisten lääkinnällistä kuntoutusta, jos hän saa korotettua tai ylintä vammaisetuutta eikä annettava kuntoutus liity välittömästi sairaanhoitoon. 9

10 Kuntoutuksena myönnettävien toimenpiteiden tulee perustua julkisessa terveydenhuollossa laadittuun kirjalliseen kuntoutussuunnitelmaan, jossa on suositeltu asiakkaalle tarpeellinen kuntoutus. Toimenpiteiden tulee olla hyvän kuntoutuskäytännön mukaisia, tehostettuja, yksilöllisesti suunniteltuja kuntoutusjaksoja, jotka voivat toteutua laitos- tai avomuotoisesti. Myönnettävien kuntoutuspalveluiden on oltava tarpeen työ- tai toimintakyvyn turvaamiseksi tai parantamiseksi. Kuntoutuspalvelusta aiheutuvien kustannusten ja saavutettavan hyödyn tulee olla järkevässä suhteessa. Sovellettava lainkohta (KKRL 566/2005 9, 10, 14 ) Vaikeavammainen Vaikeavammainen Vaikeavammaisena pidetään henkilöä jolla on sairaudesta, viasta tai vammasta aiheutuva yleinen lääketieteellinen ja toiminnallinen haitta, josta aiheutuu vähintään vuoden kestävä kuntoutustarve. jolle haitasta aiheutuu huomattavia vaikeuksia tai rasituksia jokapäiväisistä toiminnoista selviytymisessä kotona, koulussa, työelämässä ja muissa elämäntilanteissa. jonka itsenäistä selviytymistä arkiympäristössä voidaan tukea lääkinnällisen kuntoutuksen toimenpiteillä. Lääketieteellistä ja toiminnallista haittaa arvioidaan jokapäiväisen elämän toimintojen ja kuntoutustavoitteen kannalta. Pelkkä sairauden diagnoosi ei siten määritä vaikeavammaisuutta, vaan sairaudesta aiheutuva haitta arvioidaan aina yksilöllisesti. Sairauden diagnoosi voi olla vaikea, mutta sairaus saattaa aiheuttaa vasta myöhemmässä elämänvaiheessa oleellisia muutoksia toimintakykyyn. Haitasta aiheutuvia vaikeuksia ja rasituksia arvioitaessa otetaan huomioon mm. iän mukana muuttuvat elämäntilanteet ja tehtävät, joista suoriutumista tuetaan kuntoutuksella. Vaikeavammaisuuden määrittäminen ei rajoitu vammaisetuuden myöntämisen perusteena käytettyyn sairauteen vaan huomioon otetaan kokonaistilanne, kaikki hakijalla olevat sairaudet, viat tai vammat ja niiden aiheuttamat vaikeudet tai rasitukset sekä niiden vaikutus työ- tai toimintakykyyn. Henkilön sairaudella, vialla tai vammalla ja tästä aiheutuvalla kuntoutustarpeella sekä kuntoutuksella tulee kuitenkin olla syy-yhteys. Vaikeavammaisten lääkinnällistä kuntoutusta järjestetään alle 65-vuotiaille kuntoutujille. Kuntoutusta järjestetään sen kuukauden loppuun, jona kuntoutuja täyttää 65 vuotta. Sovellettava lainkohta (KKRL 566/ ). Vammaisetuudet Vammaisetuudet Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen myöntäminen edellyttää, että asiakas saa vammaisetuuksista annetun lain (570/2007) 2 luvun perusteella korotettua tai ylintä alle 16-vuotiaan vammaistukea. 10

11 korotettua tai ylintä 16 vuotta täyttäneen vammaistukea. korotettua tai ylintä eläkettä saavan hoitotukea. ylintä 16 vuotta täyttäneen vammaistukea työkyvyttömyyseläkkeen lepäämisajalta. Kela ei voi järjestää vaikeavammaisen lääkinnällistä kuntoutusta, jos vakuutusyhtiön maksaman haittalisän, avuttomuuslisän tai hoitotuen vuoksi asiakkaalle ei jää vammaisetuutta maksettavaksi eikä hän siten saa vammaisetuutta. Jos yhteensovituksen jälkeen vähintään korotettua vammaisetuutta on maksussa pienikin määrä, voi Kela muiden myöntämisen edellytysten täyttyessä järjestää tarpeellisen kuntoutuksen. Jos korotetun tai ylimmän vammaisetuuden myöntämisen perusteena ovat kuntoutuksesta aiheutuvat jatkuvat kustannukset (katso vammaisetuuspäätös), kuntoutuksen etuuskäsittelijä tekee yhteistyötä vammaisetuuden etuuskäsittelijän kanssa. Yhteistyössä tarkistetaan, miten kuntoutuksen myöntäminen vaikuttaisi vammaisetuuden perusteena oleviin kuntoutuskustannuksiin. Kela ei voi järjestää vaikeavammaisten lääkinnällistä kuntoutusta, jos sen myötä kuntoutuksesta aiheutuvat kustannukset ja siten myös perusteet vähintään korotettuun vammaisetuuteen poistuisivat. Kuntoutuksen etuuskäsittelijä on näissä tilanteissa yhteydessä asiakkaaseen ja kertoo tilanteesta. Asiakkaan kanssa sovitaan kuntoutushakemuksen perumisesta. Samalla etuuskäsittelijä ohjaa asiakasta tarvittaessa olemaan yhteydessä hoitotahoon tai on asiakkaan suostumuksella sinne itse yhteydessä kuntoutuksen järjestämiseksi. Vaikeavammaisten lääkinnälliseen kuntoutukseen liittyen toteutetaan vuosina kehittämishanke (ns. jatkoaikahanke, VVKHA), jossa harkinnanvaraista kuntoutusta myönnetään niille vaikeavammaisille Kelan kuntoutujille, joiden oikeus Kelan kuntoutuslain 9 ja 10 :n mukaiseen lääkinnälliseen kuntoutukseen päättyy korotetun vammaisetuuden alentamisen tai lakkauttamisen seurauksena. Sovellettava lainkohta (KKRL 566/ ) Katso myös Harkinnanvaraisen kuntoutuksen etuusohje, kohta Jatkoaikahanke. Kuntoutussuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Vaikeavammaisen lääkinnällinen kuntoutus perustuu kuntoutujan hoidosta vastaavassa julkisen terveydenhuollon yksikössä tehtyyn kuntoutussuunnitelmaan. Se laaditaan kuntoutujan, tarvittaessa omaisen tai muun läheisen, lääkärin ja usein moniammatillisen työryhmän yhteistyönä. Suunnitelma tehdään kirjallisena 1 3 vuoden ajalle ja sitä tarkistetaan tarvittaessa. Kuntoutussuunnitelma laaditaan kuntoutussuunnitelmalomakkeelle KU 207. Se voidaan laatia myös lääkärinlausunto B-lomakkeelle, jos siihen kirjataan vastaavat tiedot. Kuntoutussuunnitelmassa on oltava seuraavat kuntoutujaa ja kuntoutusta koskevat tiedot: sairaus, vika tai vamma sekä ICD-diagnoosikoodi tai -koodit elämäntilanne toimintakyvyn kuvaus ja siinä käytetyt arviointimenetelmät kuntoutuksen lähi- ja pitkän ajan tavoitteet ja sitoutuminen tavoitteisiin tarvittavat kuntoutuspalvelut ja niiden ajoitus, kesto, jaksotus ja tiheys perusteluineen aikaisempi kuntoutus ja sen tulokset muut tukitoimet 11

12 seurantasuunnitelma ja -taho hoitava taho yhteyshenkilötietoineen. Lisäksi tarvittaessa lasten avoterapioissa ohjauskäyntien perustelut ja määrä perustelut kotikäynnille tai kuntoutuksen toteuttamiselle arjen ympäristössä perusteet omaisen tai muun läheisen osallistumisesta kuntoutukseen kuntoutuksen mahdollinen toteuttajataho. Kuntoutussuunnitelmassa tulee kuvata kuntoutujan elämäntilanne, toimintakyky ja kertoa, miten ja missä kaikissa arkielämän tilanteissa sairaus, vika tai vamma aiheuttaa huomattavia vaikeuksia tai rasituksia. Kuvauksen perusteella on voitava arvioida esimerkiksi lapsen suoriutumista verrattuna ikätason mukaiseen normaaliin suoriutumiseen tai työelämässä olevan kuntoutujan suoriutumista suhteessa työelämävaatimuksiin. Lisäksi suunnitelmassa tulee perustella kuntoutuksen eri toimenpiteiden tarve, kirjata kuntoutuksen kokonaistavoite ja toimenpiteille asetetut lähitavoitteet. Kuntoutussuunnitelmaan voi sisältyä sekä Kelan järjestämää kuntoutusta että terveydenhuollon vastuulla olevaa toimintaa. Suunnitelmassa tulee selvittää toteutuneen kuntoutuksen vaikutus sekä asetettujen tavoitteiden saavuttaminen. Esimerkiksi, miten kuntoutus on tukenut lapsen kehitysmahdollisuuksien saavuttamista. Terveydenhuollon tai muun hoitavan tahon tekemä kuntoutussuunnitelma on luonteeltaan suositus eikä oikeudellisessa mielessä Kelaa sitova sopimus. Se on asiakirja, jota Kela käyttää muiden käytössään olevien tietojen ohella kuntoutuspäätöksen tekemiseen. Jos kuntoutuspäätöksen tekemiseksi ei ole riittäviä tietoja, etuuskäsittelijä tekee suunnitelman laatineelle taholle yksilöidyn pyynnön kuntoutussuunnitelman täydentämiseksi (kirjepohja KUL16). Kun vastuu kuntoutuksen järjestämisestä siirtyy Kelalle, asiakkaalla tulee ko. ajankohtana olla haetulle ajalle voimassa oleva julkisessa terveydenhuollossa laadittu kuntoutussuunnitelma. Kuntoutussuunnitelman laatiminen taannehtien ei ole mahdollista, koska kuntoutustarvetta ja -tavoitteita ei voida määrittää jälkikäteisesti. Kuntoutussuunnitelman laatimisen jälkeen voi tulla esille tarve muuttaa vaikeavammaiselle suositeltavia kuntoutustoimenpiteitä, esim. lisätä kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseja. Tällöin kuntoutuja toimittaa täsmennetyn uuden kuntoutussuunnitelman tai lisäselvityksen sisältävän lääkärinlausunnon julkisen terveydenhuollon yksiköstä. Suunnitelmaan ei edellytetä nimenomaista mainintaa määrätystä kurssista ja sen aikataulusta. Sovellettava lainkohta (KKRL 566/ ). Hoidosta vastaava yksikkö Hoidosta vastaava yksikkö Hoidosta vastaava yksikkö on se julkisen terveydenhuollon yksikkö, joka on vastuussa vaikeavammaisen hoidon ja kuntoutuksen järjestämisestä. Hoidosta vastaava yksikkö voi 12

13 olla kuntoutujan kotipaikkakunnan julkisen terveydenhuollon eri porrastustasolle kuuluva hoitopaikka kuten terveyskeskus tai sairaala. Yksityissektorilla laadittua kuntoutussuunnitelma ei voida käyttää kuntoutuspäätöksen perusteena, ellei julkinen terveydenhuolto ole hankkinut kuntoutussuunnitelman laatimista ostopalveluna. Myöskään työterveyshuollossa laadittua suunnitelmaa ei voida hyväksyä, ellei julkinen terveydenhuolto ole allekirjoituksellaan osoittanut hyväksyneensä sitä. Julkisen terveydenhuollon hyväksyntä tarvitaan siinäkin tapauksessa, kun työterveyshuolto on hankittu julkisesta terveydenhuollosta. Kuntoutujaa tulee tarvittaessa ohjata kääntymään julkisen terveydenhuollon puoleen kuntoutussuunnitelman laatimiseksi. Kuntoutujalta tai kuntoutujan kotikunnan terveyskeskuksesta saa tiedon siitä, mikä on kuntoutujan hoidosta vastaava yksikkö. Palveluntuottajan julkiselle terveydenhuollolle laatimaa suositusta kuntoutussuunnitelmaksi ei voida hyväksyä varsinaiseksi kuntoutussuunnitelmaksi silloin, kun palveluntuottaja toimii sekä henkilön kuntoutussuunnitelman laatijana että hänen kuntoutuksensa palveluntuottajana Kelan järjestämässä kuntoutuksessa. Edellä mainituissa tilanteissa palveluntuottajan laatima suositus otetaan huomioon laadittaessa varsinaista kuntoutussuunnitelmaa julkisen terveydenhuollon yksikössä. Sovellettava lainkohta (KKRL 566/ ). Hyvä kuntoutuskäytäntö Hyvä kuntoutuskäytäntö Kuntoutuspalvelujen tulee vastata hyvää kuntoutuskäytäntöä. Hyvällä kuntoutuskäytännöllä tarkoitetaan sitä kuntoutuskäytäntöä, jota Kelan ja julkisen terveydenhuollon kuntoutuksessa yleisesti hyväksyttynä noudatetaan. Yleisesti hyväksytyksi katsotaan jo vakiintunut kokemusperäisesti perusteltu tai tieteellisin vaikuttavuustiedoin perusteltu kuntoutuskäytäntö. Kuntoutuspalvelujen tulee olla yksilöllisen tarpeen ja hyvän kuntoutuskäytännön perusteella myönnettyjä. Kelan vaikeavammaisen kuntoutuksena järjestetään vain sellaisia toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen vaikeavammaisen henkilön fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen ja kognitiivisen työ- tai toimintakyvyn turvaamiseksi tai parantamiseksi. Kuntoutus toteutetaan tehostetusti siten, että kuntoutuspalvelun intensiteetti on riittävä tavoitteen saavuttamiseksi. Tämä edellyttää, että kuntoutus järjestetään sellaisella tiheydellä, jaksotuksella sekä teholla tai kuormituksella, jolla tavoitteena oleva työ- tai toimintakyvyn turvaaminen tai parantaminen voidaan saavuttaa. Sovellettava lainkohta (KKRL 566/ ). Tarpeellisuus Tarpeellisuus Kuntoutuksen tarpeellisuutta arvioitaessa on keskeistä, voidaanko ehdotetulla kuntoutustoimenpiteellä parantaa tai ylläpitää kuntoutujan työ- tai toimintakykyä tämän jokapäiväisissä toiminnoissa. Kuntoutus on tarpeellista ja vaikuttavaa myös silloin, kun ehdotetulla kuntoutustoimenpiteellä pystytään todennäköisesti hidastamaan kuntoutujan sairauksiin ja vanhenemiseen liittyvää toimintakyvyn laskua. 13

14 Sovellettava lainkohta (KKRL 566/ ). Julkinen laitoshoito Julkinen laitoshoito Kela ei järjestä lääkinnällistä kuntoutusta, jos vaikeavammainen on julkisessa laitoshoidossa tai siihen verrattavassa hoidossa. Avohoidossa olevaksi henkilöksi katsotaan mm. sosiaalihuoltolain mukaisessa perhehoidossa oleva tai omaishoitoa saava sekä lastensuojelulain nojalla laitoksessa järjestettyä hoitoa saava henkilö. Tällaisia laitoksia ovat mm. kunnalliset ja yksityiset lastenkodit, joiden varsinaisena tehtävänä ei ole sairaanhoidon tai kuntoutuksen antaminen. Sovellettava lainkohta (KKRL 566/ ). Katso avo- ja laitoshoitoa koskeva ohje Valtion koulussa opiskelevat Valtion koulussa opiskelevat Koulut vastaavat valtion omistamissa tai muuten julkisin varoin ylläpidettävissä oppilaitoksissa käyvien vaikeavammaisten lasten ja nuorten lääkinnällisestä kuntoutuksesta lukukausien aikana. Kela järjestää heille kuntoutuksen vain koulujen kesäloma-aikoina lukuun ottamatta kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseja, joita voidaan järjestää myös lukuvuoden aikana. Valtion kouluja ovat: Kuulovammaisten koulut Haukkarannan koulu (Jyväskylä) Mikael-koulu (Mikkeli) Tervaväylän koulu, Merikartanon yksikkö (Oulu) Näkövammaisten koulut Jyväskylän näkövammaisten koulu Svenska skolan för synskadade (Helsinki) Liikuntavammaisten koulut Mäntykankaan koulu (Kuopio) Ruskeasuon koulu (Helsinki) Tervaväylän koulu, Lohipadon yksikkö (Oulu) Tervaväylän koulu, Merikartanon yksikkö (Oulu) 14

15 Välitön sairaanhoito Välitön sairaanhoito Kuntoutus liittyy sairaanhoitoon, kun kuntoutujan tilanne ei ole vakiintunut siten, että hänen kuntoutuksensa tavoitteet ja sisältö voitaisiin suunnitella vähintään vuoden ajalle. Esimerkiksi äkillisessä sairaus- ja vammautumistilanteessa tai pienen lapsen varhaisvaiheessa kuuluu tarvittavan kuntoutuksen järjestäminen terveydenhuollolle silloin, kun sairauden määrittely on kesken siten, että sairaudentilassa tapahtuu vielä muutoksia ja tarvitaan hoidollisia toimenpiteitä. Kuntoutujan tilanteen vakiintumiseen kuluva aika riippuu sairauden tai vamman laadusta. Pienenkin lapsen kuntoutuksen suunnittelu vähintään vuoden ajalle voi olla mahdollista jo varhaisessa vaiheessa silloin, kun sairauden tai vamman laatu on sellainen, että sen ennuste on selkeä. Joissakin tilanteissa kuntoutujan sairaustilanne saattaa olla vakiintunut, vaikkei täsmällistä sairausdiagnoosia ole pystytty asettamaan. Hoidon ja kuntoutuksen seurantakäynnit eivät estä kuntoutuksen myöntämistä. Kelan vaikeavammaisten kuntoutusta jo saavalle kuntoutujalle tehtyjen leikkaus- tai muiden toimenpiteiden jälkihoitoon liittyvä välitön kuntoutus kuuluu terveydenhuollon vastuulle. Tilanteen vakiinnuttua, yleensä kuntoutujan kotiutumisen jälkeen, kuntoutus voi jatkua normaalisti Kelan järjestämänä. Toimenpiteen johdosta kuntoutussuunnitelmaa voidaan joutua tarkistamaan kuntoutuksen väliaikaisen tehostamisen vuoksi. Kuntoutussuunnitelmassa perustellut tarvittavat lisäkerrat voidaan järjestää Kelan kuntoutuksena. Perushoidoksi katsottava kotisairaanhoito ja siihen liittyvät kuntoutustoimenpiteet eivät kuulu Kelalle, vaan ne ovat terveydenhuollon vastuulla. Sovellettava lainkohta (KKRL 566/ ). Kuntoutusvastuun siirtyminen Kelalta terveydenhuollolle Kuntoutusvastuun siirtyminen Kelalta terveydenhuollolle Vastuu kuntoutuksen järjestämisestä kuuluu terveydenhuollolle, jos asiakas ei täytä Kelan lääkinnällisen kuntoutuksen myöntämisedellytyksiä. Järjestämisvastuu voi siirtyä terveydenhuollolle esimerkiksi silloin, kun kuntoutuja ei enää ole vaikeavammainen tai kuntoutuksen tavoitteena ei ole toimintakyvyn turvaaminen. Kuntoutusvastuun siirtyessä terveydenhuollolle on tärkeää, että etuuskäsittelijä on yhteydessä asiakkaaseen ja ohjaa häntä toimimaan siirtymätilanteessa. Lisäksi etuuskäsittelijä tiedottaa asiasta terveydenhuoltoa päätöskirjeellä. Siirtymätilanteet tulee mahdollisuuksien mukaan ennakoida, jotta kuntoutusvastuun siirtyminen voidaan toteuttaa sujuvasti. Katso myös Kuntien järjestämisvelvollisuuteen kuuluva lääkinnällinen kuntoutus. Kun erittäin vaikeavammaisen kuntoutujan sairaus on edennyt ennakoimattomasti siten, että kuntoutuksen tavoitteet ovat hoidollisia eikä sen avulla voida enää turvata toimintakykyä, voidaan kuntoutuspäätöstä poikkeuksellisesti jatkaa 3 kuukautta päätöksenteosta lukien. Näin voidaan menetellä, jotta kuntoutukseen ei tule katkosta ja terveydenhuolto voi siirtymäaikana järjestää hyvään perushoitoon kuuluvan kuntoutuksen. 15

16 Vammaisetuuden aleneminen perustasolle tai lakkaaminen Vaikeavammaisten lääkinnälliseen kuntoutukseen liittyen toteutetaan vuosina kehittämishanke (ns. jatkoaikahanke), jossa harkinnanvaraista kuntoutusta myönnetään niille vaikeavammaisille Kelan kuntoutujille, joiden oikeus Kelan kuntoutuslain 9 ja 10 :n mukaiseen lääkinnälliseen kuntoutukseen päättyy korotetun vammaisetuuden alentamisen tai lakkauttamisen seurauksena. Katso myös Harkinnanvarainen kuntoutus: Jatkoaikahanke (VVKHA). Suhde muuhun kuntoutukseen Suhde muuhun kuntoutukseen Kelan kuntoutuslaissa on määritelty sellaiset estävät kuntoutusetuudet, jotka rajoittavat Kelan velvollisuutta järjestää ja korvata kuntoutusta. Kelalla on lakisääteinen velvollisuus ohjata asiakasta oikean palvelun piiriin silloin, kun kuntoutusvastuu kuuluu jollekin toiselle taholle. Estävät kuntoutusetuudet Estävät kuntoutusetuudet Kela ei järjestä kuntoutusta, jos asiakas voi saada kuntoutusta tai korvausta sen kustannuksista jonkin seuraavan lain perusteella: Laki tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta Laki liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta Sotilasvammalaki Sotilastapaturmalaki Tällöin kuntoutuksen korvausvelvollisuus on kokonaan ao. vakuutusyhtiöllä tai Valtiokonttorilla. Vakuutusyhtiön kuuluu korvata henkilön tarvitsema kuntoutus kokonaisuudessaan liikenne- ja tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta säädettyjen lakien mukaan, vaikka liikenne- tai tapaturmavakuutuslain mukainen korvaus henkilövahingosta olisi soviteltu oman myötävaikutuksen perusteella. Jos liikennevakuutuslain mukainen korvaus henkilövahingosta on törkeän tuottamuksen perusteella evätty kokonaan, ei vakuutusyhtiö korvaa myöskään kuntoutusta. Tässä tilanteessa ei edellytetä, että kuntoutuja hakee vakuutusyhtiöstä kuntoutusta. Aina kun on kysymys tapaturmasta, liikennevahingosta tai sotilasvammasta etuuskäsittelijä selvittää, onko kuntoutujalla oikeus yllä mainittujen lakien perusteella korvattavaan kuntoutukseen. Vakuutusyhtiö tai Valtiokonttori ei ole antanut päätöstä kuntoutuksesta Jos kuntoutusasian käsittely on kesken tai kuntoutusta ei ole vielä haettu vakuutusyhtiöstä, Kela voi aloittaa kuntoutuksen järjestämisen viivästymistodistuksen perusteella. Viivästymistodistuksen saaminen edellyttää, että asiakas hakee kuntoutusta 16

17 vakuutusyhtiöstä. Viivästymistodistusta pyydetään asiakkaalta puhelimitse tai kirjallisesti (asiakaskirje KUL21). Kelan järjestämän kuntoutuksen aloittaminen edellyttää myöntämisedellytysten täyttymistä. Jos Kela on järjestänyt tai korvannut kuntoutusta, joka kuuluu vakuutusyhtiön tai Valtiokonttorin korvattavaksi, Kelalla on oikeus saada korvaus antamastaan kuntoutuksesta ao. yhtiöltä. Tämä koskee myös TVL 57 :ssä ja MATA 21 :ssä tarkoitetun vapaaehtoisen vakuutuksen perusteella korvattavaa kuntoutusta. Vakuutusyhtiö tai Valtiokonttori on antanut päätöksen kuntoutuksesta Jos vakuutusyhtiö tai Valtiokonttori on hylännyt asiakkaan oikeuden kuntoutukseen kokonaisuudessaan ja hylkäävä päätös on toimitettu Kelaan, voidaan haettu kuntoutus myöntöedellytysten täyttyessä myöntää. Asiakasta voidaan tarvittaessa ohjata valittamaan vakuutusyhtiön tai Valtiokonttorin hylkäävästä päätöksestä. Etuuskäsittelijä lähettää vakuutusyhtiölle tai Valtiokonttorille asiakaskirjeen KUV31 riippumatta siitä, onko asiakas valittanut päätöksestä. Asiakkaalle annettavaan päätökseen lisätään fraasi KKBDD. Jos vakuutusyhtiö tai Valtiokonttori on korvannut osan ja hylännyt osan kuntoutuksesta, koska sitä ei ole katsottu tarpeelliseksi tapaturman, liikennevahingon tai sotilasvamman perusteella, Kela ei voi järjestää hylättyä kuntoutusta. Kela ei voi myöskään järjestää kuntoutusta, jos vakuutusyhtiö tai Valtiokonttori on hylännyt kuntoutuksen jatkon sillä perusteella, että se ei ole tarpeen. Kelassa kuntoutustarpeen arvioimisessa noudatetaan vakuutusyhtiön linjaa. Vakuutusyhtiö tai Valtiokonttori korvaa tarvittavan kuntoutuksen asiakkaalle. Asiakkaalle annettavaan päätökseen lisätään fraasi KKB45. Jos vakuutusyhtiö tai Valtiokonttori on korvannut osan ja hylännyt osan kuntoutuksesta, koska ei katso kuntoutustarpeen johtuvan tapaturmasta, liikennevahingosta tai sotilasvammasta, voidaan haettu kuntoutus myöntöedellytysten täyttyessä myöntää. Näin toimitaan myös silloin, kun kuntoutuksen jatko on hylätty sillä perusteella, että tarve ei johdu tapaturmasta. Asiakasta voidaan tarvittaessa ohjata valittamaan vakuutusyhtiön tai Valtiokonttorin hylkäävästä päätöksestä. Etuuskäsittelijä lähettää vakuutusyhtiölle tai Valtiokonttorille asiakaskirjeen KUV31 riippumatta siitä, onko asiakas valittanut päätöksestä. Asiakkaalle annettavaan päätökseen lisätään fraasi KKBDD. Sovellettava lainkohta (KKRL 566/ ) Katso lisää Tapaturma- ja liikennevakuutuslakien perusteella järjestettävä kuntoutus 17

18 Asiakkaan ohjaaminen Asiakkaan ohjaaminen Kelalla on velvollisuus ohjata ja neuvoa asiakasta kuntoutusmahdollisuuksien selvittämiseksi ja tarpeellisen kuntoutuksen järjestämiseksi. Jos asiakas tarvitsee sellaista kuntoutusta, jota Kela ei järjestä, asiakasta ohjaavan toimihenkilön on annettava tarvittaessa tietoa muista kuntoutusmahdollisuuksista tai palveluista ja niitä toteuttavista tahoista. Etuuskäsittelijän on tehtävä tarpeen mukaisesti yhteistyötä muita palveluita järjestävien tahojen kanssa, jotta asiakas saisi sujuvasti tarvitsemansa palvelut. Sovellettava lain kohta (KKRL 566/ ). Lue lisää Ammatillinen kuntoutus: Kuntoutustarpeen selvittäminen. Muut kuntoutuspalveluja järjestävät tahot Muut kuntoutuspalveluja järjestävät tahot Kelan lisäksi lääkinnällistä kuntoutusta järjestävät myös kunnat. Ammattitaudin, työtapaturman tai liikennevahingon perusteella järjestettävästä lääkinnällisestä kuntoutuksesta vastaavat ensisijaisesti vakuutusyhtiöt. Kuntien lääkinnällinen kuntoutus Kuntien järjestämisvelvollisuuteen kuuluva lääkinnällinen kuntoutus Lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisvelvollisuus on kunnilla, jos kuntoutus ei kuulu Kelan tai erityislainsäädännön perusteella muun tahon järjestettäväksi. Kunnan tai kuntaliiton pitää huolehtia siitä, että lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisiksi kuin kuntoutuksen tarve kunnassa tai kuntaliiton alueella edellyttää. Lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisvelvollisuus koskee myös mielenterveyspotilaita. Kuntien järjestämisvelvollisuus perustuu terveydenhuoltolakiin, kansanterveyslakiin ja erikoissairaanhoitolakiin. Kunnan on järjestettävä kuntoutussuunnitelmassa määritelty lääkinnällinen kuntoutus, jos kuntoutuksen järjestämis- ja kustannusvastuu eivät ole selkeästi osoitettavissa. Jos järjestämis- ja kustannusvastuu kuuluvat kuitenkin Kelalle, on sen suoritettava kunnalle kuntoutuksen toteutumisesta aiheutuneet kustannukset. Jos kuntoutuksen järjestäminen ei ole Kelan tehtävä, asiakas tulee ohjata hänen asuinkuntansa terveyspalveluiden piiriin. Kuntoutuspalvelut järjestää kunnassa terveyskeskus tai sairaala joko omana toimintana tai ostopalveluna. Kunta vastaa lääkinnällisen kuntoutuksen suunnittelusta siten, että kuntoutus muodostaa yhdessä tarpeenmukaisen hoidon kanssa toiminnallisen kokonaisuuden. Lääkinnällisen kuntoutuksen tarve, tavoitteet ja sisältö on määriteltävä kirjallisessa yksilöllisessä 18

19 kuntoutussuunnitelmassa. Kunta vastaa lisäksi kuntoutuspalvelun ohjauksesta ja seurannasta sekä tarvittaessa nimeää potilaalle kuntoutuksen yhdyshenkilön. Kuntien järjestämän lääkinnälliseen kuntoutuksen palveluja ovat mm. kuntoutusneuvonta ja kuntoutusohjaus toiminta- ja työkyvyn sekä kuntoutustarpeen arviointi kuntoutustutkimus, jonka avulla selvitetään kuntoutusmahdollisuuksia toimintakyvyn parantamiseen ja ylläpitämiseen tähtäävät terapiat sekä muut tarvittavat kuntoutumista edistävät toimenpiteet apuvälinepalvelut (hankkiminen, käytön opetus, huolto ja uusiminen) sopeutumisvalmennus edellä mainituista tarpeellisista toimenpiteistä koostuvat kuntoutusjaksot laitos- tai avohoidossa. Lisätietoja kuntien järjestämästä lääkinnällisestä kuntoutuksesta saa terveyskeskuksista ja sairaaloista. Kuntien yhteystiedot löytyvät Kuntaliiton internetsivuilta Jos kuntoutusta annetaan terveydenhuollon järjestämänä ja kuntoutuja täyttää muut kuntoutusrahan edellytykset, hänellä on oikeus saada kuntoutusrahaa. Katso myös Kuntoutusrahan etuusohje Terveydenhuoltolaki 1326/2010 Kansanterveyslaki 66/1972 Erikoissairaanhoitolaki 1062/1989 Tapaturma- ja liikennevakuutuslakien mukainen kuntoutus Tapaturma- ja liikennevakuutuslakien perusteella järjestettävä kuntoutus Kuntoutus järjestetään ensisijaisesti tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain tai liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain perusteella, kun kuntoutustarve aiheutuu korvattavasta: ammattitaudista työtapaturmasta liikennevahingosta. Maatalousyrittäjien tapaturmiin, sotilastapaturmiin, valtion virkamiesten tapaturmiin sekä muihin tapaturmavakuutuslain mukaan korvattaviin tapaturmiin, vammoihin ja sairauksiin sovelletaan myös tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annettua lakia. Kelan mahdollisuudesta järjestää viivästymistodistuksen perusteella kuntoutusta, joka saattaa kuulua em. lakien perusteella korvattavaksi katso myös Estävät kuntoutusetuudet Lääkinnällisen kuntoutuksen toimenpiteinä voidaan korvata: kuntoutustarvetta ja -mahdollisuuksia selvittävät tutkimukset kuntoutusjaksot avo- tai laitoshoidossa vaikeasti vammaiselle asunnon muutostyöt tai palveluasumisesta aiheutuneet lisäkustannukset sekä tulkkipalvelut 19

20 tarpeellisista apuvälineistä ja kuntoutukseen osallistumisesta aiheutuneet kustannukset sopeutumisvalmennuksesta kuntoutujalle ja hänen omaiselleen aiheutuneet asumisja matkakustannukset. Ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteinä voidaan korvata: kuntoutustarvetta ja -mahdollisuuksia selvittävät tutkimukset työ- ja koulutuskokeilut työhönvalmennus tarvittava ja riittävä koulutus avustus tai laina esim. työkoneiden ja -välineiden tai vaikeavammaiselle kulkuneuvon hankintaa varten tarpeelliset apuvälineet ja laitteet muita em. rinnastettavia kuntoutuskustannuksia. Kuntoutujalle maksetaan kuntoutusajalta päivärahaa, tapaturmaeläkettä tai liikennevakuutuksen ansionmenetyskorvausta. Lisäksi kuntoutuksena korvataan kaikki välttämättömät kuntoutuskustannukset (esim. hoito- ja matkakustannukset). Vapaamuotoinen kuntoutushakemus osoitetaan vakuutuslaitokselle tai Vakuutuskuntoutus VKK:lle. Kuntoutuksen voi laittaa vireille vahingoittunut itse, työnantaja, sairaanhoitolaitos, työvoimaviranomainen tai muu kuntoutusta selvittävä taho. Ammatillisessa kuntoutuksessa vakuutuslaitoksella on lakisääteinen velvoite laittaa kuntoutusasia vireille, jos korvattavasta vammasta aiheutuu pitkäaikaisia rajoituksia työ- ja toimintakyvylle ja ansiomahdollisuuksille, sekä selvittää kuntoutuksen tarve ja mahdollisuudet. Tapaturma- ja liikennevakuutuslain mukaisesta kuntoutuksesta huolehtii keskitetysti Vakuutuskuntoutus VKK. Lisätietoja tapaturmavakuutus- ja liikennevakuutuslain mukaisesta kuntoutuksesta saa Vakuutuskuntoutus VKK:n internetsivuilta Päihdehuolto Päihdehuolto Kunnan on huolehdittava siitä, että päihdehuolto järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaiseksi kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Kunnassa järjestämisvastuu kuuluu yhteisesti sosiaali- ja terveyslautakunnalle. Päihdehuollon järjestämistä koskevia säännöksiä on päihdehuoltolaissa ja -asetuksessa sekä sosiaalihuoltolaissa ja - asetuksessa. Kela ei järjestä varsinaisia päihdehuollon kuntoutuspalveluja. Päihdehuollon kuntoutuspalvelujen saamiseksi asiakas tulee ohjata ottamaan yhteyttä kunnan sosiaalitai terveyspalveluihin. Kela maksaa kuntoutusrahaa päihdehuoltolain mukaiseen perhekuntoutukseen osallistuville ja tiettyjen edellytysten täyttyessä myös yksilökuntoutukseen osallistuville. Päihdehuollon palveluista saa tietoa A-klinikkasäätiön Internet-sivuilta Sivuilta löytyy mm. luettelo A-klinikoista. Valtaosa Suomen A-klinikoista on kuntien tai kuntayhtymien ylläpitämiä. 20

21 Katso Kuntoutusrahan maksaminen päihdekuntoutukseen osallistuville. Rintamaveteraanien ja sotainvalidien kuntoutus Rintamaveteraanien ja sotainvalidien kuntoutus Rintamaveteraani, jolle on annettu rintamasotilas-, rintamapalvelus- tai rintamatunnus, voi saada kuntoutusta rintamaveteraanien kuntoutuksesta säädetyn lain perusteella. Myös rintamaveteraanin aviopuoliso voi osallistua tietyin edellytyksin laitoskuntoutukseen. Rintamaveteraanille ja hänen aviopuolisolleen kuntoutus on maksutonta. Kuntoutusta haetaan Valtiokonttorin vahvistamalla lomakkeella tai kuntien käytössä olevilla lomakkeilla. Veteraanin aviopuoliso hakee kuntoutusta omalla hakemuksella. Laitos- ja päiväkuntoutushakemuksen liitteeksi on aina liitettävä lääkärinlausunto. Valtiokonttori jakaa kunnille määrärahan rintamaveteraanien kuntoutukseen. Ulkomailla asuva rintamaveteraani voi saada kuntoutusta joko asuinmaassaan tai Suomessa. Ulkomailla asuvien rintamaveteraanien kuntoutusta haetaan Valtiokonttorista. Kuntoutusoikeuden saanut sotainvalidi, sotainvalidin puoliso tai leski voi saada kuntoutusta sotilasvammalain perusteella. Kuntoutus on maksutonta. Kuntoutusta haetaan etukäteen Valtiokonttorilta. Hakemuslomakkeita saa Valtiokonttorista, terveyskeskuksista ja veteraanikuntoutusta hoitavista palvelupisteistä tai sen voi tulostaa Valtiokonttorin Internet-sivuilta. Hakemuksen liitteenä tulee olla lääkärinlausunto. Kela korvaa rintamaveteraanikuntoutujien matkakustannuksia kuntoutuslaitokseen ja takaisin. Matkojen korvaamisesta katso Rintamaveteraanien ja vastaavien kuntoutusmatkat sairausvakuutuksessa (Sairaanhoitokorvaus, Matkat). Lisätietoja saa Valtiokonttorin Internetsivuilta Invalidille myönnettävä autoveronpalautus Invalidille myönnettävä autoveronpalautus Invalidi voi saada joko kokonaan tai osittain autoveron takaisin omaan käyttöönsä tulevasta autosta, joka ensirekisteröidään Suomessa hänen käyttöönsä. Autoverolain 51 :ssä määritellään ne invalidit, jotka palautusta voivat saada, palautuksen saamisen muut edellytykset sekä palautuksen suuruus. Autoveronpalautusta haetaan kirjallisesti Eteläiseltä tullipiiriltä osoitteella Hangon tulli, Hanko. Hakemus on tehtävä 6 kuukauden kuluessa auton rekisteröintipäivästä lukien tai, jos auto on ostettu osamaksulla, siitä, kun invalidi on tullut auton yksinomistajaksi. Sitä voi myös hakea jo ennen auton hankkimista. Lisätietoja invalidille myönnettävästä autoveronpalautuksesta saa tullin internetsivuilta 21

22 Ulkomailta saatava kuntoutus Ulkomailta saatava kuntoutus Jos Suomesta kuntoutusetuutta hakeva tai saava saa ulkomailta etuutta, joka Suomesta saatuna vaikuttaisi kuntoutuksen järjestämisvelvollisuuteen tai kustannuksista maksettavien korvausten määrään, tämä ulkomainen etuus rinnastetaan vastaavaan suomalaiseen etuuteen. Jos vakuutettu on saanut ulkomailta siellä sovellettavien lakien tai muiden velvoittavien määräysten nojalla korvausta esimerkiksi tapaturmasta, ammattitaudista tai liikennevahingosta ja korvaukseen sisältyy lääkinnällinen kuntoutus, tällainen ulkomainen etuus syrjäyttää Kelan järjestämisvelvollisuuden samalla tavalla kuin vastaava kotimainen etuus Kelan kuntoutuslain 13 :n mukaan. Myös ulkomailta saatava vammaisetuus rinnastetaan Kelan kuntoutuslain 9 1 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa vastaavaan suomalaiseen etuuteen. Rinnastuksen perusteella kuntoutusta voisi saada myös yli vuoden ulkomailla oleskellut vakuutettu. Tällöin edellytetään muun muassa sitä, että vastaava ulkomainen etuus on samalla tavoin porrastettu kuin lainkohdassa mainitut suomalaiset etuudet. Korvausta ei makseta Kelan kuntoutuslain mukaan, jos kuntoutuja on saanut korvauksen, joka vastaa oleskelumaan vakuutettujen korvausta kuntoutuksesta. Tämä koskee esimerkiksi EU-maissa annettua kuntoutusta silloin, kun vakuutetulla on oikeus kuntoutustoimenpiteisiin ja etuuksiin samasta kuntoutuksesta sosiaaliturva-asetuksen (1408/71/ETY) perusteella. Sovellettava lain kohta (KKRL 566/ ). Toimenpiteet Toimenpiteet Vaikeavammaiselle kuntoutujalle voidaan järjestää työ- tai toimintakyvyn turvaamiseksi tai parantamiseksi tarpeellinen ja yksilöllisesti suunniteltu avoterapia moniammatillinen yksilökuntoutus kuntoutus- tai sopeutumisvalmennuskurssi. Kelan järjestämissä vaikeavammaisten lääkinnällisessä kuntoutuksessa Maailman terveysjärjestön WHO:n ICF-luokituksen viitekehys (International Classification of Functioning, Disability and Health, Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus) ohjaa kuntoutujan sairauden tai vamman aiheuttamien eri osa-alueille asettuvien kuntoutustarpeiden kokonaisvaltaista huomioon ottamista. ICFluokituksen viitekehys huomioi henkilön lääketieteellisen terveydentilan yhteydessä toimintakyvyn ja toimintarajoitteet sekä niihin vuorovaikutussuhteessa olevat yksilö- ja ympäristötekijät. Kuntoutus toteutetaan asiakas- ja perhelähtöisesti sekä holistisesti. Toiminnassa tuetaan kuntoutujan aktiivista roolia ja vaikutusmahdollisuuksia. Kuntoutustyötä tehdään tasavertaisessa vuorovaikutuksessa. Siinä lähtökohtana ovat kuntoutujan ja hänen 22

23 perheensä voimavarat. Kuntoutuksessa huolehditaan yhteistyöstä ja tiedonvälityksestä kaikilla toimijatasoilla. Kuntoutusratkaisua tehtäessä otetaan huomioon kuntoutuksen myöntämisedellytykset, kuntoutujan kokonaistilanne, tavoitteet, hyvä kuntoutuskäytäntö ja kuntoutujan eri toimenpiteistä syntyvä kokonaisuus. Kuntoutus perustuu julkisen terveydenhuollon tekemään kuntoutussuunnitelmaan KU207. Jos suunnitelmassa ei ole riittäviä tietoja ratkaisun tekemiseksi, pyydetään siihen täydennystä. Lisäselvityspyynnössä yksilöidään tarvittavat tiedot. Avoterapiat Avoterapiat Kela järjestää vaikeavammaiselle aikuisille sekä lapsille ja nuorille yksilöllisesti suunniteltua, tehostettua avoterapiaa. Vaikeavammaiselle kuntoutujalle myönnettävän terapian tulee olla tarpeellista ja se tulee toteuttaa hyvän kuntoutuskäytännön mukaisesti. Toteutuksessa on otettava huomioon myös muut samanaikaisesti toteutuvat terapiat ja niiden tavoitteiden tulee olla osa kokonaistavoitetta. Terapiakertojen määrää arvioitaessa otetaan huomioon terapialle asetetut tavoitteet, kuntoutukselle asetetut kokonaistavoitteet sekä eri kuntoutustoimenpiteistä muodostuva kokonaisuus, ja varmistetaan kertojen riittävyys ja toisaalta kohtuullisuus kuntoutujalle. Myöntöedellytysten täyttyessä osa avoterapiaratkaisuista voidaan tehdä 1 3 vuoden ajalle. Edellytyksenä on, että kuntoutussuunnitelma ja korotettu tai ylin vammaisetuuspäätös ovat voimassa koko kuntoutuspäätöksen ajan. Avoterapiajakson aikana terapeutti tekee kuntoutujan toimintakyvyn seuraamiseksi ja kuntoutuksen vaikuttavuuden arvioimiseksi alku- ja päätösvaiheen ja tarvittaessa välivaiheen arviot ja mittaukset ottaen huomioon terveydenhuollossa jo tehdyt selvitykset. tekee yhdessä kuntoutujan ja tarvittaessa tämän omaisten kanssa jakson alkuvaiheessa kuntoutussuunnitelmaan perustuvan kirjallisen terapiasuunnitelman, jota tarkistetaan tarvittaessa. tekee tarpeenmukaisesti yhteistyötä kuntoutujan omaisten ja muun lähiverkoston kanssa. varmistaa tiedonkulun kuntoutujan omaisten, lähiverkoston ja muiden toimijoiden välillä käyttäen terapiavihkoa tai muuta vastaavaa kuntoutujan kanssa sovittua menetelmää. järjestää jakson päätösvaiheessa palautekeskustelun kuntoutujan ja tarvittaessa omaisten kanssa. antaa avoterapiapalautteen toteutuneesta kuntoutuksesta ja sen vaikutuksista sekä arvion terapian jatkotarpeesta kuntoutujalle, Kelalle ja kuntoutussuunnitelman laatijataholle 1 3 kuukautta ennen jakson päättymistä tai lyhyestä terapiajaksosta heti sen päätyttyä. Hyvään kuntoutuskäytäntöön kuuluu, että terapeutti huolehtii, että kuntoutujan vanhemmat, muut omaiset ja lähihenkilöt osallistuvat tarpeenmukaisesti terapiatilanteisiin. Tarkoituksena on siirtää kuntoutujan harjoitteita hänen arkeensa, jotta myös se tukee kuntoutustavoitteisiin etenemistä ja terapiassa opitut taidot muuttuvat 23