Rintamaveteraanien kuntoutuksen ja kotiin vietävien kunnallisten avopalvelujen järjestäminen vuonna 2015

Transkriptio

1 Valtiokonttori Ohje 1 (14) Kansalaispalvelut VK/53/00.01/2015 Rintamaveteraanien kuntoutuksen ja kotiin vietävien kunnallisten avopalvelujen järjestäminen vuonna 2015 Sörnäisten rantatie 13, Helsinki PL 14, VALTIOKONTTORI Puh , Faksi ,

2 2 (14) Sisällys 1 Kunta rintamaveteraanien kuntoutuksen ja kotiin vietävien kunnallisten avopalveluiden järjestäjänä Rintamaveteraanien kuntoutus ja kotiin vietävien avopalvelujen määrärahat vuonna Määrärahojen maksaminen kunnille Määrärahojen käyttö Kuntoutuksen lisämäärärahan hakeminen Kotiin vietävien kunnallisten avopalveluiden lisämääräraha Käyttämättä jääneen määrärahan palauttaminen Valtiokonttoriin Selvitys määrärahan käytöstä Kuntoutukseen ja kotiin vietäviin avopalveluihin oikeutetut Rintamaveteraanien kuntoutuksen järjestäminen Kuntoutuksen järjestämisen yleiset periaatteet ja käytännöt Laitoskuntoutuksen järjestäminen Aviopuolison laitoskuntoutus Päiväkuntoutuksen järjestäminen Avokuntoutuksen järjestäminen Tuetun kotona kuntoutuksen järjestäminen Rintamaveteraanin kuntoutusjakson pituus Laitoskuntoutus Aviopuolison kuntoutus Päiväkuntoutus Avokuntoutus ja tuettu kotona kuntoutuminen Selvitys kuntoutusmäärärahojen käytöstä Kuntoutukseen hakeminen Hakemus Lääkärinlausunto Toimintakyvyn määrittäminen Kuntoutukseen ohjaaminen Matkakustannusten korvaaminen Muutoksen haku Rintamaveteraaneille kotiin vietävät kunnalliset avopalvelut Kotiin vietävien kunnallisten avopalveluiden yleiset periaatteet Määrärahan käyttötarkoitus Kotipalvelut ja kotihoito Liikkumista tukevat palvelut Päivätoiminta Apuvälinepalvelut Omaishoidon tuki Selvitys määrärahan käytöstä Valtiokonttoriin... 13

3 3 (14) 1 Kunta rintamaveteraanien kuntoutuksen ja kotiin vietävien kunnallisten avopalveluiden järjestäjänä Valtio myöntää vuosittain rintamaveteraanien kuntoutukseen määrärahan, jolla kuntien/kuntayhtymien (myöhemmin kuntien) on määrä järjestää oman kuntansa rintamaveteraaneille kuntoutusta sekä kotiin vietäviä kunnallisia avopalveluita (myöhemmin kotiin vietäviä avopalveluita). Rintamaveteraanien kuntoutus perustuu lakiin rintamaveteraanien kuntoutuksesta (1184/1988) sekä asetukseen rintamaveteraanien kuntoutuksesta (1348/1988). Tämän ohjekirjeen tarkoituksena on ohjata kuntia järjestämään määrärahan käyttötarkoitusta vastaavat kuntoutuspalvelut sekä kotiin vietävät avopalvelut palveluihin oikeutetuille rintamaveteraaneille kunnassa. Ohjekirje on löydettävissä Valtiokonttorin kotisivuilta osoitteesta: Kansalaisille ja yhteisöille/ Korvaukset ja etuisuudet / Sotainvalidien ja rintamaveteraanien etuudet / Rintamaveteraanien ja erityisryhmien etuudet / Kotimaassa asuvien rintamaveteraanien kuntoutus 2 Rintamaveteraanien kuntoutus ja kotiin vietävien avopalvelujen määrärahat vuonna Määrärahojen maksaminen kunnille Valtion vuoden 2015 talousarviossa on rintamaveteraanien kuntoutukseen varattu yhteensä 30,6 miljoonaa euroa, josta Valtiokonttori jakaa kunnille rintamaveteraanikuntoutukseen 17,9 miljoonaa euroa ja kotiin vietäviin avopalveluihin 10 miljoonaa euroa. Syksyn lisäjakoon varataan 2 miljoonaa euroa. Loput 0,7 miljoonaa euroa on varattu käytettäväksi kuntoutustoiminnan matkakustannuksiin, tutkimus- ja kehittämishankkeisiin sekä ulkomailla asuvien rintamaveteraanien kuntoutukseen. Kunnat ja kuntayhtymät sekä palveluntuottajat voivat hakea rintamaveteraanien kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishankkeisiin määrärahaa sosiaali- ja terveysministeriöstä. Valtiokonttori maksaa kunnille kuntoutusmäärärahan ennakkona neljännesvuosittain (helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa) yhtä suurina erinä. Valtiokonttori maksaa kunnille kotiin vietävien kunnallisten avopalvelujen määrärahan kerran vuodessa helmikuun aikana. Valtiokonttori ilmoittaa kunnille määrärahojen suuruuden helmikuussa. Määrärahat on suhteutettu siihen kunnassa asuvien rintamaveteraanien lukumäärään, joka on oikeutettu kuntoutukseen ja kotiin vietäviin avopalveluihin.

4 4 (14) 2.2 Määrärahojen käyttö Kuntien tulee pitää rintamaveteraanien kuntoutusmääräraha ja kotiin vietävien avopalveluiden määräraha erillään toisistaan ja käyttää määrärahat niihin tarkoituksiin, joihin ne on osoitettu. Kuntien tulee tehdä valtion vuoden 2015 määrärahoilla maksettavat rintamaveteraanien kuntoutus- ja kotiin vietävien avopalvelujen päätökset mennessä. Vuoden 2015 puolella tehtyjen päätösten perusteella voidaan kustannuksia maksaa saakka. 2.3 Kuntoutuksen lisämäärärahan hakeminen Valtiokonttori jakaa kunnille lisämäärärahan rintamaveteraanien kuntoutukseen syksyllä Lisämääräraha jaetaan niille kunnille, joissa kuntoutusmääräraha ei ole riittänyt kaikkien halukkaiden kuntoutukseen. Kuntien vuodelta 2014 palauttamat sekä vuoden 2015 määrärahasta kuntoutukseen varatut määrärahat jaetaan syksyllä 2015 uudelleen kunnille hakemuksesta. Kuntien tulee anoa lisämäärärahaa Valtiokonttorilta. Lisämäärärahaa haetaan hakemuslomakkeella, jonka Valtiokonttori lähettää kunnille myös postitse heinäkuussa Lisämäärärahahakemus tulee toimittaa mennessä Valtiokonttoriin. Hakemus lähetetään osoitteeseen: Valtiokonttori, Asiantuntijapalvelut, Merja Längman, PL 14, Valtiokonttori. Valtiokonttorin arvioidessa lisämäärärahan myöntämisen tarvetta otetaan huomioon kuntien maantieteelliset ja muut erityisolosuhteet, kuten pitkät etäisyydet harvaan asutulla seudulla ja avokuntoutuksen vähäinen tarjonta kunnan alueella. 2.4 Kotiin vietävien kunnallisten avopalveluiden lisämääräraha Kuntien vuodelta 2014 palauttamat sekä vuoden 2015 määrärahasta varatut kotiin vietävien kunnallisten avopalveluiden määrärahat jaetaan syksyllä 2015 uudelleen ilmoituksen perusteella. Kunnille lähetetään heinä-elokuun vaihteessa sähköpostilla kysely lisämäärärahan tarpeesta. Lisämääräraha tullaan jakamaan vain niille kunnille, jotka ovat ilmoittaneet tarpeestaan lisämäärärahaan Valtiokonttoriin. Lisämäärärahat jaetaan kunnissa asuvien kunnallisiin avopalveluihin oikeutettujen rintamaveteraanien lukumäärän suhteessa. Ilmoitus lisämäärärahan tarpeesta tulee lähettää mennessä Valtiokonttoriin.

5 5 (14) 2.5 Käyttämättä jääneen määrärahan palauttaminen Valtiokonttoriin 2.6 Selvitys määrärahan käytöstä Mikäli kunnalta jää käyttämättä vuodelta 2015 joko rintamaveteraanien kuntoutusmäärärahaa tai kotiin vietäviin kunnallisiin avopalveluihin tarkoitettua määrärahaa 5 euroa tai enemmän, on se palautettava Valtiokonttorin tilille FI viimeistään Kuntien tulee tehdä selvitys määrärahojen käytöstä Valtiokonttoriin mennessä, josta tulee ohjeistus erikseen vuonna 2016 alussa. 3 Kuntoutukseen ja kotiin vietäviin avopalveluihin oikeutetut Kuntoutukseen ja kotiin vietäviin avopalveluihin oikeutetun rintamaveteraanin tulee olla Suomessa asuva vuosien sotiin osallistunut rintamasotilastunnuksen, rintamapalvelustunnuksen tai rintamatunnuksen omaava rintamaveteraani. Rintamaveteraanin aviopuoliso voi osallistua laitoskuntoutukseen samanaikaisesti rintamaveteraanin kanssa samassa kuntoutuslaitoksessa. Rintamaveteraanin aviopuolisolla ei kuitenkaan ole subjektiivista oikeutta päästä kuntoutukseen puolisonsa kanssa, vaan yhteisen kuntoutusjakson tulee olla rintamaveteraanin kuntoutuksen tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukainen. Rintamaveteraanin, jolla ei ole pysyvää asuinpaikkaa Suomessa, hyväksyy kuntoutukseen hakemuksen perusteella Valtiokonttori. Mikäli rintamaveteraanilla on oikeus saada vahingon tai ammattitaudin perusteella kuntoutusta sotilasvammalain (404/48), liikennevakuutuslain (279/59), tapaturmavakuutuslain (608/48) tai maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain (1026/81) taikka näitä vastaavan aikaisemman lain nojalla, hän ei voi saada enää rintamaveteraaneille tarkoitettua kuntoutusta. Kuntoutukseen hakevan mahdollisuudet saada kuntoutusta näiden lakien perusteella on selvitettävä. Myöskään sotainvalidit, joiden sotilasvammalain mukainen työkyvyttömyysaste on vähintään 10 prosenttia, eivät voi saada rintamaveteraaneille tarkoitettua kuntoutusta tai kunnallisia avopalveluita. Kansaneläkelaitoksella on voimaan tulleen lainmuutoksen myötä oikeus antaa kotikunnalle rintamalisän saajien nimet ja henkilötunnukset, jotta kunnalla on mahdollisuus selvittää, onko rintamalisän saajalla oikeus rintamaveteraanien kuntoutukseen ja kotiin vietäviin avopalveluihin. Kansaneläkelaitoksen tulee luovuttaa tiedot kunnalle vuosittain maksutta tammikuun loppuun mennessä. (Rintamasotilaseläkelaki /322).

6 6 (14) 4 Rintamaveteraanien kuntoutuksen järjestäminen 4.1 Kuntoutuksen järjestämisen yleiset periaatteet ja käytännöt 4.2 Laitoskuntoutuksen järjestäminen Kuntoutuksen tarkoituksena on rintamaveteraanin toimintakyvyn edistäminen ja säilyttäminen niin, että hän mahdollisimman pitkään selviytyy itsenäisesti jokapäiväisistä toiminnoistaan. Kuntoutujan toimintakyvyn edistämiseksi ja säilyttämiseksi kuntoutuksen tulee olla säännöllistä ja suunnitelmallista. Tavoitteena on, että rintamaveteraanit saavat tarpeitansa vastaavaa kuntoutusta säännöllisesti vuosittain. Kuntoutuksen tulee nivoutua saumattomasti osaksi muita tukipalveluja. Rintamaveteraanien kuntoutus voidaan toteuttaa joko laitoskuntoutuksena, päiväkuntoutuksena, avokuntoutuksena tai tuettuna kotona kuntoutumisena. Päivä- tai muu avokuntoutus on ensisijainen kuntoutusmuoto silloin, kun se on kuntoutuksen tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaista. Rintamaveteraanille ja hänen puolisolleen ei aiheudu kuntoutuksesta kustannuksia. Kunta maksaa rintamaveteraanin kuntoutuskustannukset ja Kansaneläkelaitos korvaa kuntoutusmatkoista aiheutuvat kulut kokonaisuudessaan ilman omavastuuosuuksia. Laitoskuntoutuksella tarkoitetaan laitoksessa vietettyä kuntoutusjaksoa, johon kuuluu kuntoutuksen lisäksi majoitus ja täysihoito. Valtiokonttori on kilpailuttanut rintamaveteraanien laitoskuntoutuksen palveluntuottajat. Kuntien tulee kuntoutusta järjestäessään käyttää Valtiokonttorin sopimustoimittajaa. Kunta voi myös vaihtoehtoisesti järjestää kuntoutuksen omassa terveyskeskuksessaan tai erikoissairaanhoidon palveluyksikössä. Kuntien tulee noudattaa Valtiokonttorin ja sopimustoimittajan välisissä palvelusopimuksissa sovittuja hintoja. Hoitopäivähinnat on löydettävissä Valtiokonttorin kotisivuilta osoitteesta: Kansalaisille ja yhteisöille/ Korvaukset ja etuisuudet / Sotainvalidien ja rintamaveteraanien etuudet / Rintamaveteraanien ja erityisryhmien etuudet / Kotimaassa asuvien rintamaveteraanien kuntoutus Kunnat voivat velottaa terveyskeskuksessa tai erikoissairaanhoidon toimintayksikössä järjestetystä kuntoutuksesta aiheutuvat kustannukset terveydenhuoltolain (1326/2010) 58 :n mukaisesti. Kunnan terveyskeskukselle suoritettavaa korvausta laskettaessa palvelujen käyttäjiltä perittäviä asiakasmaksuja ei kuitenkaan lueta korvauksesta vähennettäväksi toimintatuloksi rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun lain 7 :n mukaan (laki 1339/2010). Laitoskuntoutuksen sisältö on määritelty laitoskuntoutuksen laatuvaatimuksissa, Valtiokonttori ja palveluntuottaja ovat sopineet tarjouskilpailun yhteydessä yksityiskohtaisesti rintamaveteraanien kuntoutuksen sisällöstä.

7 7 (14) 4.3 Aviopuolison laitoskuntoutus 4.4 Päiväkuntoutuksen järjestäminen 4.5 Avokuntoutuksen järjestäminen Rintamaveteraanin aviopuolisolla on mahdollisuus osallistua puolisonsa kanssa laitoskuntoutukseen. Rintamaveteraanin aviopuolisolla ei kuitenkaan ole subjektiivista oikeutta päästä laitoskuntoutukseen puolisonsa kanssa, vaan yhteisen kuntoutusjakson tulee olla rintamaveteraanin kuntoutuksen tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukainen. Edellytyksenä yhteiseen kuntoutusjaksoon on aviopuolisoiden yhteinen tahto. Aviopuolisoiden kuntoutusjaksot tulee toteuttaa samanaikaisesti samassa kuntoutuslaitoksessa. Samanaikaisen kuntoutusjakson tavoitteena on parantaa rintamaveteraanin kuntoutuksen tuloksellisuutta sekä edistää rintamaveteraanin kotona selviytymistä muun muassa tukemalla hoitavan aviopuolison jaksamista. Aviopuolison osallistuminen ei lyhennä rintamaveteraanin laitoskuntoutusjaksoa. Aviopuolisolla ei ole oikeutta osallistua rintamaveteraanin kanssa päivä- tai avokuntoutukseen. Päiväkuntoutuksella tarkoitetaan kuntoutusta, johon sisältyy yksilöhoitojen lisäksi ryhmätoimintaa sekä kuntoutuspäivän aikana tarjotut ateriat. Päiväkuntoutuksessa kuntoutuja yöpyy kotonaan. Kunnat hankkivat rintamaveteraanien päiväkuntoutuksen itse. Päiväkuntoutusta voidaan toteuttaa esimerkiksi terveyskeskuksessa, sairaalassa, palvelu- ja päiväkeskuksessa tai kuntoutuslaitoksessa. Päiväkuntoutuksesta aiheutuneet kustannukset korvataan kunnalle rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun asetuksen 4 :n mukaisesti. Avokuntoutuksen toimintamuotoja ovat esimerkiksi fysioterapia, toimintaterapia sekä jalkojenhoito tai muu rintamaveteraanin yksilölliseen tarpeeseen perustuva terapia. Avokuntoutus voidaan toteuttaa myös ryhmäkuntoutuksena. Avokuntoutusta voidaan toteuttaa esimerkiksi terveyskeskuksessa, sairaalassa, tehostetussa palveluasumisessa, palvelu- ja päiväkeskuksessa, kuntoutuslaitoksessa tai hankkia se yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain (152/90) 2 :ssä tarkoitetulta palvelun tuottajalta tai itsenäiseltä ammatinharjoittajalta. Avokuntoutus on mahdollista toteuttaa myös rintamaveteraanin kotona (kotikuntoutus), jos se on hänen terveydentilansa vuoksi tarpeen. Kotikuntoutuksella tarkoitetaan rintamaveteraanin kotona tai kodinomaisissa olosuhteissa, kuten palvelutalossa, tehostetussa palveluasumisessa tai laitoshoidossa annettavaa avokuntoutusta. Avokuntoutuksesta aiheutuneet kustannukset korvataan kunnalle rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun asetuksen 4 :n mukaisesti.

8 8 (14) 4.6 Tuetun kotona kuntoutuksen järjestäminen Tuettu kotona kuntoutuminen on avokuntoutusta, joka toteutetaan tuetun kotona kuntoutumisen mallin mukaisesti. Tuettu kotona kuntoutuminen toteutetaan rintamaveteraanin kotona. Kuntoutuksen toteuttaa terveydenhuollon perustutkinnon suorittanut henkilö, jonka tukihenkilönä toimii joko fysioterapeutti tai toimintaterapeutti. Kuntoutusjakson aluksi selvitetään rintamaveteraanin kotona selviytyminen ja laaditaan kuntoutussuunnitelma. Kotona tehdään kuntoutussuunnitelman mukaisesti asioita, jotka tukevat veteraanin kotona selviytymistä. Kotona voidaan esimerkiksi yhdessä pelata, tehdä puutarhatöitä, leipoa tai laittaa ruokaa. Tuettu kotona kuntoutuminen eroaa kotikuntoutuksesta siinä, että tuettu kotona kuntoutuminen ei sisällä yksilöhoitoja, vaan perustuu kuntoutettavan ja kuntoutujan yhdessä tekemiseen. Tuetulla kotona kuntoutumisella halutaan tavoittaa myös ne veteraanit, jotka eivät enää halua lähteä kuntoutusjaksolle, mutta jotka hyötyvät kotiin vietävästä kuntoutuksesta. 4.7 Rintamaveteraanin kuntoutusjakson pituus Laitoskuntoutus Aviopuolison kuntoutus Päiväkuntoutus Rintamaveteraanin laitoskuntoutusjakson pituus on pääsääntöisesti 10 vuorokautta. Kuntoutusjakson pituus on aina enintään 10 vuorokautta, kun kyseessä on toimintakykyluokan 3 rintamaveteraani. Rintamaveteraanin kuntoutusjakso voi kuitenkin olla myös pidempi, mikäli rintamaveteraanin toimintakyky on sairauden tai vamman aiheuttaman häiriön vuoksi alentunut niin, että rintamaveteraanin toimintakykyluokka on 1 tai 2, ja kuntoutuksen tavoitteiden kannalta pidempi kuntoutusjakso on perusteltu. Tällöin kuntoutusjakson pituus on enintään neljä viikkoa. Aviopuolison kuntoutusjakson pituus on pääsääntöisesti enintään 10 vuorokautta. Aviopuolisoiden kuntoutusjaksojen pituudet ovat pääsääntöisesti yhtä pitkät. Kuitenkin jos rintamaveteraanin kuntoutusjakson pituus on kahdesta neljään viikkoa, aviopuolison kuntoutusjakson pituus voi olla enintään 14 vuorokautta. Aviopuolison kuntoutusjakso ei saa olla pitempi kuin rintamaveteraanin. Rintamaveteraanin päiväkuntoutusjakson pituus on pääsääntöisesti enintään 10 päivää. Kuntoutusjakson pituus on aina enintään 10 vuorokautta, kun kyseessä on toimintakykyluokan 3 rintamaveteraani. Niissä tapauksissa, joissa rintamaveteraanilla oleva vamma tai sairaus haittaa toimintakykyä niin, että rintamaveteraanin toimintakykyluokka on 1 tai 2, voidaan päiväkuntoutusta antaa 20 päivää (lain 2 3 momentti).

9 9 (14) Avokuntoutus ja tuettu kotona kuntoutuminen Rintamaveteraanin avokuntoutuskertojen määrä on pääsääntöisesti 20 käyntikertaa kalenterivuodessa. Toimintakykyluokan 3 rintamaveteraani voi saada enintään 20 käyntikertaa vuodessa. Avokuntoutus voidaan toteuttaa esimerkiksi 2 x 10 hoitokerran sarjoina. Mikäli rintamaveteraanin vamma tai sairaus edellyttää, voidaan avokuntoutuskertoja myöntää enintään 30 käyntikertaa kalenterivuodessa. 4.8 Selvitys kuntoutusmäärärahojen käytöstä 4.9 Kuntoutukseen hakeminen Hakemus Lääkärinlausunto Toimintakyvyn määrittäminen Valtiokonttori pyytää kuntia tekemään selvityksen vuoden 2015 kuntoutusmäärärahan sekä kuntoutukseen myönnetyn lisämäärärahan käytöstä. Selvityksessä tulee ilmoittaa kuntoutusmuodoittain kuntoutusta saaneiden henkilöiden lukumäärät, kuntoutusjaksojen pituudet, hoitopäivien/-kertojen määrät sekä käytetyt määrärahat. Valtiokonttori lähettää kunnille selvityslomakkeen täytettäväksi helmikuussa Selvitys tulee toimittaa Valtiokonttoriin mennessä. Kuntoutushakemuksen tekee rintamaveteraani tai hänen valtuuttamansa, myös aviopuolison kuntoutuksen osalta. Kirjallisen aloitteen kuntoutukseen voi tehdä rintamaveteraanin puolesta myös omainen tai sosiaali- ja terveysviranomainen. Kunnat voivat tilata kuntoutushakemuslomakkeita (Kuntalomake 6430-U:98) sekä kuntoutussuunnitelmalomakkeita (Kuntalomake nro 7440) käyttöönsä Lekoral Oy:stä osoitteesta: Metsäläntie 20, Helsinki, sähköpostitse: asiakaspalvelu@lekoral.fi tai puhelimitse puh. (09) Laitos- ja päiväkuntoutushakemukseen on aina liitettävä lääkärinlausunto hakijan terveydentilasta ja kuntoutustarpeesta. Mikäli hakijalla on kiinteä hoitosuhde oman kunnan terveyskeskukseen, ei erillistä käyntiä lääkärinvastaanotolla kuitenkaan tarvita. Myös aviopuolison hakemukseen on liitettävä lääkärinlausunto. Lääkärinlausunto saa olla enintään vuoden vanha. Avokuntoutukseen ohjatulla rintamaveteraanilla tulee olla lääkärin antama hoitomääräys, jossa yksilöidään tarvittavat hoito- ja kuntoutustoimenpiteet sekä näiden kannalta olennaiset rintamaveteraanin terveydentilaa koskevat tiedot. Lääkärinlausunnossa tai hoitomääräyksessä tulee määritellä kuntoutukseen hakevan rintamaveteraanin sekä tämän aviopuolison toimintakykyluokka. Mikäli kuntoutuslaitoksessa arvioidaan kuntoutettavan toimintakykyluokka toisin, muuttaminen edellyttää myös ilmoitusta lähettävään kuntaan/kuntayhtymään.

10 10 (14) 4.10 Kuntoutukseen ohjaaminen 4.11 Matkakustannusten korvaaminen Rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun lain (1184/88) 3 :n mukaan päätöksen rintamaveteraanin kuntoutukseen hyväksymisestä tekee rintamaveteraanin kotikunnan kansanterveystyön toimeenpanoon kuuluvista tehtävistä huolehtiva monijäseninen toimielin. Se voi myös määrätä viranhaltijan päättämään asiasta vahvistamiensa perusteiden ja ohjeiden mukaisesti. Rintamaveteraaneja kuntoutukseen valittaessa tulee ottaa huomioon kuntoutuksen tarve ja kiireellisyys. Rintamaveteraanille avo- tai laitoskuntoutusta valittaessa tulee arvioida yleinen lääketieteellinen kokemus huomioon ottaen, millä kuntoutusmuodolla päästäisiin mahdollisimman hyviin tuloksiin. Kuntoutuksesta päätettäessä tulee ottaa huomioon rintamaveteraanin terveydentila, kuntoutusta antavan toimintayksikön toiminnan laatu sekä maantieteelliset, kielelliset ja muut olosuhteet. Ensisijaisesti on pyrittävä käyttämään lähimpiä soveltuvia kuntoutuslaitoksia. Lääketieteellisistä, kielellisistä tai muusta perustellusta syystä voidaan rintamaveteraani kuitenkin lähettää myös muuhun kuntoutuslaitokseen Suomessa. Kansaneläkelaitos maksaa kuntoutettavalle ja hänen kanssaan kuntoutuksessa olleelle aviopuolisolle matkasta aiheutuneet tarpeelliset matkakustannukset kokonaisuudessaan siihen kuntoutuslaitokseen, jossa he ovat olleet kuntoutuksessa. Kansaneläkelaitos korvaa kuntoutuksesta aiheutuneet matkakustannukset halvinta matkustustapaa käyttäen. Sairausvakuutuslain mukaisen matkakorvauksen lisäksi Kansaneläkelaitos maksaa avokuntoutuksessa olleille myös omavastuuosuuden ja sitä pienemmät matkakulut kokonaan. Rintamaveteraanin on matkakorvausta hakiessaan esitettävä Kansaneläkelaitokselle kunnan tai Valtiokonttorin antama kuntoutusmaksusitoumus tai hyväksymispäätöksen kopio sekä selvitys kuntoutukseen osallistumisesta. Selvitys kuntoutukseen osallistumisesta voidaan antaa esimerkiksi Kansaneläkelaitoksen lomakkeella. Kansaneläkelaitos maksaa myös julkisessa laitoshoidossa olevan rintamaveteraanin matkakustannukset kuntoutuslaitokseen ja takaisin hoitolaitokseen. Samoin menetellään, jos laitoskuntoutuksessa oleva rintamaveteraani siirretään kesken kuntoutusjakson sairaalahoitoon. Valtiokonttori korvaa nämä matkakustannukset kokonaan Kansaneläkelaitokselle, koska sairausvakuutuslain mukaan laitoshoidossa olevalle henkilölle ei korvata mitään sairauden tai vamman hoidon aiheuttamia kustannuksia. Jos julkisesta laitoshoidosta kuntoutukseen lähetetty rintamaveteraani palaa kuntoutuslaitoksesta suoraan kotiin, korvaa Valtiokonttori Kansaneläkelaitokselle kotimatkan siten, kuin edellisessä kappaleessa on esitetty. Kansaneläkelaitos maksaa korvauksen matkakustannuksista myös ulkomailla asuvalle rintamaveteraanille ja hänen kanssaan kuntoutuksessa olleelle aviopuolisolle, jolla ei ole pysyvää asuinpaikkaa Suomessa ja jotka Valtiokonttori on hyväksynyt kuntoutukseen.

11 11 (14) 4.12 Muutoksen haku Rintamaveteraanien kuntoutusta koskevan lain 13 :n mukaan tässä laissa tarkoitettuihin Valtiokonttorin, kunnan asianomaisen toimielimen (aikaisemmin terveyslautakunnan) ja Kansaneläkelaitoksen päätöksiin ei voi hakea muutosta valittamalla muussa kuin rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun lain 10 :n 3 momentin tarkoittamassa tapauksessa. Jos kunnan asianomaiselle toimielimelle rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun lain 3 :n nojalla kuuluva asia on siirretty viranhaltijan päätettäväksi, viranhaltijan on saatettava asia asianomaisen toimielimen ratkaistavaksi, jos päätökseen tyytymätön 14 päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan sitä vaatii. Päätökseen on liitettävä ohjeet, joista ilmenee miten päätökseen tyytymättömän on meneteltävä asian saattamiseksi asianomaisen toimielimen käsiteltäväksi. 5 Rintamaveteraaneille kotiin vietävät kunnalliset avopalvelut 5.1 Kotiin vietävien kunnallisten avopalveluiden yleiset periaatteet 5.2 Määrärahan käyttötarkoitus Kotipalvelut ja kotihoito Rintamaveteraaneille kotiin vietävien kunnallisten avopalveluiden tavoitteena on tukea monipuolisesti veteraanin kotona selviytymistä. Valtiokonttorin myöntämän määrärahan tarkoituksena on tuottaa veteraaneille lisäpalveluja jo voimassa olevien kunnallisten palvelujen lisäksi. Määrärahan käyttöön tulee soveltaa tarveharkintaa kuitenkin niin, että veteraanin tuloja ei tarvitse selvittää, vaan palvelun tarve on ratkaiseva. Määrärahaa voi käyttää veteraanin itsenäistä selviytymistä tukeviin palveluihin ja niistä aiheutuneiden kustannusten korvaamiseen. Kunta toimii rintamaveteraaneille kotiin vietävien avopalvelujen vastuullisena järjestäjänä. Kunta voi joko tuottaa palvelut itse tai hankkia ne valitsemaltaan palveluntuottajalta. Palvelut voidaan järjestää myös palveluseteliä hyväksi käyttäen. Palvelusetelin käyttö kuitenkin edellyttää, että veteraani tai hänen läheisensä kykenevät hankkimaan palvelut itse palveluseteliä hyväksi käyttäen. Palvelutalossa asuva rintamaveteraani voi saada kotiin vietäviä avopalveluja, mutta tehostetussa palveluasumisessa olevalla rintamaveteraanilla ei ole oikeutta kotiin vietäviin avopalveluihin. Rintamaveteraaneille kotiin vietävät avopalvelut voivat olla esimerkiksi sosiaalihuoltolain (1301/2014) 14 :n 1 momentin 5 kohdan kotipalveluita tai 6 kohdan kotihoitoa, jotka on kuvattu sosiaalihuoltolain 19 ja 20.

12 12 (14) Liikkumista tukevat palvelut Päivätoiminta Apuvälinepalvelut Kotipalvelulla tarkoitetaan mm. asumiseen, hoitoon ja huolenpitoon, toimintakyvyn ylläpitoon, asiointiin sekä muihin jokapäiväiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista tai niissä avustamista. Kotihoidolla tarkoitetaan kotipalvelun ja terveydenhuoltolain 25 :ään sisältyvien kotisairaanhoidon tehtävien muodostamaa kokonaisuutta. Kotipalvelua annetaan mm. sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen toimintakykyä alentavan syyn tai erityisen perhe- tai elämäntilanteen perusteella niille henkilöille, jotka tarvitsevat apua selviytyäkseen 1 momentissa tarkoitetuista tehtävistä ja toiminnoista. Kotipalveluun sisältyvinä tukipalveluina annetaan ateria-, vaatehuolto- ja siivouspalveluja sekä sosiaalista kanssakäymistä edistäviä palveluja. Tukipalveluna voidaan korvata myös esimerkiksi polttopuiden pilkontaa, lumen aurausta ja nurmikon leikkausta. Näiden palvelujen tulee kohdistua rintamaveteraanin vakituiseen asuntoon tai sen pihapiiriin. Ateriapalvelu voidaan järjestää kunnan omana toimintana tai esimerkiksi lounasseteleillä. Ateriapalvelu ei sisällä mahdollisuutta ostaa kunnan laskuun ruokatarvikkeita kaupasta ja valmistaa niistä itse tai jonkun muun toimesta aterioita kotona. Rintamaveteraaneille kotiin vietävät avopalvelut voivat olla esimerkiksi sosiaalihuoltolain 14 :n 1 momentin 9 kohdan liikkumista tukevia palveluja, jotka on kuvattu sosiaalihuoltolain 23 :ssä. Liikkumista tukevia palveluja järjestetään henkilöille, jotka eivät kykene itsenäisesti käyttämään julkisia liikennevälineitä sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen toimintakykyä alentavan syyn takia ja jotka tarvitsevat palvelua asioimisen tai muun jokapäiväiseen elämään kuuluvan tarpeen vuoksi. Määrärahaa ei voida kuitenkaan käyttää terveydenhuollosta aiheutuneisiin matkakustannuksiin, jotka kuuluvat sairausvakuutuslain piiriin. Päiväkeskustoiminnan tarkoituksena on edistää rintamaveteraanin kotona selviytymistä. Siihen voi sisältyä erilaista viriketoimintaa, kahvit, ruokailu ja kuljetukset kodista päiväkeskukseen ja takaisin. Rintamaveteraaneille kotiin vietäviin avopalveluihin varattua määrärahaa voidaan käyttää terveydenhuoltolain 29 5 kohdan apuvälinepalveluihin niiltä osin, kun ne eivät kuulu lääketieteellisin perustein hankittaviin apuvälineisiin, jotka kunnan tulee tarjota kuntalaisille maksutta. Määrärahaa voidaan käyttää myös turvapuhelinpalveluun. Muuta terveydenhuoltolain 29 tarkoitettua lääkinnällistä kuntoutusta, kuten esim. jalkojenhoitoa tai fysioterapiaa, ei voida korvata tästä määrärahasta.

13 13 (14) Omaishoidon tuki Rintamaveteraanien kotiin vietäviin avopalveluihin varattua määrärahaa voidaan käyttää myös lain omaishoidon tuesta 4 :n 2 momentin mukaisten omaishoitajan muiden kuin lakisääteisten vapaapäivien sekä alle yhden vuorokauden pituisten virkistysvapaiden aikaisen hoidon järjestämiseen. Määrärahalla voidaan korvata kunnalle veteraanin kotona järjestettävän omaishoitajan vapaapäivien ja virkistysvapaiden aikaisen hoidon kustannukset. Kunta voi tuottaa palvelut itse, hankkia ne valitsemaltaan palveluntuottajalta, antamalla palvelusetelin tai omaishoidon tuesta annetun lain 4 a :n mukaisena toimeksiantosopimuksen mukaisena sijaishoitona. 5.3 Selvitys määrärahan käytöstä Valtiokonttoriin Valtiokonttori pyytää kuntia tekemään selvityksen vuonna 2015 käytetystä kotiin vietävien avopalveluiden määrärahasta. Selvityksessä tulee ilmoittaa palveluja saaneiden henkilöiden lukumäärät, suoritteiden lukumäärät sekä niistä aiheutuneet kustannukset. Valtiokonttori lähettää kunnille selvityslomakkeen sähköpostitse täytettäväksi helmikuussa Selvitys tulee toimittaa Valtiokonttoriin mennessä. Lisätietoja antavat: Kuntoutus- ja kotiin vietävät avopalvelut: Merja Längman, puh , merja.langman@valtiokonttori.fi Kotiin vietävät avopalvelut: Anne Sirén, puh , anne.siren@valtiokonttori.fi Kuntoutusasiat: Ritva Brinck, puh , ritva.brinck@valtiokonttori.fi Toimialajohtaja Jyri Tapper Apulaisjohtaja Hans Ranta-aho

14 14 (14) Tiedoksi: Ahvenanmaan maakuntahallitus Aluehallintovirastot Eduskunnan oikeusasiamies Finland Ambassad i Sverige Finlands Svenska Kommunförbund Kansaneläkelaitos Kuntoutus- ja hoitolaitokset Rintamaveteraaniliitto Rintamaveteraaniasian neuvottelukunta Sosiaali- ja terveysministeriö Sotainvalidien Veljesliitto Suomen fysioterapiakeskusten liitto Suomen Kuntaliitto Suomen Fysioterapialiitto Suomen Sotaveteraaniliitto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Valvira