Perusturvalautakunta liite nro SOTAINVALIDIEN JA SOTAVETERAANIEN KUNTOUTUS- JA AVUSTUSTOIMINNAN PERIAATTEET

Transkriptio

1 1 2 Perusturvalautakunta liite nro ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI Perusturva SOTAINVALIDIEN JA SOTAVETERAANIEN KUNTOUTUS- JA AVUSTUSTOIMINNAN PERIAATTEET 1. Sotainvalidien kuntoutus (Sotilasvammalaki) eli kuntoutustoiminta, josta valtiokonttori päättää ja jonka se kustantaa Valtiokonttorin kustannuksella voivat kuntoutusta saada sotainvalidit, sotainvalidien puolisot ja vaikeavammaisten lesket. Vaihtoehtona on joko laitoskuntoutus tai avokuntoutus. Laitoskuntoutusta annetaan sotainvalidien sairas- ja veljeskodeissa, kuntoutussairaaloissa sekä monissa kylpylöissä. Joissakin kuntoutuslaitoksissa annetaan myös päiväkuntoutusta. Laitoskuntoutusta annetaan myös Äänekosken terveyskeskuksessa. Avokuntoutusta on mahdollisuus saada yksityisissä fysikaalisissa hoitolaitoksissa sekä joidenkin sairaaloiden kuntoutusosastoilla, terveyskeskuksissa sekä osassa sairas- ja veljeskoteja. Avokuntoutus voidaan toteuttaa tarvittaessa myös sotainvalidin kotona. Kuntoutusta haetaan etukäteen valtiokonttorilta. Sairas- ja veljeskodeilla on kuitenkin oikeus kutsua pitkäaikaisia asiakkaitaan ilman hakemusta kuntoutukseen. Kuntoutukseen pääsyn perusteet ja määrä riippuvat hakijan haitta-asteprosentista sekä kuntoutuksen tarpeesta. Haitta-asteprosentit ovat % ja %. Aviopuolison kanssa voi kuntoutuksen jakaa valtiokonttorin säännösten mukaan. Erillistä puolisoiden ja leskien kuntoutusta myönnetään valtiokonttorin vuosittain määrittämien perusteiden mukaan. Sotainvalidien apuvälinehuolto Valtiokonttori korvaa invalidin korvatun vamman vaatimat apuvälineet laskujen perusteella. 2. Sotainvalidien lääkinnällinen kuntoutus, jonka valtiokonttori korvaa, mutta josta kunta voi päättää Avohoitona järjestettävä lääkinnällinen kuntoutus sekä lääkinnällisenä kuntoutuksena vähintään 20 %:n invalidille hankitut apuvälineet

2 2 valtiokonttori korvaa kunnalle sos.- ja terveyspalveluihin maksamansa ennakon käytöstä tehtävän selvityksen perusteella. 3. Rintamaveteraanien kuntoutus (Laki rintamaveteraanien kuntoutuksesta), eli kuntoutustoiminta, jonka valtiokonttori kustantaa, mutta josta kunta voi päättää Rintamaveteraanilla tarkoitetaan henkilöä, jolle on annettu rintamasotilas-, rintamapalvelus- tai rintamatunnus. Rintamaveteraanin aviopuoliso voi osallistua kuntoutukseen yhdessä puolisonsa kanssa asetuksessa määrätyin edellytyksin Rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun lain (1184/88) 3 :n mukaan kuntoutukseen otettavat hyväksyy rintamaveteraanin kotikunnan monijäseninen toimielin, joka huolehtii kansanterveystyön toimeenpanoon kuuluvista tehtävistä. Toimielin voi määrätä alaisensa viranhaltijan päättämään kuntoutukseen hyväksymisestä vahvistamiensa perusteiden ja ohjeiden mukaan. Hallintosäännön 9 :n mukaan ylilääkäri toimii kansanterveyslain 17 :ssä tarkoitettuna terveyskeskuksen vastaavana lääkärinä ja siinä ominaisuudessa päättää mm. potilaan kuntoutuksesta. Kuntoutuksen ja avustusten tavoitteet Kuntoutusmuodot 1. Kuntoutuksen tavoitteena on fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn ylläpitäminen sekä kotona selviytymisen tukeminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen 2. Kuntoutus sisällytetään osaksi kuntoutettavan hoito- ja palvelusuunnitelmaan 3. Kuntoutuksen tavoitteena on ehkäistä ja vähentää laitoshoidon tarvetta Kuntoutusta annetaan laitoskuntoutuksena ja avokuntoutuksena. Laitoskuntoutus toteutetaan valtiokonttorin hyväksymissä kuntoutuslaitoksissa sekä terveyskeskuksen vuodeosastolla. Avokuntoutusta antavat paikalliset fysikaaliset avokuntoutuslaitokset joko laitoksessaan tai kotikäynteinä sekä terveyskeskus ryhmäkuntoutuksena. Kuntoutukseen hakeutuminen Kuntoutusta haetaan hakemuslomakkeella, johon on liitetty lääkärinlausunto tai on saatavilla muu riittävä lääketieteellinen selvitys hakijan terveydentilasta ja kuntoutustarpeesta. Hakemukset jätetään vanhuspalvelujen sosiaalityöntekijälle, joka valmistelee hakemukset kuntoutustyöryhmälle ja hankkii tarvittaessa selvityksiä hakijan sosiaalisesta tilanteesta. Hakemus ja päätös kirjataan osaksi kuntoutettavan hoito- ja palvelusuunnitelmaa.

3 3 Kuntoutustyöryhmään kuuluvat ylilääkäri, fysioterapian osastonhoitaja ja vanhuspalvelujen sosiaalityöntekijä sekä tarvittaessa muita asiantuntijoita. Työryhmä kokoontuu n. kolmen viikon välein. Sen puheenjohtajan toimii ylilääkäri. Päätöksen kuntoutukseen ottamisesta tekee ylilääkäri käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa. Päätöksenteon lähtökohtana on hakijan yksilöllisen kokonaistilanteen arviointi ja pääsääntöisesti seuraavat periaatteet: valtiokonttorin toimintakykyluokitus valtiokonttorin yleiset ohjeet valtiokonttorin ohjeellinen suositus avo- ja laitoskuntoutukseen osoitettavien määrästä hakemuksessa ja kuntoutustyöryhmässä esiin tuodut lääketieteelliset ja sosiaaliset perusteet sekä veteraanin/omaisen kuuleminen kuntoutusmuodon ja paikan suhteen. Kotiin vietävät avopalvelut Valtiokonttorin korvaamiin avopalveluihin luetaan kaikki asiakkaan kotiin tuotavat palvelut. Valtiokonttori korostaa palveluja myönnettäessä rintamaveteraanien elämäntilanteen kokonaisvaltaista huomioon ottamista. Palvelujen tulee nivoutua saumattomasti osaksi muita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kuntien hankkiessa tai tuottaessa avopalveluja, kuntien on huolehdittava laadun, sisällön ja tarpeenmukaisuuden kehittämisestä veteraanien yksilölliset tarpeet huomioiden, ja lisäksi tukea ja edistää veteraanien toimintakyvyn säilymistä. 4. Kuntoutus- ja avustustoiminta, joka tapahtuu Äänekosken kaupungin määrärahalla ja päätöksellä Kaupungin määräraha kohdennetaan ensisijaisesti kuntoutustoimintaan ja sen kehittämiseen sekä kotiin annettaviin palveluihin. Sotavahinkosäätiö myöntää rintamaveteraaneille avustusta silmälasi- ja hammashoitokustannuksiin, joten veteraanit voivat hakea näihin tarkoituksiin ensisijaisesti avustusta sieltä. Toissijaisesti avustusta myönnetään kaupungin määrärahasta alla olevin perustein. Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavia palveluja myönnetään laadittavan tarvekartoituksen pohjalta vanhussosiaalityöntekijän päätöksellä valtiokonttorin ohjeiden mukaisesti. Vanhussosiaalityöntekijä neuvottelee palvelujohtajan kanssa ennen päätöksen tekemistä.

4 4 Kuntoutustoiminta Kuntoutusmuotoja ovat laitos- ja avokuntoutus. Laitoskuntoutus toteutetaan valtiokonttorin hyväksymissä kuntoutuslaitoksissa. Avokuntoutusta antavat paikalliset fysikaaliset avokuntoutuslaitokset joko laitoksessaan tai kotikäynteinä Kuntoutukseen hakeutuminen ja asian valmistelu ylilääkärin päätettäväksi tapahtuu samalla tavalla kuin edellä kohdassa Kuntoutukseen hakeutuminen on selostettu. Päätöksen kuntoutukseen ottamisesta tekee ylilääkäri käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa lähtökohtana hakijan yksilöllisen kokonaistilanteen arviointi ja pääsääntöisesti seuraavat perusteet: veteraanin kotona selviytyminen on äkillisesti uhattuna eikä valtiokonttorin kuntoutusta ole käytettävissä ja kuntoutus kuntoutuslaitoksessa katsotaan tarkoituksenmukaiseksi hakija on kuntoutukseen oikeutettu veteraanin puoliso, jonka kuntoutusta ei voida selkeästi todettujen syiden perusteella toteuttaa samanaikaisesti samassa laitoksessa veteraanin kanssa muut hakijan yksilölliseen kokonaistilanteeseen liittyvät syyt, jotka puoltavat kuntoutukseen ottamista Kaupungin määrärahalla toteutettava avustustoiminta ja kuntoutus kuntoutusyksikkö Kuntolassa Avustusmuotoja ovat asiakasmaksun ja kuntoutukseen liittyvien ostopalveluina hankittavien oheispalvelujen, esim. jalkahoito, retket, maksaminen kuntoutettavan puolesta kuntoutusyksikkö Kuntolassa toteutettavilta kuntoutusjaksoilta jalkahoitojen ja hieronnan myöntäminen sosiaalista kanssakäymistä ja psyykkistä virkistystä tukeva toiminta avustus silmälaseihin ja hammashoitoon Kuntolassa tapahtuvan kuntoutuksen kokeilu- ja kehittämistoiminta Kuntoutus Kuntolassa Veteraanin hakeutuminen kuntoutukseen tapahtuu samalla tavalla kuin edellä kohdassa Kuntoutukseen hakeutuminen on selostettu kuitenkin niin, että asian valmisteluun ja kuntoutustyöryhmän kokoukseen osallistuu Kuntoutusyksikkö Kuntolan edustaja. Päätöksen kuntoutukseen ottamisesta tekee ylilääkäri määrärahojen puitteissa lähtökohtana hakijan kokonaistilanteen arviointi ja pääsääntöisesti seuraavat perusteet: veteraani ei kuntonsa puolesta voi osallistua kuntoutukseen muissa kuntoutuslaitoksissa, tai hän haluaa kuntoutuksen nimenomaan Kuntolassa

5 5 kuntoutukseen hakija on sotainvalidin leski tai omaishoitajapuoliso eikä ole oikeutettu kuntoutukseen valtiokonttorin tai jonkin muun tahon kustannuksella muut hakijan yksilölliseen kokonaistilanteeseen liittyvä syyt, jotka puoltavat kuntoutukseen ottamista Jalkahoito ja hieronta Voidaan myöntää enintään 2 kertaa vuodessa kotona asuvalle veteraanille, joka ei kyseisenä vuonna saa näitä palveluja muun kuntoutustoiminnan kautta tai valtiokonttorin kustantamana. Veteraani saa itse valita palvelun tuottajan. Päätöksen maksusitoumuksen antamisesta tekee vanhuspalvelujen sosiaalityöntekijä käytettävissä olevan määrärahan puitteissa. Sosiaalista kanssakäymistä ja psyykkistä virkistystä tukeva toiminta Voidaan järjestää esim. veteraanien yhteisiä tilaisuuksia yhdessä järjestöjen ja seurakunnan kanssa käytettävissä olevan määrärahan ja muiden resurssien puitteissa Silmälasit ja hammashoito Avustusta tulee hakea ensisijaisesti sotavahinkosäätiöltä. Avustus haetaan veteraaniyhdistysten kautta. Toissijaisesti avustusta myönnetään kaupungin määrärahasta: veteraaneille, joiden bruttotulot ovat enintään /kk avustusta myönnetään silmälaseihin enintään 400 joka kolmas vuosi avustusta hammashoidon tai proteettisen hoidon omavastuuosuuksiin myönnetään enintään 150 /v. Kuntolassa tapahtuvan kuntoutuksen kokeilu- ja kehittämistoiminta Kuntoutuksen kokeilu- ja kehittämistoimintaan varataan Kuntolaan esim. 2x4 sotaveteraanille 12 vrk:n kuntoutusjaksot, joilla korvataan muun laitoskuntoutus. Kuntoutuksen sisältö ja toteuttaminen suunnitellaan siten, että voidaan arvioida mahdollisuudet kilpailuttaa Kuntola valtiokonttorin kriteerit täyttävänä kuntoutusyksikkönä. Kuntoutukseen osallistuvat veteraanit valitaan hakemusten perusteella kuntoutustyöryhmässä, jossa on mukana Kuntolan edustus. Veteraanien puolisoiden asiakasmaksut korvataan tarvittaessa Kuntolalle sotaveteraanien laitoskuntoutukseen varatusta kaupungin määrärahasta. Kuntoutukseen liittyvät maksulliset oheispalvelut, esim. jalkahoito yms. maksetaan vastaavasta veteraaniavustuksiin varatusta määrärahasta.