Ammatillinen kuntoutus

Transkriptio

1 Ammatillinen kuntoutus

2 Sisällysluettelo 1 Etuusohje Hyvä hallinto Tavoite Ammatillisen kuntoutuksen tavoite Yksilöllisen tavoitteen asettaminen Oikeus ja edellytykset Myöntämisedellytykset Työ- tai opiskelukyvyn olennainen heikentyminen Kokonaistilanteen arviointi Tarkoituksenmukaisuus Suhde muuhun kuntoutukseen Estävät kuntoutusetuudet Ensisijaiset kuntoutusetuudet Asiakkaan ohjaaminen Kuntoutustarpeen selvittäminen Selvitysvelvollisuus Kuntoutuksen varmistaminen Selvityksen toteuttaminen Muut kuntoutuspalveluja järjestävät tahot Työeläkelaitosten kuntoutus Työhallinnon palvelut Tapaturma- ja liikennevakuutuslakien mukainen kuntoutus Päihdehuolto Ulkomailta saatava kuntoutus Toimenpiteet Ammatillinen kuntoutusselvitys Edellytykset Sisältö ja toteutus Tutkimuslausunto Edellytykset Sisältö ja toteutus Työkokeilu Edellytykset Sisältö ja toteutus Koulutuskokeilu Edellytykset Sisältö ja toteutus Työhönvalmennus Edellytykset Sisältö ja toteutus Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus Edellytykset Sisältö ja toteutus i

3 1.5.7 KIILA-kuntoutus Edellytykset Sisältö ja toteutus Hakeminen TYK-kuntoutus Edellytykset Sisältö ja toteutus Hakeminen Koulutus Edellytykset Sisältö ja toteutus Peruskoulutus Ammatillinen koulutus Opiskelu ulkomailla Koulutusaika Hakeminen Seuranta Apuvälineet Edellytykset Lääketieteellinen peruste Apuvälineiden kalleus ja vaativuus Apuvälinetarve opiskelussa Apuvälinetarve työssä Apuvälineiden järjestäminen Apuvälinetarpeen selvittäminen Käytönopetus Huolto, korjaus ja apuvälineen käytön seuranta Apuvälineiden hankinta Tarjousten pyytäminen Tarjousten käsitteleminen Tarjouksen valinnasta ilmoittaminen Tarjousasiakirjojen julkisuus Muutoksenhaku Hakeminen Elinkeinotuki Edellytykset Sisältö Elinkeinotuen määrä Avustus yrityksen perustamiseen ja muuttamiseen Avustus toimivaan yritykseen Hakeminen Selvitys ammattitaidosta ja kyvystä toimia yrittäjänä Toiminta- ja taloussuunnitelma Arviot menestymisedellytyksistä Lupa elinkeinon harjoittamiseen Selvitys yritysmuodosta Kustannusarvio Laitteiden omistussuhteet ii

4 Sitoumus Seuranta Ammatilliset kuntoutuskurssit Edellytykset Sisältö ja toteutus Hakeminen Kv-säännökset Asetus 883/ Rajatyöntekijän oikeus kuntoutusetuuksiin Eläkkeellä olevan rajatyöntekijän oikeus kuntoutusetuuksiin Eläkkeenhakijan ja eläkkeensaajan siirtyminen palkkatyöhön Eläkkeenhakijoiden ja eläkkeensaajien oikeus kuntoutusetuuksiin Yhden tai useamman muun jäsenvaltion kuin asuinjäsenvaltion lainsäädäntöön perustuva eläke, kun oikeus luontoisetuuksiin on olemassa asuinjäsenvaltiossa (883/2004, art. 24) Eläkkeensaajan tai hänen perheenjäsentensä oleskelu muussa jäsenvaltiossa kuin asuinjäsenvaltiossaan - oleskelu toimivaltaisessa jäsenvaltiossa - lupa välttämättömään hoitoon asuinjäsenvaltion ulkopuolella (883/04 art. 25) Perheenjäsenen käsite ja ensisijaisuussääntö Perheenjäsenten hoitoetuusoikeudet eri tilanteissa Rekisteröitymismenettely luontoisetuuksien saamiseksi Laitosten väliset korvaukset Kustannuksista vastaaminen Kuntoutus ulkomailla (KKRL 16 ) Maa, jossa kuntoutusta annetaan Toinen EU/EY-valtio Muu valtio Kuntoutuksen hakeminen Kustannusten korvaaminen Matkakustannukset Ammatillinen kuntoutus Pohjoismaissa Hakeminen Vireilletulo Lähettäjän vastuu Asiakirjan siirto Kuka voi hakea etuutta? Henkilö itse Edunvalvoja Edunvalvontavaltuutettu Asiamies eli valtuutettu Lähiomainen tai muu henkilö Kunta Hakuaika kuntoutusetuuksissa Palveluntuottajan valinta Asiakkaan valinta Tiedonantovelvollisuus etuutta haettaessa Kelan oikeus saada tietoja muilta viranomaisilta Ohjaus muuhun kuntoutukseen iii

5 Kelan ja työeläkelaitosten yhteistyö Tulkkauspalvelut Ratkaiseminen Käsittelypaikka Apuvälineitä koskevien ratkaisujen keskittäminen Elinkeinotukea koskevien ratkaisujen keskittäminen Kurssien esivalinta ja keskitetty valinta Esteellisyydestä Käsittely- ja ratkaisukielto Esteellisyyden toteaminen Haastattelu Asiantuntijalääkärin arvion pyytäminen Kuuleminen Milloin asiakasta on kuultava? Miten kuullaan? Päätöksen antaminen Kuntoutuspäätöksen antaminen Päätöksensaajat Päätöksestä tiedottaminen Asiakkaan ohjaaminen Maksaminen Kuntoutuskustannusten korvaaminen Korvattavat kustannukset Koulutuksen kustannukset Apuvälinekustannukset Matkakustannukset ja yöpymisraha Lausuntopalkkiot Äkillisen sairauspoissaolon korvaaminen avomuotoisessa kuntoutuspalvelussa Kuntoutuskustannusten laskuttaminen Laskutusaika Maksunsaajat Kunta Ulosotto Maksuosoite Ennakonpidätyksen yleiset periaatteet Ennakonpidätyksen perusteet Lähdevero Työkorvausten saajien verotus Tietojen saanti ja käyttöönotto Suorasiirtotiedot Tiedot maksunsaajalta Ennakonpidätyksen tallennus Kelan selvitettävä Toimittaminen Kuntoutusetuudet Ennakonpidätyksen korjaus ja palautus Takaisin maksetut etuudet iv

6 Regressisuoritukset Vuosi-ilmoitukset Kuukausivalvonta Ilmoitusvelvollisuus Olosuhteiden muutos Osallistumisen peruuttaminen Päätöksen oikaisu ja poistaminen Tarkistaminen Keskeyttäminen Lakkauttaminen Liikamaksu Takaisinperintä Regressi Muutoksenhaku Kuntoutuspalvelujen hankinta Palveluntuottajien valinta Luettelot palveluntuottajista Laadunvalvonta Avo- ja laitosmuotoisten kuntoutuspalvelujen hankinta v

7 1. Etuusohje Etuusohje on toimintaohje, jota käytetään apuna etuuksien ratkaisutyössä ja neuvonnassa. Ohje on ensisijaisesti tarkoitettu Kelan sisäiseen käyttöön. Ohjeen pdf-tiedosto muodostuu automaattisesti Kelan intranetissä olevan etuusohjeen verkkosivuista. Teknisestä toteutuksesta johtuen sekä ohjeen sisällysluettelossa että ohjetekstissä on muutamia otsikoita kahteen kertaan. Ohjeen pdf-tiedoston teknistä toteutusta parannetaan tältä osin myöhemmin. Pdf-muotoisesta etuusohjeesta puuttuvat kaikille ohjeille sisällöltään samanlaiset ohjeet päätöksen oikaisu ja poistaminen takaisinperintä muutoksenhaku. Näistä on tehty omat pdf-ohjeet Hyvä hallinto Kela on osa julkishallintoa ja viranomaistoimintaa. Hyvän hallinnon periaatteita tulee noudattaa myös Kelassa. Hyvään hallintoon kuuluvia perustuslaissa turvattuja perusoikeuksia ovat oikeus saada asiansa käsitellyksi toimivaltaisessa viranomaisessa asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä tulla kuulluksi saada perusteltu päätös ja hakea muutosta päätökseen. Hyvään hallintoon kuuluu myös hyvän kielenkäytön vaatimus ja neuvontavelvollisuus. Etuusasioissa kuten muissakin Kelan käsiteltävissä asioissa on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Asiakkaalle on annettava etuusasian hoitamiseen liittyvää neuvontaa sekä vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin. asiakirjojen käsittelyn periaatteet. Jos Kelalle on erehdyksessä toimitettu asiakirja sen toimivaltaan kuulumattoman asian käsittelemiseksi, se on viipymättä siirrettävä oikealle viranomaiselle ja siirrosta ilmoitettava asiakkaalle. Jos Kelalle sen toimivaltaan kuuluvassa asiassa toimitettu asiakirja on puutteellinen, lähettäjää on kehotettava määräajassa täydentämään asiakirja. Muuten asia ratkaistaan käytettävissä olevin tiedoin. käsittelyn objektiivisuus, jota varmistavat etenkin esteellisyyssäännökset. Esteellinen toimihenkilö ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä. Toimihenkilö on esteellinen, jos kyse on esimerkiksi hänen omasta tai hänen läheisensä etuusasiasta. Toimihenkilön on itse havaittava esteellisyytensä. Myös Kelan asiantuntijalääkäri voi olla esteellinen. Näillä esteellisyyssäännöksillä suojataan menettelyn puolueettomuutta ja objektiivisuutta. Toiminnan tulee paitsi olla puolueetonta, myös näyttää puolueettomalta ulkopuolisenkin silmin. selvittämisvelvollisuus. Kelan on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset. Asianosaisen eli asian vireille panneen on esitettävä selvitystä vaatimuksensa perusteista ja muutoinkin myötävaikutettava vireille panemansa asian selvittämiseen. Näitä ja muita yleisiä hyvän hallinnon perusteita ohjeistetaan tarkemmin hallintolain soveltaminen etuusasioissa -ohjeessa 1

8 etuusohjeen kohdissa Hakeminen ja Ratkaiseminen. Lue lisää hallintolaista (434/2003) Tavoite Kelalla on lakiin perustuva velvollisuus järjestää ja korvata ammatillista ja lääkinnällistä kuntoutusta sekä kuntoutuspsykoterapiaa. Ammatillista kuntoutusta järjestetään vajaakuntoisille henkilöille työkyvyttömyyden estämiseksi tai työ- ja ansiokyvyn parantamiseksi. Lääkinnällistä kuntoutusta järjestetään työ-, opiskelu- tai toimintakyvyn turvaamiseksi tai parantamiseksi henkilöille, joille on myönnetty vaativa lääkinnällinen kuntoutus. Kuntoutuspsykoterapiaa järjestetään työ- tai opiskelukyvyn tukemiseksi henkilöille, joiden työ- tai opiskelukykyä uhkaa mielenterveydenhäiriö. Järjestämisvelvollisuuteen kuuluvan kuntoutuksen lisäksi Kela voi järjestää ja korvata harkinnanvaraista kuntoutusta eduskunnan vuosittain myöntämän rahamäärän puitteissa. Myös harkinnanvaraisen kuntoutuksen tavoitteena on työ- tai toimintakyvyn turvaaminen tai parantaminen. Kuntoutuksen järjestämisen lisäksi Kela voi maksaa kuntoutuksen ajalta kuntoutusrahaa, jonka tavoitteena on toimeentulon turvaaminen kuntoutuksen ajalta. Kelan kuntoutus perustuu lakiin Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista (566/2005). Tässä ohjeessa laista käytetään nimitystä Kelan kuntoutuslaki tai lyhennettä KKRL. Kelalla on velvollisuus ohjata asiakasta muiden kuntoutuksen järjestäjien palveluihin ja tehdä yhteistyötä muiden kuntoutusta järjestävien tahojen kanssa. Katso myös vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen etuusohje, kuntoutuspsykoterapian etuusohje, harkinnanvaraisen kuntoutuksen etuusohje sekä kuntoutusrahan etuusohje Ammatillisen kuntoutuksen tavoite Ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on kuntoutujan työ- ja ansiokyvyn tukeminen tai parantaminen taikka työkyvyttömyyden estäminen. Tämä tarkoittaa, että ammatillisen kuntoutuksen keinoin pyritään turvaamaan työelämässä pysyminen, sinne palaaminen tai mahdollistamaan sinne pääseminen. Ammatillinen kuntoutus tulee aloittaa riittävän varhain, jotta henkilön työssä pysymistä tai sinne palaamista tai pääsemistä voitaisiin tukea mahdollisimman hyvin. Ammatillinen kuntoutus voidaan aloittaa jo siinä vaiheessa, kun on arvioitavissa, että henkilön työ- tai opiskelukyky ja ansiomahdollisuudet heikentyvät olennaisesti lähivuosina vaikka otettaisiin huomioon hoidon ja lääkinnällisen kuntoutuksen mahdollisuudet. Kuntoutuksen avulla pyritään säilyttämään tai saamaan sellainen ammatti tai työ, joka turvaa kuntoutujan toimeentulon tai josta hän saa toimeentulonsa kannalta olennaisia lisäansioita esimerkiksi eläkkeen lisäksi. Olennaisena lisäansiona voidaan pitää tulojen lisääntymistä noin neljäsosalla. Tavoitteena olevan työn tulee olla palkkatyötä työsuhteessa tai työtä yrittäjänä. Työ voi olla myös esimerkiksi osa-aikaista tai tuettua työtä. Kotitaloudessa tehtävä tai vain harrastusluonteinen työ ei täytä tavoiteltavalle työlle asetettuja vaatimuksia. Työn- ja ansioidensaamistavoitteen tulee olla realistinen ottaen huomioon kuntoutujan todennäköinen 2

9 työkyky kuntoutuksen jälkeen. Tällaista arviota tehtäessä on riittävää, että kuntoutuja olisi todennäköisesti kykenevä säännölliseen olennaisia lisäansioita tuottavaan työhön Yksilöllisen tavoitteen asettaminen Kuntoutustoiminalle on aina asetettu sekä yksilöllisiä että yhteiskunnallisia tavoitteita. Tavoitteiden asettaminen kuntoutukselle on tärkeää siksi, että se antaa välineitä toteuttaa vaikuttavaa kuntoutusta ja tavan tarkastella tavoitteiden toteutumista. GAS -menetelmän (GAS = Goal Attainment Scaling) avulla luodaan yhtenäinen välineistö kuntoutuksen yksilöllisten tavoitteiden asettamiseen. Yksilötasolla kuntoutuksen suunnittelu perustuu laaja-alaiseen ja objektiiviseen kuntoutujan kokonaistilanteen arviointiin, joka edellyttää luotettavien arviointimittareiden käyttöä. Keskeistä vaikuttavassa kuntoutusprosessissa on kuntoutujan motivoituminen ja sitoutuminen tarvittaviin toimenpiteisiin. Tavoitteilla on oleellinen merkitys kuntoutujan motivaatioon ja sitoutumiseen. GAS -prosessi kuntoutuksessa Kuntoutujan elämän- ja työtilanne sekä terveystila vaikuttavat kuntoutuksen suunnitteluun. Etuuskäsittelijän tulisi tunnistaa kuntoutustarpeita lääkärinlausunnosta/kuntoutussuunnitelmasta, hakemuksesta ja haastattelussa. Haastattelussa etuuskäsittelijä keskustelee kuntoutujan kanssa siitä, millaisiin tarpeisiin kyseisellä kuntoutuksella voidaan vastata ja millaisia tavoitteita sillä voidaan saavuttaa. Tavoitealueesta keskustellaan yleisellä tasolla kuten ammatillisista tai terveyteen liittyvistä tavoitteista. Kuntoutujalla voi olla useita erilaisia terveyteen liittyviä oireita ja sekä työhön että elämän-tilanteeseen liittyviä kysymyksiä, joista vain osaan voidaan vaikuttaa käytettävissä olevin kuntoutuksen keinoin. Tärkeintä olisi saada kuntoutuja etukäteen miettimään kuntoutusprosessiin ja tavoite-alueeseen liittyviä omia tavoitteita, jotta hän pystyy helpommin kuntoutuksen alkaessa nimeämään itselleen realistisia tavoitteita. Näin kuntoutuja myös tietää, mihin kyseisellä kuntoutuksella pyritään. Kelan työntekijä ei täytä GAS -tavoitteenasettaminen - lomaketta, vaan se tehdään kuntoutuksen alkaessa palveluntuottajan toimesta. Palveluntuottaja asettaa kuntoutujan kanssa yhdessä tavoitteet kuntoutukselle, koska kuntoutuksen tavoitteen tarkka tunnistaminen ja asteikon määrittäminen edellyttävät kuntoutuksen toteuttajilta hyvää kokemusta kyseisen kuntoutusmuodon toteuttamisesta ja vaikuttavuudesta. Jokaisen kuntoutujan valmiudet ja mahdollisuudet muutokseen vaihtelevat eri tilanteissa. Vaikka kuntoutujilla olisi lähtötilanteessa sama sairaus, heidän kuntoutukselle asettamansa tavoitteet voivat yhteistyössä muodostua erilaisiksi, kullekin yksilölle soveltuviksi. Tavoitteiden saavuttamiseen asetetaan realistinen aikataulu ja ne arvioidaan kuntoutuksen kuluessa. Lopullinen tavoitteiden saavuttamisen arviointi tehdään kuntoutuksen päättyessä. GAS -lomakkeesta saatua tulosta (GAS- pistemäärä tai T lukuarvo) ei voi käyttää kuntoutuspäätöksiä ratkaistaessa, koska palveluntuottajat opettelevat vasta menetelmän käyttöä. Tavoitteiden saavuttamiseen vaikuttaa monet tekijät, kuten onko tavoitteet asetettu realistiseksi, mitattaviksi tai miten kuntoutujan elämäntilanne mahdollistaa tavoitteiden saavuttamisen. Aikaisemmilta kuntoutus-jaksoilta saadut GAS -menetelmän tulokset eivät kerro tulevasta kuntoutustarpeesta tai suoranaisesti kuntoutuksen onnistumisesta. Kuntoutuspäätöksiä tehtäessä asiakkaan tilanteen arviointi perustuu kuitenkin kokonaisvaltaiseen arviointiin, missä on mukana sairaustiedot, kliininen arvio sekä muut arviointimenetelmät (esim. B-lausunnon tiedot, kuntoutussuunnitelma, kuntoutusseloste, hakemus, työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmät). 3

10 Valmis GAS -tavoitteenasettaminen -lomake tulee Kelaan kuntoutuspalautteen liitteenä. Etuuskäsittelijä katsoo tulokset yhdessä kuntoutuspalautteen kanssa miten tavoitteet ovat toteutuneet ja arvioi mahdolliset jatkotoimenpiteet Oikeus ja edellytykset Kelan on järjestettävä tarkoituksenmukainen ammatillinen kuntoutus siten kuin Kelan kuntoutuslain 6, 7 ja 8 :ssä säädetään. Asiakkaalla on oikeus järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvaan kuntoutukseen, kun laissa mainitut edellytykset täyttyvät. Kela maksaa kuntoutuksesta aiheutuvat tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset Myöntämisedellytykset Kela järjestää vakuutetun työ- ja ansiokyvyn tukemiseksi tai parantamiseksi taikka työkyvyttömyyden estämiseksi tarkoituksenmukaista ammatillista kuntoutusta, jos asianmukaisesti todettu sairaus, vika tai vamma on aiheuttanut tai sen arvioidaan aiheuttavan lähivuosina henkilön työ- tai opiskelukyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaisen heikentymisen. Henkilön työ- tai opiskelukyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaista heikentymistä arvioitaessa otetaan huomioon henkilön kokonaistilanne. Sairauden, vian tai vamman lisäksi arvioon vaikuttavat myös muut henkilön työ- tai opiskelukykyyn ja ansiomahdollisuuksiin vaikuttavat tekijät. Näitä ovat henkilön fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky, elämäntilanne, taloudelliset ja sosiaaliset seikat, asumisolosuhteet, koulutus, ammatti, aikaisempi toiminta ja ikä sekä muut vastaavat tekijät. Arviossa otetaan huomioon myös henkilön jäljellä oleva kyky hankkia itselleen ansiotuloja saatavissa olevalla sellaisella työllä, jonka tekemistä henkilöltä voidaan kohtuudella edellyttää. Kuntoutuksen tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa otetaan kokonaistilanteen lisäksi huomioon, johtaako haettu kuntoutus todennäköisesti hakijan terveydentilaan sopivassa työssä jatkamiseen taikka hänen terveydentilaansa sopivaan työhön palaamiseen tai työelämään siirtymiseen Työ- tai opiskelukyvyn olennainen heikentyminen Ammatillisen kuntoutuksen myöntäminen edellyttää henkilön työkyvyn tai opiskelukyvyn olennaista heikentymistä. Hakijan työ- ja opiskelukyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaista heikentymistä arvioidaan suhteessa sekä nykyhetkeen että lähivuosiin. Arvioinnissa lähivuosille ei aseteta aikarajaa vaan olennaista heikentymistä tarkastellaan henkilön yksilöllisen kokonaistilanteen kannalta. Esimerkiksi etenevissä sairauksissa tulee huomioida sairauden ennuste ja sairauden vaikutus työkykyyn riittävän varhaisessa vaiheessa. Tarkoituksena on tukea henkilön jäljellä olevaa työkykyä ammatillisella kuntoutuksella. Opiskelukyvyn heikentyminen Asiakkaan opiskelukyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet, jos opintoihin hakeutumisessa tai opinnoissa suoriutumisessa on ilmeisiä vaikeuksia. Vähäinen opinnoissa viivästyminen tai jälkeen jääminen ei vielä tarkoita, että opiskelukyky olisi olennaisesti heikentynyt. Henkilön opiskelukyky saattaa olla heikentynyt jo opintoihin hakeutumisvaiheessa. Tällöin ammatillisella kuntoutuksella voidaan tukea henkilöä sopivan koulutusalan valinnassa. Opiskelukyky voi myös heiketä opintojen aikana ja pahimmassa tapauksessa opinnot voivat keskeytyä. Tällöin ammatillisella kuntoutuksella voidaan tukea opinnoista suoriutumista. 4

11 Opiskelukyvyn olennaista heikentymistä arvioitaessa otetaan huomioon sairauden, vian tai vamman lisäksi henkilön kokonaistilanteen aiheuttamat rajoitukset opiskelussa suoriutumisessa. Keskeistä on sen arvioiminen, tarvitseeko henkilö kokonaistilanteensa vuoksi ammatillisen kuntoutuksen tukea opintoihin pääsemiseksi, opintojen suorittamiseksi tai niiden loppuunsaattamiseksi. Jos henkilö ei ole vielä ollut työelämässä, koulutusta harkittaessa riittää, että henkilön kokonaisvaltainen tilanne aiheuttaa olennaisia rajoituksia ammatin tai työn valinnassa. Työkyvyn heikentyminen Asiakkaan työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet, jos ammatissa tai työssä suoriutumisessa on ilmeisiä vaikeuksia. Työkyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaista heikentymistä arvioitaessa otetaan huomioon sairauden, vian tai vamman lisäksi henkilön kokonaistilanteen aiheuttamat rajoitteet ja vaikeudet työssä suoriutumisessa ja työllistymisessä. Pelkän työttömyyden, ilman todettua sairautta, ei katsota olennaisesti heikentävän henkilön työkykyä ja aiheuttavan ammatillisen kuntoutuksen tarvetta. Työelämässä olevien osalta arvioinnissa painotetaan työpaikan, työterveyshuollon ja terveydenhuollon havaitsemia työssä suoriutumisen vaikeuksia Kokonaistilanteen arviointi Henkilön työ- tai opiskelukyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaista heikentymistä arvioitaessa otetaan huomioon vakuutetun kokonaistilanne. Sairauden, vian tai vamman lisäksi arvioon vaikuttavat myös muut hakijan työ- tai opiskelukykyyn ja ansiomahdollisuuksiin vaikuttavat tekijät. Näitä tekijöitä ovat hakijan fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky, elämäntilanne, taloudelliset ja sosiaaliset seikat, asumisolosuhteet, koulutus, ammatti, aikaisempi toiminta ja ikä sekä muut vastaavat tekijät. Ammatillisen kuntoutuksen myöntäminen edellyttää, että asiakkaalla on asianmukaisesti todettu sairaus tai vamma. Todetulla sairaudella tulee olla yhteys työ- tai opiskelukyvyn olennaiseen heikentymiseen. Sairauden lisäksi yhtä tärkeässä asemassa on henkilön kokonaistilanne. Kuntoutuksen tarpeen arvioinnissa sairaudella ei ole tiettyä osuutta tai painoarvoa. Asiakkaan tilannetta tulee tarkastella kokonaisvaltaisesti, jolloin sairaus on osana kokonaisuutta. Osalla henkilöistä pelkkä sairaus, vika tai vamma yksinään aiheuttaa työ- tai opiskelukyvyn olennaisen heikentymisen. Osalla henkilöistä sen sijaan pelkkä sairaus yksinään ei aiheuta työ- tai opiskelukyvyn olennaista heikentymistä, mutta heidän kokonaistilanteensa sairaus mukaan lukien on sellainen, että työ- tai opiskelukyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet. Kokonaistilanteen arviointi tulee tehdä aina, mutta erityisesti silloin jos pelkkä sairausperuste ei ole riittävä ammatillisen kuntoutuksen myöntämiseen. Ammatillisen kuntoutuksen tarvetta arvioitaessa huomioidaan myös hoidon ja lääkinnällisen kuntoutuksen mahdollisuudet. Fyysinen toimintakyky Henkilön fyysistä toimintakykyä arvioitaessa tulee ottaa huomioon muun muassa miten henkilö suoriutuu fyysisesti seuraavista: 5

12 päivittäisistä perustoiminnoista, kuten nukkumisesta, pukeutumisesta, peseytymisestä ja liikkumisesta arjen askareiden hoitamisesta, kuten kotiaskareista ja asioinnista kodin ulkopuolella mielekkäästä vapaa-ajanvietosta ja yhteydenpidosta sosiaaliseen verkostoon työelämästä ja opiskelusta. Psyykkinen toimintakyky Henkilön psyykkistä toimintakykyä arvioitaessa tulee ottaa huomioon muun muassa henkilön kyky tuntea, kokea, muodostaa käsityksiä omasta itsestä ja ympäröivästä maailmasta, suunnitella elämäänsä ja tehdä sitä koskevia ratkaisuja ja valintoja. Sosiaalinen toimintakyky Henkilön sosiaalista toimintakykyä arvioitaessa tulee ottaa huomioon muun muassa: henkilön sosiaalinen verkosto ja sosiaalinen eristyneisyys henkilön sosiaalinen yhteisyys ja yksinäisyys henkilön sosiaalinen aktiivisuus ja osallistuminen henkilön sosiaaliset taidot: sosiaalinen joustavuus ja vuorovaikutusongelmat. Sosiaalinen toimintakyky ilmenee muun muassa yksilön sosiaalista taidoista kuten temperamentista, motiiveista, tavoitteista ja arvostuksista ja yksilön vuorovaikutuksesta sosiaaliseen verkostoon, ympäristöön, yhteisöön ja yhteiskuntaan. Muita kokonaistilanteeseen vaikuttavia asioita Sairauden tai vamman sekä fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn lisäksi henkilön kokonaistilanteeseen ja henkilön työ- tai opiskelukykyyn voivat vaikuttaa myös muut tekijät kuten koulutuksen ulkopuolelle jääminen, velkakierre, avioero, pitkittynyt asunnottomuus, pitkittynyt työttömyys, päihdetausta, syrjäytymisvaara, työpaikalla havaitut työkykyyn liittyvät ongelmat tai muut vastaavat tekijät Tarkoituksenmukaisuus Myönnettävän ammatillisen kuntoutuksen tulee olla tarkoituksenmukaista sille asetettavien tavoitteiden toteutumisen kannalta. Tällöin arvioidaan, voidaanko kuntoutuksen avulla tukea tai parantaa kuntoutujan työkykyä siten, että hän voi jatkaa työssä, palata työhön tai siirtyä työelämään. Jotta ammatillinen kuntoutus olisi mahdollisimman tuloksellista, tulisi se käynnistää mahdollisimman varhain. Ammatillista kuntoutusta voidaan tarvittaessa järjestää myös muiden henkilön tilannetta tukevien palveluiden ohella. Kuntoutuksen tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon kuntoutujan yksilöllinen kokonaistilanne, jossa huomioidaan esimerkiksi; johtaako haettu kuntoutus henkilön terveydentilaan sopivaan ammattiin tai työhön henkilön motivaatio ja sitoutuminen ammatillisen kuntoutuksen tavoitteisiin kuntoutuksen oikea-aikaisuus (sairauden vaihe, hoidon vaihe ja elämäntilanne huomioiden) sairauden hoito ja lääkinnällisen kuntoutuksen mahdollisuudet haetun kuntoutuksen sopivuus suhteessa ammatilliseen etenemiseen tai työkyvyn tukemiseen ja työssä jatkamiseen henkilön ikä, aikaisempi koulutus ja työ. 6

13 Henkilölle voidaan myöntää ammatillista kuntoutusta, vaikka hänellä on oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen, jos kuntoutuksen tavoitteena on työhön paluun mahdollistaminen tai olennaisten lisäansioiden hankkiminen Suhde muuhun kuntoutukseen Kelan kuntoutuslaissa on määritelty sellaiset estävät kuntoutusetuudet, jotka rajoittavat Kelan velvollisuutta järjestää ja korvata kuntoutusta. Kelalla on lakisääteinen velvollisuus ohjata asiakasta oikean palvelun piiriin silloin, kun kuntoutusvastuu kuuluu jollekin toiselle taholle Estävät kuntoutusetuudet Kela ei järjestä kuntoutusta, jos asiakas voi saada kuntoutusta tai korvausta sen kustannuksista jonkin seuraavan lain perusteella: Laki tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta Laki liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta Sotilasvammalaki Sotilastapaturmalaki. Tällöin kuntoutuksen korvausvelvollisuus on kokonaan ao. vakuutusyhtiöllä tai Valtiokonttorilla. Vakuutusyhtiön kuuluu korvata henkilön tarvitsema kuntoutus kokonaisuudessaan liikenneja tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta säädettyjen lakien mukaan, vaikka liikenne- tai tapaturmavakuutuslain mukainen korvaus henkilövahingosta olisi soviteltu oman myötävaikutuksen perusteella. Jos liikennevakuutuslain mukainen korvaus henkilövahingosta on törkeän tuottamuksen perusteella evätty kokonaan, ei vakuutusyhtiö korvaa myöskään kuntoutusta. Tässä tilanteessa ei edellytetä, että kuntoutuja hakee vakuutusyhtiöstä kuntoutusta. Aina kun on kysymys tapaturmasta, liikennevahingosta tai sotilasvammasta etuuskäsittelijä selvittää, onko kuntoutujalla oikeus yllä mainittujen lakien perusteella korvattavaan kuntoutukseen. Vakuutusyhtiö tai Valtiokonttori ei ole antanut päätöstä kuntoutuksesta Jos kuntoutusasian käsittely on kesken tai kuntoutusta ei ole vielä haettu vakuutusyhtiöstä, Kela voi aloittaa kuntoutuksen järjestämisen viivästymistodistuksen perusteella. Viivästymistodistuksen saaminen edellyttää, että asiakas hakee kuntoutusta vakuutusyhtiöstä. Viivästymistodistusta pyydetään asiakkaalta puhelimitse tai kirjallisesti (asiakaskirje KUL21). Kelan järjestämän kuntoutuksen aloittaminen edellyttää myöntämisedellytysten täyttymistä. Jos Kela on järjestänyt tai korvannut kuntoutusta, joka kuuluu vakuutusyhtiön tai Valtiokonttorin korvattavaksi, Kelalla on oikeus saada korvaus antamastaan kuntoutuksesta ao. yhtiöltä. Tämä koskee myös TVL 57 :ssä ja MATA 21 :ssä tarkoitetun vapaaehtoisen vakuutuksen perusteella korvattavaa kuntoutusta. Vakuutusyhtiö tai Valtiokonttori on antanut päätöksen kuntoutuksesta Jos vakuutusyhtiö tai Valtiokonttori on hylännyt asiakkaan oikeuden kuntoutukseen kokonaisuudessaan ja hylkäävä päätös on toimitettu Kelaan, voidaan haettu kuntoutus myöntöedellytysten täyttyessä myöntää. Asiakasta voidaan tarvittaessa ohjata valittamaan vakuutusyhtiön tai Valtiokonttorin hylkäävästä päätöksestä. Etuuskäsittelijä lähettää vakuutusyhtiölle tai Valtiokonttorille asiakaskirjeen KUV31 riippumatta siitä, onko asiakas valittanut päätöksestä. Asiakkaalle annettavaan päätökseen lisätään fraasi KKBDD. 7

14 Jos vakuutusyhtiö tai Valtiokonttori on korvannut osan ja hylännyt osan kuntoutuksesta, koska sitä ei ole katsottu tarpeelliseksi tapaturman, liikennevahingon tai sotilasvamman perusteella, Kela ei voi järjestää hylättyä kuntoutusta. Kela ei voi myöskään järjestää kuntoutusta, jos vakuutusyhtiö tai Valtiokonttori on hylännyt kuntoutuksen jatkon sillä perusteella, että se ei ole tarpeen. Kelassa kuntoutustarpeen arvioimisessa noudatetaan vakuutusyhtiön linjaa. Vakuutusyhtiö tai Valtiokonttori korvaa tarvittavan kuntoutuksen asiakkaalle. Asiakkaalle annettavaan päätökseen lisätään fraasi KKB45. Jos vakuutusyhtiö tai Valtiokonttori on korvannut osan ja hylännyt osan kuntoutuksesta, koska ei katso kuntoutustarpeen johtuvan tapaturmasta, liikennevahingosta tai sotilasvammasta, voidaan haettu kuntoutus myöntöedellytysten täyttyessä myöntää. Näin toimitaan myös silloin, kun kuntoutuksen jatko on hylätty sillä perusteella, että tarve ei johdu tapaturmasta. Asiakasta voidaan tarvittaessa ohjata valittamaan vakuutusyhtiön tai Valtiokonttorin hylkäävästä päätöksestä. Etuuskäsittelijä lähettää vakuutusyhtiölle tai Valtiokonttorille asiakaskirjeen KUV31 riippumatta siitä, onko asiakas valittanut päätöksestä. Asiakkaalle annettavaan päätökseen lisätään fraasi KKBDD. Sovellettava lainkohta (KKRL 566/ ) Katso lisää Tapaturma- ja liikennevakuutuslakien perusteella järjestettävä kuntoutus Ensisijaiset kuntoutusetuudet Kelalla ei ole velvollisuutta järjestää ammatillista kuntoutusta, jos ammatillinen kuntoutus on järjestetty jonkin seuraavan säännöksen perusteella: työeläkelait erityisopetusta koskevat säännökset Sovellettava lainkohta (KKRL 566/ mom.) Ammatillisen kuntoutuksen järjestämisvelvollisuus on Kelalla, jos ammatillista kuntoutusta ei järjestetä työeläkelakien tai erityisopetusta koskevien säädösten mukaan. TE-toimisto ei enää järjestä ammatillista kuntoutusta. Sen sijaan TE-toimisto tarjoaa julkisia työvoima- ja yrityspalveluja, joita voidaan hyödyntää Kelan ammatillisen kuntoutuksen rinnalla tai jälkeen. Esimerkiksi syrjäytymisuhan alla olevien nuorten löytämiseksi ja tukemiseksi on järjestetty erilaisia ESR-rahoitteisia projekteja tai muiden tahojen ylläpitämiä hankkeita. Hankkeissa asiakkaita ohjataan esim. TE-toimiston tai Kelan ammatillisen kuntoutuksen palveluihin. Pääsääntöisesti hanke ei estä Kelaa järjestämästä ammatillista kuntoutusta, jos kriteerit täyttyvät, eikä ammatillista kuntoutusta ole jo järjestetty toisen toimijan taholta. Lue lisää Kelan järjestämisvastuusta Työeläkelaitosten kuntoutus ja Kelan ja työeläkelaitosten yhteistyö Asiakkaan ohjaaminen Kelalla on velvollisuus ohjata ja neuvoa asiakasta kuntoutusmahdollisuuksien selvittämiseksi ja tarpeellisen kuntoutuksen järjestämiseksi. Jos asiakas tarvitsee sellaista kuntoutusta, jota Kela ei järjestä, asiakasta ohjaavan toimihenkilön on annettava tarvittaessa tietoa muista kuntoutusmahdollisuuksista tai palveluista ja niitä toteuttavista tahoista. 8

15 Etuuskäsittelijän on tehtävä tarpeen mukaisesti yhteistyötä muita palveluita järjestävien tahojen kanssa, jotta asiakas saisi sujuvasti tarvitsemansa palvelut. Vakuutuspiirien työkykyneuvontatyö tukee asiakkaiden kuntoutuksen ohjaamista. Sairauspäivärahakäsittelijät poimivat työkykyneuvontaan päivärahan hakijoista asiakkaita, joiden työkyvyttömyys on pitkittynyt ja joiden työ- tai opiskelukyky on olennaisesti heikentynyt. Neuvonnan ja ohjauksen lisäksi työkykyneuvoja selvittää asiakkaan työhön paluun tukemisen ja kuntoutuksen mahdollisuuksia yhteistyössä kuntoutuksen etuuskäsittelijän ja asiantuntijalääkärin kanssa. (Ks. Työkykyneuvonta) Sovellettava lainkohta (KKRL 566/ ) Katso lisää Kuntoutustarpeen selvittäminen Kuntoutustarpeen selvittäminen Kuntoutustarpeen varhaisen havaitsemisen ja kuntoutuksen toteuttamisen varmistamiseksi lainsäädännössä on määritelty tiettyjä tarkistuspisteitä, joissa Kelan tulee tarvittaessa selvittää asiakkaan kuntoutustarve tai varmistaa, että kuntoutusmahdollisuudet on selvitetty Selvitysvelvollisuus Sairausvakuutuslain mukaan (SVL 1224/ luku 6 ) Kelan on selvitettävä asiakkaan kuntoutustarve viimeistään silloin, kun sairauspäivärahan suorituspäivien lukumäärä ylittää 60. Tarvittaessa kuntoutustarve voidaan selvittää tätä aikaisemmin tai myöhemmin. Selvittämisessä on olennaista asiakkaan sairauden ja kokonaistilanteen aiheuttaman työ- tai opiskelukyvyn olennaisen heikkenemisen sekä näihin liittyvän kuntoutustarpeen havaitseminen riittävän varhaisessa vaiheessa. Kuntoutustarpeen selvittäminen edellyttää toimistossa sairauspäivärahakäsittelijän, kuntoutusetuuksien käsittelijän sekä asiantuntijalääkärin yhteistyötä. Kuntoutustarvetta ei tarvitse selvittää, jos asiakkaan työ- tai opiskelukykyyn ei sairauden tai vamman laatu sekä henkilön kokonaistilanne huomioon ottaen voida vaikuttaa kuntoutuksella tai ammatillisen kuntoutuksen tarve selvitetään muualla. Kuntoutustarvetta voidaan terveydenhuollossa meneillään olevista tutkimuksista huolimatta selvittää Kelan toimesta, jos se on tarpeen sen selvittämiseksi, onko asiakkaan työ- tai opiskelukyky olennaisesti heikentynyt tai arvioidaanko sen heikentyvän lähivuosina. Lue lisää Selvityksen toteuttaminen Kuntoutustarpeen selvittämisen jälkeen asiakas ohjataan tarvittaessa Kelan tai muiden tahojen kuntoutuspalvelujen piiriin Kuntoutuksen varmistaminen Kansaneläkelain mukaan Kelan tulee ennen työkyvyttömyyseläkepäätöksen tekemistä tarvittaessa selvittää, onko hakijalla oikeus Kelan järjestämään kuntoutukseen ja tarvittaessa ohjata hänet muun lainsäädännön mukaiseen kuntoutukseen. Jos työkyvyttömyyseläkekäsittelijä arvioi, että eläkkeenhakijalla saattaa olla oikeus Kelan järjestämään ammatilliseen kuntoutukseen, työkyvyttömyyseläkekäsittelijä ohjaa eläkkeenhakijaa hakemaan kuntoutusta. Työkyvyttömyyseläkekäsittelijä luo Hakemuspyyntö- 9

16 työn kuntoutusetuuteen ja kirjoittaa työn kommenttiin lyhyen kuvauksen siitä, miksi työ on luotu. Hakemuksen saavuttua, kuntoutuskäsittelijä ottaa sitten työn sovittujen menettelytapojen mukaisesti käsittelyyn. Työkyvyttömyyseläkekäsittelijä ottaa työn käsittelyyn, jos asiakkaan oikeutta Kelan järjestämään ammatilliseen kuntoutukseen on tarpeen selvittää ammatillisen kuntoutusselvityksen avulla. Jos eläkkeenhakijalle suositellaan lääkinnällistä kuntoutusta, työkyvyttömyyseläkekäsittelijän tulee luoda OIWAssa kuntoutusetuuteen Toimeksianto-työ ja valita työn tarkenteeksi Selvitettävä asia. Työhön voi liittää sen asiakirjan, josta kuntoutustarve on käynyt esille ja/tai kirjoittaa työn kommenttiin lyhyen kuvauksen siitä, miksi työ on luotu. Kuntoutuskäsittelijä ottaa sitten työn sovittujen menettelytapojen mukaisesti käsittelyyn. Sovellettava lainkohta (KEL 568/ luku 13 ) Selvityksen toteuttaminen Kuntoutustarve ja -mahdollisuudet selvitetään ensisijaisesti Kelassa olevien lausuntojen ja muiden vastaavien tietojen ja asiakirjojen sekä asiakashaastattelun perusteella. Asiantuntijalääkärin, kuntoutuksen ja sairauspäivärahakäsittelijän yhteistyö on kuntoutustarpeen selvittämisessä ja kuntoutusmahdollisuuksien kartoittamisessa keskeinen. Jos kuntoutuksen tarvetta ei voida selvittää toimistossa, on hankittava lisäselvityksiä. Näitä ovat esimerkiksi lääketieteelliset selvitykset työnantajan selvitys työstä ja työolosuhteista sosiaalitoimen selvitykset muut mahdollisten asiantuntijoiden selvitykset Kuntoutustarpeen selvittämiseksi voidaan käyttää myös ammatillista kuntoutusselvitystä kuntoutuslaitoksessa. Ammatillisen kuntoutusselvityksen toteuttavalle palveluntuottajalle tai muulle tutkimuksen suorittajalle lähetetään tällöin riittävät lääketieteelliset ja muut jo olemassa olevat tiedot asiakkaasta. Asiakkaan kuntoutusasia ja siihen liittyvät kysymykset (esim. asiakkaan kanssa yhdessä laaditut yksilöidyt kysymykset ja tavoitteet) kirjataan mahdollisimman tarkalla tasolla tutkimuslähetteeseen. Katso ammatillinen kuntoutusselvitys Muut kuntoutuspalveluja järjestävät tahot Kelan lisäksi ammatillista kuntoutusta järjestävät työeläkelaitokset. Ammattitaudin, työtapaturman tai liikennevahingon perusteella järjestettävästä ammatillisesta kuntoutuksesta vastaavat ensisijaisesti vakuutusyhtiöt. Kelan kuntoutuspäätöksen saaneet kuntoutujat ovat ensisijaisia osallistumaan Kelan järjestämään kuntoutukseen. Jos kuntoutus- tai sopeutumisvalmennuskurssilla on kuukautta ennen kurssin alkamista vapaita paikkoja, palveluntuottaja voi tiedustella Kelasta, onko kurssille mahdollista ottaa myös muiden tahojen lähettämiä ja maksamia tai itse maksavia kuntoutujia. Palveluntuottaja lähettää tiedustelun ko. asiasta Kelan Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskuksen Kuntoutuspalvelujen ryhmään sähköpostitse [email protected]. Edellytyksenä muun tahon tai itse maksavien kuntoutujien osallistumiselle on, että kuntoutus toteutuu Kelan kuntoutujien osalta standardin yleisen osan ja palvelulinja -kohtaisen standardin mukaisesti eikä kurssin enimmäisosallistujamäärä ylity. Lisäksi edellytetään, että muu kuntoutuja kuuluu palvelulinjakohtaisen standardin mukaiseen kohderyhmään. 10

17 Kela ei vastaa muiden tahojen eikä itse maksavien kuntoutujien kuntoutuksesta Työeläkelaitosten kuntoutus Työeläkelaitoksilla on päävastuu niiden asiakkaiden ammatillisesta kuntoutuksesta, jotka ovat edelleen työelämässä tai ovat olleet työelämässä eikä heidän yhteytensä työelämään ole lopullisesti katkennut. Työeläkekuntoutusta koskeva sääntely on työ- ja virkaeläkelainsäädännössä (TyEL, KuEL, MyEL, YEL, MEL, VaEL, KiEL). Työeläkelakien mukaan asiakkaalla on oikeus työeläkelaitoksen järjestämään ammatilliseen kuntoutukseen, jos hänellä on todettu työkyvyttömyyseläkkeen uhka ja kuntoutuksen järjestämistä pidetään tarkoituksenmukaisena. Asiakkaalla voi olla oikeus työeläkelaitoksen järjestämään ammatilliseen kuntoutukseen silloin, kun haettu ammatillisen kuntoutuksen toimenpide on hylätty. Työeläkekuntoutuksen tavoitteena voi olla myös se, että asiakasta pyritään auttamaan palaamaan takaisin työelämään kuntoutustuelta. Harkitessaan henkilön oikeutta työeläkekuntoutukseen työeläkelaitos selvittää, onko hänellä odotettavissa ilman ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteitä sairauteen perustuva työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen uhka noin viiden vuoden kuluessa voidaanko odotettavissa olevaa työkyvyttömyyttä siirtää tai ehkäistä ammatillisen kuntoutuksen keinoin onko kuntoutuksella eläkemenoa säästävä vaikutus. Työeläkekuntoutuksen myöntäminen edellyttää, että henkilöllä on yhteys työelämään, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että hänellä on vakiintunut työhistoria ja ansioita kuntoutusta edeltävältä viideltä viimeiseltä kalenterivuodelta vähintään ,16 euroa (vuoden 2016 ind.). Asiakas ei voi pääsääntöisesti valita kuntoutuksen järjestämistahoa, vaan ohjausmenettelyn kautta toteutetaan lainsäädännön työnjakoa eri kuntoutuksen järjestäjätahojen välillä. Poikkeuksena ovat ne tapaukset, joissa asiakkaan kuntoutuksen aikaisen kuntoutusrahan määrä jäisi työeläkekuntoutuksen yhteydessä alle Kelan kuntoutusrahan minimimäärän. Tällöin asiakas voi valita hänelle edullisemman vaihtoehdon. Työeläkelaitosten järjestämä kuntoutus on neuvontaa ja ohjausta työkokeilua omalla työpaikalla tai muussa työssä työhönvalmennusta ammattitaidon täydentämistä tai ammattiin johtavaa koulutusta yrittäjätoiminnan tukemista. Työnjaosta poiketen Kela voi järjestää ja korvata työeläkekuntoutukseen oikeutetuille asiakkaille tarpeen mukaan TYK-kuntoutusta ryhmämuotoista ammatillista kuntoutusta kuten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseja opiskelun ja työn apuvälineitä sekä apuvälineiden tarpeen kartoittamiseksi tarvittavia tutkimuksia näkövammaisten asiakkaiden ammatillisia kuntoutusselvityksiä MT-työhönvalmennusta Katso myös Kelan ja työeläkelaitosten yhteistyö. 11

18 Työhallinnon palvelut Työ- ja elinkeinotoimistojen (TE-toimistojen) palvelut on suunnattu lähinnä työttömille ja työttömyysuhan alaisille työnhakijoille. TE-palveluissa keskitytään tukemaan työnhakijoiden nopeaa työllistymistä, parantamaan osaavan työvoiman saatavuutta ja turvaamaan yritysten toimintaedellytyksiä. TE-toimisto ei enää järjestä ammatillista kuntoutusta. Sen sijaan TE-toimisto tarjoaa julkisia työvoima- ja yrityspalveluja, joita voidaan hyödyntää Kelan ammatillisen kuntoutuksen rinnalla tai jälkeen. TE-palveluiden palvelumalli perustuu kolmeen palvelulinjaan: työnvälitys- ja yrityspalvelut osaamisen kehittämispalvelut tuetun työllistymisen palvelut Työnhakijan palvelutarve määrittää sen, minkä palvelulinjan asiakkaaksi hänet ohjataan. Palvelulinja määritellään kaikille TE-toimiston työnhakija-asiakkaille. TE-toimiston palveluja ovat: työnvälitys tieto- ja neuvontapalvelut asiantuntija-arvioinnit ammatinvalinta- ja uraohjaus valmennus (työnhakuvalmennus, uravalmennus ja työhönvalmennus) kokeilu (koulutuskokeilu ja työkokeilu) työvoimakoulutus työttömyystuella tuettu työttömän omaehtoinen opiskelu palkkatuki yritystoiminnan käynnistämis- ja kehittämispalvelut (starttiraha) TE-toimisto voi myöntää työolosuhteiden järjestelytukea työnantajalle, jos työhön palkattavan tai työssä olevan henkilön vamma tai sairaus edellyttää työvälineiden hankkimista tai työpaikalla tehtäviä muutoksia, ja hankinnasta tai muutoksesta työnantajalle aiheutuvia kustannuksia on pidettävä työnantajan taloudellinen tilanne huomioon ottaen merkittävinä. Katso Ohje Kelan kuntoutuspalveluiden ja TE-palveluiden osatyökykyisten työttömien asiakasohjaukseen Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (TYP) tuli voimaan Vuosi 2015 on ollut lain toimeenpanon valmisteluaikaa, ja laki tulee täysimääräisesti voimaan Työllistymistä edistävällä monialaisella yhteispalvelulla tarkoitetaan yhteistoimintamallia, jossa työ - ja elinkeinotoimisto, kunta ja Kela yhdessä arvioivat työttömien palvelutarpeet ja suunnittelevat työttömien työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaiset palvelukokonaisuudet. Edellä mainittujen toimijoiden tehtävänä on myös vastata lain mukaisesti työttömän työllistymisprosessin etenemisestä ja seurannasta TYP-asiakkuusprosessin aikana. Monialaisen yhteispalvelun tavoitteena on tarjota työttömälle hänen palvelutarpeensa mukaisia julkisia työvoimapalveluita sekä sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluita. 12

19 Kelan tehtävänä monialaisessa yhteispalvelussa on täydentää omalla asiantuntemuksellaan yhdessä tehtävää asiakastyötä sekä tarjota työttömälle työ- ja toimintakykyä parantavia kuntoutuspalveluja. Kelan vakuutuspiirit ovat nimenneet monialaiseen yhteispalveluun jo ennen lain voimaantuloa osa- tai kokoaikaista TYP-työtä tekevän työntekijän, jolla on kuntoutusetuuden ja muiden työkykyetuuksien osaamista. Kelan työntekijät ovat TYP-työkykyneuvojia, ja he tarjoavat lakisääteistä palvelua suhteessa verkoston asiakasmäärään ja asiakkaiden tarpeisiin vähintään 33 TYP-verkostossa. Kelan Etuuspalvelut informoi vakuutuspiirejä valtakunnallisista linjauksista. Lisäksi Etuuspalvelut ohjeistaa ja tekee yhteistyötä vakuutuspiirien TYP-toiminnasta vastaavien ja TYP-työntekijöiden sekä Kelan muiden tulosyksiköiden kanssa. Katso lisätietoja työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Tapaturma- ja liikennevakuutuslakien mukainen kuntoutus Kuntoutus järjestetään ensisijaisesti tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain tai liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain perusteella, kun kuntoutustarve aiheutuu korvattavasta: ammattitaudista työtapaturmasta liikennevahingosta. Maatalousyrittäjien tapaturmiin, sotilastapaturmiin, valtion virkamiesten tapaturmiin sekä muihin tapaturmavakuutuslain mukaan korvattaviin tapaturmiin, vammoihin ja sairauksiin sovelletaan myös tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annettua lakia. Kelan mahdollisuudesta järjestää viivästymistodistuksen perusteella kuntoutusta, joka saattaa kuulua em. lakien perusteella korvattavaksi. Katso myös Estävät kuntoutusetuudet Lääkinnällisen kuntoutuksen toimenpiteinä voidaan korvata: kuntoutustarvetta ja -mahdollisuuksia selvittävät tutkimukset kuntoutusjaksot avo- tai laitoshoidossa asunnon muutostyöt tai palveluasumisesta aiheutuneet lisäkustannukset sekä tulkkipalvelut tarpeellisista apuvälineistä ja kuntoutukseen osallistumisesta aiheutuneet kustannukset sopeutumisvalmennuksesta kuntoutujalle ja hänen omaiselleen aiheutuneet asumis- ja matkakustannukset. Ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteinä voidaan korvata: kuntoutustarvetta ja -mahdollisuuksia selvittävät tutkimukset työ- ja koulutuskokeilut työhönvalmennus tarvittava ja riittävä koulutus avustus tai laina esim. työkoneiden ja -välineiden tai kulkuneuvon hankintaa varten tarpeelliset apuvälineet ja laitteet muita em. rinnastettavia kuntoutuskustannuksia. Kuntoutujalle maksetaan kuntoutusajalta päivärahaa, tapaturmaeläkettä tai liikennevakuutuksen ansionmenetyskorvausta. Lisäksi kuntoutuksena korvataan kaikki välttämättömät kuntoutuskustannukset (esim. hoito- ja matkakustannukset). Vapaamuotoinen kuntoutushakemus osoitetaan vakuutuslaitokselle tai Vakuutuskuntoutus VKK:lle. Kuntoutuksen voi laittaa vireille vahingoittunut itse, työnantaja, sairaanhoitolaitos, 13

20 työvoimaviranomainen tai muu kuntoutusta selvittävä taho. Ammatillisessa kuntoutuksessa vakuutuslaitoksella on lakisääteinen velvoite laittaa kuntoutusasia vireille, jos korvattavasta vammasta aiheutuu pitkäaikaisia rajoituksia työ- ja toimintakyvylle ja ansiomahdollisuuksille, sekä selvittää kuntoutuksen tarve ja mahdollisuudet. Tapaturma- ja liikennevakuutuslain mukaisesta kuntoutuksesta huolehtii keskitetysti Vakuutuskuntoutus VKK. Lisätietoja tapaturmavakuutus- ja liikennevakuutuslain mukaisesta kuntoutuksesta saa Vakuutuskuntoutus VKK:n internetsivuilta Päihdehuolto Kunnan on huolehdittava siitä, että päihdehuolto järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaiseksi kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Kunnassa järjestämisvastuu kuuluu yhteisesti sosiaali- ja terveyslautakunnalle. Päihdehuollon järjestämistä koskevia säännöksiä on päihdehuoltolaissa ja -asetuksessa sekä sosiaalihuoltolaissa ja -asetuksessa. Kela ei järjestä varsinaisia päihdehuollon kuntoutuspalveluja. Päihdehuollon kuntoutuspalvelujen saamiseksi asiakas tulee ohjata ottamaan yhteyttä kunnan sosiaali- tai terveyspalvelujen puoleen. Kela maksaa kuntoutusrahaa päihdehuoltolain mukaiseen perhekuntoutukseen osallistuville ja tiettyjen edellytysten täyttyessä myös yksilökuntoutukseen osallistuville. Päihdehuollon palveluista saa tietoa A-klinikkasäätiön internetsivuilta Sivuilta löytyy mm. luettelo A-klinikoista. Valtaosa Suomen A-klinikoista on kuntien tai kuntayhtymien ylläpitämiä. Katso Kuntoutusrahan maksaminen päihdekuntoutukseen osallistuville Ulkomailta saatava kuntoutus Jos Suomesta kuntoutusetuutta hakeva tai saava saa ulkomailta etuutta, joka Suomesta saatuna vaikuttaisi kuntoutuksen järjestämisvelvollisuuteen tai kustannuksista maksettavien korvausten määrään, tämä ulkomainen etuus rinnastetaan vastaavaan suomalaiseen etuuteen. Jos vakuutettu on saanut ulkomailta siellä sovellettavien lakien tai muiden velvoittavien määräysten nojalla korvausta esimerkiksi tapaturmasta, ammattitaudista tai liikennevahingosta ja korvaukseen sisältyy kuntoutus, tällainen ulkomainen etuus syrjäyttää Kelan järjestämisvelvollisuuden samalla tavalla kuin vastaava kotimainen etuus Kelan kuntoutuslain 13 :n mukaan. Korvausta ei makseta Kelan kuntoutuslain mukaan, jos kuntoutuja on saanut korvauksen, joka vastaa oleskelumaan vakuutettujen korvausta kuntoutuksesta. Tämä koskee esimerkiksi EUmaissa annettua kuntoutusta silloin, kun vakuutetulla on oikeus kuntoutustoimenpiteisiin ja etuuksiin samasta kuntoutuksesta sosiaaliturva-asetuksen (883/2004) perusteella. Sovellettava lainkohta (KKRL 566/ ) 14

21 1.5. Toimenpiteet Kelan kuntoutuslaissa on määritelty Kelan järjestämän ammatillisen kuntoutuksen sisältö. Kela järjestää ammatillisena kuntoutuksena kuntoutustarvetta ja -mahdollisuuksia selvittäviä tutkimuksia työ- ja koulutuskokeiluja työkykyä ylläpitävää ja parantavaa valmennusta työhönvalmennusta ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennusta perus-, jatko- ja uudelleenkoulutusta sekä tällaisen koulutuksen suorittamiseksi välttämätöntä yleissivistävää koulutusta ja valmennusta muita edellä mainittuihin toimenpiteisiin rinnastettavia opiskelun tai työn kannalta välttämättömiä toimenpiteitä. Lisäksi Kela maksaa elinkeinotukea järjestää ja korvaa opiskelun ja työn apuvälineitä. Sovellettavat lainkohdat (KKRL 566/ ) ja (KKRL 566/ ) Ammatillinen kuntoutusselvitys Ammatillisen kuntoutusselvityksen tavoitteena on tunnistaa ja arvioida kuntoutujan työ- ja/tai opiskelukykyyn vaikuttavia tekijöitä ja selvittää erityisesti ammatillisen mutta myös lääkinnällisen kuntoutuksen tarpeet ja mahdollisuudet. Päämääränä on tukea kuntoutujan työelämässä jatkamista, työelämään palaamista tai sinne siirtymistä. Ammatillinen kuntoutusselvitys tuottaa yksilöllisen ammatillisen kuntoutussuunnitelman kuntoutusvaihtoehtoineen. Ammatillinen kuntoutusselvitys ei ole lääketieteellistä työkyvyn arviointia tai muuta terveydentilan selvitystä. Sitä voidaan käyttää poikkeuksellisesti tilanteessa, jossa asiakkaan oikeutta kuntoutusetuuteen/ kuntoutukseen on selvitettävä ennen kuin Kela tekee päätöksen työkyvyttömyyseläkkeestä Edellytykset Ammatillisessa kuntoutusselvityksessä ei ole esivalintaa. Kela voi järjestää ammatillisen kuntoutusselvityksen asiakkaalle, jonka sairaus, vika tai vamma ja muu kokonaistilanne aiheuttaa työ- tai opiskelukyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaisen heikentymisen. Ammatillinen kuntoutusselvitys aloitetaan mahdollisimman varhaisessa ja kuntoutuksen tavoitteiden kannalta sopivassa vaiheessa, vaikka lääketieteellinen hoito, esimerkiksi terapia, olisi vielä kesken. Ammatillinen kuntoutusselvitys myönnetään Kelan kuntoutuslain 6 :n mukaisena ammatillisena kuntoutuksena. Ammatillinen kuntoutusselvitys voi tulla myönnettäväksi myös työeläkelaitoksen asiakkaille, kuten näkövammaisille. Ammatillinen kuntoutusselvitys voidaan järjestää esimerkiksi silloin, kun 15

22 henkilön terveydentilaa sekä työ- ja toimintakykyä on jo terveydenhuollossa voitu arvioida, mutta hänen kokonaistilanteensa monimuotoisuus vaatii laaja-alaista selvittelyä ja arviointia ammatillisen suunnitelman selventämiseksi henkilön kokonaistilanne saattaa rajoittaa sopivan koulutus- tai ammattialan löytymistä ja tarvitaan selvittelyä opiskelusuunnitelman laatimiseksi (esim. koulutusasteiden välisessä siirtymävaiheessa olevat nuoret, näkö- ja kuulovammaiset asiakkaat) henkilö on palaamassa työhön työkyvyttömyyseläkkeeltä tai kuntoutustuelta tai pitkältä työttömyysjaksolta henkilön työkyvyttömyyseläke tai kuntoutustuki on hylätty. Ammatillinen kuntoutusselvitys voi tulla kysymykseen myös silloin, kun sairauspäivärahan suorituspäivien lukumäärä ylittää 60 päivää ja tarvitaan varhaista ammatillista kuntoutusselvitystä. Kelan työkyvyttömyyseläkkeen hakijoiden kuntoutustarpeiden arvioinnissa, kun tarvitaan ammatillista kuntoutusselvitystä. Nuoren henkilön työ- ja opiskelumahdollisuuksia voivat rajoittaa esimerkiksi oppimiskyvyn häiriö tai psyykkiset sairaudet tai neurologiset kehityksen erityisvaikeudet tai muut somaattiset sairaudet henkilön opinnot eivät etene ja/tai uhkaavat keskeytyä sairauden aiheuttamien vaikeuksien vuoksi (esim. opinnot keskeytyneet toistuvasti sairauden takia) henkilö tarvitsee ohjausta työllistymistä parantaviin toimenpiteisiin tai uudelleenkoulutukseen pitkittyneen sairauden ja/tai sairaudesta aiheutuvien rajoitteiden takia (esim. työkykyneuvonnan asiakkaat, vajaakuntoiset pitkäaikaistyöttömät, näkö- ja kuulovammaiset asiakkaat). Ammatillista kuntoutusselvitystä ei voida järjestää, jos henkilöllä on akuutti päihdeongelma henkilöllä on akuutti psyykkinen tai somaattinen sairaus, jonka hoitoa ei ole vielä aloitettu tai hoito on sellaisessa vaiheessa, että henkilön on vaikea sitoutua kuntoutukseen taustalla viimeisen vuoden aikana tehty laajamittainen työkyvyn arviointi ja/tai ammatillinen suunnitelma, jonka jokin muu taho on tehnyt henkilön on vaikea sitoutua kuntoutukseen henkilöllä on vanhuuseläke. Etuuskäsittelijä haastattelee tarpeen mukaan asiakkaan, kertoo ammatillisen kuntoutusselvityksen sisällön ja asettaa yhdessä asiakkaan kanssa kuntoutusselvityksen tavoitteet Sisältö ja toteutus Alkuvaihe Ammatillisen kuntoutusselvityksen kokonaispituus määräytyy yksilöllisesti. Sen kesto on enintään 12 kuntoutuspäivää ja 1 3 seurantapäivää ja/tai 1 6 palveluntuottajan yhteydenottoa kuntoutujaan puhelimitse. Kuntoutuspäätös tehdään aina 12 kuntoutuspäivälle ja 1 seurantapäivälle. Päätöstä tehtäessä asiakasta kuullaan palveluntuottajan valinnasta annetun ohjeen mukaisesti. Ammatillinen kuntoutusselvitys muodostuu alkuvaiheesta, jatkovaiheesta ja seurantavaiheesta. Alkuvaihe kestää 2 3 kuntoutuspäivää ja se toteutetaan yhtenä kokonaisuutena peräkkäisinä päivinä. 16

23 Jatkovaihe Alkuvaihe voidaan järjestää, kun tarvitaan nopeaa asiakkaan kokonaistilanteen selvittelyä ja ammatillisen tai lääkinnällisen kuntoutuksen arviointia. Alkuvaihe voidaan myöntää, jos asiakkaan oikeutta kuntoutukseen on selvitettävä ennen kuin Kela tekee päätöksen työkyvyttömyyseläkkeestä. Alkuvaihe voidaan myöntää, jos asiakkaan ammatillisen kuntoutuksen järjestämisestä vastaa työeläkelaitos, eikä työeläkelaitos ole vielä suunnitellut tai aloittanut asiakkaan ammatillista kuntoutusta. Tämä voi tulla kyseeseen esimerkiksi 60 päivää sairauspäivärahaa saaneiden asiakkaiden kohdalla. Kelan on selvitettävä asiakkaan kuntoutustarve mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, viimeistään kuitenkin silloin, kun asiakkaan sairauspäivärahan ja osasairauspäivärahan enimmäisaikoihin luettavien päivien lukumäärä yhteensä ylittää 60 (SVL 1224/ luku 6 ). Alkuvaiheessa selvitetään kuntoutujan kokonaistilannetta, ja sen perusteella arvioidaan mahdollisen ammatillisen tai lääkinnällisen kuntoutuksen tarve. Kokonaistilanteen selvittämisellä tarkoitetaan kuntoutujan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen tilanteen arviointia, ammatillisen koulutus- ja työhistorian kartoitusta sekä ammatillisen kuntoutussuunnitelman tekemisen mahdollisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden arviointia. Jos alkuvaiheen arvioinnin perusteella todetaan, että kuntoutujalle on ensisijaista ohjaus lääkinnälliseen kuntoutukseen tai terveydentilan tutkimuksiin ja hoitoon tai muulle taholle, kuten TE-toimistoon, eikä ammatillisen kuntoutussuunnitelman laatiminen ole ajankohtaista, tällöin ammatillinen kuntoutusselvitys päätetään alkuvaiheen selvitykseen eikä jatkovaihetta ja seurantavaihetta järjestetä. Päätös voidaan lakkauttaa asiakkaan kuulemisen perusteella. Palveluntuottaja kirjaa lopettamisen syyn sekä mahdollisen jatko-ohjauksen kuntoutuspalautteeseen, jonka lähettää Kelaan. Kun kuntoutuspalaute on tullut Kelaan, Kelan virkailija ottaa yhteyttä kuntoutujaan tai järjestää hänelle seurantakäynnin Kelaan, jolloin varmistetaan, että alkuvaiheen ohjaus on edennyt. Jos ammatillinen kuntoutusselvitys jatkuu alkuvaiheesta jatkovaiheeseen, palveluntuottaja tekee siitä kuntoutujan kanssa suunnitelman ja aikataulun. Tällöin palveluntuottajan ei tarvitse lähettää suunnitelmaa ja kuntoutuspalautetta Kelaan. Ennen alkuvaiheen päättämistä on tärkeää huomioida esimerkiksi jatkovaiheessa järjestettävä verkostopalaveri ja siihen liittyvät valmistelut. Palveluntuottaja vastaa verkostopalaverin järjestämisestä ja toteuttamisesta. Jatkovaihe kestää enintään 9 kuntoutuspäivää ja sen pituus määräytyy kuntoutujan tarpeen mukaan. Jatkovaihe toteutetaan 1-3 jaksossa viimeistään 4 kuukauden kuluessa ammatillisen kuntoutusselvityksen aloittamisesta. Jatkovaihe on tarpeen toteuttaa niissä tilanteissa, kun tarvitaan tarkemmat ja laajemmat selvittelyt asiakkaan tilanteesta ja kun on tarpeen laatia asiakkaalle ammatillinen kuntoutussuunnitelma. Jatkovaiheessa toteutetaan alkuvaiheessa suunnitellut haastattelut, tutkimukset ja mittaukset. Tällöin selvitetään kuntoutujan tilanteessa epäselviksi jääneet kysymykset perusteellisesti huomioiden kuntoutujan terveydellinen, sosiaalinen ja ammatillinen tilanne sekä psyykkiset voimavarat suhteessa ammatillisiin tavoitteisiin ja toiveisiin. Keskeistä on kuntoutujan osaamisen ja työssä tai opiskelussa selviytymisen arviointi suhteessa terveydentilaan ja psykososiaaliseen työ- ja toimintakykyyn. Myös kuntoutujan mahdolliset oppimisen vaikeudet ja niiden vaikutus työkykyyn voidaan kartoittaa. Palveluntuottaja toimittaa ammatillisen kuntoutussuunnitelman sisältävän kuntoutuspalautteen, GAS -lomakkeen ja Kelan kuntoutuksen tuloksellisuuden seurantalomakkeen Kelaan. Ammatillisen 17

24 kuntoutussuunnitelman etenemisestä keskustellaan kuntoutujan kanssa seurantapäivän tai puhelinyhteydenottojen aikana. Seurantavaihe Seurantavaiheessa voidaan käyttää sekä seurantapäiviä (1-3) palveluntuottajan avoyksikössä että palveluntuottajan (1-6) tekemiä puhelinyhteydenottoja kuntoutujalle rinnakkain tai erikseen. Seuranta toteutetaan jatkovaiheen jälkeen 8 kuukauden kuluessa. Seurantavaiheessa varmistetaan, että ammatillinen kuntoutussuunnitelma on edennyt ja kuntoutuja saa tukea ammatilliseen etenemiseensä. Palveluntuottajan ei tarvitse järjestää ammatillisen kuntoutusselvityksen seurantaa, jos kuntoutuja jatkaa ammatillista kuntoutusta samalla palveluntuottajalla. Palveluntuottaja laatii seurantavaiheesta lyhyen kuntoutuspalautteen, jossa on arvio kuntoutujan ammatillisen kuntoutussuunnitelman toteutumisesta ja mahdollisista jatkotoimenpiteistä. Palveluntuottaja toimittaa seurantavaiheen kuntoutuspalautteen Kelaan 2 viikon kuluessa kuntoutusjakson päättymisestä kuntoutujalle, Kelaan ja kuntoutujan kanssa sovituille muille tahoille taholle Tutkimuslausunto Tutkimuslausunnon avulla saadaan tarvittaessa tietoa asiakkaan tilanteesta kuntoutusratkaisua varten Edellytykset Tutkimuslausunto voidaan pyytää asiakkaan tilanteen selvittämiseksi, jos asiakkaan työ- tai opiskelukyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet tai niiden arvioidaan lähivuosina olennaisesti heikentyvän. Asiakkaan kuntoutusmahdollisuuksien selvittelyvaiheessa tai kuntoutusprosessin kestäessä voidaan konsultoida asiantuntijaa, kun käytettävissä olevista lausunnoista ei saada riittävästi tietoa ratkaisua varten Sisältö ja toteutus Lääketieteellisiä ja muita asiantuntijalausuntoja voidaan pyytää yksityisiltä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiltä, kuten erikoislääkäreiltä, psykologeilta, fysioterapeuteilta, toimintaterapeuteilta, sosiaalityöntekijöiltä tai muilta vastaavilta erityisasiantuntijoilta. Ammatillisia lisäselvityksiä pyydetään tarvittaessa esimerkiksi kouluilta tai työnantajilta. Ammatillisia selvityksiä ovat myös apuvälinetarvekartoitukset, joita voidaan järjestää esimerkiksi Näkövammaisten palvelu- ja toimintakeskus Iiriksessä. Elinkeinotukipäätöksen tueksi saattaa olla tarpeen pyytää lisäselvityksiä elinkeinoelämän asiantuntijoilta. Koulutuksen suunnittelua varten kuntoutuja voidaan ohjata hakeutumaan itse ammatinvalinnanohjaukseen, jonka hän saa tällöin henkilöasiakkaana maksutta työvoimapalvelulain perusteella. Kela ei maksa työvoimahallinnolle korvauksia ammatinvalinnanohjauksen lausunnoista. 18

25 Työkokeilu Työkokeilun tavoitteena on vuorovaikutuksessa asiakkaan kanssa löytää tai varmistaa asiakkaalle soveltuva työ- tai koulutusala, jota asiakas kokeilee pääsääntöisesti 1-3 ulkopuolisessa työpaikassa. Työkokeilussa arvioidaan asiakkaan kanssa ammatillisen suunnitelman pohjalta ammatillisia vaihtoehtoja ja etsitään suunnitelmaa vastaava työkokeilupaikka. Lisäksi asiakas saa tarpeitaan vastaavaa tukea, jonka avulla hänen työnhaku- ja työelämätaitonsa vahvistuvat. Asiakkaan kanssa varmistetaan suunnitellun ammatti- tai koulutusalan soveltuvuus ja tarkistetaan ammatillinen suunnitelma. Työkokeilu tukee kuntoutujan työelämässä jatkamista, työelämään palaamista tai siirtymistä sekä tuottaa ammatillisen kuntoutuksen jatkosuunnitelman. Työelämätavoite täyttyy esimerkiksi, jos ammatillista koulutusta vailla olevan nuoren työkokeilun tavoitteena on lähteä opiskelemaan työkokeilun jälkeen työkokeilussa varmistuneella uravalinnalla Edellytykset Työkokeilussa ei ole esivalintaa. Kela voi järjestää työkokeilun asiakkaalle, jonka työ- tai opiskelukyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet tai joiden arvioidaan lähivuosina olennaisesti heikentyvän. Ennen työkokeilun aloittamista kuntoutujan työ- ja opiskelukykyyn vaikuttavia tekijöitä sekä lääkinnällisen kuntoutuksen tarpeita ja mahdollisuuksia tulee olla riittävästi selvitetty lääketieteellisten tutkimusten tai työkykyarviointien avulla. Työkokeilua voi edeltää Kelan tai muun tahon järjestämä ammatillinen kuntoutusselvitys, jossa on selvitetty kuntoutujan kokonaistilannetta ja mietitty ammatillisia vaihtoehtoja. Kuntoutujan hoidon tulee olla sellaisessa vaiheessa, että kuntoutuja voi sitoutua työkokeiluun. Työkokeilu soveltuu esimerkiksi nuorelle asiakkaalle, joka tarvitsee kuntoutuksellista tukea soveltuvan alan valintaan tai aikuiselle asiakkaalle, joka kokonaistilanteensa vuoksi vaihtaa ammattialaa (ei TEL piirissä) eikä tiedä, mikä ala hänelle soveltuisi. Etuuskäsittelijä haastattelee tarpeen mukaan asiakkaan, kertoo työkokeilun sisällön ja miettii asiakkaan kanssa työkokeilussa selvitettäviä asioita. Työkokeilu voidaan vaihtaa esimerkiksi ammatilliseksi kuntoutusselvitykseksi tai työhönvalmennukseksi, jos asiakkaan tilanne niin vaatii. Palvelun vaihto voidaan tehdä palveluntuottajan suosituksen ja asiakkaan kuulemisen perusteella. Työkokeilun aikana voidaan todeta, ettei työkokeilua ole tarkoituksenmukaista jatkaa. Päätös voidaan lakkauttaa asiakkaan kuulemisen perusteella. Jos asiakkaan kokonaistilanne vaatii kuitenkin vielä laaja-alaista selvittelyä, voidaan kuntoutuja ohjata ammatilliseen kuntoutusselvitykseen. Vastuu työsuhteessa olevan asiakkaan työkokeilun järjestämisestä omalla työpaikalla on useimmiten työeläkelaitoksella. Työkokeilun voi järjestää myös työterveyshuolto. Työeläkelaitokset järjestävät työkokeilun niiden kuntoutujien osalta, joilla on vakiintunut työsuhde ja työkokeilu järjestetään omalla työpaikalla. Työsuhteessa olevan työkokeilu omalla työpaikalla muissa kuin omissa työtehtävissä voidaan järjestää myös työterveyshuoltolain mukaisena kuntoutuksena. Kuntoutuja voi tällöin tietyin edellytyksin saada Kelan maksamaa kuntoutusrahaa. Työkokeilu kuntoutujan omalla työpaikalla voidaan myöntää Kelan kuntoutuksena poikkeuksellisesti silloin, kun työkokeilua ei järjestetä työeläkekuntoutuksena tai työterveyshuoltolain mukaisena kuntoutuksena. Tällöin kuntoutuja ohjataan työkokeiluun aina 19

26 palveluntuottajan kautta. Työsuhteen voimassaolo toiseen työnantajaan ei estä työkokeilun järjestämistä Kelan kuntoutuksena. Katso myös Kuntoutusrahan etuusohje Sisältö ja toteutus Alkuvaihe Työkokeilu toteutetaan avomuotoisesti palveluntuottajan avoyksikön kuntoutustiloissa, ulkopuolisessa työpaikassa ja/tai mahdollisesti palveluntuottajan käytettävissä olevissa työkokeilutiloissa. Työkokeilusta vastaa moniammatillinen työryhmä. Työkokeilu toteutetaan yksilöllisesti, mutta siihen voi sisältyä ryhmämuotoista toimintaa, jos se on tarpeen ja tukee vahvasti kuntoutujan yksilöllisiä tavoitteita ja kuntoutumista. Kuntoutuspäätös tehdään 42 kuntoutuspäivälle. Päätöstä tehtäessä asiakasta kuullaan palveluntuottajan valinnasta annetun ohjeen mukaisesti. Kuntoutus toteutetaan 8 kuukauden kuluessa työkokeilun alkamisesta. Majoitus ja täysihoito järjestetään tarvittaessa niille kuntoutujille, joille päivittäinen kulkeminen kotoa ei ole tarkoituksenmukaista. Majoitusmahdollisuus ei koske kuntoutujia silloin, kun työn kokeilu tapahtuu ulkopuolisissa työpaikoissa. Alkuvaihe kestää 1-5 kuntoutuspäivää ja se toteutetaan pääsääntöisesti yhtäjaksoisesti. Alkuvaiheessa jaksotus voi tulla kyseeseen esimerkiksi tarpeellisen verkostoneuvottelun tai työn kokeilupaikan etsinnän vuoksi. Alkuvaiheen aikana varmistetaan kuntoutujan kanssa ammatillisia vaihtoehtoja, vahvistetaan työnhaku- ja työelämätaitoja, tehdään tarpeellista verkostotyötä sekä etsitään työn kokeilupaikka. Kuntoutuja etsii työn kokeilupaikkaa myös itsenäisesti ja saa siihen tarvitsemansa tuen. Työn kokeiluvaihe Työn kokeiluvaihe kestää kuntoutuspäivää. Työn kokeiluvaihe pyritään aloittamaan alkuvaiheen päätyttyä ilman kuntoutujan kannalta tarpeettomia katkoksia. Työn kokeilu tulee kuitenkin aloittaa viimeistään 1 kuukauden kuluessa alkuvaiheen päättymisestä. Työn kokeiluvaiheessa kuntoutuja kokeilee ohjatusti suunniteltua työtä aidossa työympäristössä, jolloin kuntoutuja saa varmistuksen työ- tai koulutusalan soveltuvuudesta. Tarvittaessa kuntoutuja ja omaohjaaja tarkistavat ammatillista suunnitelmaa, jotta kuntoutujalle löytyy sellainen työ- tai koulutusala, jossa terveydelliset rajoitteet eivät näyttäydy estävänä tekijänä. Työn kokeiluvaihe toteutetaan ensisijassa 1 3 ulkopuolisessa työpaikassa. Ulkopuoliseksi työpaikaksi ei katsota työklinikoita, työpajoja, työsaleja, työkeskuksia, työhönvalmennussäätiöitä, palveluntuottajan työkokeilutiloja ja vastaavia. Työkokeilua ei tarvitse lopettaa kesken, jos kuntoutuja työllistyy työkokeilun aikana ja tarvitsee edelleen palveluntuottajan tukea. Työllistyminen voi tapahtua esimerkiksi ulkopuoliseen työpaikkaan osa- tai kokoaikaiseen työsuhteeseen tai työsuhteiseen oppisopimuskoulutukseen. Jos kuntoutuja ei löydä ulkopuolista työn kokeilupaikkaa, voidaan työn kokeilu toteuttaa perustellusta syystä osittain tai kokonaan palveluntuottajan työkokeilutiloissa. Se voidaan toteuttaa palveluntuottajan tiloissa myös esimerkiksi silloin, kun kuntoutuja tarvitsee runsaasti tukea, ohjausta sekä aikaa ammatillisen suunnitelman selvittelyyn. Edellytyksenä kuitenkin on, 20

27 että työkokeilun tavoitteet ovat siten saavutettavissa. Palveluntuottaja kirjaa aina kuntoutujan kuntoutuspalautteeseen syyn siihen, miksi kuntoutujan työn kokeilua toteutetaan palveluntuottajan tiloissa. Jos palveluntuottajalla ei ole käytettävissä työkokeilutiloja, eikä ulkopuolista työpaikkaa löydy 1 kuukauden kuluessa alkuvaiheen päättymisestä, palveluntuottaja toteuttaa päätösvaiheen ja kuntoutus päättyy. Työn kokeiluvaiheessa on pääsääntöisesti 5 kuntoutuspäivää viikossa. Kuntoutujan yksilölliset voimavarat ja kuntoutuksen tavoitteet (esimerkiksi osa-aikatyö) huomioiden kuntoutuspäivien määrä viikossa voi joustaa yksilöllisen tarpeen mukaan. Kuntoutuspäiviä tulee tällöin olla vähintään 3 kuntoutuspäivää viikossa. Tarvittaessa koko työn kokeiluvaihe voidaan toteuttaa siten, että kuntoutuspäiviä on 3 viikossa. Jos ulkopuolisella työpaikalla toteutuva työn kokeilu edellyttää, lauantai voi olla poikkeuksellisesti kuntoutuspäivä. Kuntoutujan terveydentila huomioiden työn kokeilu voi toteutua ulkopuolisessa työn kokeilupaikassa ilta- tai yötyönä. Jos kuntoutujan tavoitteena on työllistyä kokopäivätyöhön, tulee kokeilla myös työpaikan normaalia 7 8 tunnin työaikaa. Työn kokeilu voidaan joutua keskeyttämään, jos esimerkiksi osoittautuu, ettei ala sovellu kuntoutujalle. Tällöin omaohjaaja tarkistaa kuntoutujan kanssa tämän ammatillisen suunnitelman, selvittää tilannetta ja auttaa etsimään kuntoutujalle tarvittaessa uuden työn kokeilupaikan. Työn kokeiluvaihetta voidaan tarpeen mukaan jaksottaa. Päätösvaihe Päätösvaihe kestää 1 kuntoutuspäivän. Päätösvaihe toteutetaan palveluntuottajan avoyksikössä viimeistään 2 viikon kuluessa työn kokeiluvaiheen päättymisestä. Päätösvaiheen tavoitteena on laatia vuorovaikutuksessa kuntoutujan ja muiden tarpeellisten moniammatillisen työryhmän jäsenten kanssa kuntoutujalle ammatillisen kuntoutuksen jatkosuunnitelma. Palveluntuottaja toimittaa kuntoutuspalautteen Kelaan, kuntoutujalle sekä muille kuntoutujan kanssa sovituille tahoille kahden viikon kuluessa päätösvaiheen päättymisestä. Kuntoutuspalautteessa on kuvaus kuntoutujan työkokeilun sujumisesta, ammatillisen kuntoutuksen jatkosuunnitelma ja sen toteutumisen kannalta tarpeellisten yhteyshenkilöiden tiedot sekä seurantavaiheen aikataulu. Kuntoutuspalautteen liitteenä ovat mittausten ja arviointien tulokset, jos kuntoutuja jatkaa ammatillista kuntoutusta toisella palveluntuottajalla. Seurantavaihe Seurantavaiheeseen kuuluu 2 seurantaa. Ensimmäinen seuranta toteutetaan 3 kuukauden kuluttua päätösvaiheen loppumisesta ja toinen 6 kuukauden kuluttua päätösvaiheen loppumisesta. Kumpaankin seurantaan valitaan kuntoutujan ajankohtaiseen tilanteeseen sopiva toteutustapa seuraa-vista vaihtoehdoista: seurantapäivä, seurantakäynti, video- tai puhelinyhteydenotto. Seurantavaiheen tavoitteena on varmistaa kuntoutujan ammatillisen kuntoutuksen jatkosuunnitelman toteutuminen ja tukea kuntoutujaa sen toteuttamisessa sekä selvittää mahdollisia jatkosuunnitelman toteutumiseen liittyviä haasteita. Seurantavaiheessa arvioidaan lisäksi päätösvaiheessa asetettuja tavoitteita. Yksi seuranta vähentää toteutustavasta riippumatta kuntoutuspäätöksessä myönnetyn kuntoutuspäivän. Palveluntuottaja laatii ensimmäisestä ja toisesta seurannasta omat lyhyet kuntoutuspalautteet ja toimittaa ne kahden viikon kuluessa seurannan päättymisestä Kelaan ja kuntoutujalle. 21

28 Jos asiakkaan tilanne niin vaatii, voidaan työkokeilun jatkoksi myöntää työhönvalmennus. Tällöin palveluntuottajan suositus tai kuntoutuspalaute voi saattaa kuntoutusasian vireille Koulutuskokeilu Koulutuskokeilun tavoitteena on selvittää asiakkaan ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet hänen valitsemallaan ammatti- tai koulutusalalla. Kokeilun tarkoituksena on saada kuva koulutuksen kuntoutujalle asettamista vaatimuksista sekä suoriutumisen edellytyksistä kyseisellä ammattialalla. Kokeilussa kuntoutujalla on mahdollisuus tutustua kouluelämään ja arvioida kiinnostustaan tiettyyn koulutusalaan Edellytykset Koulutuskokeilu järjestetään sellaiselle vajaakuntoiselle asiakkaalle, jonka työ- tai opiskelukyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet tai joiden arvioidaan lähivuosina olennaisesti heikentyvän. Koulutuskokeilu on tarkoitettu vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen piiriin lukeutuville nuorille tai muille koulutusalan valinnassa erityisiä vaikeuksia kokeville asiakkaille koulutusmahdollisuuksien arvioimiseksi Sisältö ja toteutus Koulutuskokeilua järjestetään pääsääntöisesti ammatillisissa erityisoppilaitoksissa ja muissa ammatillisissa oppilaitoksissa. Kokeilun kesto on kuntoutujan yksilöllisen tarpeen mukaan yleensä muutamasta päivästä kahteen viikkoon. Kela ei järjestä koulutuskokeilua yleissivistävään koulutukseen esimerkiksi lukiossa tai kansanopistossa. Koulutuskokeilua ei myöskään järjestetä valmentavaan koulutukseen. Jos asiakkaan tilanne edellyttää, voidaan koulutuskokeilupäätös tehdä yhtä useammalle linjalle, alalle tai oppilaitokseen. Tällöinkään päätöstä ei kohdisteta valmentavaan tai yleissivistävään koulutukseen. Useammalle linjalle, alalle tai oppilaitokseen tehtävän koulutuskokeilupäätöksen syynä voi olla esimerkiksi ammatillisen kuntoutuksen suunnitelman varmentaminen tai muu yksilöllinen, kuntoutujan tilanteesta nouseva syy. Kokeilupaikka antaa koulutuskokeilusta kirjallisen lausunnon, jonka laativat kokeilusta vastaavat henkilöt. Koulutuskokeilun tuloksia käytetään hyväksi koulutukseen hakeutumisessa tai ammatillisten suunnitelmien laatimisessa ja edelleen kehittämisessä. Vakuutukset Kela on vakuuttanut ammatillisissa erityisoppilaitoksissa ja muissa ammatillisissa oppilaitoksissa koulutuskokeilussa olevat kuntoutujat tapaturman varalta Pohjola Vakuutus Oy:ssä. Etuuskäsittelijä tekee tapaturman satuttua välittömästi ilmoituksen Pohjola Vakuutus Oy:hyn. Vakuutuksen perusteella Pohjola maksaa kuntoutujalle tapaturman sattuessa korvausta sairaanhoitokustannuksista korvausta täydestä pysyvästä tai osittaisesta pysyvästä haitasta Kuntoutujan omaisille voidaan maksaa korvausta mahdollisesta kuolemantapauksesta. 22

29 Työhönvalmennus Työhönvalmennuksen tavoitteena on, että kuntoutuja löytää itselleen toiveitaan, osaamistaan ja taitojaan vastaavan sekä terveydentilaansa soveltuvan palkkatyön. Työhönvalmennuksessa keskeistä on työn etsintä sekä kuntoutujan saama yksilöllinen tuki ja ohjaus työn tekemiseen ja työelämään siirtymiseen. Työhönvalmennus tapahtuu vähintään 1 työpaikassa. Lisäksi työhönvalmennuksessa huomioidaan työpaikan tarpeet ja tarjotaan työnantajalle tukea kuntoutujan työllistämisessä ja työssä selviytymisen turvaamisessa. Työhönvalmennuksella tuetaan kuntoutujaa yksilöllisesti pysymään, palaamaan tai sijoittumaan työelämään. Työhönvalmennus vahvistaa kuntoutujan työllistymisedellytyksiä ja työelämäosallisuutta. Työelämätavoite täyttyy esimerkiksi, jos ammatillista koulutusta vailla olevan nuoren työhönvalmennuksen tavoitteena on lähteä opiskelemaan työhönvalmennuksen jälkeen Edellytykset Työhönvalmennuksessa ei ole esivalintaa. Kela voi järjestää työhönvalmennuksen asiakkaalle, jonka työ- tai opiskelukyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet tai joiden arvioidaan lähivuosina olennaisesti heikentyvän. Ennen työhönvalmennuksen aloittamista kuntoutujan työ- tai opiskelukykyyn vaikuttavia tekijöitä sekä lääkinnällisen kuntoutuksen tarpeita ja mahdollisuuksia tulee olla riittävästi selvitetty lääketieteellisten tutkimusten tai työkykyarviointien avulla. Työhönvalmennusta voi edeltää Kelan tai muun tahon järjestämä ammatillinen kuntoutusselvitys, jossa on selvitetty kuntoutujan kokonaistilannetta ja mietitty ammatillisia vaihtoehtoja. Työhönvalmennusta voi edeltää Kelan järjestämä työkokeilu, jossa kuntoutuja on varmistanut suunnitellun työ- tai koulutusalan soveltuvuuden. Kuntoutujan hoidon tulee olla sellaisessa vaiheessa, että kuntoutuja voi sitoutua työhönvalmennukseen. Työhönvalmennus soveltuu esimerkiksi nuorelle tai aikuiselle asiakkaalle, joka tietää itselleen soveltuvan alan, mutta tarvitsee yksilöllistä tukea ja ohjausta työn etsintään ja työelämään siirtymiseen. Etuuskäsittelijä haastattelee tarpeen mukaan asiakkaan, kertoo työhönvalmennuksen sisällön ja miettii asiakkaan kanssa työhönvalmennuksessa selvitettäviä asioita. Työhönvalmennus voidaan vaihtaa esimerkiksi ammatilliseksi kuntoutusselvitykseksi tai työkokeiluksi, jos asiakkaan tilanne niin vaatii. Palvelun vaihto voidaan tehdä palveluntuottajan suosituksen ja asiakkaan kuulemisen perusteella. Työhönvalmennuksen aikana voidaan todeta, ettei työhönvalmennusta ole tarkoituksenmukaista jatkaa. Päätös voidaan lakkauttaa asiakkaan kuulemisen perusteella. Jos kuntoutujan kokonaistilanne vaatii kuitenkin vielä laaja-alaista selvittelyä, voidaan kuntoutuja ohjata ammatilliseen kuntoutusselvitykseen. Työhönvalmennuksessa olevat kuntoutujat eivät voi pääsääntöisesti olla työhönvalmennusta hakiessaan työsuhteessa valmennuspaikan työnantajaan. Työsuhteen voimassaolo toiseen työnantajaan ei estä työhönvalmennuksen järjestämistä. 23

30 Sisältö ja toteutus Alkuvaihe Työhönvalmennus toteutetaan avomuotoisesti palveluntuottajan avoyksikön kuntoutustiloissa, ulkopuolisessa työpaikassa ja/tai mahdollisesti palveluntuottajan käytettävissä olevissa työkokeilutiloissa. Työhönvalmennuksesta vastaa työpari ja vähintään 1 erityistyöntekijä. Työhönvalmennus toteutetaan yksilöllisesti, mutta siihen voi sisältyä ryhmämuotoista toimintaa, jos se on tarpeen ja tukee vahvasti kuntoutujan yksilöllisiä tavoitteita ja kuntoutumista. Kela voi järjestää työhönvalmennuksen tarvittaessa kuntoutujan kotona. Tällöin työhönvalmennuksen toteuttaa palveluntuottaja. Työhönvalmennus voidaan järjestää kuntoutujan kotona muun muassa silloin, kun vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen asiakas tarvitsee yksilöllistä tukea ja ohjausta työn tekemiseen ja työelämään siirtymiseen ja kotona työskentely on kuntoutujan sairauden tai vamman kannalta tarkoituksenmukainen vaihtoehto. Kuntoutuspäätös tehdään 120 kuntoutuspäivälle. Päätöstä tehtäessä asiakasta kuullaan palveluntuottajan valinnasta annetun ohjeen mukaisesti. Alkuvaiheen, työhön valmennuksen vaiheen ja päätösvaiheen kuntoutuspäivät toteutetaan 12 kuukauden kuluessa työhönvalmennuksen aloittamisesta. Seurantavaihe toteutetaan kokonaisuudessaan 6 kuukauden kuluessa päätösvaiheen päättymisestä. Majoitus ja täysihoito järjestetään tarvittaessa niille kuntoutujille, joille päivittäinen kulkeminen kotoa ei ole tarkoituksenmukaista. Majoitusmahdollisuus ei koske kuntoutujia silloin, kun työhönvalmennus tapahtuu ulkopuolisissa työpaikoissa. Alkuvaihe kestää 1-5 kuntoutuspäivää ja se toteutetaan pääsääntöisesti yhtäjaksoisesti. Alkuvaiheessa jaksotus voi tulla kyseeseen esimerkiksi tarpeellisen verkostoneuvottelun tai työpaikan etsinnän vuoksi. Alkuvaiheen aikana tehdään tarpeellista verkostotyötä, etsitään työpaikka ja tarpeen mukaan vahvistetaan kuntoutujan työnhaku- ja työelämätaitoja. Kuntoutuja etsii työpaikkaa myös itsenäisesti ja saa siihen tarvitsemansa tuen. Työhön valmennuksen vaihe Työhön valmennuksen vaihe kestää kuntoutuspäivää. Työhön valmennuksen vaihe pyritään aloittamaan alkuvaiheen päätyttyä ilman kuntoutujan kannalta tarpeettomia katkoksia. Se tulee kuitenkin aloittaa viimeistään 1 kuukauden kuluessa alkuvaiheen päättymisestä. Työhön valmennuksen vaiheessa kuntoutuja saa yksilöllistä tukea ja ohjausta työskennellessään aidossa työympäristössä toiveitaan, osaamistaan ja taitojaan sekä terveydentilaansa vastaavissa työtehtävissä. Lisäksi työhönvalmennuksessa huomioidaan työpaikan tarpeet ja tarjotaan työnantajalle tukea kuntoutujan työllistämisessä ja työssä selviytymisen turvaamisessa. Työhön valmennus toteutetaan ensisijassa ulkopuolisessa työpaikassa. Ulkopuoliseksi työpaikaksi ei katsota työklinikoita, työpajoja, työsaleja, työkeskuksia, työhönvalmennussäätiöitä, palveluntuottajan työkokeilutiloja ja vastaavia. Työhönvalmennusta ei tarvitse lopettaa kesken, jos kuntoutuja työllistyy työhönvalmennuksen aikana ja tarvitsee edelleen palveluntuottajan tukea. Työllistyminen voi tapahtua esimerkiksi ulkopuoliseen työpaikkaan osa- tai kokoaikaiseen työsuhteeseen tai työsuhteiseen oppisopimuskoulutukseen. 24

31 Jos palveluntuottajalla on käytettävissä työkokeilutilat, voidaan työhön valmennuksesta toteuttaa enintään 55 kuntoutuspäivää palveluntuottajan tiloissa esimerkiksi silloin, kun kuntoutuja tarvitsee runsaasti tukea ja ohjausta työtehtävien tekemisessä. Edellytyksenä kuitenkin on, että työhönvalmennuksen tavoitteet ovat siten saavutettavissa. Palveluntuottaja kirjaa aina kuntoutujan kuntoutuspalautteeseen syyn siihen, miksi kuntoutujan työhönvalmennusta toteutetaan palveluntuottajan tiloissa. Jos palveluntuottajalla ei ole käytettävissä työkokeilutiloja, eikä ulkopuolista työpaikkaa ei löydy palveluntuottajan tiloissa toteutuneen työhön valmennuksen aikana, palveluntuottaja toteuttaa päätösvaiheen ja kuntoutus päättyy. Työhön valmennuksessa on pääsääntöisesti 5 kuntoutuspäivää viikossa. Kuntoutujan yksilölliset voimavarat ja kuntoutuksen tavoitteet (esimerkiksi osa-aikatyö) huomioiden kuntoutuspäivien määrä viikossa voi joustaa kuntoutujan yksilöllisen tarpeen mukaan. Kuntoutuspäiviä tulee tällöin olla vähintään 3 kuntoutuspäivää viikossa. Tarvittaessa koko työhön valmennuksen vaihe voidaan toteuttaa siten, että kuntoutuspäiviä on 3 viikossa. Jos ulkopuolisella työpaikalla toteutuva työhön valmennus edellyttää, lauantai voi olla poikkeuksellisesti kuntoutuspäivä. Kuntoutujan terveydentila huomioiden työhön valmennus voi tapahtua ulkopuolisessa työpaikassa ilta- tai yötyönä. Jos kuntoutujan tavoitteena on työllistyä kokopäivätyöhön, tulee kokeilla myös työpaikan normaalia 7 8 tunnin työaikaa. Työpaikkaa voidaan perustellusta syystä vaihtaa, jos esimerkiksi työhön valmennuksessa ilmenee, ettei ala sovellu kuntoutujalle. Tällöin omaohjaaja tarkistaa kuntoutujan kanssa tämän ammatillisen suunnitelman, selvittää tilannetta ja auttaa etsimään kuntoutujalle tarvittaessa mahdollisimman pian uuden sopivamman työpaikan. Työhön valmennuksen vaihetta voidaan tarpeen mukaan jaksottaa. Päätösvaihe Päätösvaihe kestää 1 kuntoutuspäivän. Päätösvaihe toteutetaan palveluntuottajan avoyksikössä viimeistään 2 viikon kuluessa työhön valmennuksen vaiheen päättymisestä. Päätösvaiheen tavoitteena on laatia vuorovaikutuksessa kuntoutujan, omaohjaajan, työparin toisen jäsenen ja erityistyöntekijän/-työntekijöiden kanssa kuntoutujalle ammatillinen jatkosuunnitelma. Palveluntuottaja toimittaa kuntoutuspalautteen Kelaan, kuntoutujalle sekä muille kuntoutujan kanssa sovituille tahoille kahden viikon kuluessa päätösvaiheen päättymisestä. Kuntoutuspalautteessa on kuvaus työhönvalmennuksen sujumisesta, ammatillinen jatkosuunnitelma ja sen toteutumisen kannalta tarpeellisten yhteyshenkilöiden tiedot sekä seurantavaiheen aikataulu. Seurantavaihe Seurantavaiheeseen kuuluu 1 10 seurantaa, jotka toteutetaan kuntoutujan tarpeiden mukaisesti 6 kuukauden kuluessa päätösvaiheesta. Pakollinen ensimmäinen seuranta toteutetaan viimeistään 3 kuukauden kuluttua päätösvaiheesta. Kaikkiin seurantoihin valitaan kuntoutujan ajankohtaiseen tilanteeseen sopiva toteutustapa seuraavista vaihtoehdoista: seurantapäivä, seurantakäynti, videotai puhelinyhteydenotto. Seurantavaiheen tavoitteena on tukea kuntoutujaa pysymään ja selviytymään mahdollisessa opiskelu- tai työpaikassa. Seurantavaiheessa tukea tarjotaan tarpeen mukaan myös työnantajalle. Jos työhönvalmennus ei pääty kuntoutujan työllistymiseen tai opiskelupaikan saamiseen, tuetaan kuntoutujaa tarpeen mukaan työn etsimisessä ja tarpeellisessa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Seurantavaiheeseen kuuluu mahdollisten ammatillisen jatkosuunnitelman toteutumiseen 25

32 liittyvien haasteiden selvittely sekä pakollisten ja muiden tarpeellisten arviointien ja mittausten teko. Yksi seuranta vähentää toteutustavasta riippumatta kuntoutuspäätöksessä myönnetyn kuntoutuspäivän. Palveluntuottaja laatii ensimmäisen ja viimeisen seurannan jälkeen lyhyen kuntoutuspalautteen ja toimittaa ne kahden viikon kuluessa seurannan päättymisestä Kelaan ja kuntoutujalle Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus Mielenterveyskuntoutujien (MT) työhönvalmennuksen tavoitteena on, että kuntoutuja löytää toiveitaan, osaamistaan ja taitojaan vastaavan sekä terveydentilaansa soveltuvan palkkatyön. Keskeistä on työn etsintä sekä kuntoutujan saama pitkäkestoinen yksilöllinen tuki ja ohjaus työn tekemiseen ja työelämään siirtymiseen. MT-työhönvalmennus tapahtuu vähintään 1 työpaikassa. Lisäksi MT-työhönvalmennuksessa huomioidaan mielenterveyden häiriöiden erityistarpeet, työpaikan tarpeet ja tarjotaan työnantajalle tukea kuntoutujan työllistämisessä sekä työssä selviytymisen turvaamisessa. MT-työhönvalmennuksella tuetaan kuntoutujaa yksilöllisesti pysymään, palaamaan tai sijoittumaan työelämään. Työelämätavoite täyttyy esimerkiksi, jos ammatillista koulutusta vailla olevan nuoren MT-työhönvalmennuksen tavoitteena on lähteä opiskelemaan MT-työhönvalmennuksen jälkeen Edellytykset MT-työhönvalmennuksessa on palveluntuottajan tekemä ennakkohaastattelu ja hakijan tutustuminen kuntoutuspaikkaan ennen kuntoutuspäätöksen tekoa. MT-työhönvalmennus toteutetaan aina kuntoutujan kodin lähialueella siten, että päivittäinen matkustaminen valmennukseen on mahdollista. Kela voi järjestää MT-työhönvalmennuksen sellaiselle asiakkaalle, jonka asiakkaalle, jonka työtai opiskelukyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet tai joiden arvioidaan lähivuosina olennaisesti heikentyvän. MT-työhönvalmennukseen valittavilla kuntoutujilla psyykkinen sairaus heikentää työkykyä ja vaikeuttaa työllistymistä. Psyykkisen sairauden lisäksi kuntoutujalla voi olla muitakin sairauksia. Ennen MT-työhönvalmennuksen aloittamista kuntoutujan työ- tai opiskelukykyyn vaikuttavia tekijöitä sekä lääkinnällisen kuntoutuksen tarpeita ja mahdollisuuksia tulee olla riittävästi selvitetty lääketieteellisten tutkimusten tai työkykyarviointien avulla. Kuntoutujalla tulee olla hoitosuhde terveydenhuoltoon ja kuntoutujan hoidon tulee olla sellaisessa vaiheessa, että kuntoutuja voi sitoutua MT-työhönvalmennukseen. MT-työhönvalmennusta voi edeltää Kelan tai muun tahon järjestämä ammatillinen kuntoutusselvitys, jossa on selvitetty kuntoutujan kokonaistilannetta ja mietitty ammatillisia vaihtoehtoja. MT-työhönvalmennusta voi edeltää myös esimerkiksi Kelan järjestämä työkokeilu, jossa kuntoutuja on varmistanut suunnitellun työ- tai koulutusalan soveltuvuuden. MT-työhönvalmennus soveltuu esimerkiksi nuorelle tai aikuiselle asiakkaalle, joka tietää itselleen soveltuvan alan, mutta tarvitsee mielenterveyden häiriöiden erityistarpeet huomioivaa pitkäkestoista yksilöllistä tukea ja ohjausta työn etsintään ja työelämään siirtymiseen. 26

33 Etuuskäsittelijä haastattelee tarpeen mukaan asiakkaan, kertoo MT-työhönvalmennuksen sisällön ja miettii asiakkaan kanssa työkokeilussa selvitettäviä asioita. MT-työhönvalmennus voidaan vaihtaa esimerkiksi ammatilliseksi kuntoutusselvitykseksi tai työkokeiluksi, jos asiakkaan tilanne niin vaatii. Palvelun vaihto voidaan tehdä palveluntuottajan suosituk-sen ja asiakkaan kuulemisen perusteella. MT-työhönvalmennuksen aikana voidaan todeta, ettei MT-työhönvalmennusta ole tarkoituksenmukaista jatkaa. Päätös voidaan lakkauttaa asiakkaan kuulemisen perusteella. Jos kuntoutujan kokonaistilanne kuitenkin vaatii vielä laaja-alaista selvittelyä, voidaan kuntoutuja ohjata ammatilliseen kuntoutusselvitykseen. MT-työhönvalmennuksessa olevat kuntoutujat eivät voi pääsääntöisesti olla työhönvalmennusta hakiessaan työsuhteessa valmennuspaikan työnantajaan. Työsuhteen voimassaolo toiseen työnantajaan ei estä MT-työhönvalmennuksen järjestämistä. Palveluntuottaja kokoaa kuntoutustyöryhmän, jossa on palveluntuottajan edustajan lisäksi yhteistyötahojen eli terveydenhuollon, TE-palvelun sekä Kelan edustaja ja tarvittaessa muiden yhteistyötahojen, kuten sosiaalitoimen ja opetustoimen, edustaja. Kuntoutustyöryhmä kokoontuu riittävän usein. Kuntoutustyöryhmään nimetty Kelan edustaja toimii yhteyshenkilönä, johon kuntoutuja ja palveluntuottaja voivat ottaa yhteyttä tarvitessaan lisätietoa tai lisäselvityksiä ennen MT-työhönvalmennusta tai sen aikana Sisältö ja toteutus Alkuvaihe MT-työhönvalmennus toteutetaan avomuotoisesti palveluntuottajan avoyksikön kuntoutustiloissa, ulkopuolisessa työpaikassa ja/tai palveluntuottajan käytettävissä olevissa työkokeilutiloissa. MT-työhönvalmennuksesta vastaa työpari ja 1 erityistyöntekijä. MT-työhönvalmennus toteutetaan yksilöllisesti, mutta siihen voi sisältyä ryhmämuotoista toimintaa, jos se on tarpeen ja tukee vahvasti kuntoutujan yksilöllisiä tavoitteita ja kuntoutumista. Kuntoutuspäätös tehdään 240 kuntoutuspäivälle. Päätöstä tehtäessä asiakasta kuullaan palveluntuottajan valinnasta annetun ohjeen mukaisesti. Alkuvaiheen, työhön valmennuksen vaiheen ja päätösvaiheen kuntoutuspäivät toteutetaan 24 kuukauden kuluessa MTtyöhönvalmennuksen aloittamisesta. Seurantavaihe toteutetaan kokonaisuudessaan 6 kuukauden kuluessa päätösvaiheen päättymisestä. Alkuvaihe kestää 1-10 kuntoutuspäivää ja se toteutetaan pääsääntöisesti yhtäjaksoisesti. Alkuvaiheessa jaksotus voi tulla kyseeseen esimerkiksi tarpeellisen verkostoneuvottelun tai työpaikan etsinnän vuoksi. Alkuvaiheen aikana tehdään tarpeellista verkostotyötä, etsitään työpaikka ja tarpeen mukaan vahvistetaan kuntoutujan työnhaku- ja työelämätaitoja. Kuntoutuja etsii työpaikkaa myös itsenäisesti ja saa siihen tarvitsemansa tuen. Työhön valmennuksen vaihe Työhön valmennuksen vaihe kestää kuntoutuspäivää. Työhön valmennuksen vaihe pyritään aloittamaan alkuvaiheen päätyttyä ilman kuntoutujan kannalta tarpeettomia katkoksia. Se tulee kuitenkin aloittaa viimeistään 1 viikon kuluessa alkuvaiheen päättymisestä. 27

34 Työhön valmennuksen vaiheessa kuntoutuja saa yksilöllistä tukea ja ohjausta työskennellessään aidossa työympäristössä toiveitaan, osaamistaan ja taitojaan sekä terveydentilaansa vastaavissa työtehtävissä. Lisäksi työhönvalmennuksessa huomioidaan työpaikan tarpeet ja tarjotaan työnantajalle tukea kuntoutujan työllistämisessä ja työssä selviytymisen turvaamisessa. Työhön valmennus toteutetaan ensi sijassa ulkopuolisessa työpaikassa. Ulkopuoliseksi työpaikaksi ei katsota työklinikoita, työpajoja, työsaleja, työkeskuksia, työhönvalmennussäätiöitä, palveluntuottajan työkokeilutiloja ja vastaavia. MT-työhönvalmennusta ei tarvitse lopettaa kesken, jos kuntoutuja työllistyy sen aikana ja tarvitsee edelleen palveluntuottajan tukea. Työllistyminen voi tapahtua esimerkiksi ulkopuoliseen työpaikkaan osa- tai kokoaikaiseen työsuhteeseen tai työsuhteiseen oppisopimuskoulutukseen. Työhön valmennusta voidaan toteuttaa enintään 120 kuntoutuspäivää palveluntuottajan tiloissa esimerkiksi silloin, kun kuntoutuja tarvitsee runsaasti tukea ja ohjausta työtehtävien tekemisessä. Edellytyksenä kuitenkin on, että MT-työhönvalmennuksen tavoitteet ovat siten saavutettavissa. Palveluntuottaja kirjaa aina kuntoutujan kuntoutuspalautteeseen syyn siihen, miksi kuntoutujan MT-työhönvalmennusta toteutetaan palveluntuottajan tiloissa. Työhön valmennuksessa on pääsääntöisesti 5 kuntoutuspäivää viikossa. Kuntoutujan voimavarat ja kuntoutuksen tavoitteet (esimerkiksi osa-aikatyö) huomioiden kuntoutuspäivien määrä viikossa voi joustaa kuntoutujan yksilöllisen tarpeen mukaan. Kuntoutuspäiviä tulee tällöin olla vähintään 3 kuntoutuspäivää viikossa. Tarvittaessa koko työhön valmennuksen vaihe voidaan toteuttaa siten, että kuntoutuspäiviä on 3 viikossa. Jos ulkopuolisella työpaikalla toteutuva työhön valmennus edellyttää, lauantai voi olla poikkeuksellisesti kuntoutuspäivä. Kuntoutujan terveydentila huomioiden työhön valmennus voi toteutua ulkopuolisessa työpaikassa ilta- tai yötyönä. Jos kuntoutujan tavoitteena on työllistyä kokopäivätyöhön, tulee kokeilla myös työpaikan normaalia 7 8 tunnin työaikaa. Työpaikkaa voidaan perustellusta syystä vaihtaa, jos esimerkiksi työhön valmennuksessa ilmenee, ettei ala sovellu kuntoutujalle. Tällöin omaohjaaja tarkistaa kuntoutujan kanssa tämän ammatillisen suunnitelman, selvittää tilannetta ja auttaa etsimään kuntoutujalle tarvittaessa mahdollisimman pian uuden sopivamman työpaikan. Työhön valmennuksen vaihetta voidaan tarpeen mukaan jaksottaa. Päätösvaihe Päätösvaihe kestää 1-5 kuntoutuspäivää. Päätösvaihe toteutetaan palveluntuottajan avoyksikössä viimeistään 2 viikon kuluessa työhön valmennuksen vaiheen päättymisestä. Päätösvaiheen tavoitteena on laatia vuorovaikutuksessa kuntoutujan, omaohjaajan, työparin toisen jäsenen ja erityistyöntekijän/-työntekijöiden kanssa kuntoutujalle ammatillinen jatkosuunnitelma. Palveluntuottaja toimittaa kuntoutuspalautteen Kelaan, kuntoutujalle sekä muille kuntoutujan kanssa sovituille tahoille kahden viikon kuluessa päätösvaiheen päättymisestä. Kuntoutuspalautteessa on kuvaus työhönvalmennuksen sujumisesta, ammatillinen jatkosuunnitelma ja sen toteutumisen kannalta tarpeellisten yhteyshenkilöiden tiedot sekä seurantavaiheen aikataulu. Seurantavaihe Seurantavaiheeseen kuuluu 3 20 seurantaa, jotka toteutetaan kuntoutujan tarpeiden mukaisesti 6 kuukauden kuluessa päätösvaiheesta. Ensimmäinen seuranta toteutetaan viimeistään 3 kuukauden kuluttua päätösvaiheesta. Kaikkiin seurantoihin valitaan kuntoutujan ajankohtaiseen 28

35 tilanteeseen sopiva toteutustapa seuraavista vaihtoehdoista: seurantapäivä, seurantakäynti, videotai puhelinyhteydenotto. Seurantavaiheen tavoitteena on tukea kuntoutujaa pysymään ja selviytymään mahdollisessa opiskelu- tai työpaikassa. Seurantavaiheessa tukea tarjotaan tarpeen mukaan myös työnantajalle. Jos työhönvalmennus ei pääty kuntoutujan työllistymiseen tai opiskelupaikan saamiseen, tuetaan kuntoutujaa tarpeen mukaan työn etsimisessä ja tarpeellisessa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Seurantavaiheeseen kuuluu mahdollisten ammatillisen jatkosuunnitelman toteutumiseen liittyvien haasteiden selvittely sekä pakollisten ja muiden tarpeellisten arviointien ja mittausten teko. Yksi seuranta vähentää toteutustavasta riippumatta kuntoutuspäätöksessä myönnetyn kuntoutuspäivän. Palveluntuottaja laatii ensimmäisen ja viimeisen seurannan jälkeen lyhyen kuntoutuspalautteen ja toimittaa ne kahden viikon kuluessa seurannan päättymisestä Kelaan ja kuntoutujalle KIILA-kuntoutus KIILA-kuntoutus on tarkoitettu henkilöille, jotka ovat kuntoutuksen alkaessa työssä tai joiden työsuhde on voimassa. KIILA-kuntoutuksen tavoitteena on tukea ja parantaa kuntoutujan työkykyä sekä työelämässä pysymistä. Kuntoutuksessa arvioidaan monipuolisesti kuntoutujan kuntoutustarvetta, siihen johtaneita syitä ja kuntoutujan nykyistä työnhallintaa. Tavoitteena on vastata laaja-alaisin menetelmin yksilön kuntoutustarpeeseen. Kuntoutusyhteistyö työnantajan ja työterveyshuollon kanssa on olennainen osa kuntoutusprosessia. Päävastuu tilanteen kartoituksesta ja niiden ratkaisemisesta on ensisijaisesti työpaikalla Edellytykset KIILA-kuntoutus on Kelan ja työeläkelaitoksen välisestä yleisestä työnjaosta poiketen Kelan järjestämää työsuhteessa olevien kuntoutusta. KIILA-kuntoutus on tarkoitettu alle 67-vuotiaille henkilöille, jotka ovat vakituisessa työsuhteessa tai työskentelevät määräaikaisissa tai toistuvissa työsuhteissa tai toimivat yrittäjinä. KIILA-kuntoutuksen tarvetta arvioitaessa otetaan huomioon ammatillisen kuntoutuksen myöntämisedellytykset. Työkyvyn olennaista heikentymistä arvioidaan kokonaisvaltaisesti, jolloin sairaus on osa kokonaisuutta. Kuntoutusperusteen määrittää henkilön ajankohtainen kuntoutustarve. KIILA-kuntoutuksen tarvetta arvioitaessa otetaan huomioon myös hakijan fyysisen ja psyykkisen kuormittuneisuuden aiheuttamat muutokset terveydentilassa ammatissa ja työssä suoriutumisen vaikeudet terveydentilaan liittyvät työssä pahenevat oireet runsas terveyspalvelujen käyttö ja työstä poissaolot työtehtäviä tai -järjestelyjä koskevat muutokset työssä vähäiset mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhönsä muut kokonaistilanteeseen vaikuttavat tekijät. 29

36 Työterveyshuollon ja työpaikan toimenpiteet Lisäksi KIILA-kuntoutuksen myöntäminen edellyttää, että työntekijän kuntoutustarvetta ja mahdollisuuksia on riittävästi selvitetty työpaikan ja/tai työterveyshuollon toimesta ja selvityksessä esiin tulleisiin seikkoihin on tehty työntekijän terveyden kannalta tarpeellisia ratkaisuja työpaikan ja/tai työterveyshuollon toimenpiteillä ei ole voitu riittävästi parantaa työssä selviytymistä tehtyjen selvitysten perusteella KIILA-kuntoutuksella voidaan parantaa työntekijän selviytymistä omassa työssään työpaikalla ja/tai työterveyshuollolla on riittävät valmiudet omalta osaltaan osallistua kuntoutuksen toteutukseen ja sen tulosten varmentamiseen (valinta, seuranta, työpaikkaselvitykset) työpaikka ja työterveyshuolto aktiivisesti sitoutuvat kuntoutusprosessiin. Yrittäjien ja pienten työpaikkojen työntekijöiden erityiset olosuhteet ja työjärjestelyt otetaan tarpeen mukaan huomioon harkittaessa KIILA-kuntoutuksen sopivuutta. Esimerkiksi yrittäjän oma sopimus työterveyshuollon järjestämisestä ei ole ehdoton edellytys sille, että kuntoutus voidaan myöntää Sisältö ja toteutus KIILA-kuntoutus järjestetään ryhmämuotoisena, mutta se räätälöidään aina yksilöllisesti. Ryhmämuotoinen kuntoutus voidaan toteuttaa ammattialakohtaisena tai saman työpaikan työntekijöiden tai samaa työtä tekevien kuntoutuksena tai eri ammattialojen muodostamana ryhmänä. Ryhmäkoko on vähintään 6 ja enintään 8 henkilöä (katso tarkemmin muistio: Kelan KIILA-kurssien esivalintaprosessi ja keskitetty päätöksenteko). Kurssi muodostuu kuntoutujan tilanteen arvioinnista ryhmäjaksoista (sisältää 1 yhteistyökokouksen) yksilöllisistä osista päätösosasta. Kurssi sisältää ryhmämuotoista avovuorokautta (majoitusmahdollisuus), 1 yksilöllisen avopäivän (majoitusmahdollisuus) ja 2-4 yksilöllistä käyntikertaa (ei majoitusmahdollisuutta). Kurssi toteutetaan 1-1,5 vuoden aikana. Palveluntuottaja toimittaa kuntoutuspalautteen Kelaan, kuntoutujalle ja työterveyshuoltoon 2 viikon kuluessa kuntoutuksen päättymisestä. Kursseja järjestetään valtakunnallisesti ja alueellisesti. Valtakunnallisissa kursseissa kuntoutujat ovat vähintään kahdelta eri erva-alueelta. Alueellisissa kursseissa kuntoutujat ovat samalta ervaalueelta tai työnantajan toimipisteet sijaitsevat samalla erva-alueella. Ruotsin- ja saamenkielisten kuntoutujien kurssit ovat valtakunnallisia. Kurssin hakijatahona voi olla yksi tai useampi työnantaja, työterveyshuolto, ammattiliitto tai yhdistys. Hakijataholla on oltava Katso -tunniste kurssin hakemiseen. Hakijataho voi hakea kurssia KIILA-hakemussovelluksen kautta jatkuvasti. Hakijataho voi valita kuntoutuksen palveluntuottajan tarjolla olevista vapaista palveluntuottajista. Lue lisää KIILA-kuntoutuksen standardista standardit>

37 KIILA- kuntoutuksesta Suunnittelukokous Palveluntuottaja sopii kuntoutuksen suunnittelukokouksen viimeistään 1 kuukauden kuluessa tiedon saamisesta. Suunnittelukokous voidaan toteuttaa tapaamisena tai puhelin- tai videoneuvotteluna. Työnantaja ja työterveyshuollon edustaja osallistuvat aina suunnittelukokoukseen. Kelan edustaja osallistuu siihen tarvittaessa. Muutokset kurssin aikataulussa Kurssin alkaminen voi siirtyä, jos kurssille ei ole ollut riittävästi hakijoita. Kurssijaksojen toteuttamisaikojen on kuitenkin oltava standardin mukaisia. Siirrettävä kurssi on aloitettava sen vuoden aikana, jolloin sen on alun perin pitänyt alkaa. Jos kurssin ryhmäjaksoihin tulee muutoksia, vakuutuspiiri ei tee tarkistuspäätöstä. Näissä tilanteissa palveluntuottaja ilmoittaa kuntoutujille aikataulumuutoksesta ja varmistaa, että muutos sopii heille. Palveluntuottaja vie uuden ajan suoraan kuntoutuskurssijärjestelmään. Palveluntuottajat tekevät sähköisesti kurssien aikataulumuutokset kuntoutuskurssijärjestelmään ilmoittavat kurssien peruuntumisesta kuntoutuspalvelujen ryhmään [email protected] kuntoutuspäätöksen saaneille kuntoutujille keskitettyyn vakuutuspiiriin. Aloitetun kurssin vaihtaminen Kuntoutuja osallistuu päätöksessä ilmoitetun kurssin kaikille ryhmäjaksoille. Jos kuntoutuja ei voi perustellusta syystä (esim. sairaus) osallistua jollekin kurssin ryhmäjaksolle, alkanutta kurssia ei keskeytetä. Tällöin palveluntuottaja ja kuntoutuja sopivat kurssin loppuun saattamisesta erikseen hyödyntämällä yksilöllisiä käyntikertoja standardin puitteissa. Ryhmäjaksoa ei voi korvata eikä vaihtaa toisen kurssin vastaavalle jaksolle. Sairastumisesta ei tarvitse esittää lääkärintodistusta. Tarvittaessa kuntoutuja tai palveluntuottaja ottaa yhteyttä Kelan toimistoon, jossa tilanne arvioidaan tapauskohtaisesti. Toimisto ottaa tarvittaessa yhteyttä kuntoutuspalvelujen ryhmään [email protected]. Olosuhteiden muutos kuntoutuksen aikana Jos kuntoutujan olosuhteet (esim. työpaikka vaihtuu, työttömyys) muuttuvat kuntoutuksen aikana, alkanutta kuntoutusta ei pääsääntöisesti keskeytetä. Muuttuneet olosuhteet pyritään ottamaan huomioon kuntoutuksessa ja sopeuttamaan ohjelma kuntoutujan tilanteeseen (esim. hyödyntämällä yksilöllisiä käyntikertoja standardin puitteissa). Tällöin kuntoutujan motivaatiota, uuden/ vanhan työnantajan näkemyksiä kuntoutuksen jatkamiseksi tms. selvitetään yhdessä kuntoutujan, työnantajan ja työterveyshuollon kanssa. Tarvittaessa vakuutuspiiri ottaa yhteyttä kuntoutuspalvelujen ryhmään [email protected]. Kuntoutuksen keskeytys ja toistuvan kuntoutuksen perusteet Jos tilannearvioinnissa todetaan, että kurssia ei ole tarkoituksenmukaista jatkaa, palveluntuottaja suosittelee kuntoutujalle yksilöllisen tilanteen mukaisesti jatkotoimenpiteitä ja ohjaa hänet Kelaan. 31

38 Jos aiemmin TYK- tai KIILA-kuntoutuksessa ollut henkilö hakee uudelleen KIILA-kuntoutukseen, tilanne arvioidaan tapauskohtaisesti. Lääkärinlausunnosta on löydyttävä perustelut toistuvalle kuntoutustarpeelle. Perustelu uudelleen myönnettäväksi tulevalle KIILA-kuntoutukselle voi olla esim. uusiutunut työkyvyttömyyden riski Hakeminen Asiakas hakee kurssille täyttämällä ammatillisen kuntoutuksen hakemuksen (KU 101) ja yhdessä esimiehensä kanssa KIILA-kuntoutuksen ammatillisen selvityslomakkeen (KU 200). Hakemuksen liitteenä on oltava ajantasainen, kuitenkin enintään vuoden vanha B-lääkärinlausunto, jossa on arvioitu kuntoutustarve. Kaikissa kursseissa on keskitetty päätöksenteko ja nimetyt Kelan yhteyshenkilöt. Katso Muistio: KIILA-kurssien esivalintaprosessi ja keskitetty päätöksenteko Liite 1: KIILAN esivalintakurssien ja kaikkien KIILA-kurssin keskitetyn päätöksenteon Kelan keskitetyt vakuutuspiirit ja yhteyshenkilöt Liite 5: Vuokaavio, KIILA-kurssien esivalinta ja keskitetty päätöksenteko (Kela:n versio) Liite 6: Vuokaavio, KIILA-kurssien keskitetty päätöksenteko Kelassa (ei esivalintaa) Liite 7: Vuokaavio, asiakkaan toimittaman KIILA-kurssin hakemuksen käsittely vakuutuspiirissä Liite 8: Päätösmalli KIILA-kurssista, myönteinen, ei toimeenpanoa -päätös. Kurssit, joissa ei ole esivalintaa Esivalintaa ei käytetä kursseissa, joiden esivalintaa hakijataho (työterveyshuolto, terveydenhuolto, ammattiliitto, yhdistys tai Kela) ei ole hakenut KIILA-kuntoutuskurssin sovelluksella (esim. ammattialakohtaiset ja osa työpaikkakohtaisista kursseista). Tällöin terveydenhuolto tai työterveyshuolto tekee asiakkaalle B-lääkärinlausunnon ja lähettää sen asiakkaalle tai suoraan Kelaan. Asiakas lähettää hakemukset (KU 101 ja KU 200) ja B-lääkärinlausunnon Kelan vakuutuspiiriin, joka skannaa ja indeksoi (tunnisteella KIILA, kurssinumero ja alkamisaika, jos se on tiedossa) hakemukset ja siirtää ne Kelan keskitettyyn vakuutuspiiriin. Jos asiakkaalle ei ole sopivaa kurssia hakemuksen käsittelyhetkellä tai kurssi on täynnä, Kelan keskitetyn vakuutuspiirin yhteyshenkilö ilmoittaa kurssitarpeesta kuntoutuspalvelujen ryhmään esim. Siivoojien KIILA-kuntoutus/ KYS tai Siivoojien KIILA-kuntoutus/ valtakunnallinen. Kuntoutuspalvelujen ryhmä selvittää, voidaanko uutta kurssia järjestää ja ilmoittaa tästä keskitetyn vakuutuspiirin ryhmäsähköpostilaatikkoon noin 2 viikon kuluessa. Jos ammatillisen kuntoutuksen myöntämisedellytykset täyttyvät ja uusi kurssi järjestyy, keskitetty vakuutuspiiri kysyy asiakkaalta halukkuuden osallistua uudelle kurssille ja tekee asiakkaalle myönteisen kuntoutuspäätöksen. Jos uutta kurssia ei voida järjestää, Kelan keskitetty vakuutuspiiri tekee asiakkaalle myönteisen, ei toimeenpanoa -päätöksen. Jos kuntoutuspalvelujen ryhmä tekee myöhemmin uuden kurssin, ryhmä ilmoittaa tästä keskitetyn vakuutuspiirin ryhmäsähköpostilaatikkoon. Jos kuntoutuspalvelujen ryhmän tekemä uusi kurssi on valtakunnallinen, ryhmä ilmoittaa uuden kurssin tiedoksi sille keskitetylle vakuutuspiirille, jonka erva-alueen palveluntuottajalle 32

39 kurssi myönnetään ja sille, josta pyyntö on alun perin tullut. Alkuperäisen pyynnön tehneen vakuutuspiirin yhteyshenkilö siirtää hakemuksen käsittelyn asiaa hoitavalle keskitetylle vakuutuspiirille. (ks. muistio) Jos kuntoutuspalvelujen ryhmän tekemä uusi kurssi on alueellinen eikä erva-alue muutu, ryhmä ilmoittaa tiedon alkuperäisen pyynnön tehneelle keskitetylle vakuutuspiirille. Ennen kuntoutuspäätöksen tekoa keskitetty vakuutuspiiri ilmoittaa asiakkaalle uudesta kurssista ja selvittää asiakkaalta halukkuuden osallistua kurssille. Kuntoutuspalvelujen ryhmä saa etuusjärjestelmäyksiköstä tiedoksi noin 3 viikon välein listauksen (sis. ratkaisupaikka, henkilötunnus, ammattiala ja sairauskoodi) myönteisistä, ei toimeenpanoa - päätöksistä. Kuntoutuspalvelujen ryhmä ilmoittaa keskitetyn vakuutuspiirin ryhmäpostilaatikkoon tiedoksi uuden kurssin ja henkilötunnuksella hakijan tiedot. Jos uuden KIILA-kurssin valmistelun aikana kuntoutujalle haetaan myös harkinnanvaraista kuntoutusta, vakuutuspiiri harkitsee, onko tarkoituksenmukaista myöntää KKRL 12 :n mukaista kuntoutusta. Kurssit, joissa on esivalinta Esivalintaa käytetään kursseissa, joiden esivalintaa työterveyshuolto on hakenut sähköisesti KIILA-kurssin hakemussovelluksella (esim. osa työpaikkakohtaisista kursseista). Tällöin työterveyshuollon yhteyshenkilö tekee kurssille esivalintasuosituksen hakemusasiakirjojen perusteella ja lähettää hakemukset liitteineen sekä esivalintasuosituksen (KU 129) Kelan nimettyyn vakuutuspiiriin. Hakemus skannataan tunnisteella KIILA/ esiv., kurssinumero ja alkamisaika, jos se on tiedossa. Esivalinta ei sido Kelaa päätöksenteossa. Jos asiakas on toimittanut hakemuksen esivalinnan tekevän työterveyshuollon sijaan Kelan vakuutuspiiriin, hakemus siirretään Kelan keskitetyn vakuutuspiirin työjonoon. Keskitetty vakuutuspiiri arvioi ammatillisen kuntoutuksen myöntämisedellytykset. Jos ammatillisen kuntoutuksen myöntämisedellytykset eivät täyty, hakemusasiakirjoja ei lähetetä esivalintataholle. Tällöin keskitetty vakuutuspiiri tekee kuntoutuspäätöksen. Jos asiakas on antanut suostumuksensa esivalintaan, ammatillisen kuntoutuksen myöntämisedellytykset täyttyvät ja haettava kurssi on tiedossa, kopio hakemuksesta ja lääkärinlausunnosta lähetetään esivalintaa varten työterveyshuoltoon. Jos asiakas ei ole antanut ammatillisen kuntoutuksen hakemuslomakkeella (KU 101) suostumusta esivalintaan, hakemus siirretään keskitettyyn vakuutuspiiriin päätöksentekoa varten. Jos haettava kurssi ei ole tiedossa, keskitetty vakuutuspiiri ottaa asiakkaaseen yhteyttä ja selvittää asiaa. Keskitetty vakuutuspiiri tekee päätökset sekä myönteiset, ei toimeenpanoa päätökset. Katso kuntoutuksen standardin yleisestä osasta Kuntoutusta edeltävät toimenpiteet TYK-kuntoutus Tyk-kuntoutus eli työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus, on Kelan ja työeläkelaitoksen välisestä yleisestä työnjaosta poiketen, Kelan järjestämää työsuhteessa olevien henkilöiden kuntoutusta. Tyk-kuntoutuksen tavoitteena on mahdollistaa, että kuntoutuja voi jatkaa omaa tai sitä vastaavaa työtä. Tavoitteena on tukea kuntoutujan työ- ja toimintakykyä, edistää hänen terveyttään ja auttaa kuntoutujaa kehittämään työtään ja työmenetelmiään. Kysymys on eri tavoin ammatillisen 33

40 kuntoutuksen tarpeessa olevien työntekijöiden kuntoutuksesta siten, että päävastuu ongelmien kartoituksesta ja niiden ratkaisemisesta on työpaikalla. Tyk-kuntoutuksen lähtökohtana on työntekijän terveydentilan, koulutustaustojen sekä työskentely- ja sosiaalisten olosuhteiden yksityiskohtainen selvittäminen ja sen perusteella laadittava kuntoutussuunnitelma Edellytykset Tyk-kuntoutus on tarkoitettu henkilöille, jotka ovat kuntoutuksen alkaessa työssä tai joiden työsuhde on voimassa. Heidän työkykynsä ja ansiomahdollisuutensa ovat olennaisesti heikentyneet tai niiden arvioidaan lähivuosina olennaisesti heikentyvän. Kohderyhmään kuuluvat esimerkiksi sellaiset työntekijät, joilla on fyysisesti tai henkisesti kuluttava työ ja joilla on työkykyä heikentäviä sairauksia. Tyk-kuntoutuksen tarvetta arvioitaessa tulee ottaa huomioon asiakkaan terveydentilan muutoksista kertovat fyysinen ja psyykkinen kuormittuneisuus ammatissa ja työssä suoriutumisessa ilmenevät vaikeudet terveysongelmiin liittyvät työssä pahenevat oireet runsas terveyspalveluiden käyttö ja työstä poissaolot työtehtäviä tai -järjestelyjä koskevat muutokset tai vähäiset mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhön Muut kokonaistilanteeseen vaikuttavat tekijät Työkyvyn olennaista heikentymistä arvioidaan kokonaisvaltaisesti. Kuntoutus tulee käynnistää riittävän varhain, jotta työssä jatkaminen voidaan turvata. Työterveyshuollon ja työpaikan toimenpiteet Ammatillisen kuntoutuksen yleisten edellytysten lisäksi Tyk-kuntoutuksen myöntäminen edellyttää, että työntekijän kuntoutustarve ja -mahdollisuudet on riittävästi selvitetty työpaikan ja/tai työterveyshuollon toimesta ja selvityksessä esiin tulleisiin seikkoihin on tehty työntekijän terveyden säilyttämisen kannalta tarpeellisia ratkaisuja työpaikan ja/tai työterveyshuollon toimenpiteillä ei ole voitu riittävästi parantaa työssä selviytymistä työntekijä on edelleen työssä tai hänen työsuhteensa on voimassa tehtyjen selvitysten perusteella Tyk-kuntoutuksella voidaan parantaa työntekijän selviytymistä omassa työssään työpaikalla ja/tai työterveyshuollolla on riittävät valmiudet omalta osaltaan osallistua kuntoutuksen toteutukseen ja sen tulosten varmentamiseen (valinta, valmennus, seuranta, työpaikkaselvitykset) työpaikka ja työterveyshuolto aktiivisesti sitoutuvat kuntoutusprosessiin. Yrittäjien ja pienten työpaikkojen työntekijöiden erityiset olosuhteet ja työjärjestelyt on otettava tarpeenmukaisesti huomioon harkittaessa Tyk-kuntoutuksen sopivuutta. Esimerkiksi yrittäjän oma sopimus työterveyshuollon järjestämisestä ei ole ehdoton edellytys sille, että kuntoutus voidaan myöntää Sisältö ja toteutus Tyk-kuntoutus toteutetaan laitos- tai avomuotoisena kuntoutuksena tai niiden yhdistelmänä. 34

41 Tyk-kuntoutus järjestetään joko yksilöllisenä tai ryhmämuotoisena valmennuksena. Henkilö voi hakea kuntoutukseen terveydenhuollon tai työterveyshuollon kautta yksilöllisesti tai työpaikka-/ ammattialakohtaiseen. Yksilöllisessäkin valmennuksessa kuntoutujat kootaan usein ryhmäksi. Ryhmämuotoinen valmennus voidaan toteuttaa ammattialakohtaisena taikka saman työpaikan työntekijöiden tai samaa työtä tekevien valmennuksena. Tyk-kuntoutuksessa ryhmän koko on 6 8 henkilöä. Tyk-kuntoutuksen sisältö Tyk-kuntoutuksen kuntoutusprosessi kestää yhteensä vuorokautta ja siihen kuuluvat selvitysjakso(-t), valmennusjaksot ja 1 2 yhteistyöpäivää. Tämän lisäksi on mahdollisuus järjestää 1 2 työpaikkakäyntiä. Kuntoutus tulee toteuttaa kahden vuoden kuluessa sen alkamisesta. Ryhmämuotoisen valmennuksen suunnittelukokous Ennen ryhmämuotoisen valmennuksen alkamista pidetään suunnittelukokous, johon osallistuvat Kelan, palveluntuottajan, työterveyshuollon, työpaikan ja työsuojeluorganisaation edustajat sekä tarvittaessa muita asiantuntijoita. Palveluntuottajalla on vastuu suunnittelukokouksen järjestämisestä. Suunnittelukokouksissa vahvistetaan mm. toiminnan alustava sisältö, kesto ja jaksotus, toimintatavat, kohderyhmä, kuntoutujien valintamenettely, kuntoutusjaksojen aikataulut sekä kuntoutuksen toteutus- ja seurantaperiaatteet. Samalla sovitaan yhteistyöpäivien ajankohta. Suunnittelukokous voidaan pitää tarvittaessa myös puhelinneuvotteluna tai videoneuvotteluna. Jos kuntoutuksen hakijataho on uusi, suunnittelukokous on järjestettävä yhteisenä tapaamisena. Selvitysjakso(t) Selvitysjakson pituus on vuorokautta, ja se voidaan toteuttaa enintään kahdessa osassa. Jos selvitysjakso jaetaan kahteen osaan, jaksot tulee toteuttaa ajallisesti lähellä toisiaan, enintään 3 kuukauden kuluessa. Selvitysjakson aikana kuntoutujalle laaditaan yksilöllinen valmennussuunnitelma. Seloste toimitetaan kuntoutujalle, Kelaan ja työterveyshuoltoon kahden viikon kuluessa kuntoutuksen päättymisestä. Jos kuntoutuja ei palveluntuottajan arvion perusteella tarvitse varsinaista valmennusta, kuntoutus päättyy selvitysvaiheeseen. Palveluntuottaja suosittelee tällöin kuntoutujalle yksilöllisen tilanteen mukaisesti mahdollisia muita jatkotoimenpiteitä. Valmennusjaksot Valmennusjakson pituus on vuorokautta. Valmennusjaksoja on 3 4 jaksoa. Jos näkövammaisella Tyk-kuntoutukseen osallistujalla on ongelmia liikkumisessa työpaikalla tai työmatkoilla, hänelle voidaan myöntää liikkumistaidon ohjausta muuna koulutuksena. Tarve arvioidaan valmennuksen yhteydessä esimerkiksi Näkövammaisten keskusliitossa ja päätös tehdään sen suosituksen perusteella. Yhteistyöpäivä Kuntoutuksen aikana järjestetään 1 2 yhteistyöpäivää työpaikan ja työterveyshuollon kanssa. Työnantaja vastaa työpaikan tai työterveyshuollon edustajien matka- ym. kustannuksista. Kuntoutujille yhteistyöpäivä (-t) on kuntoutuspäivä. Muutokset ryhmämuotoisen Tyk-kuntoutuksen aikatauluissa Ryhmämuotoisen Tyk-kuntoutuksen alkaminen voi siirtyä, jos kurssille ei ole ollut riittävästi hakijoita. Ryhmämuotoisen Tyk-kuntoutuksen jaksoihin voi tulla myös muutoksia. Näissä 35

42 tilanteissa vakuutuspiiri ei tee tarkistuspäätöstä. Palveluntuottajan on ilmoitettava kuntoutujalle aikataulumuutoksesta ja varmistettava, että muutos sopii heille. Jos ensimmäisen jakson alkaminen siirtyy huomattavasti eikä kuntoutujalle sovi uusi aika, palveluntuottaja ohjaa kuntoutujaa ottamaan yhteyttä Kelaan. Vakuutuspiirin toimisto selvittää, onko alueellista tai valtakunnallista ammattialakohtaista Tyk-ryhmää, jossa on vapaita paikkoja jäljellä. Vakuutuspiiri ehdottaa kuntoutujalle uutta vaihtoehtoa. Jos vastaavaa Tyk-ryhmää ei löydy, vakuutuspiirin toimisto tekee tarvittaessa yksilöllisen Tyk-kuntoutuspäätöksen ryhmämuotoisen Tyk-kuntoutuksen sijasta samalla vakuutusalueella. Palveluntuottajat tekevät sähköisesti kurssijärjestelmään aikataulumuutokset teknisiä aikoja ja peruutuksia lukuun ottamatta. Palveluntuottaja ilmoittaa peruutuksesta sekä kuntoutuspalvelujen ryhmään teosku_kurssimuutokset(at)kela.fi että kuntoutuspäätöksen saaneille kuntoutujille ja heidän asioitaan hoitaville vakuutuspiirien toimistoille. Teknisiä aikoja on käytetty, jos tarkat jaksojen ajat eivät ole olleet tiedossa. Aloitetun ryhmämuotoisen Tyk-kuntoutuksen vaihtaminen Kuntoutuja osallistuu päätöksessä ilmoitetun ryhmämuotoisen Tyk-kuntoutuksen kaikille jaksoille. Jos kuntoutuja ei pysty osallistumaan sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi jollekin ryhmämuotoisen Tyk-kuntoutuksen jaksoista, kurssi pääsääntöisesti peruuntuu. Tällöin kuntoutujalle tehdään lakkautuspäätös tai päätös yksilöllisestä Tyk-kuntoutuksesta. Sairastumisesta ei tarvitse esittää lääkärintodistusta. Asia arvioidaan Kelan toimistossa tapauskohtaisesti. Tarvittaessa toimisto ottaa yhteyttä kuntoutuspalvelujen ryhmään sähköpostitse osoitteella teosku_kurssit(at)kela.fi. Olosuhteiden muutos kuntoutuksen aikana Kuntoutuksen edellytykset arvioidaan kuntoutuspäätöksen tekovaiheessa. Jos myönteisen päätöksen edellytykset muuttuvat kesken valmennuksen, alkanutta valmennusta ei pääsääntöisesti keskeytetä. Muuttuneet olosuhteet, kuten työpaikan vaihtuminen tai työttömäksi jääminen, pyritään ottamaan valmennuksessa huomioon ja sopeuttamaan ohjelma mahdollisuuksien mukaan kuntoutujan uuteen tilanteeseen sopivaksi. Tätä varten tarvitaan kuntoutujan selvitys muuttuneista olosuhteista (työnhakusuunnitelma, selvitys uudesta työsuhteesta, kuntoutujan motivaatiosta, uuden/ vanhan työnantajan näkemykset kuntoutuksen jatkamiseksi tms.) Hakeminen Ryhmämuotoisen Tyk-kuntoutuksen hakeminen Ryhmämuotoista Tyk-kuntoutusta voi hakea yksi tai useampi työnantaja yhdessä työntekijöilleen. Hakijatahona voivat olla myös työterveyshuollot, ammattiliitot/yhdistykset. Tyk-kuntoutuksen hakuaika on jatkuva. Ryhmämuotoista Tyk-kuntoutusta järjestetään valtakunnallisena tai alueellisena toimintana. Valtakunnallisessa ryhmämuotoisessa Tyk-kuntoutuksessa kuntoutujat ovat vähintään kolmelta eri Kelan vakuutusalueelta hakijataho valitsee palveluntuottajan miltä tahansa Kelan vakuutusalueelta 36

43 Alueellisessa ryhmämuotoisessa Tyk-kuntoutuksessa kuntoutujat ovat kaikki samalta tai enintään kahdelta eri Kelan vakuutusalueelta, tai työnantajan toimipisteet sijaitsevat yhdellä tai enintään kahdella Kelan vakuutusalueella hakijataho valitsee palveluntuottajan siltä Kelan vakuutusalueelta, jossa ko. hakijatahon (työnantaja, työterveyshuolto) toimipisteet sijaitsevat tai kuntoutujat työskentelevät (ammattiliitot/yhdistykset) Ruotsinkielisessä ja kuulo- ja näkövammaisten ryhmämuotoisessa Tyk-kuntoutuksessa kuntoutuja ja hakijataho(työterveyshuolto, työnantaja tai ammattiliitto/yhdistys) valitsevat palveluntuottajan miltä tahansa Kelan vakuutusalueelta Yleiset ohjeet Tyk-kuntoutuksen tavoitteista, suunnittelusta ja toteutuksesta sekä hakumenettelystä ja valintakriteereistä ovat Kelan internetsivuilla kohdassa Työnantajat > Kuntoutus > Tyk-kuntoutus. Kurssien toteutusta koskevat hakulomakkeet (KU 120) ovat internetissä kohdassa > Kuntoutus > Lomakkeet. Kuntoutujan hakemukset Asiakas täyttää Tyk-kuntoutukseen hakiessaan ammatillisen kuntoutuksen hakemuslomakkeen (KU 101). Kuntoutushakemuksen (KU 101) liitteenä tulee olla: ajantasainen, kuitenkin enintään vuoden vanha työterveyshuollon tai työpaikan olosuhteisiin perehtyneen terveydenhuollon lääkärin B-lausunto, jossa on kuvaus asiakkaan terveydentilanteesta sekä työn ja työpaikan olosuhteista ja asiakkaan työssä selviytymisestä. Lausunnossa tulee olla myös suositus kuntoutuksesta perusteluineen, selvitys sairauden tai vamman nykytilasta ja kuntoutustarpeesta sekä kuntoutuksen tavoitteesta. selvitys työpaikalla tehdyistä toimenpiteistä (KU 109) selvitys työterveyshuollossa/terveydenhuollossa suoritetuista toimenpiteistä (KU 108). Asiakkaan luvalla voidaan tarvittaessa olla yhteydessä työterveyshuoltoon tai työnantajaan. Yksilöllisessä Tyk-kuntoutuksessa kuntoutuja valitsee oman asuinpaikkakuntansa mukaiselta vakuutusalueelta palveluntuottajan kuntoutuja lähettää itse hakemuksensa Kelaan. Yksilöllisessä ruotsinkielisessä ja kuulo- ja näkövammaisten Tyk-kuntoutuksessa kuntoutuja valitsee palveluntuottajan miltä tahansa Kelan vakuutusalueelta kuntoutuja lähettää itse hakemuksensa Kelaan. Alueellisessa työpaikkakohtaisessa ryhmämuotoisessa Tyk-kuntoutuksessa kuntoutujat esivalitaan työterveyshuollossa tiedot esivalinnasta kirjataan kuntoutushakemuslomakkeeseen. työterveyshuolto lähettää hakemukset liitteineen suunnittelukokouksessa sovitun menettelytavan mukaisesti sovitulle Kelan yhdyshenkilölle. Alueellisessa ammattialakohtaisessa ryhmämuotoisessa Tyk-kuntoutuksessa kuntoutujat lähettävät itse hakemuksensa Kelaan. 37

44 Valtakunnallisessa työpaikkakohtaisessa ryhmämuotoisessa Tyk-kuntoutuksessa kuntoutujat esivalitaan työterveyshuollossa tiedot esivalinnasta kirjataan kuntoutushakemuslomakkeeseen työterveyshuolto lähettää kuntoutushakemukset Kelan toimistoon jatkokäsittelyä varten. Valtakunnallisessa ammattialakohtaisessa ryhmämuotoisessa Tyk-kuntoutuksessa kuntoutujat lähettävät itse hakemuksensa Kelan toimistoon. Esivalinta ei sido Kelaa päätöksenteossa. Ryhmämuotoisen Tyk-kuntoutuksen palveluntarjoajat ja jaksot ovat nähtävissä Kuntoutuskurssihausta Koulutus Ammatillisena kuntoutuksena voidaan myöntää sellainen asiakkaalle sopiva koulutus, joka mahdollistaa osallistumisen työelämään sairaudesta tai vammasta huolimatta ja/tai joka vähentää työkyvyttömyyden riskiä. Tavoitteena on, että asiakas voi sijoittua työhön, jossa sairaus tai vamma ei aiheuta rajoituksia tai jossa rajoitukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Tietoja ammatillisen koulutuksen rakenteesta, tutkinnoista ja oppilaitoksista sekä niihin hakeutumisesta on vuosittain ilmestyvissä opetushallituksen julkaisuissa. Tarkempaa tietoa Kansanopistojen linjoista saa Suomen kansanopistoyhdistyksen vuosittain julkaisemasta esitteestä Edellytykset Koulutuksen järjestäminen ammatillisena kuntoutuksena edellyttää, että asiakkaan työ- tai opiskelukyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet tai niiden arvioidaan lähivuosina olennaisesti heikentyvän. Suunnitellun koulutus- ja ammattialan tulee olla asiakkaalle sairauden tai vamman kannalta sopiva. Lisäksi sen tulee mahdollistaa toimeentulon hankkiminen uuden koulutuksen mukaisessa työssä Sisältö ja toteutus Peruskoulutus on ammatillisen koulutuksen edellyttämää yleissivistävää koulutusta. Ammatillinen koulutus voi olla perusammattikoulutusta (= ensimmäinen ammatillinen koulutus), uudelleenkoulutusta (= koulutus uuteen ammattiin) tai jatkokoulutusta (= yleensä samalla alalla tapahtuvaa ylemmänasteista, laajentavaa ja täydentävää koulutusta) Peruskoulutus Kela voi myöntää peruskoulutuksen, jos sellainen yleissivistävä koulutus on edellytyksenä suunnitellulle ammatilliselle koulutukselle tai lisää olennaisesti vajaakuntoisen asiakkaan mahdollisuuksia sairauden kannalta sopivaan koulutukseen. Peruskoulutus on aina osa ammatillisen koulutuksen kokonaissuunnitelmaa. 38

45 Peruskoulu Peruskoulutuksena tuetaan opiskelua lukiossa, kansanopistossa sekä tarvittaessa peruskouluiän ylittäneen peruskouluopintoja. Peruskoulun voi suorittaa eräissä lukioissa, kansalais- ja työväenopistoissa, joissakin kansanopistoissa ja etäopistoissa sekä opiskelemalla yksityisesti. Hakemukseen tulee liittää peruskoulun suorittamisen suunnitelma, kustannusarvio ja tiedot opettajan/opettajien pätevyydestä sekä peruskoulun jälkeinen ammatillisen koulutuksen suunnitelma. Kansanopistot Lukio Kansanopistoissa annetaan yleissivistävää(vapaatavoitteinen koulutus) ja eri ammattien perusteita käsittelevää eli ns. ammattisivistävää opetusta. Yleissivistäviä linjoja ovat myös peruskoulu- ja lukiolinjat. Kansanopisto-opintoja tuetaan yleissivistävillä, ammattisivistävillä sekä peruskoulu- ja lukiolinjoilla, kun tavoitteena on pohjakoulutuksen parantaminen tai täydentäminen tai muu kokonaistilanteen takia tarpeellinen esivalmennus sopivaan ammatilliseen koulutukseen pääsemiseksi tai valmentaminen työhön yleisille työmarkkinoille tai työhön, josta kuntoutuja saa olennaista lisäansiota eläkkeeseensä. Esimerkiksi kehitysvammaisille henkilöille voi kansanopiston erityislinjan tai muun sopivan linjan suorittaminen olla tarpeen ammatilliseen koulutukseen tai työhön valmentamiseksi. Monissa kansanopistoissa on kehitysvammaisille henkilöille tarkoitettuja erityislinjoja. Kansanopistoja, jotka ovat erikoistuneet tiettyjen vammaisryhmien opetukseen: Kuurojen kansanopisto kuulovammaisille opiskelijoille Luovin kansanopisto hengityselinsairaille opiskelijoille Lehtimäen opisto kehitysvammaisille sekä CP- ja liikuntavammaisille opiskelijoille. Useimpien yleis- ja ammatillissivistävien opintolinjojen kesto on yksi lukuvuosi, mutta perusoppijakso voi olla lyhyempikin. Eräillä linjoilla saattaa olla toinen ja joskus perustellusta syystä useampikin jatkovuosi. Jatkovuosia voidaan myöntää esimerkiksi silloin, jos niitä pidetään kuntoutujan tilanteen ja jatkosuunnitelmien kannalta tarpeellisina. Lukio-opiskelua voidaan tukea kuntoutussuunnitelman osana silloin, kun suunnitellun ammatillisen koulutuksen pääsyvaatimukset edellyttävät lukion suorittamista tai olennaisesti lisäävät vajaakuntoisen asiakkaan mahdollisuuksia terveydentilan kannalta sopiviin ammatillisiin jatkoopintoihin. Apuna arviointityössä toimii laadittu kuntoutussuunnitelma ja B-lausunto. Kuntoutussuunnitelmassa on hyvä olla hoitavan lääkärin arvio tavoiteammatin sopivuudesta terveydentilalle. Kuntoutussuunnitelman perusteella arvioidaan mm. seuraavia asioita: ovatko lukio-opinnot edellytyksenä asiakkaan jatkosuunnitelmille, onko lukion myöntäminen oikea-aikaista ottaen huomioon asiakkaan terveydentila, onko asiakkaan suunnitelma realistinen toteuttaa, esim. onko opinnoista suoriutuminen mahdollista ottaen huomioon asiakkaan kognitiivinen kapasiteetti ja työelämätavoitteen realistisuus. Kuntoutuspäätös tehdään lukio-opintojen ajalle. 39

46 Ammatillinen koulutus Koulutuksen järjestäminen Valmentava koulutus Ammatilliset erityisoppilaitokset Kansanopistojen ammatilliset linjat Yksityiset oppilaitokset Aikuiskoulutuskeskukset Yliopistot ja korkeakoulut Muu koulutus Koulutuksen toteuttamistapoja Ammatillinen koulutus on tutkintotavoitteista, ammatillisen osaamisen kannalta tarpeellista lisäkoulutusta tai ammatilliseen koulutukseen tai itsenäiseen elämään ja työhön valmentavaa koulutusta. Henkilökohtaisen suunnitelman mukaan kuntoutuja voi suorittaa vain osan tutkinnosta, jos sen perusteella on mahdollista työllistyä. Kelan tukema ammatillinen koulutus voi olla perus- (ensimmäistä), uudelleen-, jatko- ja täydennyskoulutusta. Pääsääntöisesti tuettavan koulutuksen tulee olla maksutonta. Koulutusta voidaan tietyin edellytyksen tukea myös maksullisissa oppilaitoksissa, katso tämän luvun kohdat Yksityiset oppilaitokset ja Aikuiskoulutuskeskukset. Koulutuksen järjestäminen Ammatillista koulutusta järjestetään: yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa ammatillisissa erikoisoppilaitoksissa ammatillisissa erityisoppilaitoksissa kansanopistojen ammatillisilla linjoilla ammattikorkeakouluissa yliopistoissa ja korkeakouluissa. Ammatillisiin perustutkintoihin johtavaa koulutusta (toisen asteen koulutus) voidaan järjestää myös aikuiskoulutuksena, ammatillisena lisäkoulutuksena, korkea-asteen koulutuksena tai valmentavana koulutuksena. Aikuiskoulutuksena järjestetään ammatillista perus- ja lisäkoulutusta. Ammatillinen lisäkoulutus suunnitellaan työelämän tarpeiden mukaan yleensä jo työkokemusta omaaville henkilöille. Se voi olla esimerkiksi ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin valmentavaa koulutusta. Nämä tutkinnot edellyttävät perustutkintoa syvällisempää ammatinhallintaa, joten niiden suorittaminen antaa vajaakuntoiselle asiakkaalle paremmat mahdollisuudet työllistyä. Aikuiskoulutuksessa tutkinnot suoritetaan yleensä näyttökokeella, joita järjestetään koulutuksen aikana tai erikseen. Koulutus em. oppilaitoksissa on julkisen valvonnan alaista ja maksutonta koulutusta. Aikuiskoulutuksena järjestettävät lyhytkurssit saattavat olla maksullisia. Ammatillisen lisäkoulutuksen ostavat lääninhallitukset, kun koulutus tapahtuu kansanopistoissa, ammattikorkeakouluissa, yliopistoissa sekä yksityisissä oppilaitoksissa. Muutoin lisäkoulutus kuuluu koulujen normaalin valtionavun piiriin. Aikuiskoulutuksena järjestettävän ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen linjoilla voidaan periä lukukausi tai oppilasmaksuja.nuorten koulutuksessa lukukausimaksuja voidaan periä yksityisopiskelijalta tai erityisestä syystä ministeriön luvalla. Lisäksi koulutusta järjestetään rajoitetusti yksityisissä oppilaitoksissa ja aikuiskoulutuskeskuksissa. 40

47 Valmentava koulutus Ammatillisen peruskoulutuksen lisäksi erillisenä koulutuksena voidaan järjestää opiskelijoille ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta sekä työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa koulutusta ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 3 :n perusteella. Valmentavan koulutuksen aloittaneella on mahdollisuus joustavasti siirtyä valmentavasta koulutuksesta toiseen, jos valittu koulutus osoittautuu hänelle epätarkoituksenmukaiseksi. Esimerkiksi jos opiskelija on aloittanut työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen, mutta hänen tavoitteenaan kuitenkin olisi tutkintotavoitteiseen ammatilliseen peruskoulutukseen siirtyminen, opiskelijan tulisi voida mahdollisimman joustavasti siirtyä ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaan koulutukseen. Siirtyminen voi tapahtua myös toisinpäin. Kela voi tukea valmentavaa koulutusta ammatillisena kuntoutuksena, jos se on työelämätavoitteista. Työelämätavoitteen arvioidaan täyttyvän esimerkiksi silloin, kun opiskelijalla on tavoitteena siirtyä osa-aikaiseen palkkatyöhön ja saada olennaisia lisäansioita eläkkeensä lisäksi. Opetushallituksen ohjeiden mukaan se voi olla: 1. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (VALMA) Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiuksia ammatilliseen peruskoulutukseen hakeutumiseen sekä vahvistaa opiskelijan edellytyksiä suorittaa ammatillinen perustutkinto. Koulutuksella on tiivis yhteys työelämään ja koulutuksen aikana on mahdollisuus suorittaa ammatillisen perustutkinnon tutkinnon osia. Lisäksi koulutusta järjestettäessä toimitaan yhteistyössä sidosryhmien kuten työpajatoimijoiden, sosiaali- ja terveysviranomaisten sekä myös perusopetuksen järjestäjien kanssa. Oppisopimuskoulutukseen valmentautuminen sisältyy ko. valmentavaan koulutukseen. Kohderyhmään kuuluvat: ensisijaisesti perusopetuksen päättäneet nuoret, jotka ovat vailla toisen asteen tutkintoa eri syistä koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret, jotka eivät ole löytäneet itselleen sopivaa koulutuspaikkaa myös aikuiset, jotka tarvitsevat valmiuksia ammatilliseen peruskoulutukseen siirtymiseksi maahanmuuttajat sekä ammattialaa vaihtavat tai uudelleen kouluttautuvat, joiden opiskeluvalmiuksissa on puutteita. Koulutukseen tulevien maahanmuuttajien tai maahanmuuttajataustaisten kielitaidon tulisi olla suomen tai ruotsin kielessä kielitaidon tasojen kuvausasteikolla A2.2 (kts. linkki) Koulutuksen laajuus on 60 osaamispistettä ja suoritusaika on vähintään yksi vuosi ja enintään kolme vuotta. Ko. valmentavan koulutuksen sisällöstä enemmän Opetushallituksen koulutuksen perusteissa (Määräys 5/011/2015). 2. Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus (TELMA) Tämä koulutus on tarkoitettu erityistä ja laajaa tukea tarvitseville opiskelijoille. Koulutuksen tavoitteena ei pääsääntöisesti ole ammatilliseen koulutukseen siirtyminen. Opiskelijan jatkosuunnitelmaan voi kuitenkin sisältyä esimerkiksi ammatillisten perustutkintojen yksittäisten tutkinnon osien tai ammattitaitovaatimusten suorittaminen. Sen tavoitteena on antaa sairauden tai vamman vuoksi erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille henkilökohtaisten tavoitteiden ja valmiuksien mukaista opetusta ja ohjausta. Koulutus toteutetaan kokonaisuudessaan eritysopetuksena. Sen avulla turvataan henkilökohtaisiin edellytyksiin perustuva oppiminen, itsensä kehittäminen ja ihmisenä kasvaminen. Erityisopetukseen liitetään tarvittaessa muita tukitoimia ja kuntoutusta yhteistyössä opiskelijan lähiverkoston ja kuntoutuspalveluiden tuottajien 41

48 kanssa. Koulutus on osa kokonaiskuntoutusta, jota toteutetaan moniammatillisesti ja monialaisesti eri tahojen kanssa. Koulutuksen laajuus on 60 osaamispistettä ja suoritusaika on vähintään yksi vuosi ja enintään kolme vuotta. Ko. valmentavan koulutuksen sisällöstä enemmän Opetushallituksen koulutuksen perusteissa (Määräys 6/011/2015). Ammatilliset erityisoppilaitokset Ammatilliset erityisoppilaitokset on ensisijaisesti tarkoitettu vajaakuntoisille opiskelijoille. Niiden tehtävänä on myös kuntoutuksen edistäminen ja ne toimivat usein oman erikoisalansa resurssikeskuksina antaen palveluja muillekin kouluille. Kuntoutusta varten niissä on erityistä oppilashuoltohenkilökuntaa. Ammatillisia erityisoppilaitoksia ovat Aitoon koulutuskeskus (Aitoo) Ammattiopisto Luovi (ent. Alavuden erityisammattikoulu sekä Merikosken ja Kaprakan ammatilliset koulutuskeskukset) Bovallius-ammattiopisto (ent. Aura-instituutti, ent. Nikkarilan ammattioppilaitos (Pieksämäki) ja ent. Kuulovammaisten ammattikoulu ja kehittämiskeskus (Turku) sekä Kuhankosken erityisammattikoulu (Laukaa)) Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus (Järvenpää) Keskuspuiston ammattiopisto (ent. Arlainstituutti osaksi (Helsinki)) Kiipulan ammattiopisto (Janakkala) (ent. Perttulan erityisammattikoulu osaksi (Hämeenlinna) Yrkesträningsskolan Optima (Uusikaarlepyy). Ruotsinkielisille kuuroille voidaan koulutusta järjestää myös Ruotsissa: Gymnasieskolan i Örebro. Opetuksen ostaa opetushallinto. Kansanopistojen ammatilliset linjat Eräissä kansanopistoissa annetaan ammatillista koulutusta, joka vastaa koulutusta ammatillisissa oppilaitoksissa. Kansanopistossa on mahdollista suorittaa ammatillisia perustutkintoja, ammattikorkeakoulututkintoja ja ammattitutkintoja. Yksityiset oppilaitokset Yksityisissä oppilaitoksissa, joissa tapahtuva koulutus on kokonaan maksullista, voidaan koulutusta tukea poikkeuksellisesti, jos kyseistä koulutusta ei ole muualla tarjolla se on kuntoutujan kokonaistilanteen kannalta tarkoituksenmukaisin vaihtoehto, esim. koulutuksen kesto ja opetusmuoto huomioon ottaen se on pätevää se antaa realistiset työllistymismahdollisuudet. Koulutuksen pätevyyttä ja työllistymismahdollisuuksia selvitetään koulujen toimintakertomusten, opetussuunnitelmien, opettajien pätevyyden ja valmistuneiden työhönsijoittumistietojen perusteella sekä alan työnantajilta. 42

49 Aikuiskoulutuskeskukset Aikuiskoulutuskeskuksessa tapahtuvasta koulutuksesta voidaan tehdä kuntoutuspäätös, kun kyseessä on omaehtoinen aikuiskoulutus, johon oppilaitos saa valtionapua (opiskelijalta peritään oppilasmaksuna osa opetuksen kustannuksista). Kiipulan ammatillisessa aikuiskoulutuskeskuksessa annettava koulutus (ainoa vajaakuntoisille tarkoitettu aikuiskoulutuskeskus). maksullinen koulutus, jos koulutukseen on erityiset perusteet. Yliopistot ja korkeakoulut Opiskelua yliopistossa, korkeakoulussa tai ammattikorkeakoulussa tuetaan, kun opiskelun tavoitteena on korkeakoulututkinnon tai ammattitutkinnon suorittaminen. Yksittäisen arvosanan suorittamista yliopistossa tuetaan poikkeuksellisesti muuna koulutuksena vain, jos sen suorittaminen on selkeä ja välttämätön osa ammatillisen kuntoutuksen suunnitelmaa. Kesäyliopistossa tuetaan sellaisia opintoja, jotka liittyvät Kelan kuntoutuslain perusteella tehtyyn koulutuspäätökseen yliopistokoulutuksesta tms. Tällöin edellytetään, että opiskelija suorittaa kesäyliopistossa sellaisen opintoihinsa kuuluvat arvosanan, kurssin tms., joka hänen muutoin pitäisi suorittaa varsinaisen lukuvuoden aikana. Lisäksi voidaan tukea kesällä tapahtuvaa opetussuunnitelmaan liittyvää opiskelua, jonka suorittamisaika voidaan määritellä esimerkiksi opintoviikkoina ja jonka suorittamisesta saadaan selvitys. Vastaavasti voidaan tukea opinnäytetyön tekemistä, mikä edellyttää myös selvitystä esimerkiksi opinnäytetyön ohjaajalta. Muu koulutus Koulutussuunnitelmaan liittyen voidaan tukea muutakin kuin em. oppilaitoksissa toteutettavaa koulutusta kuten koulutusta etäopistoissa tai yksityisen henkilön tai laitoksen antamaa koulutusta/ ohjausta. Kuntoutushakemuksessa tulee olla selvitys koulutuksen sisällöstä, aikatauluista, kustannuksista ja opetuksen antajasta, kun on esimerkiksi kyse yksityisopetuksesta. Opiskelua seurataan mm. maksamalla kustannukset osasuorituksina opintojen etenemisen perusteella. Koulutuksen toteuttamistapoja Opiskelu voi tapahtua normaalin päiväopiskelun lisäksi iltalinjoilla, yksityisoppilaana tai monimuoto-opiskeluna. Monimuoto-opiskelu on yhdistelmä koulun ohjaamaa etäopiskelua ja koulussa tapahtuvia lähiopetusjaksoja Opiskelu ulkomailla Kuntoutuksesta ulkomailla säädetään Kelan kuntoutuslain 16 :ssä. Opiskelijan oikeus saada korvausta koulutuksesta ulkomailla edellyttää, että ammatillisena kuntoutuksena annettu koulutus vastaa Kelan kuntoutuslaissa määriteltyjä kuntoutuksen sisällölle ja laajuudelle asetettuja vaatimuksia ja että se Suomessa annettuna olisi kuulunut Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin. Sisällöllisenä vaatimuksena voidaan pitää esimerkiksi sitä, että koulutusta annetaan sellaisella kielellä, jonka opiskelija hallitsee, jolloin koulutusta voidaan pitää tarkoituksenmukaisena ja opiskelijalle soveltuvana. Lisäksi jos opiskelu tapahtuu muualla kuin EU:n jäsenvaltiossa tai EY- 43

50 lainsäädäntöä soveltavassa valtiossa, sitä voidaan tukea vain, jos vastaavaa koulutusta ei ole ollut saatavilla Suomessa tai sen korvaamiseen on olemassa muu erityinen syy. EY:n lainsäädäntöä soveltavia valtioita ovat ETA-maat Islanti, Liechtenstein, Norja sekä lisäksi Sveitsi. Opiskelijalla tulee olla Kelan antama kuntoutuspäätös, jotta hän voi saada korvausta opiskelustaan ulkomailla. Ulkomailla saadun koulutuksen kustannuksista maksetaan korvausta enintään se määrä, joka olisi korvattu, jos kuntoutusta olisi annettu Suomessa. Jos opiskelija on jo saanut ulkomailta korvausta opiskelusta aiheutuneista kustannuksista, hänelle voidaan maksaa korvausta Kelan kuntoutuslain perusteella vain siltä osin kuin kustannukset ylittävät jo saadun korvauksen. Opiskelijan ulkomailla ja ulkomaille tekemistä matkoista aiheutuneita kustannuksia ei korvata. Jos kotimaassa tapahtuvaan opiskeluun liittyy opintoja korvaava opiskelujakso/työharjoittelujakso ulkomailla, esimerkiksi kieliharjoittelu, voidaan opiskelua tukea myös tältä ajalta ilman eri päätöstä. Katso KV-säännökset Koulutusaika Koulutusta tuetaan sen ajan, minkä opetussuunnitelman mukaiseen tutkintoon tähtäävät opinnot kestävät. Mikäli opiskelijalla on henkilökohtainen opetussuunnitelma, merkitsee se usein opiskeluajan pitenemistä. Valmentavan ja kuntouttavan koulutuksen kesto on yleensä 1-3 lukuvuotta. Ammatilliseen koulutukseen valmentavien opintojen laajuus on opintoviikkoa ja työhön ja itsenäiseen elämään valmentavien opintojen laajuus on opintoviikkoa. Yhden lukuvuoden opiskelu vastaa yleensä 40 opintoviikon suorituksia. Toisen asteen ammatilliset opinnot (= ammatilliset perustutkinnot) kestävät 2 3 lukuvuotta ja niiden laajuus on opintoviikkoa. Toisen asteen 3 vuotta kestäviin opintoihin sisältyy aina vähintään puolen vuoden työssäoppimisen jakso. Se toteutuu alan työpaikoilla joko yhtäjaksoisena tai lyhempinä jaksoina. Korkea-asteen ammattikorkeakoulututkinnot kestävät alasta riippuen 3,5 4,5 lukuvuotta ja ovat laajuudeltaan 180, 210 tai 240 opintopistettä. Yhden lukuvuoden opinnot vastaavat 60 opintopistettä. Yliopisto- ja korkeakouluopinnot ovat korkea-asteen koulutusta ja niiden kesto on keskimäärin 5 6 lukuvuotta. Opinnot ovat laajuudeltaan 180, 210 tai 240 opintopistettä. Yliopistotutkinnot ovat syksystä 2005 alkaen kaksiportaisia, jolloin ensin suoritetaan alempi korkeakoulututkinto (kandidaatin tutkinto) ja sen jälkeen vasta ylempi korkeakoulututkinto (maisterin tutkinto). Poikkeuksena ovat lääketieteen ja hammaslääketieteen tutkinnot, joissa välitutkintoa ei ole. Alempi korkeakoulututkinto on laajuudeltaan yleensä 180 opintopistettä (3 vuotta). Ylempi korkeakoulututkinto on yleensä 120 opintopisteen laajuinen (2,5 vuotta). Hyväksilukeminen Aikaisemmat perusopinnot tai ammatilliset opinnot voidaan lukea hyväksi seuraavan asteen koulutuksessa. Esimerkiksi kaikkien tutkintojen kesken voidaan hyväksilukea yhteiset opinnot, vapaasti valittavat opinnot ja vastaavan sisältöiset ammatilliset opinnot. Hyväksilukemisesta päättävät tarkemmin kouluviranomaiset. Hyväksilukeminen lyhentää opiskeluaikaa, joten tämä on huomioitava kuntoutuspäätöksen ajassa. Opiskelijaa onkin pyydettävä ilmoittamaan Kelan toimistoon mahdollisesta hyväksilukemisesta. 44

51 Päätös Jokaisesta tutkinnosta tehdään päätös erikseen. Jos tutkinto on osa hyväksytyn ammatillisen koulutussuunnitelman tarkoittamasta koulutuskokonaisuudesta, mainitaan päätöksessä myös tavoitteena oleva tutkinto. Nykyisessä koulutusrakenteessa esimerkiksi ammatillisen korkeaasteen koulutukseen pääsyn edellytys on, että ensin on suoritettu ammatillinen perustutkinto tai lukio. Ammatillisen koulutuksen suunnitelma on siis välttämätön erityisesti silloin, kun tavoitteena oleva ammatillinen koulutus koostuu monista tutkinnoista. Yksilökohtaisen harkinnan perusteella ratkaistaan, mikä suunnitelma on tarkoituksenmukainen ja riittävä sairauden kannalta sopivan ammatin saamiseksi. Opintojen viivästyminen Jos opintojen viivästyminen johtuu opiskelijan sairaudesta tai vammasta tai muusta erittäin pätevästä syystä, voidaan koulutuspäätöksen aikaa jatkaa niin, että tavoite voidaan saavuttaa. Soveltuvin osin voidaan noudattaa opintotukilain mukaisesta opintotuesta annettuja ohjeita opintojen viivästymisestä. Lue lisää opintotuesta Jos Kelan ammatillisena kuntoutuksena myönnetyt opinnot eivät opiskelijan sairaudesta tai vammasta johtuvasta syystä etene lainkaan eikä koulutuspäätöksen jatkamista voida pitää tarkoituksenmukaisena, voidaan koulutuspäätös joutua lakkauttamaan. Jos kuntoutusrahan maksaminen on perustunut kuntoutuspäätökseen, niin kuntoutusraha lakkautetaan samasta ajankohdasta lukien. Kun koulutuspäätös joudutaan lakkauttamaan, on selvitettävä voiko opiskelija saada sairauspäivärahaa. Sairauspäivärahan saaminen edellyttää, että opiskelija on kykenemätön opiskelemaan. Päätoiminen opiskelija voi kuitenkin toipumisvaiheessa opiskella vähäisessä määrin sairauspäivärahakaudellaan. Vähäinen määrä tarkoittaa 40 % lukukauden tai lukuvuoden ohjeellisesta tavoitteesta. Keskustele sairauspäivärahalle siirtymisestä sairauspäivärahakäsittelijän kanssa ja ohjaa asiakasta tarvittaessa hakemaan sairauspäivärahaa. Jos oikeutta sairauspäivärahaan on tarpeen selvittää tarkemmin ennen asiakkaan ohjaamista, luo OIWA:ssa sairauspäivärahaetuuteen Toimeksianto -työ ja valitse työn tarkenteeksi Selvitettävä asia. Työhön voi liittää sen asiakirjan, josta tarve sairauspäivärahakaudelle siirtymiselle käy ilmi ja/tai työn kommenttiin voi kirjoittaa lyhyen kuvauksen siitä, miksi työ on luotu. Sairauspäivärahakäsittelijä ottaa työn käsittelyyn sovitusti. Sovellettava lainkohta (KKRL 566/2005), SVL 1224/ luku 4 a ) Lue lisää sairauspäivärahasta Hakeminen Opiskelija vastaa itse opiskelupaikan hankkimisesta. Ammatillisena kuntoutuksena tuettavaa koulutusta voidaan myöntää sen jälkeen, kun opiskelija on hyväksytty koulutukseen ja hänellä on lääkärintodistus koulutustarpeesta ja koulutuksen soveltuvuudesta. Ammatillista koulutusta koskevaan hakemukseen tulee liittää oppilaitoksen antama tieto koulutukseen hyväksymisestä sekä koulu- ja työtodistukset. 45

52 Seuranta Koulutuksen tukeminen edellyttää opintojen etenemistä opintosuunnitelman mukaisesti. Opintosuunnitelma on joko koulussa laadittu tai opiskelijan laatima henkilökohtainen suunnitelma opintojen suorittamisesta. Toisen asteen opiskelijat toimittavat opintosuunnitelman opintojen alkaessa Kelaan. Yliopisto-, korkeakoulu- ja AMK-opiskelijat toimittavat Kelaan kunkin lukuvuoden alkaessa opintosuunnitelman, jossa on eritelty kyseiseen tutkintoon liittyvät opinnot ja muut opinnot. Erittelyn avulla voidaan seurata niiden opintojen edistymistä, johon ammatillinen kuntoutus on myönnetty. Opintojen edistymisen lisäksi seurataan terveydentilaa ja opiskelussa mahdollisesti eteen tulevia ongelmia. Tarvittaessa opiskelijaan otetaan yhteys ja selvitetään, miksi opinnot eivät etene. Kokonaistilannetta arvioidaan yhdessä opiskelijan ja mahdollisesti oppilaitoksen edustajan ja/tai hoitavan tahon kanssa. Kokonaisarvion perusteella voidaan esim. tiivistää opintojen seurantaa tai harkita muiden tukimuotojen tai palvelujen käyttöä. Läsnäolotodistukset Kunkin lukukauden alkaessa on opiskelijan esitettävä oppilaitoksen antama läsnäolotodistus opiskelun aloittamisesta tai jatkumisesta. Yliopisto-, korkeakoulu- ja AMK-opiskelijat toimittavat läsnäolotodistuksen kunkin lukuvuoden alussa. Opintojen edistyminen Opintojen edistymistä seurataan todistusten, opintokorttien tai muiden selvitysten avulla. Toisen asteen opiskelijat toimittavat kopion opintokortista- tai kirjasta tai opintorekisteriotteesta kunkin lukukauden päätyttyä, viimeistään seuraavan lukukauden alkuun mennessä. Yliopisto-, korkeakoulu- ja AMK-opiskelijat toimittavat kopion opintokortista- tai kirjasta tai opintorekisteriotteesta kunkin lukuvuoden päätyttyä tai viimeistään seuraavan lukuvuoden alkuun mennessä. Jos katsotaan perustelluksi, pyydetään selvitystä useamminkin. Koulujen kanssa voidaan sopia selvityksen muodosta tms. Todistuksia ei uudessa ammatillisen koulutuksen järjestelmässä kirjoiteta opiskelun kestäessä. Arvioinnin kohteena ovat opintokokonaisuudet eli modulit, joita on sekä pakollisia, valinnaisia että vapaaehtoisia ja jotka ovat laajuudeltaan vaihtelevia. Arvosanat (1 5) opintokokonaisuuksista kirjataan opintokortteihin. Tutkintotodistuksen saamiseksi vaaditaan, että opiskelija on saanut koulutukseen kuuluvista opintokokonaisuuksista vähintään arvosanan tyydyttävä. Jollei opiskelija ole saavuttanut vähintään tyydyttävää arvosanaa esimerkiksi vapaaehtoisesta opintokokonaisuudesta, tehdään tutkintotodistukseen vain merkintä osallistumisesta. Tuloksellisuuden seuranta Koulutuksen päätyttyä asiakkaalta pyydetään kopio päättötodistuksesta tai tutkintotodistuksesta, mikäli hän ei ole sitä toimittanut (KUL15). Koulutuksen tuloksellisuutta seurataan keskitetysti lähetettävällä kyselylomakkeella (KUJ02) kuuden kuukauden kuluttua koulutuksen päättymisestä. Katso myös Ammatillisen kuntoutuksen toteutumisen seuranta Apuvälineet Kela voi ammatillisena kuntoutuksena järjestää ja korvata asiakkaalle sairauden, vian tai vamman vuoksi tarpeelliset kalliit ja vaativat apuvälineet työelämään tähtäävästä opiskelusta tai työstä 46

53 selviytymiseksi. Edellytyksenä on, että asiakas saa työstä toimeentulonsa tai olennaista lisäansiota eläkkeeseensä. Sovellettava lainkohta (KKRL 566/ ) Apuvälineitä järjestävät Kelan lisäksi myös muut tahot. Katso lisätietoja THL:n sivuilta Edellytykset Apuvälineen myöntäminen edellyttää, että asiakas ei sairauden, vian tai vamman aiheuttaman haitan takia suoriudu opiskelusta tai työstä ilman haettavaa apuvälinettä tai suoriutuminen ilman apuvälinettä on kohtuuttoman vaikeaa tai rasittavaa apuväline on yksilöllisesti suunniteltu ja tekniseltä tasoltaan vaativa ja siten kallis tavoitteena on työkyvyn ja ansiomahdollisuuksien säilyttäminen ja parantaminen eli työelämä Lääketieteellinen peruste Apuvälineen myöntämisen edellytyksenä on, että asiakkaalla on vaativa sairaus tai vamma, jonka takia opiskelun tai työn tekeminen ilman apuvälinettä ei ole mahdollista tai se on kohtuuttoman vaikeaa tai rasittavaa. Arviossa selvitetään, aiheuttaako sairaus tai vamma sellaista huomattavaa haittaa opiskelulle tai työn tekemiselle, jota apuvälineellä voidaan poistaa. Arviossa otetaan huomioon lääketieteellisten seikkojen lisäksi opiskelun tai työn laatu, vaatimukset ja olosuhteet. Esimerkkinä sairauksista, jotka aiheuttavat yleensä työ- ja opiskelukyvylle huomattavia rajoituksia, ovat sokeus sekä vaikea näkövammaisuus, aivohalvauksen jälkitila, CP-oireyhtymä, lihassairaus, reuma ja kuulovamma. Apuvälinetarpeen tulee ilmetä niissä toiminnoissa, jotka ovat opiskelussa tai työssä suoriutumisessa olennaisia. Esimerkiksi tietokone voidaan myöntää apuvälineeksi silloin, kun kirjoittaminen on olennainen osa opiskelua tai työtä ja siinä on merkittäviä ongelmia käsien fyysisten tai aivotoiminnan aiheuttamien rajoitusten vuoksi. Apuväline voidaan myöntää myös silloin, kun sairaus tai vamma välillisesti vaikeuttaa opiskelua tai työtä. Esimerkiksi tietokone voidaan myöntää apuvälineeksi opintoihin, joissa sen käyttö on keskeistä, kun liikuntavammaisuus estää tai oleellisesti vaikeuttaa koulun tietokoneen käyttöä. Tai esimerkiksi tilanteessa, jossa sairaus tai vamma rajoittaa työssä käyntiä kodin ulkopuolella ja työnantaja antaa mahdollisuuden tehdä työtä kotona, voidaan työn edellyttämät apuvälineet myöntää, jos työnantaja ei voi niitä hankkia Apuvälineiden kalleus ja vaativuus Kalliita ja vaativia apuvälineitä ovat yksilölliset, sairauden, vian tai vamman aiheuttaman haitan vuoksi hankittavat, erityistä teknistä tasoa edellyttävät apuvälineet. Apuvälineet tai apuvälineiksi soveltuvat tekniset laitteet ovat yleensä kalliita. Apuvälineen/laitteen hinta ei kuitenkaan ratkaise sitä, voidaanko laite myöntää apuvälineenä. Apuväline voi olla standardivalmisteinen laite (esim. kannettava tietokone) kun sen tarve perustuu sairauteen tai vammaan ja se on yksilöllisesti perusteltu 47

54 tietylle vammaryhmälle suunniteltu laite (esim. lukutelevisio) standardivalmisteen ja tietylle vammaryhmälle suunnitellun laitteen kokonaisuus (esim. pistenäytöllä varustettu tietokone). Työnantaja on velvollinen hankkimaan työntekijöilleen normaalit työvälineet. Laitetta ei voi hankkia apuvälineeksi, jos kyseinen laite on muilla työntekijöillä työvälineenä. Jos työnantaja on hankkinut perustyövälineen, voidaan sairauden tai vamman vuoksi tarvittavat vaativat ja kalliit lisälaitteet myöntää apuvälineenä. Silloin kun vain yksittäisten osien myöntäminen ei ole tarkoituksenmukaista esimerkiksi apuvälineisiin liittyvistä teknisistä syistä, myönnetään laitekokonaisuus. Lähtökohtana on, että matkapuhelinta ei myönnetä Kelan ammatillisen kuntoutuksen apuvälineenä, kun sen tarkoituksena on toimia kommunikoinnin apuvälineenä. Voi kuitenkin olla tilanteita, missä työnantaja on kokonaan siirtynyt älypuhelimien käyttöön tai työntekijä muutoin tarvitsee työnantajan hankkiman älypuhelimen. Jos näkövammainen ei pysty käyttämään työnantajan hankkimaa älypuhelinta eikä työnantajalla ole tarjolla vaihtoehtona näkövammaiselle työntekijälle soveltuvaa puhelinta, jossa on hänen tarvitsemansa apuohjelmat valmiina, voidaan älypuhelin asiakkaalle myöntää. Älypuhelimet voivat sisältää apuohjelmia, joita näkövammainen tarvitsee työssään, jolloin näitä apuohjelmia ei tarvitse hankkia erikseen. Tilanne arvioidaan aina tapauskohtaisesti. Merkitystä ei ole sillä, onko henkilö työntekijä, itsenäinen yrittäjä vai ammatinharjoittaja. Apuvälineen tulee olla hakijan käyttötarkoitukseen mahdollisimman sopiva. Jos esimerkiksi tietokonelaitteistoa tarvitaan sekä koulussa että kotona, kannettava malli on yleensä tarkoituksenmukaisin vaihtoehto. Lisäksi on otettava huomioon, että tietotekniikan kehitys on nopeaa. Apuvälineeksi on yleensä perusteltua hankkia mahdollisimman uutta tekniikkaa, jolloin turvataan laitteiden toimivuus ja kapasiteetti mahdollisimman pitkälle tulevaisuuteen. Laitteiden uusimiselle ei kuitenkaan ole perusteena se, että on kehitetty parempia laitteita. Vaihtotarpeen tulee perustua siihen, että entiset laitteet eivät enää toimi siinä työssä tai opiskelussa, jonka mahdollistamiseksi ne on myönnetty tai uusimisella on muu erityinen syy. Tablettitietokone voidaan myöntää poikkeuksellisesti, jos se on asiakkaan terveydentilan, toimintakyvyn ja oppimistilanteiden vuoksi tarpeen. Ensisijaisesti arvioidaan kuitenkin tavallisen tietokoneen tarkoituksenmukaisuus opiskelussa. Näkövammaisen asiakkaan tilanteessa tablettitietokonetta ei yleensä myönnetä ammatillisen kuntoutuksen apuvälineenä, koska se on ominaisuuksiltaan suppeampi suhteessa kannettavaan tietokoneeseen. Tablettiin ei ole juuri saatavilla varsinaisia apuohjelmia tai tableteissa on rajallinen lisälaitteiden laajennettavuus ja siten alhaisempi kapasiteetti. Tabletin myöntäminen apuvälineenä edellyttää sekä lääketieteellisiä että oppimistilanteisiin liittyviä perusteita. Tabletin myöntäminen perustuu aina yksittäistapausta koskevaan arvioon. Arviossa on otettava huomioon se, että tabletin täytyy ns. yhden koneen periaatteen mukaisesti riittää ainoana tietokoneena myös lähitulevaisuudessa. Koska tabletin myöntäminen on poikkeuksellista, tabletin myöntäminen edellyttää yksittäistapauksessa harkintaa. Tabletin sopivuuden arvioimiseksi voidaan pyytää asiantuntijan apuvälinelausunto asiasta. Apuvälinelausunnossa tulisi käydä ilmi se, miksi tabletti vastaa asiakkaan apuvälinetarvetta paremmin kuin kannettava tietokone. Tämä edellyttää sitä, että testataan sekä tabletin että kannettavan tietokoneen käyttämistä, jotta löydetään asiakkaan tarpeeseen sopivin apuväline. Lausunnosta tulee ilmetä, miksi tabletti on sopivampi asiakkaan tilanteessa. Lausunnon voisi antaa esimerkiksi oppilaitoksen opinto-ohjaaja tai erityisopettaja, jolla on tietoteknistä osaamista ja edellytyksiä arvioida apuvälinetarvetta. Jos oppilaitoksella ei ole tarvittavaa asiantuntijaa, voidaan asiakas ohjata apuvälinekartoitukseen palveluntuottajalle. 48

55 Tietokoneeseen myönnetään vammaisuuteen liittyvät ohjelmat (esim. suurennusohjelmat, tekstintunnistusohjelmat ja ruudunlukuohjelmat). Lisäksi myönnetään opiskelun tai työn kannalta tarpeelliset perusohjelmat (esim. tekstinkäsittelyohjelma). Myös virustorjuntaohjelma myönnetään perusohjelmana. Kommunikaation, liikkumisen ja ympäristönhallintalaitteiden hankinnasta vastaa terveydenhuolto tai sosiaalitoimi. Näitä ovat esimerkiksi kommunikaatio- ja liikkumisapuvälineet, jotka ovat tarpeen jokapäiväisistä toiminnoista selviytymiseksi. Lue lisää Terveydenhuoltolaki 1326/2010 Kansanterveyslaki 66/1972 Erikoissairaanhoitolaki 1062/1989 Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 380/ Apuvälinetarve opiskelussa Apuvälineitä myönnetään opiskelusta selviytymiseksi, kun on kyse työelämään tähtäävästä ammatillisesta koulutuksesta. lukiosta tai peruskoulusta 7. luokka-asteelta alkaen. Apuvälineiden myöntäminen ei edellytä Kelan koulutuspäätöstä. Apuvälineitä voidaan myös myöntää mm. työvoimaviranomaisten järjestämässä tai muussa ammatillisessa aikuiskoulutuksessa olevalle. Apuväline voidaan myöntää jo siinä vaiheessa, kun asiakas on hakenut terveydentilansa kannalta sopivaan koulutukseen ja hänellä on realistiset mahdollisuudet pyrkiä työelämään. Oppilaitoksen hyväksymisilmoitusta ei edellytetä. Pääsääntöisesti apuvälinettä ei voida myöntää koulutukseen, joka ei ole hakijan terveydentilan kannalta sopiva. Pääsäännöstä poiketen apuväline voidaan kuitenkin myöntää, jos kysymyksessä on laajat työllistymismahdollisuudet antava koulutus, joka mahdollistaa työn teon myös sellaisissa töissä, joissa sairauden, vian tai vamman aiheuttamat rajoitukset ovat vähäisiä. Peruskoulun luokalla tai lukiossa opiskelevalta edellytetään suunnitelmaa ammatillisen koulutuksen toteuttamisesta. Sen tavoitteena on selvittää nuoren realistiset mahdollisuudet pyrkiä työelämään. Toteuttamissuunnitelmasta tulee ilmetä: alustava suunnitelma ammatillisesta koulutuksesta ja ammatista sekä työllistymismahdollisuuksista sekä arvio työelämävaihtoehdoista terveydentila huomioon ottaen. Toteuttamissuunnitelma voi olla esimerkiksi asiakkaan tai asiakkaan yhdessä perheensä kanssa laatima suunnitelma. Suunnitelman tekijänä voi olla myös koulu, terveydenhuolto tms. Jos asiakas on jo toimittanut Kelaan nuoren kuntoutusrahaa varten KHOPS:in ja siitä ilmenevät riittävät tiedot, ei erillistä toteuttamissuunnitelmaa edellytetä. Jos työelämätavoite on realistinen ja perusteena on sairaus tai vamma (esim. näkövamma), jonka haitat voidaan apuvälineellä selkeästi kompensoida, ei perusteellista suunnitelmaa tarvita. Kela myöntää opiskelun apuvälineitä samoin edellytyksin peruskoulun luokalla opiskelevalle sekä kunnan että valtion koulussa opiskelevalle. Opetuksen järjestäjä arvioi erityistä tukea 49

56 tarvitsevan oppilaan apuvälineiden tarpeellisuuden ja päättää oppilaalle myönnettävät erityiset henkilökohtaiset apuvälineet opiskelun tueksi osana erityisen tuen päätöstä. Jos oppilaitos on järjestänyt haetun apuvälineen muille oppilaille/opiskelijoille, Kela ei järjestä haettua apuvälinettä. Jos oppilaitos on hankkinut oppilaalle perusopiskeluvälineen esimerkiksi kannettavan tietokoneen, voi Kela myöntää sairauden tai vamman vuoksi tarvittavat vaativat ja kalliit lisälaitteet ja ohjelmat. Terveydenhuolto vastaa lääkinnällisestä kuntoutuksesta annetun asetuksen perusteella apuvälineen hankinnasta peruskoulun luokka-asteella oleville sekä muille opiskelijoille silloin, kun niitä ei voida myöntää Kelan kuntoutuslain perusteella. Opetushallinto vastaa koulu- ja luokkakohtaisista apuvälineistä. Kuulovammaisen ensisijainen kuulon apuväline on kuulokoje. Jos kuulokojeesta ei ole kuulovammaiselle oppilaalle riittävää apua, hänelle voidaan myöntää ammatillisena kuntoutuksena FM-laite, joka mahdollistaa hänen osallistumisensa luokkahuonetyöskentelyyn kuulovammasta huolimatta. Laite vahvistaa äänet ja poistaa hälyäänet. FM-laitteen hankinta perustuu terveydenhuollon tekemään kokeiluun, joka tehdään koulussa tai opiskelupaikassa. Kokeiluvaiheessa selvitetään, millaiset ovat FM-laitteen käyttötarpeet, soveltuvuus ja asiakkaan motivaatio laitteen käyttöön. Kokeilu ratkaisee, mikä FM-laite toimii paremmin joidenkin sisäkorvaistutteiden tai kuulokojeiden kanssa ja päinvastoin. Sama on oppilasmikrofoneissa, kaiuttimissa ja ryhmämikrofoneissa. Mitään ylivoimaista merkkiä tai ominaisuutta ei ole. FMlaitteella on yleensä muutaman viikon kokeilujakso, jolloin varmistetaan laitteen toimivuus, sopivuus ja käyttö. Vasta tämän jälkeen laitetta suositellaan kuulovammaiselle. Lähtökohtana on, että normaalissa luokkahuoneympäristössä tapahtuvaan työskentelyyn riittää kuulon apuvälineeksi perus FM-laite; laitteistoon kuuluu lähetin (opettajalla) ja vastaanotin (oppilaalla). Oppilas kuuntelee kojeeseen liitetyn FM-vastaanottimen tai kaulasilmukan avulla. Lähetin lähettää opettajan puheäänen suoraan oppilaan korviin ja poistaa melun, etäisyyden ja kaikumisen aiheuttamat häiriöt, jotka voivat haitata kuulemista. Jos oppilas ei pärjää perus FM-laite -kokonaisuudella, hän voi tarvita vaativamman kokonaisuuden (esim. FM-laite erillisillä oppilasmikrofoneilla). Myös vaativamman apuvälinekokonaisuuden sopivuus tulee aina perustua kokeiluun ja siitä saatuihin kokemuksiin. Kokeilusta laaditussa lausunnossa tulee olla perustelut siitä, miksi oppilas tarvitsee vaativamman kokonaisuuden ja määrätyt lisälaitteet. Vaativampaa kokonaisuutta ei yleensä myönnetä ensisijaisena ratkaisuna, vaan ensin täytyy olla kokemusta perustason laitteista. Huomiota tulisi kiinnittää myös siihen, jos suositellaan samoja toimintoja sisältäviä laitteita. Silloin kun kokonaisuutta täydennetään useilla lisälaitteilla (esim. oppilasmikrofoneilla tai konferenssi tason laitteilla), laitteiden pitää olla kokeiltu ja testattu koulussa tai opiskelupaikassa. Kokeilussa kuntoutusohjaajan näkemys on tärkeä, mutta yhtä tärkeä on myös oppilaan oma kokemus apuvälineestä sekä opettajan näkemys. Kokeilussa ja laitteen testauksessa suositellaan huomioitavaksi seuraavia asioita: oppilaan istumapaikka, esim. eturivi luokan melutaso, oppilasmäärä ja akustiikka pedagogisen tuen mahdollisuudet oppitunnilla; esim. ohjeiden toistaminen, tekstin lukeminen, koetehtävien lukeminen, koejärjestelyt, toisten oppilaiden vastausten toistaminen, selkeä puhuminen jolloin oppilas näkee huulion seudun, tärkeiden asioiden kirjoittaminen taululle. Kokeilusta laaditussa lausunnossa kuntoutusohjaajan näkemys on keskeinen. Lausunnosta tulee myös ilmetä se, miksi oppilas ei pärjää enää perustason laitteella. Kun määrättyä laitteistoa on 50

57 terveydenhuollon toimesta kokeiltu/testattu oppilaalla ja siitä on tarpeelliset ja riittävät suositukset, voidaan se selvitysten perusteella arvioida tarkoituksenmukaiseksi asiakkaalle. Käytännöt kuulon apuvälineiden arvioinneissa vaihtelevat sairaanhoitopiireittäin, joten yhteneväisiä käytäntöjä ei Kelan taholta voi myöskään edellyttää. Ammatillisen kuntoutuksen osalta puhutaan kalliista ja vaativista henkilökohtaisesta apuvälineestä. Kalusteita, kuten säädettävää pöytää ja työtuolia ei pidetä kalliina ja vaativina henkilökohtaisena apuvälineenä, vaan lähinnä ergonomiaa parantavina välineinä. Tämä tarkoittaa sitä, että jos haetaan ainoastaan pöytää ja/tai tuolia, niin Kela ei niitä kustanna. Sen sijaan, jos haetaan muiden apuvälineiden (esim. näkövammaisen tietokone lisälaitteineen) lisäksi pöytää ja/tai tuolia ja jos sairaus tai vamma niitä edellyttävät opiskeluista selviämiseksi, niin ne voidaan myöntää ammatillisena kuntoutuksena kokonaisuuteen kuuluvina. Edellytyksenä on, että oppilaitos tai terveydenhuolto ei niitä asiakkaalle kustanna. Tilanne arvioidaan aina tapauskohtaisesti. Tällainen tilanne voi olla esim. silloin, kun asiakas opiskelee sairautensa vuoksi pääasiassa kotoa käsin ja istuminen on sairauden vuoksi vaikeaa. Opiskeluun haetut työtuolit ja pöydät käsitellään aina ammatillisen kuntoutuksen hakemuksena Apuvälinetarve työssä Apuväline voidaan myöntää työstä suoriutumiseksi, jos asiakas saa siitä pääasiallisen toimeentulonsa tai olennaisia lisäansioita esimerkiksi eläketuloihinsa. Olennaisina lisäansioina voidaan pitää tulojen lisääntymistä n. ¼:lla. Tämä lisäansioiden edellytys koskee myös KEL 12.4 :n mukaista eläkettä saavia. Arviossa lisäansioita verrataan muihin mahdollisiin tuloihin ja eläkkeisiin. Lähtökohtaisesti asiakkaan oma selvitys lisäansioiden määrästä riittää. Tarvittaessa asiakkaalta pyydetään tarkempi erittely lisäansioista. Toiminnan, johon apuväline myönnetään, tulee olla luonteeltaan varsinaista työtä. Harrastusluonteiseen toimintaan apuvälineitä ei myönnetä. Myös vanhuuseläkkeellä olevalla voidaan myöntää apuväline myöntöedellytysten täyttyessä. Normaaliin tapaan arvioidaan esimerkiksi sitä, saako henkilö työstään olennaisia lisäansioita eläkkeen lisäksi. Apuvälinetarpeen tulee ilmetä niissä toiminnoissa, jotka ovat työssä suoriutumisessa olennaisia. Esimerkiksi tietokone voidaan myöntää näkövammaiselle hierojalle/kuntohoitajalle apuvälineeksi, jos työtehtäviin kuuluvat hieronnan lisäksi olennaisena osana välttämättömät kirjalliset työt. Apuvälinettä myönnettäessä edellytetään, että asiakas tarvitsee tietokoneeseen vamman vuoksi tarpeellisia sekä yksilöllisesti suunniteltuja lisälaitteita. Ilman tietokonetta kyseinen työ olisi kohtuuttoman vaikeaa ja rasittavaa. Merkitystä ei ole sillä, onko näkövammainen hieroja/ kuntohoitaja itsenäinen yrittäjä tai ammatinharjoittaja. Apuväline voidaan myöntää jo ennen työn alkamista, jos asiakkaan suunnitelma on tarkoituksenmukainen ja todennäköisesti toteutumassa lähitulevaisuudessa. Esimerkiksi työelämään opiskelun jälkeen pyrkivälle vaikeasti näkövammaiselle asiakkaalle voidaan myöntää apuväline, jos se on selkeästi työllistymisen edellytys. Pelkästään opintoihin liittyvän lopputyön laatimiseksi ei apuvälinettä voida myöntää, ellei sen tarve jatkossa ole ilmeinen. Työelämään pääsemiseksi tarpeellinen apuväline voidaan myöntää myös työkokeiluun, työhönvalmennukseen, työharjoitteluun, lyhytaikaiseen työsuhteeseen tai työn kokeilemiseen eläkkeen lepäämään jättämisen aikana. Säädettävät työtuolit ja pöydät työhön 51

58 Apuvälineiden järjestäminen ammatillisena kuntoutuksena työhön edellyttää, että asiakas ei sairauden, vian tai vamman aiheuttaman haitan takia suoriudu työstä ilman haettavaa apuvälinettä tai suoriutuminen ilman apuvälinettä on kohtuuttoman vaikeaa tai rasittavaa apuväline on yksilöllisesti suunniteltu ja tekniseltä tasoltaan vaativa ja siten kallis tavoitteena on työkyvyn ja ansiomahdollisuuksien säilyttäminen ja parantaminen eli työelämä. Säädettävää työtuolia ja työpöytää ei pidetä kalliina ja vaativina henkilökohtaisina apuvälineinä, vaan lähinnä ergonomiaa parantavina välineinä, joten niitä ei kustanneta työhön Kelan ammatillisena kuntoutuksena Apuvälineiden järjestäminen Kelan tehtävänä on: selvittää tarvittaessa onko asiakkaalla apuvälineen tarvetta selvittää millainen apuväline on asiakkaalle työ- tai opiskelutilanteessa tarkoituksenmukainen varmistaa, että asiakkaalla on tarvittavat taidot myönnetyn laitekokonaisuuden käyttämiseen huolehtia myönnetyn apuvälineen tarpeellisesta huollosta, korjauksesta ja käytön seurannasta Apuvälinetarpeen selvittäminen Apuvälinetarvetta selvitettäessä käytetään tapauskohtaisesti harkittuja asiantuntijatahoja tai asiantuntijoita. Päätös apuvälinetarvekartoituksesta tehdään Tutkimuslausunto-toimenpiteenä. Katso myös Tutkimuslausunto. Näkövammaisten apuvälinetarpeen kartoituksia tehdään mm: Näkövammaisten liitto ry:n palvelu- ja toimintakeskus Iiriksessä Helsingissä Keskuspuiston ammattiopiston Arlan toimipaikassa sen omille opiskelijoille Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin, Jyväskylän toimipisteessä Onervassa terveydenhuollossa mm. keskussairaaloiden näkökeskuksissa. Kuulonäkövammaisten apuvälinetarpeen kartoituksia tehdään mm: Kuurosokeiden toimintakeskuksessa Tampereella Kuulonäkövammaisten kuntoutumiskeskuksessa Jyväskylässä. Muiden asiakasryhmien apuvälinetarvetta selvitettäessä käytetään mm. kuntoutustutkimuslaitoksia, työklinikoita, oppilaitoksia, vammaisjärjestöjä tai muita yksittäisiä asiantuntijoita. Asiantuntijataho laatii Kelalle apuvälinetarvekartoituksesta suosituksen. Suosituksen laadinnassa on mahdollista hyödyntää apuvälinekartoituslomaketta. 52

59 Käytönopetus Kela harkitsee apuvälineen myöntämisen yhteydessä käytönopetuksen tarpeen. Käytönopetus voidaan myöntää aina, kun asiakas tarvitsee opetusta laitteen, asetusten ja sovellusten käyttöön. Käytönopetusta voivat antaa sopivaksi katsotut yksityiset palveluntuottajat, laitetoimittajat tai itohjaajat. Käytönopetuksesta annetaan aina erillinen päätös kirjepohjalla KUP06. Päätöskirjeestä lähetetään kopio käytönopetuksen antajalle. Käytönopettaja laatii Kelalle lausunnon käytönopetuksesta. Jos laitteen hankinnan yhteydessä saadun käytönopetuksen lisäksi tarvitaan lisäopetusta, harkitaan tarve käytönopettajan lausunnon perusteella Huolto, korjaus ja apuvälineen käytön seuranta Apuväline annetaan päätöksen yhteydessä asiakkaan omistukseen. Kela vastaa apuvälineen huollosta ja korjaamisesta apuvälinepäätöksen perusteella niin kauan kuin apuväline on edellytysten mukaisessa työ- tai opiskelukäytössä. Kun tulee esille apuvälineen huolto- tai korjaustarve, etuuskäsittelijä lähettää asiakkaalle seurantakirjeen KUL08, jolla selvitetään apuvälineen käyttöä, tarvetta ja toimivuutta. Tiedot voidaan kysyä myös puhelimitse. Etuuskäsittelijä arvioi asiakkaalta saatujen tietojen perusteella onko apuväline vielä edellytysten mukaisessa työ- tai opiskelukäytössä. Tilanteessa, jossa Kela vastaa apuvälineen huollosta ja korjauksesta, etuuskäsittelijä sopii huollon ja korjauksen järjestämisestä ja apuvälineen vakuuttamisesta kuljetuksen ajalle asiakkaan ja/ tai apuvälineen korjaajan kanssa. Takuuaikana laitteiden toimittaja huoltaa ja korjaa laitteet. Takuuajan jälkeen voidaan harkinnan mukaan käyttää hyväksi paikallisia palveluja. Huoltoon ja korjaukseen sisältyvät myös tarpeellisten ohjelmien päivitykset ja myöhemmin mahdollisesti tarvittava virustorjuntaohjelma. Jos apuväline ei ole enää edellytysten mukaisessa työ- tai opiskelukäytössä, lakkautetaan voimassaoleva apuvälinepäätös. Apuvälinepäätös lakkautetaan siitä päivästä lukien, josta alkaen edellytykset eivät enää täyty. Koska valmistelussa lakkautuspäivän on osuttava kuntoutusajalle, päätös on lakkautettava kuntoutusajan alusta lukien. Alkufraasiin kirjoittuva päivämäärä on muistettava korjata päätösesityksen muokkausvaiheessa Apuvälineiden hankinta Ammatillisena kuntoutuksena myönnettyjen työn ja opiskelun apuvälineiden hankinnat ovat pienhankintoja. Pienhankinnoilla tarkoitetaan hankintalain kansallisen kynnysarvon (arvonlisäveroton kokonaisarvo euroa) alle jääviä hankintoja. Pienhankintoihin ei sovelleta hankintalakia eikä sen mukaisia kilpailuttamismenettelyjä. Apuvälinehankinnoissa noudatetaan hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti syrjimättömyyttä, tasapuolisuutta ja avoimuutta. Apuvälinehankinnoissa hyödynnetään markkinoilla oleva tarjonta aidon kilpailun aikaansaamiseksi. Apuvälinemarkkinoiden avaaminen myös uusille toimittajille lisää tarjoajien kiinnostusta apuvälinemarkkinoihin ja kehittää apuvälineiden tarjontaa. 53

60 Hankintapalveluryhmä ohjeistaa apuvälineiden hankintamenettelyn ja vastaa materiaalista, jota vakuutuspiirit voivat käyttää apuvälinehankinnoissaan. Materiaalit löytyvät Y-levyltä kansiosta Apuvalinehankinnat. Y-levylle pyydetään oikeus Vakuutuspiirit vastaavat apuvälineiden hankinnasta. Apuvälineet hankitaan aina kirjallisen tarjouksen perusteella siitä riippumatta, onko tarjous saatu kilpailuttamalla vai pyytämällä tarjous yhdeltä toimittajalta. Vakuutuspiirin etuuskäsittelijä (jäljempänä etuuskäsittelijä) voi hankkia apuvälineen ilman tarjouskilpailua, jos apuvälineen kilpailuttaminen ei ole hankinnan arvon, luonteen tai markkinoilla olevan tarjonnan kannalta tarkoituksenmukaista. Kun yhdelle kuntoutujalle hankittavan apuvälinekokonaisuuden (esim. laitteisto + käytönopetus + lukutelevisio) arvonlisäveroton kokonaisarvo on alle euroa, etuuskäsittelijä voi hankkia apuvälineen kilpailuttamatta. Muita syitä hankkia apuväline kilpailuttamatta ovat esimerkiksi erityinen kiire tai tilanne, jossa mahdollisia toimittajia on vain yksi tai jossa vastaava apuväline on hankittu lähiaikoina (esim. kaksi kuukautta sitten) ja hintataso on siten selvillä. Etuuskäsittelijä voi halutessaan kilpailuttaa myös alle euron arvoisen hankinnan. Päätös hankkia apuväline kilpailuttamatta perustuu etuuskäsittelijän tietoon markkinoiden tarjonnasta ja hintatasosta. Etuuskäsittelijä voi käyttää apuvälinetarvekartoitusta (Y: \Apuvalinehankinnat) asiakkaan apuvälinetarpeen ja saatavilla olevien apuvälineiden kartoittamiseksi. Katso myös Kelan hankintaohjeet Tarjousten pyytäminen Lähtökohtaisesti etuuskäsittelijä pyytää tarjoukset. Jos asiakas on jo pyytänyt tarjoukset ja tarjoukset ovat kuntoutushakemuksen liitteenä, apuvälineet voi poikkeuksellisesti hankkia asiakkaan saamien tarjousten perusteella. Etuuskäsittelijä lähettää kirjallisen tarjouspyynnön (Y:\Apuvalinehankinnat) sähköpostitse tai postitse riittävän monelle tarjoajalle. Kelan hankintaohjeiden suosituksen mukaan tarjouspyyntö tulisi lähettää vähintään kolmelle tarjoajalle. Tarjouspyynnöstä ei saa käydä ilmi asiakkaan nimeä tai muita henkilötietoja, vaan etuuskäsittelijän tulee yksilöidä tarjouspyyntö muulla tavoin. Tarjouspyynnössä pitää pyytää tarjoajia selkeästi ilmoittamaan, mitkä tarjoajan antamista tiedoista ovat tarjoajan liike- ja ammattisalaisuuksia koskevia tietoja. Tarjouksen voi pyytää koko apuvälinekokonaisuudesta (esim. laitteisto + käytönopetus), jolloin kokonaisuus hankitaan yhdeltä tarjoajalta. Apuvälinekokonaisuudesta voi pyytää myös tarjoukset siten, että tarjouspyynnöllä pyydetään erikseen tarjous laitteistosta ja käytönopetuksesta. Tarjouspyynnöstä on Y-levyllä kansiossa Apuvalinehankinnat kaksi mallipohjaa: Toisessa tarjouspyynnössä apuvälineestä ja käytönopetuksesta pyydetään yhteinen tarjous, eli tarjoajan on pystyttävä tarjoamaan molemmat. Toinen tarjouspyyntö on laadittu niitä tilanteita varten, joissa apuväline ja käytönopetus kilpailutetaan erikseen. Tällöin tarjoaja voi antaa tarjouksen sekä apuvälineestä ja käytönopetuksesta tai vaihtoehtoisesti vain apuvälineestä tai käytönopetuksesta. Laitteiston hintaan pitää aina sisältyä myös laitteiston kuljetus asiakkaalle, kuljetuksen aikaisista vahingoista vastaaminen sekä laitteiston kokoaminen. Tarjouksen valintaperusteena on joko halvin hinta tai kokonaistaloudellinen edullisuus. Kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteina voidaan käyttää hinnan lisäksi esimerkiksi teknisiä ansioita, toiminnallisia ominaisuuksia sekä toimitusaikaa. Kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteita on hyvä käyttää harkiten, sillä mitä vähemmän vertailuperusteita 54

61 tarjouspyynnössä käytetään, sitä yksinkertaisempaa on tarjousten vertailu. Jos valintaperustetta ei ole ilmoitettu, tarjouksista on valittava hinnaltaan halvin. Mikäli etuuskäsittelijä on perehtynyt markkinoilla olevaan tarjontaan ja tietää hankittavien apuvälineiden vaatimukset, on valintaperusteena yksinkertaisinta käyttää halvinta hintaa. Apuvälineiden vähimmäisvaatimukset pitää ilmoittaa tarjouspyynnössä. Etuuskäsittelijä ei voi hyväksyä sellaista tarjousta, joka ei täytä tarjouspyynnössä apuvälinekokonaisuudelle ilmoitettuja vähimmäisvaatimuksia. Esimerkki Tarjoaja ilmoittaa tarjouksessaan tarjouspyynnön vastaisesti, että se ei vastaa apuvälineelle kuljetuksen aikana sattuneista vahingoista. Tarjousten jättöajan tulee olla kohtuullinen (esimerkiksi kaksi viikkoa) ja kaikille tarjoajille sama. Tarjoukset pyydetään toimittamaan joko sähköpostitse tai postitse. Sähköpostilla tai postitse saapuneet tarjoukset on liitettävä asiakkaan asiakirjoihin hankintaprosessin dokumentoimista varten Tarjousten käsitteleminen Etuuskäsittelijä voi selvittää tarjousten puutteita ja pyytää niitä korjattavaksi, kunhan tarjoajia kohdellaan tältä osin tasapuolisesti ja syrjimättömästi. Jos tarjoaja on esimerkiksi ilmoittanut tarjouksessaan tarjouspyynnöstä poikkeavan toimitusehdon tai maksuehdon, etuuskäsittelijä voi pyytää tarjoajaa muuttamaan tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen tarjouspyynnön mukaiseksi. Etuuskäsittelijä vertailee tarjouspyynnön vähimmäisvaatimukset täyttävät tarjoukset tarjouspyynnössä ilmoitettua valintaperustetta käyttäen. Etuuskäsittelijä ei voi vertailla muita kuin tarjouspyynnössä etukäteen ilmoitettuja ominaisuuksia. Jos etuuskäsittelijä on pyytänyt osatarjouksia, tarjousten vertailu ja pisteytys sekä toimittajan valinta tehdään osakokonaisuuksittain. Tällöin toimittaja voi olla eri esimerkiksi laitteistolle ja käytönopetukselle. Tarjousten vertailun vaiheet ja apuvälinetoimittajan valinnan perusteet pitää dokumentoida OIWAn työn kommenttiin Tarjouksen valinnasta ilmoittaminen Toimittajaksi valitulle tarjoajalle lähetetään myönteinen apuvälinepäätös tiedoksi ja maksusitoumukseksi. Muille tarjouskilpailuun osallistuneille lähetetään ilmoitus esimerkiksi sähköpostitse. Esimerkki Kiitos tarjouksestanne. Valitettavasti emme tällä kertaa valinneet tarjoamaanne tuotetta. Apuvälineen hankinnasta ei tarvitse tehdä erillistä sopimusta, jos hankinnan ehdot (esim. toimitusaika) ilmenevät apuvälineen hankintaa koskevista asiakirjoista. Myyjä toimittaa laitteet suoraan asiakkaalle tilauksen perusteella. Etuuskäsittelijä varmistaa, että laite on käyttökunnossa ja että asiakas pystyy käyttämään sitä. Mikäli apuvälineen toimittaja ei ole sovitusti toimittanut apuvälineitä asiakkaalle tai ne eivät toimi, etuuskäsittelijä ottaa yhteyttä apuvälineen toimittajaan ja selvittää asian. 55

62 Sen lisäksi, että etuuskäsittelijä tekee apuvälineen hankinnasta myönteisen apuvälinepäätöksen ja ilmoittaa ratkaisusta muille tarjouskilpailuun osallistuneille, voi etuuskäsittelijä tehdä näiden lisäksi myös erillisen hankintapäätöksen (Y:\Apuvalinehankinnat). Lähtökohtaisesti hankintapäätöstä ei tule tehdä, sillä jos etuuskäsittelijä päättää tehdä hankintapäätöksen, päätökseen pitää liittää ohje hankintaoikaisun tekemiseksi (oikaisuohje, Y:\Apuvalinehankinnat). Oikaisuohjeessa tulee olla valituskielto markkinaoikeuteen Tarjousasiakirjojen julkisuus Kelan omat asiakirjat (esim. tarjouksen täydennyspyyntö) ja kaikki tarjoajien tarjousasiakirjat, tarjoajan liike- ja ammattisalaisuutta koskevia tietoja lukuun ottamatta, tulevat julkisiksi apuvälinetilauksen jälkeen. Sen sijaan asiakkaan henkilötiedot eivät tule koskaan julkisiksi. Liikeja ammattisalaisuutta koskevat tiedot sekä asiakkaan henkilötiedot on tarvittaessa peitettävä asiakirjoista. Tarjoajalla ei ole oikeutta toisen tarjoajan liike- tai ammattisalaisuutta koskeviin tietoihin. Tieto tarjousten vertailussa käytetystä hinnasta on kuitenkin aina annettava. Esimerkiksi tarjousvertailussa käytetty tarjoushinta ei voi koskaan olla tarjoajan liike- ja ammattisalaisuus. Sen sijaan hinnan määräytymisperuste tai muu tarkempi määrittelytapa, jota ei ole suoraan käytetty vertailuperusteena, voi olla tarjoajan liike- ja ammattisalaisuus. Tarjousasiakirjoja koskeva pyyntö on käsiteltävä viivytyksettä. Pääsäännön mukaan tieto julkisesta tarjousasiakirjasta on annettava viimeistään kahden viikon kuluessa siitä, kun vakuutuspiiri on saanut asiakirjapyynnön. Tarjousasiakirjoja koskeva pyyntö on ratkaistava ja tieto julkisesta asiakirjasta on annettava kuitenkin viimeistään kuukauden kuluessa siitä, kun vakuutuspiiri on saanut asiakirjan saamista koskevan pyynnön, jos pyydettyjä asiakirjoja on paljon tai niihin sisältyy salassa pidettäviä osia. Tämän määräajan soveltaminen edellyttää, että asiakirjapyynnön käsittely ja ratkaisu vaativat erityistoimenpiteitä tai muutoin tavanomaista suuremman työmäärän, joten se ei lähtökohtaisesti sovellu apuvälinehankintoihin Muutoksenhaku Apuvälinehankinnoista ei voi valittaa markkinaoikeuteen, mutta niihin voidaan soveltaa hankintaoikaisua. Hankintaoikaisun käyttö edellyttää, että hankintamenettelyssä tehty hankintapäätös tai muu ratkaisu perustuu lain soveltamisessa tapahtuneeseen virheeseen, kuten esimerkiksi virheelliseen tarjousvertailuun tai siihen, että päätöksen tekemiseen on osallistunut esteellisenä pidettävä henkilö. Vakuutuspiiri ei voi siten hankintaoikaisun kautta vertailla ja pisteyttää tarjouksia esimerkiksi sillä perusteella, että se itse haluaa arvioida tarjoukset uudelleen. Hankintaoikaisu ei ole mahdollinen enää sen jälkeen, kun hankintasopimus on tehty. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hankintaoikaisu ei ole enää mahdollinen sen jälkeen, kun vakuutuspiiri on pannut hankinnan täytäntöön tilaamalla tuotteet sitovasti valitulta toimittajalta. Vakuutuspiiri voi ottaa hankintaoikaisun käsiteltäväkseen joko omasta aloitteestaan tai asianosaisen vaatimuksesta. Hankintaoikaisun tekeminen ei edellytä asianosaisen suostumusta. 56

63 Asianosaisella tarkoitetaan ensisijaisesti tarjouskilpailuun osallistunutta tarjoajaa. Jos vakuutuspiiri ei ole kilpailuttanut apuvälinehankintaa, hankintaoikaisupyynnön voi tehdä kuka tahansa kysymyksessä olevalla toimialalla toimiva tarjoaja, jolla olisi ollut mahdollisuus osallistua tarjouskilpailuun, jos sellainen olisi järjestetty. Hankintaoikaisu voi siten tulla sovellettavaksi myös silloin, kun apuväline on hankittu kilpailuttamatta. Asianosaisen on esitettävä hankintaoikaisua koskeva vaatimus 14 päivän kuluessa siitä, kun tämä on saanut tiedon (esim. ilmoituskirjeellä) apuvälineen hankintaa koskevasta ratkaisusta. Hankintayksikkö voi itse ottaa hankintapäätöksen korjattavakseen 60 päivän kuluessa siitä, kun päätös on tehty. Hankintaoikaisun vireilletulosta on ilmoitettava esimerkiksi sähköpostitse niille, joita asia koskee. Samalla asianosaiselle voidaan varata tilaisuus antaa kirjallinen lausunto hankintaoikaisuvaatimuksesta. Asianosaisia on hyvä kuulla etenkin, jos vakuutuspiiri hankintaoikaisun perusteella poistaa aiemman virheellisen päätöksen ja tekee uuden hankintapäätöksen. Hankintaoikaisu on käsiteltävä kohtuullisessa ajassa (esimerkiksi kahdessa viikossa). Jos vakuutuspiiri ei hankintaoikaisun perusteella muuta tekemäänsä hankintapäätöstä, koska siihen ei ole perusteita tai koska oikaisua on vaadittu vasta sitovan tilauksen tekemisen jälkeen, vakuutuspiiri tekee päätöksen hankintaoikaisuvaatimuksen hylkäämisestä (Y: \Apuvalinehankinnat). Päätös annetaan tiedoksi oikaisuvaatimuksen tekijälle, mutta siihen ei liitetä oikaisuohjetta. Jos vakuutuspiiri tekee hankintaoikaisuna uuden hankintapäätöksen, jolla se poistaa virheellisen päätöksen ja ratkaisee asian uudelleen tai jolla se keskeyttää hankintamenettelyn, uusi hankintapäätös tai päätös hankintamenettelyn keskeyttämisestä (Y:\Apuvalinehankinnat) annetaan tiedoksi asianosaisille ja siihen liitetään oikaisuohje. Tällöin muutoksenhakuaika alkaa uudestaan Hakeminen Apuvälinettä haetaan lomakkeella KU103. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan lääkärinlausunto selvitys opiskelun tai työn vaatimuksista ja tarvittaessa selvitys oppilaitokselta tai työnantajalta selvitys apuvälineen tarpeesta, joka yleensä on asiantuntijatahon apuvälinesuositus selvitys apuvälineeltä vaadittavista ominaisuuksista ja apuvälinekokonaisuudesta, joka yleensä asiantuntijatahon apuvälinesuositus peruskoulun luokalla opiskelevalta ammatillisen koulutuksen toteuttamissuunnitelma. Apuvälineen tarpeen määrittelyssä lähtökohtana on asiakkaan tilannetta kuvaava lääkärintodistus tai muu vastaava lääketieteellinen selvitys. Lausunto voi olla vanhakin, jos sairaus tai vamma on muuttumaton, esimerkiksi sokeus. Olennaista on saada selvitys opiskelun tai työn vaatimuksista tai laadusta ja siitä, miten ja mitä tehtäviä suunniteltu apuväline helpottaa tai kompensoi. Asiakkaan oman selvityksen lisäksi voidaan tarvita työnantajan tai oppilaitoksen antama selvitys. Apuvälineen tarpeesta, hyödystä ja käyttömahdollisuuksista tarvitaan pääsääntöisesti asiantuntijalausunto. Lausunnosta tulee selvitä apuvälineeltä vaadittavat ominaisuudet sekä, mitä osioita apuvälinekokonaisuus sisältää mahdollisimman tarkalla tasolla. Siihen pyydetään tarvittaessa täydennystä. Useimmat lausunnonantajat ilmoittavat myös hintatietoja. Apuvälineestä 57

64 ei yleensä tarvita uutta asiantuntijaselvitystä sitä uusittaessa, jos asiakkaan tilanne ei ole muuttunut alkuperäisestä tilanteesta Elinkeinotuki Elinkeinotuki on elinkeinon tai ammatin harjoittamiseksi myönnettävä tarpeellinen ja kohtuullinen avustus työvälineiden ja koneiden hankkimista sekä oman yrityksen perustamista tai muuttamista varten. Elinkeinotuen tarkoituksena on työllistää vajaakuntoisia henkilöitä yrittäjiksi tai ammatinharjoittajiksi taikka tukea selviytymistä yrittäjänä tai ammatinharjoittajana. Jos asiakkaan kuntoutus kuuluu työeläkelaitoksen vastuulle, asiakasta ohjataan ottamaan yhteyttä työeläkelaitokseen elinkeinotuen hakemiseksi. Työeläkelaitoksella on myös kuntoutuksen toimenpiteenä tuki elinkeinotoiminnan aloittamiseen tai jatkamiseen. Työeläkelaitoksen elinkeinotuki on korotonta tai tavanomaisen korkotason alittavaa lainaa tai avustusta oman yrityksen perustamista, yrittäjätoiminnan muuttamista tai ammatin harjoittamista varten Edellytykset Kela voi myöntää ammatillisena kuntoutuksena elinkeinotukea asiakkaalle, jonka työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet tai joiden arvioidaan lähivuosina olennaisesti heikentyvän. Elinkeinotukena myönnetään avustusta yritystoimintaan tai itsenäiselle ammatinharjoittajalle, ei sen sijaan toisen työssä olevalle. Elinkeinotukea voidaan myöntää sellaisen yhteisön/yhtymän osakkaalle, joka vastaa yrityksen toiminnasta, työskentelee sen hyväksi ja saa osuuden sen tuottamasta taloudellisesta hyödystä. Tällaisia osakkaita ovat avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön henkilökohtaisesti vastuunalainen, äänivaltainen yhtiömies osakeyhtiön enemmistöosakas, joka omistaa yli puolet yhtiön osakkeista. Elinkeinotukea ei voi käyttää osakepääoman tai osakkaan yritykseen sijoittaman pääoman maksamiseen. Suunnitellun yritystoiminnan tulee olla kuntoutujalle soveltuvaa ottaen huomioon hänen työkykynsä ja ammattitaitonsa. Lisäksi yrityksen toiminta- ja menestymismahdollisuuksista tulee olla riittävät selvitykset. Yritystoimintaa tuettaessa tavoitteena on ensisijaisesti kuntoutujan kohtuullisen kokonaistoimeentulon turvaaminen. Tavoitteena voi olla myös se, että kuntoutuja saa ansiotuloja eläketulojen lisäksi, jolloin tuloilla on oltava olennainen merkitys kuntoutujan toimeentulolle. Pelkästään harrastusluonteiseen toimintaan elinkeinotukea ei myönnetä. Toiminnassa olevalle yritykselle myönnetään avustusta työvälineiden ja -koneiden hankintaan vain, jos laitteet tulevat kuntoutujan henkilökohtaiseen käyttöön ja niistä on hänen vajaakuntoisuutensa huomioon ottaen olennaista hyötyä hänen työstä suoriutumisessaan. Tavoitteena on tällöin, että henkilökohtaiseen käyttöön hankittavilla työvälineillä parannetaan kuntoutujan selviytymistä työstä sairaudesta tai vammasta huolimatta ja siten mahdollistetaan yritystoiminnan jatkaminen. 58

65 Sisältö Elinkeinotuki on yrittäjälle tai ammatinharjoittajalle maksettava taloudellinen avustus Elinkeinotuen määrä Elinkeinotukena myönnetään määrä, joka arvioidaan kuntoutujan tilanteessa kohtuulliseksi ja tarpeelliseksi. Elinkeinotuen enimmäismäärä on 80 % avustuksella rahoitettavan hankinnan hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista eli kuntoutujalle jää aina vähintään 20 %:n omavastuuosuus. Elinkeinotuen ehdoton enimmäismäärä on euroa. Tarpeellisuus ja kohtuullisuus harkitaan kussakin tapauksessa yksilöllisesti kuntoutujan kokonaistilanne huomioon ottaen. Tuettavan hankkeen kustannukset, hakijan taloudellinen tilanne ja muut rahoitusmahdollisuudet ovat olennaisia huomioon otettavia seikkoja, kun määritellään avustuksen kohtuullisuutta ja tarpeellisuutta Avustus yrityksen perustamiseen ja muuttamiseen Elinkeinotukeen oikeuttavia yrityksen perustamis- tai muuttamiskustannuksia ovat mm. tarpeellisten työvälineiden, koneiden, laitteiden, kalusteiden, tarvikkeiden ja perusraakaaineiden (= pienehkö alkuvarasto) hankkimisesta toimitilojen kohtuullisesta kunnostuksesta (materiaalit) ja muista mahdollisista tarkoituksenmukaisiksi katsottavista hankinnoista aiheutuvat kustannukset. Avustusta ei myönnetä yrityksen toistuviin käyttömenoihin, kuten vuokrista, markkinoinnista, vakuutuksista, sähköstä ja puhelimesta aiheutuviin kustannuksiin toimitilojen tai puhelinosakkeen hankintaan Avustus toimivaan yritykseen Toimivaan yritykseen elinkeinotukea myönnetään sellaisten työvälineiden tai -koneiden hankintaan, jotka katsotaan sairauden tai vamman takia tarpeellisiksi päivittäisessä tai säännöllisesti ja usein toistuvassa työssä. Ehtona on lisäksi se, että elinkeinotuella hankittavat työvälineet perustuvat yksilölliseen tarpeeseen ja tulevat kuntoutujan henkilökohtaiseen käyttöön. Elinkeinotuella hankittavien työvälineiden ja laitteiden tulee olla suhteessa kuntoutujan työpanokseen yrityksessä. Maatalousyritykset Toimivalle maatalousyritykselle ei pääsääntöisesti myönnetä avustusta maatalouden perushankintoihin. Tällaisia ovat maataloudessa normaalistikin tarvittavat maatalouskoneet ja - laitteet kuten putkilypsylaitteet, koneellinen lannanpoisto jne. Poikkeuksellisesti perushankintoihin voidaan avustusta myöntää, jos tarkoituksenmukainen työn jatkaminen tilalla on mahdollista vain sen avulla. 59

66 Maatalousyrityksen elinkeinotuen tarvetta harkittaessa huomioon otetaan myös työjärjestelymahdollisuudet tilalla työskentelevien kesken. Samoin selvitetään mm. se, onko kuntoutujan lähivuosien suunnitelmissa jääminen luopumistuelle. Mikäli työssäoloaikaa on vähän, ei elinkeinotuen tavoitteena voida pitää työelämässä pysymistä. Maatalousyrityksessä tarvittavista muutoksista, työkoneista ja laitteista sekä muista työolosuhdejärjestelyistä voidaan pyytää selvitystä esimerkiksi maaseutukeskukselta tai työterveyshuollosta. Selvitys perustuu yleensä tilakäyntiin. Elinkeinotukena maksettavaan avustukseen sisältyvät myös työvälineiden ja laitteiden asennus- ja kuljetuskustannukset Hakeminen Elinkeinotukea haetaan ammatillisen kuntoutuksen hakemuslomakkeella (KU 101). Lisäksi asiakkaan tulee täyttää elinkeinotukea koskeva liite (KU 105) ja antaa selvitys tarvittavista työvälineistä ja yritystoiminnan kannattavuudesta. Näiden lisäksi Kela voi pyytää asiakasta toimittamaan muita selvityksiä, joita pidetään kussakin tapauksessa tarpeellisina mm. sen ratkaisemiseksi, onko yritystoiminta asiakkaalle soveltuvaa ja elinkeinotuen myöntäminen siten tarkoituksenmukaista. Elinkeinotukihakemukseen liitettäviä selvityksiä ovat mm. elinkeinoasiamiehen lausunto maataloussihteerin lausunto työterveyshuollon työolosuhdeselvitys tilalla elinkeinoilmoitus yhtiöjärjestys/yhtiösopimus markkinointisuunnitelma kokonaiskustannusarvio rahoitussuunnitelma verotustiedot toimivan yrityksen tilinpäätös. Mikäli asiakkaan esittämiä selvityksiä ei pidetä riittävinä, Kela voi käyttää arvioinnissa ulkopuolisia asiantuntijoita. Tästä on sovittava ennalta asiakkaan kanssa. Tällöin asiantuntijoiden käytöstä aiheutuvat kustannukset maksetaan tutkimuslausuntona Selvitys ammattitaidosta ja kyvystä toimia yrittäjänä Kuntoutujalla tulee olla riittävä ammattitaito ja pätevyys suunniteltuun työhön yrityksessä, jotta toimintaa voidaan pitää soveltuvana. Tätä varten selvitetään opinto- ja työtodistusten avulla kuntoutujan koulutus- ja työhistoria. Ammattitaitoa ja pätevyyttä voidaan testata myös esimerkiksi työkokeilun avulla. Soveltuvuuteen vaikuttaa ammattipätevyyden lisäksi myös kuntoutujan henkilökohtainen kyky toimia yrittäjänä ja sietää siihen liittyviä riskejä. Jos katsotaan, että kuntoutujalla ei ole esimerkiksi yrittäjäkoulutuksen tai aikaisemman kokemuksen perusteella saatua taitoa toimia yrittäjänä, voidaan ennen elinkeinotuen myöntämistä edellyttää yrittäjäkoulutuksen hankkimista. 60

67 Toiminta- ja taloussuunnitelma Elinkeinotoimintaa aloittavalta kuntoutujalta pyydetään yrityksen tai ammatinharjoittamisen toiminta- ja taloussuunnitelma. Se sisältää lyhyen kuvauksen toiminnan sisällöstä ja tavoitteista sekä selvitykset toiminnan rahoittamisesta (arvioidut menot ja siitä saatavat tuotot). Suunnitellun toiminnan taloudellisten riskien tulee olla kohtuulliset kuntoutujan kokonaistilanteeseen nähden. Elinkeinotoimintaa jo harjoittavan kuntoutujan osalta saadaan tietoja toiminnan taloudellisesta tilasta esimerkiksi tuloslaskelmasta ja taseesta. Oikeusrekisterikeskus ylläpitää liiketoimintarekisteriä, jossa on tietoja mm. yksityishenkilön velkasaneeraustuomioista, yrityssaneeraustuomioista ja yrittäjille tuomituista liiketoimintakielloista. Elinkeinotukiratkaisua varten Kela voi tarvittaessa pyytää rekisteristä tietoja asiakkaista ja heidän yrityksistään. Tietoja pyydettäessä on ilmoitettava elinkeinotuenhakijan sosiaaliturvatunnus tai yrityksen kaupparekisteriotteen tiedot. Kirjalliset tiedot ovat maksullisia Arviot menestymisedellytyksistä Elinkeinotukihakemuksen ratkaisemiseksi tarvitaan lausunto yrityksen menestymisedellytyksistä ottaen huomioon mm. sen sijaintipaikkakunta ja tuotteiden tai palveluiden markkinointimahdollisuudet. Lausunnon voi antaa esimerkiksi kunnan elinkeinoasiamies tai muu kunnan elinkeinoelämää tunteva viranomainen, vammaisjärjestön elinkeinoneuvoja, teollisuuspiiri tai kyseisen toimialan järjestö. Menestymisedellytyksiä arvioitaessa on olennaista, miten tuotteiden tai palveluiden markkinointi on suunniteltu järjestettäväksi Lupa elinkeinon harjoittamiseen Tietyntyyppisten yritysten osalta elinkeinon harjoittamiseen on hankittava viranomaisen lupa. Tällainen on esimerkiksi kuljetusliike, joka tarvitsee liikenneluvan. Myös esimerkiksi paikallisen terveysviranomaisen tai rakennuslautakunnan lupa saattaa olla tarpeen toiminnan aloittamiseksi tai muutosten suorittamiseksi. Useimmiten riittää kuitenkin, että elinkeinotoiminnan aloittamisesta ilmoitetaan kaupparekisterin perusilmoituksella paikalliselle rekisteriviranomaiselle. Tarkempia tietoja lupa-asioista saa esimerkiksi elinkeinoasiamieheltä tai elinkeinoneuvojalta taikka poliisiviranomaiselta. Jäljennökset luvista sekä kaupparekisteri-ilmoituksesta tulee liittää hakemukseen Selvitys yritysmuodosta Elinkeinotukihakemukseen tulee liittää selvitys yritysmuodosta, jossa toimintaa harjoitetaan. Selvitys voi olla ote tai jäljennös kaupparekisteristä tai elinkeinoilmoituksesta tms. Jos kyseessä on yhtiömuotoinen yritys, tarvitaan jäljennös yhtiöjärjestyksestä tai -sopimuksesta. Osakkaiden omistussuhteet ja tehtävät yhtiössä tulee selvittää erikseen. 61

68 Kustannusarvio Kustannukset, joiden perusteella elinkeinotukea haetaan, on eriteltävä. Tätä varten tulee esittää kustannusarvio, jossa on lueteltu koneet, laitteet, kalusteet, tarvikkeet yms. sekä niiden malli-, merkki- ja hintatiedot. Jos elinkeinotukea haetaan yksittäisen koneen tai laitteen hankintaan, riittävä selvitys voi olla laitteen esite ja liikkeen tarjous. Tarvittaessa on myös perusteltava koneen, laitteen tms. tarve yritystoiminnan kannalta Laitteiden omistussuhteet Elinkeinotukena myönnetyllä avustuksella hankitut ja kokonaan rahoitetut kalliit työvälineet, koneet ja laitteet jätetään aluksi Kelan omistukseen ja annetaan vakuutetulle vain käyttöön. Enintään 500 euroa maksavat laitteet voidaan luovuttaa suoraan kuntoutujan omistukseen. Kelan omistukseen jääneet laitteet luovutetaan yleensä kuntoutujan omistukseen ensimmäisen seurannan yhteydessä, ellei ole erityistä syytä jatkaa omistusoikeuden säilyttämistä Kelalla. Omistusoikeutta ei voida jättää Kelalle, jos avustus kattaa vain osan työvälineen kustannuksista tai jos kysymys on kiinteistä rakenteista. Laitteiden siirtämisestä kuntoutujan omistukseen tai mahdollisesta palauttamisesta Kelalle päättää Kelan toimisto. Omistusoikeudesta tehdään myöntämisvaiheessa merkintäkuntoutusjärjestelmän Elinkeinotuki-näytölle ja omistussuhteen muuttuessa Toimenpiteen toteutustiedot -näytölle Sitoumus Kelan omistukseen jäävistä välineistä laaditaan sitoumus lomakkeelle KU 503, josta ilmenevät käyttöoikeuteen liittyvät ehdot (kirjepohja KUL10). Lomake täytetään laitteiden käyttöönoton yhteydessä ja siihen tai sen liitteeseen luetteloidaan Kelan omistukseen jäävät välineet. Kuntoutuja allekirjoittaa lomakkeet, josta yksi kappale kuvataan kuntoutujan asiakirjoihin ja toinen annetaan kuntoutujalle Seuranta Kelan omistukseen jäävistä työvälineistä tehdään seuranta vuosittain keskitetysti lähetettävällä seurantakirjeellä (KUJ01). Se voidaan tarvittaessa lähettää myös toimistosta (KUL12). Aluekeskukset pitävät Kelanetissä yllä valtakunnallista luetteloa Kelalle palautuneista työvälineistä (Etuustuki > Etuudet > Ammatillinen kuntoutus > Kuntoutuspalvelut > Kuntoutuksen apuvälineet > Palautuneet apuvälineet). Kelan toimisto ilmoittaa tiedot palautuneista laitteista aluekeskukseen ja sopii laitteiden säilytyspaikasta aluekeskuksen kanssa. Laitteet säilytetään aluekeskuksen tai Kelan toimiston tai niiden sopimissa muissa tiloissa. Palautuneiden laitteiden poistot tai myynnit ilmoitetaan aluekeskukselle, joka ilmoituksen perusteella tekee tarpeelliset muutokset Kelanetin luetteloon Ammatilliset kuntoutuskurssit Aikuisten ammatillinen kuntoutuskurssi on vajaakuntoisille henkilöille suunnattu kurssimuotoinen ryhmässä toteutettava kuntoutuspalvelu. Kuntoutuskurssit kohdennetaan nuorille aikuisille ( vuotiaat), aikuisille (26-60-vuotiaat) ja aikuisten sekaryhmälle (18-60-vuotiaat). Kuntoutuskurssilla 62

69 painotetaan henkilön ammatillista etenemistä ja täten tuetaan henkilön työelämässä jatkamista, työllistymistä ja työelämään pääsyä. Kurssilla on alkaen ainoastaan ammatillisia kuntoutuspaikkoja 10. Kelan vakuutuspiirien tulee informoida kursseista oman alueensa yhteistyötahoja, kuten terveydenhuoltoa, sosiaali- ja nuorisotointa, TE-toimistoa, työvoiman palvelukeskusta ja oppilaitoksia Edellytykset Aikuisten ammatilliset kuntoutuskurssit on tarkoitettu henkilöille, joiden työ- tai opiskelukyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet tai joiden arvioidaan lähivuosina olennaisesti heikentyvän. Ammatillisesta kurssista hyötyvät henkilöt, joilla on tarve moniammatillisesti ja ryhmämuotoisesti toteutettuun ammatilliseen kuntoutukseen. Kurssille voi hakeutua eri sairauksia sairastavia vuotiaita kuntoutujia. Kuntoutujina voivat olla esimerkiksi henkilöt; joilla ei ole ammatillista koulutusta jotka ovat keskeyttäneet opintonsa sairauden tai sosiaalisen tuen puutteen tai elämänhallinnan heikentymisen takia jotka ovat valmistuneet ammattiin mutta joiden on vaikea työllistyä (TE-toimiston ja työvoimanpalvelukeskuksen asiakkaat) jotka ovat sairauspäivärahalla, kuntoutustuella tai työkyvyttömyyseläkkeellä ja jotka ovat motivoituneita palaamaan työelämään moniammatillisen tuen turvin. Ammatillisia kuntoutuskursseja voidaan myöntää myös työeläkekuntoutuksen piiriin kuuluville asiakkaille, jos kurssin myöntöedellytykset täyttyvät. Ennen päätöksentekoa työeläkelaitokselta tulee tarkistaa, ettei kuntoutujalla ole vireillä muita kuntoutustoimenpiteitä Sisältö ja toteutus Aikuisten ammatillinen kuntoutuskurssi on avomuotoinen ja sen kokonaiskesto on 110 vuorokautta (sisältäen käyntikerrat). Kurssi toteutetaan 12 kuukauden aikana. Kurssi sisältää ryhmämuotoista kuntoutusta yhteensä 35 vuorokautta sekä 70 vuorokautta kestävän työharjoittelun, joka voidaan toteuttaa 1-3 osassa. Lisäksi kuntoutukseen kuuluu kuntoutujan yksilökäyntejä palveluntuottajan luokse (3kpl) ja ryhmän tapaamisia (2kpl). Työharjoittelujakso on ammatillisen kuntoutuskurssin keskeisin osio. Työharjoittelupaikkoja voi olla yksi tai enintään kolme. Kuntoutuja hakee itse aktiivisesti ja palveluntuottajan ohjausta sekä tukea hyödyntäen työharjoittelupaikkaa kurssin aloitusjaksolta alkaen. Työharjoittelu toteutetaan enintään kolmessa osassa kurssin keskimmäisellä jaksolla. Työharjoittelupäivän kesto on viisi tuntia. Työharjoittelu toteutetaan ensisijaisesti palveluntuottajan tilojen ulkopuolisissa työharjoittelupaikoissa kuntoutujan kodin lähialueella. Työharjoittelu voidaan toteuttaa myös sosiaalisissa yrityksissä ja/tai kuntien, säätiöiden, järjestöjen, yhdistysten tai yhteisöjen ylläpitämissä työpajoissa. Poikkeuksellisesti kuntoutuja voi suorittaa osan työharjoittelusta terveydellisistä syistä johtuen tai ulkopuolisen työharjoittelupaikan puuttuessa palveluntuottajan 63

70 järjestämissä työkokeilutiloissa. Tällöin työharjoittelu kestää vain 25 vuorokautta. Tänä aikana kuntoutuja voi vielä hakea ulkopuolista työharjoittelupaikkaa. Jos kuntoutuja ei vielä 25 vuorokauden kuluessakaan löydä ulkopuolista työharjoittelupaikkaa, kuntoutuskurssia ei ole perusteltua enää jatkaa. Palveluntuottajan työkokeilutila voi sijaita palveluntuottajan avoyksikössä tai muualla palveluntuottajan järjestämässä toimipisteessä. Palveluntuottaja tukee kuntoutujaa työharjoittelun aikana käymällä työharjoittelupaikalla/-paikoilla vähintään kuusi kertaa tapaamassa kuntoutujaa sekä tarvittaessa työnantajaa. Ryhmämuotoisen kuntoutuksen aikana palveluntuottaja järjestää majoituksen ja täysihoidon niille kuntoutujille, joilla päivittäinen kulkeminen kotoa ei ole tarkoituksenmukaista esimerkiksi pitkien matkojen ja/tai hankalien liikenneyhteyksin takia. Majoitus on mahdollista myös silloin, kun työharjoittelu (enintään 25 vrk) toteutetaan palveluntuottajan järjestämissä työkokeilutiloissa. Majoittuminen voi olla perusteltua myös viikonloppuisin edellä mainituista syistä tai myös muusta erityisestä syystä, kuten vaikean taloudellisen tilanteen takia. Majoitusta ei järjestetä ulkopuolisen työharjoittelun aikana. Lisätietoa kursseista on standardissa aikuisten ammatillisten kuntoutuskurssien palvelulinja. Tarkat kurssikohtaiset kuvaukset sisällöstä ja toteutuksesta ovat kurssijärjestelmässä. Muutokset kurssien aikatauluissa Kurssien alkaminen voi siirtyä, jos kurssille ei ole ollut riittävästi hakijoita. Kurssin muihin jaksoihin voi tulla muutoksia. Näissä tilanteissa vakuutuspiiri ei tee tarkistuspäätöstä. Palveluntuottaja ilmoittaa kuntoutujille aikataulumuutoksesta ja varmistaa, että muutos sopii heille. Palveluntuottaja vie uuden ajan suoraan kuntoutuskurssijärjestelmään. Jos uusi aika ei sovi kuntoutujalle tai hän ei ole halukas siirtymään myöhemmin alkavalle kurssille, palveluntuottaja ohjaa häntä ottamaan yhteyttä Kelaan. Jos kuntoutuja ei ole halukas osallistumaan myöhemmin alkavalle kurssille, vakuutuspiirin toimisto selvittää, haluaako kuntoutuja osallistua aikaisemmin alkavalle saman palveluntuottajan tai toisen palveluntuottajan vastaavalle kurssille, jossa on vielä vapaita paikkoja. Palveluntuottajan ja/tai kurssin muuttuessa vakuutuspiiri lakkauttaa voimassa olevan päätöksen ja tekee tarkistuspäätöksen uudelle kurssille. Palveluntuottajat tekevät sähköisesti kurssien aikataulumuutokset kuntoutuskurssijärjestelmään ilmoittavat kurssien peruuntumisesta kuntoutuspalvelujen ryhmään teosku_kurssimuutokset(at)kela.fi kuntoutuspäätöksen saaneille kuntoutujille kuntoutuspäätöksen tehneille vakuutuspiirien toimistoille. Aloitetun kurssin vaihtaminen Kuntoutuja osallistuu päätöksessä ilmoitetun kurssin kaikille jaksoille. Jos kuntoutuja ei pysty osallistumaan perustellusta syystä jollekin kurssin jaksoista, hän voi osallistua saman palveluntuottajan saman palvelulinjan toisen kurssin vastaavalle jaksolle. Kuntoutujan on ilmoitettava perustelut muutokselle. Sairastumisesta ei tarvitse esittää lääkärintodistusta. Kuntoutuja ei enää palaa alkuperäisen kurssin loppujaksoille vaan jatkaa pääsääntöisesti uuden kurssin loppuun asti. Jos toisen vastaavan kurssin samalla jaksolla ei ole vapaata paikkaa, Kelan vakuutuspiirin toimisto ottaa yhteyttä Kelan Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskuksen Kuntoutuspalvelujen ryhmään sähköpostilla teosku_kurssit(at)kela.fi lisäpaikan saamiseksi. Viestissä ilmoitetaan kuntoutujan henkilötunnus, muutoksen perustelu ja alkuperäisen kurssin numero ja nimi sekä uuden vaihdettavan kurssin numero. Kuntoutuspalvelujen ryhmä lisää kurssille päätöksen tekemiseksi tarvittavan paikan. 64

71 Kuntoutujalle tehdään tarkistuspäätös. Katso Tekniset ohjeet Hakeminen Kuntoutujat valitaan ammatillisille kursseille esivalinnan kautta. Asiakas täyttää ammatillisen kuntoutuksen hakemuksen (KU 101) ja toimittaa sen joko suoraan palveluntuottajalle tai Kelan vakuutuspiirin toimistoon, joka välittää sen edelleen palveluntuottajalle, jos hakija antaa suostumuksensa siihen. Hakemuksen liitteenä tulee olla ajantasainen, kuitenkin enintään vuoden vanha, B-lääkärinlausunto tai vastaavat tiedot sisältävä lääketieteellinen selvitys tai kuntoutussuunnitelma. Palveluntuottaja tekee esivalinnan kuntoutushakemuksen, mahdollisen asiakkaan haastattelun sekä lääkärinlausunnon tai kuntoutussuunnitelman ja muiden mahdollisten asiakirjojen perusteella. Palveluntuottaja merkitsee esivalintaa koskevan kannanottonsa perusteluineen lomakkeelle KU 107. Katso kurssien esivalinta Kv-säännökset Kuntoutusetuuksiin sovelletaan EY-asetusta (EY) N:o 883/2004, joka on yhdessä täytäntöönpanoasetuksen 987/2009 kanssa tullut sovellettavaksi lukien EUjäsenvaltioiden kansalaisten liikkuessa EU-jäsenvaltioiden välillä. Kuntoutusetuudet rinnastetaan asetuksessa 883/2004 tarkoitettuihin sairausetuuksiin. EY-asetusten 883/2004 ja 1408/71 soveltamisalaan kuuluvat sekä työskentelyyn perustuvat etuudet (työeläke- ja tapaturmavakuutus) että Kansaneläkelaitoksen hoitamat asumiseen perustuvat etuudet, jotka on lueteltu soveltamisalalaissa (pl. äitiysavustus, yleinen asumistuki, rintamasotilaseläke ja elatustuki sovellettaessa asetusta 883/2004). Lisäksi asetuksen piiriin kuuluvat lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetussa laissa tarkoitettu lasten kotihoidon tuki, sekä seuraavien lakien mukaiset etuudet: sairausvakuutuslaki, työttömyysturvalaki, vammaisetuuslaki ja laki Kansaneläkelaitoksen järjestämistä kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista. Asetuksen 883/2004 lisäksi Kelan kuntoutuslain (566/2005) 16 :ssä on säädetty Suomessa vakuutetun henkilön oikeudesta saada kuntoutusta ulkomailla. KKRL 16 :ää ei sovelleta kuntoutuspsykoterapiaan. Vakuutetulle ei korvata ulkomailla annettua kuntoutuspsykoterapiaa Asetus 883/2004 Yhteiset säännöt sosiaaliturvan yhteensovittamisesta on annettu EY-asetuksella (EY) N:o 883/2004, joka on yhdessä täytäntöönpanoasetuksen 987/2009 kanssa tullut sovellettavaksi lukien EU-jäsenvaltioiden kansalaisten liikkuessa EU-jäsenvaltioiden välillä. EY:n sosiaaliturva-asetusta 1408/71 sovelletaan jälkeenkin toistaiseksi tilanteissa, joissa asetus 883/2004 ei sovellu EU/ETA-alueella (ml. Sveitsi) liikkuvaan henkilöön. Euroopan talousalueesta (ETA) tehdyn sopimuksen perusteella asetusta 1408/71 sovelletaan myös EFTA-maihin (ETA-maihin) lukuun ottamatta Sveitsiä. 65

72 Sveitsin ja EU:n välisen vapaata liikkuvuutta koskevan sopimuksen perusteella asetusta 1408/71 sovelletaan kuitenkin myös Sveitsin ja EU:n välillä liikkuviin EU-maiden ja Sveitsin kansalaisiin. Asetus 883/2004 jakaantuu seitsemään osastoon. Lisäksi siinä on yksitoista liitettä sisältävä liiteosa. Asetuksen ensimmäinen osasto (artiklat 1-10) sisältää yleisiä määräyksiä. Osastossa on mm. käsitteiden määrittelyt, henkilöllistä ja asiallista soveltamisalaa koskevat määräykset, jäsenvaltioiden kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun turvaava määräys, asetuksen ja muiden kansainvälisten sosiaaliturvaa koskevien järjestelyiden välistä suhdetta koskevat määräykset, asuinmaata koskevien edellytysten syrjäytymistä koskeva määräys sekä etuuksien päällekkäisyyden estämistä koskeva määräys (tarkemmat eläkkeitä koskevat määräykset ovat kolmannen osaston luvussa kolme). Toisen osaston (artiklat 11 16) määräykset koskevat sovellettavan lainsäädännön määrittelyä. Sovellettavan lainsäädännön määrittelystä on annettu tarkempia ohjeita Vakuuttaminen EUmaissa työskenneltäessä -ohjeisto. Kolmas osasto sisältää eri etuuksien ryhmiä koskevia erityissäännöksiä. 1 luku: sairaus ja äitiys 2 luku: työkyvyttömyys 3 luku: vanhuus ja kuolema 4 luku: työtapaturmat ja ammattitaudit 5 luku: kuolemantapauksen johdosta annettavat avustukset 6 luku: työttömyysetuudet 7 luku: perhe-etuudet ja perheavustukset 8 luku: etuudet eläkeläisten huollettaville lapsille ja orvoille Rajatyöntekijän oikeus kuntoutusetuuksiin 18 artikla Oleskelu toimivaltaisessa jäsenvaltiossa, kun asuinpaikka on toisessa jäsenvaltiossa rajatyöntekijöiden perheenjäseniä koskevat erityissäännöt 1. Ellei 2 kohdassa toisin säädetä, 17 artiklassa tarkoitettu vakuutettu ja hänen perheenjäsenensä ovat oikeutettuja luontoisetuuksiin myös oleskellessaan toimivaltaisessa jäsenvaltiossa. Toimivaltainen laitos myöntää luontoisetuudet omalla kustannuksellaan ja soveltamansa lainsäädännön mukaisesti, ikään kuin asianomaiset henkilöt asuisivat tässä jäsenvaltiossa. 2. Rajatyöntekijän perheenjäsenet ovat oikeutettuja luontoisetuuksiin oleskellessaan toimivaltaisessa jäsenvaltiossa, ellei kyseinen jäsenvaltio sisälly liitteen III luetteloon. Siinä tapauksessa rajatyöntekijän perheenjäsenet ovat oikeutettuja luontoisetuuksiin toimivaltaisessa jäsenvaltiossa 19 artiklan 1 kohdassa säädetyin ehdoin. Rajatyöntekijä on työntekijä, joka toimii palkattuna työntekijänä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana yhdessä jäsenvaltiossa, mutta asuu toisessa jäsenvaltiossa, johon hän palaa pääsääntöisesti päivittäin tai vähintään kerran viikossa (883/04 art.1 f). Rajatyöntekijällä on oikeus kuntoutusetuuksiin sekä asuinvaltiossaan että työskentelyvaltiossa samoin ehdoin kuin siellä asuvilla (883/04 art.18.1). 66

73 Muualla kuin Suomessa asuvalla rajatyöntekijällä on oikeus sairaanhoitoon Suomessa asuinjäsenvaltiossa toimivaltaisen jäsenvaltion eli työskentelyvaltion kustannuksella Oikeus sairaudenhoitoon ja kuntoutukseen Suomessa, jos Suomi on työskentelyvaltio (883/04 art. 18) Eläkkeellä olevan rajatyöntekijän oikeus kuntoutusetuuksiin 28 artikla Eläkkeellä olevia rajatyöntekijöitä koskevat erityissäännöt 1. Eläkkeelle jäävällä rajatyöntekijällä on sairastuessaan oikeus edelleen saada luontoisetuuksia siinä jäsenvaltiossa, jossa hän on viimeksi toiminut palkkatyössä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana, jos kyseessä on mainitussa jäsenvaltiossa aloitetun hoidon jatkaminen. "Hoidon jatkamisella" tarkoitetaan sairauden tutkimisen, diagnosoimisen ja hoidon jatkamista. 2. Eläkkeensaajalla, joka on vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeen tosiasiallista alkamisajankohtaa edeltävinä viitenä vuotena toiminut vähintään kaksi vuotta palkkatyössä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana rajatyöntekijänä, on oikeus saada luontoisetuuksia siinä jäsenvaltiossa, jossa hän toimi rajatyöntekijänä, jos sekä tämä jäsenvaltio että se jäsenvaltio, jossa eläkkeensaajalle hänen asuinjäsenvaltiossaan myönnettyjen luontoisetuuksien kustannuksista vastuussa oleva toimivaltainen laitos sijaitsee, ovat valinneet tämän vaihtoehdon ja ovat molemmat liitteen V luettelossa. 3. Edellä 2 kohtaa sovelletaan mutatis mutandis entisen rajatyöntekijän perheenjäseniin tai hänen jälkeensä eläviin, jos heillä oli oikeus luontoisetuuksiin 18 artiklan 2 kohdan mukaisesti tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen ajanjaksojen aikana, vaikka rajatyöntekijä olisi kuollut ennen eläkkeelle jäämistään, edellyttäen että hän oli toiminut palkkatyössä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana rajatyöntekijänä vähintään kaksi vuotta kuolemaansa edeltävien viiden vuoden aikana. 4. Edellä 2 ja 3 kohtaa sovelletaan siihen asti, kunnes asianomaisesta tulee jonkin jäsenvaltion lainsäädännön alainen palkkatyössä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana toimimisen perusteella. 5. Edellä 1 3 kohdassa tarkoitettujen luontoisetuuksien kustannuksista vastaa toimivaltainen laitos, joka on vastuussa eläkkeensaajalle tai hänen jälkeensä eläville heidän asuinjäsenvaltioissaan myönnettyjen luontoisetuuksien kustannuksista. Eläkkeellä olevan rajatyöntekijän oikeus saada kuntoutusetuuksia riippuu siitä, onko kyseessä hoidon jatkamiseen rinnastettava tilanne vai kokonaan uusi kuntoutushakemus. Hoidon jatkaminen Eläkkeelle jäävällä rajatyöntekijällä on oikeus edelleen kuntoutusetuuksiin valtiossa, jossa hän on viimeksi toiminut palkkatyössä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana, jos kyseessä on mainitussa jäsenvaltiossa aloitetun hoidon jatkaminen. Hoidon jatkamisella tarkoitetaan sairauden tutkimisen, diagnosoimisen ja hoidon jatkamista (883/04 art. 28.1). Kuntoutusetuuksissa hoidon jatkamisena voidaan pitää lähinnä sairauden diagnosoimisen perusteella myönnettyä kuntoutusta ja sen jatkamista. 67

74 Eläkkeensaajalla on velvollisuus todistaa, että kyseessä on entisessä työskentelyvaltiossa aloitetun hoidon jatkaminen. Asiakkaan tulee siten esittää tarpeellinen selvitys, jonka perusteella Kelassa voidaan todeta kyseessä olevan hoidon jatkaminen. Uusi kuntoutushakemus Eläkkeensaajalla, joka on vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeen tosiasiallista alkamisajankohtaa edeltävinä viitenä vuotena toiminut vähintään kaksi vuotta palkkatyössä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana rajatyöntekijänä, on oikeus edelleen saada luontoisetuuksia siinä jäsenvaltiossa, jossa hän toimi rajatyöntekijänä. (883/04 art. 28.2) Oikeus syntyy silloin, kun valtio jossa henkilö toimi rajatyöntekijänä ja valtio, jossa hoitoetuuksista kustannuksista vastuussa oleva toimivaltainen laitos sijaitsee, on molemmat mainittu asetuksen 883/04 liitteessä V. Suomea ei ole mainittu liitteessä V, joten artikla ei koske tilanteita, joissa Suomi on eläkkeensaajan entinen työskentelyvaltio. Vastaava oikeus hoitoetuuksiin entisessä työskentelyvaltiossa on myös entisen rajatyöntekijän perheenjäsenillä tai hänen jälkeensä elävillä. (art. 28.3) Eläkkeenhakijan ja eläkkeensaajan siirtyminen palkkatyöhön Jos eläkkeensaaja ottaa vastaan palkkatyön tai toimii itsenäisenä ammatinharjoittajana (art. 31), häneen ei sovelleta asetuksen 883/04 eläkkeensaajia ja heidän perheenjäseniänsä koskevia säännöksiä, vaan artiklojen mukaista perheenjäsenen käsitystä. Palkkatyöhön siirtyminen laajentaa perheenjäsenen oikeutta saada luontaisetuuksia Eläkkeenhakijoiden ja eläkkeensaajien oikeus kuntoutusetuuksiin 22 artikla Eläkkeenhakijat 1. Vakuutettu, joka eläkehakemuksen esittäessään tai hakemuksen käsittelyn aikana menettää oikeuden luontoisetuuksiin sen jäsenvaltion lainsäädännön perusteella, joka oli viimeksi toimivaltainen, on edelleen oikeutettu luontoisetuuksiin asuinjäsenvaltionsa lainsäädännön perusteella, jos eläkkeenhakija täyttää 2 kohdassa tarkoitetun jäsenvaltion lainsäädännön edellytykset vakuutuksen saamiseksi. Myös eläkkeenhakijan perheenjäsenillä on oikeus luontoisetuuksiin asuinjäsenvaltiossa. 2. Luontoisetuuksien kustannuksista vastaa sen jäsenvaltion laitos, josta artiklan mukaisesti tulisi toimivaltainen eläkettä myönnettäessä. Kustannusvastuu eläkkeenhakijoiden kuntoutusetuuksista kuuluu sille valtiolle, josta tulee toimivaltainen valtio eläkettä myönnettäessä (883/2004 art. 22). 23 artikla Oikeus luontoisetuuksiin asuinjäsenvaltion lainsäädännön perusteella. 68

75 Henkilö, joka saa eläkettä tai eläkkeitä kahden tai useamman jäsenvaltion, joista yksi on hänen asuinjäsenvaltionsa, lainsäädännön nojalla ja jolla on oikeus luontoisetuuksiin kyseisen jäsenvaltion lainsäädännön nojalla, saa, samoin kuin hänen perheenjäsenensä, luontoisetuudet asuinpaikanlaitokselta ja kyseisen laitoksen kustannuksella ikään kuin hän olisi eläkkeensaaja, jolle eläkettä maksettaisiin yksinomaan kyseisen jäsenvaltion lainsäädännön nojalla. Eläkkeensaajilla on oikeus kuntoutusetuuksiin asuinvaltiossa sen lainsäädännön mukaisesti (883/04 art. 23). Jos eläkkeensaaja saa eläkettä kahdesta tai useammasta valtiosta, joista yksi on eläkkeensaajan asuinvaltio ja jos eläkkeensaajalla on oikeus kuntoutusetuuksiin asuinvaltiossa, saa hän hoitoetuudet asuinvaltion kustannuksella Yhden tai useamman muun jäsenvaltion kuin asuinjäsenvaltion lainsäädäntöön perustuva eläke, kun oikeus luontoisetuuksiin on olemassa asuinjäsenvaltiossa (883/2004, art. 24) 24 artikla Oikeutta luontoisetuuksiin ei ole asuinjäsenvaltion lainsäädännön perusteella 1. Henkilö, joka saa eläkettä tai eläkkeitä yhden tai useamman jäsenvaltion lainsäädännön nojalla ja jolla ei ole oikeutta luontoisetuuksiin asuinjäsenvaltionsa lainsäädännön nojalla, saa kuitenkin omalta osaltaan ja perheenjäseniensä osalta tällaiset etuudet siltä osin kuin hänellä olisi ollut niihin oikeus sen jäsenvaltion tai vähintään yhden sellaisen jäsenvaltion lainsäädännön nojalla, joka olisi toimivaltainen hänen eläkkeidensä osalta, jos hän asuisi kyseisessä jäsenvaltiossa. Luontoisetuudet myöntää 2 kohdassa tarkoitetun laitoksen kustannuksella asuinpaikan laitos, ikään kuin asianomainen olisi oikeutettu eläkkeeseen ja luontoisetuuksiin kyseisen jäsenvaltion lainsäädännön nojalla. 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa määritetään luontoisetuuksien kustannuksista vastaava laitos seuraavien sääntöjen mukaisesti: a) jos eläkkeensaajalla on oikeus luontoisetuuksiin vain yhden jäsenvaltion lainsäädännön nojalla, kyseisen jäsenvaltion toimivaltainen laitos vastaa kustannuksista; b) jos eläkkeensaajalla on oikeus luontoisetuuksiin kahden tai useamman jäsenvaltion lainsäädännön nojalla, kustannuksista vastaa sen jäsenvaltion toimivaltainen laitos, jonka lainsäädännön alaisuuteen asianomainen on kuulunut pisimpään; jos tämän säännön soveltamisesta seuraisi, että etuuksien kustannuksista vastaisi useampi laitos, kustannuksista vastaa sitä lainsäädäntöä soveltava laitos, jonka alaisuuteen eläkkeensaaja viimeksi kuului. Useasta valtiosta eläkettä saavan eläkkeensaajan asuinvaltiostaan saamien luontoisetuuksien kustannuksista vastaava valtio määräytyy 24 artiklan 2 kohdan mukaisesti: Jos eläkkeensaajalla on oikeus luontaisetuuksiin vain yhden jäsenvaltion lainsäädännön mukaan, tämän valtion toimivaltainen laitos vastaa niiden kustannuksista. Jos eläkkeensaaja saa eläkettä useamman jäsenvaltion lainsäädännön mukaan, vastaa kustannuksista sen jäsenvaltion toimivaltainen laitos, jossa eläkeläinen on ollut pisimmän ajan vakuutettuna. 69

76 Jos eläkeläinen on ollut vakuutettuna yhtä pitkän ajan useassa jäsenvaltiossa, vastaa kustannuksista sen jäsenvaltion toimivaltainen laitos, jonka lainsäädännön alainen eläkkeensaaja viimeksi oli. Eläkkeenhakijan ja -saajan oikeudet asumisen ja tilapäisen oleskelun aikaisiin kuntoutusetuuksiin (883/04 art ) vastaavat asetuksessa 1408/71 säädettyjä oikeuksia Eläkkeensaajan tai hänen perheenjäsentensä oleskelu muussa jäsenvaltiossa kuin asuinjäsenvaltiossaan - oleskelu toimivaltaisessa jäsenvaltiossa - lupa välttämättömään hoitoon asuinjäsenvaltion ulkopuolella (883/04 art. 25) 25 artikla Yhden tai useamman muun jäsenvaltion kuin asuinjäsenvaltion lainsäädäntöön perustuva eläke, kun oikeus luontoisetuuksiin on olemassa asuinjäsenvaltiossa Jos henkilö, joka saa eläkettä tai eläkkeitä yhden tai useamman jäsenvaltion lainsäädännön nojalla, asuu sellaisessa jäsenvaltiossa, jonka lainsäädännön mukaan oikeus saada luontoisetuuksia ei edellytä vakuutusta tai toimimista palkkatyössä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana, ja jos asianomainen ei saa eläkettä kyseiseltä jäsenvaltiolta, asianomaiselle ja tämän perheenjäsenille myönnettävien luontoisetuuksien kustannuksista vastaa 24 artiklan 2 kohdan mukaisesti määritetty laitos jossakin hänen eläkkeidensä osalta toimivaltaisista jäsenvaltioista siltä osin kuin mainitulla eläkkeensaajalla ja hänen perheenjäsenillään olisi oikeus tällaisiin etuuksiin, jos he asuisivat kyseisessä jäsenvaltiossa. Oikeus lääketieteellisesti välttämättömiin hoitoetuuksiin muussa kuin asuinvaltiossa oleskeltaessa on eläkkeensaajan osalta toimivaltaisen valtion kustannusvastuulla Suomen kustannusvastuulle kuuluvat eläkkeensaajat ovat oikeutettuja etuuksiin Suomen EHICillä (European Health Insurance Card) lukien. Eläkkeensaajan ja perheenjäsenten oikeus kaikkiin hoitoetuuksiin toimivaltaisessa valtiossa tilapäisen oleskelun aikana edellyttää, että toimivaltainen valtio sisältyy perusasetuksen liitteeseen IV. Suomi ei kuulu liitteessä mainittuihin maihin, joten oikeus hoitoetuuksiin tilapäisen oleskelun aikana ei koske niitä eläkkeensaajia joiden toimivaltainen valtio on Suomi. Siten näillä eläkkeensaajilla on oikeus Suomessa oleskellessaan vain lääketieteellisesti välttämättömiin hoitoetuuksiin EHICillä Perheenjäsenen käsite ja ensisijaisuussääntö Perusasetuksessa perheenjäsenellä tarkoitetaan henkilöä, joka määritellään tai tunnustetaan perheenjäseneksi tai katsotaan talouteen kuuluvaksi jäseneksi sen jäsenvaltion lainsäädännössä, jossa asianomainen (perheenjäsen) asuu. (883/04 art. 1 i) 32 artikla Luontoisetuuksia koskevien oikeuksien ensisijaisuus erityissääntö perheenjäsenten oikeudesta etuuksiin asuinjäsenvaltiossa 1. Jäsenvaltion lainsäädäntöön tai tähän lukuun perustuva itsenäinen oikeus luontoisetuuksiin on ensisijainen perheenjäsenille maksettavia etuuksia koskeviin johdettuihin oikeuksiin nähden. Johdettu oikeus luontoisetuuksiin on kuitenkin ensisijainen itsenäisiin oikeuksiin nähden, kun 70

77 itsenäinen oikeus asuinjäsenvaltiossa perustuu suoraan ja yksinomaan siihen, että asianomainen henkilö asuu kyseisessä jäsenvaltiossa. 2. Kun vakuutetun perheenjäsenet asuvat sellaisessa jäsenvaltiossa, jonka lainsäädännön mukaisesti oikeus luontoisetuuksiin ei edellytä vakuutusta tai toimimista palkkatyössä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana, luontoisetuudet myönnetään heidän asuinjäsenvaltionsa toimivaltaisen laitoksen kustannuksella, jos vakuutetun aviopuoliso tai hänen lapsistaan huolehtiva henkilö toimii palkkatyössä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana tässä jäsenvaltiossa tai saa palkkatyöhön tai itsenäiseen ammatinharjoittamiseen perustuvaa eläkettä tästä jäsenvaltiosta. Jäsenvaltion lainsäädäntöön perustuva itsenäinen oikeus luontoisetuuksiin on ensisijainen perheenjäsenille maksettavia etuuksia koskeviin johdettuihin oikeuksiin nähden. Johdettu oikeus luontoisetuuksiin on kuitenkin ensisijainen itsenäisiin oikeuksiin nähden, kun itsenäinen oikeus asuinjäsenvaltiossa perustuu suoraan ja yksinomaan siihen, että asianomainen henkilö asuu kyseisessä jäsenvaltiossa (883/04 art. 32.1) Perheenjäsenten hoitoetuusoikeudet eri tilanteissa Perusasetuksen III osaston 1 luvun luontoisetuuksia koskevien artiklojen osalta perheenjäsenten oikeuksia hoitoetuuksiin on säännelty mm. seuraavissa tilanteissa: Asuminen 883/04 art. 17 ja 987/09 art. 24 (vakuutetut ja perheenjäsenet) Tilapäinen oleskelu toimivaltaisessa valtiossa (rajatyöntekijöiden ja perheenjäsenten erityissäännöt) 883/04 art. 18 vakuutetuilla ja heidän perheenjäsenillään on oikeus kuntoutusetuuksiin myös heidän oleskellessaan toimivaltaisessa valtiossa, joka ei ole heidän asuinvaltionsa Rekisteröitymismenettely luontoisetuuksien saamiseksi 24 artikla Asuminen muussa kuin toimivaltaisessa jäsenvaltiossa 1. Sovellettaessa perusasetuksen 17 artiklaa vakuutetun ja/tai hänen perheenjäsentensä on rekisteröidyttävä asuinpaikan laitokseen. Heidän oikeutensa luontoisetuuksiin asuinjäsenvaltiossa on todistettava toimivaltaisen laitoksen vakuutetun tai asuinpaikan laitoksen pyynnöstä antamalla todistuksella. 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu asiakirja on voimassa, kunnes toimivaltainen laitos ilmoittaa asuinpaikan laitokselle sen peruuttamisesta. Asuinpaikan laitoksen on ilmoitettava toimivaltaiselle laitokselle kaikista 1 kohdan mukaisista rekisteröitymisistä, sekä kaikista muutoksista niihin tai rekisteröinnin peruuttamisesta. 3. Tätä artiklaa sovelletaan perusasetuksen 22, 24, 25 ja 26 artiklassa tarkoitettuihin henkilöihin tarvittavin muutoksin. Sovellettaessa perusasetuksen 17 artiklaa vakuutetun ja/tai hänen perheenjäsentensä on rekisteröidyttävä asuinpaikan laitokseen. Heidän oikeutensa luontoisetuuksiin asuinjäsenvaltiossa 71

78 on todistettava toimivaltaisen laitoksen vakuutetun tai asuinpaikan laitoksen pyynnöstä antamalla todistuksella (987/2009 art. 24.). Rekisteröitymiseen käytettävä asiakirja on voimassa, kunnes toimivaltainen laitos ilmoittaa asuinpaikan laitokselle sen peruuttamisesta. Asuinpaikan laitoksen on ilmoitettava toimivaltaiselle laitokselle kaikista rekisteröitymisistä, sekä kaikista muutoksista niihin tai rekisteröinnin peruuttamisesta. Perheenjäseniä koskeva poikkeus (883/04 art. 18.2), perusasetuksen liite III rajoittaa perheenjäsenten oikeuksia jos toimivaltainen valtio on mainittu liitteessä. Suomi on mainittu liitteessä III, joten Suomessa työskentelevän rajatyöntekijän perheenjäsenet ovat oikeutettuja Suomessa oleskellessaan vain lääketieteellisesti välttämättömäksi tuleviin hoitoetuuksiin Laitosten väliset korvaukset 62 artikla Periaatteet 1. Sovellettaessa perusasetuksen 35 artiklaa ja 41 artiklaa toimivaltainen laitos korvaa etuudet antaneelle laitokselle luontoisetuuksista aiheutuneiden kustannusten todellisen määrän, jonka etuudet antaneen laitoksen tilit osoittavat, paitsi sovellettaessa täytäntöönpanoasetuksen 63 artiklaa. 2. Jos 1 kohdassa tarkoitettu etuuksista aiheutuneiden todellisten kustannusten määrä ei kokonaan tai osittain käy ilmi etuudet antaneen laitoksen tileistä, palautettava määrä määritetään kiinteämääräisen summan perusteella laskemalla se kaikesta asianmukaisesta tiedosta, joka on saatu käytettävissä olevista lähteistä. Hallintotoimikunta arvioi perusteet, joita käytetään kertasuorituksen laskemisessa, ja vahvistaa sen määrän. 3. Korvauksessa ei voida ottaa huomioon korkeampia tasoja kuin ne, joita sovelletaan sellaisille vakuutetuille annettuihin luontoisetuuksiin, jotka ovat 1 kohdassa tarkoitetut etuudet antaneen laitoksen soveltaman lainsäädännön alaisia. Jäsenvaltion laitoksen toisen jäsenvaltion laitoksen puolesta suorittamat kuntoutusetuudet korvataan pääsääntöisesti todellisten kustannusten mukaisesti. Jos todelliset kustannukset eivät käy ilmi, korvataan kiinteämääräisten kustannusten perusteella (987/09 art. 62.2). Koska kuntoutuksessa ei ole määritelty kiinteitä korvauksia, tulee korvaukset määritellä kohtuulliseksi katsottavan hintatason mukaan. 66 artikla Laitosten välisiä korvauksia koskeva menettely 1. Asianomaisten jäsenvaltioiden väliset korvaukset suoritetaan mahdollisimman nopeasti. Jokaisen asianomaisen laitoksen on korvattava saatavat ennen tässä jaksossa mainittuja määräaikoja heti kun se on sille mahdollista. Tiettyä saatavaa koskeva riita ei saa estää muiden saatavien korvaamista. 2. Perusasetuksen 35 ja 41 artiklassa säädetyt korvaukset jäsenvaltioiden laitosten välillä suoritetaan yhteyselimen välityksellä. Perusasetuksen 35 artiklan mukaisista korvauksista voi huolehtia eri yhteyselin kuin 41 artiklan mukaisista korvauksista. Jäsenvaltioiden välillä korvaukset suoritetaan mahdollisimman nopeasti. Saatavaa koskeva riita ei saa estää muiden saatavien suorittamista toiselle jäsenvaltiolle. 72

79 67 artikla Saatavien esittämistä ja maksamista koskevat määräajat 1. Todellisiin kustannuksiin perustuvat saatavat on esitettävä velallisjäsenvaltion yhteyselimelle 12 kuukauden kuluessa sen kalenterivuosipuoliskon päättymisestä, jona nämä saatavat on merkitty velkojalaitoksen kirjanpitoon. 2. Kiinteisiin määriin perustuvat saatavat kalenterivuoden osalta on esitettävä velallisjäsenvaltion yhteyselimelle 12 kuukauden kuluessa sen kuukauden jälkeen, jona kyseistä vuotta koskevat keskimääräiset kustannukset on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Täytäntöönpanoasetuksen 64 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut luettelot on esitettävä viitevuotta seuraavan vuoden loppuun mennessä. 3. Täytäntöönpanoasetuksen 6 artiklan 5 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetty määräaika alkaa kulua vasta, kun toimivaltainen laitos on määritetty. 4. Edellä 1 ja 2 kohdassa mainittujen määräaikojen jälkeen esitettyjä saatavia ei oteta huomioon. 5. Velallislaitoksen on maksettava saatavat täytäntöönpanoasetuksen 66 artiklassa tarkoitetulle velkojajäsenvaltion yhteyselimelle 18 kuukauden kuluessa sen kuukauden päättymisestä, jona saatavat esitettiin velallisjäsenvaltion yhteyselimelle. Tätä ei sovelleta saataviin, jotka velallislaitos on tuon ajan kuluessa hylännyt pätevästä syystä. 6. Saatavaa koskeva riita on ratkaistava viimeistään 36 kuukauden kuluessa sen kuukauden jälkeen, jona saatava on esitetty. 7. Tilintarkastuslautakunta helpottaa tilien lopullista selvittämistä tapauksissa, joissa sopuun ei päästä 6 kohdassa säädetyssä ajassa, ja se antaa jommankumman osapuolen esittämästä perustellusta pyynnöstä lausuntonsa riita-asiassa kuuden kuukauden kuluessa sen kuukauden jälkeen, jona asia osoitettiin sille. Lähtökohtaisesti korvaukset tulee maksaa heti kun se on mahdollista, kuitenkin viimeistään ennen art. 67 säädettyjen määräaikojen umpeutumista Kustannuksista vastaaminen Perheenjäsenen/jälkeen elävän oikeus syntyy, jos rajatyöntekijän entinen työskentelyvaltio ei ole mainittu 883/04 liitteessä III. Suomi on mainittu liitteessä III, joten ei koske tilanteita jossa Suomi on rajatyöntekijän entinen työskentelyvaltio. Kustannuksista vastaaminen Kuntoutusetuuksien myöntämisestä syntyvistä kustannuksista vastaa kaikissa tapauksissa laitos, joka vastaa eläkkeensaajalle tai tämän jälkeen eläville asuinvaltiossa myönnettyjen kuntoutusetuuksien kustannuksista. Entisellä rajatyöntekijällä ja perheenjäsenellä on velvollisuus toimittaa oleskelupaikan laitokselle toimivaltaisen laitoksen antama asiakirja, jos entinen työskentelyvaltio ei ole enää toimivaltainen valtio ja rajatyöntekijä tai hänen perheenjäsenensä matkustaa tähän valtioon saadakseen hoitoetuuksia perusasetuksen art. 28 nojalla (987/09 art. 29). 73

80 Kuntoutus ulkomailla (KKRL 16 ) Kela korvaa tietyissä tapauksissa ulkomailla annettavaa kuntoutusta. Siitä säädetään Kelan kuntoutuslain 16 :ssä. (KKRL 566/ ) Maa, jossa kuntoutusta annetaan Kuntoutusta korvataan eri tavalla sen perusteella, onko kuntoutusta annettu toisessa EU:n jäsenvaltiossa tai EY-lainsäädäntöä soveltavassa valtiossa (EU/EY-valtio) tai valtiossa, jonka kanssa Suomella ei ole asiaa koskevaa sosiaaliturvasopimusta. Kelan kuntoutuslain mukaan korvausta voi saada ammatillisesta kuntoutuksesta ja vaativasta lääkinnällisestä kuntoutuksesta, mutta ei kuntoutuspsykoterapiasta eikä harkinnanvaraisesta kuntoutuksesta. Yleisten kuntoutuksen järjestämisedellytysten tulee täyttyä myös ulkomailla oleskelun ajan Toinen EU/EY-valtio Kuntoutujalla on oikeus saada korvaus toisessa EU/EY-valtiossa annetusta kuntoutuksesta, jos ulkomailla annettu kuntoutus vastaa Kelan kuntoutuslaissa määriteltyjä kuntoutuksen sisällölle ja laajuudelle asetettuja edellytyksiä kuntoutus olisi Suomessa annettuna kuulunut Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin, kuntoutusta annetaan sellaisella kielellä, jolla saadut ohjeet kuntoutuja hallitsee, jolloin kuntoutusta voidaan pitää tarkoituksenmukaisena ja soveltuvana, ja kuntoutus perustuu Kelan kuntoutuslain 45 :ssä tarkoitettuun kuntoutuspäätökseen. vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus perustuu Suomessa julkisen terveydenhuollon yksikössä tai vastaavassa ulkomaisessa hoitoyksikössä laadittuun kuntoutussuunnitelmaan. EY-lainsäädäntöä soveltavia valtioita ovat ETA-maat Islanti, Liechtenstein, Norja sekä lisäksi Sveitsi Muu valtio Kuntoutujalle voidaan korvata myös muualla kuin toisessa jäsenvaltiossa annettu ammatillinen kuntoutus tai vaikeavammaisten avohoidossa toteutettu lääkinnällinen kuntoutus. Tämä edellyttää edellä lueteltujen kriteerien lisäksi, että vastaavaa kuntoutusta ei ole ollut saatavilla Suomessa tai sen korvaamiseen on muu erityinen syy. Korvausta ei makseta Kelan kuntoutuslain nojalla esimerkiksi silloin, kun kuntoutuja on oikeutettu ammatilliseen kuntoutukseen ja hän hakeutuu ulkomaille opiskelemaan, jos tarpeenmukaista ammatillista kuntoutusta on tarjolla Suomessa Kuntoutuksen hakeminen Kuntoutuja voi hakea ulkomailla annettavaa kuntoutusta lähtökohtaisesti samalla tavoin kuin hän hakisi kuntoutusta Suomessa. Poikkeuksena menettelyssä on se, että kuntoutujan on 74

81 esitettävä selvitys ulkomailla annettavasta kuntoutuksesta (sisältö, kuntoutuksen toteuttaja), jos kysymyksessä ei ole Kelan palveluntuottaja (toistaiseksi Kelalla ei ole ulkomaisia palveluntuottajia). Jos kuntoutujalla on jo voimassa oleva kuntoutuspäätös Suomessa sijaitsevalle palveluntuottajalle, hän voi hakeutua myös sen perusteella toiseen EU/EY-valtioon järjestämisvelvollisuuteen kuuluvaan ammatilliseen kuntoutukseen. Kelan kuntoutuspäätöksen voi hakea myös jälkikäteen. Tällöin vaaditaan samat selvitykset kuntoutuksen sisällöstä kuin etukäteen haettaessakin. Ulkomaille hakeutumiseen ei siis tarvita erillistä ennakkolupaa. Halutessaan kuntoutuja voi pyytää Kelalta etukäteen tiedon siitä, onko ulkomailla annettava kuntoutus Kelan kuntoutuslain perusteella korvattavaa. Tällainen tieto on kuitenkin vasta Kelan epävirallinen kannanotto kuntoutuksen korvattavuudesta. Varsinainen valituskelpoinen päätös annetaan vain kuntoutujan hakemuksesta. Pääsääntöisesti kuntoutusta korvataan aikaisintaan sen kuukauden alusta, jona hakemus jätettiin Kelalle, jollei sen korvaamiseen edeltävältä ajalta ole erityistä syytä. Ulkomailla oleskelu voi olla tällainen erityinen syy. Kuntoutusta ei kuitenkaan korvata pitemmältä ajalta kuin 6 kuukauden ajalta ennen sen hakemista, joten ulkomailla annettavasta kuntoutuksesta on haettava korvausta 6 kuukauden kuluessa palvelun antamisesta tai maksun suorittamisesta. Kelan kuntoutuslain mukaisesta kuntoutusetuudesta päätettäessä otetaan huomioon samaa etuutta tai Kelan kuntoutuslain mukaan huomioon otettavaa muuta etuutta vastaava ulkomailta järjestettävä kuntoutus tai muu etuus. Sovellettava lainkohta (KKRL 566/ ja 41 ) Kustannusten korvaaminen Ulkomailla annetusta kuntoutuksesta aiheutuneet kustannukset korvataan enintään siihen määrään asti, joka olisi korvattu, jos kuntoutusta olisi annettu Kelan kuntoutuslain mukaisesti Suomessa. Jos henkilö on saanut ulkomailta korvausta samoista kuntoutuksen kustannuksista, joista hän hakee Kelan kuntoutuslain mukaista korvausta, hänelle maksetaan korvausta vain siltä osin kuin sen määrä ylittää ulkomailta maksetun korvauksen. Kelalta voi pyytää ennakkoon tiedon siitä, mihin määrään asti ulkomailla annettavaa kuntoutusta korvataan eli sen määrän, jonka kuntoutuksen järjestäminen Suomessa olisi maksanut. Jos kuntoutujalla on kuntoutuspäätös tietylle palveluntuottajalle, niin Kelan tälle palveluntuottajalle sopima palvelun hinta on se enimmäismäärä, joka lain mukaan korvataan. Jos kuntoutujalla ei ole kuntoutuspäätöstä tietylle palveluntuottajalle, niin korvattavat kustannukset arvioidaan sen perusteella, kuinka paljon ulkomailla annettua kuntoutusta vastaavasta kuntoutuspalvelusta on Kelan viimeisimpien tilastotietojen perusteella keskimäärin maksettu korvauksia. Sovellettavat lainkohdat (KKRL 566/ ja 16 ) Matkakustannukset Matkakustannusten korvaamisessa noudatetaan sairausvakuutuslain 4 luvun säännöksiä. Ulkomailla ja ulkomaille tehdyn matkan aiheuttamia kustannuksia ei korvata. Sovellettavat lainkohdat (KKRL 566/ ) ja (SVL 1224/ luku 1 3 mom.) 75

82 Ammatillinen kuntoutus Pohjoismaissa Pohjoismainen sosiaaliturvasopimus velvoittaa Pohjoismaita tekemään yhteistyötä rajat ylittävässä ammatillisessa kuntoutuksessa. Pohjoismaat ovat tehneet kahdenvälisiä hallinnollisia sopimuksia kuntoutuksen järjestämisestä ja käytännön toimintatavoista tilanteissa, joissa henkilö työskentelee toisessa Pohjoismaassa ja asuu toisessa. Sopimusten tarkoituksena on helpottaa kuntoutusasioiden hoitamista, kun henkilöt ovat käyttäneet oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen. Kuntoutuksen hakijan voi olla vaikeaa täyttää kuntoutuksen aikaisen rahaetuuden (esim. kuntoutusrahan) ja kuntoutustoimenpiteiden saamisedellytyksiä, jos sekä työskentelymaa että asuinmaa soveltavat tiukasti kansallista lainsäädäntöään. Näin ollen Pohjoismaat ovat tehneet kahdenvälisiä sopimuksia, jotta oikeus kuntoutuksen aikaiseen rahaetuuteen ja kuntoutustoimenpiteisiin toteutuisivat tarkoituksenmukaisella tavalla. Kahdenvälisiä kuntoutussopimuksia sovelletaan tilanteissa, joissa: henkilö työskentelee yhdessä Pohjoismaassa henkilö asuu jossakin muussa Pohjoismaassa kuin työskentelymaassa kuntoutuksen toimenpiteet tapahtuvat asuinmaassa rahaetuus maksetaan työskentelymaasta. Pohjoismaiset kuntoutussopimukset perustuvat EU-asetuksiin 883/2004 ja 987/2009 ja pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen rajat ylittäviä kuntoutusasioita koskeviin kohtiin. Lue lisää: Pohjoismainen yhteistyömenettely ammatillisessa kuntoutuksessa Kahdenväliset hallinnolliset sopimukset (linkki tulossa) 1.7. Hakeminen Ammatillista kuntoutusta haetaan kirjallisesti kuntoutushakemuslomakkeella KU101. Ammatillisena kuntoutuksena myönnettäviä apuvälineitä haetaan lomakkeella KU 103. Elinkeinotukea haetaan kuntoutushakemuslomakkeella KU101, johon liitetään liitelomake KU105. Kun työkyvyttömyyseläkeasian yhteydessä selvitetään oikeutta Kelan järjestämään kuntoutukseen, voi ammatillista kuntoutusselvitystä hakea poikkeuksellisesti suullisesti. Työkyvyttömyyseläkeratkaisija täyttää asiakkaan suostumuksella kuntoutushakemuslomakkeen siltä osin, kun tietoja ei ole saatu työkyvyttömyyseläkehakemuksesta, ja kirjaa suostumuksen hakemukseen. Tarvittaessa kuntoutushakemus voidaan pyytää kirjallisena. Esimerkiksi, jos asiakas ei anna suostumusta siihen, että työkyvyttömyyseläkehakemus lähetään tiedoksi palveluntuottajalle, voi olla tarpeen pyytää kirjallinen kuntoutushakemus. Hakemukseen liitetään ajantasainen, kuitenkin enintään vuoden vanha B-lääkärinlausunto tai vastaavat tiedot sisältävä muu lääketieteellinen selvitys. Lausunnossa tulee olla suositus kuntoutuksesta perusteluineen, selvitys sairauden tai vamman nykytilasta ja kuntoutustarpeesta sekä kuntoutuksen tavoitteista. Alkuperäisen lääkärinlausunnon lisäksi voidaan hyväksyä lääkärinlausuntokopio, ellei ole aihetta epäillä sen alkuperäisyyttä. Myös sähköisenä liitteenä toimitettu lääkärinlausunto voidaan hyväksyä. 76

83 Hakijoina voivat olla kuntoutuja, holhoustoimesta annetussa laissa (442/1999) tarkoitettu edunvalvoja, lähiomainen tai muu kuntoutujasta pääasiallisesti huolehtiva henkilö. Hakemista koskevat kirjepohjat ovat KUH04 KUH22. Sähköinen hakeminen ei ole toistaiseksi mahdollista kuntoutuksessa. Katso lisätietoja Tyk-kuntoutuksen hakeminen, Koulutuksen hakeminen, Apuvälineen hakeminen, Elinkeinotuen hakeminen ja Ammatillisten kuntoutuskurssien hakeminen Vireilletulo Etuusasia tulee vireille sinä päivänä, kun kirjallinen hakemus tai muu vireilletuloasiakirja (esim. lääkärintodistus, ilmoitus työnantajan maksamasta palkasta, ks. ko.etuusohje) saapuu Kelaan tai muuhun toimivaltaiseen pisteeseen, esim. yhteispalvelupisteeseen tai työeläkelaitokseen. Kun hakemus tai muu asiakirja otetaan vastaan, se skannataan OIWAan. Hakemuksen saapumisajasta tulee jäädä Kelaan todisteellinen tieto, koska se voi vaikuttaa oikeuteen saada etuutta. Jos asiakirjan saapumisaika on epäselvä, asia tulkitaan asiakkaan eduksi (esimerkiksi aamulla postilaatikossa olevat asiakirjat voidaan tulkita edellisenä päivänä saapuneiksi). Hakemuksella postitse tai henkilökohtaisesti toimitettuna Pääsääntöisesti etuuksia on haettava hakemuslomakkeilla ja hakemukset on allekirjoitettava. Jos hakemusta ei ole laadittu hakemuslomakkeelle, asia rekisteröidään vireille ja hakijaa pyydetään täyttämään hakemuslomake.jos hakemus saapuu allekirjoittamattomana esimerkiksi postitse, siihen ei kuitenkaan tarvitse pyytää allekirjoitusta, ellei ole syytä epäillä hakemuksen alkuperäisyyttä tai eheyttä eikä esimerkiksi sitä, että hakemus olisi asiakkaan tahdon vastainen. Asia tulee vireille myös puutteellisella hakemuksella. Puutteellista hakemusta ei palauteta asiakkaalle, vaan asiakasta pyydetään täydentämään sitä. Asiakkaalla on oikeus pyynnöstä saada todistus asiakirjan vastaanottamisesta. Sähköisen asiointipalvelun kautta Asiakas voi saattaa asian vireille myös sähköisellä hakemuksella osassa etuuksista käyttämällä Kelan sähköisiä asiointipalveluja. Hänen on tällöin tunnistauduttava joko pankkien verkkotunnusten tai sähköisen henkilökortin avulla. Sähköisen asioinnin palvelujen kautta jätetyistä hakemuksista lähtee automaattinen vastaanottokuittaus lähettäjälle. Tutustu verkkoasiointiin Kelassa (Kelanetti > Asiakaspalvelu > Palveluneuvojalle > Verkkoasioinnin linkit > Verkkoasiointi Kelassa). Sähköpostitse tai faksilla Asia voi tulla vireille myös sähköpostilla tai faksilla. Vireilletulotiedoista tulee käydä ilmi mitä asia koskee sekä lähettäjän nimi ja yhteystiedot. Sähköpostiviesti, josta ilmenee kaikki etuuden hakemiseen liittyvät olennaiset tiedot, voidaan tulkita vireillepanoasiakirjaksi. Etuusasia tulee vireille sähköpostiviestin perusteella viestin saapumispäivänä, mutta asiakasta pyydetään toimittamaan alkuperäinen hakemuslomake myöhemmin. Viestin saapumisesta Kelaan tulee ilmoittaa välittömästi lähettäjälle. Sen voi tehdä 77

84 Suullisesti sähköpostilla. Tämä ei ole kannanotto asian käsittelyn edellytyksiin, vaan ainoastaan ilmoitus viestin saapumisesta. Faksina toimitettu hakemus tulee vireille faksin saapumispäivänä. Faksatussa hakemuksessa oleva allekirjoitus on riittävä, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä ole syytä epäillä asiakirjan alkuperäisyyttä ja säilymistä muuttumattomana. Tällöin alkuperäistä hakemuslomaketta ei tarvitse toimittaa myöhemmin. Tietyissä tilanteissa asia voi tulla vireille myös asiakkaan suullisen hakemuksen (katso ko. etuusohje) tai ilmoituksen perusteella (esimerkiksi etuuden lakkautus tai päätöksen oikaisu asiakkaan eduksi). Suullisesti saadut tiedot on aina dokumentoitava OIWAn yhteydenottoon. Luo tarvittaessa toimeksiantotyö ja liitä yhteydenotto siihen. Lue lisää hakemuksen vireille tulosta (Menettelyohjeet > Hallintolain soveltaminen etuusasioissa > Vireilletulo ja asian käsittely) sähköisestä asioinnista (Menettelyohjeet > Etuuksien ratkaisutyö > Sähköinen asiointi) Lähettäjän vastuu Lähettäjä vastaa asiakirjan perillemenosta oikeaan osoitteeseen oikeassa ajassa. Asiakkaalla on ensisijainen velvollisuus selvittää, minkä viranomaisen tehtäviin asiakirjan käsittely kuuluu. Asiakas vastaa myös siitä, että asiakirja tulee perille toimivaltaiseen viranomaiseen ennen määräajan päättymistä. Esimerkiksi postinkulun viivästyminen ei poista lähettäjän vastuuta. Jos Kelan sähköpostipalvelin tai sähköinen asiointipalvelu ei ole ollut toiminnassa teknisen vian vuoksi eikä tämän vuoksi ole tietoa sähköisen viestin saapumisajankohdasta, viestin tai hakemuksen katsotaan saapuneen sinä ajankohtana, jona se on lähetetty. Tästä ajankohdasta on kuitenkin oltava luotettava selvitys Asiakirjan siirto Jos Kelaan on saapunut toiselle viranomaiselle tai laitokselle kuuluva asiakirja tee hakemukseen tai asiakirjaan saapumismerkintä siirrä asiakirja oikealle, toimivaltaiselle viranomaiselle tai muulle taholle, esimerkiksi kunnan viranomaiselle, toiselle eläkelaitokselle tai verotoimistoon. Sinun ei tarvitse tehdä erillistä päätöstä asian tutkimatta jättämisestä tee hyvän hallintotavan mukaisesti asiakirjaan merkintä asian siirtämisestä ilmoita asian siirrosta asiakkaalle, jotta hän tietää, missä asia on käsiteltävänä. Asiassa on toimittava viivytyksettä, koska määräajat lasketaan siitä, kun oikea viranomainen on saanut asiakirjan. Jos toimivaltaista viranomaista ei pystytä selvittämään eikä asian tutkiminen kuulu Kelan toimivaltaan, ota yhteys asiakkaaseen. Myös Kelassa asiakirja on siirrettävä viivytyksettä oikeaan käsittely-yksikköön. 78

85 Kuka voi hakea etuutta? Tässä ohjeessa on kerrottu yleiset säännöt siitä, kuka voi hakea etuutta missäkin tilanteessa. Tämän lisäksi on olemassa etuuskohtaisia säännöksiä, jotka voivat joko poiketa näistä yleisistä ohjeista tai täydentää niitä. Etuuksien osalta katso myös kohta Maksaminen Henkilö itse Täysivaltainen henkilö hakee etuutta yleensä itse. Täysivaltaisia ovat 18 vuotta täyttäneet henkilöt, ellei holhousviranomainen ole rajoittanut heidän oikeustoimikelpoisuuttaan tai julistanut heitä vajaavaltaisiksi. Täysivaltainen henkilö voi myös valtuuttaa toisen henkilön eli asiamiehen hakemaan etuutta puolestaan. Henkilö voi itse hakea etuutta, vaikka hänelle olisi määrätty edunvalvoja. Edellytyksenä on tällöin, ettei holhousviranomainen ole rajoittanut hänen toimintakelpoisuuttaan (tai on rajoittanut muutoin, mutta rajoituksen ei voida katsoa koskevan etuusasioiden hoitoa). Lue lisää toimintakelpoisuuden rajoittamisesta (Edunvalvonta > Mitä tarkoittaa toimintakelpoisuuden rajoittaminen?) Vajaavaltaisia ovat alle 18-vuotiaat tai henkilöt, jotka tuomioistuin on julistanut vajaavaltaiseksi. Vajaavaltaiseksi julistettu henkilö ei voi itse hakea etuutta, vaan sitä hakee hänen puolestaan hänen edunvalvojansa. Kuitenkin vajaavaltaiseksi julistettu voi itse päättää henkilöään koskevista asioista (ei kuitenkaan taloudellisista asioista), jos hän kykenee ymmärtämään asian merkityksen. Esimerkiksi Kelan pyyntö lääkärin lisätutkimuksiin on tällainen vajaavaltaisen henkilöä koskeva asia. Lue lisää vajaavaltaiseksi julistamisesta (Edunvalvonta > Mitä tarkoittaa vajaavaltaiseksi julistaminen?) Alaikäisen edunvalvojina ovat yleensä hänen huoltajansa. Yleensä alaikäisen puolesta etuuksia hakee hänen edunvalvojansa. 15 vuotta täyttäneellä alaikäisellä on oikeus myös itse hakea etuutta. Alaikäisen hakijan osalta katso myös mahdolliset etuuskohtaiset menettelyt. Jos henkilö, jolla edellä kerrotun mukaisesti ei itsellään ole oikeutta hakea etuutta, on itse jättänyt etuushakemuksen, ota yhteyttä henkilön edunvalvojaan tai huoltajaan Edunvalvoja Edunvalvojalla on oikeus hakea etuutta, jos holhousviranomainen on määrännyt edunvalvojan hoitamaan henkilön taloudellisia asioita (kuten etuusasioita) tai varallisuutta. Henkilöä, jonka puolesta edunvalvoja toimii, kutsutaan päämieheksi. Jos päämiehen oikeustoimikelpoisuutta ei ole rajoitettu, voi hakemuksen tehdä ja allekirjoittaa joko päämies itse tai edunvalvoja. Jos päämiehen oikeustoimikelpoisuutta on rajoitettu siten, ettei hän voi hoitaa taloudellisia asioitaan tai hänet on julistettu vajaavaltaiseksi, hakemuksen voi tehdä ja allekirjoittaa ainoastaan edunvalvoja. Henkilötietojen kyselyllä HEKY/Henkilötiedot/Perhetiedot saat tiedon: onko henkilölle määrätty edunvalvoja edunvalvojan nimestä ja tunnistetiedoista henkilön toimintakelpoisuuden rajoittamisesta onko henkilö julistettu vajaavaltaiseksi 79

86 Selvitä aina myös edunvalvontamääräyksen sisältö (esimerkiksi toimintakelpoisuuden rajoituksen osalta). Vajaavaltaiseksi julistetun osalta edunvalvontamääräyksen sisältöä ei tarvitse selvittää, vaan tieto vajaavaltaiseksi julistamisesta riittää. Tiedot henkilölle määrätystä edunvalvojasta ja edunvalvontamääräyksen sisällöstä voit tarkistaa kyselyllä Maistraatin holhousasioiden rekisteriin. Kyselyä pääset käyttämään Ratkaisutyön etuuskohtaisilta sivuilta kohdasta Työvälineet (Holhousasioiden rekisteri). Tee kysely antamalla etuudensaajan henkilötunnus. Kyselyä varten tulee anoa käyttöoikeudet Tahdin Käyttövaltuuksienhallintajärjestelmästä (KVH) / Etuuskyselyt / Holhousrekisterin kyselijä. Huomaa, että voimassa oleva edunvalvontamääräys on voitu toimittaa Kelaan myös jo muun hakemuksen yhteydessä, jolloin määräys löytyy OIWAsta asiakkaan asiakirjoista. Tieto siitä, että henkilöllä on edunvalvoja, näkyy OIWAn asiakkaan Kooste-näytön ylälaidasta. Lue lisää edunvalvojasta Kela asioiden hoitaminen toisen puolesta Edunvalvontavaltuutettu Edunvalvontavaltuutettu voi hakea etuutta päämiehensä puolesta, jos edunvalvontavaltuutus on asianmukaisesti vahvistettu ja rekisteröity sekä kattaa etuusasioiden hoidon. Edunvalvontavaltuutus merkitään holhousasioiden rekisteriin. Tiedon voimassa olevasta edunvalvontavaltuutuksesta saat henkilötietojen kyselyllä HEKY/Henkilötiedot/Perhetiedot tai kyselyllä Väestörekisterikeskuksen holhousasioiden rekisteriin. Selvitä aina myös edunvalvontavaltuutuksen sisältö. Jos valtuutusta ei ole liitetty hakemukseen tai sitä ei ole toimitettu aiemmin Kelaan valtuutuksen tarkempi sisältö tulee tarkistaa edunvalvontavaltuutetulta tai maistraatista ja dokumentoida OIWAan. Lue lisää edunvalvontavaltuutuksesta Kela asioiden hoitaminen toisen puolesta Asiamies eli valtuutettu Etuutta voi hakea myös asiamies eli valtuutettu. Asiamiehen on esitettävä valtakirja tai muulla luotettavalla tavalla osoitettava olevansa oikeutettu edustamaan valtuuttajaa. Julkinen oikeusavustaja ja Suomen Asianajajaliittoon kuuluva asianajaja eivät tarvitse valtakirjaa, ellei ole syytä epäillä valtuutuksen todenperäisyyttä. Asianajaja nimikettä saa käyttää vain Suomen Asianajajaliiton jäsen. Valtuuttajan on kuitenkin asioitava henkilökohtaisesti, jos se on tarpeen asian selvittämiseksi. Huomaa, että salassa pidettävien tietojen (esimerkiksi asiakkaan etuus- ja terveydentilaa koskevien tietojen) luovuttaminen edellyttää aina yksilöityä valtakirjaa. Lue lisää valtuutuksesta ja valtakirjatyypeistä 80

87 Lähiomainen tai muu henkilö Eräitä etuuksia voi hakea myös lähiomainen tai muu henkilö, joka on pääasiallisesti huolehtinut hakijasta. Tämä koskee vain tilanteita, joissa henkilö ei sairauden, vanhuudenheikkouden tai muun sellaisen syyn takia pysty itse hakemaan eläkettä tai muutoin huolehtimaan etuutta koskevista eduistaan ja oikeuksistaan eikä hänellä ole edunvalvojaa (KEL 568/ mom.). Tällaisen henkilön ei tarvitse esittää valtakirjaa, vaan hänen esiintymisensä perustuu Kelan hyväksyntään. Lähiomaisen tai muun henkilön hyväksyminen henkilön Kela-asioiden hoitajaksi on Kelan harkinnassa. Epäselvissä tilanteissa voi pyytää omaista tai muuta henkilöä esittämään valtakirjan. Vastaava säännös sisältyy vammaisetuuksista annettuun lakiin (570/ mom.) lakiin kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista (566/ luku 42 ) lakiin eläkkeensaajan asumistuesta (EAL 571/ luku 20 2 mom.) sairausvakuutuslakiin (SVL 1224/ luku 2 3 mom.). vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta annettuun lakiin (133/ mom.) Kunta Jos lapsi on otettu kunnan sosiaalihuollon toimielimen huostaan, sillä on oikeus hakea lapselle kuuluvaa etuutta Hakuaika kuntoutusetuuksissa Kuntoutusta järjestetään ja korvataan aikaisintaan sen kalenterikuukauden alusta lukien, jona kuntoutushakemus jätettiin Kelalle. Kuntoutus voidaan erityisestä syystä myöntää takautuvasti, kuitenkin enintään kuuden kuukauden ajalta, ennen sen hakemista. Erityisenä syynä voidaan pitää esimerkiksi kuntoutujan vaativaa sairautta, joka on estänyt kuntoutuksen hakemisen ajoissa. Sovellettava lainkohta (KKRL 566/ ) Palveluntuottajan valinta Asiakkaalle tehdään kuntoutuspäätös kuntoutuslaitoksessa tai muussa kuntoutusyksikössä toteutettavaan ammatilliseen kuntoutukseen Kelan tekemän hankinnan perusteella hyväksytylle palveluntuottajalle. Palveluntuottajan valinnassa tulee ottaa huomioon, että palvelu voidaan toteuttaa tarkoituksenmukaisella tavalla. Lähtökohtana on, että palveluntuottaja ei asiakkaan näkökulmasta katsottuna voi sijaita kohtuuttoman kaukana tai hankalien liikenneyhteyksien päässä. 81

88 Asiakkaan valinta Osassa ammatillisen kuntoutuksen palvelulinjoja noudatetaan palvelujen hankinnan puitejärjestelyssä käytäntöä, jossa asiakas valitsee itse palveluntuottajan. Ne palvelut, joissa asiakas valitsee itse palveluntuottajan, ovat ammatillinen kuntoutusselvitys työkokeilu työhönvalmennus sekä mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus. Asiakkaalla on oikeus valita Palveluntuottaja Kelan hyväksymistä palveluntuottajista. Alueellisesti tehdyissä hankinnoissa asiakas voi valita palveluntuottajan kyseisen alueen palveluntuottajista ja valtakunnallisesti hankituissa palveluissa koko Suomen alueelta. Asiakkaan valintaa koskevista palveluista hankitaan valtakunnallisesti vain ruotsinkieliset palvelulinjat sekä kuulovammaisten ja näkövammaisten palvelulinja. Asiakas valitsee palveluntuottajan ennen kuntoutuspäätöksen tekemistä. Jos mahdollisia palveluntuottajia on kuitenkin vain yksi, voidaan päätös tehdä ilman palveluntuottajan valintamenettelyä. Päätöksen tekeminen ja sen toimeenpano tapahtuu tämän jälkeen Kelan normaalin käytännön mukaisesti. Jos asiakas tarvitsee majoituksen kuntoutusjakson ajalle, tulee ratkaisua tehtäessä tarkistaa, että asiakkaan valitsemalla palveluntuottajalla on mahdollisuus tarjota majoituspalvelu. Asiakas tai hänen edustajansa tekee valinnan käytettävissä olevien tietojen perusteella. Valintaan liittyvää tietoa asiakas saa Kelan internet-sivuilta Kuntoutuksen palveluntuottajien haku-palvelusta sekä tarvittaessa lisätietoa palveluntuottajien omilta internetsivuilta. Asiakas tarvitsee Kelan etuuskäsittelijän apua, kun hän hakee ammatillista kuntoutusta eikä hänellä ole tietoa tarvitsemansa kuntoutuspalvelun palveluntuottajista omassa asuinpiirissään. Etuuskäsittelijä ohjaa ja neuvoo asiakasta valintaan liittyvissä kysymyksissä, mutta ei koskaan valitse palveluntuottajaa asiakkaan puolesta ilman tämän valtuutusta. Kuntoutujan ohjauksessa ja kuntoutuspäätöstä tehtäessä on tarkistettava, että suunnitellulla palveluntuottajalla on sopimus kuntoutujan tarvitsemasta ruotsinkielisestä tai suomenkielisestä palvelusta. Asiakas merkitsee valitsemansa kuntoutuspalvelun tuottajan kuntoutushakemukseen, jos se on tiedossa hakemusta jätettäessä. Jos asiakas valitsee palveluntuottajan kuntoutushakemuksen jättämisen jälkeen tai valtuuttaa Kelan toimihenkilön tekemään valinnan, kirjataan tieto OIWA:ssa ko. työn kommenttiin. Kuntoutuksen palveluntuottajien haku-palvelu on myös terveydenhuollon käytettävissä. Asiakas voi tarvittaessa keskustella hoitavan tahon kanssa hänelle suositellun ammatillisen kuntoutuksen palveluntuottajan valintaan liittyvistä kysymyksistä Tiedonantovelvollisuus etuutta haettaessa Asiakkaan on haettava kuntoutusetuutta kirjallisesti Kelalta. Hänen on esitettävä Kelalle selvitys kuntoutuslain mukaista etuutta koskevan hakemuksen ratkaisuun, kuntoutuksen sisältöön ja etuuden määrään vaikuttavista seikoista sekä annettava muut etuuksien maksamista varten tarpeelliset tiedot. Sovellettava lainkohta (KKRL 566/ mom.) Mikäli asiakas ei omatoimisesti esitä vaadittuja tietoja ja selvityksiä, etuuskäsittelijän on pyydettävä niitä häneltä. Asiakkaalle tulee varata kohtuullinen määräaika tietojen ja selvitysten esittämiselle. 82

89 Kohtuullisena aikana pidetään yleensä kahta viikkoa, mutta vaaditun selvityksen laadusta riippuen aika voi olla pitempikin. Tarpeellisia tietoja ja selvityksiä pyydettäessä asiakkaalle tulee kertoa, että tietojen toimittamatta jättäminen johtaa asian ratkaisemiseen käytettävissä olevien tietojen perusteella. Jos asiakas pyynnöstä huolimatta kieltäytyy antamasta hakemuksen ratkaisemiseksi tarpeellista tietoa tai esittämästä sellaista selvitystä, jota häneltä kohtuudella voidaan vaatia, kuntoutushakemus voidaan ratkaista käytettävissä olevien tietojen perusteella. Käytännössä tämä tarkoittaa yleensä hakemuksen hylkäämistä. Sovellettava lainkohta (KKRL 566/ ) Kelan oikeus saada tietoja muilta viranomaisilta Kelalla on oikeus saada käsiteltävänä olevan etuuden ratkaisemista varten välttämättömät tiedot: valtion ja kunnan viranomaiselta sekä muulta julkisoikeudelliselta yhteisöltä Eläketurvakeskukselta, eläke- ja vakuutuslaitokselta sekä muulta eläkkeen tai muun korvauksen myöntäjältä tai maksajalta Potilasvakuutuskeskukselta ja Liikennevakuutuskeskukselta työnantajalta, työttömyyskassalta ja työpaikkakassalta oppilaitokselta, oppisopimuskoulutuksen järjestäjältä ja Koulutusrahastolta. Lisäksi Kelalla on oikeus saada pyynnöstä kuntoutusetuuden ratkaisemista varten lääkäriltä ja muulta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/1994) tarkoitetulta ammattihenkilöltä sekä potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) 2 :n 4 kohdassa tarkoitetulta terveydenhuollon toimintayksiköltä, sosiaalipalvelun tuottajalta ja muulta hoitolaitokselta sekä muulta kuntoutuksen toteuttajalta lausunto ja välttämättömät tiedot etuuden hakijan potilasasiakirjoista, terveydentilasta, sairaudesta, vammaisuudesta, työ- ja toimintakyvystä sekä hänen hoidostaan ja kuntoutuksestaan ja niihin liittyvistä etuuksista ja korvauksista. Sovellettava lainkohta (KKRL 566/ ) Ohjaus muuhun kuntoutukseen Kelalla on velvollisuus ohjata ja neuvoa asiakasta kuntoutusmahdollisuuksien selvittämiseksi ja tarpeellisen kuntoutuksen järjestämiseksi. Jos asiakas tarvitsee sellaista kuntoutusta, jota Kela ei järjestä, on asiakasta ohjaavan etuuskäsittelijän annettava tarvittaessa tietoa muista kuntoutusmahdollisuuksista tai palveluista ja niitä toteuttavista tahoista. Kelan etuuskäsittelijä tekee tarpeen mukaisesti yhteistyötä muita palveluita järjestävien tahojen kanssa, jotta asiakas saisi sujuvasti tarvitsemansa palvelut. Epäselvissä tai laajempaa yhteistyötä vaativissa tapauksissa asia on vietävä kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmään käsiteltäväksi. Asiakasta voidaan ohjata hakemaan harkinnanvaraista kuntoutusta, jos hän ei täytä järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvan kuntoutuksen edellytyksiä, mutta soveltuisi harkinnanvaraisen kuntoutuksen toimenpiteisiin. Hakemus voidaan näissä tilanteissa asiakkaan luvalla käsitellä harkinnanvaraisen kuntoutuksen hakemuksena. Asiakkaalta saatu lupa hakemuksen muuttamiseen tulee kirjata OIWAn yhteydenoton lisätietoon, jos tieto on saatu puhelimitse tai asiakaspalvelussa. Yhteydenotto tulee liittää ko. työhön. Jos lupa on tullut kirjallisesti paperilla, joka on skannattu OIWAaan, liitetään ko. asiakirja ko. työhön. Katso lisää Asiakkaan ohjaaminen 83

90 Kelan ja työeläkelaitosten yhteistyö Kela vastaa erityisesti nuorten ja työelämään vakiintumattomien työikäisten ammatillisesta kuntoutuksesta sekä ryhmämuotoisesta kuntoutuksesta. Työeläkelaitoksilla on päävastuu niiden henkilöiden ammatillisesta kuntoutuksesta, jotka ovat työelämässä tai jotka ovat olleet työelämässä eikä heidän yhteytensä työelämään ole lopullisesti katkennut. Kela vastaa lisäksi seuraavien kuntoutustoimenpiteiden järjestämisestä myös työeläkelaitosten vastuulle kuuluville asiakkaille: Tyk-kuntoutus ammatilliset kuntoutuskurssit opiskelun ja työn apuvälineet näkövammaisten asiakkaiden kuntoutustutkimukset MT-työhönvalmennus. Kela ja työeläkelaitokset ovat sopineet yhteistyömenettelystä ammatillisen kuntoutuksen hakemisessa. Yhteistyömenettely koskee niitä tilanteita, joissa asiakkaan kuntoutustarvetta selvitetään Kelassa esimerkiksi sairauspäivärahan hakemisen yhteydessä, työkykyprosessissa (KYKY), muun etuuden käsittelyn yhteydessä tai kun Kelaan tulee postitse lääkärinlausunto, jossa suositellaan ammatillista kuntoutusta. Etuuskäsittelijä selvittää, kuuluuko ammatillinen kuntoutus työeläkelaitokselle. Käsittelijä ottaa tarvittaessa yhteyttä työeläkelaitokseen asian selvittämiseksi. Lisäksi etuuskäsittelijä soittaa asiakkaalle ja neuvoo häntä ottamaan yhteyttä työeläkelaitokseen. Asiakkaan ohjaamisessa on huomioitava, että työeläkelaitos arvioi omien asiakkaidensa osalta millaista ammatillista kuntoutusta he mahdollisesti järjestävät. Tarvittaessa asiakkaalle lähetetään työeläkelaitoksen yhteystiedot kirjeitse (KU 108). Jos asiakasta ei tavoiteta puhelimitse eikä asiakas vastaa yhteydenottopyyntöön, lähetetään hänelle kirjeitse tieto lääkärilausunnon saapumisesta Kelaan ja kehotus ottaa yhteyttä työeläkelaitokseen (KUI10). Jos asiakkaan kuntoutustarvetta ja kuntoutuksen edellytyksiä ei pystytä selvittämään Kelassa olevien lausuntojen, työterveyshuollon tai terveydenhuollon tekemien lääketieteellisten lisätutkimusten tai selvitysten perusteella, Kela järjestää ammatillisia kuntoutusselvityksiä myös työeläkelaitosten vastuulla olevalle asiakkaalle, mutta se toteutetaan heidän osaltaan vain ammatillisen kuntoutusselvityksen alkuvaiheen osalta. Poikkeuksena ovat työeläkelaitoksen vastuulla olevat näkövammaiset asiakkaat, joille ammatillinen kuntoutusselvitys voidaan toteuttaa. Työeläkelaitokset ohjaavat ja neuvovat omia asiakkaitaan ammatillisen kuntoutussuunnitelman (työhönpaluusuunnitelma) hankkimisessa. Jos suunnitelmaa ei ole laadittu työpaikalla tai työterveyshuollossa, työeläkelaitokset voivat antaa toimeksiannon suunnitelman laatimiseksi TE-toimistoon tai kuntoutuksen palveluntuottajalle. Jos työterveyshuolto tai asiakas on toimittanut työeläkelaitoksen vastuulle kuuluvan asiakkaan lääkärinlausunnon ja/tai kuntoutushakemuksen työeläkelaitoksen sijasta Kelaan, Kela toimittaa asiakirjat viiveettä työeläkelaitokselle. Tätä menettelyä kutsutaan ns. postitoimistomenettelyksi. Yhteistyömenettely ja postitoimistomenettely on kuvattu Kelanetissa Ratkaisutyön ammatillisen kuntoutuksen Prosessit-kohdassa Kelan ja työeläkelaitosten ammatillisen kuntoutuksen yhteistyö (prosessikuvaukset). Hakemuksen toimittaminen työeläkelaitokseen Kela siirtää yhteistyömenettelyn ja postitoimistomenettelyn mukaiset hakemukset ja lääkärinlausunnot sähköisesti asiakkaan työeläkelaitokseen OIWA/Santran kautta. Menettely 84

91 on kuvattu Kelanetissa Ratkaisutyön ammatillisen kuntoutuksen Prosessit-kohdassa Kelan ja työeläkelaitosten ammatillisen kuntoutuksen yhteistyö (prosessikuvaukset). Hakemuksen käsittely työeläkelaitoksen hylkäävän ratkaisun jälkeen Jos työeläkelaitos hylkää hakemuksen asian käsittelyä voidaan jatkaa Kelassa ammatillisen kuntoutuksen hakemuslomakkeen (KU 101) perusteella Tulkkauspalvelut Katso tulkkauksesta ja tulkkauspalvelujen käyttämisestä (Hallinto ja kehittäminen > Oikeudelliset ja menettelyohjeet > Hyvä hallinto > Tulkitseminen ja kääntäminen) Ratkaiseminen Kuntoutushakemus käsitellään ja ratkaistaan siinä vakuutuspiirissä, johon hakijan kotipaikkakunta kuuluu, ellei jäljempänä toisin sanota. Työn tasaamisen toimenpiteenä hakemuksia voidaan siirtää ratkaistaviksi muualla kuin kotitoimistossa tai vastuuyksikössä siten kuin siitä erikseen sovitaan. Kuntoutushakemusta ratkaistaessa on tarpeen tunnistaa asiakkaan Kela-neuvonnan tarve. Neuvontaa voidaan tarvita tilanteissa, joissa asiakkaalla on useita Kelan etuuksia vireillä samanaikaisesti Käsittelypaikka Vakuutuspiiri Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskuksessa ratkaistavat asiat Työn tasaaminen ETT-osastolla ratkaistavat asiat Keskittämisyksikössä ratkaistavat asiat Muutoksenhaku-, takaisinperintä- ja väärinkäytösasiat Käsittelypaikalla tarkoitetaan tässä ohjeessa etuusasian valmistelu- ja ratkaisupaikkaa. Etuudesta riippuen hakemus valmistellaan ja ratkaistaan asiakkaan kotikunnan mukaan määräytyvässä vakuutuspiirissä siinä vakuutuspiirissä, jossa ruokakunnan asunto sijaitsee (yleinen asumistuki) oppilaitoksen päätoimipisteen mukaisessa vakuutuspiirissä (opintotuki, koulumatkatuki) tai opintotukikeskuksessa tai opintotukilautakunnassa (opintotuki) työn tasaamisen vuoksi muussa kuin kotikunnan mukaan määräytyvässä vakuutuspiirissä keskittämisyksikössä, esim. KV- keskus ja Perintäkeskus ja vammaisten tulkkauspalvelukeskus (VATU-keskus) työpaikkakassassa siinä toimistossa, jonka kanssa palvelujen tuottaja on tehnyt sopimuksen 85

92 Työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisukeskuksessa (TK - ratkaisukeskus), jossa ratkaistaan kansaneläkkeen työkyvyttömyyseläkeoikeutta ja takuueläkkeen työkyvyttömyyttä koskevat asiat (eräin poikkeuksin) sekä kuntoutustuen jatkoratkaisun yhteydessä eläkkeensaajan asumistuen ja takuueläkkeen maksuunpano, ellei etuuden määräytymisperusteissa ole tapahtunut muutoksia (Työkyvyttömyyseläke > Etuusohje > Ratkaiseminen> Päätöksen antaminen > Työkyvyttömyyseläkkeen ratkaiseminen ja päätöksenanto) Lue lisää työnjaosta kansainvälisissä etuusasioissa (Ratkaisutyö > Kv-asiat > Työnjako kv-asioissa > Työnjako toimistojen ja KV- keskuksen välillä). Turvakieltoasiakkaiden etuusasiat valmistellaan ja ratkaistaan keskitetysti. Lue lisää turvakieltoasiakkaiden ratkaisutyön keskittämisestä (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Turvakielto). Vakuutuspiiri Etuusasian valmistelu ja ratkaiseminen tapahtuu pääsääntöisesti asiakkaan kotikunnan mukaan määräytyvässä vakuutuspiirissä. Kelan etuusjärjestelmien toiminta pohjautuu henkilön toimistotietoon. Toimisto määräytyy yleensä henkilön väestötietojärjestelmän (VTJ) vakituisen asuinkunnan ja postinumeron mukaan. Jos henkilölle rekisteröidään Kelassa poikkeava toimisto, myös vakuutuspiiri voi muuttua. Toimisto ja vakuutuspiiri näkyvät henkilön henkilötietojen kyselyllä (HEKY) (Ratkaisutyö > Tekniset ohjeet ja SAHA > Henkilön tietojen kysely HEKY > Henkilön yleistiedot > Kunta- ja toimistotiedot) Vakuutuspiirin vaihtuminen Jos henkilö muuttaa toiseen vakuutuspiiriin, vastuuyksikkötiedot muodostuvat etuusjärjestelmiin yleensä ohjelmallisesti. Tarvittaessa tulee kuitenkin tehdä henkilötietomuutokset HEMUaloitusvalikon kautta. Lue lisää Ratkaisutyö > Tekniset ohjeet > Henkilön tietomuutokset HEMU > Yleistiedot > Kunta- ja toimistotiedot. Vakuutuspiirin tulee siirtää asiakasta koskevat vireillä olevat asiat uuteen vakuutuspiiriin käsiteltäviksi. Muutolla toiseen vakuutuspiiriin voi olla vaikutusta myös maksussa oleviin Kelan etuuksiin. Esimerkiksi jos henkilö saa asumistukea, tulee hänelle muuton vuoksi lähettää tarkistushakemus. Vakuutuspiirit tai toimistot voivat keskenään sopia asian käsittelyn siirrosta, jos henkilö esittää, että tietty häntä koskeva etuusasia käsiteltäisiin jossakin muussa toimistossa tai vakuutuspiirissä kuin siinä, jossa hänen asiansa normaalin työnkulun mukaan käsiteltäisiin. Lue lisää vakuutuspiirin vaihtamisesta (Tekniset ohjeet > Henkilötietojen muutokset). Työn tasaaminen Työn tasaamisesta johtuen hakemuksia voidaan siirtää ratkaistavaksi muualla kuin kotivakuutuspiirissä siten kuin siitä on erikseen sovittu. Työn tasaamisesta sovitaan vuosittain tulossopimuksissa. Tämän lisäksi työntasausosapuolten keskinäisellä sopimuksella sovitaan tarkemmin esimerkiksi osapuolten vastuista ja velvollisuuksista. Keskittämisyksikössä ratkaistavat asiat Kelassa on keskitetty etuuksien valmistelu- ja ratkaisutoimintaa. Kun etuuden ratkaisutoiminta on keskitetty, asiakkaan etuushakemusta ei valmistele eikä ratkaise kotivakuutuspiiri vaan keskittämisyksikkö. Keskittämistä on tehty sekä koko Kelan tasolla että vakuutuspiireissä. Keskitetyt etuudet #haulla löydät tietoa siitä, miten etuustyötä on keskitetty valtakunnallisesti, alueilla ja vakuutuspiireissä. 86

93 Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskuksessa ratkaistavat asiat työnantajan työterveyshuoltoa koskeva hakemus eräin edellytyksin (Työterveyshuolto > Etuusohje) Suomen ja muiden EU tai Eta valtioiden ja Sveitsin välinen sairaanhoitoetuuksien maksuunpano, tilastointi ja rahoitus (Laskutustyö tehdään KV-keskuksessa) Vantaa-Porvoon vakuutuspiirissä ratkaistavat asiat perhe-eläkkeen leskeneläkehakemus silloin, kun edunjättäjä on kuollut ennen ja hakijan tietoja ei ole siirretty RAKE- järjestelmään Jos kansaneläke-, asumistuki- tai vammaisetuusratkaisuun sovelletaan KEL 72 :n 1 momentin, EAL 30 1 momentin tai VTL 30 :n mukaista regressimenettelyä, vakuutuspiiri vahvistaa toimiston antaman väliaikaisen päätöksen. Jos kansaneläkettä, ylimääräistä rintamalisää ja eläkkeensaajan asumistukea koskevaan ratkaisuun sovelletaan KEL 72 :n 2 momentin ja EAL 30 :n 2 momentin mukaista regressimenettelyä, vakuutuspiiri oikaisee edellä mainittuja etuuksia koskevat päätökset. Eläke- ja toimeentuloturvaosastolla ratkaistavat asiat Eläke- ja toimeentuloturvaosasto hoitaa Suomen ja muiden EU-jäsenvaltioiden välinen työttömyysturvan laskutuksen. Muutoksenhaku-, takaisinperintä- ja väärinkäytösasiat Muutoksenhakuasia Muutoksenhakuasia käsitellään siinä yksikössä, joka on antanut valituksenalaisen päätöksen. Takaisinperintä Kotivakuutuspiiri, etuuden vastuuyksikkö tai työntasaamisen johdosta muu vakuutuspiiri ratkaisee liikaa maksetun etuuden takaisinperinnän, antaa siitä päätöksen ja vastaa päätöksestä sen lainvoimaiseksi tuloon saakka. Lue lisää takaisinperintäpäätöksen antopaikasta (Menettelyohjeet > Takaisinperintä > Takaisinperintäpäätös > Antopaikka) Kotivakuutuspiiri ja etuuden vastuuyksikkö vastaavat myös perintätoimenpiteistä Perintäkeskuksen vastuulle siirtymiseen saakka. Jos asiakkaan perintäasiat eivät eräänny, perintä hoidetaan kotivakuutuspiirissä tai etuuden vastuuyksikössä loppuun saakka. Kelan perintäkeskuksessa hoidetaan erääntyneiden saatavien perintä keskitetysti. Saatava katsotaan erääntyneeksi, kun sen takaisinperinnästä annettu päätös on tullut lainvoimaiseksi eikä asiakas ole maksanut saatavaa sovitulla tavalla. Perintäkeskus hoitaa perintätoimenpiteet sellaisten etuuksien osalta, joiden takaisinmaksua seurataan ohjelmallisesti YHTEtakaisinperintäjärjestelmässä. Kotivakuutuspiiri huolehtii pääsääntöisesti RAKE- järjestelmän perinnöistä. Perintäkeskus Perintäkeskuksella on kuusi yksikköä, jotka sijaitsevat Helsingissä, Lahdessa, Tampereella, Jyväskylässä, Lappeenrannassa ja Rovaniemellä. Perintäkeskuksessa hoidetaan myös muita täytäntöönpanoon liittyviä tehtäviä kuten velkajärjestelyt ja -sovinnot, kuolinpesältä ja sen osakkailta perimiset sekä täytäntöönpanon lopettamista ja jatkamista koskevat päätökset (ns. 87

94 toivottomat perinnät). Perintäkeskus hoitaa sekä Suomessa että ulkomailla asuviin velallisiin kohdistuvat perintätoimet. Lue lisää saatavien perinnästä (Menettelyohjeet > Takaisinperintä > Erääntyneiden saatavien perintä) Väärinkäytösepäily Useimmiten epäily väärinkäytöksestä syntyy liikamaksun havaitsemisen yhteydessä. Vakuutuspiirin tulee tarvittaessa selvittää, onko kyseessä väärinkäytösasia. Aluejohtajien yleisiin toimivaltuuksiin kuuluu määrätä alueellaan siitä, miten rikosilmoitusten tekemiseen liittyvät asiat hoidetaan, joten kukin vakuutusalue antaa tarkemmat ohjeet noudatettavasta menettelystä. Aluejohtaja voi päättää asian lähettämisestä esitutkintaan tai delegoida päätösvaltaansa toimiston, toimistonjohtajan tai muun alaisensa toimihenkilön päätettäväksi. Lue lisää väärinkäytöksistä (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Väärinkäytökset) Apuvälineitä koskevien ratkaisujen keskittäminen Apuvälinehakemusten käsittely on keskitetty alueilla vakuutuspiireittäin seuraavasti: Etelä-Suomen alueella Päijät-Hämeen vakuutuspiirille Länsi-Suomen alueella Keski-Pohjanmaan vakuutuspiirille Länsi-Suomen alueella Tampereen vakuutuspiirille Itä-Suomen alueella Pohjois-Savon vakuutuspiirille Pohjois-Suomen alueella Jokilaaksojen vakuutuspiirille Elinkeinotukea koskevien ratkaisujen keskittäminen Elinkeinotukiratkaisut on keskitetty valtakunnallisesti Pohjoiseen vakuutuspiiriin (516). Toimistoon tuodut ja postitse toimitetut hakemukset ja/tai muut asiakirjat siirretään viivytyksettä Pohjoisen vakuutuspiirin Kuntoutus -työjonoon. Siirron jälkeen se vastaa käsiteltävinä olevista tapauksista. Asiakkaan kotivakuutuspiiri huolehtii asiakaspalvelusta silloin, kun asiakas tai yhteistyötaho ottaa yhteyttä tai se katsotaan muutoin asiakaspalvelutilanteessa tarkoituksenmukaiseksi. Asiakaspalvelija selittää hakemusten keskittämisen menettelytavat ja ohjaa asiakasta ottamaan puhelimitse tai postitse yhteyttä Pohjoisen vakuutuspiirin Kokkolan toimistoon (puh ). Kun tapaus on ratkaistu, asia siirtyy takaisin kotivakuutuspiirin vastuulle mm. seurantaa varten. Keskitettävät KKRL 6 :n mukaiset kuntoutustoimenpiteet ovat elinkeinotuki, joka on avustus yrityksen perustamiseksi tai avustus toimivan yrityksen toiminnan jatkumisen turvaamiseksi elinkeinotukien päätöksiä koskevien valitusten muutoksenhakulausunnot ja muutoksenhaun edellyttämät toimenpiteet. Työtä luovuttavan vakuutuspiirin tehtävät asiakkaiden ja yhteistyötahojen ohjaus ja neuvonta 88

95 kotitoimisto selvittää, kuuluuko asiakas Kelan ammatilliseen kuntoutukseen. Keskitettyyn vakuutuspiiriin ohjataan vain Kelan ammatillisen kuntoutuksen piiriin kuuluvat asiakkaat. Jos asiakas kuuluu työeläkelaitoksen ammatillisen kuntoutuksen piiriin, hänet ohjataan toimittamaan hakemus työeläkelaitokseen. (Kts. Kelan ja työeläkelaitoksen yhteistyöprosessi) hakemusten ja liitteiden vastaanotto ja tarkastus asiakkaan haastattelu, kun se katsotaan tarpeelliseksi ja haastattelun tuloksen kirjaaminen OIWA:n yhteydenoton lisätietoon asiakaspalvelussa tai postitse tulleen aloitteen ja/tai hakemuksen rekisteröinti kkjärjestelmään ja mahdollisten tietojen merkintä työn kommenttiin hakemuksen ja muun asiaan liittyvän postin skannaus, indeksointi ja työn siirto Pohjoisen vakuutuspiirin jonoon. Työn tarkenteeksi valitaan ammatillinen kuntoutus ja tarkenteen lisätiedoksi kirjoitetaan ELI asiakkaan yhteydenottojen, lisäselvityspyyntöjen, asiakkaan kanssa sovittujen asioiden ja muiden asian käsittelyyn vaikuttavien tietojen merkintä yhteydenoton lisätietoon/työn kommenttiin paikalliseen yhteistyötahojen kanssa tehtävään yhteistyöhön osallistuminen yhteistyö Pohjoisen vakuutuspiirin kanssa elinkeinotukeen liittyvissä asioissa toky/torelistojen seuranta; jos listoissa ilmenee seikkoja, jotka vaikuttavat elinkeinotukeen, toimitetaan tieto Pohjoisen vakuutuspiirin Kuntoutus -työjonoon luomalla Toimeksianto-työ. Pohjoisen vakuutuspiirin tehtävät ja vastuut neuvonta ja ohjaus asiakas- ja sidosryhmätilanteissa yhteistyössä kotivakuutuspiirin kanssa mahdolliset lisäselvityspyynnöt kotivakuutuspiirin kautta saapuneiden hakemusten ja liitteiden osalta hakemuksen rekisteröinti kk-järjestelmään, mikäli kotitoimisto ei ole sitä tehnyt postitse suoraan Pohjoisen vakuutuspiiriin tulleiden hakemusten ja muun postin rekisteröinti ja skannaus sekä mahdolliset lisäselvityspyynnöt ja muut tarvittavat yhteydenotot asiakkaaseen kirjeitse tai puhelimitse tarvittaessa puhelinhaastattelut lähinnä valmistelussa ja ratkaisussa tarvittavien tietojen hankkimiseksi tai tarkentamiseksi ja niiden kirjaaminen yhteydenoton lisätietoon lausuntopyynnöt ja yhteisneuvottelut asiantuntijalääkäreiden kanssa mahdolliset osaamiskeskuksen kuntoutusryhmältä pyydettävät kannanotot ratkaisut ja päätökset sekä niihin liittyvien valitusten käsittely päätöksistä tiedottaminen ohjeen mukaisesti mahdollisen sitoumusasiakirjan laatiminen ja siihen liittyvät toimenpiteet laskujen maksaminen. Laskut ohjataan Kokkolan toimistoon katuosoitteella Torikatu 16, Kokkola. Laskuja ei saa skannata. omistusoikeuden luovuttamisen/säilyttämisen seuranta yhteistyö ja kehitystyö yhdessä osaamiskeskuksen kuntoutusryhmän kanssa Kurssien esivalinta ja keskitetty valinta Ammatillisissa kursseissa sovelletaan esivalintaa, jossa palveluntuottaja tai muu esivalintataho antaa suosituksen kurssille osallistuvista asiakkaista. Päätökset hakemuksiin annetaan aina joko keskitetyssä vakuutuspiirissä. Jos asiakas ei halua toimittaa hakemusta esivalintataholle, se toimitetaan suoraan vakuutuspiiriin, joka käsittelee hakemukset keskitetysti. Katso tarkemmat ohjeet Sinetistä Esivalintamenettely. Esivalintaan kuuluvat kurssit ovat nähtävissä internetissä Kelan kurssitarjonnassa. 89

96 Kelan vakuutuspiirin tehtävät ennen esivalintaa Jos asiakas toimittaa Kelaan esivalintataholle tarkoitetun kurssihakemuksen, tarkistaa etuuskäsittelijä ennen sen lähettämistä esivalintataholle, että hakemuksessa on: tarvittavat tiedot ja liitteet, esimerkiksi kuntoutussuunnitelma tai lääkärinlausunto ja pyytää tarvittaessa lisäselvitykset tiedot Kelan aikaisemmin myöntämistä kursseista Esivalinnan suorittavan tahon toimenpiteet Esivalinnan suorittava taho tarkistaa hakemusten tiedot ja pyytää tarvittaessa hakijoilta täydennykset puutteellisiin hakemuksiin, mikäli hakemus on tullut suoraan esivalintataholle. Käytössään olevien tietojen avulla esivalintataho puoltaa asiakkaan hakemusta kurssille tai esittää hakemuksen hylkäämistä. Kaikkia kurssille hakeneita asiakkaita koskevat kannanotot (KU107) sekä esivalintatahon yhteenvetolomake (KU128) toimitetaan Kelaan noin 1 kuukausi ennen kurssin alkua. Esivalintataho ei lähetä asiakkaille ennakkoon tietoa kannanotostaan. Vakuutuspiirissä keskitetysti tehtävät valinnat Kurssin yhteyshenkilö käsittelee hakemukset ja esivalinnan kannanotot siinä vakuutuspiirissä, johon hakemusten ratkaiseminen on keskitetty. Sekä myönteiset sekä hylkäävät ratkaisut tehdään keskitetyssä vakuutuspiirissä. Jos asiakas ei ole suostunut esivalintaan, ratkaistaan hakemus käytettävissä olevien tietojen perusteella ilman esivalintaa koskevaa lausuntoa. Kurssihakemuksia ratkaiseva yhteyshenkilö pyytää tarvittaessa asiantuntijalääkärin arvion ennen ratkaisun tekemistä arvioi kaikki hakemukset (esivalintatahon puoltavat ja kielteiset kannanotot) sekä muista toimistoista tulleet hakemukset selvittää kuntoutujan oikeuden haettuun etuuteen (ammatillinen kuntoutus), jos hakemus on tullut suoraan esivalintataholta pyytää tarvittaessa lisäselvitykset, jos hakemus tai lausunnot ovat puutteellisia ottaa yhteyttä kuntoutuspalvelujen ryhmään ja esivalintatahoon kurssin siirtämiseksi tai peruuttamiseksi jos kurssin osallistujamäärä on jäämässä liian pieneksi Ammatillisen kuntoutuksen hakijoille, jotka täyttävät kriteerit, mutta eivät ole mahtuneet kurssille eikä heille ole löytynyt vastaavaa muuta kurssia tai esim. moniammatillista yksilökuntoutusta, työkokeilua tai työhönvalmennusta, ei tehdä hylkäävää kuntoutuspäätöstä CICS-järjestelmässä. Heille annetaan myönteinen YHTE-asiakaskirjepäätös (KUP08). Asiakaskirjepäätös liitetään OIWAn hakemustyöhön. Hakemustyön ja CICS:llä vireillä olevan etuustyön asialiitos poistetaan OIWAn Työn asialiitoksen muuttaminen -näytöllä. Menettely on kerrottu tarkemmin Kelan kurssien esivalintaprosessin kuvaus -muistiossa. Esivalintaan kuuluvista kursseista annettava kuntoutuspäätös ja sen liitteenä oleva ohjekirje lähetetään kuntoutujalle. Päätös lähetetään tiedoksi myös palveluntuottajalle. Päätökseen liitetään tarvittavat tausta- ja hakemustiedot siltä osin kuin palveluntuottajalla ei ole ennestään näitä tietoja. Katso myös Kurssien esivalinta, jossa esivalintaprosessin muistio ja vuokaavio. 90

97 Esteellisyydestä Hallintolaissa säädettyjä virkamiesten esteellisyysperusteita sovelletaan Kelan toimihenkilöihin. Olet esteellinen, jos asia koskee omaa tai läheisesi oikeutta, etua tai velvollisuutta asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa sinulle tai läheisellesi sinä tai läheisesi avustaa tai edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa tai on olemassa jokin muu esteellisyysperuste (palvelus- tai toimeksiantosuhde, asema yhteisössä, viraston tai laitoksen ohjaus ja valvonta) tai luottamus puolueettomuuteesi vaarantuu muusta erityisestä syystä Olet esteellinen osallistumaan asian valmisteluun ja ratkaisemiseen silloin, kun asian käsittelyn puolueettomuus saattaa ulkopuolisen silmin vaarantua. Sinun on kuitenkin ensisijaisesti itse havaittava ja todettava oma esteellisyytesi ilman, että siihen vedotaan. Samaa asiaa aikaisemmin käsitellyt henkilö on esteellinen käsittelemään sitä uudestaan toisessa elimessä, esimerkiksi muutoksenhakuasteessa. Voit kuitenkin käsitellä aiemmin ratkaisemasi asian itseoikaisuna, valmistella siitä muutoksenhaun johdosta annettavan lausunnon sekä käsitellä uudelleen muutoksenhakuelimen palauttaman asian. Katso myös hallintolain soveltaminen etuusasioissa -ohjeesta Toimihenkilön esteellisyys Lääkärin esteellisyys Tarkastajan esteellisyys Tulkin esteellisyys Käsittely- ja ratkaisukielto Jos olet esteellinen, et saa käsitellä tai ratkaista asiaa etkä olla läsnä asiaa käsiteltäessä, jottei läsnäolosi vaikuta asian käsittelyyn. Tästä voidaan kuitenkin poiketa asian laadun vuoksi sellaisissa avustavissa tehtävissä, jotka eivät vaikuta asian ratkaisuun kuten skannaaminen, indeksointi, rekisteröinti, kirjaaminen, diariointi, tekstinkäsittely, kopiointi ja postitus tai jos asian käsittelyä ei voida lykätä (esimerkiksi kiireelliset toimenpiteet yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, harvinaisia Kelassa) Esteellisyyden toteaminen Sinun on ensisijaisesti itse havaittava ja todettava oma esteellisyytesi, ilman että siihen vedotaan. Jos katsot itsesi esteelliseksi käsittelemään tai ratkaisemaan asiaa, siirrä asia toisen toimihenkilön käsiteltäväksi. Keskustele siirrosta tarvittaessa esimiehesi kanssa. Jos asiakas esittää väitteen asiaa käsittelevän toimihenkilön esteellisyydestä, väitteeseen on viipymättä otettava kanta ja esteellisyysasia ratkaistava. Esteelliseksi väitettyä on kuultava (yleensä suullisesti). Esteellisyysväitteen esittämiselle ei ole säädetty määräaikaa ja se voidaan 91

98 esittää missä tahansa käsittelyvaiheessa. Esteellisyysepäily voi kuitenkin syntyä myös ilman asiakkaan väitettäkin. Jos esteellisyys todetaan, on nopeasti ryhdyttävä tarpeellisiin toimiin eli hankittava sijainen tai varamies. Kun asia siirretään toisen toimihenkilön käsiteltäväksi, ei tarvitse tehdä nimenomaista kirjallista päätöstä esteellisyysväitteen vuoksi, ellei asiakas sellaista pyydä, vaan tällainen siirto voidaan katsoa kannan ottamiseksi ja esteellisyysasian ratkaisuksi. Mikäli todetaan, ettei asiassa ole esteellisyyttä ja että esteelliseksi väitetty toimihenkilö voi jatkaa asian käsittelyä, tulee asiassa tehdä kirjallinen päätös. Tällainen päätös on perusteltava, eikä siihen ole oikeutta hakea erikseen oikaisua tai muutosta valittamalla, vaan ainoastaan kyseisen etuusasiassa annettavan päätöksen yhteydessä Haastattelu Asiakashaastattelussa etuuskäsittelijä ja asiakas kartoittavat yhdessä asiakkaan kuntoutuksen tarvetta ja tavoitteita sekä asiakkaan kuntoutukselle asettamia odotuksia. Asiakkaan haastattelemisella pyritään tukemaan kuntoutuspäätöksen ja kuntoutuksen toteuttamissuunnitelman tekemistä sekä kuntoutuksen tavoitteen määrittämistä ja vähentämään tarvetta lisäselvitysten pyytämiseen. Etuuskäsittelijä arvioi alustavasti asiakkaan kuntoutustarpeen käytettävissä olevien asiakirjojen perusteella. Tässä arvioinnissa otetaan huomioon mm. asiakkaan sairauden tai vamman laatu ja ennuste sekä hänen ammattinsa ja työtehtävänsä. Tarvittaessa etuuskäsittelijä konsultoi tässä yhteydessä myös asiantuntijalääkäriä. Mikäli asiakkaalla katsotaan olevan kuntoutustarvetta ja - mahdollisuuksia, haastattelu voidaan toteuttaa joko puhelimitse tai toimistossa. Ammatillista kuntoutusta hakeva asiakas haastatellaan aina silloin, kun arvioidaan asiakkaan ammatillisen kuntoutuksen tarvetta ja suunnitellaan ammatillista kuntoutusta asiakkaan terveydentilaan ja elämäntilanteeseen liittyvä kuntoutuspalveluiden tarve tai kuntoutuksen tavoitteet ovat selkiytymättömät. Asiakasta ei tarvitse haastatella silloin, kun ratkaisun tekemiseksi on olemassa riittävät tiedot eikä haastattelulla ole odotettavissa lisähyötyä asiakkaan informoinnin, ratkaisun tai kuntoutuksen etenemisen kannalta kysymyksessä on jatkopäätöksen tekeminen eikä haastattelun avulla ole tarvetta saada lisätietoja ratkaisun tueksi. Asiakkaan haastattelussa jos työkyvyttömyyseläkeasian yhteydessä selvitetään oikeutta kuntoutukseen, pyydetään asiakkaalta suostumus siihen, että työkyvyttömyyseläkekäsittelijä saa täyttää kuntoutushakemuksen siltä osin, kun tietoja ei ole saatu työkyvyttömyyseläkehakemuksesta. Asiakkaalta pyydetään suostumus työkyvyttömyyseläkehakemuksen lähettämiseen palveluntuottajalle, kun työkyvyttömyyseläkeasian yhteydessä selvitetään oikeutta kuntoutukseen selvitetään mahdollisimman perusteelliset tiedot asiakkaan terveyden- ja elämäntilanteesta sekä koulutus- ja työhistoriasta selvitetään aiemmin tehdyt ja mahdollisesti suunnitellut lääketieteelliset tutkimukset ja annetut hoidot sekä toteutuneet kuntoutustoimenpiteet ja ammatinvalinnanohjaus 92

99 keskustellaan asiakkaan ammatillisista suunnitelmista ja kuntoutustoiveista sekä motivaatiosta ammatilliseen kuntoutukseen annetaan tietoa ammatillisen kuntoutuksen tarkoituksesta, sisällöstä ja toteutuksesta keskustellaan eri kuntoutusmahdollisuuksista sekä harkitaan käytettävissä olevien kuntoutusmuotojen soveltuvuus ja tarkoituksenmukaisuus tehdään yhdessä asiakkaan kanssa alustava suunnitelma siitä, miten kuntoutuksessa edetään. Määritellään kuntoutuksen aikana selvitettäviä asioita ja muodostetaan mahdollinen kysymyksenasettelu. Ammatillisessa kuntoutusselvityksessä sekä työ- ja koulutuskokeilussa kysymyksenasettelun tarkoituksena on ohjata palveluntuottajaa selvittämään kuntoutujan tilannetta ja kuntoutustarpeita keskustellaan asioista, joilla on merkitystä ammatillisen kuntoutussuunnitelman jatkovaiheen kannalta pyydetään tarvittavat lisäselvitykset tarvittaessa informoidaan asiakasta palveluntuottajan valinnasta ja annetaan tietoa käytettävissä olevista palveluntuottajista (ks Asiakkaan valinta) tarvittaessa tiedotetaan Kelan ja työeläkelaitoksen yhteistyöstä. Samalla asiakkaalle kerrotaan hänen oman aktiivisuutensa merkityksestä kuntoutuksen onnistumiselle sekä hänen velvollisuuksistaan kuntoutuksen aikana kuntoutuksen aikaisesta toimeentulosta ja matkakorvauksista sekä niiden hakemisesta Asiantuntijalääkärin arvion pyytäminen Lue lisää asiantuntijalääkärin arvion pyytämisestä (Menettelyohjeet > Asiantuntijalääkärin arvio) Kuuleminen Asiakkaan on esitettävä riittävä selvitys etuusasian ratkaisemiseksi. Yleensä asiakas täyttää oman selvitysvelvollisuutensa täyttämällä huolellisesti hakemuslomakkeen sekä toimittamalla vaadittavat tiedot ja liitteet. Kela kuitenkin vastaa siitä, että asia tulee selvitetyksi. Kela voi hankkia asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset joko itse tai pyytämällä asiakasta hankkimaan ne. Lue lisää asian selvittämisestä (Sinetti > Näin toimimme > Tietoa Kelasta > Hallinnolliset menettelyt > Hyvä hallinto > Asian selvittäminen) Milloin asiakasta on kuultava? Periaatteessa Kelalla ei voi olla enempää tietoa asiakkaan asioista kuin asiakkaalla itsellään. Tämän vuoksi sinun tulee kuulla asiakasta esimerkiksi seuraavissa tilanteissa: Kelaan on tullut asiakasta koskevia uusia tietoja ja selvityksiä, joiden vaikutuksesta hänellä ei ole tietoa ja jotka voivat johtaa etuuden lakkauttamiseen, hylkäämiseen joko kokonaan tai osittain tai muutoin voivat vaikuttaa asian ratkaisemiseen hänelle epäedulliseen suuntaan. Tällaisia uusia selvityksiä voivat olla esimerkiksi lääkärinlausunnot tai muiden tekemät vaatimukset. Asiakkaasta on ristiriitaisia selvityksiä, esimerkiksi eri etuuksia varten annetut tiedot poikkeavat toisistaan. Jos asiakas on itse pyytänyt Kelaa hankkimaan häntä koskevan selvityksen (esimerkiksi työnantajalta), tulee asiakasta kuulla myös tästä selvityksestä, jos saatu selvitys voi johtaa 93

100 asiakkaalle epäedulliseen lopputulokseen eikä asiakkaan voida katsoa olevan tietoinen selvityksen sisällöstä. Asiakasta ei tarvitse kuulla, jos hakemus hyväksytään kaikilta osin ratkaisu perustuu yksinomaan hakijan esittämään selvitykseen (asiaa ei kuitenkaan saa ratkaista pyytämättä tarpeellisia lisäselvityksiä) asia etuuslaiessa määritellyissä tilanteissa saadaan ratkaista asiakasta kuulematta Muutoin kuuleminen on tarpeetonta vain poikkeustapauksissa. Tällainen tilanne syntyy esimerkiksi silloin, kun kunta tai sosiaalilautakunta vaatii etuutta maksettavaksi itselleen toimeentulotukilain (1412/ ) tai asiakasmaksulain (734/ ) perusteella. Kela ei voi tällöin maksaa etuutta laillisin vaikutuksin hakijalle itselleen, mikäli maksun vaatimuksesta on ilmoitettu Kelalle vähintään kaksi viikkoa ennen maksupäivää. Kuulematta jättäminen on menettelyvirhe, jonka korjaaminen edellyttää yleensä asian käsittelemistä uudelleen. Lue lisää virheen korjaamisesta (Menettelyohjeet > Päätöksen oikaisu ja poistaminen) Miten kuullaan? Asiakasta kuullaan pääsääntöisesti kirjallisesti etuuskohtaisilla kuulemiskirjeillä. Asiakas voi antaa vastauksensa kirjallisesti tai suullisesti. Suullinen vastaus kuulemiseen on dokumentoitava OIWAn yhteydenottoon. Liitä yhteydenotto siihen työhön, johon vastausta on pyydetty. Kerro kuulemispyynnössä asiakkaalle kuulemisen tarkoitus(mitä selvitystä saatu ja miten saatu selvitys saattaa vaikuttaa asiakkaan etuusasiaan) määräaika, mihin mennessä asiakkaan on vastattava (yleensä 2 viikkoa) ja se, että vastaamatta jättäminen ei estä asian ratkaisua. yksilöi tarvittaessa, mistä seikoista selitystä pyydetään. Tarvittaessa asiakkaalle on varattava mahdollisuus tutustua kuulemisen kohteena oleviin asiakirjoihin (toimitetaan jäljennökset tai varataan mahdollisuus muutoin tutustua asiakirjoihin esimerkiksi toimistossa), ellei asianosaisjulkisuutta ole rajattu julkisuuslaissa (621/ ). Kuulemisvelvollisuus on täytetty, kun asiakkaalle on varattu tilaisuus antaa selityksensä. Asia voidaan tällöin ratkaista, vaikka asiakas ei vastaa kuulemiseen määräajassa. Lue lisää Hallintolain soveltaminen etuusasioissa > Asianosaisen kuuleminen Etuushakemuksia koskeva asiointi sähköpostilla ja faksitse Yleisohje laista sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa Päätöksen antaminen Etuuspäätökset ovat hallintopäätöksiä. Hallintopäätöksellä tarkoitetaan viranomaisen hallintoasiassa tekemää ratkaisua, jolla on asian käsittelyn päättävä vaikutus. Päätöksen antamisesta ja päätöksen sisällöstä on kerrottu hallintolain soveltamisesta etuusasioissa annetussa ohjeessa. Hakijalle tulee yleensä antaa kirjallinen päätös etuuden myöntämisestä, epäämisestä/ hylkäämisestä, lakkauttamisesta, tarkistamisesta, oikaisemisesta ja takaisinperinnästä. 94

101 Kun etuus lakkautetaan etuudensaajan kuoleman johdosta, annetaan etuuden lakkauttamisesta pääsääntöisesti päätös. Poikkeuksena ovat kuntoutus, vammaisetuudet, kansaneläke, perheeläke, takuueläke, eläkkeensaajan asumistuki sekä kansaneläkkeen lapsikorotus, joista lakkauttamispäätöstä ei etuudensaajan kuoltua anneta. Kuitenkin jos lakkautusta ei ole tehty ajoissa ja etuudesta syntyy liikamaksua, on lakkautuksesta annettava päätös. Lue lisää päätöksen antamisesta kuolemantapauksissa. Eläke- tai vammaisetuuden maksamisen keskeyttämisestä (väliaikainen keskeytys, laitoshoitokeskeytys, keskeytys vankilassaolon vuoksi) annetaan aina päätös. Päätös annetaan vain pyynnöstä myönteisestä ratkaisusta sairaanhoitokorvausten suorakorvausmenettelyssä indeksitarkistuksesta johtuvasta etuuden tarkistamisesta. Lainmuutoksen yhteydessä voidaan säätää erikseen siitä, annetaanko lainmuutoksesta johtuvasta etuuden tarkistamisesta päätös. Kun etuus tarkistetaan viran puolesta lainmuutoksen vuoksi, ei tarkistuksesta aina anneta päätöstä muutoin kuin etuudensaajan pyynnöstä. Etuuspäätös annetaan pääsääntöisesti lopullisena ja siihen voi hakea muutosta siten kuin etuuslainsäädännössä on säädetty. Tietyissä tilanteissa päätös tulee kuitenkin antaa väliaikaisena. Päätöksen antamisesta väliaikaisena kerrotaan etuuskohtaisissa ohjeissa, muutoksenhakuohjeessa ja päätöksen oikaisu ja poistaminen -ohjeessa. Etuuspäätökset annetaan maksutta. Päätökset annetaan suomeksi tai ruotsiksi VTJ:sta saatavan asiakkaan kielitiedon perusteella. Päätöksen antamisesta on erityissäännös seuraavissa etuuslaeissa: Kansaneläkelaki 568/ Laki eläkkeensaajan asumistuesta 571/ Laki vammaisetuuksista 570/ Laki kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista 566/ Työttömyysturvalaki 1290/ :3 Etuuskohtaisissa ohjeissa on kerrottu, kenelle päätös tulee antaa Kuntoutuspäätöksen antaminen Kuntoutushakemukseen annetaan aina kirjallinen päätös, josta käy ilmi asian ratkaisu (myöntö, hylkäys, tarkistaminen, lakkauttaminen, tutkimatta jättäminen, takaisinperintä) perusteluineen. Lisäksi päätökseen liitetään valitusosoitus. Päätöksestä tulee käydä ilmi kuntoutuksen tavoite ja kuntoutuksen toteuttamiseksi tarvittavat tiedot. Erityisesti hylkäävä päätös tulee perustella selkeästi, yksilöllisesti ja ymmärrettävästi. Jos päätös perustuu keskeisiltä osin lääketieteellisiin seikkoihin, perustelujen tulee sisältää arviointiin pääasiallisesti vaikuttaneet seikat ja näiden seikkojen pohjalta tehdyt johtopäätökset. Päätöksessä tulee tuoda esiin kaikki ratkaisuun vaikuttavat seikat. Myönteisen päätöksen liitteenä lähetetään ohjekirje, jossa kerrotaan kuntoutuksen toteuttamisesta. Sovellettava lainkohta (KKRL 566/ KEL 22 a, HL 45 ) 95

102 Päätöksensaajat Ammatillisessa kuntoutuksessa päätöksensaajia voivat olla kuntoutuja kuntoutujan huoltaja kuntoutujan edunvalvoja Päätöksestä tiedottaminen Kelan tulee ilmoittaa kuntoutuspäätöksestä eri yhteistyötahoille. Kuntoutuspäätös lähetetään tiedoksi kuntoutuksen toteuttajalle sekä kuntoutujan hoidosta ja kuntoutuksesta sekä kuntoutussuunnitelman laatimisesta vastaavalle taholle. Kuntoutuspäätöksen sisällöstä saa luovuttaa tietoa vain siltä osin kuin tiedot ovat välttämättömiä kuntoutuksen toteuttamiseksi. Palveluntuottajalle lähetetään myönteinen päätös paikanvarauksena ja maksusitoumuksena kopiot kuntoutujan hakemuksesta ja muista kuntoutuksen toteuttamisen kannalta tarpeellisista asiakirjoista, kuten kuntoutussuunnitelmasta ja lääkärinlausunnosta. Päätöksestä ja sen liitteistä käyvät ilmi kuntoutuksen toteuttamiseksi välttämättömät tiedot, kuten kuntoutujan taustatiedot, perustelut kuntoutuksen tarpeesta ja tiedot kuntoutujan tavoitteista. Kuntoutujan hoidosta vastaavalle taholle lähetetään myönteinen päätös hylkäävä päätös Päätöksen lähettäminen on tarpeellista, jotta hoidosta vastaava taho saa tiedon kuntoutujan kuntoutussuunnitelman toteutumisesta ja kuntoutuksen maksajasta tai siitä, että vastuu kuntoutusasian hoidosta palaa sille. Kuntoutuksessa turvakieltoasiakkaiden osoite- ja sähköpostiosoitetiedot tulee poistaa yhteistyö-tahoille lähetettävistä päätöksistä ja muista asiakirjoista. Asiakkaan suostumuksella sähköpostiosoite voidaan jättää näkyviin yhteistyötahoille lähetettäviin päätöksiin ja asiakirjoihin. Suostumus on kirjattava asiakkaan asiakirjoihin, jotta se voidaan jälkikäteen todentaa. Asiakkaan ilmoittamaa puhelinnumeroa ei tarvitse poistaa asiakirjoista. Tarvittaessa yhteydenpito palveluntuottajan ja turvakieltoasiakkaan välillä voi tapahtua Kelan välityksellä. Asiakasta voidaan myös ohjata olemaan itse yhteydessä palveluntuottajaan. Huomioitavaa ammatillisessa kuntoutuksessa Ammatillisessa kuntoutuksessa tieto siitä, että asiakkaalla on resistentti bakteeri-infektio (ESBL, MRSA, VRE), on kuntoutuksen toteuttamisen kannalta välttämätön tieto. Etuuskäsittelijän tulee huolehtia sen välittämisestä palveluntuottajalle. Etuuskäsittelijä lähettää tiedot seuraavasti: Palveluntuottajalle tai kuntoutuslaitokselle jos työkyvyttömyyseläkeasian yhteydessä selvitetään oikeutta kuntoutukseen, lähetetään päätöksen liitteenä kopio työkyvyttömyyseläkehakemuksesta, jos asiakas on kuntoutusta hakiessaan antanut suostumuksensa työkyvyttömyyseläkehakemuksen lähettämiseen palveluntuottajalle. Apuvälineen toimittajalle 96

103 tieto myönteisestä kuntoutuspäätöksestä maksusitoumukseksi. Oppilaitokselle ammatilliselle erityisoppilaitokselle tieto myönteisestä tai kielteisestä päätöksestä muulle oppilaitokselle myönteinen päätös vain kuntoutujan pyynnöstä. Sovellettava lainkohta (KKRL 566/ ) Asiakkaan ohjaaminen Asiakasta on tarpeenmukaisesti ohjattava muiden kuntoutusmahdollisuuksien tai palvelujen piiriin, jos hänen kuntoutushakemuksensa hylätään Kelassa. Katso myös Asiakkaan ohjaaminen 1.9. Maksaminen Kela korvaa kuntoutuksesta aiheutuvat tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset kuntoutujalle tai kuntoutuspalvelun tuottajalle. Sovellettava lainkohta (KKRL 566/ ) Lisäksi Kela korvaa kuntoutuksesta aiheutuvat tarpeelliset ja kohtuulliset matkakustannukset. Sovellettava lainkohta (KKRL 566/ ) Kuntoutuskustannusten korvaaminen Kuntoutujalle tai palveluntuottajalle korvataan kuntoutuksesta aiheutuvat tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset. Kuntoutustoimenpiteestä aiheutuvien kustannusten ja saavutettavan hyödyn tulee olla järkevässä suhteessa siten, ettei vähäisestä lisähyödystä tule suuria kustannuksia. Kuntoutustoimenpiteitä myönnettäessä arvioidaan, että ne ovat tarpeellisia vaikuttavan kuntoutuksen toteuttamiseksi, kun tavoitteena on kuntoutujan työ- tai toimintakykyyn turvaaminen tai parantaminen. Kuntoutuksesta aiheutuvien kustannusten tulee olla myös kohtuullisia. Kustannuksia pidetään kohtuullisina silloin, kun kuntoutuspalvelut on hankittu tarjouskilpailun perusteella. Kilpailuttamattomien kustannusten kohtuullisuutta arvioidaan vertaamalla niitä kyseisen palvelun hankinnassa yleisesti muodostuneeseen kustannustasoon tai muihin vastaavissa kuntoutuspalveluissa noudatettavaan hintatasoon. Tavoitteena on, että kustannukset ovat sovitun mukaisia tai muutoin kohtuullisia. Kuntoutuksena järjestettävien apuvälineiden tarpeellisuus ja kohtuullisuus arvioidaan suhteessa siihen, miten kuntoutuja pystyy suoriutumaan tai selviytymään kyseisillä tai niitä vastaavilla apuvälineillä Korvattavat kustannukset Kuntoutuspalvelun tuottaja on sitoutunut noudattamaan sopimuksenmukaisia laskutusperusteita. Sovittu hinta sisältää kaikki kyseisestä kuntoutuksesta aiheutuvat kustannukset. Silloin, kun 97

104 palvelulle ei ole vahvistettu hintaa, yksityiselle palveluntuottajalle maksetaan kohtuulliset kustannukset laskun mukaan. Koulutuskokeilun järjestävälle oppilaitokselle korvataan kohtuulliset kustannukset laskun mukaan. Koulutuskokeilun osalta korvataan kohtuulliset majoitus- ja ravintokustannukset, mutta ei erillisiä tutkimuskustannuksia. Ammatillisen kuntoutusselvityksen, työkokeilun, työhönvalmennuksen, Tyk-toiminnan tai ammatillisen kuntoutuskurssin toteuttavalle laitokselle maksetaan vuorokausihinta, ravinto sekä mahdolliset majoituskustannukset. Kustannukset maksetaan vain läsnäolopäiviltä. Laskutusohjeet vuosille työkokeilu - työhönvalmennus - mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus Ammatillisen kuntoutuskurssin, työkokeilun, työhönvalmennuksen ja MT-työhönvalmennuksen aikana ulkopuolisessa työpaikassa tai palveluntuottajan työkokeilutiloissa olevalle kuntoutujalle työnantajan on hankittava ja annettava kuntoutujan käyttöön erikseen säädetyt vaatimukset täyttävät ja tarkoituksenmukaiset henkilönsuojaimet. Henkilönsuojaimilla tarkoitetaan välineitä, varusteita ja vaatteita, jotka suojaavat tapaturmalta tai sairastumiselta työssä. Näitä ovat esimerkiksi suojalasit, turvakengät, suojakäsineet, kypärät, kuulon- ja hengityksensuojaimet, valjaat ja suojavaatetukset kuten suojahaalarit, joita käytetään tapaturman tai sairauden vaaran estämiseksi. Tietyille toimialoille suojainten käytöstä on säädetty erillismääräyksiä. Suojaimiin liittyvistä määräyksistä voidaan sopia myös työehtosopimuksissa. Kela voi korvata aiheutuneen kustannuksen, jos kyseessä on muu kuin tapaturman tai sairastumisen suojaamiseksi hankittava henkilönsuojain, ja se on tarpeellinen työn tekemisen kannalta. Lisäksi edellytetään, että korvattava määrä on kohtuullinen. Kustannukset maksetaan muuna kustannuksena. Ammatillisilla kuntoutuskursseilla palveluntuottajan työharjoittelun aikana kuntoutujan työpaikalle tekemät ohjauskäynnit sisältyvät työharjoittelun hintaan. Jos työharjoittelun ohjauskäynnistä aiheutuu yli 100 kilometrin matka, korvataan matkakustannukset yli 100 kilometrin menevältä osuudelta palveluntuottajalle laskutuksen perusteella noudattaen verohallinnon voimassa olevia kilometrikorvauksia. Päivärahaa tai majoittumiskorvauksia ei makseta. KIILA-kuntoutuksessa Kela ei korvaa yhteistyökokoukseen osallistuvan työpaikan ja työterveyshuollon edustajien matkakustannuksia eikä suunnittelukokouksesta aiheutuneita kustannuksia kuntoutuksen palveluntuottajalle. Elinkeinotukena myönnetyllä avustuksella hankittavista välineistä ja laitteista aiheutuvat kustannukset maksetaan laskun mukaan suoraan myyjälle. Maksu voidaan suorittaa tositetta vastaan kuntoutujalle itselleen, jos tositteesta ilmenevät riittävät tiedot maksajasta ja laitteesta. Katso myös Elinkeinotuen määrä Koulutuksen kustannukset Koulutarvimääräraha Täysihoitokustannukset Kansanopistojen viikkomaksut Muita korvattavia koulukustannuksia Koulutuspäätöksen perusteella kuntoutujalle korvataan tarpeelliset ja kohtuulliset varsinaiset opiskelukustannukset sekä koti- ja koulupaikkakunnan väliset matkakustannukset, ei kuitenkaan päivittäisiä koulumatkakustannuksia (Matkakustannukset). 98

105 Varsinaisia opiskelukustannuksia ovat lukukausi-, opinto-, kurssi-, kirjaamis- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden rekisteröintimaksut sekä muut vastaavat koulumaksut koulutarvikekustannukset (koulutarvikemääräraha) kansanopistojen viikkomaksut täysihoitokustannukset lyhyiden koulutusjaksojen ajalta pistekirjoituksen opetus ja liikkumistaidon ohjaus muut mahdolliset välttämättömät kustannukset. Suuret kustannukset, kuten yksityisten oppilaitosten perimät lukukausi- tms. maksut, voidaan maksaa myös suoraan koulutuksen järjestäjälle sen laskutuksen perusteella. Koulutarvikemääräraha Ammatilliseen koulutukseen osallistuville maksetaan tarpeellisten koulutarvikkeiden hankkimisesta aiheutuvien kustannusten korvauksena koulutarvikemäärärahaa. Se on liitännäinen etuus, joka maksetaan koulutuspäätöksen perusteella. Asiakasta informoidaan koulutarvikemäärärahasta päätöksen liitteenä menevässä ohjekirjeessä. Koulutarvikekustannuksista annetun asetuksen mukaan tarpeellisina koulutarvikekustannuksina pidetään kysymyksessä olevan koulutuksen tai opiskelun kannalta tarpeellisten koulutarvikkeiden hankkimisesta aiheutuvia kustannuksia. Tällaisia ovat esimerkiksi oppikirjoista, tietokoneen hankkimisesta, opintomateriaalin kopioinnista ja sähköisestä hakemisesta, muistiinpanovälineistä, laskimista ja muista vastaavista tarvikkeista aiheutuvat kustannukset. Käytännössä koulutuksesta katsotaan aina aiheutuvan joitakin tällaisia kustannuksia. Koulutarvikemäärärahassa on kaksi maksuluokkaa: 1. Yliopistoissa, korkeakouluissa, ammattikorkeakouluissa, ammatillisissa oppilaitoksissa ja lukioissa opiskelevien koulutarvikemääräraha on suuruudeltaan 350 euroa lukuvuodessa. Tämän suuruinen koulutarvikemääräraha maksetaan myös ammatillisessa perustutkintoon johtavassa sekä ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa, joka järjestetään esimerkiksi aikuiskoulutuskeskuksessa tai kansanopistossa. Jos koulutusaika poikkeaa normaalista lukuvuodesta tai lukukaudesta, koulutarvikemäärärahaa maksetaan 35 euroa kuukaudessa. 2. Ammatillisissa erityisoppilaitoksissa, kansanopistoissa (yleis- ja ammatillissivistävät linjat), valmentavassa ja kuntouttavassa koulutuksessa (valmentava I ja valmentava II) sekä muussa ammatillisessa koulutuksessa opiskelevien koulutarvikemääräraha on suuruudeltaan 250 euroa lukuvuodessa. Jos koulutusaika poikkeaa normaalista lukuvuodesta tai lukukaudesta, koulutarvikemäärärahaa maksetaan 25 euroa kuukaudessa. Koulutarvikemääräraha maksetaan kahdessa osassa lukukausittain etukäteen. Yliopisto-, korkeakoulu- ja ammattikorkeakouluopiskelijoille koulutarvikemääräraha maksetaan kuitenkin kertasuorituksena lukuvuoden alussa. Määrärahan maksamisen edellytyksenä on, että opiskelija esittää selvityksen opiskelun alkamisesta tai jatkumisesta. Kansanopistojen viikkomaksut Viikkomaksu kansanopiston yleis- ja ammattisivistävillä linjoilla kattaa asumis-, ravinto- ja opetuskustannukset. Viikkomaksu maksetaan varsinaisina opiskelukustannuksina kokonaan. Mikäli opiskelija saa kuntoutusrahaa tai työeläkelakien ja/tai KEL 12 :n 4 momentin mukaista työkyvyttömyyseläkettä, viikkomaksusta maksetaan vain kansanopistojen määrittelemä opetuskustannusten osuus. 99

106 Kansanopiston viikkomaksu maksetaan kuukausittain etukäteen tai selvissä tapauksissa lukukausittain. Täysihoitokustannukset Lyhyiden, lähinnä muutaman päivän kestävien koulutus- ja valmennusjaksojen ajalta voidaan maksaa oppilaitoksen tai muun laitoksen perimät täysihoitokustannukset. Tällaisia ovat esimerkiksi lyhyet lähiopetusjaksot, tenttitilaisuudet tai muut tilapäistä oleskelua toisella paikkakunnalla edellyttävät jaksot. Muita korvattavia koulutuskustannuksia Pistekirjoituksen opetus ja liikkumistaidon ohjaus kuuluvat ensisijaisesti vammaispalvelulain mukaan sosiaalitoimen vastuulle. Tietyissä tilanteissa myös Kela voi korvata tällaista opetusta. Pistekirjoituksen opetusta voidaan myöntää näkövammaiselle, jolla on jo perustaidot pistekirjoituksessa. Tarve lisäopetukseen saattaa syntyä esimerkiksi näkökyvyn heikentymisen takia tai silloin, kun näkövammainen saa käyttöönsä pistekirjoitustaitoa vaativan opiskelun apuvälineen. Liikkumistaidon ohjausta voidaan myöntää näkövammaiselle opiskelijalle esimerkiksi silloin, kun koulussa tai koulumatkoissa tapahtuneet muutokset edellyttävät lisäohjausta. Kun kuntoutujalle on myönnetty ammatillisena kuntoutuksena koulutus, hänelle voidaan korvata koulutukseen liittyvän työharjoittelun ajalta työharjoittelussa tarvittavia välineitä, varusteita ja vaatteita, jos ne eivät kuulu työnantajan järjestettäväksi. Työnantajan on hankittava ja annettava kuntoutujan käyttöön erikseen säädetyt vaatimukset täyttävät ja tarkoituksenmukaiset henkilönsuojaimet. Henkilönsuojaimilla tarkoitetaan välineitä, varusteita ja vaatteita, jotka suojaavat tapaturmalta tai sairastumiselta työssä. Näitä ovat esimerkiksi suojalasit, turvakengät, suojakäsineet, kypärät, kuulon- ja hengityksensuojaimet, valjaat ja suojavaatetukset kuten suojahaalarit, joita käytetään tapaturman tai sairauden vaaran estämiseksi. Tietyille toimialoille suojainten käytöstä on säädetty erillismääräyksiä. Suojaimiin liittyvistä määräyksistä voidaan sopia myös työehtosopimuksissa. Kela voi korvata aiheutuneen kustannuksen, jos kyseessä on muu kuin tapaturman tai sairastumisen suojaamiseksi hankittava henkilönsuojain ja se on tarpeellinen työn tekemisen kannalta. Lisäksi edellytetään, että korvattava määrä on kohtuullinen. Kustannukset maksetaan muuna kustannuksena Apuvälinekustannukset Tutkimuslausunto Apuväline Tutkimuslausuntopäätöksen perusteella maksetaan apuvälinetarveselvityksen kustannukset. Ne maksetaan laskutuksen mukaan, ellei selvitykselle ole vahvistettu esimerkiksi vuorokausihintaa. Apuvälinepäätöksen perusteella maksetaan laitekustannukset sen toimittajalle, kuntoutujalle, liikkeelle tai oppilaitokselle. Apuvälinepäätöksen tai käytönopetuksesta annetun päätöksen perusteella korvataan: laitekustannukset hyväksytyn tarjouksen ja tarkistetun laskutuksen mukaisesti tietokoneeseen liittyvät sairauden tai vamman vuoksi tarpeelliset ohjelmat sekä opiskelun tai työn kannalta tarpeelliset perusohjelmat 100

107 laitteiden suunnittelusta, kehittämisestä ja kokoamisesta aiheutuvat kustannukset laitteiden asennuskulut laitteiden kuljetuskulut (sisältäen kuljetuksen vakuuttamisesta aiheutuvat kustannukset) huolto- ja korjauskustannukset mukaan lukien tarpeellisten lisä- ja virustorjuntaohjelmien päivitykset apuvälineen ollessa työ- tai opiskelukäytössä laitetoimittajan/käytönopetuksen antajan tarpeelliset ja kohtuulliset matka- ja yöpymiskustannukset valtion matkustussäännön mukaan. Korvaukset maksetaan kuntoutuksen maksujärjestelmällä. käytönopetuksesta ja sen mahdollisesta lisäopetuksesta syntyneet kustannukset annetun ja hyväksytyn tarjouksen mukaisesti laskutuksen perusteella käytönopetuksen ajalta kuntoutujalle ateriakustannukset, jos opetus tapahtuu palveluntuottajan tiloissa Apuvälineiden käytönopetuksesta sen antajalle ja/tai laitetoimittajalle ei korvata: muita valtion matkustussäännössä mainittuja kustannuksia kuten päivärahaa tai matkustustuntia Matkakustannukset ja yöpymisraha Kuntoutujalle korvataan Kelan järjestämään tai korvaamaan kuntoutukseen osallistumisesta aiheutuneet tarpeelliset ja kohtuulliset matkakustannukset siten kuin sairausvakuutuslaissa säädetään. Korvaukset maksetaan sairaanhoitokorvausjärjestelmällä. Ammatilliseen koulutukseen liittyvinä matkakustannuksina korvataan yksi yhdensuuntainen matka lukukauden alkaessa ja yksi yhdensuuntainen matka lukukauden päättyessä koti- ja opiskelupaikkakunnan välillä. Lisäksi korvataan yksi edestakainen koti- ja opiskelupaikkakunnan välinen matka kuukaudessa. Matkakustannuksia voidaan korvata useamminkin kuin kerran kuukaudessa, jos se on perusteltua lapsen tapaamisen turvaamiseksi tai opiskelusta johtuvasta syystä. Ammatilliseen koulutukseen liittyvinä matkakustannuksina ei korvata opiskelijan päivittäisistä koulumatkoista tai koulutukseen liittyvän harjoittelun päivittäisistä matkoista aiheutuvia kustannuksia. Kuntoutujalla ja hänen saattajallaan on oikeus yöpymisrahaan, jos hän on kuntoutuksen aloitusajan tai liikenneolosuhteiden vuoksi joutunut yöpymään matkalla kuntoutukseen ja hänelle on todistettavasti aiheutunut yöpymisestä kustannuksia. Sovellettavat lainkohdat (KKRL 566/ ) ja (SVL1224/ luku) Katso myös Sairaanhoitokorvausten etuusohjeesta matkakorvaukset Lausuntopalkkiot Mikäli Kela tarvitsee kuntoutushakemuksen liitteenä olevan lääkärinlausunnon lisäksi muita lääketieteellisiä lausuntoja tai selvityksiä, ne voidaan korvata erillisen tutkimuslausuntopäätöksen perusteella. 101

108 Äkillisen sairauspoissaolon korvaaminen avomuotoisessa kuntoutuspalvelussa Palveluntuottaja voi laskuttaa pelkästään avomuotoisessa kuntoutuspalvelussa kuntoutujan äkillisestä sairastumisesta aiheutuneen poissaolon. Poissaoloksi hyväksytään vain äkillisen sairastumisen ensimmäinen päivä, josta kuntoutuja on ilmoittanut palveluntuottajalle kuntoutuspäivää edeltävänä päivänä tai viimeistään kyseisen kuntoutuspäivän aamuna. Kela ei hyväksy äkillisen poissaolon syyksi esimerkiksi kuntoutujan lapsen sairastumista, äkillistä loman tarvetta tai suunniteltua lomamatkaa.muussa kuin kurssimuotoisessa kuntoutuspalvelussa voidaan ensimmäisen päivän jälkeiset poissaolopäivät toteuttaa myöhemmin, jos kuntoutuja on sairauden vuoksi poissa useampia päiviä. Edellytyksenä on, että se on tarkoituksenmukaista kuntoutuksen kokonaisuuden kannalta. Kela korvaa sairastumisen aiheuttaman poissaolon ensimmäisestä päivästä palveluntuottajan sopimuksen mukaisen kuntoutujan avomuotoisen kuntoutuspalvelun hinnan, joka kerryttää kuntoutuspäiviä. Jos ravinnosta ja majoituksesta aiheutuneet kustannukset eivät sisälly sopimuksen mukaiseen hintaan, voidaan niistä palveluntuottajalle aiheutuneet kustannukset korvata. Edellytyksenä on, että palveluntuottaja on valmistautunut ko. palvelujen järjestämiseen kuntoutujan sairastumispäivänä Kuntoutuskustannusten laskuttaminen Ammatillisen kuntoutuksen kustannukset maksetaan yleensä jälkikäteen laskutuksen perusteella. Pitkäkestoisen kuntoutuksen, kuten esimerkiksi työhönvalmennuksen, ajalta kuntoutuskustannukset voidaan maksaa kuukausittain jälkikäteen. Korvaukset maksetaan pääsääntöisesti niistä vakuutuspiirien toimistoista, joihin maksaminen on keskitetty. Kuitenkin esimerkiksi kehittämishankkeissa kuntoutuksen kustannuksia voidaan maksaa myös keskushallinnon kautta. Korvauksen saajan on esitettävä yksilöity lasku syntyneistä kustannuksista. Kuntoutuja laskuttaa kustannukset käyttämällä laskulomakkeena lomaketta KU 201 Kuntoutuslasku Lomakkeisiin on liitettävä alkuperäiset tositteet. Palveluntuottaja laskuttaa kustannukset käyttämällä tilityslomaketta, joka toimii yksittäisten henkilöiden laskujen viitenumerollisena yhteenvetolomakkeena. Tilityslomakkeeseen liitetään henkilöiden yksilöidyt laskut. Laskuissa käytetään Kelan hyväksymiä hintalajeja ja hintoja. Käytettävät lomakkeet ovat lomake KU 206 Tilitys kuntoutuskustannuksista henkilöiden yksilöidyt laskulomakkeet, jotka ovat KU 203 Terapialasku, vaativa lääkinnällinen kuntoutus, KU 205 Terapialasku, harkinnanvarainen kuntoutus tai KU 201 Kuntoutuslasku palveluntuottaja voi käyttää sekä tilityslomakkeena että laskulomakkeina omia lomakkeitaan, joissa ovat Kelan lomakkeita vastaavat tiedot. Lomakkeesta tulee käydä ilmi, että se koskee kuntoutuskustannuksia. Palveluntuottajan esittämä tilitys maksetaan sen jälkeen, kun palveluntuottaja on toimittanut maksamiseen vaadittavan selvityksen, kuten kuntoutuspalautteen, vakuutuspiirin toimistoon. Jaksoissa toteutettavissa kursseissa, joissa on lyhyt esijakso tai väliseurantajakso, voidaan kustannukset maksaa myös kuntoutuspalautetta suppeamman selvityksen perusteella. 102

109 Kelan tulee noudattaa kuntoutuskustannusten maksamisessa maksuehtolain (Laki kaupallisten sopimusten maksuehdoista, 30/2013) mukaista maksuaikaa, joka on enintään 30 päivää laskun vastaanottamisesta. Edellytyksenä on, että palveluntuottaja on toimittanut maksamiseen tarvittavat tiedot ja selvitykset. Jos Kela maksaa laskun myöhässä, viivästyskorko maksetaan vain palveluntuottajan vaatimuksesta. Vaatimus voi olla valmiina laskussa, mutta myös puhelimitse esitetty vaatimusesitys hyväksytään. Viivästyskorkoon oikeuttavien korkopäivien laskeminen alkaa välittömästi 31. päivästä laskun vastaanottamisesta. Laskun maksamiseen annettua 30 päivää ja korkopäivien määrää laskettaessa otetaan huomioon arki- ja pyhäpäivät. Viivästyskorko kaupallisissa sopimuksissa on 8 % + viitekorko. Kulloinkin voimassa oleva viivästyskorko kaupallisissa sopimuksissa tulee tarkistaa Suomen pankin sivuilta. Laskun maksamisen viivästymisestä aiheutunut korko maksetaan kuntoutuslaskuun liittyvänä muuna kustannuksena. Viivästyskorko lasketaan seuraavan kaavan mukaan: Kaupallisten sopimusten viivästyskorko x korkopäivät x laskun summa 100 x 360 Viivästyskoron laskemisessa voidaan käyttää apuna viivästyskorkolaskuria. Palveluntuottaja voi lisäksi esittää vaatimuksen perintäkuluista, jos Kela maksaa laskun myöhässä. Kelalla on velvollisuus maksaa palveluntuottajan vaatimuksesta 40 euron vakiokorvaus, jos Kela viivästyy maksun suorittamisesta. Kelalla on myös velvollisuus maksaa vakiokorvauksen lisäksi palveluntuottajan vaatimat tosiasialliset perintäkulut siltä osin, kun ne ylittävät 40 euroa ja ovat kohtuulliset. Jos laskun maksaminen on viivästynyt palveluntuottajasta johtuvasta syystä, ei viivästyskorkoa eikä muita maksun viivästymisestä johtuneita kuluja makseta. Sovellettavat lainkohdat Laki kaupallisten sopimusten maksuehdoista Korkolaki luku 4a Laki saatavien perinnästä 10 ja 10e Laskutusaika Kuntoutujan on haettava korvausta kuntoutuksesta aiheutuneista kustannuksista 6 kuukauden kuluessa palvelun antamisesta tai maksun suorittamisesta. Palveluntuottajan on laskutettava kuntoutuksesta aiheutuneet kustannukset 2 kuukauden kuluessa palvelun antamisesta. Kurssien osalta tämä tarkoittaa sitä, että palveluntuottajan on laskutettava kustannukset kahden kuukauden kuluessa kunkin toteutuneen jakson päättymisestä lukien. Jos kuntoutuskurssiin tai yksilölliseen kuntoutusjaksoon kuuluu käyntikertoja tai seurantapäiviä, voi palveluntuottaja laskuttaa näiden kustannukset yhdessä tai useammassa erässä. Kustannukset tulee kuitenkin laskuttaa viimeistään 2 kuukauden kuluessa viimeisestä käyntikerrasta tai seurantapäivästä. Korvaus tai osa siitä voidaan maksaa edellä mainittujen määräaikojen ylittymisestä huolimatta, jos maksun epääminen myöhästymisen vuoksi olisi kohtuutonta. Palveluntuottajien kohdalla kohtuusharkinnassa tulee ottaa huomioon lyhyt määräaika. Käytännössä palveluntuottaja voi menettää oikeuden korvaukseen lähinnä silloin, kun laskujen lähettäminen on myöhästynyt 103

110 toistuvasti määräaikaa koskevasta huomautuksesta huolimatta ja myöhästynyt lasku on lähetetty huomattavasti määräajan jälkeen. Sovellettava lainkohta (KKRL 566/ ) Maksunsaajat Oikeus saada korvausta kuntoutuksesta aiheutuvista kustannuksista kuuluu lähtökohtaisesti kuntoutujalle. Kuntoutujan lisäksi kuntoutusetuus voidaan tilanteesta riippuen maksaa myös muulle maksunsaajalle. Muut maksunsaajat ovat edunvalvoja tai laillisesti valtuutettu asiamies kunnan sosiaalihuollon toimielin toimeentulotukilain (TOTUL 1412/ ) perusteella ennakkona myönnetyn toimeentulotuen korvaukseksi kunta/kuntayhtymä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (AML 734/ ) ja (AML 734/ ) mukaisten kustannusten korvaukseksi kuntoutuspalveluntuottaja ostopalvelu- tai valtakirjasopimuksen tai Kelan hyväksynnän perusteella (Valtakirjasopimus koskee harkinnanvaraista psykoterapiaa, jossa terapeuttina on lääkäri tai psykiatri. Kustannuksista maksetaan tällöin myös sairausvakuutuslain mukainen korvaus.) palvelunantaja, esimerkiksi apuvälineen käytön opetuskustannusten laskuttaja tai tuki- tai lukiopettaja muu laskuttaja, esimerkiksi apuvälinekustannusten laskuttaja tai suoraan Kelaa laskuttava oppilaitos ulosottoviranomainen palveluntuottajan työkorvausten osalta. Kuntoutuskorvauksen laskuttajana voi toimia myös kuntoutuspalvelun tuottajan ilmoittama muu laskuttaja, esimerkiksi lääkäriasema. Maksunsaaja on näissä tapauksissa kuitenkin aina kuntoutuspalvelun tuottaja Kunta Kunta voi periä ja nostaa henkilölle maksettavan kuntoutusetuuden samalta ajalta, jolta se on maksanut hänelle toimeentulotukea ennakkona odotettavissa olevaa etuutta vastaan (TOTUL 1412/ ). Kunnalla on oikeus saada kuntoutusetuus siitä päivästä alkaen, josta etuus olisi voitu maksaa hakijalle itselleen edellyttäen, että kunta on maksanut toimeentulotukea samalta ajalta. Oikeus ulottuu siihen päivään asti, johon kunta on maksanut toimeentulotukea kuntoutuspäätöksen antamishetkellä. Kuntoutuspäätöksen antamisen jälkeen myönnetty tai maksuunpantu toimeentulotuki ei ole odotettavissa olevaa etuutta vastaan maksettua toimeentulotukea, eikä tällainen toimeentulotuki oikeuta kuntaa kuntoutusetuutena maksettavan korvauksen saamiseen. Koska Kela ei saamansa maksuvaatimuksen perusteella kuitenkaan tiedä, kuinka pitkältä ajalta toimeentulotukea on kuntoutuspäätöksen antamishetkellä ehditty maksaa, Kela maksaa kuntoutusetuuden maksuvaatimuksen loppuun asti, ellei vaatimusta sitä ennen poisteta. Kunnan tehtävänä on huolehtia, että maksuvaatimus poistetaan siitä päivästä alkaen, josta kuntoutusetuuden maksamiselle ei ole enää edellytyksiä. Jos kunnan järjestämässä perhe- tai laitoshoidossa, esimerkiksi päihdekuntoutuksessa, oleva kuntoutuja saa kuntoutusetuutta, kunta voi periä ja nostaa samalta ajalta maksettavan etuuden suoraan Kelalta käytettäväksi hoidosta, ylläpidosta tai huollosta määrätyn maksun korvaamiseen (AML 734/ ). 104

111 Myös lastensuojelulain nojalla järjestämänsä perhehoidon, laitoshuollon (lastenkoti tms. lastensuojelulaitos) tai asumispalvelun aiheuttamista kustannuksista kunta voi periä kohtuullisen korvauksen samalta ajalta maksettavasta kuntoutusetuudesta (AML 734/ ). Kunnan tulee ilmoittaa maksuvaatimuksesta Kelalle kirjallisesti vähintään 2 viikkoa ennen etuuden maksupäivää. Ilmoituksessa on mainittava ajat, joilta toimeentulotukea on maksettu. Kuntoutujalle annetaan kirjallinen ilmoitus kuntoutusetuutena maksettavan korvauksen suorittamisesta kunnalle Ulosotto Palveluntuottajalle maksettava työkorvaus on ulosmittauskelpoinen, joten se voidaan maksaa suoraan ulosottoviranomaiselle. Kuntoutujalle suoritettavia korvauksia kuntoutuskustannuksista tai myönnettyä elinkeinotukea ei saa ulosmitata Maksuosoite Korvaus kuntoutuksesta aiheutuneista kustannuksista maksetaan etuuden saajan osoittamalle tilille Suomessa toimivaan rahalaitokseen. Korvaus voidaan tarvittaessa maksaa myös ulkomaille. Maksuosoitteen muutokset tehdään maksunsaajan kirjallisen tai suullisen ilmoituksen perusteella. Suullisesti etuusasian hoitamisen yhteydessä ilmoitettu tilinumerotieto voidaan ottaa vastaan, kun asiakas on tunnistettu. Tilinumeromuutoksen voi tehdä niihin etuusjärjestelmiin, joihin osaa. Jos asiakkaalla on etuuksia muissa järjestelmissä (esim. Onni, RAKE), tehdään Oiwaan Perustietojen muutos -työ, tarkenteella tilinumeromuutos Ennakonpidätyksen yleiset periaatteet Tuloverolain mukaan henkilö voi olla Suomessa joko yleisesti verovelvollinen tai rajoitetusti verovelvollinen. Yleisesti verovelvollinen on henkilö, joka verotuksellisesti asuu Suomessa. Hän on velvollinen suorittamaan Suomessa veroa sekä Suomesta että ulkomailta saamastaan tulosta. Kela toimittaa ennakonpidätyksen yleisesti verovelvolliselle maksamastaan etuudesta tai eläkkeestä, jos niitä ei ole säädetty verovapaiksi (TVL 1535/ ). Ennakonpidätys tehdään myös työkorvauksesta, jos sen saajaa ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin. Rajoitetusti verovelvollinen on henkilö, joka ei vakinaisesti asu Suomessa. Hän on velvollinen maksamaan Suomessa veroa vain Suomesta saamastaan tulosta. Tällaisen henkilön verotuksessa sovelletaan pääasiallisesti rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annettua lakia. Lue lisää Ennakonpidätys > Lähdevero Ulkomailla asuvan henkilön Suomesta maksettavasta eläketulosta ei peritä lähdeveroa, vaan siitä toimitetaan ennakonpidätys. 105

112 Ennakonpidätyksen perusteet Ennakkoperintäasetuksessa ja Verohallinnon päätöksessä ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä säädetään, millä perusteilla ennakonpidätys toimitetaan Kelan maksamista etuuksista ja veronalaisista työkorvauksista. Perus- ja lisäprosentti Ennakonpidätys toimitetaan palkkaa varten määrätyn perusprosentin mukaan siltä osin, kun maksettava määrä ei ylitä Verohallinnon määrittelemää henkilökohtaista tulorajaa. Tulorajan ylittävältä osalta pidätys toimitetaan lisäprosentin mukaan. Arkipäiviltä maksettavissa etuuksissa tulorajan vuosimäärä jaetaan 300:lla ja kuukausikohtaisissa etuuksissa 12:lla. Työkorvauksissa maksettava määrä jaetaan 365:llä ja kerrotaan laskuun sisältyvien päivien lukumäärällä. Muu henkilökohtainen prosentti Ns. freelancerina työskentelevillä on palkkaa ym. ennakonpidätyksenalaista tuloa varten vain yksi henkilökohtainen pidätysprosentti. Eläketuloa varten on erikseen henkilökohtainen pidätysprosentti sekä säännöllisesti että takautuvasti maksettavia eläke-eriä varten. Sivutuloprosentti Jos henkilöllä on päätoimen ohella sivutuloa, toimitetaan ennakonpidätys sivutuloa varten määrätyn pidätysprosentin mukaan. Sivutulon prosenttiluku on yleensä sama kuin henkilön lisäprosentti. Rajoitetusti verovelvollinen voi toimittaa Kelaan sivutuloverokortin. Portaikkoverokortti Portaikkoverokortissa henkilökohtainen ennakonpidätysprosentti muuttuu kiinteiden tulorajojen täyttyessä. Portaikkoverokortin perusteella tehtävä ennakonpidätys on kuitenkin aina vähintään 25 %. Portaikkoverokorttia ei käytetä opintorahan ja työttömyysetuuksien ennakonpidätyksen laskennassa. Jos portaikkoverokortti on rekisteröity henkilölle, joka saa opintorahaa, viedään opintorahan määrä portaikkoverokortin kertymään ohjelmallisesti. Tulorajojen määrissä otetaan huomioon koko verovuoden (kalenterivuoden) kaikki tulot, myös muualta kuin Kelasta maksetut. Koko kalenterivuoden tulot huomioidaan, vaikka portaikkoverokortti otetaan käyttöön kesken vuotta uusien ennakonpidätysperusteiden voimaan tullessa. Määräprosentti Ennakkoperintäasetuksessa ja Verohallinnon päätöksessä on määritelty tilanteita, joissa ennakonpidätys määräytyy eläkkeissä, muissa etuuksissa ja työkorvauksissa kaavamaisesti määräprosentin perusteella. 106

113 Prosenttitaulukko Sairausvakuutuslain mukaisissa päivärahoissa ja kuntoutusrahassa pidätys voidaan toimittaa Verohallinnon päätöksessä olevan prosenttitaulukon mukaan. (VeroHp ennakonpidätyksen toimittamistavasta ja määrästä 6 3 mom.) Muutosverokortti Maksunsaaja voi hakea Verohallinnolta muutosta ennakonpidätykseen. Jos Verohallinto antaa maksunsaajalle sosiaalietuutta tai eläkettä taikka opintorahaa varten myönnetyn muutosverokortin, se saadaan pääsääntöisesti suorasiirtona Kelaan, jolloin tiedot kirjautuvat ohjelmallisesti. Jos Verohallinto tai asiakas toimittaa muutosverokortin suoraan toimistoon, rekisteröi muutosverokortin tiedot HEMU-tapahtumalla. Verohallinto merkitsee muutosverokorttiin tiedon siitä, mihin tarkoitukseen sitä voidaan käyttää. Sosiaalietuuksien ennakonpidätyksessä voidaan käyttää vain sosiaalietuutta varten annettua muutosverokorttia. Kuitenkin opintorahassa ja eläkkeissä voidaan käyttää vain näitä varten annettua muutosverokorttia. Muutosverokortissa on pidätysprosentti, jota käytetään verokortissa olevaan euromääräiseen tulokertymään asti, jonka jälkeen käytetään korttiin merkittyä korkeampaa pidätysprosenttia. Tulokertymää laskettaessa huomioidaan voimassaoloaikana maksetut etuudet tai työkorvaukset. Jos muutosverokorttia käytetään vuodenvaihteen yli, tulokertymän seuranta aloitetaan alusta. Eläkettä varten annetussa muutosverokortissa ei ole tulokertymää. Muutosverokortissa voi myös olla merkittynä vain yksi pidätysprosentti. Rajoitetusti verovelvollinen voi toimittaa Kelaan muutosverokortin. Maksunsaajan pyyntö Ennakonpidätysprosenttia voidaan korottaa etuuden, eläkkeen tai työkorvauksen saajan omasta pyynnöstä ilman Verohallinnon laskemaa uutta pidätysprosenttia. Etuuden, eläkkeen tai työkorvauksen saaja voi pyytää korotusta joko kirjallisesti tai suullisesti Lähdevero Verohallinnon antamaa lähdeverokorttia käytetään maksettaessa päivärahaetuuksia, kuntoutusrahaa, lastenhoidon tukea ja opintorahaa. Lähdeverokorttia käytetään myös maksettaessa kuntoutuksen ja lastenhoidon tuen työkorvauksia, ellei saaja kuulu ennakkoperintärekisteriin. Sosiaalietuuksien lähdevero on pääsääntöisesti 35 prosenttia. Jos Kela maksaa etuutta vajaalta kuukaudelta, etuudesta vähennetään maksun yhteydessä ohjelmallisesti 17 euroa/ päivä (kalenteripäivä). Jos Kela maksaa etuutta kokonaiselta kuukaudelta, etuudesta vähennetään ohjelmallisesti 510 euroa/kuukausi. Erotuksesta peritään lähdevero. (Laki rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta 672/ ) Kuntoutuksen ja lastenhoidon tuen työkorvauksista peritään vero lähdeverokorttiin merkityn prosentin mukaisesti. Lähdeverovähennystä ei tehdä ohjelmallisesti. Pidätyksestä saat tehdä lähdeverovähennyksen, mikäli siitä on merkintä verokortissa. Maksa korvauksen saajalle 107

114 ennakonpidätyksen korjaus tai ohjaa korvauksen saaja tarvittaessa kääntymään Verohallinnon puoleen verotuksen oikaisemiseksi. Lähdeveron alaisista etuuksista ei peritä sairaanhoitomaksua (1,5 %), vaikka kortissa olisi merkintä sen perimisestä. Rajoitetusti verovelvollinen voi toimittaa Kelaan muutos- tai sivutuloverokortin. Jos rajoitetusti verovelvollinen ei pyydä Verohallinnolta muutosverokorttia, verotetaan häntä lähdeverokortin mukaisesti Työkorvausten saajien verotus Työkorvausten maksamisen yhteydessä tutkitaan ohjelmallisesti, onko työkorvauksensaaja merkitty ennakkoperintärekisteriin, toimitetaan tarvittaessa ennakonpidätys tai peritään lähdevero. Työkorvauksista toimitetaan ennakonpidätys tai peritään lähdevero vain, jos saajaa ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin. (EPL 1118/ ) Työkorvauksen maksajana Kela on velvollinen tarkistamaan aina ennen suorituksen maksamista, onko työkorvauksen saaja ennakkoperintärekisterissä vai ei. Voit luottaa APKY/ Työkorvauksen saajan verotusperusteet -toiminnolla näkyvään suorasiirtona saatuun ennakkoperintärekisterissäolotietoon. Tiedon voit tarkistaa myös Jos Verohallinto tai työkorvauksen saaja on kirjallisesti ilmoittanut Kelalle ennakkoperintärekisteristä poistamisesta, rekisteröi tieto ennakkoperintärekisterissäolotiedon päättymisestä APRE/Työkorvausten saajien verotusperusteet -toiminnolla Tietojen saanti ja käyttöönotto Etuuksien ennakonpidätyksen toimittamisessa käytetään hyväksi Kelaan suorasiirtona saatuja ennakonpidätysperusteita. Maksunsaaja voi toimittaa Kelaan myös verokortin tai ilmoittaa muun pidätysperusteen. Lue lisää kohdasta Oma pyyntö (Tiedot maksusaajalta > Oma pyyntö) Työkorvauksista ei toimiteta ennakonpidätystä, jos saaja on merkitty ennakkoperintärekisteriin. Rajoitetusti verovelvollisen eläkkeensaajan myöntöpäätöksen jälkeen Vero- ja kirjanpitoryhmä lähettää pääkaupunkiseudun verotoimistoon ennakonpidätysprosentin pyyntökirjeen. Verotoimisto antaa sen perusteella eläkettä varten kirjoitetun henkilökohtaisen pidätysprosentin Suorasiirtotiedot Kela saa suoraan Verohallinnolta vuosittain tiedot Suomessa verovelvollisten etuudensaajien ennakonpidätysperusteista. Muutosverokortit saadaan Kelaan suoraan Verohallinnolta joka arkipäivä. 108

115 Kela tarkistaa vuosittain Verohallinnolta tiedon työkorvauksen saajien (päivähoidon-/ kuntoutuspalveluntuottajat) ennakkoperintärekisterissäolosta helmi- ja elokuussa. Tarkistus tehdään suorasiirtopyyntönä ohjelmallisesti. Eläkettä varten määrätyt henkilökohtaiset ennakonpidätysprosentit saadaan Kelan pyynnöstä yleisesti ja rajoitetusti verovelvollisille eläkkeensaajille, joiden eläke on maksussa marraskuussa tai joille eläke on myönnetty etukäteen. Pyyntö lähetetään ohjelmallisesti yleensä marraskuussa ja siinä ilmoitetaan arvio seuraavana vuonna maksettavasta eläkkeestä. Verohallinnolta saadut uudet ennakonpidätysprosentit seuraavaa vuotta varten tallennetaan järjestelmään ohjelmallisesti. Verohallinnolta suoraan saadut ennakonpidätysprosentit otetaan vuosittain käyttöön erikseen ilmoitettavana ajankohtana. Siihen asti käytetään edellisen vuoden joulukuussa voimassa olleita ennakonpidätysperusteita Tiedot maksunsaajalta Verokortti Jos maksunsaaja tai Verohallinto toimittaa sosiaalietuutta, opintorahaa, eläkettä tai työkorvausta varten muutosverokortin, ennakonpidätys lasketaan muutosverokortin mukaisesti. Tarkistettua ennakonpidätystä sovelletaan yleensä seuraavan maksuerän alusta lukien. Takautuvaan aikaan kohdistuvan muutoksen voi kuitenkin ottaa huomioon, jos muutosverokortin voimassaoloaika ulottuu maksettujen erien ajalle. Lue lisää Ennakonpidätyksen korjaus ja palautus Palkkaa varten annettuja muutosverokortteja ei käytetä etuuksien eikä eläkkeiden ennakonpidätyksessä. Rajoitetusti verovelvollinen voi pyytää Verohallinnolta muutos- tai sivutuloverokortin. Verohallinto toimittaa verokortin postitse Kelaan. Oma pyyntö Lähdevero Ennakonpidätysprosenttia voidaan korottaa etuuden, eläkkeen tai työkorvauksen saajan omasta pyynnöstä ilman Verohallinnon laskemaa uutta pidätysprosenttia. Etuuden, eläkkeen tai työkorvauksen saaja voi pyytää korotusta joko kirjallisesti tai suullisesti. Lähdeverotusta varten etuuden tai työkorvauksen saaja toimittaa lähdeverokortin. Lähdeverokortin pitää olla Kelaa varten kirjoitettu. Rajoitetusti verovelvollinen voi toimittaa Kelaan muutos- tai sivutuloverokortin. Jos rajoitetusti verovelvollinen ei pyydä Verohallinnolta muutosverokorttia, verotetaan häntä lähdeverokortin mukaisesti kuten nykyisinkin. Eläkkeistä ei peritä lähdeveroa, vaan rajoitetusti verovelvolliselle eläkkeensaajalle määrätään ennakonpidätys. 109

116 Ennakonpidätyksen tallennus Ennakonpidätystietojärjestelmään tallennetaan kaikki etuudensaajien ja Verohallinnon toimittamat ennakonpidätysperusteet. Rekisteröi tiedot valitsemalla HEMU-aloitusvalikolta Ennakonpidätystiedot. Rajoitetusti verovelvollisten ennakonpidätysperusteet tallennetaan Kansainvälisten asioiden ratkaisukeskuksessa, Työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisukeskuksessa tai Vero- ja kirjanpitoryhmässä. Paperiset verokortit ja/tai niiden kopiot säilytetään tallennuksen jälkeen Kelassa. Verokorteissa olevia tulorajoja seurataan ohjelmallisesti. Kertymätiedot päivitetään ohjelmallisesti maksujen eräajoissa ja palautusten kirjaamisen yhteydessä. Mikäli kertymätietojen korjaamisessa ilmenee ongelmia, ota yhteyttä Vero- ja kirjanpitoryhmään Kelan selvitettävä Selvitä uusien kuntoutuspalveluntuottajien ja päivähoidontuottajien ennakkoperintärekisteriin kuuluminen. Ennakkoperintärekisterissä olon voi selvittää Yritys- ja yhteisötietojärjestelmästä osoitteestaa tai palvelunumerosta Jos yrittäjä on merkitty ennakkoperintärekisteriin, YTJ-tietopalvelussa kohdassa Rekisteröinnit näkyy tieto Ennakkoperintärekisteri ja tila Rekisterissä sekä alkupäivä. Näytä rekisterihistoria -toiminnolla saat tiedon mahdollisesta ennakkoperintärekisteriässäolon loppupäivästä. Ennakkoperintärekisteriin kuulumisen jatkuminen selvitetään ohjelmallisesti suoraan Verohallinnolta. Lue lisää Ennakonpidätys > Työkorvausten saajien verotus. Rekisteröi tieto työkorvauksen saajan ennakkoperintärekisterissäolosta toiminnolla APRE/ Työkorvausten saajien verotusperusteet. Tietojen tallennus edellyttää, että työkorvauksen saajan perustiedot on tallennettu. Rekisteröi verotusperusteisiin myös järjestelmästä saatava ennakkoperintärekisteröinnin voimassaolon seuraava tarkistuspäivä verotusperusteen päättymispäiväksi Toimittaminen Ennakonpidätys toimitetaan ennakkoperintäasetuksen (1124/1996) ja Verohallinnon päätöksen ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä mukaisesti. Ensisijaisia pidätysperusteita ovat muutosverokortti lähdeverokortti tai oma ilmoitus muuta perustetta suuremmasta pidätysprosentista. Ennakonpidätyksen määrä lasketaan ohjelmallisesti maksuerittäin euroina ja sentteinä. 110

117 Kuntoutusetuudet Kuntoutuspalveluntuottajat ovat pääsääntöisesti ennakkoperintärekisterissä, jolloin heille maksetusta työkorvauksesta ei tehdä ennakonpidätystä. Sen sijaan jokaisen työkorvauksen maksun yhteydessä tutkitaan ohjelmallisesti, kuuluuko maksunsaaja ennakkoperintärekisteriin. Lue lisää: Työkorvausten saajien verotus Korvauksesta vähennetään mahdollisen arvonlisäveron osuus ennen ennakonpidätyksen toimittamista. Jos palveluntuottaja vaatii muun kuluosuuden huomioon ottamista, ohjataan hänet ao. verotoimistoon hakemaan ennakonpidätysprosentin alennusta. Kuntoutusetuuksissa ei käytetä suorasiirtona saatuja ennakonpidätysperusteita, vaan työkorvausten saajan on toimitettava Kelaan verokortti tai sen kopio. Ennakonpidätys työkorvauksesta toimitetaan perus- ja lisäprosentin mukaan tai sivutuloverokorttiin merkityn henkilökohtaista pidätysprosenttia koskevan määräyksen mukaan tai muuhun ko. tarkoitusta varten myönnettyyn verokorttiin merkityn henkilökohtaisen ennakonpidätysprosentin mukaan. Jos verokorttia ei ole toimitettu Kelaan, pidätys tehdään 60 %:n suuruisena. Yhteisölle ja yhtymälle maksettavasta korvauksesta toimitetaan ennakonpidätys 13 % suuruisena, ellei yhteisöä tai yhtymää ole merkitty ennakkoperintärekisteriin Ennakonpidätyksen korjaus ja palautus Muutosverokortti Voit korjata ennakonpidätyksen, jos Kelaan on tullut muutosverokortti, joka on voimassa takautuvasti. Jos muutosverokortin voimassaolo alkaa edellisen vuoden puolelta, voit korjata ennakonpidätyksen kuluvan vuoden toukokuun loppuun saakka. Palautettavan määrän on myös oltava maksussa viimeistään toukokuun lopussa. Esimerkki Kelaan on tullut verokortti 5.1 ja se on voimassa 1.11 alkaen. Verokortti on voimassa enintään saakka. Ennakonpidätys voidaan korjata alkaen. Korjaus voidaan tehdä kuluvan vuoden toukokuun loppuun mennessä, jolloin myös.palautettavan määrän on oltava viimeistään maksussa. Lähdevero Jos etuudesta on peritty liikaa lähdeveroa, voit korjata liikapidätyksen vain saman maksuvuoden aikana. Palveluntuottaja ennakonpidätysrekisteriin Korjaa ennakonpidätys aina silloin, kun työkorvauksensaaja ilmoittaa kesken vuotta tiedon ennakkoperintärekisteriin kuulumisesta. Kelan virhe 111

118 Jos Kela on toimittanut ennakonpidätyksen virheellisesti liian suurena, voit korjata virheen ilman muutosverokorttia. Kelan virhe on kyseessä esimerkiksi silloin, kun Verohallinnon antama ennakonpidätysprosentti on tallennettu väärin liian suurena. Korjauksen voit tehdä verovuotta seuraavan vuoden toukokuun loppuun saakka. Palautettavan määrän on oltava maksussa viimeistään toukokuun lopussa. Verovuosi on kalenterivuosi, jolta vero määrätään. Ennakonpidätyksen korjaaminen Voit korjata ja maksaa liikaa perityn ennakonpidätyksen HERE-aloitusvalikon Ennakonpidätyksen korjaus -toiminnolla. Vero- ja kirjanpitoryhmä tekee RAKE-eläkkeiden ennakonpidätyksen korjaukset ja palautukset Takaisin maksetut etuudet Veronalaista etuutta voidaan periä takaisin nettomääräisenä niin kauan kuin Kela voi ilmoittaa Verohallinnolle veronalaisen etuuden ja ennakonpidätyksen määrien muutokset vuosiilmoituksena. Maksettua etuutta voidaan periä takaisin ja kuitata nettomääräisenä etuuden maksuvuotta seuraavan vuoden toukokuun loppuun saakka. Tämän jälkeen perintä ja kuittaus tehdään bruttomääräisenä. Jos etuudensaaja maksaa takaisin etuutta sellaiselta vuodelta, jonka vuosi-ilmoituksen korjauksineen Kela on jo antanut Verohallinnolle, Kela ilmoittaa palautetun etuuden määrän Verohallinnolle takaisinmaksuvuotta seuraavan vuoden tammikuussa. Ilmoitus tehdään vuosiilmoituksen yhteydessä. Etuudensaajalle lähetetään ohjelmallisesti tosite, johon on etuuksittain eritelty tiedot Verohallinnolle annetusta ilmoituksesta. Verohallinto ottaa palautetun etuuden määrän huomioon takaisinmaksuvuoden verotuksessa puhtaan ansiotulon vähennyksenä. (TVL 1535/ a 1 ja 2 mom.) Kela ilmoittaa myös työpaikkakassojen perimien etuuksien korjaustiedot Verohallinnolle. Lastenhoidon tuen työkorvauksia ei peritä takaisin työkorvauksen saajalta, vaan lastenhoidon tuen hakijalta. Perhe ja hoidon tuottaja hoitavat yksityisen hoidon tuen veronoikaisuasiat suoraan Verohallinnon kanssa. Lastenhoidon tuen hoidon tuottajille maksettujen työkorvausten takaisinperintä- ja kuittaustiedoista ei ilmoiteta muutostietoja Verohallinnolle. Vero- ja kirjanpitoryhmä ilmoittaa kuntoutuksen työkorvausten palautukset Verohallinnolle Regressisuoritukset Eri laitosten väliset ja (Kelan) saman maksajan eri veronalaisten etuuksien väliset regressisuoritukset käsitellään ja maksetaan verottomina bruttomäärinä. Jos kuitenkin regressinä perittävä etuus tai sen osa on verotonta, on maksettava etuus verottomalta osin veronalaista esim. kun kuntoutusrahasta peritään opintotuen asumislisää. (TVL 1535/ a 3 mom.) Lue lisää regressiperinnästä ao. etuuden ohjeesta Regressiperintä-kohdasta. Asiakkaan veronalaista tuloa on aina hänelle itselleen maksettu etuus. Verohallinnolle ei ilmoiteta verovapaina käsiteltyjä regressimaksuja. 112

119 Vuosi-ilmoitukset Vero- ja kirjanpitoryhmä ilmoittaa vuosi-ilmoituksella Verohallinnolle tiedot maksetuista etuuksista ja työkorvauksista sekä niistä toimitetuista ennakonpidätyksistä, lähdeveronalaisista suorituksista ja maksetuista lähdeveroista. Vero- ja kirjanpitoryhmä toimittaa Verohallinnolle vuosi-ilmoituksen maksuvuotta seuraavan tammikuun loppuun mennessä ja lähettää etuudensaajille samansisältöisen yhteenvedon sekä työkorvausta saaneille tositteen Verohallinnolle annetuista tiedoista. Jos työkorvauksen saaja pyytää toiminnan päättyessä tositetta maksetuista määristä, tulosta hänelle tosite. Vero- ja kirjanpitoryhmä ilmoittaa Verohallinnolle osakeyhtiöille, osuuskunnille ja rekisteröidyille yhdistyksille maksetut työkorvaukset kuukausittain eriteltyinä. Vuosi-ilmoituksessa Verohallinnolle ilmoitetut etuudet otetaan verotuksessa huomioon Kelan antamien tietojen perusteella eikä etuudensaaja ilmoita niitä veroilmoituksessaan. Eläkkeiden ja etuuksien vuosi-ilmoitustiedot ja mahdolliset korjaustiedot ovat toimistojen kyseltävissä HEKY > Etuussummat > Verotusta varten annetut tiedot. Päivähoidontuottajien vuosi-ilmoitukset ja mahdolliset korjaustiedot ovat toimistojen kyseltävissä APKY-aloitusvalikolta kohdassa 'Maksetut työkorvaukset' valinnalla 'Verotukseen annetut tiedot'. Tietojen korjaaminen Vuosi-ilmoitustietoja voidaan korjata ennen verotuksen vahvistamista, jos etuuden tai ennakonpidätyksen määrä muuttuu esimerkiksi takaisinperinnän vuoksi. Edellisen vuoden nettopalautukset on tehtävä toukokuun loppuun mennessä. Vero- ja kirjanpitoryhmä voi korjata virheellisiä tietoja syyskuun loppuun saakka. Vero- ja kirjanpitoryhmä lähettää korjatuista tiedoista aina ilmoituksen myös etuudensaajalle Kuukausivalvonta Kirjanpito- ja maksuliikenneryhmä tekee kuukausittain (viimeistään 10. päivä) Verohallinnolle valvontailmoituksen ennakonpidätyksistä ja lähdeveroista. Ilmoitus sisältää ilmoituskuukautta edeltävän kuukauden tiedot. Ennakonpidätys ja lähdevero maksetaan kuukausittain viimeistään maksukuukautta seuraavan kuukauden 10. päivänä Ilmoitusvelvollisuus Kuntoutujan tulee ilmoittaa Kelaan kaikista muutoksista, joilla on tai voi olla vaikutusta hänelle myönnettyyn kuntoutusetuuteen Olosuhteiden muutos Kuntoutujan on viipymättä ilmoitettava Kelalle, jos kuntoutus keskeytyy, kuntoutuksen aloittaminen siirtyy tai kuntoutuksen ajankohta muuttuu siten, että se vaikuttaa oikeuteen saada etuutta 113

120 tai pienentää etuuden määrää. Etuuskäsittelijä tutkii ilmoituksen vaikutuksen myönnettyyn kuntoutukseen, tekee ratkaisuun tarvittavat muutokset ja ilmoittaa niistä palveluntuottajille. Kuntoutuja ja palveluntuottaja eivät voi yleensä keskenään sopia kuntoutuksen ajankohtaan tehtävistä muutoksista. Jos esimerkiksi kuntoutuja ei voi aloittaa kurssia tai jatkaa jo aloittamaansa kurssia, hänen tulee ilmoittaa esteestä Kelaan. Etuuskäsittelijä tutkii, onko kurssin vaihtamiseen olemassa ennalta arvaamaton pätevä syy, kuten sairastuminen tai työhön tai lastenhoitoon liittyvä syy. Jos pätevä syy on olemassa, aikaisempi päätös lakkautetaan ja kuntoutujalle tehdään uusi ratkaisu kuntoutujalle sopivasta kurssista. Jos Kela saa tietoonsa sellaisen kuntoutujan olosuhteissa tapahtuneen muutoksen, joka voi vaikuttaa tälle myönnettyyn tai maksettavaan etuuteen, etuuskäsittelijä pyytää kuntoutujalta selvityksen olosuhteiden muutoksesta. Etuuskäsittelijä tekee selvityksen perusteella tarvittavat toimenpiteet, esimerkiksi lakkauttaa kuntoutuspäätöksen. Sovellettava lainkohta (KKRL 566/ ) Osallistumisen peruuttaminen Kuntoutujan on peruutettava osallistumisensa myönnettyyn kuntoutukseen, jos hän ei voi aloittaa sitä. Peruutuksesta on ilmoitettava seitsemän vuorokauden kuluessa siitä, kun kuntoutuja on saanut tiedon kuntoutuksen ajankohdasta. Jos este ilmenee tämän määräajan jälkeen, siitä on ilmoitettava välittömästi. Määräajan jälkeen kuntoutuja voi peruuttaa osallistumisensa kuntoutukseen vain, jos sairaus, työ tai muu hyväksyttävä syy estää kuntoutuksen aloittamisen.ilmoitus esteestä on tehtävä Kelaan. Etuuskäsittelijä välittää tiedon välittömästi kuntoutuslaitokseen ja tekee kuntoutusratkaisuun tarvittavat muutokset. Sovellettava lainkohta (KKRL 566/ mom.) Päätöksen oikaisu ja poistaminen Kaikille etuuksille yhteinen Päätöksen oikaisu ja poistaminen Tarkistaminen Kuntoutuspäätöstä tarkistetaan, jos kuntoutuksen myöntämisperusteissa tapahtuu sellainen muutos, joka vaikuttaa oikeuteen saada kuntoutusetuutta tai joka aiheuttaa tarvetta arvioida uudelleen kuntoutustoimenpiteen laatua ja/tai laajuutta. Tarkistuspäätöksen antaminen perustuu asiakkaan hakemukseen tai muuhun tarkistuksen aiheuttaneeseen selvitykseen. Tarkistuspäätöksellä voidaan muuttaa esimerkiksi myönnettyä aikaa tai käyntikertojen tai vuorokausien määrää. Sillä voidaan myös myöntää uusi toimenpide tai toimenpiteen jatkojakso. Tarkistuspäätöksellä voidaan myös aikaistaa haettua aikaa. Sillä ei voida kuitenkaan lyhentää kuntoutusaikaa, vaan tällaisessa tapauksessa käsittelijän on lakkautettava toimenpide. Tarkistusratkaisulla ei voida muuttaa ratkaisun laatua hylkäävästä myönteiseksi tai myönteisestä hylkääväksi. Tällaisessa tilanteessa asiasta tehdään uusi ratkaisu. 114

121 1.13. Keskeyttäminen Jos muuttuneiden olosuhteiden vuoksi on perusteltu syy olettaa, että kuntoutusetuus olisi lakkautettava, se voidaan osittain tai kokonaan keskeyttää, kunnes asia on lainvoimaisella päätöksellä ratkaistu. Keskeyttämisestä on välittömästi ilmoitettava kuntoutujalle ja etuutta koskeva päätös on annettava viivytyksettä. Sovellettava lainkohta (KKRL 566/ ) Tällainen tilanne on esimerkiksi silloin, kun Kela saa tietää kuntoutujaa kohdanneesta jälkiseikasta, jonka vaikutuksesta etuuden myöntämisen edellytys poistuu Lakkauttaminen Kuntoutuspäätös lakkautetaan, jos kuntoutus keskeytyy tai kuntoutuksen myöntämisen edellytykset eivät enää täyty. Kuntoutuspäätös lakkautetaan myös silloin, jos kuntoutusaikaa on tarvetta lyhentää ratkaisun jälkeen. Lakkautuspäätös tehdään tosiasiallista keskeytymispäivää tai myöntämisedellytysten päättymispäivää seuraavasta päivästä alkaen, riippumatta kuntoutuspäätöksen lakkauttamiseen johtavan tiedon saapumispäivästä. Näin palveluntuottajalle voidaan maksaa korvaus myös päivästä, jona kuntoutus on keskeytynyt. Kuntoutuksen keskeytyminen Ennen lakkautuspäätöksen tekemistä tarkistetaan, ettei kuntoutuksesta ole maksettu korvausta ilmoitetun keskeytymisajankohdan jälkeen. Kuntoutuspäätöksen voi lakkauttaa vasta viimeisen toteutuneen kuntoutuspäivän tai käyntikerran jälkeen. Kuntoutuja voi pyytää kuntoutuspäätöksen lakkauttamista suullisesti tai kirjallisesti. Jos tieto kuntoutuksen keskeytymisestä tulee muualta kuin kuntoutujalta itseltään, on kuntoutujaa kuultava. Kuntoutuksen myöntämisedellytysten päättyminen Kuntoutuksen myöntämisen edellytykset voivat päättyä esimerkiksi tilanteessa, jossa asiakas ei enää ole vakuutettuna Suomessa. Kuntoutusoikeuden päättymisen jälkeen on kuntoutuksesta voinut syntyä kustannuksia. Näissä tilanteissa etuuskäsittelijä selvittää maksamisen edellytykset ja mahdollisten liikamaksujen käsittelyn. Tieto maksamisen edellytyksistä kirjataan kustannusten maksamista varten OIWA:an. Ennen päätöksen lakkauttamista kuntoutujaa on kuultava. Lue lisää kuntoutusrahan lakkauttamisesta. Lue lisää kuulemisesta. Sovellettava lainkohta (KKRL 566/ ) Liikamaksu Ammatillisessa kuntoutuksessa on harvoin tilanteita, jolloin syntyy takaisinperittävää liikamaksua. Käytännössä takaisinperintätilanne voi tulla kysymykseen esimerkiksi silloin, kun ammatillisessa koulutuksessa oleva kuntoutuja ilman pätevää syytä keskeyttää opiskelun, jonka ajalle hänelle on maksettu koulutarvikemääräraha. Takaisinperittävää liikamaksua syntyy myös siinä tapauksessa, jos palveluntuottaja laskuttaa toteutumatta jääneitä kuntoutuspäiviä. 115

122 Regressioikeuden perusteella Kela voi periä takaisin korvaamansa kuntoutuksen silloin, kun kuntoutusvastuu on ensisijaisesti toisella järjestäjätaholla Takaisinperintä Kaikille etuuksille yhteinen Takaisinperintä-ohje Regressi Kelalla on oikeus periä takaisin korvaamansa kuntoutus silloin, kun kuntoutusvastuu on ensisijaisesti toisella järjestäjätaholla. Jos Kela on viivästymistodistuksen perusteella järjestänyt tai korvannut kuntoutusta, vaikka kuntoutujalla on oikeus tarvitsemaansa kuntoutukseen tai korvaukseen kuntoutuksen aiheuttamista kustannuksista tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain, liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain, sotilasvammalain tai sotilastapaturmalain nojalla, siirtyy kuntoutujan oikeus mainittujen lakien mukaiseen korvaukseen Kelalle sen järjestämää kuntoutusta vastaavalta osalta. Työtapaturmien ja ammattitautien sekä liikennevahinkojen perusteella annettavasta kuntoutuksesta huolehtivat asianomaiset vakuutusyhtiöt. Sotilasvammoihin ja sotilastapaturmiin perustuvat kuntoutukset kuuluvat puolestaan Valtiokonttorin vastuulle. Perimisen toteuttaminen Kun kuntoutusetuus on myönnetty viivästymistodistuksen perusteella, vakuutuslaitos pyytää ennen korvauspäätöksensä antamista Kelasta perimisilmoituksen joko puhelimitse tai kirjeitse. Perimisilmoitus kuntoutusetuudesta tehdään asiakaskirjeellä KQG72 ja KQG73. Kuntoutusetuuden takautumissuoritusten käsittelyyn ja seurantaan käytetään YHTEperintäjärjestelmää Muutoksenhaku Kaikille etuuksille yhteinen Muutoksenhaku-ohje Kuntoutuspalvelujen hankinta Kela voi järjestää kuntoutuksen joko tuottamalla palvelut itse tai hankkimalla niitä muilta palvelujen tuottajilta. Yleiset palvelujen hankinnan periaatteet vahvistetaan Yhteisten palvelujen tulosyksikössä. Kuntoutuspalvelujen tuottajina käytetään pääsääntöisesti yksityisiä palvelujentuottajia. Julkiselta tai julkiseen tahoon rinnastettavalta taholta voidaan hankkia kuntoutuspalveluja vain silloin, kun 116

123 Kelan kuntoutuksen järjestämisvelvollisuutta ei voida täyttää hankkimalla kuntoutuspalveluja yksityisiltä palveluntuottajilta. Sovellettava lainkohta (Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista KKRL 566/ ) Palveluntuottajien valinta Avo- ja laitosmuotoisen kuntoutuksen palveluntuottajat hankitaan Yhteisten palvelujen tulosyksikössä Luettelot palveluntuottajista Kuntoutuksen palveluntuottajien perustietoja sekä sopimus- ja hintatietoja ylläpidetään Palveluntuottajarekisterissä. Rekisteröinti- ja kyselytapahtumat toimivat CICS:n APRE-, APKY- ja OSKYaloitusvalikkojen alaisina. Kela ylläpitää avo- ja laitosmuotoisia kuntoutuspalveluja tuottavien palveluntuottajien perustietoja ja vahvistamiaan sopimus- ja hintatietoja. Tarjouskilpailussa hyväksytyt valitut palveluntuottajat löytyvät Kelan internetsivuilta kuntoutuspalvelut kohdasta Hankinnat > Valitut palveluntuottajat. Kelan internetsivuilla on linkki palveluntuottajahakuun, josta löytyvät kaikki Kelan palveluntuottajat. Palveluntuottajahausta on linkit palveluntuottajien kotisivuille, joilla on tietoja muun muassa palveluntuottajan tiloista ja henkilöstöstä Laadunvalvonta Kelassa seurataan sovitun työnjaon mukaisesti palveluntuottajien toteuttaman kuntoutuksen laatutasoa muun muassa auditointi- ja vuosiraporttien sekä asiakaspalautteiden avulla. Kela seuraa asiakaskohtaisista kuntoutuspalautteista kuntoutuksen toteuttamista ja tuloksellisuutta Avo- ja laitosmuotoisten kuntoutuspalvelujen hankinta Hankintapalveluryhmä hankkii palveluntuottajat yleensä julkisella tarjouskilpailulla. Valintaperusteena käytetään yleensä halvinta hintaa. Avo- ja laitosmuotoisille kuntoutuspalveluille on vahvistettu Kelan avo- ja laitosmuotoisen kuntoutuksen standardin yleinen osa ja palvelulinjakohtainen standardi. Standardit asettavat laatuvaatimuksia kuntoutusprosessin toteuttamiselle, sisällölle, kuntoutujan osallistumiselle sekä palveluntuottajan kuntoutusprosessiin liittyvälle yhteistyölle Kelan ja muiden eri tahojen kanssa. Kuntoutuspalvelun tulee olla Kelan standardien mukaista. Tarjouskilpailussa käytössä oleva tarjouspyyntömateriaali on Kelan internetsivuilla kohdassa Hankinnat > Kuntoutusryhmän hankinnat. Kelan avo- ja laitosmuotoisen kuntoutuksen voimassa olevat standardit ovat Kelan internetsivuilla kohdassa Standardit > Hyväksytyt standardit. 117