Ammatillinen kuntoutus

Transkriptio

1 Ammatillinen kuntoutus

2 Sisällysluettelo 1 Etuusohje Hyvä hallinto Tavoite Ammatillisen kuntoutuksen tavoite Yksilöllisen tavoitteen asettaminen Oikeus ja edellytykset Myöntämisedellytykset Työ- tai opiskelukyvyn olennainen heikentyminen Kokonaistilanteen arviointi Tarkoituksenmukaisuus Suhde muuhun kuntoutukseen Estävät kuntoutusetuudet Ensisijaiset kuntoutusetuudet Asiakkaan ohjaaminen Kuntoutustarpeen selvittäminen Selvitysvelvollisuus Kuntoutuksen varmistaminen Selvityksen toteuttaminen Muut kuntoutuspalveluja järjestävät tahot Työeläkelaitosten kuntoutus Työhallinnon palvelut Tapaturma- ja liikennevakuutuslakien mukainen kuntoutus Päihdehuolto Ulkomailta saatava kuntoutus Toimenpiteet Ammatillinen kuntoutusselvitys Edellytykset Sisältö ja toteutus Tutkimuslausunto Edellytykset Sisältö ja toteutus Työkokeilu Edellytykset Sisältö ja toteutus Koulutuskokeilu Edellytykset Sisältö ja toteutus Työhönvalmennus Edellytykset Sisältö ja toteutus Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus Edellytykset Sisältö ja toteutus i

3 1.5.7 KIILA-kuntoutus Edellytykset Sisältö ja toteutus Hakeminen TYK-kuntoutus Edellytykset Sisältö ja toteutus Hakeminen Koulutus Edellytykset Sisältö ja toteutus Peruskoulutus Ammatillinen koulutus Opiskelu ulkomailla Koulutusaika Hakeminen Seuranta Apuvälineet Edellytykset Lääketieteellinen peruste Apuvälineiden kalleus ja vaativuus Apuvälinetarve opiskelussa Apuvälinetarve työssä Apuvälineiden järjestäminen Apuvälinetarpeen selvittäminen Käytönopetus Huolto, korjaus ja apuvälineen käytön seuranta Apuvälineiden hankinta Tarjousten pyytäminen Tarjousten käsitteleminen Tarjouksen valinnasta ilmoittaminen Tarjousasiakirjojen julkisuus Muutoksenhaku Hakeminen Elinkeinotuki Edellytykset Sisältö Elinkeinotuen määrä Avustus yrityksen perustamiseen ja muuttamiseen Avustus toimivaan yritykseen Hakeminen Selvitys ammattitaidosta ja kyvystä toimia yrittäjänä Toiminta- ja taloussuunnitelma Arviot menestymisedellytyksistä Lupa elinkeinon harjoittamiseen Selvitys yritysmuodosta Kustannusarvio Laitteiden omistussuhteet ii

4 Sitoumus Seuranta Ammatilliset kuntoutuskurssit Edellytykset Sisältö ja toteutus Hakeminen Kv-säännökset Asetus 883/ Rajatyöntekijän oikeus kuntoutusetuuksiin Eläkkeellä olevan rajatyöntekijän oikeus kuntoutusetuuksiin Eläkkeenhakijan ja eläkkeensaajan siirtyminen palkkatyöhön Eläkkeenhakijoiden ja eläkkeensaajien oikeus kuntoutusetuuksiin Yhden tai useamman muun jäsenvaltion kuin asuinjäsenvaltion lainsäädäntöön perustuva eläke, kun oikeus luontoisetuuksiin on olemassa asuinjäsenvaltiossa (883/2004, art. 24) Eläkkeensaajan tai hänen perheenjäsentensä oleskelu muussa jäsenvaltiossa kuin asuinjäsenvaltiossaan - oleskelu toimivaltaisessa jäsenvaltiossa - lupa välttämättömään hoitoon asuinjäsenvaltion ulkopuolella (883/04 art. 25) Perheenjäsenen käsite ja ensisijaisuussääntö Perheenjäsenten hoitoetuusoikeudet eri tilanteissa Rekisteröitymismenettely luontoisetuuksien saamiseksi Laitosten väliset korvaukset Kustannuksista vastaaminen Kuntoutus ulkomailla (KKRL 16 ) Maa, jossa kuntoutusta annetaan Toinen EU/EY-valtio Muu valtio Kuntoutuksen hakeminen Kustannusten korvaaminen Matkakustannukset Ammatillinen kuntoutus Pohjoismaissa Hakeminen Vireilletulo Lähettäjän vastuu Asiakirjan siirto Kuka voi hakea etuutta? Henkilö itse Edunvalvoja Edunvalvontavaltuutettu Asiamies eli valtuutettu Lähiomainen tai muu henkilö Kunta Hakuaika kuntoutusetuuksissa Palveluntuottajan valinta Asiakkaan valinta Tiedonantovelvollisuus etuutta haettaessa Kelan oikeus saada tietoja muilta viranomaisilta Ohjaus muuhun kuntoutukseen iii

5 Kelan ja työeläkelaitosten yhteistyö Tulkkauspalvelut Ratkaiseminen Käsittelypaikka Apuvälineitä koskevien ratkaisujen keskittäminen Elinkeinotukea koskevien ratkaisujen keskittäminen Kurssien esivalinta ja keskitetty valinta Esteellisyydestä Käsittely- ja ratkaisukielto Esteellisyyden toteaminen Haastattelu Asiantuntijalääkärin arvion pyytäminen Kuuleminen Milloin asiakasta on kuultava? Miten kuullaan? Päätöksen antaminen Kuntoutuspäätöksen antaminen Päätöksensaajat Päätöksestä tiedottaminen Asiakkaan ohjaaminen Maksaminen Kuntoutuskustannusten korvaaminen Korvattavat kustannukset Koulutuksen kustannukset Apuvälinekustannukset Matkakustannukset ja yöpymisraha Lausuntopalkkiot Äkillisen sairauspoissaolon korvaaminen avomuotoisessa kuntoutuspalvelussa Kuntoutuskustannusten laskuttaminen Laskutusaika Maksunsaajat Kunta Ulosotto Maksuosoite Ennakonpidätyksen yleiset periaatteet Ennakonpidätyksen perusteet Lähdevero Työkorvausten saajien verotus Tietojen saanti ja käyttöönotto Suorasiirtotiedot Tiedot maksunsaajalta Ennakonpidätyksen tallennus Kelan selvitettävä Toimittaminen Kuntoutusetuudet Ennakonpidätyksen korjaus ja palautus Takaisin maksetut etuudet iv

6 Regressisuoritukset Vuosi-ilmoitukset Kuukausivalvonta Ilmoitusvelvollisuus Olosuhteiden muutos Osallistumisen peruuttaminen Päätöksen oikaisu ja poistaminen Tarkistaminen Keskeyttäminen Lakkauttaminen Liikamaksu Takaisinperintä Regressi Muutoksenhaku Kuntoutuspalvelujen hankinta Palveluntuottajien valinta Luettelot palveluntuottajista Laadunvalvonta Avo- ja laitosmuotoisten kuntoutuspalvelujen hankinta v

7 1. Etuusohje Etuusohje on toimintaohje, jota käytetään apuna etuuksien ratkaisutyössä ja neuvonnassa. Ohje on ensisijaisesti tarkoitettu Kelan sisäiseen käyttöön. Ohjeen pdf-tiedosto muodostuu automaattisesti Kelan intranetissä olevan etuusohjeen verkkosivuista. Teknisestä toteutuksesta johtuen sekä ohjeen sisällysluettelossa että ohjetekstissä on muutamia otsikoita kahteen kertaan. Ohjeen pdf-tiedoston teknistä toteutusta parannetaan tältä osin myöhemmin. Pdf-muotoisesta etuusohjeesta puuttuvat kaikille ohjeille sisällöltään samanlaiset ohjeet päätöksen oikaisu ja poistaminen takaisinperintä muutoksenhaku. Näistä on tehty omat pdf-ohjeet Hyvä hallinto Kela on osa julkishallintoa ja viranomaistoimintaa. Hyvän hallinnon periaatteita tulee noudattaa myös Kelassa. Hyvään hallintoon kuuluvia perustuslaissa turvattuja perusoikeuksia ovat oikeus saada asiansa käsitellyksi toimivaltaisessa viranomaisessa asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä tulla kuulluksi saada perusteltu päätös ja hakea muutosta päätökseen. Hyvään hallintoon kuuluu myös hyvän kielenkäytön vaatimus ja neuvontavelvollisuus. Etuusasioissa kuten muissakin Kelan käsiteltävissä asioissa on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Asiakkaalle on annettava etuusasian hoitamiseen liittyvää neuvontaa sekä vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin. asiakirjojen käsittelyn periaatteet. Jos Kelalle on erehdyksessä toimitettu asiakirja sen toimivaltaan kuulumattoman asian käsittelemiseksi, se on viipymättä siirrettävä oikealle viranomaiselle ja siirrosta ilmoitettava asiakkaalle. Jos Kelalle sen toimivaltaan kuuluvassa asiassa toimitettu asiakirja on puutteellinen, lähettäjää on kehotettava määräajassa täydentämään asiakirja. Muuten asia ratkaistaan käytettävissä olevin tiedoin. käsittelyn objektiivisuus, jota varmistavat etenkin esteellisyyssäännökset. Esteellinen toimihenkilö ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä. Toimihenkilö on esteellinen, jos kyse on esimerkiksi hänen omasta tai hänen läheisensä etuusasiasta. Toimihenkilön on itse havaittava esteellisyytensä. Myös Kelan asiantuntijalääkäri voi olla esteellinen. Näillä esteellisyyssäännöksillä suojataan menettelyn puolueettomuutta ja objektiivisuutta. Toiminnan tulee paitsi olla puolueetonta, myös näyttää puolueettomalta ulkopuolisenkin silmin. selvittämisvelvollisuus. Kelan on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset. Asianosaisen eli asian vireille panneen on esitettävä selvitystä vaatimuksensa perusteista ja muutoinkin myötävaikutettava vireille panemansa asian selvittämiseen. Näitä ja muita yleisiä hyvän hallinnon perusteita ohjeistetaan tarkemmin hallintolain soveltaminen etuusasioissa -ohjeessa 1

8 etuusohjeen kohdissa Hakeminen ja Ratkaiseminen. Lue lisää hallintolaista (434/2003) Tavoite Kelalla on lakiin perustuva velvollisuus järjestää ja korvata ammatillista ja lääkinnällistä kuntoutusta sekä kuntoutuspsykoterapiaa. Ammatillista kuntoutusta järjestetään vajaakuntoisille henkilöille työkyvyttömyyden estämiseksi tai työ- ja ansiokyvyn parantamiseksi. Lääkinnällistä kuntoutusta järjestetään työ-, opiskelu- tai toimintakyvyn turvaamiseksi tai parantamiseksi henkilöille, joille on myönnetty vaativa lääkinnällinen kuntoutus. Kuntoutuspsykoterapiaa järjestetään työ- tai opiskelukyvyn tukemiseksi henkilöille, joiden työ- tai opiskelukykyä uhkaa mielenterveydenhäiriö. Järjestämisvelvollisuuteen kuuluvan kuntoutuksen lisäksi Kela voi järjestää ja korvata harkinnanvaraista kuntoutusta eduskunnan vuosittain myöntämän rahamäärän puitteissa. Myös harkinnanvaraisen kuntoutuksen tavoitteena on työ- tai toimintakyvyn turvaaminen tai parantaminen. Kuntoutuksen järjestämisen lisäksi Kela voi maksaa kuntoutuksen ajalta kuntoutusrahaa, jonka tavoitteena on toimeentulon turvaaminen kuntoutuksen ajalta. Kelan kuntoutus perustuu lakiin Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista (566/2005). Tässä ohjeessa laista käytetään nimitystä Kelan kuntoutuslaki tai lyhennettä KKRL. Kelalla on velvollisuus ohjata asiakasta muiden kuntoutuksen järjestäjien palveluihin ja tehdä yhteistyötä muiden kuntoutusta järjestävien tahojen kanssa. Katso myös vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen etuusohje, kuntoutuspsykoterapian etuusohje, harkinnanvaraisen kuntoutuksen etuusohje sekä kuntoutusrahan etuusohje Ammatillisen kuntoutuksen tavoite Ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on kuntoutujan työ- ja ansiokyvyn tukeminen tai parantaminen taikka työkyvyttömyyden estäminen. Tämä tarkoittaa, että ammatillisen kuntoutuksen keinoin pyritään turvaamaan työelämässä pysyminen, sinne palaaminen tai mahdollistamaan sinne pääseminen. Ammatillinen kuntoutus tulee aloittaa riittävän varhain, jotta henkilön työssä pysymistä tai sinne palaamista tai pääsemistä voitaisiin tukea mahdollisimman hyvin. Ammatillinen kuntoutus voidaan aloittaa jo siinä vaiheessa, kun on arvioitavissa, että henkilön työ- tai opiskelukyky ja ansiomahdollisuudet heikentyvät olennaisesti lähivuosina vaikka otettaisiin huomioon hoidon ja lääkinnällisen kuntoutuksen mahdollisuudet. Kuntoutuksen avulla pyritään säilyttämään tai saamaan sellainen ammatti tai työ, joka turvaa kuntoutujan toimeentulon tai josta hän saa toimeentulonsa kannalta olennaisia lisäansioita esimerkiksi eläkkeen lisäksi. Olennaisena lisäansiona voidaan pitää tulojen lisääntymistä noin neljäsosalla. Tavoitteena olevan työn tulee olla palkkatyötä työsuhteessa tai työtä yrittäjänä. Työ voi olla myös esimerkiksi osa-aikaista tai tuettua työtä. Kotitaloudessa tehtävä tai vain harrastusluonteinen työ ei täytä tavoiteltavalle työlle asetettuja vaatimuksia. Työn- ja ansioidensaamistavoitteen tulee olla realistinen ottaen huomioon kuntoutujan todennäköinen 2

9 työkyky kuntoutuksen jälkeen. Tällaista arviota tehtäessä on riittävää, että kuntoutuja olisi todennäköisesti kykenevä säännölliseen olennaisia lisäansioita tuottavaan työhön Yksilöllisen tavoitteen asettaminen Kuntoutustoiminalle on aina asetettu sekä yksilöllisiä että yhteiskunnallisia tavoitteita. Tavoitteiden asettaminen kuntoutukselle on tärkeää siksi, että se antaa välineitä toteuttaa vaikuttavaa kuntoutusta ja tavan tarkastella tavoitteiden toteutumista. GAS -menetelmän (GAS = Goal Attainment Scaling) avulla luodaan yhtenäinen välineistö kuntoutuksen yksilöllisten tavoitteiden asettamiseen. Yksilötasolla kuntoutuksen suunnittelu perustuu laaja-alaiseen ja objektiiviseen kuntoutujan kokonaistilanteen arviointiin, joka edellyttää luotettavien arviointimittareiden käyttöä. Keskeistä vaikuttavassa kuntoutusprosessissa on kuntoutujan motivoituminen ja sitoutuminen tarvittaviin toimenpiteisiin. Tavoitteilla on oleellinen merkitys kuntoutujan motivaatioon ja sitoutumiseen. GAS -prosessi kuntoutuksessa Kuntoutujan elämän- ja työtilanne sekä terveystila vaikuttavat kuntoutuksen suunnitteluun. Etuuskäsittelijän tulisi tunnistaa kuntoutustarpeita lääkärinlausunnosta/kuntoutussuunnitelmasta, hakemuksesta ja haastattelussa. Haastattelussa etuuskäsittelijä keskustelee kuntoutujan kanssa siitä, millaisiin tarpeisiin kyseisellä kuntoutuksella voidaan vastata ja millaisia tavoitteita sillä voidaan saavuttaa. Tavoitealueesta keskustellaan yleisellä tasolla kuten ammatillisista tai terveyteen liittyvistä tavoitteista. Kuntoutujalla voi olla useita erilaisia terveyteen liittyviä oireita ja sekä työhön että elämän-tilanteeseen liittyviä kysymyksiä, joista vain osaan voidaan vaikuttaa käytettävissä olevin kuntoutuksen keinoin. Tärkeintä olisi saada kuntoutuja etukäteen miettimään kuntoutusprosessiin ja tavoite-alueeseen liittyviä omia tavoitteita, jotta hän pystyy helpommin kuntoutuksen alkaessa nimeämään itselleen realistisia tavoitteita. Näin kuntoutuja myös tietää, mihin kyseisellä kuntoutuksella pyritään. Kelan työntekijä ei täytä GAS -tavoitteenasettaminen - lomaketta, vaan se tehdään kuntoutuksen alkaessa palveluntuottajan toimesta. Palveluntuottaja asettaa kuntoutujan kanssa yhdessä tavoitteet kuntoutukselle, koska kuntoutuksen tavoitteen tarkka tunnistaminen ja asteikon määrittäminen edellyttävät kuntoutuksen toteuttajilta hyvää kokemusta kyseisen kuntoutusmuodon toteuttamisesta ja vaikuttavuudesta. Jokaisen kuntoutujan valmiudet ja mahdollisuudet muutokseen vaihtelevat eri tilanteissa. Vaikka kuntoutujilla olisi lähtötilanteessa sama sairaus, heidän kuntoutukselle asettamansa tavoitteet voivat yhteistyössä muodostua erilaisiksi, kullekin yksilölle soveltuviksi. Tavoitteiden saavuttamiseen asetetaan realistinen aikataulu ja ne arvioidaan kuntoutuksen kuluessa. Lopullinen tavoitteiden saavuttamisen arviointi tehdään kuntoutuksen päättyessä. GAS -lomakkeesta saatua tulosta (GAS- pistemäärä tai T lukuarvo) ei voi käyttää kuntoutuspäätöksiä ratkaistaessa, koska palveluntuottajat opettelevat vasta menetelmän käyttöä. Tavoitteiden saavuttamiseen vaikuttaa monet tekijät, kuten onko tavoitteet asetettu realistiseksi, mitattaviksi tai miten kuntoutujan elämäntilanne mahdollistaa tavoitteiden saavuttamisen. Aikaisemmilta kuntoutus-jaksoilta saadut GAS -menetelmän tulokset eivät kerro tulevasta kuntoutustarpeesta tai suoranaisesti kuntoutuksen onnistumisesta. Kuntoutuspäätöksiä tehtäessä asiakkaan tilanteen arviointi perustuu kuitenkin kokonaisvaltaiseen arviointiin, missä on mukana sairaustiedot, kliininen arvio sekä muut arviointimenetelmät (esim. B-lausunnon tiedot, kuntoutussuunnitelma, kuntoutusseloste, hakemus, työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmät). 3

10 Valmis GAS -tavoitteenasettaminen -lomake tulee Kelaan kuntoutuspalautteen liitteenä. Etuuskäsittelijä katsoo tulokset yhdessä kuntoutuspalautteen kanssa miten tavoitteet ovat toteutuneet ja arvioi mahdolliset jatkotoimenpiteet Oikeus ja edellytykset Kelan on järjestettävä tarkoituksenmukainen ammatillinen kuntoutus siten kuin Kelan kuntoutuslain 6, 7 ja 8 :ssä säädetään. Asiakkaalla on oikeus järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvaan kuntoutukseen, kun laissa mainitut edellytykset täyttyvät. Kela maksaa kuntoutuksesta aiheutuvat tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset Myöntämisedellytykset Kela järjestää vakuutetun työ- ja ansiokyvyn tukemiseksi tai parantamiseksi taikka työkyvyttömyyden estämiseksi tarkoituksenmukaista ammatillista kuntoutusta, jos asianmukaisesti todettu sairaus, vika tai vamma on aiheuttanut tai sen arvioidaan aiheuttavan lähivuosina henkilön työ- tai opiskelukyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaisen heikentymisen. Henkilön työ- tai opiskelukyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaista heikentymistä arvioitaessa otetaan huomioon henkilön kokonaistilanne. Sairauden, vian tai vamman lisäksi arvioon vaikuttavat myös muut henkilön työ- tai opiskelukykyyn ja ansiomahdollisuuksiin vaikuttavat tekijät. Näitä ovat henkilön fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky, elämäntilanne, taloudelliset ja sosiaaliset seikat, asumisolosuhteet, koulutus, ammatti, aikaisempi toiminta ja ikä sekä muut vastaavat tekijät. Arviossa otetaan huomioon myös henkilön jäljellä oleva kyky hankkia itselleen ansiotuloja saatavissa olevalla sellaisella työllä, jonka tekemistä henkilöltä voidaan kohtuudella edellyttää. Kuntoutuksen tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa otetaan kokonaistilanteen lisäksi huomioon, johtaako haettu kuntoutus todennäköisesti hakijan terveydentilaan sopivassa työssä jatkamiseen taikka hänen terveydentilaansa sopivaan työhön palaamiseen tai työelämään siirtymiseen Työ- tai opiskelukyvyn olennainen heikentyminen Ammatillisen kuntoutuksen myöntäminen edellyttää henkilön työkyvyn tai opiskelukyvyn olennaista heikentymistä. Hakijan työ- ja opiskelukyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaista heikentymistä arvioidaan suhteessa sekä nykyhetkeen että lähivuosiin. Arvioinnissa lähivuosille ei aseteta aikarajaa vaan olennaista heikentymistä tarkastellaan henkilön yksilöllisen kokonaistilanteen kannalta. Esimerkiksi etenevissä sairauksissa tulee huomioida sairauden ennuste ja sairauden vaikutus työkykyyn riittävän varhaisessa vaiheessa. Tarkoituksena on tukea henkilön jäljellä olevaa työkykyä ammatillisella kuntoutuksella. Opiskelukyvyn heikentyminen Asiakkaan opiskelukyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet, jos opintoihin hakeutumisessa tai opinnoissa suoriutumisessa on ilmeisiä vaikeuksia. Vähäinen opinnoissa viivästyminen tai jälkeen jääminen ei vielä tarkoita, että opiskelukyky olisi olennaisesti heikentynyt. Henkilön opiskelukyky saattaa olla heikentynyt jo opintoihin hakeutumisvaiheessa. Tällöin ammatillisella kuntoutuksella voidaan tukea henkilöä sopivan koulutusalan valinnassa. Opiskelukyky voi myös heiketä opintojen aikana ja pahimmassa tapauksessa opinnot voivat keskeytyä. Tällöin ammatillisella kuntoutuksella voidaan tukea opinnoista suoriutumista. 4

11 Opiskelukyvyn olennaista heikentymistä arvioitaessa otetaan huomioon sairauden, vian tai vamman lisäksi henkilön kokonaistilanteen aiheuttamat rajoitukset opiskelussa suoriutumisessa. Keskeistä on sen arvioiminen, tarvitseeko henkilö kokonaistilanteensa vuoksi ammatillisen kuntoutuksen tukea opintoihin pääsemiseksi, opintojen suorittamiseksi tai niiden loppuunsaattamiseksi. Jos henkilö ei ole vielä ollut työelämässä, koulutusta harkittaessa riittää, että henkilön kokonaisvaltainen tilanne aiheuttaa olennaisia rajoituksia ammatin tai työn valinnassa. Työkyvyn heikentyminen Asiakkaan työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet, jos ammatissa tai työssä suoriutumisessa on ilmeisiä vaikeuksia. Työkyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaista heikentymistä arvioitaessa otetaan huomioon sairauden, vian tai vamman lisäksi henkilön kokonaistilanteen aiheuttamat rajoitteet ja vaikeudet työssä suoriutumisessa ja työllistymisessä. Pelkän työttömyyden, ilman todettua sairautta, ei katsota olennaisesti heikentävän henkilön työkykyä ja aiheuttavan ammatillisen kuntoutuksen tarvetta. Työelämässä olevien osalta arvioinnissa painotetaan työpaikan, työterveyshuollon ja terveydenhuollon havaitsemia työssä suoriutumisen vaikeuksia Kokonaistilanteen arviointi Henkilön työ- tai opiskelukyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaista heikentymistä arvioitaessa otetaan huomioon vakuutetun kokonaistilanne. Sairauden, vian tai vamman lisäksi arvioon vaikuttavat myös muut hakijan työ- tai opiskelukykyyn ja ansiomahdollisuuksiin vaikuttavat tekijät. Näitä tekijöitä ovat hakijan fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky, elämäntilanne, taloudelliset ja sosiaaliset seikat, asumisolosuhteet, koulutus, ammatti, aikaisempi toiminta ja ikä sekä muut vastaavat tekijät. Ammatillisen kuntoutuksen myöntäminen edellyttää, että asiakkaalla on asianmukaisesti todettu sairaus tai vamma. Todetulla sairaudella tulee olla yhteys työ- tai opiskelukyvyn olennaiseen heikentymiseen. Sairauden lisäksi yhtä tärkeässä asemassa on henkilön kokonaistilanne. Kuntoutuksen tarpeen arvioinnissa sairaudella ei ole tiettyä osuutta tai painoarvoa. Asiakkaan tilannetta tulee tarkastella kokonaisvaltaisesti, jolloin sairaus on osana kokonaisuutta. Osalla henkilöistä pelkkä sairaus, vika tai vamma yksinään aiheuttaa työ- tai opiskelukyvyn olennaisen heikentymisen. Osalla henkilöistä sen sijaan pelkkä sairaus yksinään ei aiheuta työ- tai opiskelukyvyn olennaista heikentymistä, mutta heidän kokonaistilanteensa sairaus mukaan lukien on sellainen, että työ- tai opiskelukyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet. Kokonaistilanteen arviointi tulee tehdä aina, mutta erityisesti silloin jos pelkkä sairausperuste ei ole riittävä ammatillisen kuntoutuksen myöntämiseen. Ammatillisen kuntoutuksen tarvetta arvioitaessa huomioidaan myös hoidon ja lääkinnällisen kuntoutuksen mahdollisuudet. Fyysinen toimintakyky Henkilön fyysistä toimintakykyä arvioitaessa tulee ottaa huomioon muun muassa miten henkilö suoriutuu fyysisesti seuraavista: 5

12 päivittäisistä perustoiminnoista, kuten nukkumisesta, pukeutumisesta, peseytymisestä ja liikkumisesta arjen askareiden hoitamisesta, kuten kotiaskareista ja asioinnista kodin ulkopuolella mielekkäästä vapaa-ajanvietosta ja yhteydenpidosta sosiaaliseen verkostoon työelämästä ja opiskelusta. Psyykkinen toimintakyky Henkilön psyykkistä toimintakykyä arvioitaessa tulee ottaa huomioon muun muassa henkilön kyky tuntea, kokea, muodostaa käsityksiä omasta itsestä ja ympäröivästä maailmasta, suunnitella elämäänsä ja tehdä sitä koskevia ratkaisuja ja valintoja. Sosiaalinen toimintakyky Henkilön sosiaalista toimintakykyä arvioitaessa tulee ottaa huomioon muun muassa: henkilön sosiaalinen verkosto ja sosiaalinen eristyneisyys henkilön sosiaalinen yhteisyys ja yksinäisyys henkilön sosiaalinen aktiivisuus ja osallistuminen henkilön sosiaaliset taidot: sosiaalinen joustavuus ja vuorovaikutusongelmat. Sosiaalinen toimintakyky ilmenee muun muassa yksilön sosiaalista taidoista kuten temperamentista, motiiveista, tavoitteista ja arvostuksista ja yksilön vuorovaikutuksesta sosiaaliseen verkostoon, ympäristöön, yhteisöön ja yhteiskuntaan. Muita kokonaistilanteeseen vaikuttavia asioita Sairauden tai vamman sekä fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn lisäksi henkilön kokonaistilanteeseen ja henkilön työ- tai opiskelukykyyn voivat vaikuttaa myös muut tekijät kuten koulutuksen ulkopuolelle jääminen, velkakierre, avioero, pitkittynyt asunnottomuus, pitkittynyt työttömyys, päihdetausta, syrjäytymisvaara, työpaikalla havaitut työkykyyn liittyvät ongelmat tai muut vastaavat tekijät Tarkoituksenmukaisuus Myönnettävän ammatillisen kuntoutuksen tulee olla tarkoituksenmukaista sille asetettavien tavoitteiden toteutumisen kannalta. Tällöin arvioidaan, voidaanko kuntoutuksen avulla tukea tai parantaa kuntoutujan työkykyä siten, että hän voi jatkaa työssä, palata työhön tai siirtyä työelämään. Jotta ammatillinen kuntoutus olisi mahdollisimman tuloksellista, tulisi se käynnistää mahdollisimman varhain. Ammatillista kuntoutusta voidaan tarvittaessa järjestää myös muiden henkilön tilannetta tukevien palveluiden ohella. Kuntoutuksen tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon kuntoutujan yksilöllinen kokonaistilanne, jossa huomioidaan esimerkiksi; johtaako haettu kuntoutus henkilön terveydentilaan sopivaan ammattiin tai työhön henkilön motivaatio ja sitoutuminen ammatillisen kuntoutuksen tavoitteisiin kuntoutuksen oikea-aikaisuus (sairauden vaihe, hoidon vaihe ja elämäntilanne huomioiden) sairauden hoito ja lääkinnällisen kuntoutuksen mahdollisuudet haetun kuntoutuksen sopivuus suhteessa ammatilliseen etenemiseen tai työkyvyn tukemiseen ja työssä jatkamiseen henkilön ikä, aikaisempi koulutus ja työ. 6

13 Henkilölle voidaan myöntää ammatillista kuntoutusta, vaikka hänellä on oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen, jos kuntoutuksen tavoitteena on työhön paluun mahdollistaminen tai olennaisten lisäansioiden hankkiminen Suhde muuhun kuntoutukseen Kelan kuntoutuslaissa on määritelty sellaiset estävät kuntoutusetuudet, jotka rajoittavat Kelan velvollisuutta järjestää ja korvata kuntoutusta. Kelalla on lakisääteinen velvollisuus ohjata asiakasta oikean palvelun piiriin silloin, kun kuntoutusvastuu kuuluu jollekin toiselle taholle Estävät kuntoutusetuudet Kela ei järjestä kuntoutusta, jos asiakas voi saada kuntoutusta tai korvausta sen kustannuksista jonkin seuraavan lain perusteella: Laki tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta Laki liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta Sotilasvammalaki Sotilastapaturmalaki. Tällöin kuntoutuksen korvausvelvollisuus on kokonaan ao. vakuutusyhtiöllä tai Valtiokonttorilla. Vakuutusyhtiön kuuluu korvata henkilön tarvitsema kuntoutus kokonaisuudessaan liikenneja tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta säädettyjen lakien mukaan, vaikka liikenne- tai tapaturmavakuutuslain mukainen korvaus henkilövahingosta olisi soviteltu oman myötävaikutuksen perusteella. Jos liikennevakuutuslain mukainen korvaus henkilövahingosta on törkeän tuottamuksen perusteella evätty kokonaan, ei vakuutusyhtiö korvaa myöskään kuntoutusta. Tässä tilanteessa ei edellytetä, että kuntoutuja hakee vakuutusyhtiöstä kuntoutusta. Aina kun on kysymys tapaturmasta, liikennevahingosta tai sotilasvammasta etuuskäsittelijä selvittää, onko kuntoutujalla oikeus yllä mainittujen lakien perusteella korvattavaan kuntoutukseen. Vakuutusyhtiö tai Valtiokonttori ei ole antanut päätöstä kuntoutuksesta Jos kuntoutusasian käsittely on kesken tai kuntoutusta ei ole vielä haettu vakuutusyhtiöstä, Kela voi aloittaa kuntoutuksen järjestämisen viivästymistodistuksen perusteella. Viivästymistodistuksen saaminen edellyttää, että asiakas hakee kuntoutusta vakuutusyhtiöstä. Viivästymistodistusta pyydetään asiakkaalta puhelimitse tai kirjallisesti (asiakaskirje KUL21). Kelan järjestämän kuntoutuksen aloittaminen edellyttää myöntämisedellytysten täyttymistä. Jos Kela on järjestänyt tai korvannut kuntoutusta, joka kuuluu vakuutusyhtiön tai Valtiokonttorin korvattavaksi, Kelalla on oikeus saada korvaus antamastaan kuntoutuksesta ao. yhtiöltä. Tämä koskee myös TVL 57 :ssä ja MATA 21 :ssä tarkoitetun vapaaehtoisen vakuutuksen perusteella korvattavaa kuntoutusta. Vakuutusyhtiö tai Valtiokonttori on antanut päätöksen kuntoutuksesta Jos vakuutusyhtiö tai Valtiokonttori on hylännyt asiakkaan oikeuden kuntoutukseen kokonaisuudessaan ja hylkäävä päätös on toimitettu Kelaan, voidaan haettu kuntoutus myöntöedellytysten täyttyessä myöntää. Asiakasta voidaan tarvittaessa ohjata valittamaan vakuutusyhtiön tai Valtiokonttorin hylkäävästä päätöksestä. Etuuskäsittelijä lähettää vakuutusyhtiölle tai Valtiokonttorille asiakaskirjeen KUV31 riippumatta siitä, onko asiakas valittanut päätöksestä. Asiakkaalle annettavaan päätökseen lisätään fraasi KKBDD. 7

14 Jos vakuutusyhtiö tai Valtiokonttori on korvannut osan ja hylännyt osan kuntoutuksesta, koska sitä ei ole katsottu tarpeelliseksi tapaturman, liikennevahingon tai sotilasvamman perusteella, Kela ei voi järjestää hylättyä kuntoutusta. Kela ei voi myöskään järjestää kuntoutusta, jos vakuutusyhtiö tai Valtiokonttori on hylännyt kuntoutuksen jatkon sillä perusteella, että se ei ole tarpeen. Kelassa kuntoutustarpeen arvioimisessa noudatetaan vakuutusyhtiön linjaa. Vakuutusyhtiö tai Valtiokonttori korvaa tarvittavan kuntoutuksen asiakkaalle. Asiakkaalle annettavaan päätökseen lisätään fraasi KKB45. Jos vakuutusyhtiö tai Valtiokonttori on korvannut osan ja hylännyt osan kuntoutuksesta, koska ei katso kuntoutustarpeen johtuvan tapaturmasta, liikennevahingosta tai sotilasvammasta, voidaan haettu kuntoutus myöntöedellytysten täyttyessä myöntää. Näin toimitaan myös silloin, kun kuntoutuksen jatko on hylätty sillä perusteella, että tarve ei johdu tapaturmasta. Asiakasta voidaan tarvittaessa ohjata valittamaan vakuutusyhtiön tai Valtiokonttorin hylkäävästä päätöksestä. Etuuskäsittelijä lähettää vakuutusyhtiölle tai Valtiokonttorille asiakaskirjeen KUV31 riippumatta siitä, onko asiakas valittanut päätöksestä. Asiakkaalle annettavaan päätökseen lisätään fraasi KKBDD. Sovellettava lainkohta (KKRL 566/ ) Katso lisää Tapaturma- ja liikennevakuutuslakien perusteella järjestettävä kuntoutus Ensisijaiset kuntoutusetuudet Kelalla ei ole velvollisuutta järjestää ammatillista kuntoutusta, jos ammatillinen kuntoutus on järjestetty jonkin seuraavan säännöksen perusteella: työeläkelait erityisopetusta koskevat säännökset Sovellettava lainkohta (KKRL 566/ mom.) Ammatillisen kuntoutuksen järjestämisvelvollisuus on Kelalla, jos ammatillista kuntoutusta ei järjestetä työeläkelakien tai erityisopetusta koskevien säädösten mukaan. TE-toimisto ei enää järjestä ammatillista kuntoutusta. Sen sijaan TE-toimisto tarjoaa julkisia työvoima- ja yrityspalveluja, joita voidaan hyödyntää Kelan ammatillisen kuntoutuksen rinnalla tai jälkeen. Esimerkiksi syrjäytymisuhan alla olevien nuorten löytämiseksi ja tukemiseksi on järjestetty erilaisia ESR-rahoitteisia projekteja tai muiden tahojen ylläpitämiä hankkeita. Hankkeissa asiakkaita ohjataan esim. TE-toimiston tai Kelan ammatillisen kuntoutuksen palveluihin. Pääsääntöisesti hanke ei estä Kelaa järjestämästä ammatillista kuntoutusta, jos kriteerit täyttyvät, eikä ammatillista kuntoutusta ole jo järjestetty toisen toimijan taholta. Lue lisää Kelan järjestämisvastuusta Työeläkelaitosten kuntoutus ja Kelan ja työeläkelaitosten yhteistyö Asiakkaan ohjaaminen Kelalla on velvollisuus ohjata ja neuvoa asiakasta kuntoutusmahdollisuuksien selvittämiseksi ja tarpeellisen kuntoutuksen järjestämiseksi. Jos asiakas tarvitsee sellaista kuntoutusta, jota Kela ei järjestä, asiakasta ohjaavan toimihenkilön on annettava tarvittaessa tietoa muista kuntoutusmahdollisuuksista tai palveluista ja niitä toteuttavista tahoista. 8

15 Etuuskäsittelijän on tehtävä tarpeen mukaisesti yhteistyötä muita palveluita järjestävien tahojen kanssa, jotta asiakas saisi sujuvasti tarvitsemansa palvelut. Vakuutuspiirien työkykyneuvontatyö tukee asiakkaiden kuntoutuksen ohjaamista. Sairauspäivärahakäsittelijät poimivat työkykyneuvontaan päivärahan hakijoista asiakkaita, joiden työkyvyttömyys on pitkittynyt ja joiden työ- tai opiskelukyky on olennaisesti heikentynyt. Neuvonnan ja ohjauksen lisäksi työkykyneuvoja selvittää asiakkaan työhön paluun tukemisen ja kuntoutuksen mahdollisuuksia yhteistyössä kuntoutuksen etuuskäsittelijän ja asiantuntijalääkärin kanssa. (Ks. Työkykyneuvonta) Sovellettava lainkohta (KKRL 566/ ) Katso lisää Kuntoutustarpeen selvittäminen Kuntoutustarpeen selvittäminen Kuntoutustarpeen varhaisen havaitsemisen ja kuntoutuksen toteuttamisen varmistamiseksi lainsäädännössä on määritelty tiettyjä tarkistuspisteitä, joissa Kelan tulee tarvittaessa selvittää asiakkaan kuntoutustarve tai varmistaa, että kuntoutusmahdollisuudet on selvitetty Selvitysvelvollisuus Sairausvakuutuslain mukaan (SVL 1224/ luku 6 ) Kelan on selvitettävä asiakkaan kuntoutustarve viimeistään silloin, kun sairauspäivärahan suorituspäivien lukumäärä ylittää 60. Tarvittaessa kuntoutustarve voidaan selvittää tätä aikaisemmin tai myöhemmin. Selvittämisessä on olennaista asiakkaan sairauden ja kokonaistilanteen aiheuttaman työ- tai opiskelukyvyn olennaisen heikkenemisen sekä näihin liittyvän kuntoutustarpeen havaitseminen riittävän varhaisessa vaiheessa. Kuntoutustarpeen selvittäminen edellyttää toimistossa sairauspäivärahakäsittelijän, kuntoutusetuuksien käsittelijän sekä asiantuntijalääkärin yhteistyötä. Kuntoutustarvetta ei tarvitse selvittää, jos asiakkaan työ- tai opiskelukykyyn ei sairauden tai vamman laatu sekä henkilön kokonaistilanne huomioon ottaen voida vaikuttaa kuntoutuksella tai ammatillisen kuntoutuksen tarve selvitetään muualla. Kuntoutustarvetta voidaan terveydenhuollossa meneillään olevista tutkimuksista huolimatta selvittää Kelan toimesta, jos se on tarpeen sen selvittämiseksi, onko asiakkaan työ- tai opiskelukyky olennaisesti heikentynyt tai arvioidaanko sen heikentyvän lähivuosina. Lue lisää Selvityksen toteuttaminen Kuntoutustarpeen selvittämisen jälkeen asiakas ohjataan tarvittaessa Kelan tai muiden tahojen kuntoutuspalvelujen piiriin Kuntoutuksen varmistaminen Kansaneläkelain mukaan Kelan tulee ennen työkyvyttömyyseläkepäätöksen tekemistä tarvittaessa selvittää, onko hakijalla oikeus Kelan järjestämään kuntoutukseen ja tarvittaessa ohjata hänet muun lainsäädännön mukaiseen kuntoutukseen. Jos työkyvyttömyyseläkekäsittelijä arvioi, että eläkkeenhakijalla saattaa olla oikeus Kelan järjestämään ammatilliseen kuntoutukseen, työkyvyttömyyseläkekäsittelijä ohjaa eläkkeenhakijaa hakemaan kuntoutusta. Työkyvyttömyyseläkekäsittelijä luo Hakemuspyyntö- 9

16 työn kuntoutusetuuteen ja kirjoittaa työn kommenttiin lyhyen kuvauksen siitä, miksi työ on luotu. Hakemuksen saavuttua, kuntoutuskäsittelijä ottaa sitten työn sovittujen menettelytapojen mukaisesti käsittelyyn. Työkyvyttömyyseläkekäsittelijä ottaa työn käsittelyyn, jos asiakkaan oikeutta Kelan järjestämään ammatilliseen kuntoutukseen on tarpeen selvittää ammatillisen kuntoutusselvityksen avulla. Jos eläkkeenhakijalle suositellaan lääkinnällistä kuntoutusta, työkyvyttömyyseläkekäsittelijän tulee luoda OIWAssa kuntoutusetuuteen Toimeksianto-työ ja valita työn tarkenteeksi Selvitettävä asia. Työhön voi liittää sen asiakirjan, josta kuntoutustarve on käynyt esille ja/tai kirjoittaa työn kommenttiin lyhyen kuvauksen siitä, miksi työ on luotu. Kuntoutuskäsittelijä ottaa sitten työn sovittujen menettelytapojen mukaisesti käsittelyyn. Sovellettava lainkohta (KEL 568/ luku 13 ) Selvityksen toteuttaminen Kuntoutustarve ja -mahdollisuudet selvitetään ensisijaisesti Kelassa olevien lausuntojen ja muiden vastaavien tietojen ja asiakirjojen sekä asiakashaastattelun perusteella. Asiantuntijalääkärin, kuntoutuksen ja sairauspäivärahakäsittelijän yhteistyö on kuntoutustarpeen selvittämisessä ja kuntoutusmahdollisuuksien kartoittamisessa keskeinen. Jos kuntoutuksen tarvetta ei voida selvittää toimistossa, on hankittava lisäselvityksiä. Näitä ovat esimerkiksi lääketieteelliset selvitykset työnantajan selvitys työstä ja työolosuhteista sosiaalitoimen selvitykset muut mahdollisten asiantuntijoiden selvitykset Kuntoutustarpeen selvittämiseksi voidaan käyttää myös ammatillista kuntoutusselvitystä kuntoutuslaitoksessa. Ammatillisen kuntoutusselvityksen toteuttavalle palveluntuottajalle tai muulle tutkimuksen suorittajalle lähetetään tällöin riittävät lääketieteelliset ja muut jo olemassa olevat tiedot asiakkaasta. Asiakkaan kuntoutusasia ja siihen liittyvät kysymykset (esim. asiakkaan kanssa yhdessä laaditut yksilöidyt kysymykset ja tavoitteet) kirjataan mahdollisimman tarkalla tasolla tutkimuslähetteeseen. Katso ammatillinen kuntoutusselvitys Muut kuntoutuspalveluja järjestävät tahot Kelan lisäksi ammatillista kuntoutusta järjestävät työeläkelaitokset. Ammattitaudin, työtapaturman tai liikennevahingon perusteella järjestettävästä ammatillisesta kuntoutuksesta vastaavat ensisijaisesti vakuutusyhtiöt. Kelan kuntoutuspäätöksen saaneet kuntoutujat ovat ensisijaisia osallistumaan Kelan järjestämään kuntoutukseen. Jos kuntoutus- tai sopeutumisvalmennuskurssilla on kuukautta ennen kurssin alkamista vapaita paikkoja, palveluntuottaja voi tiedustella Kelasta, onko kurssille mahdollista ottaa myös muiden tahojen lähettämiä ja maksamia tai itse maksavia kuntoutujia. Palveluntuottaja lähettää tiedustelun ko. asiasta Kelan Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskuksen Kuntoutuspalvelujen ryhmään sähköpostitse teosku_kurssimuutokset@kela.fi. Edellytyksenä muun tahon tai itse maksavien kuntoutujien osallistumiselle on, että kuntoutus toteutuu Kelan kuntoutujien osalta standardin yleisen osan ja palvelulinja -kohtaisen standardin mukaisesti eikä kurssin enimmäisosallistujamäärä ylity. Lisäksi edellytetään, että muu kuntoutuja kuuluu palvelulinjakohtaisen standardin mukaiseen kohderyhmään. 10

17 Kela ei vastaa muiden tahojen eikä itse maksavien kuntoutujien kuntoutuksesta Työeläkelaitosten kuntoutus Työeläkelaitoksilla on päävastuu niiden asiakkaiden ammatillisesta kuntoutuksesta, jotka ovat edelleen työelämässä tai ovat olleet työelämässä eikä heidän yhteytensä työelämään ole lopullisesti katkennut. Työeläkekuntoutusta koskeva sääntely on työ- ja virkaeläkelainsäädännössä (TyEL, KuEL, MyEL, YEL, MEL, VaEL, KiEL). Työeläkelakien mukaan asiakkaalla on oikeus työeläkelaitoksen järjestämään ammatilliseen kuntoutukseen, jos hänellä on todettu työkyvyttömyyseläkkeen uhka ja kuntoutuksen järjestämistä pidetään tarkoituksenmukaisena. Asiakkaalla voi olla oikeus työeläkelaitoksen järjestämään ammatilliseen kuntoutukseen silloin, kun haettu ammatillisen kuntoutuksen toimenpide on hylätty. Työeläkekuntoutuksen tavoitteena voi olla myös se, että asiakasta pyritään auttamaan palaamaan takaisin työelämään kuntoutustuelta. Harkitessaan henkilön oikeutta työeläkekuntoutukseen työeläkelaitos selvittää, onko hänellä odotettavissa ilman ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteitä sairauteen perustuva työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen uhka noin viiden vuoden kuluessa voidaanko odotettavissa olevaa työkyvyttömyyttä siirtää tai ehkäistä ammatillisen kuntoutuksen keinoin onko kuntoutuksella eläkemenoa säästävä vaikutus. Työeläkekuntoutuksen myöntäminen edellyttää, että henkilöllä on yhteys työelämään, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että hänellä on vakiintunut työhistoria ja ansioita kuntoutusta edeltävältä viideltä viimeiseltä kalenterivuodelta vähintään ,16 euroa (vuoden 2016 ind.). Asiakas ei voi pääsääntöisesti valita kuntoutuksen järjestämistahoa, vaan ohjausmenettelyn kautta toteutetaan lainsäädännön työnjakoa eri kuntoutuksen järjestäjätahojen välillä. Poikkeuksena ovat ne tapaukset, joissa asiakkaan kuntoutuksen aikaisen kuntoutusrahan määrä jäisi työeläkekuntoutuksen yhteydessä alle Kelan kuntoutusrahan minimimäärän. Tällöin asiakas voi valita hänelle edullisemman vaihtoehdon. Työeläkelaitosten järjestämä kuntoutus on neuvontaa ja ohjausta työkokeilua omalla työpaikalla tai muussa työssä työhönvalmennusta ammattitaidon täydentämistä tai ammattiin johtavaa koulutusta yrittäjätoiminnan tukemista. Työnjaosta poiketen Kela voi järjestää ja korvata työeläkekuntoutukseen oikeutetuille asiakkaille tarpeen mukaan TYK-kuntoutusta ryhmämuotoista ammatillista kuntoutusta kuten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseja opiskelun ja työn apuvälineitä sekä apuvälineiden tarpeen kartoittamiseksi tarvittavia tutkimuksia näkövammaisten asiakkaiden ammatillisia kuntoutusselvityksiä MT-työhönvalmennusta Katso myös Kelan ja työeläkelaitosten yhteistyö. 11

18 Työhallinnon palvelut Työ- ja elinkeinotoimistojen (TE-toimistojen) palvelut on suunnattu lähinnä työttömille ja työttömyysuhan alaisille työnhakijoille. TE-palveluissa keskitytään tukemaan työnhakijoiden nopeaa työllistymistä, parantamaan osaavan työvoiman saatavuutta ja turvaamaan yritysten toimintaedellytyksiä. TE-toimisto ei enää järjestä ammatillista kuntoutusta. Sen sijaan TE-toimisto tarjoaa julkisia työvoima- ja yrityspalveluja, joita voidaan hyödyntää Kelan ammatillisen kuntoutuksen rinnalla tai jälkeen. TE-palveluiden palvelumalli perustuu kolmeen palvelulinjaan: työnvälitys- ja yrityspalvelut osaamisen kehittämispalvelut tuetun työllistymisen palvelut Työnhakijan palvelutarve määrittää sen, minkä palvelulinjan asiakkaaksi hänet ohjataan. Palvelulinja määritellään kaikille TE-toimiston työnhakija-asiakkaille. TE-toimiston palveluja ovat: työnvälitys tieto- ja neuvontapalvelut asiantuntija-arvioinnit ammatinvalinta- ja uraohjaus valmennus (työnhakuvalmennus, uravalmennus ja työhönvalmennus) kokeilu (koulutuskokeilu ja työkokeilu) työvoimakoulutus työttömyystuella tuettu työttömän omaehtoinen opiskelu palkkatuki yritystoiminnan käynnistämis- ja kehittämispalvelut (starttiraha) TE-toimisto voi myöntää työolosuhteiden järjestelytukea työnantajalle, jos työhön palkattavan tai työssä olevan henkilön vamma tai sairaus edellyttää työvälineiden hankkimista tai työpaikalla tehtäviä muutoksia, ja hankinnasta tai muutoksesta työnantajalle aiheutuvia kustannuksia on pidettävä työnantajan taloudellinen tilanne huomioon ottaen merkittävinä. Katso Ohje Kelan kuntoutuspalveluiden ja TE-palveluiden osatyökykyisten työttömien asiakasohjaukseen Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (TYP) tuli voimaan Vuosi 2015 on ollut lain toimeenpanon valmisteluaikaa, ja laki tulee täysimääräisesti voimaan Työllistymistä edistävällä monialaisella yhteispalvelulla tarkoitetaan yhteistoimintamallia, jossa työ - ja elinkeinotoimisto, kunta ja Kela yhdessä arvioivat työttömien palvelutarpeet ja suunnittelevat työttömien työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaiset palvelukokonaisuudet. Edellä mainittujen toimijoiden tehtävänä on myös vastata lain mukaisesti työttömän työllistymisprosessin etenemisestä ja seurannasta TYP-asiakkuusprosessin aikana. Monialaisen yhteispalvelun tavoitteena on tarjota työttömälle hänen palvelutarpeensa mukaisia julkisia työvoimapalveluita sekä sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluita. 12

19 Kelan tehtävänä monialaisessa yhteispalvelussa on täydentää omalla asiantuntemuksellaan yhdessä tehtävää asiakastyötä sekä tarjota työttömälle työ- ja toimintakykyä parantavia kuntoutuspalveluja. Kelan vakuutuspiirit ovat nimenneet monialaiseen yhteispalveluun jo ennen lain voimaantuloa osa- tai kokoaikaista TYP-työtä tekevän työntekijän, jolla on kuntoutusetuuden ja muiden työkykyetuuksien osaamista. Kelan työntekijät ovat TYP-työkykyneuvojia, ja he tarjoavat lakisääteistä palvelua suhteessa verkoston asiakasmäärään ja asiakkaiden tarpeisiin vähintään 33 TYP-verkostossa. Kelan Etuuspalvelut informoi vakuutuspiirejä valtakunnallisista linjauksista. Lisäksi Etuuspalvelut ohjeistaa ja tekee yhteistyötä vakuutuspiirien TYP-toiminnasta vastaavien ja TYP-työntekijöiden sekä Kelan muiden tulosyksiköiden kanssa. Katso lisätietoja työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Tapaturma- ja liikennevakuutuslakien mukainen kuntoutus Kuntoutus järjestetään ensisijaisesti tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain tai liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain perusteella, kun kuntoutustarve aiheutuu korvattavasta: ammattitaudista työtapaturmasta liikennevahingosta. Maatalousyrittäjien tapaturmiin, sotilastapaturmiin, valtion virkamiesten tapaturmiin sekä muihin tapaturmavakuutuslain mukaan korvattaviin tapaturmiin, vammoihin ja sairauksiin sovelletaan myös tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annettua lakia. Kelan mahdollisuudesta järjestää viivästymistodistuksen perusteella kuntoutusta, joka saattaa kuulua em. lakien perusteella korvattavaksi. Katso myös Estävät kuntoutusetuudet Lääkinnällisen kuntoutuksen toimenpiteinä voidaan korvata: kuntoutustarvetta ja -mahdollisuuksia selvittävät tutkimukset kuntoutusjaksot avo- tai laitoshoidossa asunnon muutostyöt tai palveluasumisesta aiheutuneet lisäkustannukset sekä tulkkipalvelut tarpeellisista apuvälineistä ja kuntoutukseen osallistumisesta aiheutuneet kustannukset sopeutumisvalmennuksesta kuntoutujalle ja hänen omaiselleen aiheutuneet asumis- ja matkakustannukset. Ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteinä voidaan korvata: kuntoutustarvetta ja -mahdollisuuksia selvittävät tutkimukset työ- ja koulutuskokeilut työhönvalmennus tarvittava ja riittävä koulutus avustus tai laina esim. työkoneiden ja -välineiden tai kulkuneuvon hankintaa varten tarpeelliset apuvälineet ja laitteet muita em. rinnastettavia kuntoutuskustannuksia. Kuntoutujalle maksetaan kuntoutusajalta päivärahaa, tapaturmaeläkettä tai liikennevakuutuksen ansionmenetyskorvausta. Lisäksi kuntoutuksena korvataan kaikki välttämättömät kuntoutuskustannukset (esim. hoito- ja matkakustannukset). Vapaamuotoinen kuntoutushakemus osoitetaan vakuutuslaitokselle tai Vakuutuskuntoutus VKK:lle. Kuntoutuksen voi laittaa vireille vahingoittunut itse, työnantaja, sairaanhoitolaitos, 13

20 työvoimaviranomainen tai muu kuntoutusta selvittävä taho. Ammatillisessa kuntoutuksessa vakuutuslaitoksella on lakisääteinen velvoite laittaa kuntoutusasia vireille, jos korvattavasta vammasta aiheutuu pitkäaikaisia rajoituksia työ- ja toimintakyvylle ja ansiomahdollisuuksille, sekä selvittää kuntoutuksen tarve ja mahdollisuudet. Tapaturma- ja liikennevakuutuslain mukaisesta kuntoutuksesta huolehtii keskitetysti Vakuutuskuntoutus VKK. Lisätietoja tapaturmavakuutus- ja liikennevakuutuslain mukaisesta kuntoutuksesta saa Vakuutuskuntoutus VKK:n internetsivuilta Päihdehuolto Kunnan on huolehdittava siitä, että päihdehuolto järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaiseksi kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Kunnassa järjestämisvastuu kuuluu yhteisesti sosiaali- ja terveyslautakunnalle. Päihdehuollon järjestämistä koskevia säännöksiä on päihdehuoltolaissa ja -asetuksessa sekä sosiaalihuoltolaissa ja -asetuksessa. Kela ei järjestä varsinaisia päihdehuollon kuntoutuspalveluja. Päihdehuollon kuntoutuspalvelujen saamiseksi asiakas tulee ohjata ottamaan yhteyttä kunnan sosiaali- tai terveyspalvelujen puoleen. Kela maksaa kuntoutusrahaa päihdehuoltolain mukaiseen perhekuntoutukseen osallistuville ja tiettyjen edellytysten täyttyessä myös yksilökuntoutukseen osallistuville. Päihdehuollon palveluista saa tietoa A-klinikkasäätiön internetsivuilta Sivuilta löytyy mm. luettelo A-klinikoista. Valtaosa Suomen A-klinikoista on kuntien tai kuntayhtymien ylläpitämiä. Katso Kuntoutusrahan maksaminen päihdekuntoutukseen osallistuville Ulkomailta saatava kuntoutus Jos Suomesta kuntoutusetuutta hakeva tai saava saa ulkomailta etuutta, joka Suomesta saatuna vaikuttaisi kuntoutuksen järjestämisvelvollisuuteen tai kustannuksista maksettavien korvausten määrään, tämä ulkomainen etuus rinnastetaan vastaavaan suomalaiseen etuuteen. Jos vakuutettu on saanut ulkomailta siellä sovellettavien lakien tai muiden velvoittavien määräysten nojalla korvausta esimerkiksi tapaturmasta, ammattitaudista tai liikennevahingosta ja korvaukseen sisältyy kuntoutus, tällainen ulkomainen etuus syrjäyttää Kelan järjestämisvelvollisuuden samalla tavalla kuin vastaava kotimainen etuus Kelan kuntoutuslain 13 :n mukaan. Korvausta ei makseta Kelan kuntoutuslain mukaan, jos kuntoutuja on saanut korvauksen, joka vastaa oleskelumaan vakuutettujen korvausta kuntoutuksesta. Tämä koskee esimerkiksi EUmaissa annettua kuntoutusta silloin, kun vakuutetulla on oikeus kuntoutustoimenpiteisiin ja etuuksiin samasta kuntoutuksesta sosiaaliturva-asetuksen (883/2004) perusteella. Sovellettava lainkohta (KKRL 566/ ) 14

21 1.5. Toimenpiteet Kelan kuntoutuslaissa on määritelty Kelan järjestämän ammatillisen kuntoutuksen sisältö. Kela järjestää ammatillisena kuntoutuksena kuntoutustarvetta ja -mahdollisuuksia selvittäviä tutkimuksia työ- ja koulutuskokeiluja työkykyä ylläpitävää ja parantavaa valmennusta työhönvalmennusta ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennusta perus-, jatko- ja uudelleenkoulutusta sekä tällaisen koulutuksen suorittamiseksi välttämätöntä yleissivistävää koulutusta ja valmennusta muita edellä mainittuihin toimenpiteisiin rinnastettavia opiskelun tai työn kannalta välttämättömiä toimenpiteitä. Lisäksi Kela maksaa elinkeinotukea järjestää ja korvaa opiskelun ja työn apuvälineitä. Sovellettavat lainkohdat (KKRL 566/ ) ja (KKRL 566/ ) Ammatillinen kuntoutusselvitys Ammatillisen kuntoutusselvityksen tavoitteena on tunnistaa ja arvioida kuntoutujan työ- ja/tai opiskelukykyyn vaikuttavia tekijöitä ja selvittää erityisesti ammatillisen mutta myös lääkinnällisen kuntoutuksen tarpeet ja mahdollisuudet. Päämääränä on tukea kuntoutujan työelämässä jatkamista, työelämään palaamista tai sinne siirtymistä. Ammatillinen kuntoutusselvitys tuottaa yksilöllisen ammatillisen kuntoutussuunnitelman kuntoutusvaihtoehtoineen. Ammatillinen kuntoutusselvitys ei ole lääketieteellistä työkyvyn arviointia tai muuta terveydentilan selvitystä. Sitä voidaan käyttää poikkeuksellisesti tilanteessa, jossa asiakkaan oikeutta kuntoutusetuuteen/ kuntoutukseen on selvitettävä ennen kuin Kela tekee päätöksen työkyvyttömyyseläkkeestä Edellytykset Ammatillisessa kuntoutusselvityksessä ei ole esivalintaa. Kela voi järjestää ammatillisen kuntoutusselvityksen asiakkaalle, jonka sairaus, vika tai vamma ja muu kokonaistilanne aiheuttaa työ- tai opiskelukyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaisen heikentymisen. Ammatillinen kuntoutusselvitys aloitetaan mahdollisimman varhaisessa ja kuntoutuksen tavoitteiden kannalta sopivassa vaiheessa, vaikka lääketieteellinen hoito, esimerkiksi terapia, olisi vielä kesken. Ammatillinen kuntoutusselvitys myönnetään Kelan kuntoutuslain 6 :n mukaisena ammatillisena kuntoutuksena. Ammatillinen kuntoutusselvitys voi tulla myönnettäväksi myös työeläkelaitoksen asiakkaille, kuten näkövammaisille. Ammatillinen kuntoutusselvitys voidaan järjestää esimerkiksi silloin, kun 15