10 vuotta, 20 vuotta, 30 vuotta ja 40 vuotta moottoritehdasta palvelleet henkilöt on jälleen palkittu.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "10 vuotta, 20 vuotta, 30 vuotta ja 40 vuotta moottoritehdasta palvelleet henkilöt on jälleen palkittu."

Transkriptio

1 HENKILÖSTÖLEHTI N:o 1/2014 ISSN AGCO uusi messuilmeensä Hannoverissa. Tehtaan palokunta täytti 70 vuotta. Marianne Lehtonen kehittäjä. 10 vuotta, 20 vuotta, 30 vuotta ja 40 vuotta moottoritehdasta palvelleet henkilöt on jälleen palkittu. Petri Leskinen ja km!

2 SISUKAS HENKILÖSTÖLEHTI n:o 1/2014 Sisällys 3 Hikinen urakka KUTOSHALLIN KOETTELEMUKSET ON PALA PALALTA SELÄTETTY 4-5 Ei helposti, mutta kuitenkin... Kiireessä ja kriisissä suhteet punnitaan! PARHAITA OSIA PARHAISIIN MOOTTOREIHIN Etäältä näki paremmin LINNAVUOREN ERITYISLAATUISUUS KUTSUI NOUSIAISEN TAKAISIN 6 KUNNIAMERKKI Palkittu kiittää toteuttajia 7 AGCO MESSUILLA Agritechnica -messut säväyttivät jälleen Hannoverissa 8 LAATUNURKKA QTI -askelmerkit kohti AGCOn laatujärjestelmää 9 APS Mika liputtaa yhteistyölle Nyt tarkenee talvellakin! 10 Uutta tilaa katonrajaan Uutisia ja terveisiä Kiinasta 11 TASA-ARVOSUUNNITELMA AGCO Powerin tasa-arvosuunnitelma on päivitetty HYVÄ TYÖKYKY AGCO Power investoi hyvään työkykyyn 12 TERVEYDEKSI Lääkäri Heini Keinänen: "Asiat avoimesti esille!" Tuija haluaa olla rinnalla kulkija Tapaturrmien alkuvuosi 13 Pitkään palvelleet palkittiin Kemikaaleille uusi varasto 14 LINNAVUOREN TEHDASPALOKUNTA 70 v. Palokunta ikääntyi juhlavasti 15 HYVIÄ LIIKKEITÄ Diesel HT voitti jääkiekkoturnauksen Petri ja Jarmo pyöräilivät tuhansia kilometrejä Uusi ravintolapäällikkö Vuorenhoville Uutta väkeä, tehtävänvaihdoksia Uutta väkeä ja tehtävänvaihdoksia ja eläkkeelle jääneitä Kiitokset Päätoimittajan palsta 2 HENKILÖSTÖLEHTI SISUKAS AGCO

3 Hikinen urakka Kutoshallin koettelemukset on pala palalta selätetty Teksti: Ulla Aurio Ei aina käy niin, kuin haaveillaan, tai suunnitellaan, tai luullaan, tai uskotaan. Ei todellakaan, vaan joskus on kuljettava kohti voittoa kaaoksen kautta. Tämän tietää Harri Ruponen, AGCO Powerin tuotantojohtaja, joka on joutunut varsinkin uudessa kutoshallissa joukkueineen monien yllätysten ja tuotannollisten haasteiden eteen. Haasteellisimpia ovat olleet ison kokoluokan Tier- 4Final-moottorit, mutta ongelmitta ei ole sujunut V12-moottoreidenkaan tuotantoon saattaminen. Yllätyksiä on tullut eteemme paljon. Työmäärä on ollut suurempi kuin oletimme. Isoihin uusiin moottoreihin on jouduttu tekemään muutoksia ja lukuisia korjauksia, ennen kuin ne ovat olleet valmiita sujuvaan linjatuotantoon. Työmäärä verstaalla on ollut oletuksiin nähden ainakin kaksinkertainen, kertoo Ruponen. Tuotantojohtaja ei kuitenkaan näytä epätoivoiselta. Eihän sellaisella asenteella mitään voita, sanoo Harri. Vaikka emme pääse kutoshallissa nyt lähellekään niitä tuotantomääriä, joihin tähtäsimme, on tunnelin päässä toki valoa näkyvissä. Ison kokoluokan moottoreiden tuotantoon saattamiseen liittyvät ongelmat alkoivat Ruposen mukaan kasaantua jo viime vuoden keväällä, jolloin suunnittelijoiden paineet siirtyivät paineiksi osto-osastolle. Näin ollen tuotanto joutui kehittämään valmistusprosessiaan väliaikaisilla ratkaisuilla. Se oli kaikkien osapuolien kannalta raskasta ja hermoja kysyvää. Aika yksinkertaisesti loppui kesken. Kun meidän ongelmien kanssa saman aikaisesti hektinen maatalouskonemaailma odotti malttamattomana meiltä koneita, siinä koeteltiin monen pinnaa, kertoo Harri Ruponen. Mutta nyt, nyt me voimme ruveta todenteolla kehittämään itse tekemistä. Kasvukivut alkavat olla jo takanapäin. Viime syksynä me teimme moottoreita kutoshallissa 130 kappaleen viikkovauhdilla. Ongelmavaiheessa uusia moottoreita syntyi vain noin viikossa. Tänään me pääsemme taas yli sadan moottorin viikkotuotantoon. Eli hyvä näin, toteaa tuotantojohtaja. Ja kiittää väkeään. Nyt on tärkeintä, että saamme kehitettyä uuden hallin linjat paremmiksi ja nopeammiksi, kuitenkaan unohtamatta laatua ja siisteyttä. Siis niin hyviksi, että asiakkaittemme odotukset tulevat tyydytetyiksi ja huippulaadukkaat koneemme pääsevät ajallaan matkaan. Vaikeuksienkin keskellä on hyvä muistaa, että uusien koneiden rakentaminen on aina haasteellista, paineet kuuluvat asiaan, äänekäskin keskustelu on ymmärrettävää ja sekin, että kaikki vastoinkäymiset opettavat poikkeuksetta jokaiselle jotakin. Kevään aurinko näkyy jo, sanoo Harri Ruponen. Hatunnosto V12-asentajille Samanaikaisesti ison kokoluokan Finalmoottoreiden kanssa on kutoshallissa painittu myös tehtaan lippulaivan eli V12-moottorin kimpussa. Harri Ruponen sanoo nostavansa hattua asentajille Jani Lehdolle ja Petri Leskiselle, jotka joutuivat urakoimaan kolme ensimmäistä huippumoottoria melkeinpä polviensa päällä ennen kuin varsinainen linjasto saatiin toimintakuntoon. Nyt olemme siirtyneet onneksi jo linjaan, kokoonpanopukit ovat paikoillaan, sähkövääntimet toimivat ja loput hyllystötkin ovat kunnossa. 16,8-litraista V12-moottoria tehdään toistaiseksi todellakin kahden asentajan voimin, mutta viikolla 16 pääsemme aloittamaan myös uusien asentajien koulutuksen tähän vaativaan työhön. Arvelen, että yllämme sellaiseen kappaleen viikkovauhtiin kesäkuussa, kertoo Harri Ruponen. Tuotantojohtajan mukaan ensimmäiset Linnavuoressa valmistettavat V12-moottorit menivät laboratoriokäyttöön ja kenttätesteihin. Todellisen tuotannon alkaessa näitä huippumoottoreita tullaan tarvitsemaan Amerikassa lähinnä Challengerin suurissa telatraktoreissa. Final kokoonpanoa. Kuva: Rainier Koivunen V12 linja. Kuva: Harri Ruponen N:o 1/2014 HUHTIKUU 3

4 Teksti: Ulla Aurio Kuvat: Paavo Tanni Ei helposti, mutta kuitenkin Marianne Lehtonen on ollut isossa roolissa, kun vitoshallissa on käyty läpi tuotannon kehitysprosesseja. Matalatehoisempien Final-koneiden valmistushalli on vitonen. Ensimmäiset uudet moottoriyksilöt ovat kuitenkin olleet niin paljon haasteellisia, että olemme päässeet tekemään niiden kanssa vasta pieniä pintaraapaisuja. Uusien koneiden valmistus alkoi tammikuussa, mutta lähinnä maistellen ja kokeillen, kertoo moottorikokoonpanon päällikkö Paavo Tanni. Aika moinen vääntäminen tässä on ollut. Vaivat ja väännöt ovat Tannin mukaan varsin ymmärrettäviä. Linnavuoren tuotekehityksellä ei ole varmasti koskaan tätä ennen ollut näin haastavaa jaksoa kuin viime vuosi oli. Se, että jokaiselle asiakkaallemme on tulossa uudet mallit, se on jo haaste. Sitten päästövaatimukset. Ja samalla V12- moottorin kehitystyö, haasteita on piisannut. Lisäksi kaikkien näiden tuotantoon saattaminen. Siinä on tehtävää kerrakseen, niin tuotekehitykselle kuin tuotannollekin, toteaa Paavo. Kysymys on ketjusta, johon liittyy moottorin suunnittelu, osien suunnittelu, osien hankintaketju, niiden sarjaan saattamisketju ja niin edelleen. Pitkässä ketjussa saattaa tulla eteen jättämiä tai vaikka vain pieniä ongelmia, mutta väistämättä ne näkyvät vahvimmin juuri siinä vii- Teksti ja kuvat: Ulla Aurio Kiireessä ja kriisissä suhteet punnitaan! Parhaita osia parhaisiin moottoreihin Kun uuden malliston moottoreiden konstruktioihin tulee muutoksia, se tarkoittaa sitä, että myös osto-osaston on oltava kaiken aikaa hereillä. Joskus jopa yölläkin. Linnavuoressa ostojohtaja Teuvo Mehtäsen joukkue on venynyt välillä suorastaan ihmeisiin ja tehnyt joustavuudellaan lähes maailmanennätyksiä. Uudet moottorit eivät rakennu tyhjästä, vaan osista ja osaamisesta. Jos viime kesänä osien hankintatahti oli jo aikamoinen, niin syksyllä kiire vasta konkretisoituikin. Normaaliaikana meillä on uusien osien kohdalla tavoitteena 240 päivän hankinta-aika, mutta viime lokakuussa aikaa jäi pahimmillaan vain kaksi viikkoa, kertoo Mehtänen. Hankittavat osat eivät ole nimittäin ostettavissa naapurikaupasta, vaan toimittajayritykset sijaitsevat ympäri Eurooppaa, jotkut kauempanakin. Ostojohtaja sanoo kunnioitus äänessään, että hänen osastonsa naiset ja miehet ovat menneen vuoden aikana valloittaneet jo Mount Everestin ja nyt valloitetaan Mont Blanckia. Korkeita vuoria kumpainenkin. Moni osastomme ihmisistä olisi voinut usein sanoa viikonlopun alla, että hei vaan, palataan maanantaina asiaan. Mutta eivät he ole näin sanoneet. Välillä on pitänyt käyttää kaikki viikonloppujenkin tunnit työntekoon. Ja siihen samaan ovat sopeutuneet myös lukuisat toimittajamme maailmalla. Annan paljon arvoa sille, että esimerkiksi useampi valimo eri puolilla Eurooppaa on käynnistänyt tuotantonsa epätavallisina aikoina, ja vain siksi, että meidän kiirehtimät osat saataisiin ajoissa valmiiksi. Ääretöntä joustavuutta, josta kiitos heille, sanoo ostojohtaja. Mehtänen kertoo nähneensä, että juuri kriisivaiheessa suhteet punnitaan. Sen olen kokenut täällä osastollani ja sen olen kokenut myös toimittajiemme keskuudessa. Kiitos. Ostojohtaja sanoo havainneensa senkin, että stressitason liikkuessa äärirajoilla, on tärkeää pakottaa itsensä analyyttiseen ongelmien pilkkomiseen. Ongelmien kasautuessa tilanne menee herkästi tunnepitoiseksi, ja siitä seuraa rationaalisen ajattelun katoaminen. Tämä on tietenkin inhimillistä, mutta ei toivottavaa. Voin tässäkin suhteessa kiittää työkavereitani. Porukkamme säilytti maltin lähes ylivoimaisen kiireenkin keskellä. Juuri tällä hetkellä valloitettavat vuoret näyttävät muutaman kilometrin matalammilta. Kovimmasta urakasta on tainnut loppujen lopuksi jäädä lähinnä hyvät muistot elämään. Seuraavat haasteet ovat kuitenkin jo edessämme ja ne liittyvät luonnollisesti V12:n viimeistelyvarustamiseen. En epäile hetkeäkään, ettemmekö selviäisi myös siitä ilman happilaitteita, toteaa ostojohtaja. Meillä tehdään nimittäin edelleen maailman parhaita moottoreita ja niihin tarvitaan maailman parhaita osia, niitä me hankimme. 4 HENKILÖSTÖLEHTI SISUKAS AGCO

5 meisessä vaiheessa eli tuotannossa. Tästä oppineena olemme tehneet päätöksen, että ns. protovaiheen moottorit tehdään sarjalinjalla. APS-projekti on tervetullut apu Vitoshallin uusi layout on nyt valmis, mutta sen muokkaukset ovat vielä Tannin mukaan mahdollisia. Aloitimme tässä kuussa ison APS-projektin Mika Siukolan johdolla. Tarkoituksena on balansoida R-linjalla kaikki vaiheet uudella AVIX-järjestelmällä. Kysymyksessä on hyvin mittava tuotannon tasapainottaminen, joka on tärkeääkin tärkeämpää nyt, kun uusien ja erityyppisten moottorimallien määrä on näin suuri. APS-projektin avulla saamme muun muassa selville, kuinka paljon kuhunkin eri moottorityyppiin kuluu resursseja. Tulosten selvittyä pääsemme tasapainottamaan koko tuotantoamme. Paavo Tanni antaa isot kiitokset tuotekehityksen NPI Logistic Managerille Marianne Lehtoselle. Hänen kanssaan ja avullaan olemme käyneet uusien moottoreiden kehitysprosessit läpi. Marianne on uuden roolinsa kautta tuonut toimintaamme myös lisää avoimuutta, vahvistanut kommunikaatiota, vastuuttanut meitä terveesti ja aktivoinut kaikkiaankin selkeyttämään toimintatapojamme. Isoja keskusteluja ja tiukkojakin palavereja tämä muutos on vaatinut, mutta on se ollut sen arvoista, toteaa Tanni. Sarjaan saattaminen ja standardien luominen mahdollisimman toimiviksi on Paavo Tannin mukaan ollut viime vuoden lopun ja kuluvan vuoden alun SOPryhmän tärkein ja vaativin tehtävä. Koska uusia moottorimalleja on nyt niin runsaasti, on koko prosessin läpikäyminen ja uudelleen muokkaaminen ollut välttämätöntä. Nyt meillä pitäisi olla valmiudet toimintaan, ja siihenkin, että hallien välistä kuormitusta pystytään jatkossa tasaamaan joustavasti. Tarkoitus nimittäin on, että asentajat voivat tarvittaessa siirtyä luontevasti hallista toiseen, aina sinne, missä tarvetta on. Teksti ja kuva: Ulla Aurio Etäältä näki paremmin Linnavuoren erityislaatuisuus kutsui Nousiaisen takaisin Pekka Nousiainen tuntuu olevan elävä todiste siitä, että sanonta etäämmältä näkee paremmin pitää paikkansa. Mies lähti reilut viisi ja puoli vuotta sitten moottoritehtaan kehityspäällikön paikalta Turun ammattikorkeakouluun opettamaan uusia polttomoottori-insinöörejä eli energiatekniikan osaajia. Nousiainen halusi osaltaan huolehtia siitä, että hänen arvostamansa ala saa jatkossakin uutta ja täsmäkoulutettua, osaavaa työvoimaa. Pekka Nousiainen palasi tuttuun taloon. Viime vuodenvaihteen jälkeen Nousiainen palasi takaisin, kutakuinkin omalle vanhalle paikalleen eli kehityspäälliköksi Linnavuoreen. Linnavuoreen on päätynyt myös osa hänen viime vuosien oppilaistaan. En voi liiaksi korostaa sitä, kuinka merkityksellisenä ja erityislaatuisena pidän tätä yhtiötä, talomme tuotteita ja työntekijöitä. Siksi tänne oli erittäin helppo palata, toteaa Pekka. Nousiainen sanoo seuranneensa mielenkiinnolla AGCO Powerin viime vuosien kasvua, kehitystä, aikaan saamisia ja moottoriteknologian päivittymistä yhä kilpailukykyisemmäksi. Olemme nyt ihan uusilla moottorivolyymitasoillakin. Havaitsen palattuani senkin, että tänä päivänä olemme myös entistä tiiviimmin kiinni emoagcossa, toteaa paluumuuttaja. Pekka on alkujaan vihtiläinen. Diplomi-insinöörin koulutuksen hän hankki Teknillisessä korkeakoulussa Otaniemessä. Autot, traktorit, moottorit ja kaikki kuljetusvälineet tekniikkoineen olivat nuorelle miehelle mieluisia jo lapsuus- ja nuoruusvuosilta. Keväällä -98 aloitin Eeva-Liisa Lundellin ja Kristiina Revon pommittamisen soitoillani ja pääsin sinnikkyyteni ansiosta niin oletan haastatteluun, jossa tenttaajina olivat Kalevi Salmén ja Ylivakerin Manu. Kesätyöpaikka irtosi sen tapaamisen seurauksena, kertoo Pekka. Suuresti kunnioittamani esimieheni Manu tarjosi sittemmin minulle diplomityöaihetta, joka oli kylmätestauslaboratorion suunnittelu ja toteutus Linnavuoreen. Se labra on edelleen käytössä. Valmistuttuaan kesällä 1999 Pekka Nousiainen sai moottoritehtaasta tutkimusinsinöörin pestin. Ensi vuosinani vastasin tyyppihyväksyntäasioista, myös pakokaasulainsäädäntö tuli tutuksi. Kylmäkäynnistystutkimukset jatkuivat nekin tyyppihyväksyntätöiden ohessa. Asteittain siirryin asiakasaplikaatiotöihin. Tomi Virolan kanssa teimme paljon yhteistyötä perusmoottorikonseptien kehittämisessä ja muun muassa Uotilan Matin kanssa testailtiin parametrisäätöjä kentällä. Silloin kehittynyt maailma tarvitsi Tier-kolmosia, nyt kehittyvä maailma tarvitsee niitä samoja koneita, tosin uusin komponentein. Kokemus on siis hyötykäytössä, toteaa Pekka. Nousiainen maistelee muistellessaan myös isoa Tekes-projektia, jossa tutkittiin kahden erilaisen tulevaisuuden moottoriteknologian etuja ja haittoja. - Valitsimme silloin SCR:n. Ja se valinta oli oikea, sanoo Pekka Nousiainen, juurilleen palannut kehittäjä. Turku-vuosiensakin aikana hän tunsi, että henkinen yhteys Linnavuoreen säilyi kaiken aikaa katkeamattomana. Pekka sanoo iloitsevansa paljon myös siitä, että tehtaalla odotti sama tuttu porukka, hyvät työkaverit, monet ystävät ja hieno ilmapiiri. Nostan hattua sillekin tehtaan joukkueelle, joka vastaa AGCO Powerin nykyisestä tiedonkulusta ja sisäisten tietojärjestelmien toimimisesta. Parannukset ovat olleet selkeitä. Meillä on ollut ja tulee jatkossakin olemaan isoja haasteita, mutta linnavuorelaisella asenteella niistä selvitään. Resurssit huomioiden täällä tehdään suuria asioita, ja ehdottomasti maailmanluokan moottoreita, sanoo Nousiainen. N:o 1/2014 HUHTIKUU 5

6 Jälkimarkkinoinnin tuotantotoiminta laajenee ja keskittyy Neloshallin laajennus on valmistumassa. Uutta tilaa tulee noin 900 m2. Jälkimarkkinoinnin myynnistä sekä markkinoinnista vastaava Jarkko Roiha toimii hallilaajennuksen projektipäällikkönä. Juuri nyt hän on erittäin tyytyväinen mies. Laajennuksen ansiosta voimme vihdoin tuoda jälkimarkkinoinnin tuotannolliset toiminnot saman katon alle. Tähän saakka työpisteitämme ja varastojamme on ollut hajasijoitettuna eri halleissa ja Patrian vuokratiloissa, kertoo Roiha. Jälkimarkkinoinnin konttoritoiminnot jäävät edelleen Vuorenhoviin. Jarkko Roihan mukaan itse halli on tarkoitus luovuttaa tilaajalle eli AGCO Powerille huhtikuun alussa ja koneet, laitteet, työpisteet ja hyllystöt saataneen toimintakuntoon kesäkuussa mennessä. Investoinnin kokonaisarvo on noin 1,5 miljoonaa euroa. Kesäkuun jälkeen voimmekin sitten aloittaa jälkimarkkinoinnin tehdaskunnostettujen moottoreiden valmistuskapasiteetin kasvattamisen, sillä niihin liittyvän liiketoiminnan vahvistaminen on selkeästi AGCOn intresseissä. Päämääränämme on volyymin kasvattaminen seuraavan viiden vuoden aikana noin 50 prosentilla, Roiha kertoo. Uutta pintaa Tämän kevään kuluessa aloitetaan myös neloshallin ja palokunnan välisen alueen asfaltointi. Kunnossapitopäällikkö Erno Lindroosin mukaan urakkaan liittyy mittava maapohjan korjausoperaatio, sillä routa on aiheuttanut vuosittain juuri mainitulla alueella vakavia ongelmia. Nyt maapohja perustetaan uusiksi, alue salaojitetaan ja viimeistellään uudella asfaltilla, kertoo Lindroos. ua- AGCO KUNNIAMERKKI Palkittu kiittää toteuttajia Tasavallan Presidentti, Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien suurmestari myönsi Suomen Leijonan I luokan ritarimerkin AGCO Power Oy:n toimitusjohtajalle Eero Tomille. Kunniamerkin luovutustilaisuus pidettiin helmikuussa. Eero Tomi palkittiin ennen kaikkea ansiokkaasta työurastaan. Kunniamerkin luovutti AGCO-konsernin EAME-alueen henkilöstöjohtaja Kaija Korolainen. Ritarimerkin saajalla, Eerolla, arvot ovat kohdallaan sekä yhteiskuntaa, että yritystä ja ennen kaikkea AGCOn työntekijöitä kohtaan. Tämänkaltaisilla arvoilla työtä tekevä ihminen menestyy aina. Hän ymmärtää teollisen tradition ja korkean osaamisen merkityksen kaikille osapuolille, totesi Korolainen luovutuspuheessaan. Kaija Korolaisen mukaan Eero Tomin 30-vuotisella moottoriaikakaudella kasvu Linnavuoressa on ollut voimakasta. Eeron panos työalueen sekä isänmaan kehittämisessä on ollut merkittävä. Kunniamerkkikeskusteluissa Eero Tomin lähimmät työtoverit ovat kiinnittäneet myös erityistä huomiota palkitun vaatimattomuuteen. Kun Eero saa henkilöönsä ja johtamiseensa kohdistuvia kehuja, hän vastaa, että Suomi on hyvä maa toimia ja kiitokset kuuluvat henkilöstölle. Hän siis osoittaa kiitokset onnistumisista ennen kaikkea toteuttajille, kertoo yksi AGCO Powerin johtoryhmän jäsenistä. ua- Palkittu Eero Tomi sai vastaanottaa kunniamerkin AGCO-konsernin EAME-alueen henkilöstöjohtajalta Kaija Korolaiselta. 6 HENKILÖSTÖLEHTI SISUKAS AGCO

7 AGCO MESSUILLA Teksti ja kuvat: Kari Mettälä AGRITECHNICA -messut säväyttivät jälleen Hannoverissa Vuosi 2013 oli jälleen se vuosi jolloin Hannoverissa järjestettiin maailman suurimmat maataloustekniikan messut. Agritechnica keräsi nytkin ennätysyleisön. Tällä kertaa yhteensä noin vierailijaa kävi tutustumassa alan viimeisimpiin uutuuksiin. Perinteiseen tapaan kaksi ensimmäistä päivää oli varattu kutsuvieraille, jolloin pääsääntöisesti liikkeellä ovat esimerkiksi konekaupan, rahoituksen ja lehdistön edustajat. Seuraavina päivinä messut aukesivat sitten tavallisille kävijöille ja heitähän sitten riitti jokaiselle päivälle. Kaikkiaan messuilla kävi vieraita lähes 90:stä maasta. AGCO oli näille messuille uusinut ilmeensä. Käytössä oli uusi Tree of Life -konsepti, missä kuvitteelliset puunoksat johdattavat vierailijat messuosaston keskustassa olevan puunrungon luokse. Myös AGCO Power löytyi nyt tuolta keskeiseltä paikalta yhdessä muun muassa AGCO Partsin kanssa. Koko osasto poikkesi aikaisemmista avaruutensa ja valoisuutensa ansiosta, sillä hallin läpi pystyi nyt näkemään käytännössä esteettömästi. AGCO Powerin teemaksi näille messuille otettiin suuritehoiset Tier 4 final moottorit, olivathan >130 kw -tehoisten moottoreiden päästövaatimukset muuttumassa vuoden vaihtuessa. Esittelemässä olleet myynnin ja tuotekehityksen edustajat saivat kerta toisensa jälkeen kertoa kiinnostuneille kyselijöille moottoreiden muuttuneesta teknologiasta. Messumoottorit päivitettiin syksyllä vastaamaan tulevaa ja siksi meillä oli esillä edustava sarja viimeisintä moottoriteknologiaa. Mukana oli pienimpänä 7,4 -litrainen 6-sylinterisemme, varustettuna kokonaisella jälkikäsittelypaketilla. Koska messuilla esiteltiin AGCO:n traktoreista uusi Massey-Fergusonin 8700-sarja sekä Valtran S-sarja, niin mukana oli luonnollisesti 8,4 -litrainen 6-sylinterisemme. Sen luokse tultiinkin usein katsomaan millainen moottori Massey-Fergusonin ja Valtran nokkapellin alta löytyy. Leikkuupuimureiden moottoriuutuutena esiteltiin 9,8-litrainen T4F-tason 7-sylinterisemme. Samaan perheeseen kuuluva moottori tulee löytymään myös jatkossa esimerkiksi Challengerin MT700-telatraktorin keulalta. Jälleen kerran suurimman kiinnostuksen keräsi meidän 168, eli V12-moottorimme, joka tällä kertaa oli saanut kuorrutukseksi lähes koko T4F-varustuksen. Sen ympärillä kävi jatkuva kuhina kun ihmiset tutkivat kiinnostuneina tämän tehomoottorimme tekniikkaa. Moottorin päälle oli vihjaavasti lisäksi kiinnitetty Challengerin MT800-telatraktorin pienoismalli, eli moottorin tuleva käyttökohde ei jäänyt epäselväksi. Pienoismallin esikuvaan pystyi tutustumaan Challengerin messuosastolla muutaman askeleen päässä. AGCO Powerin tuotteista mukana oli nyt myös Genpowexin valmistama tyylikäs diesel-generaattori. Maatilat ovat teknistyessään yhä riippuvaisempia luotettavasta sähkönsyötöstä kaikissa tilanteissa ja siksi Genpowexin tuotteet sopivat erinomaisesti AGCO:n kokonaistarjontaan. Genpowex saikin solmittua uusia kontakteja, joten tulevaisuudessa heidän yksiköilleen löytynee asiakkaita aivan uusilta markkinoilta. P.S. Ja nyt tietysti ihmetellään että on pelkkiä moottoreiden ja traktoreiden kuvia...? ;) N:o 1/2014 HUHTIKUU 7

8 AGCO LAATUNURKKA Mika Moisio Laatujohtaja, AGCO Power QTI -askelmerkit kohti AGCOn laatujärjestelmää Quality Transformation Initiative (QTI) on tie kohti koko AGCOn yhteistä laaatujärjestelmää. Kantavana ajatuksena on saada vuoteen 2016 mennessä aikaan järjestelmä, joka on tunnistettavissa menettelytavoiltaan ja ulkoiselta olemukseltaan AGCOn järjestelmäksi riippumatta missä tuotantoyksikössä ollaan. Tavoitteena on luoda menettelyt, joita noudattamalla saavutamme maailman parhaiden maatalouskoneiden valmistajan aseman ja maineen. Viime vuonna keskityttiin QTI -ohjelmassa suojaamaan asiakasta. Onnistuimme saamaan positiivisen muutoksen asiakaslaadussa. Beauvaisin tehtaalla oli tammikuussa 2014 kaikkien aikojen paras virheprosentti! Mikä tärkeintä, trendi on ollut viisi kuukautta hyvään suuntaan kehittyvä. Tästä kuuluu kiitos erityisesti kokoonpanoketjulle ja tarkastuspisteille. Esimerkkinä asiakkaan suojaamisesta, on viime vuonna aloitettu QVS (Quality Verification System) ongelmanratkaisumenettely. Viereisessä kuvassa on näkyvissä torstaisin kokoontuva ongelmanratkaisupalaveri. Näissä palavereissa käydään läpi toistuvien virheiden lista ja nopeat, virheen estävät toimenpiteet (Defects Worksheet). Toistuvia virheitä seurataan kolme viikkoa ja jos virhe ei uusiudu, todetaan ongelman poistuneen. Listaa päivitetään päivittäin. Jos käy niin, että nopeita ratkaisuja ei löydy ja virhe ei poistu, se siirretään QVS-menettelyn piiriin, johon otetaan mukaan riittävästi resursseja ratkaista ongelma. Tämä vuosi on monella tapaa haasteellinen. QTI on tie, jota pitkin laatujärjestelmämme muutetaan AQS-järjestelmäksi. AQS-järjestelmään on ohjeet (AQS-playbook), joissa kuvataan osa-alueittain toimintatavat ja vastuut toiminnoittain. Tätä tietä edetäksemme laaditaan tiekartta (QTI Roadmap). Laatutoiminnot on jaettu viiteen osa-alueeseen: yleiset (General), suunnittelu (Design), toimittajat (Supply), valmistus (Build), toimitus (Delivery). Jokaiselle osa-alueelle on oma ohjeistus ja niitä vastaava tiekartta, valmiina maaliskuun loppuun mennessä. Karttaa luetaan ja tarkistetaan kuukausittain, jotta pysymme oikealla tiellä. Yleiset-osassa keskitymme muuttamaan ISO9001 laatujärjestelmään AQS:n mukaiset menettelyt. Haluamme yhden järjestelmän, jonka mukaan toimimme ja AQS sisältää samoja piirteitä kuin ISO9001 standardikin. Vuosi 2015 on merkitty alkuperäisissä QTI -esityksissä käytäntöjen vakiinnuttamiseen (Professionalize). Olemme edelleen aikataulussa ja suunnitelmat tehdään sitä silmällä pitäen. Tänä vuonna AQS on siis luotu ja ensi vuonna keskitymme siihen, että menettelyt alkavat tuntua normaalilta tavalta toimia. Jokaisen osallistumista ja sitoutumista tähän tavoitteeseen tarvitaan. Onnistuessamme ja ollessamme AGCOn yksiköiden kärkijoukossa, osoitamme, ettei täällä pohjan perällä asukaan ihan turha kansakunta. # 1 asiakkaan laatukokemuksena vuonna # 1 in customer perceived quality 2016 Pasi Oksanen käy läpi toistuvien virheiden listaa. Virheiden ongelmanratkaisua ovat ideoimassa ja suunnittelemassa Markku Land, Tero Paananen, Katriina Rytty, Kimmo Kemppainen ja Paavo Tanni. 8 HENKILÖSTÖLEHTI SISUKAS AGCO

9 AGCO Teksti ja kuva: Ulla Aurio APS AGCO Powerin uudella APS -managerilla Mika Siukolalla on takanaan moottoritehdaskokemusta vasta noin kolme kuukautta. Muuta kokemusta miehellä onkin sitten sitä enemmän. 44-vuotias Siukola on ehtinyt ikäänsä nähden elämässään paljon. Tampereen teknillisestä opistosta nuorena miehenä autoinsinööriksi valmistunut Mika on ilmiselvästi nälkäinen uusille tiedoille ja taidoille. Töittensä ohessa ja niiden välissä mies on nimittäin kouluttautunut kaiken aikaa. Siukolan aikuisiän opinnot liittyvät muun muassa johtamiseen, laatuun, kouluttamiseen, kehittämiseen, tilastotieteisiin, ympäristötekniikkaan, viestintään ja ehkä erikoisimpana; kiireen kesyttämiseen. Mikan cv:ssä koulutuslista on edellä kirjattua listaa paljon pidempi, mutta pieniä viitteitä miehen tiedonjanosta antanee oheinenkin. Mika on toiminut ennen AGCOa muun muassa Johtamistaidon Opiston kehittämispäällikkönä ja sitä ennen Pilkingtonin Automotive Oy:ssä Tampereen tehtaan laatupäällikkönä sekä valmistuksen parannustoiminnan koordinoijana (Manufacturing Improvement Coordinator). AGCOlle, maailmanluokan moottoreille ja ennen kaikkea moottoreiden tuotannon kehittämiselle Mika Siukola tuntuu nyt palavan Mika Siukola tietää, että yhteistyö on tärkeä avain, kun tasoa nostetaan. Mika liputtaa yhteistyölle isolla roihulla. Liputan ennen kaikkea yhteistyölle, sillä se on mielestäni tekemisen avainsana. Vuorovaikutus osastojen ja ihmisten välillä on ensisijaisen tärkeää. Samoin se, että jokainen yksilö on mukana kokonaisuutta kehittämässä, antamassa osaamisensa ja tuomassa esiin ideansa. APS (AGCO Production System) on juuri se järjestelmä, joka antaa meille erinomaiset mahdollisuudet tuottavuutemme ja koko liiketoimintamme parantamiseen, kuitenkin niin, että työkuorma ei lisäänny, mutta hukka poistuu. Tehdään kerralla valmista! Mika Siukola tietää oppiensa ja kokemuksensa kautta, että tuottavuutta ei voida kehittää ilman työhyvinvoinnin huomioimista. Kaikkien tuotantoon liittyvien osapuolten, niin työntekijöiden, esimiesten kuin johtohenkilöidenkin jaksaminen on olennainen kysymys silloin, kun puhutaan liiketoiminnan parantamisesta. Vaikka täällä AGCO Powerissa haasteita on paljon, koen jo nyt, lyhyen ajan jälkeen, että täällä on todella kiva tehdä töitä. Talossa on mukavia ja kehityshaluisia ihmisiä, sanoo Siukola. Mikan elämän keskiöön kuuluvat puoliso ja kaksi lasta. Hän on innokas liikkuja, lukija, sudoku-mies ja haitaristi. Nyt tarkenee talvellakin! Ennen ei ollut suinkaan paremmin, vaan paljon huonommin, kylmemmin. Lämpö ei riittänyt eikä kuumaa vettä saatu tarpeeksi. Tehtaalla paleltiin pakkasella. Nyt on toisin. Uusi tehdas loi nimittäin tarpeen laajentaa koko moottoritehtaan lämmitystehoja. Iso kaukolämpöprojekti on saatu päätökseen ja AGCO Power Oy:n Linnavuoren moottoritehtaan tuotanto- ja toimistotilat lämpiävät nyt ja jatkossa tasaisesti ja laitteistoihin saadaan riittävästi kuumaa vettä. Kaukolämpöprojektissa on ollut kaksi rinnakkaista työtä. Ensinnäkin lämpöenergia itsessään oli jo ennestään kortilla ja 6-hallin myötä tarve luonnollisesti nousi merkittävästi. Tarjouskilvan jälkeen päästiin VAPO Oy kanssa sopimukseen lisälämmitystehon rakentamisesta, joka siis valmistui vuodenvaihteessa. Kunnossapitopäällikkö Erno Lindroosin mukaan kattilatehoja vahvistettiin niin, että reserviäkin jää käyttöön. Eli jonkin verran voidaan rakentaa tulevaisuudessa lisääkin lämmintä tilaa ilman, että kaukolämmön riittävyydestä tarvitsisi huolehtia. Uudistusten ansiosta tehtaalle saadaan energiaa nyt entisten kattiloiden lisäksi uudesta kolmen MW:n pellettikattilasta ja samankokoisesta kevytöljykattilasta. Koko kattilateho alueella on nyt yhteensä 10.5 MW. Samalla koko vanhan tehdasalueen kaukolämpöverkko piti käydä läpi ja osittain saneerata. Urakka kilpailutettiin ja KVL-Tekniikka Oy valikoitui putkiurakoitsijaksi, TP-Automaatio Oy teki sähköurakan ja Siemens Oy taloautomaatiourakan. Työ saatiin päätökseen vuodenvaihteessa. Lopputarkastuksessa havaittiin vielä pari puutetta, jotka urakoitsijoiden pitää vielä toteuttaa, jotta lopullinen vastaanotto voidaan tehdä. Lindroosin mukaan tässä em. urakassa lämmönsiirrin sijoitettiin neloshalliin, entiseen kemikaalivarastoon. Siellä lämpölaitokselta tuleva kuuma vesi alennetaan halleihin sopivaksi. Tehdasalueella tehtiin muutostöiden aikana myös lukuisia putkistoparannuksia, isonnettiin liian pieniä putkistoja, poistettiin turhia vesikiertoja ja käytöstä poistettuja toimilaitteita sekä uusittiin mm. vanhoja lämminvesivaraajia. Saneerauksen arvo oli n euroa. Vaikka talvi on ollut liikkujan, hiihtäjän ja lumisesta luonnosta nauttijan kannalta kehno, on tämä lämmin talvi helpottanut merkittävästi lämpöverkoston uusimistöitä. Jotain hyvääkin siis näissä leudoissa keleissä, naurahtaa Lindroos. ua- N:o 1/2014 HUHTIKUU 9

10 UUTISIA & TERVEISIÄ KIINASTA KIINAN UUDEN TEHTAAN ENSIMMÄINEN VAIHE AVATTU Uutta tilaa katonrajaan Kun lattiatilat loppuvat, laajennetaan katon rajaan. Näin on tapahtunut ykköshallissa, jossa rakennetaan parhaillaan uutta taukotilaa ja lisätoimistoja osakokoonpanon yläpuolelle. Tilat valmistuvat maalis - huhtikuussa. Lisätilojen tarve tuli välttämättömäksi, kun akselipuolelle hankitulle uudelle pistohöylälle piti saada tilaa. Sen vuoksi joudutaan purkamaan entinen akselipuolen työnjohtajan koppi ja taukotila. Akselipuolen työnjohtaja siirtyy nykyiseen lieriöpuolen taukotilaan. Uusi taukotila tulee palvelemaan akseli- ja lieriöpuolen työntekijöitä, piensarjan väkeä ja lämpökäsittelijöitä, kertoo hankkeessa projektipäällikkönä toiminut Juha Oksanen. Kiinassa on ehditty viettää joulun jälkeen jo paritkin uudet vuodet ja paikallisen kalenterin mukaan käärmeen vuosi on vaihtunut hevosen vuodeksi. Hevonen merkitsee energisyyttä ja menestystä toivottavasti tämä pitää paikkansa myös meidän moottoritoiminnoille. Menneen vuoden aikana toimitettiin asiakkaille ennusteiden mukaisesti reilut neljätuhatta moottoria eli huomattavasti yli budjetoidun. Tammikuun puolella valmistui moottori, jonka ympärille moottoritiimi kokoontui oheiseen ryhmäkuvaan. Alkaneelle vuodelle asetettiin tavoitteeksi noin kolminkertainen määrä, kasvun tullessa pääasiassa Centurion -traktoriprojektista sekä varastomoottoreista. Niiden tekemiseen on totuttu Linnavuoressa jo vuosia. Tätä kirjoitettaessa ollaan valmistelemassa vuoden ensimmäistä virallista ennustetta, ja nyt näyttää jo selvältä, että tavoitetta joudutaan laskemaan muutamilla sadoilla moottoreilla, erityisesti ennen kesää toimitettavien moottoreiden osalta. Traktoreiden kysyntä näyttää hieman hiipuvan ja asiakkaillamme on runsaasti moottoreita varastossa. Uuden Greenfield -tehtaamme ensimmäisen vaiheen m 2 :n halli on valmistunut ja avajaisia vietettiin tammikuun 9. päivänä oman henkilöstön ja pienen kutsuvierasjoukon kesken. Moottoreihin liittyen tullaan ensimmäisenä ottamaan käyttöön sylinterikansien valmistus, koekoneistukset ovat parhaillaan käynnissä. Tavoitteena on saada huhtikuun aikana kaikki kansityypit hyväksyttyä, ja sen jälkeen vähitellen siirrymme kansien suhteen omavaraiseksi. Moottorikokoonpanoon rakennetaan kokonaan uusi linja, jonka valmistus alkaa lähiaikoina ja linja pitäisi olla valmiina syyskuuhun mennessä. Tämän jälkeen onkin vuorossa muutto uuteen tehtaaseen, joka varmasti tekee loppuvuodesta entistä haasteellisemman. Täällä sertifikaattien, leimojen ja erilaisten lupalippujen ja lappujen luvatussa maassa saimme mekin juuri Kiinan Uuden Vuoden kynnyksellä uuden lisenssin, jonka perusteella meilla on nyt lupa valmistaa moottoreita myös Kiinan sisämarkkinoille. Tämä ei ollut mikään läpihuutojuttu, vaan vaati perusteellisen auditin seka moottoreiden testaamisen ulkopuolisessa laboratoriossa. Nyt meillä on siis mahdollisuus lähteä Kiinaa valloittamaan ja ottaa oma osuutemme valtavan maan miljoonien moottoreiden markkinoista. Ehkäpä kuitenkin keskitymme ensin korvaamaan AGCOn vielä käyttämat ulkopuoliset moottorit. Aurinkoisia kevätpäiviä Linnavuoreen! Juha Uudessa taukotilassa voidaan jatkossa pitää myös osastopalaverit. 120 m 2 :n suuruiseen laajennusosaan on rakennettu taukotilojen lisäksi toimistotilat seitsemälle henkilölle. ua- Teksti ja kuvat: Juha Tervala 10 HENKILÖSTÖLEHTI SISUKAS AGCO

11 AGCO TASA-ARVOSUUNNITELMA Teksti: Petri Laakkonen Teksti: Minna-Maria Hyrylä AGCO Powerin tasaarvosuunnitelma on päivitetty Painopisteet päivitetyssä tasa-arvosuunnitelmassa ovat: 1) Kannustaa ja rohkaista henkilöstöä tuomaan ilmi mahdollinen epäasiallinen kohtelu tai kiusaaminen työpaikalla. Tavoite: Rohkaista henkilöstöä kertomaan kokemastaan epätasa-arvoisesta tai epäasiallisesta kohtelusta tai kiusaamisesta työpaikalla. Lisätä luottamusta esimiehen ja alaisen välillä. Lisätä yhteisöllisyyden tunnetta työyhteisössä. 2) Tasa-arvoisen viestinnän varmistaminen AGCO AGCO Powerin tasa-arvosuunnitelma on päivitetty ja uusi suunnitelma on voimassa vuoden 2015 loppuun saakka. Tasa-arvosuunnitelmaan on kirjattu toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi sekä sovittu niiden toteuttamisesta, seurannasta ja tiedottamisesta. Suunnitelman pohjana on työhyvinvointiryhmässä käyty keskustelu yrityksen tasa-arvotilanteesta sekä henkilöstölukujen tarkastelu. Suunnitelman tarkoituksena on estää sukupuoleen perustuva syrjintä, edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa työelämässä sekä parantaa työntekijöiden työhyvinvointia sukupuoleen katsomatta. Tavoite: Varmistaa, että kaikilla on mahdollisuus osallistua kuukausittaisiin osastopalavereihin, joissa kerrotaan yrityksen ajankohtaisista asioista. Tarjotaan henkilöstölle mahdollisuus ottaa yhteyttä tyhy-ryhmään työhyvinvointiin liittyvissä asioissa. 3) Tasa-arvon ja naisten uralla kehittymisen tukeminen Tavoite: Lisätä naisten vaikutusvaltaa AGCO:n kannattavuuden ja monimuotoisuuden edistäjinä. AGCO Powerin AGWN-toiminta on tarjolla kaikille toimi- ja ylemmille toimihenkilöille tasa-arvon periaatteita kunnioittaen. Tasa-arvosuunnitelmaan voi tutustua kokonaisuudessaan Sinetissä: Henkilöstö\Työhyvinvointi\Arvot, asenteet ja motivaatio. Toimenpiteistä tiedotetaan erikseen Sinetissä ja ilmoitustauluilla. AGCO Power investoi hyvään työkykyyn Olemme laatineet AGCO Powerissa toimintamalleja, joiden tarkoitus on varmistaa henkilöstön työkyvyn hallinta. Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja, joilla huolehdimme työntekijöiden Työkyvyn hallinta koostuu alla olevista asioista: 1. Ennakoivat toimet kohdistuvat työhön, työympäristöön ja työyhteisöön Huolehditaan siis, että työ sujuu. Häiriötekijät pyritään poistamaan tai niiden vaikutusta vähentämään. 2. Varhaisen tuen malli Otetaan työkyvyn muutokset puheeksi heti niiden ilmettyä. Esimiehen velvollisuus ja työntekijän oikeus on ottaa omaa työkykyä uhkaavat asiat puheeksi ja pyrkiä löytämään niihin ratkaisut. 3. Sairauspoissaolojen hallinnasta HYVÄ TYÖKYKY työkyvyn edistämisestä, seurannasta ja varhaisen tuen antamisesta. Tavoitteena on koko moottoritehtaan henkilöstön hyvä työkyky läpi työuran ja työkyvyttömyyden ehkäisy. Seurataan sairauspoissaolojen määrää ja puututaan niihin, jos on tarvetta. Jos työntekijä on viimeisen kuuden (6) kuukauden aikana ollut vähintään kolme (3) kertaa tai vähintään 120 tuntia poissa työstä sairauden vuoksi, esimiehen tulee keskustella asiasta työntekijän kanssa. Näin ollen työntekijällä on oikeus odottaa, että hänen työkyvyn tuen tarpeeseensa reagoidaan. 4. Työhön paluun tuesta Esimies on sinuun yhteydessä pitkäaikaisen sairasloman aikana ja erityisesti sen loppupuolella, jolloin tavoitteena on varmistaa yhdessä onnistuneen työhön paluun edellytykset. Yllä olevia asioita on käyty läpi myös AGCO Powerin esimiesten kanssa. Esimiehiä on koulutettu kiinnittämään mainittuihin asioihin huomiota. Esimiehen tullessa keskustelemaan yllä oleviin osa-alueisiin liittyvistä asioita, on siis kyse tavanomaisesta esimiehen rooliin kuuluvasta esimiestyöstä sinun työkykysi varmistamiseksi ja koko työyhteisömme työhyvinvoinnin tukemiseksi. Teksti: Petri Laakkonen TAPA- TURMIEN ALKUVUOSI Kuluva vuosi on alkanut tapaturmien suhteen todella huonosti. Tehtaallamme sattui tammikuussa peräti viisi poissaoloon johtanutta tapaturmaa. Helmikuussa tapaturmien sattumistahti on hieman hiipunut, mutta on edelleen huonoimpia koko konsernissa. Tammikuun jälkeen olemme konsernin tapaturmatilastossa kolmanneksi viimeisenä. Parannettavaa siis on ja paljon! Nyt jokaisen on syytä miettiä omalla kohdallaan, mitä minä voin tehdä turvallisemman työympäristön hyväksi. Toimenpiteet eivät välttämättä ole suuria tai täysin uusia. Pienilläkin teoilla voi olla suuria myönteisiä vaikutuksia. Esimerkiksi muistetaan vain ensin hieman ajatella ja suunnitella, miten työt tehdään turvallisesti. Ei oteta tarpeettomia riskejä. Poistetaan havaitut riskit ja elleivät omat voimavarat siihen riitä, pyydetään esimiestä apuun. Ja ennen kaikkea: ryhdytään rakentamaan työpaikallemme uutta turvallisuuskulttuuria. Sellaista, jossa työturvallisuus on aina ensimmäisenä ja läsnä kaikessa tekemisessämme. Työnantajan vastuulla on turvallisen työympäristön luominen ja ylläpitäminen. Tätä työtä työnantaja on tehnyt ja tekee jatkossakin. Kuitenkin tapaturman sattuessa inhimillinen kipu ja haitta osuu työntekijään. Työturvallisuus ja sen ylläpitäminen on meidän yhteinen asia. Tullaan terveenä töihin ja lähdetään terveenä päivän päätteeksi kotiin. Turvallista työpäivää! N:o 1/2014 HUHTIKUU 11

12 AGCO TERVEYDEKSI! Teksti ja kuva: Ulla Aurio Lääkäri Heini Keinäsen neuvo: Asiat avoimesti esille! Työterveyslääkäri Heini Keinänen jakaa nykyisin Linnavuoren terveysaseman työviikon työterveyslääkäri Mauri Rinteen kanssa. Mauri on osittaisella eläkkeellä ja uusi Heini tekee osan viikosta töitä Patrian Hallin tehtaalla Kuorevedellä. Aiemmin Heini on toiminut muun muassa puolustusvoimien lääkärinä. Hyvin miesvoittoisella alueella siis ennenkin. Miten Heini Keinänen Sinun mielestäsi suomalainen mies voi? Ei aina kovin hyvin, sillä aikamme muutokset heijastuvat miestemme hyvinvointiin, kiireisyys näkyy ja yleinen yhteiskunnan epävarmuus jättää jälkensä. Me työterveyshuollossa voimme tuoda tietenkin oman lisämme niin miesten kuin naistenkin hyvinvointiin, mutta työhyvinvointi on kuitenkin pääasiassa työnantajien ja työntekijöiden vastuulla. Miehemme voisivat paremmin, jos he kiinnittäisivät itse enemmän huomiota hyvinvointiinsa. Tuntuu siltä, että naiset ovat tässä suhteessa parempia. Naiset syövät terveemmin, liikkuvat "Jos esimerkiksi työpaikoilla ilmenneistä epäkohdista jupistaan vain keskenään, se kasvattaa pahainsuopaisuutta ja heikentää ilmapiiriä. Puhumalla avoimesti epäkohdista, ne yleensä korjataan." aktiivisemmin, huolehtivat nukkumisestaankin vastuullisemmin ja taitavat naiset tulla herkemmin myös kertomaan omista ja ilmapiiriongelmistakin asiantuntijoille. Kannustan miehiä ottamaan naisilta oppia. Lääkäri Keinänen kehottaa miehiä myös pysähtymään, ja pohtimaan omaa tilaansa ja tilannettaan. Haluan rohkaista miehiä madaltamaan kynnystä ja tulemaan keskustelemaan. Monet sairaudet ovat hoidettavissa, jos ne havaitaan ajoissa. Jos terveyden ongelmat todetaan liian myöhään, voivat vauriot olla kohtalokkaita, tietää Heini Keinänen. Avoin asioiden esille ottaminen on Keinäsen mielestä hyvä lääke moneen ongelmaan. Jos esimerkiksi työpaikoilla ilmenneistä epäkohdista jupistaan vain keskenään, se kasvattaa pahainsuopaisuutta ja heikentää ilmapiiriä. Puhumalla avoimesti epäkohdista, ne yleensä korjataan. Tähän avoimuuteen haluan kannustaa sekä miehiä että naisia, sanoo Heini Keinänen. Tuija haluaa olla rinnalla kulkija Tuija Ollila on uusi kasvo moottoritehtaan terveysasemalla. Työterveyshoitajana Tuija ei ole kuitenkaan uusi, sillä hänellä on takanaan jo yli 30 vuoden kokemus alalta. Näiden, menneiden työvuosikymmenieni aikana on tällä terveydenhuollon saralla tapahtunut paljon. Nyt voi sanoa, että työterveyshuolto alkaa olla Suomessa vihdoin kuosissaan. Muun muassa työsuojelulliset perusasiat kuten melun torjunta ja suojaus ovat nykyisin itsestään selvyyksiä. Ennen eivät olleet. Uusi työterveyshoitaja sanoo iloitsevansa erityisesti siitä, että työhyvinvointi ja jaksaminen työssä on saatu 2000-luvulla hyvin käyntiin ja sen eteen yrityksissä tehdään myös töitä. Nykyisin oivalletaan se tosiasia, että yrityksen johdon, esimiesten ja työntekijöiden yhteistyö on iso tekijä, kun puhutaan työhyvinvoinnin kokonaisvaltaisesta lisäämisestä. Ollilan Tuijalla on työterveyshoitajan koulutuksen lisäksi hallussaan myös työnohjaajan ammattipätevyys. Haluaisinkin olla kaikissa tulevissa kohtaamishetkissä myös rinnalla kulkija ja tukija, sanoo Tuija. ua- 12 HENKILÖSTÖLEHTI SISUKAS AGCO

13 AGCO PALKINTOJA Pitkään palvelleet palkittiin Kuva: Kristiina Järvinen Yksi moottoritehtaan pitkäaikaisimpia perinteitä on vuosittainen palvelusvuosipalkintojen jakaminen. Juhlavassa tilaisuudessa 10 vuotta tehdasta palvelleet henkilöt saavat lahjaksi hopealusikoita, 20 vuotta palvelleille ojennetaan kultakello, 30 vuotta palvelleet saavat kaksi viikkoa palkallista lomaa tai vastaavan rahana ja komeat 40 vuotta palvelleet henkilöt palkitaan kolmen viikon palkallisella lomalla tai vastaavan ajan rahapalkkiolla. Vuoden 2013 palvelusvuosipalkitut olivat seuraavat henkilöt: 10 vuotta palvelleet: Mika Oino, Kimmo Kujala, Sami Vaittinen, Jari Pasanen, Ville Hakala, Ari-Petri Kolehmainen, Vladimir Kondratiev, Mikko Joutsenlahti, Janne Joutsenlahti, Mika Koukeri, Teemu Järvinen, Tommi Tuomi, Timo Kärkkäinen, Jani Stenberg, Paavo Tanni, Pekka Helminen, Juha Oksanen, Teuvo Mehtänen, Lauri Ylivakeri. 20 vuotta palvelleet: Raine Koskensalo, Mikko Harju, Saija Mäkelä, Sami Mäkinen, Pasi Niemelä, Jussi Yli- Perttala, Juha Lintonen, Jarkko Ojanen, Tero Tenho, Tero Seppälä. 30 vuotta palvelleet: Ari Rantanen, Seppo Rantanen, Harri Jokinen, Tarmo Jussinniemi, Ilkka Leskinen, Risto Repo. 40 vuotta palvelleet: Erkki Moisio, Hannu Tuominen, Esko Aaltonen, Matti Kangas. Kemikaaleille uusi varasto Tehdasalueella, neloshallin alakerrassa aikaisemmin sijainnut kemikaalivarasto on saanut uudet tilat. Palaville nesteille ja muille riskialttiille aineille on valmistunut varasto kutoshallin taakse. Olemme ohjeistaneet koko tehtaan väen toimimaan uuden mallin mukaisesti. Kemikaaleja koskevat tilaukset toimitetaan sähköpostitse kutoshallin vastaanottoon. Tilausten perusteella Lähettiplussa hoitaa arkisin kemikaalien kuljetukset. Ensisijaisesti kemikaalit pitää aina tilata Lähettiplussan toiminta-aikana. Viikonloppuisin vastuuhenkilö on Jari Suontausta, kertoo ympäristöinsinööri Aija Koivuranta. N:o 1/2014 HUHTIKUU 13

14 AGCO LINNAVUOREN TEHDASPALOKUNTA 70 VUOTTA Teksti: Ulla Aurio Kuvat: Harri Salminen Palokunta ikääntyi juhlavasti Linnavuoren tehtaan palokunta ry täytti 70 vuotta viime vuoden lopulla. Merkkipäivää yhdistys vietti juhlavasti illallisten merkeissä. Palokutalaisia ja kutsuvieraita puolisoineen oli juhlassa läsnä lähes 100. Juhlapuheen piti Vuorenhovissa järjestetyssä tilaisuudessa Suomen Sopimuspalokuntien Liiton toiminnanjohtaja Isto Kujala. Puheenvuoroja käyttivät myös Eero Tomi, Erkki Moisio, Antero Liukkonen ja Jari Hiltunen. Linnanvuoren tehdaspalokunnan päällikön Kari Multasen mukaan kaikista juhlassa pidetyistä puheenvuoroista kuulsi arvostus palokuntaa kohtaan. Meidän merkityksemme on olennainen tehtaan ja sen lähialueen turvallisuuden takaajana. Oli myös mukava kuulla sekä havaita, että järjestämäämme nuorisotoimintaa arvostetaan laajasti, Multanen toteaa. Palomies Arvo Karhusen luoman juhlaohjelman mukaisesti Vuorenhovissa kuultiin muun muassa mielenkiintoinen historiakavalkadi. Sen oli kerännyt ja sen myös esitti palomies Eero Mäkinen. Palokuntamme vahvuus on tällä hetkellä 20. Se on hyvä luku, kunhan kaikki mukana olevat pysyvät aktiiveina. Toki muutama uusi jäsen mahtuu vielä joukkoomme. Me perehdytämme tulokkaan aina alalle, joten aikaisempaa kokemusta emme vaadi, kertoo juhlineen palokunnan päällikkö Kari Multanen. Ensivastesopimuksen perusteella tehdaspalokunta hälytetään apuun myös silloin, jos tehtaalla tai lähialueella sattuu sairauskohtaus tai tapaturma. Tällaisia tilanteita varten olemme hankkimassa lähiaikoina nopeampaa autoa, Multanen kertoo. Eero Mäkinen oli luonut hienon historiakavalkadin juhlaa varten. Arvo Karhunen (oik.) ja Kari Multanen (kesk.) toivottivat Eero Tomin tervetulleeksi 70-vuotispäiville. 14 HENKILÖSTÖLEHTI SISUKAS AGCO

15 AGCO HYVIÄ LIIKKEITÄ Diesel HT voitti jääkiekkoturnauksen Pelaaja-valmentaja Jari Viren on onnistunut piiskaamaan AG- CO Powerin jääkiekkojoukkueen Diesel HT:n hirmuiseen iskuun. Se nähtiin Virroilla talven lajiturnauksessa. Turnaus pelattiin kahdessa alkulohkossa, joista voittajat pääsivät finaaliin. Joukkueita turnauk-sessa oli kuusi. Alkulohkossa Diesel HT löi Virtojen Hockey Bearsin 8-2. Avausmaalin teki vastustaja, mutta sen jälkeen Diesel HT vei peliä. Toisessa ottelussa vastaan tuli HC Visitors Helsingistä. Visitors johti peliä 2-0, mutta Diesel HT nousi 4-2 voittoon. Finaalissa ohjeita joukkueelle antoi Kari Harju, joka luotsasi Diesel HT:ta parikymmentä vuotta ennen eläkkeelle jäämistään. Ohjeistajastaan hurmioituneena Diesel HT murskasi vastustajansa. Finaalissa agcolaisia vastaan asettui Pahalampi Tampereelta. Finaali päättyi 5-0 Diesel HT:lle Sami Niemisen pitäessä Diesel HT:n maalin puhtaana. Puolustus siivosi Tomi Heinosen, Mikko Harjun, Juha Kuusisen ja Jari Kopalaisen voimin miehet ja kiekot pois maalin edustalta. Edellisenä vuonna Pahalampi voitti Diesel HT:n finaalissa 3-1, joten tervetullut revanssi saatiin tänä vuonna. Erityisen hyvästä uhrautumisesta ansaitsevat maininnan MiikaTakala ja Mikko Peltoniemi. Turnauksen pistepörssin top 5: Jani Norborg, HC Visitors = 10, Jarkko Kukkola, Diesel HT = 8, Jari Paaso, HC Visitors 3 + 3=6, Elias Ojalehto, Diesel HT Antti Perttula, HC KIV =5. Kuva: Pasi Ritoniemi Petri ja Jarmo pyöräilivät tuhansia kilometrejä AGCO IN PYÖRÄILIJÄT osallistuivat vuoden 2013 kilometrikisaan 34 hengen joukkueella. Joukkueen yhteenlaskettu kilometrimäärä oli hurjat km. Keskiarvolla laskettuna se teki 1673,74 poljettua kilometriä henkilöä kohden. Tällä saavutuksella AGCO IN PYÖRÄILIJÄT saavutti kilometrikisan suursarjassa 14. sijan. Kilometrikisaan eniten pyöräilykilometrejä kirjasi Petri Leskinen. Hän pyöräili yhteensä 6851 km. Petri palkittiin tästä saavutuksesta pyöräilytarvikesetillä, joka on arvoltaan 100 euroa. Toiseksi eniten kilometrejä polki Jarmo Hiltunen (5555 km), josta saavutuksesta myös hänet palkittiin, 75 euron arvoisella pyöräilytarvikesetillä. Yli 200 km polki Petrin ja Jarmon lisäksi 29 henkilöä. Heidän kesken arvottiin kaksi 50 euron arvoista pyöräilykypärää. Nämä palkinnot voittivat Juhani Mikkola sekä Jussi Yli-Perttala. Uutta väkeä, tehtävänvaihdoksia ja eläkkeelle jääneitä Uusi ravintolapäällikkö Vuorenhoville Uutena Eurestin ravintolapäällikkönä Vuorenhovin henkilöstöravintolassa on aloittanut Heli Henriksson. Heli tulee toimimaan ravintolapäällikkönä Pirjo Koivumäen pitkän poissaolon ajan. Syksyn ja talven aikana ovat aloittaneet seuraavat uudet henkilöt Tietohallinnossa Mika Paavola on aloittanut Service Desk Analystinä ja Team Leaderinä Service Desk -tiimissä. Talousosastolla Marja Harju on aloittanut NPI- Controllerina. Jälkimarkkinoinnissa Ari Pesola on uusi huoltoinsinööri. Varaosapuolella Mira Kiiski ja Ville Paasonen ovat nimitetty uusiksi avainasiakaspalveluhenkilöiksi. Matti Happonen on aloittanut tuotekehityksessä tutkimusinsinöörinä. Lisäksi Antti Linna on nimitetty tutkimusinsinööriksi. GenPowexilla Heikki Salovaara on aloittanut suunnitteluinsinöörinä. Uutena APS-päällikkönä puolestaan on aloittanut Mika Siukola. Osavalmistuksessa Petri Järvi on aloittanut menetelmäsuunnittelijana. Uusina työnjohtajina ovat aloittaneet moottorikokoonpanossa Katriina Rytty ja hammaspyörävalmistuksessa Kari Vehmasto. Moottorikokoonpanon raskossa Tarmo Rouhiainen on aloittanut harjoittelijana ja Sonja Åberg on aloittanut putkiosastolla putkiasentajana. Organisaatiomuutos tuotekehityksessä Tuotekehityksessä Pekka Nousiainen on aloittanut uutena kehityspäällikkönä. Pekan vastuualue kehityspäällikkönä tulee olemaan perusmoottorin suorituskyky ja päästötason kehitys. Pekka tulee jatkamaan Jarno Ratian aikaisemmin hoitamaa tehtävää. Jarno Ratia puolestaan vastaa jatkossa kehityspäällikkönä moottorimoduulin soveltamisesta asiakasapplikaatioihin. Molemmat Pekka ja Jarno raportoivat työssään tuotekehitysjohtaja Kari Aaltoselle. Organisaatiomuutos laatuosastolla Laatuosastolla Pasi Oksanen on aloittanut Build Quality Managerina. Jatkuu seuraavalla sivulla N:o 1/2014 HUHTIKUU 15

16 Uutta väkeä, tehtävänvaihdoksia ja eläkkeelle jääneitä Jatkuu edelliseltä sivulta Valmistuksen laatuinsinöörit Pasi Salhoja (hammaspyörät), Tero Paananen (5-hallin kokoonpano), Sini Frosterus (6-hallin kokoonpano) ja Antti Lehtimäki (osavalmistus) raportoivat jatkossa Pasi Oksaselle. Myös laatuportin ja lopputarkastuksen laatutarkastajat ovat siirtyneet Pasin alaisuuteen. Pasi Oksanen puolestaan raportoi työssään laatujohtaja Mika Moisiolle. Organisaatiomuutoksia ostossa Juha-Pekka Asikainen on nimitetty uuteen tehtävään Supplier Cost Analysis Manager, Global Purchasing. Juha-Pekan pääasiallisena tehtävänä on toimittajien kustannusten sekä tarjousten analysointi moottorin osien (Engine Components), jälkikäsittelylaitteiden (EAT & Mufflers) sekä moottorien (Engines) osalta. Juha-Pekka tulee raportoimaan uudessa tehtävässään Olli Harkomalle, Manager, Supplier Cost Analysis, Global Purchasing ja ostojohtaja Teuvo Mehtäselle. Juha-Pekan toimipiste on edelleen Linnavuoressa. Ostopäällikkö Vesa Nurminen siirtyy työskentelemään AGCO Power Kiinan tehtaalle tukemaan volyymin kasvua, sekä kehittämään ECO- moottorin osien globaalia toimittajaverkostoa. Siirron johdosta Vesalle raportoineet ostajat Marko Aho, Juha Kekki ja Tomasz Walach siirtyvät raportoimaan ostopäällikkö Xavier Rodriguezille. Vesa Nurminen ja Xavier Rodriguez raportoivat edelleen tehtävissään ostojohtaja Teuvo Mehtäselle. Organisaatiomuutos henkilöstöhallinnossa Kristiina Järvinen on nimitetty tehtävään HRpalvelupäällikkö. Uudessa tehtävässään Kristiinalle raportoi palkanlaskija Tarja Siren. Kristiina ottaa kokonaisvastuun palkanlaskentaprosessien toiminnasta, ylläpitämisestä ja niiden kehittämisestä. Hän vastaa henkilöstön työajanseurantajärjestelmän sekä matkalaskujärjestelmän ylläpidon järjestämisestä ja kehittämisestä sekä tehtaan sisäisen tiedottamisen toiminnasta. Kristiina raportoi edelleen tehtävässään henkilöstöjohtaja Petri Laakkoselle. Organisaatiomuutos tuotannossa Mikko Kaunismäki on nimitetty tehtävään Manager, Global Manufacturing Engineering alkaen. Uudessa tehtävässään Mikko vastaa moottorivalmistuksen tuotannonkehityksestä (pois lukien osavalmistus) AGCO in kaikilla tehtailla globaalisti. Päätavoitteina on kehittää yhteisiä toimintatapoja sekä menetelmiä valmistavien yksiköiden välillä ja näin standardisoida prosesseja. Mikko myös tukee organisaationsa kanssa valmistavien yksiköiden investointiprojekteja. Järjestelmäinsinööri Mikko Kauppinen ja koekäyttöasiantuntija Janne Saksala raportoivat jatkossa Mikko Kaunismäelle. Mikko tulee raportoimaan uudessa tehtävässään tuotantojohtaja Harri Ruposelle. Organisaatiomuutoksia taloudessa Piritta Eskola on nimitetty tehtävään Financial Controller ja hän raportoi tehtävässään talousjohtaja Seija Saariselle. Piritta vastaa yhtiön kirjanpidosta, tilinpäätöksistä, talousraportoinnista, maksuliikenteestä, veroasioista sekä ennusteraportoinnista AGCO konsernille. Kaikki ulkoisen laskennan osastolle kuuluvat henkilöt raportoivat jatkossa Piritta Eskolalle. Sari Kaarela on nimitetty uudeksi pääkirjanpitäjäksi vastuualueenaan yhtiön tilinpäätökset ja talousraportointi AGCO:lle sekä vakuutusasiat. Tiia Kirjavainen on nimitetty tehtävään Financial Analyst. Tiia vastaa johdon talousraportoinnista, SOX prosessikontrolloinnista ja lisäksi osallistuu talouden kehitystehtäviin. Sari ja Tiia raportoivat jatkossa Piritta Eskolalle. Tero Niemi siirtyy tehtävään Parts Controller ja vastaa tehtävässään kaikesta taloustuesta moottoreiden jälkimarkkinoinnille. Hän jatkaa tehtävässään raportointia Seija Saariselle. Eläkkeelle jääneitä Eläkkeelle ovat jääneet pitkän ja ansiokkaan uran tehneinä myyntipäällikkö Jussi Seppänen, laatupäällikkö Pertti Järvi, markkinointiassistentti Tuula Hirvikoski, järjestelmäpäällikkö Hannu Tuukkanen, varaosamyyjä Anne Lintala, hioja Aarto Saarijärvi ja koneistaja Pentti Räsänen. Sydämelliset kiitokset kaikille muistamisesta jäädessäni eläkkeelle ! -Jussi Seppänen- Kiitos yhteisistä vuosista ja vuosikymmenistä jäädessäni eläkkeelle. - Pentti Räsänen- Kiitos yhteisistä vuosista ja vuosikymmenistä jäädessäni eläkkeelle. - Aarto Saarijärvi- SISUA ON SE... Luottamus Sissi ja Jonne päättivät viime syksynä, että he vuokraavat omistamansa pienen yksiön nuorelle, jonka luottotiedot olivat pahasti pakkasella. Vuokrausasia arvelutti ystäviäni, luonnollisesti. Mutta sitten he päättivät, että he luottavat nuoreen vuokralaiseensa. Kaikkihan me olemme virheitä tehneet, ajattelivat osakkeen omistajat. Kun vuokrasopimusta allekirjoitettiin, Sissi ja Jonne sanoivat luottotiedottomalle vuokralaiselleen, että he luottavat häneen ja että he tietävät saavansa vuokrat säännöllisesti, kuten sovittu on. Vuokranantajat eivät sanoneet, että haluavat luottaa. Ei. He sanoivat, että me luotamme. Ja kuinkas siinä on käynytkään. Nuori vuokralainen on maksanut jokaisen kuukauden vuokran säännöllisesti. Sissi ja Jonne ovat puolestaan kohentaneet puolen vuoden aikana asuntoa monella tavalla. Ja kaikki ovat tyytyväisiä. Kun siis sanon esimerkiksi työmaalla nuorelle harjoittelijalle, joka on tehnyt alkukömpelyyksissään jokusia virheitä, että uskon sinuun, luotan, että opit ja onnistut. Niin alkaa myös tapahtua. Meistä ihmisistä tulee luotettavia ja osaavia, kun meihin lyödään se leima. Meistä tulee epäluotettavia ja osaamattomia, kun meihin lyödään se leima. Ainaista valitsemista on elämä. Ulla Aurio SISUKAS -lehden päätoimittaja ulla.aurio@gmail.com SISUKAS AGCO -henkilöstölehti n:o 1/2014 huhtikuu Seuraava SISUKAS-lehti ilmestyy kesäkuussa Päätoimittaja: Ulla Aurio Taitto: Grafal Oy Armi Lylykangas Painopaikka: PK-Paino Oy Jos haluat antaa palautetta tämän lehden sisällöstä, niin kirjoita vapaamuotoinen palautekirje ja pudota se SISUKAS-lehden laatikkoon, joka on sijoitettu pääportin vieressä olevan postikopin seinään. Voit lähettää palautetta sähköpostitse: sisukas.lehti@agcocorp.com.

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Helsingin hengessä - sopua ja sovittelua työyhteisön arkeen

Helsingin hengessä - sopua ja sovittelua työyhteisön arkeen Helsingin hengessä - sopua ja sovittelua työyhteisön arkeen 1 Tarve yhteiselle toimintaohjeelle Kaupungin työyhteisöt ovat hyvin toimivia. Kaikilla työpaikoilla esiintyy kuitenkin näkemyseroja ja ristiriitoja.

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Kemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx

Kemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx Kemiönsaaren henkilöstöstrategia Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx Sisältö 1. Lähtökohdat 2. Rekrytointi 3. Johtaminen ja alaistaidot 4. Työhyvinvointi 5. Osaaminen ja palkitseminen 6. Arviointi ja seuranta

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Jalkapallojaoston tiedote 2/2014

Jalkapallojaoston tiedote 2/2014 Jalkapallojaoston tiedote 2/2014 1 SISÄLTÖ 1) Uudet seura-asut 3 2) Yhteistyösopimus Aito Säästöpankin kanssa 3 3) Perjantaipalaverit 4 4) Varainhankintaa 5 5) Ajankohtaiset pelaaja- ja joukkueasiat 5

Lisätiedot

Sangen maltillisesti aloitti Veljmiesten viisimiehinen joukkue kauden 2016/17 seuraottelusarjan Varkauden Keilahallissa paikallisen

Sangen maltillisesti aloitti Veljmiesten viisimiehinen joukkue kauden 2016/17 seuraottelusarjan Varkauden Keilahallissa paikallisen 7.12.2016 Käytiin Rauhalahdessa perinteeksi muodostunut seuraottelu Varkauden WBT kanssa. Tällä kertaa Veljmiehet oli tyly isäntä ja korjasi reilun n 600 pisteen voiton lukemin 9594-8914.Samalla WPT:n

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä.

Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä. Osio 1 - Taustatiedot Toimitko esimiestehtävissä? Kyllä En Osio 2 - Fiilikset Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä. Ihan ok, tässähän

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Johtoryhmä Työsuojelutoimikunta Yhteistyötoimikunta Henkilöstöjaosto

Johtoryhmä Työsuojelutoimikunta Yhteistyötoimikunta Henkilöstöjaosto Johtoryhmä 8.9.2014 Työsuojelutoimikunta 1.10.2014 Yhteistyötoimikunta 7.10.2014 Henkilöstöjaosto 27.10.2014 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

TYÖTURVALLLISUUS OSANA TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISTA

TYÖTURVALLLISUUS OSANA TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISTA TYÖTURVALLLISUUS OSANA TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISTA Työsuojelu- ja turvallisuuspäällikkö Elina Hihnala-Mäkelä, Seinäjoen kaupunki TYÖHYVINVOINTISEMINAARI 7.-8.2.2018 MÄÄRITELMIÄ - Työhyvinvointi kuvaa työntekijän

Lisätiedot

Julkisen alan työhyvinvointi Toni Pekka Riku Perhoniemi

Julkisen alan työhyvinvointi Toni Pekka Riku Perhoniemi Julkisen alan työhyvinvointi 0 Toni Pekka Riku Perhoniemi Tutkimuksesta 000 vastaajaa; kunta 0, kirkko 00 Edustava otos kunta- ja kirkon organisaatioiden henkilöstöstä (KuEL, VaEL-opettajat, KiEL) Ikä,

Lisätiedot

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut TTK kouluttaa www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut Päivi Rauramo 2010 Ristiriidoista ratkaisuihin Koulutuksessa perehdytään ristiriitojen syntyyn ja ihmisten erilaisuuteen, ristiriitatilanteissa

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

Ennakoiva esimiestyö - avain yrityksen menestymiseen ja ihmisten hyvinvointiin

Ennakoiva esimiestyö - avain yrityksen menestymiseen ja ihmisten hyvinvointiin Ennakoiva esimiestyö - avain yrityksen menestymiseen ja ihmisten hyvinvointiin Työkykyjohtamisen kehityspäällikkö Johanna Ahonen Työkykyjohtamisen kehityspäällikkö Mari Keränen Varmasti esimiehenä 6.6.2017

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset

Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset Hyvällä fiiliksellä homma toimii paljon paremmin! Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset Elina Ravantti, Venla Räisänen ja Eeva-Marja Lee Työterveyslaitos 2014 1 Tietopaketti työhyvinvoinnista Apaja-projektissa

Lisätiedot

Sija No Kippari Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Yht.

Sija No Kippari Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Yht. OPM-Cup 2013 Lopullinen tulosluettelo OPM cupin lisenssejä lunastettu 169 kpl. Harri Nikula teki kovat pohjat heti alkukaudesta, ja voittaa cupin Tuurin hauki kisassa suurin hauki 10435 g, Sami Aittokallion

Lisätiedot

Kuuttiset. Saapumislehti. Taipalsaari 28.6.-3.7.2015. KASPELIn palokuntanuorten oma lehti

Kuuttiset. Saapumislehti. Taipalsaari 28.6.-3.7.2015. KASPELIn palokuntanuorten oma lehti Kuuttiset Saapumislehti Taipalsaari 28.6.-3.7.2015 KASPELIn palokuntanuorten oma lehti Leiripäällikön terveiset Vihdoinkin on tulla aika perinteisen pelastusalanliiton vuosittaisen koulutusleirin. Toivotankin

Lisätiedot

M AK+LK SIJA NIMI PIIRI SARJA

M AK+LK SIJA NIMI PIIRI SARJA ISM 1.7.2017 Juuka LUODIKKO M uusinta 1 Pauli Markkanen PS M 49 42 91 85 176 186 2 Pertti Miettinen PS M 48 41 89 87 176 184 3 Marko Sikanen PS M 47 40 87 86 173 4 Aki Hännikäinen SS M 45 40 85 79 164

Lisätiedot

Työhyvinvointia yhdessä Pori

Työhyvinvointia yhdessä Pori Työhyvinvointia yhdessä 20.4.2018 Pori Työhyvinvointi ei synny sattumalta Terveys Hyvinvointi Toimintakyky Työkyky Työhyvinvointi Työhyvinvointi tarkoittaa sitä, että työ on turvallista, terveellistä ja

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 2.11.2017 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli

IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli Työhyvinvointiviikko, 28.1.2015 työhyvinvointisuunnittelija Saija Jokinen Työhyvinvointiviikko, 28.1.2015 Iästä voimaa työhön työhyvinvointisuunnittelija

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen 1.9.2015

Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen 1.9.2015 Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen Työkykyjohtaminen Ilmiöitä Tiedolla johtaminen 2 Ilmiöitä ja huolia yritysten arjessa Kannattavuus, tehokkuus, kasvu "Liikevaihto jää alle budjetin

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? To be or Wellbe 11.2.2010 Oulu Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM Nuoret työntekijät muuttavat työelämää: MEGATRENDIT

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa Tuula Selonen Mitä ikäjohtamisella tarkoitetaan? 1/3 Ikäjohtaminen on eri-ikäisten ihmisten johtamista eli hyvää henkilöstöjohtamista. Työurien parantamiseen ja pidentämiseen

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2006

TOIMINTAKERTOMUS 2006 TOIMINTAKERTOMUS 2006 YLEISTÄ Vuosi 2006 oli OuLVI:n 44. toimintavuosi. Vuoden aikana järjestetty toiminta oli edellisten vuosien mukaista.tapahtumissa keskityttiin laatuun ja panostettiin tapahtumaympäristöön

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

HRK.fi uistelu Petäys Resort

HRK.fi uistelu Petäys Resort HSVU Tulostettu 1.8.2015 Sivut 1 / 21 SUURIN KALA 4 Kai Martiskainen, Kimmo Niemi, Tero Niemi 10265 Hauki 6900 10265 10265 1 23 Topi Salo, Mika Salo 4050 2485 6535 9020 2 15 Jani Hellsten, Veikko Hellsten,

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

PELAAJAT JOUKKUEITTAIN

PELAAJAT JOUKKUEITTAIN PELAAJAT JOUKKUEITTAIN AMIGOS Tenuskebat Kotipojat Porski Kone MP Rohellus Kone MP Porski Kotipojat Rohellus Tenuskebat Kone MP Porski Yhteensä 19 pelaajaa Semi Finaali O M S Y J Hassinen Mikko AMIGOS

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

RASTI 1. Pisteytys 14-15.8.-99 PP A B C D PPo ohi E/A Tv Hämeenlinna Hätilä 10 5 4 4 2-20 -10-10 -10

RASTI 1. Pisteytys 14-15.8.-99 PP A B C D PPo ohi E/A Tv Hämeenlinna Hätilä 10 5 4 4 2-20 -10-10 -10 RASTI 1 Suomenmestaruuskilpailu 1999 Pisteytys 14-15.8.-99 PP A B C D PPo ohi E/A Tv Hämeenlinna Hätilä 10 5 4 4 2-20 -10-10 -10 Kilpailijat Pisteet Rangaistukset Aika Ls Tulokset No Nimi Lk. Joukkue PP

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Varhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty

Varhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty Varhaisen tuen toimintamalli Hyväksytty 2 Tavoitteet Varhaisen tuen mallin tavoitteena on sopia yhdessä menettelytavoista ja toimenpiteistä, joilla henkilöstön terveyteen ja työkykyyn voidaan kiinnittää

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

CxO Academy. Paras neuvoni johtamiseen ikinä. 5.10.2011 Toni Hinkka. CxO Mentor Oy 2011

CxO Academy. Paras neuvoni johtamiseen ikinä. 5.10.2011 Toni Hinkka. CxO Mentor Oy 2011 CxO Academy Paras neuvoni johtamiseen ikinä 5.10.2011 Toni Hinkka Sisältö Kirja Teidän neuvonne Parhaat neuvot 1-10 Keskustelua Yhteenveto Paras neuvoni johtamiseen ikinä! - kirja Teidän neuvonne 1. "Ole

Lisätiedot

Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta

Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta Isto Kujala Palopäällystöpäivät 21.3.2015, Tampere Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ry Työturvallisuus pelastusalalla Työturvallisuuslaki

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

RHY:n hirvenhiihto - Tuloskooste

RHY:n hirvenhiihto - Tuloskooste RHY:n hirvenhiihto Juuka, 28.03.2015 Yksilökilpailut Kilpasarja Miehet alle 1. Nousiainen Jarno 102 Petrovaaran Metsästysseura (23:23) 290 (+3m/+2m) 588 (98) 1178 2. Hirvonen Jarkko 103 Vaikkojoen Erä

Lisätiedot

RUHA WOLLEY ry seurana.

RUHA WOLLEY ry seurana. KAUSIJULKAISU 2012-2013 27. kausi Ruha Ruhan lentopalloilun päätukija www.netikka.net/ruha.wolley -1- - 2 - RUHA WOLLEY ry seurana. Seura on aloittanut toimintansa vuonna 1986 ja on siitä yhtäjaksoisesti

Lisätiedot

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus

Lisätiedot

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Dinno Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Sari Tappura DI, tutkija Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous sari.tappura@tut.fi www.dinno.fi Yksilön ja tiimien luovuus Osaaminen,

Lisätiedot

ISTUMALENTOPALLON 34. KOTKA-TURNAUS

ISTUMALENTOPALLON 34. KOTKA-TURNAUS ISTUMALENTOPALLON 34. KOTKA-TURNAUS Karhulan liikuntahallilla lauantaina 6.2.2016 KANSAINVÄLINEN ISTUMALENTOPALLOTURNAUS VUODESTA 1983 Kuva: KSI/Juha Parkko 34. Kotka-turnauksen voittajat - KSI Kotka T

Lisätiedot

RHY:n hirvenhiihto - Tuloskooste

RHY:n hirvenhiihto - Tuloskooste RHY:n hirvenhiihto Juuka, 28.03.2015 Yksilökilpailut Kilpasarja Miehet alle Nimi Nro Seura Hiihto Arviointi Ammunta Pisteet 1. Nousiainen Jarno 102 Petrovaaran Metsästysseura (23:23) 290 (+3m/+2m) 588

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa

Varhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa Varhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa Elintarvikealan tuottavuustalkoot Seminaari 1.10.2009 Valio Oy Elisa Putula ja Seija Hoikka Valion tehtävä ja arvot Tehtävä:

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

Jäsen M alle 50v. Sijoitus Etunimi Sukunimi Paikkakunta Tulos (kg) 1 Lauri Rautaharkko Tampere 0,850 2 Veli-Pekka Oikarinen Kerava 0,798 3 Jari

Jäsen M alle 50v. Sijoitus Etunimi Sukunimi Paikkakunta Tulos (kg) 1 Lauri Rautaharkko Tampere 0,850 2 Veli-Pekka Oikarinen Kerava 0,798 3 Jari Jäsen M alle 50v. Sijoitus Etunimi Sukunimi Paikkakunta Tulos (kg) 1 Lauri Rautaharkko Tampere 0,850 2 Veli-Pekka Oikarinen Kerava 0,798 3 Jari Heikkinen Mikkeli 0,772 4 Antti Nurminen Jyväskylä 0,716

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015

Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015 Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015 Satu Vennala Henkilöstöresurssipäällikkö Ravintolatoimiala HOK-Elanto Liiketoiminta Oy Kokkeja Filippiineiltä,

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SOTILASLÄÄNIN RESERVILÄISTEN AMPUMAKILPAILU 6.9.2014 RISSALA. Korjatut tulokset 12.9.2014 HENKILÖKOHTAINEN KILPAILU

ITÄ-SUOMEN SOTILASLÄÄNIN RESERVILÄISTEN AMPUMAKILPAILU 6.9.2014 RISSALA. Korjatut tulokset 12.9.2014 HENKILÖKOHTAINEN KILPAILU ITÄ-SUOMEN SOTILASLÄÄNIN RESERVILÄISTEN AMPUMAKILPAILU 6.9.2014 RISSALA Korjatut tulokset 12.9.2014 HENKILÖKOHTAINEN KILPAILU # Nimi Kerho Tulos 1 Tero Toivanen KUORES 1 184 2 Jari Pihlainen IISRES 1 182

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

Työssä muistaminen -kysymyssarja

Työssä muistaminen -kysymyssarja Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen

Lisätiedot

TULOKSET. ISM 2018 ja SM esikisa Kuopio HIRVI 100M

TULOKSET. ISM 2018 ja SM esikisa Kuopio HIRVI 100M TULOKSET ISM 2018 ja SM esikisa Kuopio 30.6.2018 HIRVI 100M Sarja Etunimi Sukunimi Piiri Py Ju Alku Loppu Tulos Ratko Huom M 1 Heikki Jetsonen PS 40 59 99 94 193 2 Jari Leväniemi PK 39 55 94 94 188 3 Aleksi

Lisätiedot

Salon mest karsinnan tulokset finalistit

Salon mest karsinnan tulokset finalistit n mest karsinnan tulokset 2019 + finalistit 13.04.2019 Ohessa karsinnan tulokset, päivitetty 23.4.19. Finaalit pelataan 25.-27.5.19 La 25.5.19 klo:12:00 Veteraanit ja Seniorit Su 26.5.19 klo:12:00 B-Miehet

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Helsinki 17.4.2015 ja Jyväskylä 24.4.2015 Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus Työpajan tavoite

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Tulokset olosuhteittain paremmusjärjestyksessä

Tulokset olosuhteittain paremmusjärjestyksessä Tulokset olosuhteittain paremmusjärjestyksessä Nimi Olosuhde Rata Vuoro Tulos Koivuranta Erkki H 1-9-17 9 1 246 Tapper Pasi H 1-9-17 1 8 244 Nybakka Helvi H 1-9-17 17 8 241 Lahti Jukka-Pekka H 1-9-17 17

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

ASKELEET TYÖHYVINVOINTIIN JA NIIDEN LIIKETALOUDELLISET VAIKUTUKSET TYÖKAARI KANTAA JYVÄSKYLÄ

ASKELEET TYÖHYVINVOINTIIN JA NIIDEN LIIKETALOUDELLISET VAIKUTUKSET TYÖKAARI KANTAA JYVÄSKYLÄ ASKELEET TYÖHYVINVOINTIIN JA NIIDEN LIIKETALOUDELLISET VAIKUTUKSET TYÖKAARI KANTAA 12.10.2016 JYVÄSKYLÄ TERVEISET POHJOISMAIDEN PARHAALTA TRAKTORITEHTAALTA! ESITYKSEN AIHEET Askeleet aikajanalla Toimenpiteet

Lisätiedot

sairasloma-automaatti?

sairasloma-automaatti? Onko työterveyshuolto sairasloma-automaatti? HENRY FOORUMI 9.11.2010 Anja Hallberg Johtajalääkäri Diacor pähkinänkuoressa Omistaja Helsingin Diakonissalaitos Toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen 12 täyden

Lisätiedot

Psykososiaalinen työkuormitus ja riskit opettajan työssä

Psykososiaalinen työkuormitus ja riskit opettajan työssä Psykososiaalinen työkuormitus ja riskit opettajan työssä To be a Teacher Filmscreening ja keskustelutilaisuus 8.11.2017 Tarja Kantolahti, Jaana Vastamäki, työ- ja tasa-avo-osasto, STM 1 Sisaltö Psykososiaaliset

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Lapsen kuuleminen Minun ihannepäiväkodissani lasten ajatuksia kuullaan seuraavalla tavalla: Lapsi saisi kertoa omat toiveet, ne otettaisiin huomioon.

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen

Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla 11.3.2017 Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan työn sisältöön ja järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen

Lisätiedot