Erityisryhmien asumisen. Suomen ympäristökeskus SYKE Rakennetun ympäristön yksikkö Satu Vesala, Kari Oinonen, Antti Rehunen
|
|
- Kristiina Keskinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Erityisryhmien asumisen asuntomarkkinatiedot - Jatkohanke Suomen ympäristökeskus SYKE Rakennetun ympäristön yksikkö Satu Vesala, Kari Oinonen, Antti Rehunen
2 Sisällys Hankkeen tavoitteet ja tausta... 2 Kunnille suunnattu kysely... 2 Rekistereiden käyttömahdollisuuksien lisääminen... 3 Asuntokohteiden määrä aineistossa... 4 Kohteiden sijoittuminen yhdyskuntarakenteeseen... 7 Liite
3 Hankkeen tavoitteet ja tausta Vuonna 2011 Suomen ympäristökeskus (SYKE) teki Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselle (ARA) selvityksen erityisryhmien asuntomarkkinatiedoista. Selvityksestä laadittiin raportti, joka on luettavissa ARAn verkkosivuilla. Raportin, kuvaajien ja karttojen lisäksi selvityksen tuloksena valmistui ARAn käyttöön tietokanta erityisryhmien asunnoista Suomessa. Vuonna 2012 toteutettiin jatkohanke, jonka tuloksia esitellään tässä raportissa. Jatkohankkeessa tavoitteena oli parantaa ensimmäisessä hankkeessa kerätyn tietokanta-aineiston laatua muun muassa kunnille suunnatun kyselyn avulla. Lisäksi päivitetyn aineiston avulla analysoitiin erityisryhmien asuntojen yhdyskuntarakenteellista ja alueellista sijoittumista. Erityisryhmiksi määriteltiin vanhukset, kehitysvammaiset, vammaiset, pitkäaikaisasunnottomat, mielenterveyskuntoutujat, päihdeongelmaiset, erityistä tukea tarvitsevat nuoret, opiskelijat ja pakolaiset/maahanmuuttajat. Ensimmäisessä hankkeessa kerätyt ja toisessa hankkeessa päivitetyt tiedot erityisryhmien asunnoista vietiin Suomen ympäristökeskuksen karttapalveluun, jossa ARAn työntekijät voivat tarkastella olemassa olevia asuntokohteita kartalla yhdessä muiden aineistojen kanssa. Karttapalvelua voidaan käyttää ARAn rahoituksen toimialalla yhtenä työkaluna hankevalinnassa. SYKE järjesti ARAlle koulutustilaisuuden karttapalvelun käytöstä syksyllä Koulutukseen osallistui 20 henkilöä ARAn rahoituksen ja asumisen toimialoilta. Kunnille suunnattu kysely Hankkeessa toteutettiin kuntakysely, jonka tavoitteena oli saada täydennyksiä ja korjauksia vuonna 2011 koottuun tietokanta-aineistoon erityisryhmien asuntokohteista. Kysely lähetettiin sähköpostitse 106 kuntaan, joista 77 vastasi. Kysely suunnattiin ensisijaisesti kaupunkiseutujen kuntiin sekä niihin yli asukkaan kuntiin, joiden alueella ei ole kaupunkiseututaajamaa. Sähköpostin liitteenä lähetettiin kunnille lista tiedossa olevista erityisryhmien asuntokohteista kunnan alueella sekä ohjeistus listan korjaamiseksi. Lista sisälsi tietoa erityisryhmien asuntokohteiden rakennustunnuksista, kohderyhmästä ja palvelutyypistä, palveluntarjoajasta ja kohteen nimestä, kohteen osoitteesta, asuntojen ja asukkaiden/asukaspaikkojen lukumäärästä sekä kohteen rahoituksesta. Kunnan toivottiin korjaavan ja täydentävän tietoja. Taulukkoon oli mahdollisuus kirjata myös kohteeseen liittyviä kommentteja ja tulevaisuuden suunnitelmia. Kunnille suunnattu kysely osoittaa, että useimmilla kunnilla ei ole tarkkaa tietoa omalla alueellaan toimivien yksityisten toimijoiden kohteista. Asuntojen tai asukaspaikkojen lukumäärän selvittämiseksi kunnan on usein oltava yhteydessä yksityiseen toimijaan tai selvitettävä tiedot verkkosivuilta. Kuntien toimintatavat vaihtelivat tässä suuresti. Osa kunnista pyysi tiedot suoraan palveluntarjoajilta tai tarkisti verkosta, kun taas osa kunnista ilmoitti tiedot vain itse ylläpitämistään kohteista. Asuntojen ja asukkaiden/asukaspaikkojen lukumäärien selvittämiseen sekä merkitsemiseen liittyy monia haasteita. Kyselyssä pyrittiin selvittämään lukumäärät rakennuskohtaisesti, mutta usein asuntojen tai asukasmäärien eritteleminen rakennuskohtaisesti on kunnan käytettävissä olevien tietojen perusteella hyvin työlästä tai jopa mahdotonta. Osalle kohteista ei ole ollut saatavilla mitään lukumäärätietoja ja osalle vain joko asuntojen tai asukkaiden/asukaspaikkojen määrä. Ongelmista huolimatta kuntakyselyn avulla saatiin lisää tietoa asuntojen ja asukaspaikkojen määristä sekä tarkennuksia asumiskohteiden luokitteluun (kohderyhmä ja palvelutyyppi). Lisäksi lak- 2
4 kautettuja kohteita karsittiin pois, ja aiemmin puuttuneita kohteita saatiin mukaan listalle. Kohteiden osoitetietoihin saatiin joitakin korjauksia, mutta rakennustunnusten tarkistaminen ja korjaaminen jäi vähäiseksi. Kunnille suunnatulla kyselyllä on mahdollista kerätä tietoa erityisryhmien asunnoista, mutta aineisto kuvaa ainoastaan tiettyä poikkileikkaustilannetta. Tietokannan ylläpito kyselymenetelmällä ei myöskään ole pidemmällä aikavälillä tehokasta, sillä kysely vaatii resursseja sekä aineiston ylläpitäjältä että kunnilta ja palveluntarjoajilta. Rekistereiden sisältämä tieto on ajantasaisempaa kuin kyselyillä kerätty tieto, joten suurempia hyötyjä voidaan saada kehittämällä rekistereitä ja niiden yhteiskäyttöisyyttä. Rekistereiden käyttömahdollisuuksien lisääminen Kuten ensimmäisessä hankkeessa vuonna 2011 todettiin, useat rekisterit sisältävät tietoa erityisryhmien asunnoista Suomessa. Muutamat ongelmat kuitenkin rajoittavat rekistereiden hyödyntämismahdollisuuksia. Rekisterit on suunniteltu tiettyyn käyttötarkoitukseen palvelemaan tietyn organisaation tarpeita, eikä rekisteritietojen yhdistäminen useista eri lähteistä ole helppoa yhteisten tunnisteiden puuttumisen vuoksi. Myöskään tietojen luovuttaminen toiselle organisaatiolle käyttökelpoisessa muodossa ei aina onnistu. Rekisteritietojen yhteisen käytön edistämiseksi ARA kutsui syksyllä 2012 koolle rekistereitä ylläpitävät tahot sekä muut asiasta kiinnostuneet. Syksyn aikana järjestettiin kaksi yhteistyökokousta, ja tapaamisia on tarkoitus jatkaa keväällä Kokouksissa oli edustajia ARAsta, SYKEstä, Rahaautomaattiyhdistyksestä (RAY), Sosiaali- ja terveysalan valvontavirastosta (Valvira), Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL), ympäristöministeriöstä sekä Väestörekisterikeskuksesta (VRK). Tarkoituksena oli lisätä tietoisuutta olemassa olevista rekistereistä ja niiden käyttömahdollisuuksista sekä miettiä tapoja lisätä tietojen käyttöä ylläpitäjäorganisaation ulkopuolella. Yhtenä keskeisenä keskustelun aiheena oli yhteisten tunnisteiden käytön lisääminen rekistereissä. Asuntojen ja palveluiden paikantaminen esimerkiksi tiettyyn rakennukseen voi onnistua osoitteen, koordinaattien tai rakennustunnuksen avulla. Yksiselitteisin tunnisteista on rakennustunnus, joka yksilöi kaikki väestötietojärjestelmässä olevat rakennukset. Vuonna 2014 otetaan käyttöön pysyvä rakennustunnus (PRT), mikä helpottaa tunnuksen käyttöä rekistereissä. Rakennustunnusta ei tällä hetkellä käytetä esimerkiksi Valviran Valveri-rekisterissä eikä THL:n TOPI-toimipaikkarekisterissä, sillä tietoja ei ole ollut tarpeen rekisteröidä rakennuskohtaisesti. ARAn rekistereissä rakennustunnus on suurimmalla osalla kohteista. Rakennustunnuksen käyttöönoton mahdollisuudet ovat erilaisia eri rekistereissä, mutta yhteistyökokouksessa oltiin yhtä mieltä siitä, että rekistereiden kehittämishankkeissa rakennustunnuksen tarve kannattaa ottaa huomioon. 3
5 Asuntokohteiden määrä aineistossa ARAn käytössä olevaan aineistoon on tällä hetkellä listattu asuntoa, ryhmäasuntoa ja asukaspaikkaa. Kohteelle on voitu merkitä sekä asukaspaikkojen että asuntojen/ryhmäasuntojen määrä tai vain toinen näistä. Ennen kuntakyselyä aineistossa oli asuntoa, ryhmäasuntoa ja asukaspaikkaa, joten täydennyksiä saatiin runsaasti. Edelleen kuitenkin lähes puolelta kohteista puuttuu tieto asuntojen ja asukaspaikkojen määrästä. Kohteita on yhteensä noin Kohteella tarkoitetaan tietyn toimipisteen tietylle ryhmälle tarjoamaa tiettyä palvelutyyppiä (esim. jos toimipisteessä on sekä vanhusten palveluasumista että tehostettua palveluasumista, se lasketaan kahdeksi kohteeksi). Kuvassa 1 esitetään kohteiden lukumäärät ryhmittäin. Vanhukset ovat selvästi suurin ryhmä aineistossa, sillä mukana on myös tavallisia vanhuksille suunnattuja vuokrataloja (sisältyvät luokittelemattomiin vanhusten kohteisiin). Myös opiskelijoiden kohteita on paljon muihin ryhmiin verrattuna. Pienimpiä ryhmiä aineiston perusteella ovat pakolaiset/maahanmuuttajat sekä pitkäaikaisasunnottomat. Kuvaaja ei kuitenkaan kerro asuntojen määrästä, sillä se vaihtelee suuresti kohteittain. Asuntojen lukumäärä erityisryhmittäin löytyy liitteestä 1. Kohteiden lukumäärä ARAn aineistossa 11/ ei luokiteltu opiskelijat vanhukset, ei luokiteltu vanhukset, tavallinen palveluasuminen vanhukset, tehostettu palveluasuminen vanhukset, laitos/vanhainkoti pitkäaikaisasunnottomat, ei luokiteltu pitkäaikaisasunnottomat, tukiasuminen kehitysvammaiset, ei luokiteltu kehitysvammaiset, tuettu asuminen kehitysvammaiset, ohjattu asuminen kehitysvammaiset, autettu asuminen vammaiset mielenterveyskuntoutujat, ei luokiteltu mielenterveyskuntoutujat, tuettu asuminen mielenterveyskuntoutujat, palveluasuminen mielenterveyskuntoutujat, tehostettu palveluas. päihdeongelmaiset erityistä tukea tarvitsevat nuoret perhekoti/nuorisokoti tms. pakolaiset/maahanmuuttajat n Kuva 1. Erityisryhmien asuntokohteiden lukumäärä ARAn aineistossa 11/2012 (SYKE 2012). 4
6 Maakunnittain tarkasteltuna aineistossa on alueiden välillä suuria eroja asuntokohteiden määrissä (kuva 2). Uudellamaalla kohteita on lähes 2 200, kun Keski-Pohjanmaalla niitä on alle 200. Maakunnat ovat kuitenkin väestöltään ja pinta-alaltaan hyvin erikokoisia, ja väkilukuun suhteutettuna Uudellamaalla on vähiten erityisryhmien asuntokohteita. Kaikissa maakunnissa vanhukset ovat selvästi suurin kohderyhmä Kohteiden määrä maakunnittain 11/ Opiskelijat Pitkäaikaisasunnottomat Vammaiset Päihdeongelmaiset Pakolaiset/maahanmuuttajat Vanhukset Kehitysvammaiset Mielenterveyskuntoutujat Erityistä tukea tarvitsevat nuoret Luokittelemattomat kohteet Kuva 2. Erityisryhmien asuntokohteiden lukumäärä ARAn aineistossa maakunnittain 11/2012 (SYKE 2012). Kuvassa 3 esitetään erityisasuntorakennusten jakautuminen erityisryhmän mukaan niiden seutukuntien osalta, joissa sijaitsee vähintään 100 erityisasuntorakennusta. Suurimpien opiskelijakaupunikien läheisyydessä opiskelijoiden asuinrakennusten määrä kilpailee vanhusten rakennusten määrän kanssa, mutta muissa seutukunnissa vanhukset ovat suurin yksittäinen ryhmä. Jos jakaumaa tarkastellaan ilman opiskelijoiden rakennuksia, ovat erityistä tukea tarvitsevat nuoret toiseksi suurin ryhmä vanhusten jälkeen monissa seutukunnissa. Väestöltään pienimmissä seutukunnissa vanhusten rakennusten osuus lähentelee 80 prosenttia, mutta suuremmissa seutukunnissa vanhusten osuus ei ole yhtä hallitseva. 5
7 Erityisasuntorakennukset kohderyhmän mukaan seutukunnittain Helsinki Tampere Turku Oulu Jyväskylä Joensuu Lahti Seinäjoki Kuopio Lappeenranta Pori Mikkeli Savonlinna Vaasa Hämeenlinna Kouvola Ylä-Savo Kotka-Hamina Kemi-Tornio Kajaani Saarijärvi-Viitasaari Rovaniemi Imatra Nivala-Haapajärvi Salo Rauma Pielisen Karjala Pieksämäki Raahe Kokkola Loimaa Opiskelijat Vanhukset Pitkäaikaisasunnottomat Kehitysvammaiset Vammaiset Mielenterveyskuntoutujat Päihdeongelmaiset Erityistä tukea tarvitsevat nuoret Pakolaiset/maahanmuuttajat Luokittelemattomat Erityisasuntorakennukset kohderyhmän mukaan (poislukien opiskelijat) seutukunnittain Helsinki Tampere Turku Oulu Jyväskylä Joensuu Lahti Seinäjoki Kuopio Lappeenranta Pori Mikkeli Savonlinna Vaasa Hämeenlinna Kouvola Ylä-Savo Kotka-Hamina Kemi-Tornio Kajaani Saarijärvi-Viitasaari Rovaniemi Imatra Nivala-Haapajärvi Salo Rauma Pielisen Karjala Pieksämäki Raahe Kokkola Loimaa Vanhukset Pitkäaikaisasunnottomat Kehitysvammaiset Vammaiset Mielenterveyskuntoutujat Päihdeongelmaiset Erityistä tukea tarvitsevat nuoret Pakolaiset/maahanmuuttajat Luokittelemattomat Kuva 3. Erityisasuntorakennusten jakautuminen kohderyhmän mukaan seutukunnittain (vasen) sekä jakauma ilman opiskelijoiden rakennuksia (oikea). Kuvaajissa ovat mukana ne seutukunnat, joissa sijaitsee vähintään 100 erityisasuntorakennusta. (SYKE 2012) 6
8 Kohteiden sijoittuminen yhdyskuntarakenteeseen Seuraavat kuvaajat esittävät kohteiden jakautumista suhteessa erilaisiin aluejakoihin. Kuvaajissa ei ole huomioitu niitä kohteita, joille ei ole löytynyt rakennustunnusta eikä näin ollen koordinaatteja. Tällaisia kohteita aineistossa on noin 300. Kuvissa esitetään jakaumat sekä erityisasuntorakennusten että erityisryhmien asuntojen osalta. Erityisasuntorakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jossa on vähintään yksi tietylle erityisryhmälle tarkoitettu asunto. Asuntojen määrät perustuvat ensisijaisesti tietoon asukaspaikkojen/asukkaiden määrästä tietyssä rakennuksessa. Jos asukaspaikkojen määrää ei ole aineistossa ilmoitettu, on huomioitu asuntojen ja ryhmäasuntojen määrä rakennuksessa. Jos kumpaakaan näistä tiedoista ei ole tallennettu aineistoon, on rakennus jätetty kokonaan pois tarkastelusta. Erityisesti kuntakyselyn ulkopuolelle jääneiden pienten kuntien ja muiden vastaamatta jättäneiden kuntien osalta tiedot ovat puutteellisia. Taajamalla tarkoitetaan tässä raportissa YKR-taajamaa. YKR-taajama on vähintään 200 asukkaan alue, jossa rakennusten tiheys, kerrosala ja ryhmittyminen muodostavat taaja-asutusta. Rajaus on hieman tiukempi kuin yleinen pohjoismainen taajamarajaus. Haja-asutusalueella tarkoitetaan YKRtaajaman ulkopuolista aluetta. Asuinalueilla tarkoitetaan taajamien sisäisiä asuttuja alueita. Asuinalueet on jaettu kolmeen luokkaan: kerrostaloalueet, pientaloalueet ja harva pientaloasutus. Asuinalue on fyysinen ja toiminnallinen kokonaisuus, joka sisältää asuinkorttelien lisäksi kävelyetäisyydellä olevia julkisia ja kaupallisia palveluja, kuten päivittäistavarakauppoja, päiväkoteja, kouluja, puistoja ja virkistysalueita. Pien- ja kerrostaloalueet ovat varsinaisia taajamien asuinalueita, kun taas harva pientaloasutus ei muodosta selkeitä kokonaisuuksia omine lähipalveluineen vaan on rakenteeltaan hajanaista. Kaupunkiseudulla tarkoitetaan YKR-kaupunkiseutua. YKR-kaupunkiseutu muodostuu suurimpien kaupunkikeskusten keskustaajamasta, siihen fyysisesti ja toiminnallisesti tiiviisti liittyvistä lähitaajamista sekä näitä ympäröivästä lievealueesta, joka on haja-asutusaluetta. Lievealue ulottuu viiden kilometrin päähän keskustaajaman ulkoreunasta ja kolmen kilometrin päähän lähitaajaman ulkoreunasta. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet kattavat vain kaupunkiseutujen keskus- ja lähitaajamat. Vyöhykkeiden tarkemmat kriteerit kuvataan Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisussa (15/2011) Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Vyöhykkeiden kriteerit, alueprofiilit ja liikkumistottumukset. 7
9 Taajamat ja haja-asutusalueet Erityisasuntorakennuksista 54 % sijaitsee kaupunkiseututaajamissa (kaupunkiseutujen keskus- ja lähitaajamat) (kuva 4). Muiden taajamien osuus on 37 % ja haja-asutusalueen osuus vain 9 %. Vanhusten rakennuksista yli puolet sijaitsee muissa kuin kaupunkiseututaajamissa. Sen sijaan opiskelijoiden asuinrakennuksista yli 9 sijoittuu kaupunkiseututaajamiin, eli sinne missä oppilaitoksetkin sijaitsevat. Myös pitkäaikaisasunnottomien rakennukset painottuvat kaupunkiseuduille. Erityistä tukea tarvitsevien nuorten rakennuksista neljännes sijaitsee haja-asutusalueella, mitä selittää muun muassa monien perhe- ja nuorisokotien sijainti kaupunkien ulkopuolella. Kaupunkiseututaajamien osuus erityisryhmien asunnoista on yli 8. Todellisuudessa osuus ei välttämättä ole aivan näin suuri, vaan aluetyyppien erot johtuvat osittain lähdeaineiston puutteista. Kaupunkiseutujen osalta tiedot erityisryhmien asunnoista ovat kuntakyselyn seurauksena kattavammat kuin muuntyyppisten alueiden osalta. Kaupunkiseututaajamien ulkopuolella sijaitsevia asuntoja on suhteellisesti eniten mielenterveyskuntoutujien ja kehitysvammaisten ryhmissä. Opiskelijoiden, pitkäaikaisasunnottomien ja pakolaisten/maahanmuuttajien asunnot sijoittuvat lähes yksinomaan kaupunkiseututaajamiin Erityisasuntorakennusten jakautuminen taajamiin ja haja-asutusalueelle Suomessa Erityisryhmien asuntojen jakautuminen taajamiin ja haja-asutusalueelle Suomessa Kaupunkiseututaajama Yli asukkaan taajama Korkeintaan asukkaan taajama Haja-asutusalue Kaupunkiseututaajama Yli asukkaan taajama Korkeintaan asukkaan taajama Haja-asutusalue Kuva 4. Erityisasuntorakennusten (vasen) sekä erityisryhmien asuntojen (oikea) jakautuminen taajamiin ja haja-asutusalueelle Suomessa (SYKE 2012). 8
10 Erityyppiset asuinalueet Erityisasuntorakennuksista 32 % sijaitsee kerrostalovaltaisilla alueilla ja 46 % pientaloalueilla (kuva 5). Loput 22 % sijaitsee harvan pientaloasutuksen alueella, muulla taajama-alueella tai hajaasutusalueella. Opiskelijoiden ja pakolaisten/maahanmuuttajien asuinrakennukset sijaitsevat suurimmaksi osaksi kerrostaloalueilla. Vanhusten asuinrakennukset painottuvat enemmän pientaloalueille. Pitkäaikaisasunnottomien ryhmässä harvan pientaloasutuksen osuus on suurempi kuin muissa ryhmissä, mutta kuitenkin vain 12 %. Jos jakaumaa tarkastellaan asuntojen lukumäärän näkökulmasta, on kerrostaloalueiden osuus selvästi suurempi kuin pientaloalueiden, sillä kerrostalossa on yleensä enemmän asuntoja tai asukaspaikkoja kuin pientalossa. Asuntojen määrällä mitattuna kerrostaloalueiden rooli korostuu entisestään muun muassa opiskelijoiden asumisessa. Vanhustenkin ryhmässä kerrostaloalueiden osuus ylittää selvästi pientaloalueiden osuuden, toisin kuin rakennusten jakaumassa. Erityisasuntorakennusten jakautuminen erityyppisille asuinalueille Suomessa Erityisryhmien asuntojen jakautuminen erityyppisille asuinalueille Suomessa Kerrostaloalue Pientaloalue Kerrostaloalue Pientaloalue Harva pientaloasutus Muu taajama-alue Harva pientaloasutus Muu taajama-alue Haja-asutusalue Haja-asutusalue Kuva 5. Erityisasuntorakennusten (vasen) sekä erityisryhmien asuntojen (oikea) jakautuminen erityyppisille asuinalueille Suomessa (SYKE 2012). 9
11 Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Yhdyskuntarakenteen vyöhykejako kuvastaa liikkumismahdollisuuksia kaupunkiseututaajamissa. Keskustojen ja alakeskusten läheisyydessä palvelut ovat usein saavutettavissa kävellen tai pyöräillen, mutta kauempana on käytettävä joukkoliikennettä tai omaa autoa. Vyöhykejako kuvaa vuoden 2010 tilannetta. Tässä tarkastelussa joukkoliikennevyöhykkeet on ulotettu keskustan reunavyöhykkeen päälle. Mukana ovat vain kaupunkiseutujen erityisasuntorakennukset, sillä vyöhykejako kattaa vain kaupunkiseututaajamat. Erityisasuntorakennuksista noin 40 prosenttia sijaitsee keskustojen ja alakeskusten läheisillä alueilla (kuva 6), joilla monet palvelut ovat saavutettavissa kävellen tai pyöräillen (keskustan ja alakeskuksen jalankulkuvyöhykkeet sekä keskustan reunavyöhyke). Joukkoliikennevyöhykkeellä ja intensiivisellä joukkoliikennevyöhykkeellä sijaitsee yhteensä rakennuksista. Autovyöhykkeen osuudeksi jää noin viidennes. Heikkoa joukkoliikennevyöhykettä on vain Uudellamaalla, joten sen osuus koko Suomen tasolla on marginaalinen Erityisasuntorakennusten jakautuminen yhdyskuntarakenteen vyöhykkeille kaupunkiseuduilla Erityisryhmien asuntojen jakautuminen yhdyskuntarakenteen vyöhykkeille kaupunkiseuduilla Keskustan jalankulkuvyöhyke Keskustan reunavyöhyke Alakeskuksen jalankulkuvyöhyke Intensiivinen joukkoliikennevyöhyke Joukkoliikennevyöhyke Autovyöhyke Heikko joukkoliikennevyöhyke Keskustan jalankulkuvyöhyke Keskustan reunavyöhyke Alakeskuksen jalankulkuvyöhyke Intensiivinen joukkoliikennevyöhyke Joukkoliikennevyöhyke Autovyöhyke Heikko joukkoliikennevyöhyke Kuva 6. Erityisasuntorakennusten (vasen) sekä erityisryhmien asuntojen (oikea) jakautuminen yhdyskuntarakenteen vyöhykkeille kaupunkiseuduilla (SYKE 2012). 10
12 Erityisryhmittäin tarkasteltuna pakolaisten ja maahanmuuttajien rakennusten sijainti poikkeaa muiden ryhmien rakennuksista keskustan jalankulkuvyöhykkeen suurella osuudella, mikä selittyy lähinnä rakennusten pienellä kokonaismäärällä. Joukkoliikennevyöhykkeen ja intensiivisen joukkoliikennevyöhykkeen yhteisosuus on suurin pitkäaikaisasunnottomien (54 %) ja opiskelijoiden (5) rakennuksissa. Monissa ryhmissä yli viidennes kaupunkiseutujen erityisasuntorakennuksista sijaitsee autovyöhykkeellä. Asuntojen lukumäärään parustuvassa jakaumassa keskustan ja alakeskuksen jalankulkuvyöhykkeet sekä keskustan reunavyöhyke painottuvat hieman enemmän kuin rakennusten määrään perustuvassa jakaumassa. Vastaavasti autovyöhykkeen osuus on asuntojen jakaumassa hieman pienempi. Kaupunkiseutujen välillä on paljon eroja erityisasuntorakennusten jakautumisessa yhdyskuntarakenteen vyöhykkeille (kuva 7), mutta vertailussa on huomattava, että myös rakennusten määrä vaihtelee suuresti kaupunkiseuduittain. Vanhusten osalta esimerkiksi Kajaanin, Varkauden, Kuopion ja Raahen kaupunkiseuduilla rakennuksista yli 8 sijoittuu keskustojen ja alakeskusten läheisyyteen, kun taas Imatran kaupunkiseudulla rakennukset painottuvat autovyöhykkeelle. Savonlinnan ja Mikkelin kaupunkiseuduilla joukkoliikennevyöhykkeen osuus on merkittävä. Opiskelijoiden asuinrakennukset keskittyvät useimmilla kaupunkiseuduilla keskustan reunavyöhykkeelle sekä joukkoliikennepalveluiden läheisyyteen. Seinäjoen kaupunkiseudulla yli puolet ja Kokkolan kaupunkiseudullakin lähes puolet rakennuksista sijaitsee keskustan jalankulkuvyöhykkeellä. Joukkoliikennevyöhykkeen osuus on suuri muun muassa Rovaniemen ja Hämeenlinnan kaupunkiseuduilla. Kuopion kaupunkiseudulla yli 6 opiskelijoiden rakennusista sijaitsee intensiivisellä joukkoliikennevyöhykkeellä. 11
13 Erityisasuntorakennusten jakautuminen yhdyskuntarakenteen vyöhykkeille kaupunkiseuduittain Vanhukset Helsinki Tampere Turku Lahti Pori Kotka-Hamina Kemi-Tornio Hämeenlinna Jyväskylä Oulu Kouvola Lappeenranta Savonlinna Imatra Hyvinkää-Riihimäki Joensuu Salo Kuopio Kajaani Raahe Seinäjoki Mikkeli Pietarsaari Porvoo Vaasa Rauma Kokkola Rovaniemi Forssa Iisalmi Heinola Varkaus Lohja Keskustan jalankulkuvyöhyke Keskustan reunavyöhyke Alakeskuksen jalankulkuvyöhyke Intensiivinen joukkoliikennevyöhyke Joukkoliikennevyöhyke Autovyöhyke Heikko joukkoliikennevyöhyke Erityisasuntorakennusten jakautuminen yhdyskuntarakenteen vyöhykkeille kaupunkiseuduittain Opiskelijat Helsinki Turku Tampere Lahti Vaasa Kuopio Jyväskylä Joensuu Lappeenranta Mikkeli Rovaniemi Kemi-Tornio Seinäjoki Savonlinna Kokkola Pori Hämeenlinna Oulu Kotka-Hamina Kajaani Imatra Hyvinkää-Riihimäki Keskustan jalankulkuvyöhyke Keskustan reunavyöhyke Alakeskuksen jalankulkuvyöhyke Intensiivinen joukkoliikennevyöhyke Joukkoliikennevyöhyke Autovyöhyke Kuva 7. Erityisasuntorakennusten jakautuminen yhdyskuntarakenteen vyöhykkeille kaupunkiseuduittain vanhusten (vasen) ja opiskelijoiden (oikea) osalta. Kuvaajissa ovat mukana vain ne kaupunkiseudut, joilla sijaitsee vähintään 10 kyseisen erityisryhmän asuinrakennusta. (SYKE 2012) 12
14 Päivittäistavarakaupan saavutettavuus Päivittäistavarakaupan saavutettavuuden näkökulmasta erityisasuntorakennukset sijoittuvat edullisesti. Rakennuksista kolme neljäsosaa sijaitsee korkeintaan kilometrin etäisyydellä lähimmästä päivittäistavarakaupasta (kuva 8). 2 5 kilometrin etäisyydellä sijaitsee vajaa viidennes rakennuksista ja yli viiden kilometrin etäisyydellä vain kuusi prosenttia rakennuksista. Opiskelijoiden asuinrakennuksista noin 90 prosenttia ja vanhusten sekä pitkäaikaisasunnottomien asuinrakennuksista noin 80 prosenttia sijoittuu korkeintaan kilometrin päähän lähimmästä päivittäistavarakaupasta. Erityistä tukea tarvitsevien nuorten sekä päihdeongelmaisten ryhmissä pidemmät etäisyydet ovat yleisempiä kuin muissa ryhmissä. Asuntojen määrään perustuvassa jakaumassa korkeintaan puolen kilometrin etäisyydet painottuvat enemmän kuin rakennusten jakaumassa. Asunnoista noin puolet sijaitsee korkeintaan 500 metrin päässä lähimmästä päivittäistavarakaupasta. Pitkäaikaisasunnototmien asunnoista jopa 56 % sijaitsee korkeintaan 250 metrin etäisyydellä päivittäistavarakaupasta Erityisasuntorakennusten etäisyys lähimmästä päivittäistavarakaupasta Suomessa Erityisryhmien asuntojen etäisyys lähimmästä päivittäistavarakaupasta Suomessa alle 250 m m m 1-2 km 2-5 km 5-10 km yli 10 km alle 250 m m m 1-2 km 2-5 km 5-10 km yli 10 km Kuva 8. Erityisasuntorakennusten (vasen) sekä erityisryhmien asuntojen (oikea) etäisyys lähimmästä päivittäistavarakaupasta Suomessa (SYKE 2012). 13
15 Liite 1 Asuntojen/asukaspaikkojen sekä rakennusten lukumäärät ARAn aineistossa erityisryhmittäin (tilanne 11/2012). Asuntojen määrät perustuvat ensisijaisesti tietoon asukaspaikkojen/asukkaiden määrästä. Jos asukaspaikkojen määrää ei ole aineistossa ilmoitettu, on huomioitu asuntojen ja ryhmäasuntojen määrä. Osalle kohteista ei ole tiedossa mitään lukumäärätietoja. Rakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jossa sijaitsee vähintään yksi tietyn erityisryhmän asunto. Erityisryhmä ja asuntotyyppi Asuntojen/asukaspaikkojen lukumäärä Rakennusten lukumäärä Ei luokiteltu Opiskelijat Vanhukset * ei luokiteltu * tavallinen palveluasuminen * tehostettu palveluasuminen * laitos/vanhainkoti Pitkäaikaisasunnottomat * ei luokiteltu * tukiasuminen Kehitysvammaiset * ei luokiteltu * tuettu asuminen * ohjattu asuminen * autettu asuminen Vammaiset Mielenterveyskuntoutujat * ei luokiteltu * tuettu asuminen * palveluasuminen * tehostettu palveluasuminen Päihdeongelmaiset Erityistä tukea tarvitsevat nuoret * ei luokiteltu * perhekoti/nuorisokoti tms Pakolaiset/maahanmuuttajat YHTEENSÄ
Selvitys erityisryhmien asumisen asuntomarkkinatiedoista
Selvitys erityisryhmien asumisen asuntomarkkinatiedoista Suomen ympäristökeskus SYKE Rakennetun ympäristön yksikkö Satu Vesala 30.1.2012 Sisältö Hankkeen tavoitteet ja tausta... 2 Lähtöaineistot... 2 Aineistojen
LisätiedotKeskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö
Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Näkökulmia kaupan yhdyskuntarakenteelliseen sijaintiin SYKEn hankkeissa
LisätiedotIkääntyneet yhdyskuntarakenteessa
Ikääntyneet yhdyskuntarakenteessa Ikääntyneiden sijainti ja asuinolot Petra Reimi, Satu Vesala, Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Alue- ja yhdyskuntarakenne ryhmä Elokuu 2016 Taustaa Viidennes Suomen
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotMuuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014
Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotLiikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Matkatuotokset Työssäkäyntialueet. Jalankulkuvyöhyke. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet.
Liikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Matkatuotokset Alakeskukset Työssäkäyntialueet Joukkoliikennevyöhyke Vyöhykeanalyysi Jalankulkuvyöhyke Keskustan reunavyöhyke Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotKatsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen
10.11.201 5 Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen Timo Korkalainen JOHDANTO ELY-keskus on laatinut vuoden 2015 aikana kuntakohtaiset yhdyskuntarakennekatsaukset Pohjois-Karjalan kunnista. Katsaukset
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Kouvolan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Seinäjoen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotSuomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT
Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010 Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen päästöt 90 80 70 Milj. tn CO 2 ekv. 60 50 40 30 20 Kioto 10 0 1990 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022 2026 2030
LisätiedotPalveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa
Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa 1.6.2015 Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotKaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen
Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen kasautumisanalyysi Ydinalue = pienin alue/tila (250 m ruudut) jolle sijoittuu 90 % työntekijöistä Kasautumisluku
LisätiedotVyöhykkeiden asuntotuotanto KOKKOLA-PIETARSAARI
Vyöhykkeiden asuntotuotanto 3-214 -PIETARSAARI Tiedot summattu vuoden 214 rakennus- ja huoneistorekisteristä kartan kuvaamaan aluejakoon, joka muodostuu ruutupohjaisista vyöhykkeistä, taajamista ja niitä
LisätiedotHissi esteetön Suomi 2017. ARA päivä 17.1.2012 Lahden tiede ja yrityspuisto Oy Kehittämispäällikkö, arkkitehti Vesa Ijäs
Hissi esteetön Suomi 2017 ARA päivä 17.1.2012 Lahden tiede ja yrityspuisto Oy Kehittämispäällikkö, arkkitehti Vesa Ijäs Osaamiskeskusohjelma 2007 2013 13 klusteria 21osaamiskeskusta Lahden tiede ja yrityspuisto
LisätiedotULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset)
ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset) 15.2.2005/MK Lääni, Saapuneet asiat, kpl Käsitellyt asiat,kpl Käsitellyt tiedoksiantoasiat, kpl Avoinna ulosottoasioita kpl Henkilökunta,
LisätiedotSEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016
SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta ja toteuttaminen 2. Seutukuntien arvot muuttujittain 3. Seutukuntien
LisätiedotToiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen
Siirtolaisuusinstituutti Migrationsinstitutet Institute of Migration Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Muuttoliikesymposium 2010 Tutkija Heli Sjöblom-Immala TUTKIMUSHANKE MAAHANMUUTTAJIEN
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotKeskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen
Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen
LisätiedotKAUPUNKI KASVAA mistä tilaa kaikille? miten ja minne asukkaat liikkuvat tulevaisuudessa?
KAUPUNKI KASVAA mistä tilaa kaikille? miten ja minne asukkaat liikkuvat tulevaisuudessa? Timo Aro @timoaro Huhtikuu 2019 Alue- ja väestönkehityksen muutostrendit vaikuttavat kaikkien alueiden kehitykseen
LisätiedotLiikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Matkatuotokset Työssäkäyntialueet. Jalankulkuvyöhyke. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet.
Liikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Matkatuotokset Alakeskukset Työssäkäyntialueet Joukkoliikennevyöhyke Vyöhykeanalyysi Jalankulkuvyöhyke Keskustan reunavyöhyke Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet
LisätiedotKeskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE
Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden
LisätiedotESIMERKKEJÄ HAJARAKENTAMISEN HALLINNASTA MUUALTA SUOMESTA
ESIMERKKEJÄ HAJARAKENTAMISEN HALLINNASTA MUUALTA SUOMESTA HELJÄ AARNIKKO / JUHANA RAUTIAINEN 12.4.2012 2 HAJARAKENTAMISEN TYÖPAJA Yhdyskuntarakenteen seuranta (YKR) Taajama YKR-Taajama on vähintään 200
LisätiedotIndeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit
Kaupunki/kunta Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Tontin kiint.vero euroa/m²/kk Rakenn. kiint.vero Kaukol. Vesi/jätev. Jätehuolto Yhteensä Lappeenranta 0.21 0.27
LisätiedotEK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset
EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen
Kuntien yritysilmasto 2012 Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä
LisätiedotTietoa Aspa-säätiö tukiasunnoista. Kiinteistötoiminta Marsa Björkman 2014
Tietoa Aspa-säätiö tukiasunnoista Kiinteistötoiminta Marsa Björkman 2014 Tehtävät tukiasuntojen hankinta vuokraustoiminta kunnossapito ja ylläpito hallinnollinen isännöinti erillisprojektit Henkilöstö
LisätiedotKAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012
KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Helmikuu 2015 Mitä on yritysdynamiikka? Yritysdynamiikka on yksi alueen kilpailukykyyn tai ulkoiseen elinvoimaan
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Jyväskylän seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Vaasan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotSote-uudistus - järjestämislain valmistelu
Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu 21.11.2013 Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano
LisätiedotAluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leila Kaunisharju 1.12.2009
Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet Leila Kaunisharju Aluekatsaukset Pohjois-Suomen katsaus (Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi) Itä-Suomen katsaus (Etelä-Savo,
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Helsingin seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotLieve- ja hajarakentamisen kehitys. Erikoistutkija Mika Ristimäki SYKE / Rakennetun ympäristön yksikkö
Lieve- ja hajarakentamisen kehitys Erikoistutkija Mika Ristimäki SYKE / Rakennetun ympäristön yksikkö SYKE 7.6.2013 2 Määritelmiä Yhdyskuntarakenteen hajautumisella tarkoitetaan harvan taajama-alueen kasvua
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain
ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain Asiakaspalvelukeskus löytää asiantuntijamme Asiakaspalvelukeskus on ABB:n yhteydenottokanava, jonka kautta välitämme asiasi oikean henkilön
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Oulun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotEtelä-Savon kuntarakenneuudistuksen tausta-aineistoa
Etelä-Savon kuntarakenneuudistuksen tausta-aineistoa Kuntarakenneuudistuksen perustietoa: Työssäkäynti, asiointi, asuminen, väestö, liikenne 17.11.2011 1 Kuntauudistuksen tarkastelunäkökulmat Valtiovarainministeriö
LisätiedotEK:n Kuntaranking Keskeiset tulokset
EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja
LisätiedotMIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015. Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia
MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015 Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia 3.2.2015 Jyväskylä pähkinänkuoressa Jyväskylä on saanut kaupunkioikeudet 22.3.1837, Jyväskylän kaupunki, maalaiskunta
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön
LisätiedotPetteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013
Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään
LisätiedotVäestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla
Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla ikäryhmittäin v. 2000 2014 YKR-taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus
LisätiedotMaakuntien ja seutukuntien suhdanteet
Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Huhtikuu 2017 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Pohjanmaan ELY-keskus Koko yritysliikevaihdon trendit Vuosi 2010=100 115,0 110,0 105,0 100,0 95,0 90,0 85,0 Q1
LisätiedotYritykset ja yrittäjyys maakunnat
Yritykset ja yrittäjyys maakunnat Konsultit 2HPO 1 Yrittäjien osuus työllisistä 2011 14 % 12 % 10 % 8 % 8,2 % 8,5 % 8,8 % 9,0 % 9,5 % 9,1 % 9,2 % %12,2 % 11,6 %11,6 %11,6 %12,2 11,2 %11,2 % 9,8 % 9,8 %10,1
LisätiedotKiinteistö- ja mittaustoimi v. 2011. 1.3 Tontin lohkomistoimituk sen kesto keskimäärin (vrk)
1. KIINTEISTÖNMUODOSTUSTOIMINTA 1.1 Tontinlohkomisia suoritettu 1.1.1 Näissä tontteja yhteensä 1.2 Tontin lohkomisen yhteydessä tehtyjä kiinnitysten käsittelypäätöksiä 1.3 Tontin lohkomistoimituk sen kesto
Lisätiedot1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa
Yhdyskuntatekniset palvelut 04 3 1 Johdanto 1.1 Selvityksen taustaa Vuonna 1992 toteutettiin ensimmäisen kerran tämän tutkimusasetelman mukainen selvitys asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä.
LisätiedotN:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw)
N:o 434 1269 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.3 Digitaalinen televisiotoiminta Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu
LisätiedotErityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015
Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.
LisätiedotKuntien välinen muuttoliike Hyvinkäällä KAIKKI IKÄRYHMÄT
Kuntien välinen muuttoliike Hyvinkäällä 2013-2015 KAIKKI IKÄRYHMÄT Helsinki 329 300 404 1033 Nurmijärvi 107 93 55 255 Nurmijärvi 245 224 191 660 Tuusula 60 37 27 124 Riihimäki 217 182 184 583 Mäntsälä
LisätiedotREKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne tammikuussa 2009
Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 14.3.2009 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne tammikuussa 2009 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien
LisätiedotKUNTIEN YRITYSILMASTO 2011. Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä
KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011 Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä KUNTIENYRITYSILMASTO 2011 SISÄLTÖ SAATTEEKSI 3 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 1SELVITYSMENETELMÄT 5 1.1Yritysilmastomittarijaselvityksentoteuttaminen
LisätiedotALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA
ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen
LisätiedotKAUPUNKIVERKKOTUTKIMUS 2015 TILASTOT SISÄLLYSLUETTELO
KAUPUNKIVERKKOTUTKIMUS TILASTOT SISÄLLYSLUETTELO 1. Väestö 2. Teollisen tuotannon arvonlisä ja majoitus- ja ravitsemustoiminnan tai kuljetuksen liikevaihdon osuus 3. Keskusmerkitys 4. Toiminnallinen erikoistuminen
LisätiedotVapaa-ajan asumisen ja rantarakentamisen tilastot (VAPA)
Vapaa-ajan asumisen ja rantarakentamisen tilastot (VAPA) Satu Vesala, Anna Strandell & Kati Pitkänen Suomen ympäristökeskus Ympäristöpolitiikkakeskus 24.6.2015 Sisältö 1. Vapaa-ajan asuntojen määrä ja
LisätiedotHissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen
Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen Lahti 22.8.2012 Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kehittämispäällikkö, arkkitehti Vesa Ijäs Osaamiskeskusohjelma 2007
LisätiedotVakava väkivaltarikollisuus. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos
Vakava väkivaltarikollisuus Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Henkirikollisuus Henkirikosten määrän kehitys Poliisin tietoon tulleet henkirikokset (murha,
LisätiedotKIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008. Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas
KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008 Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas Vaihtotase Yhdysvalloissa % bkt:sta 1 0-1 -2-3 -4-5 -6-7 85 90 95 00 05
LisätiedotVÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN
VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN Varsinais-Suomen väestökehitys jatkaa vuonna 2013 samansuuntaista kehitystä kuin vuonna 2012. Turun kaupungin väkiluku kasvaa ja Salon kaupungin vähenee
LisätiedotKulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx
1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus
LisätiedotHelsingin kaupungin opetusvirasto 913 09-3108 6879
OPETUSHALLITUS Rahoitus PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 1.Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön
LisätiedotVKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 09.02.2012 1( 21) Koko maa
12 / S 09.02.12 1( 21) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Degree Programme in Nursing Degree Programme in Plastics Technology 44 47 3 64 10 108 85
LisätiedotVKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 14.02.2012 1( 21) Koko maa
12 / S 14.02.12 1( 21) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Degree Programme in Nursing Degree Programme in Plastics Technology 73 63 3 91 43 15 164
LisätiedotAluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Sirkku Hiltunen 29.10.2009
Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet Sirkku Hiltunen 29.10.2009 Aluekatsaukset Pohjois-Suomen katsaus (Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi) Itä-Suomen katsaus (Etelä-Savo,
Lisätiedot- IC 43 Helsinki asema Oulu asema 7:30:00 14:08:00 Ma Ti Ke To Pe La Su + IC 43 Helsinki asema Oulu asema 7:30:00 14:08:00 Ma Ti Ke To Pe
- AE 30 Pietari_(Finljandski) Helsinki asema 5:40:00 9:16:00 Ma Ti Ke To Pe La Su - PVV 31 Helsinki asema Moskova_(Leningradski) 17:52:00 7:25:00 Ma Ti Ke To Pe La Su - PVV 32 Moskova_(Leningradski) Helsinki
LisätiedotImatra -100-50 0 50 100
Asukasta kohti laskettujen ikävakioitujen kustannusten prosentuaalinen ero keskisuurten kaupunkien keskiarvoon vuonna 00 Imatra -0-0 0 0 0 % -,0 + -0, -, -, -, -, -,0-0, -,0 -, -, PERUS -, -, -,, 0 -,0
LisätiedotKaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen
Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen Satu Tolonen ja Janne Antikainen TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK TEAS hanke Työpaja 13.6.2016 Väestö Väestönkehitys 1995-2015
LisätiedotIkääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa. Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä
Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä 5.4.2017 Asumistoiveet Asukasbarometrin mukaan kerrostaloasumisen toiveet alkavat selvästi lisääntyä
LisätiedotMiten väestöennuste toteutettiin?
Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen (syntyvyys ja kuolleisuus, 2) kuntien väliseen nettomuuttoon
Lisätiedotseminaari Varatoimitusjohtaja Kari Nenonen, Kuntaliitto
Ammattikorkeakoulujen rakenne ja rahoitus seminaari 15.9.2010 Varatoimitusjohtaja Kari Nenonen, Kuntaliitto Väestönmuutosprosentti 2008 2009 kunnittain Tilastokeskuksen ennakkoväkiluvun mukaan Kuntajako
LisätiedotVARAMIESPALVELU-YHTIÖT
VARAMIESPALVELU-YHTIÖT vuonna 1988 perustettu valtakunnallinen henkilöstöpalveluja tuottava yritysketju 60 palvelualuetta Suomessa ja Virossa alan markkinajohtaja Suomessa sekä liikevaihdon että palvelualueiden
Lisätiedot1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP
N:o 453 3591 TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Paikkakunta Kanavanippu ERP A B C D E Vaasa (kw) Akaa 42 13 Enontekiö 53 58
LisätiedotVKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 01.02.2012 1( 21) Koko maa
VKYH jen vieraskielisten yhteishaku / S 01.0. 1( 1) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Degree Programme in Nursing Degree Programme in Plastics Technology
LisätiedotVKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 30.01.2012 1( 21) Koko maa
VKYH jen vieraskielisten yhteishaku 1 / S.01.1 1( 1) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Degree Programme in Nursing Degree Programme in Plastics
LisätiedotAlle 18-vuotiaiden määrän suhteellinen muutos (%) seutukunnittain Manner-Suomen tilanne ja (Tilastokeskus 29.3.
Oulun seutukunta Helsingin seutukunta Tampereen seutukunta Kyrönmaan seutukunta Jyväskylän seutukunta Vaasan seutukunta Kokkolan seutukunta Turun seutukunta Seinäjoen seutukunta Kuopion seutukunta Etelä-Pirkanmaan
LisätiedotRadio 2020-toimilupakierros. Taajuuskokonaisuudet
Radio 2020-toimilupakierros Taajuuskokonaisuudet Taajuuskokonaisuudet 2020 (M74) Seuraavilla kalvoilla on kuvattu määräysluonnoksen M74 taajuuskokonaisuudet (paikkakunta, taajuus) Kokonaisuuksiin tehdyt
LisätiedotRajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot
ISSN 1237 1288 Lisätiedot/More information: Kimmo Huovinen Puh./tel +358 40 537 3493 Selvityksiä 5/2008 Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot Rajoitusten alaiset ARA vuokra asunnot: määrä, omistajat ja
LisätiedotAlueellista tilastoa 2006 Vammala kärjessä
Alueellista tilastoa 2006 Vammala kärjessä Vuonna 2006 Suomen aktiivisimmat shakkialueet olivat Lounais-Pirkanmaan (VammSK) ja Tammisaaren seutukunnat (Åminnefors-Hanko-Karjaa-Tammisaari). Taulukossa on
LisätiedotLiite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta
Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw) ANJALANKOSKI
LisätiedotKeskusten elinvoimaluvut 2018
Keskusten elinvoimaluvut 2018 Martti Wilhelms FM, Suunnittelumaantieteilijä 25.5.2018 Mikkeli Keskusten elinvoimalaskentaa on tehty vuodesta 2015 alkaen Elinvoimalaskenta on Elävät Kaupunkikeskustat ry:n
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 433/2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön
LisätiedotIndeksitalo 2017 Varsinais-Suomi
Indeksitalo 2017 Varsinais-Suomi Indeksitalo 2017 tilaisuus, Turku, 13.9.2017 Juho Järvinen Talous- ja veroasiantuntija Kiinteistöliitto V-S Kiinteistöliiton Indeksitalo Vertailee kuntakohtaisesti määrittyviä
LisätiedotAlustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä
Seutufoorumi 9.6.2011, Pauli Korkiakoski Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä ja yhdyskuntarakenteesta Kaakon suunta -hanke Mistä vyöhyketarkastelussa on kyse? Suomen ympäristökeskuksen (SYKE)
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta /2014 Maa- ja metsätalousministeriön asetus. kiinteistötietojärjestelmän tulojen jakamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2014 1140/2014 Maa- ja metsätalousministeriön asetus kiinteistötietojärjestelmän tulojen jakamisesta Annettu Helsingissä 10 päivänä joulukuuta
LisätiedotHissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen
Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen Valtakunnallinen hissiseminaari 9.5.2012 Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kehittämispäällikkö, arkkitehti Vesa Ijäs
LisätiedotTyöllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP?
Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP? Työllisyysseminaari, Kuntamarkkinat 9.9.2015 Erityisasiantuntija Tommi Eskonen Työllistymistä edistävällä monialainen yhteispalvelu
LisätiedotAsemakaavalla suojeltujen rakennusten määrä ja kerrosala sekä niiden muutokset ELY-keskuksittain vuosina
Asemakaavalla suojeltujen rakennusten määrä ja kerrosala sekä niiden muutokset ELY-keskuksittain vuosina 2006 2011 Liite 1 Lähde: Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta, Asemakaavojen seurantalomakkeet,
LisätiedotMaakuntien ja seutukuntien suhdanteet
Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Lokakuu 2016 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Koko yritysliikevaihdon trendit Q1/15-Q1/16 Vuosi 2010=100 115 110 105 100 95 90 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2
LisätiedotMagistrate (Meldeämter) in Finnland. ETELÄ-SUOMI (SÜDFINNLAND) Länsi-Uudenmaan maistraatti:
Magistrate (Meldeämter) in Finnland Register Office of Espoo Itätuulentie 1 P.O.B. 49 02101 ESPOO Tel.: (029) 553 9301 Fax: (029) 553 6326 info.lansi-uusimaa@maistraatti.fi ETELÄ-SUOMI (SÜDFINNLAND) Länsi-Uudenmaan
LisätiedotPalvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta
Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta Päivi Voutilainen STM/STO Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto
LisätiedotORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014
ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne
LisätiedotAsuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.
Asuntojen hankinta Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Asuntojen hankinnasta Näkökulmia: Kunnat asumisen järjestäjinä: asumisyksiköt,
LisätiedotSäännöllinen kapasiteetti 13.12.2015-26.3.2016
Junatyyppi Junanumero Kulkuväli Lähtöaika Tuloaika Kulkupäivät Voimassaoloaika IC 1 Helsinki asema Joensuu asema 7:12:00 11:40:00 Ma Ti Ke To Pe La Su 13.12.2015 26.3.2016 S 2 Joensuu asema Helsinki asema
LisätiedotTOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu)
TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK TEAS hanke Taustamateriaalia työpajaan 24.11.2016 Kysely yrityksille Yritys ten toimintaympäristö ja sijoittuminen Kysely yrityksille Kyselyn
LisätiedotEmpiirinen analyysi ja tulokset
Empiirinen analyysi ja tulokset Tiedotustilaisuus Helsinki 18.2.2010 Olli Voutilainen MTT Taloustutkimus Tutkimuskysymykset Mikä on maatalouden ja maaseudun sosio-ekonomisen kehityksen välinen suhde Suomessa
LisätiedotPoliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1
Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos
Lisätiedot2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö
N:o 6 27 TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö Taajuuskokonaisuus 1 105,7 Anjalankoski 106,2 Espoo 106,0 Eurajoki 104,1 Haapavesi
Lisätiedot