Väyläomaisuuden hallinnan tuotteistetut tietopalvelut. Tiehallinnon selvityksiä 6/2006

Transkriptio

1 Väyläomaisuuden hallinnan tuotteistetut tietopalvelut Tiehallinnon selvityksiä 6/2006

2

3 Väyläomaisuuden hallinnan tuotteistetut tietopalvelut Tiehallinnon selvityksiä 6/2006 Tiehallinto Helsinki 2006

4 Verkkojulkaisu pdf ( ISBN ISSN TIEH v Tiehallinto Asiantuntijapalvelut Opastinsilta 12 A PL HELSINKI Puhelinvaihde

5 Juha Äijö, Kalervo Mattila, Anne Vehmas: Väyläomaisuuden hallinnan tuotteistetut tietopalvelut. Helsinki Tiehallinto, asiantuntijapalvelut. Tiehallinnon selvityksiä 6/ s. + liitt. 3 s. ISSN , ISBN , TIEH v. Asiasanat: tietopalvelu, tietovarastot, tiedonsiirto, tiestömittaukset, kuntomittaukset Aiheluokka: U681.3 Tietojenkäsittely, Tietoliikenne. Tekoäly TIIVISTELMÄ Väyläomaisuutta kuvaavat päällystettyjen teiden, siltojen, sorateiden, varusteiden ja laitteiden sekä kevyen liikenteen väylien ominaisuustiedot, erityisesti tiedot näiden tilasta ja toimintaympäristöstä. Väyläomaisuustietoa tarvitaan lähes kaikessa Tiehallinnon toiminnassa. Tämän tiedon löytymistä helpotetaan tietopalvelun avulla. Väyläomaisuustiedosta ovat kiinnostuneet asiakkaat, toimeksiantajat ja yhteistyökumppanit. Tässä työssä tiedon käyttäjät jaetaan Tiehallinnon sisäisiin käyttäjiin ja Tiehallinnon ulkopuolisiin käyttäjiin. Tietopalvelut ryhmitellään tiedon jalostusasteen mukaan. Yksittäinen tieto väyläomaisuudesta jalostuu toiminnansuunnittelun eri vaiheissa ja tarjottavien tietopalvelujen tulee noudattaa tätä jalostusketjua. Tiedon jalostamisessa tietoja yhdistellään, hyödynnetään asiantuntijaosaamista sekä lasketaan erilaisten ohjelmistojen avulla uusia muuttujia. Tietopalvelut sisältävät sekä tarkkaa tietoa yksittäisestä kohteesta että verkon tilaa kuvaavia tunnuslukuja ja jakaumia. Tämän työn yhteydessä tuotteistetut tietopalvelut on ryhmitelty seuraavasti: Perustiedot Analyysit Työohjelmat Strategiatyö Tiehallinnossa tarvitaan runsaasti uudenlaista tietoa mm. väestöstä, maankäytöstä, alueista, jota pitäisi pystyä yhdistämään väyläomaisuustietoon. Erityisesti tiepiireissä tarvitaan helppokäyttöisiä analysointityökaluja ja mahdollisuuksia jalostetun tiedon käyttöön. Tässä työssä tietopalvelukonseptiksi kutsutaan tapaa määritellä uusia tietopalveluja ja myös hyväksikäyttää toteutettuja ratkaisuja. Tietopalvelu, jossa on samanlaisina toistuvia osia, voidaan tuotteistaa ja mahdollisesti kilpailuttaa eri toimijoiden kesken. Tuoteseloste on apuväline, jonka avulla voidaan arvioida tietopalvelun toteuttamista sekä sen hyötyjä ja kustannuksia. Selvityksessä on kuvattu neljä erilaista tietopalvelua tuoteselosteen avulla. Nämä ovat siltojen kunnon kuvaaminen vauriopistesumman avulla, runkokelirikkoennusteen tekeminen, päällystysohjelmatietojen esittäminen sekä varusteisiin ja laitteisiin liittyvän tiedon kytkeminen alueurakoiden kilpailuttamiseen. Ratkaisujen toteuttamisen ongelmat kohdistuvat tietosisältöön eli lähtötietojen saatavuuteen, laatuun ja laajuuteen. Tietopalvelun suunnittelun yksi tehtävä on tuoda esille näitä ongelmia. Yhteenvetona voidaan sanoa, että Tiehallinnolla on hyvät mahdollisuudet toteuttaa paljon hyödyllisiä tietopalveluita, joita kaivataan niin suunnittelun, hankinnan ja johdon tarpeisiin.

6 Juha Äijö, Kalervo Mattila, Anne Vehmas: Väyläomaisuuden hallinnan tuotteistetut tietopalvelut. [Informationstjänster om trafikledsegendom] Helsingfors Vägförvaltningen. Vägförvaltningens utredningar 6/ s. + bilagor 3 s. ISSN , ISBN , TIEH v. SAMMANFATTNING Information om trafikledsegendom innehåller data om egenskaperna, tillstånd och trafik, för belagda vägar, broar, grusvägar samt utrustning och anordningar. Vägverket behöver denna information i all sin verksamhet. Informationstjänst underlättar användning av data om trafikledsegendom. Användarna indelas som användare inom Vägverket och utomstående användare. Informationstjänsterna är grupperade i denna rapport enligt mervärdet av informationen. Den enskilda informationen om trafikledsegendomen förädlas under verksamhetsplaneringens olika delar och informationstjänsterna bör följa denna förädlingskedja. Under förädlingen sammanställer man olika data, man utnyttjar expertkunnande och använder olika applikationer för att räkna ut nya variabler. Informationstjänst innehåller både noggrann information om enskilda objekt samt variabler och fördelningar som beskriver tillståndet över hela vägnätet. I samband med denna rapport används följande gruppering av informationstjänst: Grunddata Analys Åtgärdsprogram Arbete med vägverkets strategier Vägverket behöver nya möjligheter att använda information om samhället tillsammans med data om trafikledsegendom. Speciellt vägregionerna behöver lättanvändbara verktyg och möjligheter att använda färdigförädlad information. Denna rapports informationstjänst koncept är ett sätt att definiera nya tjänster och att utnyttja existerande lösningar. En informationstjänst som innehåller rutinmässiga delar är möjligt att definiera noggrant och köpa från marknaden. Produktbeskrivning används när man uppskattar hur man skall förverkliga informationstjänster samt dess nyttor och kostnader. I denna rapport är fyra olika informationstjänster beskrivna med hjälp av produktbeskrivningen. Dessa är beskrivning av broarnas tillstånd med hjälp av sprickindex, tjälprognos, framställningen av beläggningsprogram samt användningen av information om utrustning och anordningar i samband upphandling av regionala driftkontrakt. Största problemen i förverkligandet av tjänsterna kommer från innehållet, d.v.s. existens, kvalitet och kvantitet av data. Under planeringen av informationstjänst måste man fastställa dessa egenskaper. Som sammanfattning kan man säga att vägverket har goda möjligheter att förverkliga nyttiga informationstjänster som man behöver under planeringsprocessen, upphandlingen och för ledning av Vägverkets verksamhet

7 Juha Äijö, Kalervo Mattila, Anne Vehmas: Väyläomaisuuden hallinnan tuotteistetut tietopalvelut. [Information Services about Road Asset] Helsinki Finnish Road Administration. Finnra Reports 6/2006 nro. 46 p. + app. 3 p. ISSN , ISBN , TIEH v. Keywords: information service, databases, data transfer, road measurement, condition measurement SUMMARY The information about Road Asset, Roads, Bridges, Gravel Roads and Road Furniture, contains detailed data about the physical dimensions, state and traffic. The Road Asset Information is used with all Road Administrations activities with clients, regulators and partners. With the help of Information Services we will make easier to get the right data to right places at right time. The Users groups for this service are divided to users in Finnish Road Administration (Finnra) and to the other users. Information Services are classified in this report according the value added to the data. One piece of information is used in several phases of the planning process. The provided information services must follow this practice. When the data changes to information the expert knowledge is used to combine and classify the data or new variables are created with the help of different software. Information Services can be one precise piece of information from certain place on road network or present the state of the network as a distribution or predicted development of the condition network. This report classifies information services according to the value added chain: Basic information Analysis Programs Strategy work The Finnra needs new possibilities to combine information about the society with the Road Asset Data. Especially road districts need user friendly analysis tools and possibilities to use the needed information. Information Service Concept is established in this report as a way to define new services and get the benefit from the existing components. Service which contains modules which are used several times in a similar way can be made to a product which can be asked from markets. Product explanation is an important tool to provide the possibility to estimate the need, quality and benefits of a new Information Service. The problems with the development of these Services are based mainly on the existence, quality and quantity of the data in databases. The planning process of the Information Services is a good way to find these shortcomings. The summary is that the Finnra has good possibilities to benefit from the modern Information Services during the planning, procurements and strategy processes.

8

9 ESIPUHE Tiehallinnolla on laajat tietovarannot, jotka koostuvat tieomaisuustiedoista, tieverkon käyttö- ja tilatiedoista, tienpitotiedoista, ohjaus- ja seurantatiedoista, palvelutasotiedoista ja asiakkuustiedoista. Tiehallinto sekä itse ylläpitää että hankkii ulkoa tietoja. Tietopalvelut ovat ratkaisevassa asemassa tuettaessa näiden tietovarantojen tehokasta hyödyntämistä. Tietopalvelut tukevat Tiehallinnon ja sen asiakasryhmien toimintaa tarjoamalla näille laadukasta, kattavaa ja ajantasaista tietoa. Tämän työn tavoitteena on ollut määritellä tietopalvelukonsepti väyläomaisuuden hallinnan eri tehtävien tukemista varten. Selvityksessä on listattu väyläomaisuuteen liittyvät tietopalvelut ja laadittu ehdotus niiden tuotteistamisesta. Tämä selvitys on osa Tiehallinnon Väyläomaisuuden hallinnan tutkimusohjelman (VOH) projektikokonaisuutta. Projektiryhmään ovat kuuluneet: Kristina Laakso, Tiehallinto, Keskushallinto, proj.ryhmän puheenjohtaja Mikko Inkala, Tiehallinto, Keskushallinto Hannu Tolonen, Tiehallinto, Oulun tiepiiri Tuomas Toivonen, Tiehallinto, Keskushallinto Työn aikana tietopalvelujen tarpeiden kartoituksessa on haastateltu useita Tiehallinnon keskushallinnon ja tiepiirien asiantuntijoita (haastatellut liitteessä 1). Selvityksen on laatinut Ramboll Finland Oy. Työstä on vastannut Juha Äijö. Selvityksen laatimiseen ovat osallistuneet myös Kalervo Mattila ja Anne Vehmas. Lisäksi selvityksen laatimiseen ovat osallistuneet Roadscanners Oy:stä Timo Saarenpää sekä Simsoft Oy:stä Mikko Virkkunen. Helsinki tammikuu 2006 Tiehallinto Asiantuntijapalvelut

10

11 Väyläomaisuuden hallinnan tuotteistetut tietopalvelut 9 Sisältö 1 TIETOPALVELUJEN MÄÄRITTELY Yleistä tietopalveluihin liittyvästä toimintaympäristöstä Käyttäjien tietotarpeet Käyttäjät Käyttötapoja Tiedon jalostusaste Tiedon ominaisuudet 17 2 TIETOPALVELUN KUVAUS Käyttökohde Tuoteseloste 20 3 TIETOPALVELUTYYPPI Tietopalvelutyyppi: Perustiedot väyläomaisuudesta Kuntotilanne Kuntotiedon muutos Toteutetut toimenpiteet Tietopalvelutyyppi: Analyysit Tietopalvelutyyppi: Toimenpideohjelmat Tietopalvelutyyppi: Strategiatyö 29 4 TIETOPALVELUN TUOTTEISTAMINEN Tietopalvelukonsepti Esimerkkejä tietopalveluiden tuoteselosteesta Siltojen kunto tietopalveluna Kelirikkoennuste tietopalveluna Päällystysohjelma tietopalveluna Varusteisiin ja laitteisiin liittyvän tiedon kytkentä alueurakoihin tietopalveluna Tietopalvelun toteuttaminen Rekisteritietojen suhde tietopalveluihin Toteutusmahdollisuuksiin vaikuttavia tekijöitä Esimerkkejä toteutetuista tietopalveluista 43 5 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET 45 6 KIRJALLISUUTTA 46 7 LIITTEET 47

12 10 Väyläomaisuuden hallinnan tuotteistetut tietopalvelut

13 Väyläomaisuuden hallinnan tuotteistetut tietopalvelut 11 TIETOPALVELUJEN MÄÄRITTELY 1 TIETOPALVELUJEN MÄÄRITTELY 1.1 Yleistä tietopalveluihin liittyvästä toimintaympäristöstä Väyläomaisuuden kuvaamisessa tarvitaan tietoa tieverkon teknisistä ominaisuuksista, taloudellisesta merkityksestä sekä kunnosta. Tässä työssä esitämme väyläomaisuustiedon nykyisiä käyttötapoja ja tietotarpeita sekä tarkastelemme mahdollisuuksia tarvittavan tiedon tarjoamiseen tiedon käyttäjille ja tarvitsijoille. Väyläomaisuutena tarkastelemme päällystettyä tieverkkoa, siltoja, soratieverkkoa, varusteita ja laitteita sekä kevyen liikenteen väyliä. Väyläomaisuuden eri osa-alueilla tiedon hyväksikäyttö toiminnanohjauksessa vaihtelee hyvin paljon. Pisimpään väyläomaisuuden hallintaa on kehitetty päällystettyjen teiden ja siltojen osalta. Tämä onkin luonnollista, koska suuri osuus tiehallinnon vuosittaisista toimintamenoista kohdistuu niille. Mitä tietoa on olemassa? Väyläomaisuuteen liittyvässä raportoinnissa tarvitaan: ominaisuustietoa, kuten paikka-, pituus-, tyyppitietoa (päällyste, liikennemerkki, kaide jne.) kuntotietoa liikennetietoa. Yhdistämällä tämä muuhun Tiehallinnon käyttämään ja tuottamaan tietoon, kuten suunnitelma-, kustannus- ja toimenpidetietoon, asiakastietoon ja tietoon yhteiskunnasta ja ympäristöstä (alueiden käyttö, väestö, elinkeinotoiminta, kansantalous- vaikuttavuus- ja ympäristötieto), voidaan tarjota hyödyllisiä tietopalveluita eri käyttäjäryhmille. Tiehallinnon tärkeimmät yhteiset tietovarastot ovat tierekisteri, siltarekisteri ja kuntorekisteri. Olemassa olevaa tietoa on kuvattu taulukoissa 1-3, tiedon saatavuuden (onko tietoa olemassa), kattavuuden (miten hyvin olemassa oleva tieto kattaa koko maan laajuisesti käyttökohteet) sekä ylläpitotavan perusteella (miten tiedon hankinta ja päivittäminen on sovittu toteutettavaksi). Tässä tapauksessa ylläpitotapaa kutsutaan keskitetyksi, jos asiasta on olemassa koko maan kattava yhteinen toimintatapa ja tiepiiri, jos kukin tiepiiri on valinnut omat toimintatapansa. Taulukossa esitetty luokitus hyvä-tyydyttävä-välttävä-heikko antaa yleiskuvan nykytilanteesta. Arvio perustuu työnaikaisiin keskusteluihin eri asiantuntijoiden kanssa.

14 Väyläomaisuuden hallinnan tuotteistetut tietopalvelut 12 TIETOPALVELUJEN MÄÄRITTELY Taulukko 1. Ominaisuustietojen nykytila Ominaisuustiedot Päällystetyt Sillat Soratiet Varusteet ja Kevyen Tietojen tiet laitteet liik.väylät saatavuus hyvä hyvä hyvä välttävä hyvä kattavuus hyvä hyvä hyvä tyydyttävä tyydyttävä ylläpito keskitetty keskitetty keskitetty ja tiepiirit tiepiirit keskitetty ja tiepiirit Taulukko 2. Kuntotietojen nykytila (sorateillä kyse rakenteellisista puutteista) Kuntotiedot Päällystetyt Sillat Soratiet Varusteet ja Kevyen Tietojen tiet laitteet liik.väylät saatavuus hyvä hyvä välttävä heikko hyvä kattavuus hyvä hyvä tyydyttävä heikko hyvä ylläpito keskitetty keskitetty tiepiirit tiepiirit tiepiirit Taulukko 3. Liikennetiedon nykytila Liikennetiedot Päällystetyt Sillat Soratiet Varusteet ja Kevyen Tietojen tiet laitteet liik.väylät saatavuus hyvä hyvä hyvä heikko kattavuus hyvä hyvä hyvä heikko ylläpito keskitetty keskitetty keskitetty tiepiirit Väyläomaisuuden hallinnassa käytettävät rekisteritietoa hyödyntävät erilaisissa analyyseissä käytettävät sovellukset toimivat harvoin keskitetysti eli ne ovat asiantuntijoiden henkilökohtaisia työkaluja. Väyläomaisuustiedon käyttöä Tiehallinnossa kuvataan tässä työssä toimintaprosessien avulla, joita ovat johto ja ohjaus, suunnittelu, hankinta ja asiakaspalvelut Mitä kutsutaan tietopalveluksi? Tietopalvelu on tiedon hankintaa, ylläpitoa ja jalostamista eri käyttötarpeita varten. Toisin sanoen tietopalvelu on tiedon tuottamista eri käyttäjille, käyttäjien tietotarpeen tyydyttämistä. Tietopalvelu tarjoaa mahdollisuuden väyläomaisuuteen liittyvän tiedon hallinnan, jalostamisen ja välityksen toteuttamiseen siten, että rutiininomaiset tehtävät on automatisoitu sekä luotu edellytykset yhtenäisille toimintatavoille. Tiehallinnon einfo projektissa on kuvattu mahdollisia sähköisiä tietopalveluita ja niiden toteuttamista. Tietopalveluiden tunnistaminen ja suunnittelu lähtee käyttötarpeista, jotka voidaan tyypittää tietopalvelun toteutuksen kannalta samankaltaisiin kokonaisuuksiin, kuten: 1. Vakioidut (suorakäyttöiset online- palvelut, raportit, teemakartat, dokumentit, jotka ovat sidottu tiettyihin tarpeisiin ja käyttötilanteisiin) 2. Analyysit (jalostetut, dynaamisuutta vaativat laskentatulokset, liittyvät usein asiantuntijakäyttöön)

15 Väyläomaisuuden hallinnan tuotteistetut tietopalvelut 13 TIETOPALVELUJEN MÄÄRITTELY 3. Aineistotoimitukset (määrämuotoiset haut loppukäyttäjän jatkojalostusta varten) 4. Ulkoiset tietopalvelut (muiden organisaatioiden ja yritysten tarjoamien, tietojen tuottamispalveluiden liittäminen Tiehallinnon käyttöön) Tietopalvelu tukee Tiehallinnon sisäistä väyläomaisuustiedon käyttöä ja parantaa ulkopuolisten yhteisöjen, tienkäyttäjien, asukkaiden ja elinkeinoelämän tiedonsaantia esittämällä kaikille avoinna olevaa tietoa väyläomaisuudesta. Väyläomaisuustiedon lisäksi voidaan samalla tarjota keskeistä tiepitoon liittyvää tietoa sekä taustatietoja tietomateriaalista. Mitkä ovat nykyiset tietopalvelut? Nykyisin väyläomaisuuteen liittyvää tietoa esitetään yleisissä tilasto - tyyppisissä julkaisuissa sekä raporteissa. Nämä ovat vakiinnuttaneet asemansa Tiehallinnon toiminnassa ja ovat hyvä lähtökohta tietopalveluiden kehittämiselle ja toiminnan tehostamiselle. Tiehallinnon asiantuntijat käyttävät ja kokoavat työtään varten eri aineistoja ja valmistelevat, niiden pohjalta erilaisia informaatiokoosteita eri tarpeiden mukaan. Tiehallinnon ulkopuoliset yhteistyökumppanit saavat nykyisin tarvitsemansa tietoaineistot useimmiten erikseen, tapaus kerrallaan. Näitä usein tai säännöllisesti tapahtuvia tietotoimituksia varten Tiehallinto haluaa kehittää itsepalvelutyyppisesti toimivia tietopalveluita tarvittavan tiedon esille saamiseksi. Hankintatoimi on toteuttanut tarjouspyyntöihin liittyvien asiakirjojen tuottamisen ja toimittamisen em. itsepalveluperiaatetta noudattaen. Toimintatapaa kehittävä eurakka projekti laajentaa lähivuosina menettelytapaa kattamaan koko kaikki tuotteet (suunnittelu/asiantuntijapalvelut, hoito, ylläpito, investoinnit). 1.2 Käyttäjien tietotarpeet Tietotarpeiden tunnistamiseksi selvitettiin väyläomaisuustiedon käyttäjiä ja käyttötapoja. Tietotarpeita kartoitettiin haastatteluilla (liite 1 haastatellut henkilöt). Haastatteluista ilmeni mitä tietoa käytetään mikä on tiedon jalostusaste millaisia vaatimuksia käyttötarkoitus asettaa tiedon ominaisuuksille Käyttäjät Tiedon käyttäjät jaetaan tässä työssä Tiehallinnon sisäisiin käyttäjiin ja Tiehallinnon ulkopuolisiin käyttäjiin. Luokittelu perustuu VOH projektiin Väyläomaisuuteen ja sen hallintaan liittyvän tiedon hyväksikäytön kehittäminen (VOH 3.2). Tiedon käyttäjillä on vaatimuksia tietosisällölle ja toiminnallisuudelle. Nykyisin on ongelma, ettei tietoa ole saatavissa helposti siinä muodossa kuin sitä tarvittaisiin. Tietoa on vaikea löytää tai sitä ei pystytä suoraan hyödyntämään.

16 Väyläomaisuuden hallinnan tuotteistetut tietopalvelut 14 TIETOPALVELUJEN MÄÄRITTELY Käyttäjäryhmiä ovat: 1. TIEHALLINTO a. Johto ja ohjaus b. Keskushallinnon pääkonttori c. Tiehallinnon prosessit 1. Suunnittelu 2. Hankinta 3. Asiakaspalvelut d. Liikennekeskus 2. TOIMEKSIANTAJAT a. LVM b. Eduskunta c. Muut toimeksiantajat (ministeriöt ) 3. YHTEISTYÖKUMPPANIT a. Maakuntien liitot b. Kunnat c. Ratahallintokeskus d. Merenkulkulaitos e. Puolustusvoimat f. Tilastokeskus g. Ympäristökeskus h. Muut yhteistyökumppanit (esim. poliisi ja pelastuslaitos) 4. PALVELUJEN TUOTTAJAT a. Urakoitsijat b. Konsultit c. Muut palveluntuottajat (esim. VTT, yliopistot) 5. ASIAKKAAT a. tienkäyttäjät 6. MEDIA a. Media Käyttötapoja Tiehallinnossa väyläomaisuustietoja käytetään mm. seuraavissa perustehtävissä: Tieverkon tilan selvittäminen o Perusdata (mittaukset, datan käyttö) o Ennusteet tieverkon tilasta o Kuntoraportointi (verkkotaso ja yksittäiset kohteet) Tarpeiden perustelut o Rahoitustarveanalyysit o Perusteluviestit Toimintalinjat ja tulosohjaus o TTS o o Tulosohjaus Johdon ohjausjärjestelmä (mm. Tiehallinnon toimintaa kuvaavat tunnusluvut ) Toimenpiteiden suunnittelu o Hankeohjelmat o Investointiohjelmat o Kehittämisselvitykset ohjelmia varten Hankinta Tutkimus

17 Väyläomaisuuden hallinnan tuotteistetut tietopalvelut 15 TIETOPALVELUJEN MÄÄRITTELY Tietoja tieverkon tilasta käytetään lähtökohtana tarpeiden perustelussa, toimintalinjauksissa/tulosohjauksessa ja toimenpiteiden suunnittelussa. Kuntoraportointiin kuuluu vuosittain verkko- ja tiepiiritason väyläomaisuuden kunnon analysointi ja tilastointi sekä tiepiiritasolla yksittäisten kohteiden kunnon raportointi. Lisäksi tehdään erikoistilanteisiin liittyviä kuntoselvityksiä. Tiehallinnon ulkopuoliset organisaatiot hyödyntävät väyläomaisuustietoa omissa toimissaan. Näitä ovat esimerkiksi Kuljetukset Teiden hoito, suunnittelu, mittaus ym. (konsultit, urakoitsijat ym. palvelujen tuottajat) Kaupunkien ja kuntien tekninen suunnittelu ja kaavoitus Tutkimuskäyttö Tietopalvelua tarvitaan tiedon välittämiseen toiminnan eri vaiheissa. Joltain osin itse tieto on samaa joka vaiheessa, osin kukin toimija jalostaa sitä omaan tarpeeseensa ja esittää työnsä tuloksen tiedon tarvitsijoille. Väyläomaisuustiedon käyttöön liittyy usein moniportaisuutta (kuva 1). Mittausdataa sellaisenaan käyttävät lähinnä Tiehallinnon asiantuntijat ja palvelujen tuottajat. He analysoivat ja yhdistelevät aineistoa ja tuottavat siitä monenlaisia tilastoja ja raportteja. Näitä taas hyödynnetään toiminnansuunnittelun ja asiantuntijatyön perustana. Näidenkin tuloksia käytetään edelleen usealla taholla. Tiedon jalostaja - tiepiiri - keskushallinto - konsultti Jalostus Tiedon tarvitsija Jalostus Jalostus Jalostettu tieto Data Väyläomaisuustieto - ominaisuus, kunto, hinta Kuva 1. Tietopalvelua tarvitaan tiedon käytön eri vaiheissa.

18 Väyläomaisuuden hallinnan tuotteistetut tietopalvelut 16 TIETOPALVELUJEN MÄÄRITTELY Esimerkkinä tietojen käytöstä on vuosittain tehtävän päällystysohjelman vaiheet. Aluksi piirin päällysteohjelmointiin osallistuvat henkilöt käyttävät päällystettyjen teiden kuntoaineistoa ja ohjelmointiin liittyviä sovelluksia tiedon jalostamiseen päällystysohjelmaksi. Tiepiirin päällysteohjelman hankinnasta vastaavat henkilöt käyttävät päällysteohjelman tietoja toteutettavaksi valitusta kohteista. He lisäävät ohjelmaan tietoja päällysteurakoitsijoiden kilpailuttamiseksi. Päällystysurakoitsija käyttää päällysteohjelman tietoja edelleen oman toimintansa suunnitteluun. Tiehallinto tiedottaa tienkäyttäjille päällystystöistä päällysteohjelman perusteella Tiedon jalostusaste Tiedon jalostusaste nousee toiminnansuunnittelun eri vaiheissa ja tarjottavien tietopalvelujen tulee noudattaa tätä ketjua. Tiedon jalostusasteen nousu liittyy tietojen yhdistämiseen, asiantuntijaosaamisen käyttöön sekä erilaisten ohjelmistojen avulla tuotettuihin uusiin muuttujiin. Kappaleessa 2 tarkastellaan tämän työn yhteydessä tunnistettuja tietopalvelutarpeita, jotka on ryhmitelty tiedon jalostusasteen mukaan seuraavasti: Perustiedot Analyysit Työohjelmat Strategiatyö Perustiedot (ominaisuus, kunto ja liikennetiedot) muodostuvat yksittäisistä mittaustuloksista, jotka on tallennettu tietokantoihin. Yhdistämällä ja ryhmittelemällä tätä tietoa voidaan esittää väyläomaisuuden nykytilannetta taulukoina tai kuvina. Perustietoja ei tarvitse jalostaa, vaan esitettävä tieto saattaa olla yksi mittaustulos tai suoraan rekisterissä oleva yksi luku. Tosin lähes aina tuo yksi luku halutaan esittää jossain yhteydessä, kuten tie- tai liikennemääräluokan osana tai yhdistelmänä eri rekistereissä olevista tiedoista. Osa tietokannoista on keskitetty ja niiden sisältämien tietojen ylläpito on suunniteltu koko maan kattavasti. Esimerkkinä tällaisista sovelluksista ovat: Siltarekisteri, Kuntorekisteri (päällystetyt tiet) ja Tierekisteri. Toinen osa tietokannoista on tiepiirikohtaisia ratkaisuja, jolloin erot tietojen saatavuuden, kattavuuden ja laadun suhteen voivat olla huomattaviakin. Vastaavasti erilaisten sovellusten ja versioiden määrä on suuri. Esimerkkinä tällaisista sovelluksista ovat T&M tuotteet (Tiestö, Valo, Silta, Maasto ) tai paikkatietosovellukset. Analyyseissä perustietoa käsitellään eteenpäin, sitä yhdistellään muiden aineistojen kanssa ja sen avulla tehdään uusia muuttujia. Usein apuna käytetään laskentaohjelmistoja. Ohjelmistoja on nykyisin mahdollista yhdistää tietopalvelun toteutukseen (ns. sovellusintegrointi). Tällöin käyttäjän ei tarvitse edes tietää käyttävänsä ko. sovellusta, vaan hän saa käyttöönsä tarvitsemansa analyysin tuloksen. Tulokset voivat olla esimerkiksi tietokantatyökaluilla toteutetut laskennat (siltoi-

19 Väyläomaisuuden hallinnan tuotteistetut tietopalvelut 17 TIETOPALVELUJEN MÄÄRITTELY hin liittyvä vauriopistesumma), paikkatietosovellusten tuottamat kuvat käyttäjän valintojen mukaan tai simulointituloksen esittäminen käyttäjän antamilla lähtöarvoilla. Vaikutuksiin liittyvä tieto on usein käsitetasoltaan hyvinkin pitkälle jalostettu ja sen tuottaminen tarvitsee monimutkaista analyysiä. Analyyseissä käytetyt ohjelmistot on yleensä toteutettu tiettyä tarkoitusta varten, kohteen rakenteen mitoitus, tietyn tyyppisen sillan elinkaarilaskenta, päällystetyn tieverkon kuntoanalyysi. Samoin tyypillisiä ovat työasemasovellukset, jotka ovat asiantuntijan omaan käyttöön tarkoitettuja ohjelmistoja. Esimerkkinä tällaisista sovelluksista ovat: IVAR, TARVA. Työohjelmat ovat asiantuntijoiden työn tulos. Ne saadaan tietopalvelun keinoin tehokkaasti ja nopeasti tiedon tarvitsijoille, kuten asiakkaille, toimeksiantajille, medialle, yhteistyökumppaneille, palveluntarjoajille sekä Tiehallinnon sisäiseen käyttöön. Työohjelmien suunnittelua varten tiepiireissä on ohjelmistoja, joiden avulla valmistellaan työ- tai kuntomittausohjelmia eri tuotteille. Esimerkkinä tällaisista sovelluksista ovat PMS Pro ja Hanke -SIHA. Strategiatyö tukee Tiehallinnon toiminnanohjausta. Sitä tehdään jatkuvasti ja siihen liittyvät tietotarpeet muuttuvat ajankohtaisten kysymysten mukaan. Tietoa tarvitaan sekä toiminnan seurannasta että tienpidon suunnittelusta. Strategiatyössä käytetyt työkalut ovat lähinnä keskushallinnon käytössä olevia ohjelmistoja, joiden avulla voidaan tarkastella vaihtoehtoisten toimintapolitiikoiden vaikutuksia tai ennustaa toimenpiteiden vaikuttavuutta. Esimerkkinä tällaisista sovelluksista ovat HIPS, TILSU, IVAR, TARVA ja LIPASTO Tiedon ominaisuudet Onko tietojen laatu ja tarkkuus riittävä? Käytettävän tiedon saatavuudella ja laadulla on keskeinen merkitys tietopalvelun laadulle. Tiehallinnon pitäisi pystyä toimimaan samoilla toimintatavoilla ja tietopohjalla koko maan laajuisesti. Tällä hetkellä tilanne on kuitenkin vaihteleva eri tietojen suhteen. Tiedon ominaisuuksiin liittyviä kriteereitä ovat mikä on tietojen saatavuus? mikä on tietojen kattavuus? miten tietojen ylläpito on järjestetty? millaisia ongelmia on tiedossa? mitkä tekijät vaikuttavat tiedon laatuun? lähtötietojen taltiointitiheyden vaikutus käyttömahdollisuuksiin mikä on tiedon ajallinen ulottuvuus (esimerkiksi verrataanko usean vuoden aikana kerättyjä aineistoja keskenään)? tarvitaanko tietoa jatkuvasti, reaaliajassa, säännöllisin väliajoin vai kertaluontoisesti? mikä on tiedon ymmärrettävyys? mikä on tiedon jalostustarve? miten paljon tiedon kerääminen maksaa?

20 Väyläomaisuuden hallinnan tuotteistetut tietopalvelut 18 TIETOPALVELUJEN MÄÄRITTELY Kappaleen 3.2 esimerkeissä on esitetty yksi tapa tarkastella edellä mainittuja tietoon liittyviä ominaisuuksia tietopalvelun määrittelyn yhteydessä. Tietojen laatu vaihtelee tarkasteltavan tiedon mukaan ja eri käyttötarpeet edellyttävät erilaista tarkkuutta tiedolta. Tietojen laatu ja kattavuus on tarpeeksi hyvä useisiin käyttötarpeisiin. Laadun parantamiseen tulee kuitenkin kiinnittää huomiota. Väyläomaisuustiedon elinkaari vaihtelee. Tiedon käyttökelpoisuuteen vaikuttavat asian ikä-käyttäytyminen, vuodenaikojen vaihtelut ja toiminnansuunnittelun aikataulut. Nämä asettavat vaatimuksia erityisesti tiedon keräämiselle. Väyläomaisuuteen liittyviä säännöllisiä, erilaisilla aikajänteillä tapahtuvia tietotarpeita ovat vuodenvaihteen jälkeinen raportointi, tilanne xx (Kuntotilasto) vuoden aikana tarkentuva tieto, (Kelirikkoennuste, Päällysteohjelma) usean vuoden tarkkailun vaatima tieto (kuntomuutokset) kerran vuodessa tehtävä päivitys (Tarva tietokanta, tiestön rappeutumismallit).

21 Väyläomaisuuden hallinnan tuotteistetut tietopalvelut 19 TIETOPALVELUN KUVAUS 2 TIETOPALVELUN KUVAUS 2.1 Käyttökohde Tässä työssä tunnistetut tietopalvelut on ryhmitelty tiedon jalostusasteen mukaan perustietoihin (2.2), analyyseihin (2.3), työohjelmiin (2.4) ja strategiatyöhön (2.5). Tässä työssä kuvataan tulevaisuuden tilannetta ja esimerkit on tehty sellaisista aiheista, joita ei tällä hetkellä ole olemassa, mutta joiden toteuttaminen on teknisesti mahdollista. Esimerkkien yksityiskohdat ovat ehdotuksia työn aikana esiin tulleiden kommenttien ja toiveiden perusteella. Tässä selvityksessä esitetyt tarpeet eivät kata kaikkia olemassa olevia tietotarpeita, mutta ne pyrkivät kuvaamaan keskeistä erityyppistä tiedon käyttöä. Kuvassa 2 esitetään erilaisten tietotarpeiden sijoittumista akseleille: Yksi kohde Tieverkko Suunnittelu - Hankinta Kuva 2. Erilainen käyttö vaikuttaa tietotarpeisiin. Haastattelujen perusteella tietotarpeet koskevat usein tiettyä kohdetta verkolla. Siihen liittyy suunnittelua, toimenpidevalintaa, sopimuksia, laadunvalvontaa ja rahankäyttöä. Tiepiirit vastaavat kohteen suunnittelusta hankinnasta ja toteuttamisesta. Yhden kohteen suunnittelua varten on olemassa useita sovellusohjelmistoja (PMS Pro, Hanke SIHA, T&M -tuotteet, TARVA, IVAR jne.). Voidaan puhua operatiivisen toiminnan tietotarpeista. Toisaalla on olemassa Tiehallinnon strategisen toiminnansuunnittelun tietotarve. Tarkastellaan koko tieverkkoa, tehdään rahoitustarveanalyysiä sekä sovitetaan vuosibudjetin käyttö tiepiirien ja tienpidon tuotteiden kesken. Työstä vastaa keskushallinto sekä piirien johto. Strategisessa suunnittelussa käytetään ajallisesti pitkiä tarkastelujaksoja, kehittyneitä ennustemalleja ja asiantuntijoiden erikoisosaamista. Verkkotason tarkasteluja varten on olemassa omia sovellusohjelmistoja (HIPS, TARVA, TILSU). Strategisen toiminnansuunnittelun perustana on sama perustieto väyläomaisuudesta kuin operatiivisessakin toiminnassa, mutta perustiedon lisäksi käytetään ennuste-

22 Väyläomaisuuden hallinnan tuotteistetut tietopalvelut 20 TIETOPALVELUN KUVAUS ja vaikutusmalleja sekä tarvitaan tietoa muusta yhteiskunnasta. Samoin tyypillistä on tarve tunnistaa tapahtuvaa muutosta ja sen suuntaa sekä toimenpidevaihtoehtojen vaikutusta ja tehokkuutta. Hankinta ja suunnittelu tukevat toisiaan ja erityisesti vaikutuksiin liittyvän tiedon hallinta on tärkeää toiminnan eri vaiheissa. 2.2 Tuoteseloste Tietopalvelu kuvataan tuoteselostuksen avulla yksiselitteisesti, jotta sitä voidaan käyttää arvosteltaessa ko. tietopalvelun toteuttamisen kiireellisyyttä. Tietopalvelun ja sen kuvauksen tulee pystyä toimimaan siltana käyttäjien ja tiedon hankinnasta vastaavien ryhmien välillä. Tietopalvelun avulla voidaan tuoda esille tarkasteltavaan asiaan vaikuttavia tekijöitä ja auttaa näin eri toimijoiden välistä kommunikointia. Tietopalvelun tuoteselosteessa tarkasteltavia tekijöitä ovat Nimi Palvelulla pitää olla lyhyt ja ytimekäs nimi Yleiskuvaus Sisältää taustatietoja palvelusta sekä kuvaa mitä palvelun avulla pyritään saamaan aikaan. Myös palvelun sisältämät muuttujat (tiedot) selitetään ymmärrettävällä tavalla. Saatavuus, luotettavuus ja laatu Tiedon saatavuus vaihtelee tiedon tarkkuuden ja kattavuuden mukaan. Toteutettu tilanne kuvataan ja mahdolliset puutteet tuodaan esille. Tiedon hankinnan ajankohta sekä päivitystiheys esitetään. Toiminnallisuus ja vuorovaikutteisuus Palvelussa toteutettu toiminnallisuus ja käyttäjälle mahdollinen vuorovaikutus kuvataan vaikka esimerkkien avulla. Toteutus Kertoo miten tämä palvelu on toteutettu ja mitkä tahot osallistuvat palvelun toteuttamiseen. Käyttömahdollisuus Arvio tietopalvelun tärkeimmistä käyttäjistä ja käyttömahdollisuuksista. Esimerkki Usein yksi esimerkki auttaa hahmottamaan esitettyä tietopalvelua havainnollisesti. Tietopalvelun toteuttamisen arviointiin kuuluu arvio tietopalvelun toteuttamisen hyödyistä suhteessa kustannuksiin. Eri tekijöiden perusteella päätöksentekijöillä tulisi olla mahdollisuus arvioida ja asettaa toteutusjärjestykseen (ajoitus ja resurssit) eri tietopalveluehdotukset ja -toiveet. Tätä työtä tulee koordinoida keskitetysti Tiehallinnon tietopalvelujen näkökulmasta sekä väyläomaisuuden asiantuntijoiden kesken. Muuttujien laatu Aika (mitä aikaa muuttuja kuvaa sekä miten tietoa tarvitaan) Toteutuksen nopeus ja helppous sekä mahdollisuus hyväksikäyttää olemassa olevia ratkaisuja

23 Väyläomaisuuden hallinnan tuotteistetut tietopalvelut 21 TIETOPALVELUN KUVAUS Tärkeys tai hyödyllisyys A -E (tärkeä-turha). Tämä vaatii yhteisten menettelytapojen sopimisen, mutta antaa kuvan ao. esitysten arvostamisesta. Ongelmia Ymmärrettävyys Jalostustarve / mahdollisuus kehittää edelleen

24 Väyläomaisuuden hallinnan tuotteistetut tietopalvelut 22 TIETOPALVELUTYYPPI 3 TIETOPALVELUTYYPPI Väyläomaisuuden hallinnan eri tilanteissa tarvittavat tiedot esitetään neljässä ryhmässä, joita tarkastellaan lähemmin tässä kappaleessa: 1. Perustiedot väyläomaisuudesta 2. Analyysit 3. Toimenpideohjelmat 4. Strategiatyö Tietopalvelun avulla yhdistetään eri lähteistä saatavaa tietoa käyttäjän tarpeiden mukaan. Tämän vuoksi yksiselitteisiä rajoja ei tietopalvelutyyppien välille tarvitse tehdä, vaan analyyseissä tarvitaan perustietoja väyläomaisuudesta, joiden tuloksia puolestaan käytetään strategiatyössä. Tämä samojen komponenttien käyttö eri tarpeiden toteuttamiseksi antaa meille mahdollisuuden puhua tuotteistetusta tietopalvelusta ja tietopalvelukonseptista. Käytön kannalta tarvitaan hakukriteereitä, luokituksia ja erilaisia esitystapoja, joita toteutetaan tarpeen mukaan. Tällaisia hakukriteereitä voisivat olla: Väyläomaisuuden osa-alue (esimerkiksi silta -> siltatyyppi) Tiepiiri, lääni, kunta Tarkasteluaika Toimenpidetieto Tarkastelukohde Tieto tarjotaan käyttäjille luokitusten mukaan, esimerkiksi: Tien luokitus (toiminnallinen, hallinnollinen, kunnossapito, hoito, palvelutaso, taajama ym. -luokitus) Väyläomaisuuden osalle tyypillinen luokittelu (päällystetyyppi, suuret/pienet sillat) Liikennemääräluokitus Tulosten esitystapa pyritään pitämään tarkoituksenmukaisena kunkin tietolajin mukaan. Esitystapa voi kuitenkin olla varsin monipuolinen ja käyttäjälle voidaan tarjota tieto absoluuttisina arvoina suhteellisina arvoina tunnuslukuina (kuten minimi, maksimi, keskiarvo, % osuudet jne.) havaintojen jakautuminen eri arvoille 3.1 Tietopalvelutyyppi: Perustiedot väyläomaisuudesta Nykytila Perustietoa on saatavissa erilaisina vuosittain päivitettävinä tilastoina ja julkaisuina, kuten Yleiset tiet x, Tietilasto 200x, Tiefakta. Esitettyjä tietolajeja on paljon ja niiden valmisteluun liittyy vakiintuneita rutiineja sekä luokituksia. Periaatteessa asiantuntijoilla on mahdollisuus käyttää tiehallinnon rekistereitä sekä keskushallinnossa ja tiepiireissä, mutta tähän liittyviä työmenetelmiä pidetään hankalakäyttöisinä ja vaikeina. Tiedon päivittämisestä, oikeellisuudesta ja esittämisestä vastaa Tiehallinnossa tietty ryhmä tai useita asiantuntijoita. Yksittäisiä tietolajeja on kymmeniä ja palvelun toteuttaminen tuleekin aloittaa usein tarvittavista tiedosta. Pe-

25 Väyläomaisuuden hallinnan tuotteistetut tietopalvelut 23 TIETOPALVELUTYYPPI rustietoja tarvitaan lähes kaikessa Tiehallinnon toiminnassa. Ne kiinnostavat myös asiakkaita, toimeksiantajia ja yhteistyökumppaneita. Tällä hetkellä tiedon saatavuus vaihtelee hyvin paljon eri väyläomaisuuden osan mukaan. Periaatteessa Tiehallinnolla pitäisi olla tiedossa määrä ja ominaisuustiedot koko maan kattavasti. Ongelmana voidaan pitää toistaiseksi osittain piirikohtaisia tietoja, joita ei hallita (hankita ja ylläpidetä) yhtenäisellä tavalla. Vastuu perustietojen saatavuudesta on Tiehallinnolla. Tarve Perustietojen osalta tarvitaan nykyisen kaltaisia julkaisuja, mutta tarve korostuu kahteen keskeiseen tekijään kun käyttäjä haluaa tiettyjä tietoja omaan tarpeeseensa. Tätä varten tulee: luoda helppokäyttöinen tapa hakea rekisteritietoa siinä muodossa missä käyttäjä sitä tarvitsee. esittää esitetyn tiedon laadusta kertovia tunnuslukuja. Ensivaiheessa tietopalvelun kautta saatavia ominaisuustietoja voisivat olla Väyläomaisuuden pituus tai määrä Liikennesuorite Tieleveydet Rajoitusten mukaiset pituudet Onnettomuuksien määrä Ensivaiheessa toteutettavaksi ehdotetaan 10 tietolajia jokaisesta rekisteristä Kuntotilanne Väyläomaisuus kuluu käytön ja vanhenemisen seurauksena. Tätä muutosta pyritään seuraamaan mittaamalla ja arvioimalla väyläomaisuuden tilaa. Kuntotila kertoo väyläomaisuuden nykytilan käytettävissä olevien muuttujien ja tiedon avulla. Kunto on mahdollista kuvata eritasoisena tietona: yhteisesti sovittuina muuttujina (kuntotavoitteen alittavat tiet), abstrakteina vaikutuskäsitteinä (palvelutaso, tien pitokyky), teknisinä yleistermeinä (pintakunto, rakenteellinen kunto) tai mittamuuttujien avulla (maksimi urasyvyys, pituussuuntainen tasaisuus indeksi, taipuma jne.). Kiinnostus kuntoon on kahdentasoista. Sitä käytetään toiminnansuunnittelussa ja siihen liittyy ns. yleinen mielenkiinto, erityisesti, jos huonokuntoisuus alkaa häiritä jokapäiväistä liikkumista. Kuntotiedon käyttökelpoisuus vaihtelee paljon eri kuntomuuttujien välillä. Nykytila Tiehallinto on käyttänyt 1990 luvun alusta lähtien kuntotietoa toiminnassaan. Myös kuntotiedon hankintaan käytetään vuosittain huomattava summa rahaa. Kuntotieto on asiantuntijoiden käytössä, mutta kaikkea kuntotietoon liittyvää informaatiota ei ole saatavilla kohtuullisella työllä. Useiden erillisselvitysten kautta muodostetaan manuaalisesti tietoaineistoja, joista tutkitaan tiettyjä asioita. Paljon aikaa käytetään virheiden korjaamiseen tai puuttujien tietolajien yhdistämiseen esimerkiksi PMS Pro:n kuntotiedon yhteyteen (puuttuvien mittausten kuntoennusteen tekeminen on toteutettu ko. ohjelmistoon).

26 Väyläomaisuuden hallinnan tuotteistetut tietopalvelut 24 TIETOPALVELUTYYPPI Tarve Tarvitaan helppokäyttöinen keino saada tarvittava kuntotieto asiantuntijoiden käyttöön. Tarvitaan myös mahdollisuus asettaa omia raja-arvoja hakuehtoihin taustamuuttujille (liikennemääräluokitus, tarkasteltava ajankohta). Tällainen dynaaminen kuntojakaumien muodostaminen tehostaa mittaustiedon hyödyntämismahdollisuuksia huomattavasti. Ensivaiheessa tietopalvelun kautta saatavia kuntotietoja voisivat olla tarkastelukohteen: Tasaisuustieto Uratieto Vauriotieto Kantavuustieto Karkeusmuuttujatieto Sivukaltevuustieto Tieomaisuuden yhtenäinen kuntoluokka Vauriopistesumma silloilla Korjaustarveindeksi silloilla Kelirikkotieto Seuraavassa vaiheessa voidaan lisätä mahdollisuus tarkastella useampia kuntomuuttujia yhtäaikaisesti. Toinen kehityspolku on kuntotiedon visualisointi paikkatietojärjestelmän avulla kuvan 3 esimerkin tapaisesti. Kuva 3. Tasaisuuspuutteiden esittäminen tieverkolla

27 Väyläomaisuuden hallinnan tuotteistetut tietopalvelut 25 TIETOPALVELUTYYPPI Kuntotiedon muutos Kuntomuuttujatieto on yksinkertaisimmillaan kunnon muutos samalla kohteella yhden vuoden aikana. Tätä tietoa tarvitaan lähes kaikilla väyläomaisuuden osa-alueilla. Tiedon esittäminen vaatii lähes aina jalostamista. Jalostuksessa tarvittavia tietoja itse mittaustiedon lisäksi ovat: Aika viimeisestä mittauksesta (mittauksen ajankohta) Toimenpide-tieto Toimenpiteen vaikutusmalli sekä muuttaako toimenpide rappeutumista Kohteen tai verkon historiatieto, miten nykykuntoon on tultu Ennustetieto, miten kunto muuttuu tulevaisuudessa ilman toimenpiteitä Mittaustiedon tai ennustemallin perusteena olevan tiedon laatu on oleellisia kuntotiedon käyttäjille. Kun tietopalvelussa esitetään kuntotiedon kattavuuteen liittyviä tekijöitä, tiedonkäyttäjällä on mahdollisuus suhteuttaa tuloksia tarpeidensa mukaan. Asiantuntijat käyttävät kuntomuutostietoa paljon ohjelmoinnin ja toiminnansuunnittelun perusteena. Varusteiden ja laitteiden sekä kevyenliikenteen väylien osalta kunnon arviointi on pitkälti toteuttamatta. Nykytila Kuntotiedon muutosta tarkastellaan tapauskohtaisesti. Yleisesti hyväksyttyjä rappeutumismalleja on hyvin vähän. Urakoitsijoiden mahdollisuus kuntomuutosten arviointiin on lähes olematon. Kelirikkorajoituksista tiedottaminen on toteutettu epaikka hankkeen pilottina. Tarve Kuntomuutostieto pitäisi saada alan yleiseen tietoon ja ylläpitotoiminnan kehittämistä ohjaavaksi tekijäksi. Tarve tämän tiedon esille saamiseen tulee sekä toiminnansuunnittelun että hankinnan tarpeista. Ensivaiheessa tietopalvelun kautta saatava kuntomuutostieto voisi sisältää tarkastelukohteittain: Tasaisuusmuutoksen Uramuutoksen Vauriomuutoksen Vauriopistesumma muutoksen silloilla Korjaustarveindeksin muutoksen silloilla Kelirikon muutos Kuntoluokkamuutoksen (yhtenäinen kunto luokitus) Toteutetut toimenpiteet Tieto tieverkolle tehdyistä toimenpidemääristä, kustannuksista ja sijainnista verkolla on tärkeää ja hyödyllistä toiminnan suunnittelussa ja seurannassa. Tällä hetkellä tätä tietoa on vaikeasti saatavilla, mutta se olisi keskeistä sekä Tiehallinnon omassa että urakoitsijoiden toiminnassa. Ensivaiheessa tietopalvelun kautta saatava toimenpidetieto voisi sisältää tarkastelukohteittain: Toimenpidemäärät Aika edellisestä toimenpiteestä (ikä)

28 Väyläomaisuuden hallinnan tuotteistetut tietopalvelut 26 TIETOPALVELUTYYPPI Seuraavassa vaiheessa voidaan toteuttaa edellistä monimutkaisempia laskentoja kuten: Aika toimenpiteestä vaurioon, tieosittain ja vauriotyypeittäin Keskimääräinen aika kahden toimenpiteen välillä, tieosittain 3.2 Tietopalvelutyyppi: Analyysit Nykytila Nykyisen väyläomaisuuden hallinnassa käytettyjä analyysejä ei olla toteutettu tietopalvelutyyppisesti. Analyysejä tehdään kunkin asiantuntijan toimintatapojen mukaan. Analyysien toteuttaminen tietopalveluna edellyttää käyttäjältä asia- ja sovellusosaamista. Analyysipalvelujen avulla tuotetaan uutta tietoa jalostamisen, yhdistämisen ja laskentamallien avulla. Tuotettu informaatio on yleensä lähtöaineistoa käyttäjälle, joka jalostaa sitä edelleen oman tarpeensa mukaan. Tämän vuoksi tarvitaan mahdollisuus käsitellä dynaamisesti olemassa olevia aineistoja. Tietopalvelun tulee pystyä hallitsemaan seuraavia muutoksia: 1. tiedon lisääminen ja muuttuminen uusien mittaustulosten mukaan 2. uusien muuttujien ja luokitusten liittäminen raportointiin. Tarve Analyysipalvelu voidaan toteuttaa yhdistämällä jokin ohjelmisto tai sovellus tietopalveluun tulosten tuottamista varten. Tällöin etuna on laskentaohjelmiston käytön keskittäminen ja keskeisen toiminnallisuuden tarjoaminen samanlaisena kaikille käyttäjille. Analyysien tarve, hyöty ja käyttökohteet ovat rajattomia. Tähän osaan on tarjolla toteuttamattomia toiveita sekä mahdollisuuksia toiminnan tehostamiseen, seurantaan ja analysointiin. Erityisesti tienpidon vaikutusten ja väyläomaisuuden tilan välistä analysointia tarvitaan useissa eri yhteyksissä suunnittelussa, hankinnassa ja toteuttamisessa. Ensivaiheessa tietopalvelun kautta voitaisiin toteuttaa esimerkiksi seuraavia analyysipalveluita Kelirikkoennuste runkokelirikon vuosittaiseen ennustamiseen. Tätä on tarkasteltu lähemmin kappaleessa 3.2. Toimenpiteillä aikaansaatu muutos. Analyysissä simuloidaan valittujen toimenpiteiden vaikutuksia tarkastelukohteessa tai valitussa lähtötilanteessa. Rahoitustarveanalyysi voi koostua pienistä laskentasovelluksista, jotka helpottavat asiantuntijoiden työtä. Elinkaarianalyysi tietyn väyläomaisuuden osa-alueen yhden kohteen tarkastelemiseksi. Tehokkuusanalyysi, Investoinnin tuotto tarkastelukohteessa Turvallisuustiedot, yhdessä väyläomaisuustietojen kanssa antaa mahdollisuuden uudentyyppisiin analyyseihin

29 Väyläomaisuuden hallinnan tuotteistetut tietopalvelut 27 TIETOPALVELUTYYPPI 3.3 Tietopalvelutyyppi: Toimenpideohjelmat Tiehallinnon suunnittelemat ja toteutettavat toimenpiteet kootaan toimenpideohjelmiksi. Ohjelmista ja ovat kiinnostuneet Tiehallinnon yhteistyökumppanit, palvelujen tuottajat sekä tienkäyttäjät. Nykytila Nykyisin ohjelmista tiedotetaan tienkäyttäjän näkökulman mukaan. Tiehallinto julkaisee kesän tietöistä karttoja sekä liikennekeskus tiedottaa niistä kohteista, jotka vaikuttavat tien liikennöitävyyteen. Lopullinen päätös kohteiden toteuttamisesta tehdään alkuvuodesta kunkin piirin aikataulujen mukaan. Kokeiluja tämän tiedon välittämiseksi esimerkiksi langattomasti matkapuhelinverkkoa hyväksikäyttäen on tehty. Tarve Tarve on merkittävimpien tietojen esittäminen yhtenäisin toimintatavoin Missä tehdään, Mitä tehdään, Milloin tehdään? Miten toimenpiteet vaikuttavat asukkaisiin tai tienkäyttäjiin? Ensivaiheessa tietopalvelussa voisi olla esillä seuraavat toimenpideohjelmat Päällystysohjelma Silta- ja sillankorjausohjelma Soratieohjelma Investointiohjelma Päällystettyjen teiden kuntomittausohjelma Tietopalvelua voidaan kehittää tukemaan asiantuntijoiden työtä heidän valmistellessaan vuosittaista toimenpideohjelmaa. Nykyisin asiantuntijoilla on pääsy Tiehallinnon tietovarastoihin, mutta usein he kokevat olemassa olevat työkalut vaikeakäyttöisiksi ja huonoiksi. Tällöin paljon olemassa olevaa tietoa jää käyttämättömäksi tai sitä käytetään väärin osaamisessa tai tietämyksessä olevien puutteiden vuoksi. Tietopalvelu voidaan kehittää myös helpottamaan toimenpiteiden toteuttamisen seurantaa: toimenpiteiden sijaintia, kuntomuutosta, toteutuneita kustannuksia ja lopullisia teknisiä valintoja. Kun toteutettavaksi päätetty toimenpideohjelma tulee kilpailutettavaksi, pyritään suunnittelun tietoaineistoa käyttämään mahdollisimman paljon hyväksi myös urakkatarjouspyynnöissä. Toisaalta uusien hankintamenettelytapojen myötä tarjouspyynnöissä kysytään myös urakoitsijan tarjoamaa suunnitteluratkaisua. Tällöin ohjelmointivaiheessa ei tarvita yksityiskohtaista suunnittelussa tarvittavaa aineistoa vaan urakoitsijoille kerätään lähtötiedot kohteen teknisten toimenpiteiden valintaa varten. Tätä toimintaa kehitetään parhaillaan ja periaatteena on, että Tiehallinto tulee tarjoamaan yhtenäisen tavan keskitetyn tiedon käytölle hankinnan tarpeisiin. Eri hankkeiden kilpailuttamiseksi Tiehallinto kehittää sähköistä kauppapaikkaa ja hankinnan toimintatapoja eurakka projektissa. Sen yhteydessä on toteutettu hankkeiden kilpailuttaminen, kehitetty eri osapuolten toimintatapoja sekä menettelytapoja tiedon tuottamiselle. Ensimmäiset kohteet toteutettiin

30 Väyläomaisuuden hallinnan tuotteistetut tietopalvelut 28 TIETOPALVELUTYYPPI 2004, tänä vuonna menettelytapa otetaan käytäntöön ja jo ensi vuonna suurin osa hankinnoista hoidetaan sähköisesti. Kuvassa 4 on eurakan järjestelmäkuvaus, josta nähdään suunnitellun tavan kerätä kilpailuttamisessa tarvittavat tiedot. Tarvittavat tiedot vaihtelevat sen mukaan mihin väyläomaisuuden osaan kilpailuttaminen liittyy. Projektin yhteydessä tieto on luokiteltu kuuluvaksi kolmen ryhmään (A, rakenteen pinnalta kerättävät tiedot, B, tiedot varusteista ja laitteista sekä C, tiedot rakenteen sisältä, näkymättömissä olevista ominaisuuksista). Kilpailuttamisen pilottihankkeet ovat liittyneet: Alueurakoihin, joissa tarvitaan teiden ominaisuustietojen lisäksi tietoa varusteista ja laitteista. Tätä osakokonaisuutta tarkastellaan kappaleessa 3.4 (Varusteisiin ja laitteisiin liittyvän tiedon kytkentä alueurakoihin) Rakenteen parantamiskohteisiin, jolloin urakoitsijalle annetaan suunnittelun lähtötiedot kohteesta mm. maatutkamittaukset, videokuvia ym. Tämän tiedon hyväksikäyttöä varten on olemassa RDA ohjelmisto. Päällysteurakoita ja niiden suunnittelussa tarvittavat lähtötiedot Edellä mainittujen lisäksi esimerkiksi sillan korjaussuunnittelun hankintaa varten tarvitaan oma käytäntönsä sekä suunnitteilla olevat siltojen ylläpitourakat vaativat toisenlaisen tarjousmateriaali kokonaisuuden. Tiestötietojen tuottaminen eurakkaa varten on kuvattu tehtävänimikkeellä "Tietopalvelutoimittaja". Tämä voi olla Tiehallinnon asiantuntija tai ulkopuolinen palveluntarjoaja. Suunnittelutieto tarjotaan urakoitsijoille RDA ohjelmiston avulla. Kuva 4. eurakka -projektiin liittyvä järjestelmäkuvaus erilaisen tiedon käytöstä hankinnassa.

31 Väyläomaisuuden hallinnan tuotteistetut tietopalvelut 29 TIETOPALVELUTYYPPI Hankinnan vaatimuksia tietopalvelulle ovat, että urakkaan liittyvää erilaista aineistoa tulee pystyä käsittelemään helposti: koota, yhdistellä ja muokata toimittamaan eteenpäin kilpailutuksen yhteydessä tarjouksissa esitettyjä ratkaisujen ja lähtöaineiston vertailuun 3.4 Tietopalvelutyyppi: Strategiatyö Tiehallinnon johto ja ohjaus tarvitsevat toimintansa tukemiseksi ajantasaista, helposti muokattavissa olevaa tietoa ajankohtaisista aiheista. Tämä asettaa kovia vaatimuksia tietopalvelun tarjoajalle, mutta toisaalta kaikki suuret organisaatiot käyttävät hyväkseen toiminnansuunnittelun tietojärjestelmiä, jotka toimivat johdot tietopalveluina. Tietoa käytetään Tiehallinnon toiminnan ja toimintaympäristön esittelyyn, valittujen toimintalinjojen perusteluun sekä oman toiminnan suunnitteluun että seuraamiseen. Nykyisin asiantuntijat tekevät säännöllisesti näitä tarkasteluja ad hoc -tyyppisinä tarkasteluina tai esityksinä. Pitkän (PTS) ja keskipitkän (TTS) aikavälin toimintasuunnitelmien valmistelussa tarvitaan monipuolista mahdollisuutta yhdistellä eri tietolähteitä väyläomaisuus tietoon (esimerkiksi teollisuuden sijoittuminen, muuttoliike maan eri osissa tai muuttuvien painorajoitusten vaikutukset tieverkkoon). Toimintalinjat sisältävät kattavan katsauksen nykytilaan sekä valitun toimintatavan vaikutusten analysointia väyläomaisuuden ja yhteiskunnan kannalta. Tämä työ tarvitsee tuekseen tietopalveluja samoin kuin esimerkiksi eri vaihtoehtoihin liittyvien rahoitustarveanalyysien toteuttaminen vakioidussa muodossa tietopalveluna. Nykytila Strategiatyötä varten ei ole olemassa tietopalvelutyyppistä toimintaa. Tarve Reaaliaikainen seuranta Tiehallinnon strategiaan liittyvistä tunnusluvuista on erittäin tärkeä mahdollisuus kaikille strategiatyöhön osallistuville henkilöille. Tietopalveluiden avulla tämä on mahdollisuus järjestää käyttäjän tarpeiden mukaan. Toiminnanohjauksen ja tulosohjauksen rutiinien toteuttaminen tietopalveluna on hyvä mahdollisuus toteuttaa ensivaiheessa tietopalveluihin. Kehitteillä oleva Balanced Scorecard -mittaristo olisi myös mahdollista toteuttaa tietopalvelun keinoin. Seuraavassa on muutamia ehdotuksia ensivaiheessa toteutettaviksi tietopalveluiksi: Tulosohjauksen rutiinit Toiminta- ja taloussuunnitelmassa esitetyn tasearvon esittäminen väyläomaisuusryhmien mukaan. Tieverkon tasearvo komponenteittain Tienpidon tunnusluvut