Projektin loppuraportti. Lajirikkauskartta Lilli Linkola, Open Knowledge Finland ry,

Transkriptio

1 Lajirikkauskartta Lilli Linkola, Open Knowledge Finland ry,

2 Sisällysluettelo Projektin loppuraportti 1. Projektin perustiedot 2. Projektin lähtökohdat 3. Tiivistelmä projektin toimenpiteistä ja etenemisestä 4. Projektin tulokset 5. Ehdotukset jatkotoimenpiteisiin liittyen 1. Projektin perustiedot Lajirikkauskartta -projektissa tehdään eri tietolähteitä yhdistäen valtakunnan lajirunsautta visualisoiva kartta. Projektin toteuteuttaja on Open Knowledge Finlandin Open Sustainability working group. Projektipäällikkönä JulkICTlabissä tehdyssä osuudessa toimi Jaakko Korhonen Open Knowledge Finland. Projektin pääasiallisena yhteyshenkilönä toimi Lilli Linkola Open Knowledge Finland. Lajirikkauskartta vaapaehtoisten työryhmässä on mukana biologeja, gis-asiantuntijoita sekä fasilitoinnin ja tiedon käsittelyn ammattilaisia. Suuri osa vapaaehtoisista on Open Knowledge Finlandin jäseniä. Julkishallinnon hankekumppanina toimi Maanmittauslaitos, josta projektin tekniseksi yhteyshenkilöksi nimettiin Jani Kylmäahon. Projektissa hyödynnetään Oskari-teknologia-alustaa ja maanmittauslaitoksen aineistoja tiiviissä yhteistyössä. Projekti starttasi tammikuussa 2015, jolloin tehtiin hakemus JulkICTlabiin. Projektin JulkICT labissä tehtävä osuus päättyy Open Knowledge Finland jatkaa Lajirikkauskartta-hanketta vuonna Projektilla ei ollut varsinaista budjettia vuonna 2015 ja kaikki työ toteutettiin vapaaehtoisvoimin. JulkICTLabissä tehty henkilötyömäärä oli n. 2-3 htv. Suurin osa tästä työstä ajoittui syksyyn Projektin lähtökohdat Lajirikkauskartta visualisoi valtakunnan biotoopit kartalla. Valtakunnan arvokkaiden luontoympäristöjen tunnistaminen helpottaa kotimaan matkailua ja mahdollistaa faktapohjaisen arvioinnin metsätalouden vaikutuksista luontoarvoihin. Lajirikkauskartta on kaikille avoin ja ilmainen palvelu. Lajirikkauskartta julkaistaan avoimella lähdekoodilla ja kaikki karttassa hyödynnetty tieto on avointa dataa. Kartan 2

3 laatimisessa käytetään eri tietolähteitä erityisesti uutta metsien laserkeilausdataa. Laserkeilausainestot kertovat mm. puuston korkeuden, tilavuuden ja iän. Lajirikkauskartta hyödyttää sekä metsänomistajia, metsänkäyttöilmoituksia käsitteleviä viranomaisia, luonnonsuojelujärjestöjä ja erityisesti paikallisyhteisöjä 3. Tiivistelmä projektin toimenpiteistä ja etenemisestä Projektin ensimmäisessä vaiheessa, joka toteutettiin JulkICT labisä, tehtiin kartasta rajattu prototyyppi Keski-Suomen alueelta. Toteutuksen keskeisimmät vaiheet olivat: 1. Laserkeilaus aineistojen tuonti labiin. 2. Keski-Suomen ELY-keskusalueen laserkeilausaineistosta puuston korkeutta, tiheyttä ja peittävyyttä kuvaavat rasteriaineistojen tuottaminen Labissä. 3. Yhdistettiin aineistoon tieto valtion ja yksityisten mailla sijaitsevista suojelualueista Keski- Suomessa, joiden pääasiallinen tarkoitus on vanhojen metsien suojelu. Tiedot ympäristöhallinnon paikkatietopalvelu OIVA sekä Keski-Suomen ELY-keskukselta. 4. Alueen jakaminen m x m ruudukkoon. Jokaiselle ruudulle laskettiin laserkeilauksen rasteroinneista keskiarvo, keskihajonta, minimi- ja maksimiarvot, sekä kuuluuko ruudusta vähintään 50 % vanhan metsän suojelualueeseen. 5. Logististen regressiomallien sovittaminen ja järkevän mallin valinta. Regressiomallin vastemuuttujina on todennäköisyys kuulua suojelualueeseen. 6. Käytetään mallia ennustamaan Vanhojen metsien suojelualueeseen kuulumisen todennäköisyyttä kaikille Keski-Suomen ELY-keskusalueen m x m rasteriruuduille. 7. Tarkastellaan ennusterasteria: miltä näyttää Keuruun metsäkiista-alue? Missä Keski-Suomessa on vanhojen metsien suojelualueita muistuttavia suojelemattomia metsiä? Tarkastellaan tuloksia Keski-Suomen metsiä tuntevien asiantuntijoiden kanssa. Vaikuttavatko tulokset luotettavilta? Resurssit projektin toteuttamiseen ovat olleet koko vuoden ajan rajalliset ja työvaiheet 5., 6. ja 7. ovat kesken. 4. Projektin tulokset Projektin tuloksina saatiin koottua ja muokattua tarvittavaan muotoon haluttu data. Lajirikkauskartan pohja-aineiston muodostavat 18 x 18 m ruutuaineisto puuston korkeuden, latvuspeittävyyden ja laserkeilausintensiteetin minimi-, maksimi-, ja keskiarvoista sekä keskihajonnoista. Aineiston alustava tarkastelu paljasti, että näissä muuttujissa on eroa suojeltujen vanhojen metsien ja muiden metsien välillä. 3

4 Muuttujien välillä on paljon korrelaatiota, joten käytämme AIC-perusteista mallinvalinta-algoritmia poimimaan vanhan metsän ennustamiselle tärkeimmät muuttujat. Tiedon kommunikoimiseksi eteenpäin tutkimme myös erilaisia 2D ja 3D-visualisointeja. Kuvassa 1 on esitetty rasteriaineiston vertailua suojeltujen vanhojenmetsien ja muiden metsien välillä. Kuvassa 2 on esitetty kuinka kattava kartta aineiston on tällähetkellä. Kuvassa 3 on esitetty aineiston pohjalta tehty 3D-visualisointi, muutaman neliökilometrin alueelta. 4

5 Kuva 1: Metsän rakennemuuttujien jakaumat Keski-Suomen vanhan metsän suojelualueilla ja suojelemattomissa metsissä. 5

6 6

7 Kuva 2: Kartta-aineiston kattavuus. Projektin loppuraportti Kuva 3: 3D visualisointi kartta-aineistosta. Palvelu on kehitysvaiheessa, eikä sillä ole vielä käyttäjiä. Käyttäjiä uskotaan olevan jatkossa satoja. Data, tulokset ja algorithmit jaetaan Githubissa kaikkien hyödynnettäväksi. Projektin nettisivut 5. Ehdotukset jatkotoimenpiteisiin liittyen Edellytykset jatkokehittämiselle on hyvät ja palvelun tuotantoa jatketaan. Seuraavaksi on tarkoitus viimeistellä vuoden 2015 työt (toteutuksen kohdat 5., 6. ja 7.). Kartta-aineiston ensimmäinen julkaistava versio tulee olemaan visualisointi, jossa harmaannutetaan lintuperspektiivikuvasta ne metsäalueet, jotka eivät ole valitun mallin ja parametrien mukaan suurella todennäköisyydellä lajirikkaita luontokohteita. Näin saadaan visualisointi, jonka ymmärtää ilma kartanlukutaitoa. Kun palvelun perusteet on saatu valmiiksi voidaan sen päälle tai sen avulla kehittää erilaisia maankäyttöön liittyviä analysointi- ja visualisointisovellutuksia. 7