Tulevaisuuden tutkimustarpeet millaista tietoa ja työkaluja alueiden suunnittelussa tarvitaan?

Transkriptio

1 Tulevaisuuden tutkimustarpeet millaista tietoa ja työkaluja alueiden suunnittelussa tarvitaan? Maisema, virkistyskäyttö ja monimuotoisuus - seminaari, Oulu Kari Louhisalmi

2 Sidosryhmäyhteistyötä laajasti 2

3 3

4 Metsähallituksen suunnittelujärjestelmät Pohjana ajantasainen tieto luonnonvaroista Paikkatietojärjestelmässä n. 1,5 miljoonan metsä- ym. kuvion tiedot Toimenpidesuunnittelu työkohteille Hoidon ja käytön suunnittelu erityiskohteille Ekologinen tarkastelu osa-alueille Luonnonvarasuunnittelu suuralueille 4

5 Luonnonvarasuunnittelu - Miten osallistaminen tehdään Lvs -tasolla? Kerätäänkö tietoa koko Lvs -alueelta vai kohdennetusti joltain erityisalueelta? - Yleensä osallistamisesta saatava tieto on tarkempaa kuin Lvstasolla tarvitaan ja kohdentuu enemmän erityisalueiden hoidon ja käytön sekä erilaisten toimenpiteiden suunnitteluun. - Voitaisiinko osallistamistietoa kerätä jatkuvasti ja ylläpitää sitä omalla tasolla paikkatietojärjestelmässä? 5

6 Hoidon ja käytön suunnittelu erityisalueilla Harava-karttakysely sidosryhmille Sidosryhmäkyselyn alue Osalistava paikkatieto on käytössä ja ensimmäiset käyttökokemukset on saatu. - Sipoonkorven kansallispuisto - Yli-Muonion alue Kokemukset myönteisiä - ei kuitenkaan riitä ainoaksi osallistamis- tai palautteen keruumenetelmäksi. Kysymyksiä ja haasteita - Miten arvioidaan saadun tiedon edustavuutta ja kattavuutta? - Osaamista tarvitaan kyselyiden laadintaan, aineistojen käsittelyyn ja analyyseihin - Tietoa kyllä tulee, mutta miten se saadaan helposti käyttökelpoiseen muotoon? - Työkalut tietojen analysointiin puuttuvat! Paikka! -karttakysely kansalaisille Kansalaiskyselyn alue 6

7 Maisemallisesti herkät alueet - Tutkimuksissa kyllä tunnistetaan herkät alueet, mutta ne jäävät laajoiksi eli lähes koko vaara-alue tunnistetaan maisemallisesti herkäksi alueeksi. Tämä ei juurikaan palvele käytännön suunnittelutyötä. Maisemallisesti herkkien alueiden tunnistamiseen kaivataan vielä lisää tarkkuutta. - Miten saadaan yhteismitallista tietoa maisema-arvoista, niin että maisemapanostukset kohdistetaan oikeisiin paikkoihin? - Satojen tuhansien kävijöiden tuntureiden hiihtokeskukset ja perämetsien lampien rantojen maisemavyöhykkeet ovat järjestelmässä samalla painoarvolla. Panostusten tulisi olla suhteessa maisemaa katselevien silmäparien määrään ja odotuksiin jota maisemalta halutaan. - Uusi metsälaki ja metsänhoitosuositukset tuovat metsien käsittelyyn uusia mahdollisuuksia myös herkille alueille. Nyt tarvitaan tutkimustietoa erityisesti siitä, miten näitä alueita voitaisiin käsitellä niin, että maisema-arvot säilyvät. Metsien käsittelyn visualisointiin tarvitaan myös työkaluja! 7

8 Vuorovaikutus alueiden käytön suunnittelussa - Nyt vuorovaikutus on hankekohtaista. - Käytännön työssä pidetään yhteyttä sidosryhmiin ja kansalaisiin jatkuvasti. Tarvittaisiin helppokäyttöinen karttapohjainen työkalu siihen, miten me jaamme tietoa sidosryhmille ja saamme sitä heiltä. - Tavoitteena tulisi osallistamistiedon jatkuva kerääminen, luokittelu ja ylläpito. Tiedot olisivat käytettävissä kaikilla suunnittelun tasoilla ja erityisesti toimenpiteiden suunnittelussa. Ihmiset ja alueiden käytön suunnittelu - Miten toimimme ihmisten kesken niin, että vuorovaikutus on rakentavaa ja luottamusta lisäävää? - Miten toimimme, jotta ihmiset kokevat, että osallistuminen kannattaa ja asioihin voi vaikuttaa? - Miten tavoitamme ihmiset, jotka eivät käytä nettiä tai sosiaalista mediaa? 8

9 Kiitos! Opettajien metsäkurssi 2014 kuva Sirpa Kärkkäinen 9