Simon kunta. Karsikkoniemi Simon kunnan ydinvoimayleiskaava

Transkriptio

1 Simon kunta Karsikkoniemi Simon kunnan ydinvoimayleiskaava Kaavaselostus Ehdotus

2 Yhteystiedot Simon kunta, Ratatie 6, Simo, puh. (016) , fax (016) , sähköposti: Pöyry Finland Oy, PL 50, Vantaa, Jaakonkatu 3, puh , fax , sähköposti: Fennovoima Oy ( Salmisaarenaukio 1, Helsinki, puh , fax , sähköposti: 1

3 Esipuhe Tämä kaavaselostus koskee Simon kunnan alueelle laadittavaa Karsikkoniemen ydinvoimayleiskaavaa, joka laaditaan osayleiskaavana. Yleiskaavaa on laadittu vuosien aikana yhdessä Kemin kaupungin alueelle laadittavan Karsikkoniemen ydinvoimayleiskaavan kanssa. Samanaikaisesti on ollut vireillä myös alueen maakuntakaavoitus sekä asemakaavoitus. Energiayhtiö Fennovoima Oy:n tammikuussa 2008 aloittama lakisääteinen ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA-menettely) päättyi helmikuussa 2009 yhteysviranomaisena toimivan työ- ja elinkeinoministeriön lausuntoon. Sittemmin Fennovoima on luopunut Ruotsinpyhtään laitospaikasta. Mahdolliselle ydinvoimalaitokselle on osoitettu kaksi vaihtoehtoista sijaintipaikkaa; Pyhäjoen Hanhikivi ja Simon Karsikkoniemi. Osayleiskaavoitus perustuu Fennovoima Oy:n tekemään aloitteeseen ja sen pohjalta tehtyyn kaavoituksen aloituspäätökseen Simon kunnassa. Simon kunta on kuuluttanut laadittavan osayleiskaavoituksen vireille tulosta ja samalla määrännyt suunnittelualueen rakennuskieltoon. Kemin ja Simon osayleiskaavoituksen aloitus- ja valmisteluvaiheen asiakirjat olivat yhteisiä. Yleiskaavaehdotukset laaditaan erikseen kuntien käsittelyjä, nähtäville asettamista ja lausuntojen pyytämistä sekä edelleen hyväksymistä varten (kunnan- ja kaupunginvaltuustot). Tämä kaavaselostus koskee Simon ydinvoimayleiskaavaa. Simon ja Kemin Karsikkoniemen ydinvoimayleiskaavan luonnos oli julkisesti nähtävillä Yleiskaavaa ja kaavaselostusta tarkistettiin kaavaluonnoksesta saadun palautteen ja tarkentuneiden selvitysten perusteella. Kaavaluonnoksesta saatiin kansainvälisen kuulemismenettelyn kautta palautetta Puolalta, Ruotsilta ja Virolta. Samanaikaisesti kaavoituksen kanssa on ollut vireillä hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA), joka on tuottanut tietoa vaikutusalueesta sekä hankkeen vaikutuksista. Ympäristövaikutusten arviointiselostus valmistui lokakuussa YVAmenettely päättyi työ- ja elinkeinoministeriön annettua lausuntonsa arviointiselostuksesta Lausunnossa edellytettiin, että Fennovoiman tammikuussa 2009 jättämää periaatepäätöshakemusta täydennettäisiin tietyillä lisäselvityksillä, joista ensimmäinen osa valmistui ja toinen osa Lähiseudun merituulipuistohankkeissa tutkitaan Karsikkoniemen kautta kulkevaa sähkönsiirron reittivaihtoehtoa, joka yhdistyisi ydinvoimahankkeen voimajohtokäytävään. Suurhiekan merituulipuiston YVA-selostus valmistui huhtikuussa Osayleiskaavan laatimisessa on hyödynnetty YVA-menettelyissä tehtyjä selvityksiä ja arviointeja. Simon kunnassa yleiskaavoituksesta vastaa osastopäällikkö Markku Rimali. Kaavaa laatii Pöyry Finland Oy, jossa työhön ovat osallistuneet DI Pasi Rajala, DI Saija Miettinen-Tuoma, DI Juha Nurmi, arkkitehti Sampo Perttula ja maisema-arkkitehti Mariikka Manninen. Ydinvoimalaitoksen suunnittelusta vastaa Fennovoima Oy, jossa yhteyshenkilönä toimii rakentamisjohtaja Timo Kallio. Kaavoitustyötä varten on perustettu ohjausryhmä, jossa on Simon kunnan, Kemin kaupungin, Lapin Liiton ja Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY, asti Lapin ympäristökeskus) edustajia sekä muita asiantuntijatahoja, kuten pelastusviranomaisia. 2

4 Sisältö 1 PERUSTIEDOT JOHDANTO Osayleiskaavatyön tausta, tarkoitus ja oikeusvaikutus Perustietoja ydinvoimalaitoksesta ja sen edellyttämästä infrastruktuurista Rajoitukset voimalaitosalueella ja ydinvoimalaitoksen lähialueella Työn kulku LÄHTÖKOHDAT Suunnittelualueen sijainti ja rajaus Maankäytön suunnittelutilanne Maakuntakaavat Yleiskaavat ja asemakaavat Muut aluetta koskevat selvitykset, suunnitelmat ja hankkeet Rakennusjärjestys Luonnonympäristö Kallioperä ja maaperä Pinta- ja pohjavedet Meriveden laatu ja vedenalainen luonto Linnusto ja muu eläimistö Kasvillisuus Uhanalaiset ja huomioitavat kasvilajit Luonnonsuojelualueet ja muut arvokkaat kohteet Uhanalaiset luontotyypit Ilmasto ja ilmanlaatu Maisema ja kulttuuriympäristö Maiseman yleiskuvaus Maiseman ja kulttuuriympäristön arvokohteet Rakennettu ympäristö Väestö, asuminen ja työpaikat Palvelut Maanomistus Yhdyskuntatekninen huolto Liikenne ja tiestö SUUNNITTELUN VAIHEET Tavoitteet Suunnittelun yleistavoitteet Maankäytön tavoitteet Tavoitteet ympäristön ja luonnon osalta Viranomaisten tavoitteet Osayleiskaavan tavoitteet Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavoitus ja YVA-menettely Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tiedottaminen Viranomaisyhteistyö Kansainvälinen kuuleminen Osalliset... 55

5 4.2.7 Valmisteluvaiheen kuuleminen Yleiskaavaratkaisun vaihtoehdot ja ehdotusvaihe OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Laatimisperiaatteet Yleiskaavan ohjausvaikutus Mitoitus Yleiskaavamerkinnät ja -määräykset Aluevarausmerkinnät Viivamerkinnät Osa-alue- ja kohdemerkinnät Yleiset määräykset KAAVAN SUHDE MUIHIN SUUNNITELMIIN JA VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen Kaavan suhde Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavaan Kaavan suhde Länsi-Lapin seutukaavaan Kaavan suhde Karsikkoniemen yleiskaavaan OSAYLEISKAAVAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Yleistä Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, aluetalouteen, maankäyttöön ja energiatalouteen ja infrastruktuuriin Alue- ja yhdyskuntarakenne ja aluetalous Energiatalous Liikenne Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja vesistöön Vaikutukset kasvillisuuteen ja arvokkaisiin luontokohteisiin Vaikutukset eläimistöön ja vesiluontoon Vaikutukset vesistöön Vaikutukset Natura-alueisiin Vaikutukset maa- ja kallioperään, pohjavesiin, ilmaan ja ilmastoon Maa- ja kallioperä, pohjavedet Päästöt ilmaan Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Vaikutukset arvokohteisiin Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Kalatalous Porotalous Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset Aluetaloudelliset vaikutukset Ruotsiin Vesistövaikutukset Vakavan ydinvoimalaitosonnettomuuden vaikutukset Käytetyn ydinpolttoaineen välivarastoinnin vaikutukset Voimalaitosjätteen loppusijoitus

6 7.8.1 Maanalainen loppusijoitus Loppusijoittaminen maaperään OSAYLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN Jatkosuunnittelu Ydinvoimalahankkeen edellyttämät luvat Maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämät päätökset ja luvat Ydinenergialain mukaiset luvat Euratomin perustamissopimuksen mukaiset tiedonannot ja ilmoitukset Lentoestelupa ja lentokieltoalue Ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaiset luvat Käyttövaiheen edellyttämät luvat Luonnonsuojelulaki Muinaismuistolaki Maantielaki Voimajohtojen rakentamisen edellyttämät luvat Muut luvat Ydinvoimalaitoksen toteutusaikataulu LÄHTEET Liitteet 1. Osayleiskaavakartan pienennös merkintöineen ja määräyksineen 2. Kaavaselostuksen tiivistelmä Erilliset liiteasiakirjat 1. Fennovoima Oy, Ydinvoimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointiselostus, Fennovoima Oy, Ydinvoimalaitoksen periaatepäätöshakemus, tammikuu Fennovoima Oy, Ydinvoimalaitoksen periaatepäätöshakemus, Ydinenergia-asetuksen (161/1988) 24 :n i kohdan perusteella edellytetyt lisäselvitykset, huhtikuu Fennovoima Oy, Ydinvoimalaitoksen periaatepäätöshakemus, Ydinenergia-asetuksen (161/1988) 24 :n i kohdan perusteella edellytetyt lisäselvitykset, lokakuu Museovirasto, Katja Vuoristo, Karsikkoniemen osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi , Suomen Luontotieto Oy, Jyrki Oja, Satu Oja, Simon Karsikon suunnittelualueiden pesimälinnustoselvitys, 18/ Fennovoima Oy, Vedenalaisten muinaismuistojen kartoitus viistokaikuluotaamalla Simossa, Ruotsinpyhtäällä ja Pyhäjoella, 10/

7 1 PERUSTIEDOT Osayleiskaava-alue Osayleiskaava-alue sijoittuu Karsikkoniemelle, Simon kunnan alueelle. Alue sijaitsee noin 20 km Simon keskustasta länteen ja noin 15 km Kemin keskustasta etelään. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti Lähtökohdat Energiayhtiö Fennovoima Oy aloitti tammikuussa 2008 lakisääteisen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA-menettely) Suomeen mahdollisesti rakennettavan ydinvoimalaitoksen ympäristövaikutusten arvioimiseksi. YVAmenettely päättyi helmikuussa 2009 yhteysviranomaisena toimineen työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) lausuntoon. YVA-selostuksessa ydinvoimalaitokselle osoitettiin kolme vaihtoehtoista sijoituspaikkaa (Ruotsinpyhtää, Pyhäjoki ja Simon Karsikkoniemi). Joulukuussa 2009 Fennovoima luopui Ruotsinpyhtään sijoituspaikkavaihtoehdosta. Lapin liitto päätti aloittaa Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavan laatimisen saatuaan aloitteen sen laatimiseksi Simon kunnalta. Tämän lisäksi todettiin tarve saattaa Simon ja Kemin kuntien yleiskaavat ajan tasalle sekä laatia varsinaiselle voimalaitosalueelle asemakaava. Tämän yleiskaavan laatiminen perustuu Fennovoima Oy:n tekemään aloitteeseen ja sen pohjalta tehtyyn kaavoituksen aloituspäätökseen Simon kunnassa. Tavoitteet Ydinvoimalaitoshankkeen tarkoituksena on vastata kasvavaan energiatarpeeseen Suomessa ja vähentää Suomen riippuvuutta tuontisähköstä. 6

8 Ydinvoimalan toteuttaminen edellyttää erityisen merkittävyytensä vuoksi sekä ylikunnallisten että maakunnallisten tavoitteiden lisäksi myös valtakunnallisten tavoitteiden yhteensovittamista. Karsikkoniemen Simon puoleisen osayleiskaavoituksen tehtävänä on: tutkia sähköteholtaan noin MW:n suuruisen ydinvoimalaitoksen alueidenkäytöllisiä edellytyksiä Simon Karsikkoniemen alueella osoittaa yleispiirteisesti ydinvoimalaitoksen sijoittuminen alueelle osoittaa yleispiirteisesti matala- ja keskiaktiivisen ydinjätteen loppusijoitustilojen sijoittuminen alueelle osoittaa yleispiirteisesti voimalaitoksen toiminnalle välttämättömät voimajohtokäytävät sekä liikenneyhteyksien sijoittuminen alueelle osoittaa ydinvoimalaitoksen toiminnan kannalta tarpeellisten suojavyöhykkeiden asettamat rajoitukset maankäytölle ratkaista ydinvoimalaitoksen sijoittamisen lisäksi alueen muu maankäyttö yhdyskuntarakenteen sekä luonto- ja maisema-arvojen kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla tulkita aluetta ja hanketta koskevia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ohjata alueen asemakaavoitusta Osayleiskaavaehdotuksen periaatteet ja perustelut on esitetty tarkemmin tämän selostuksen kohdassa 5. Ydinvoimalaitoshankkeen aikataulu Fennovoiman tavoitteena on aloittaa valmistelevat rakennustyöt valitulla voimalaitosalueella vuonna Ennen ydinvoimalaitoksen tuotannon käynnistämistä Fennovoima hakee laitokselle ydinenergialain mukaista käyttölupaa, ympäristölupaa ja muita tarvittavia lupia. Fennovoiman tavoitteena on käynnistää uuden ydinvoimalaitoksen tuotanto vuoteen 2020 mennessä. 7

9 2 JOHDANTO 2.1 Osayleiskaavatyön tausta, tarkoitus ja oikeusvaikutus Yleiskaavan tehtävänä on ensisijaisesti kuvastaa kunnan kehittämisen yleisiä suuntaviivoja sekä kytkeä kunnan toiminnallistaloudellinen suunnittelu maankäytön suunnitteluun. Yleiskaava on mahdollisuuksien mukaan sopeutettava myös naapurikuntien maankäyttöön. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maakuntakaava ja valtakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät kysymykset sekä kestävän kehityksen periaatteen toteutuminen on otettava huomioon kaavaa laadittaessa. Osayleiskaava laaditaan kunnan osaalueelle ja siinä ratkaistaan alueen maankäytön periaatteet. Ydinvoimalahankkeen tarkoituksena on vastata kasvavaan energiatarpeeseen Suomessa ja vähentää Suomen riippuvuutta tuontisähköstä. Ydinvoimalan toteuttaminen edellyttää erityisen merkittävyytensä vuoksi sekä ylikunnallisten että maakunnallisten tavoitteiden lisäksi myös valtakunnallisten tavoitteiden yhteensovittamista. Fennovoima selvitti vaihtoehtoisia sijaintipaikkoja uudelle ydinvoimalaitokselle vuosina 2007 ja Perusteellisissa selvityksissä tarkasteltiin yli 30 eri alueen soveltuvuutta ydinvoimalaitoksen mahdolliseksi sijaintipaikaksi. Teknisen soveltuvuuden tarkastelussa selvitettiin muun muassa alueiden geologisia ominaisuuksia, liittymismahdollisuuksia sähköverkkoon, laitoksen turvallisuuteen ja jäähdytysjärjestelmien kannalta olennaisia seikkoja sekä logistiikkaan liittyviä tekijöitä. Ympäristöllisessä soveltuvuustarkastelussa selvitettiin alueiden maankäytön suunnittelun tilannetta sekä alueiden soveltuvuutta eri ympäristövaikutusten kannalta. Näiden tarkastelujen sekä YVA-ohjelmavaiheen perusteella valittiin ympäristövaikutusten arviointiin seuraavat sijaintipaikkavaihtoehdot: Pyhäjoen Hanhikiven niemi, Ruotsinpyhtään Kampuslandetin saari ja Gäddbergsön niemi sekä Simon Karsikkoniemi. YVA-ohjelmavaiheessa tarkasteltavana sijaintialuevaihtoehtona oli myös Kristiinankaupungin Norrskogen. Fennovoima Oy lopetti tätä vaihtoehtoa koskevat selvitykset kesäkuussa Fennovoima täsmensi periaatepäätöshakemustaan työ- ja elinkeinoministeriölle jättämällä pois Ruotsinpyhtään sijaintivaihtoehdon, joten vaihtoehtoja on jäljellä Pyhäjoki ja Simon Karsikkoniemi. Osayleiskaava laaditaan ns. yleispiirteisenä aluevarauskaavana, joka ohjaa alueen maankäyttöä ja asemakaavoitusta. Sen perusteella ei voi myöntää rakennuslupaa ilman suunnittelutarveratkaisua tai asemakaavaa. 2.2 Perustietoja ydinvoimalaitoksesta ja sen edellyttämästä infrastruktuurista Ydinvoimalaitos ja sen tukitoiminnot sijoittuvat alueelle, jonka pinta-ala on reilu 300 hehtaaria. Rakentamisen ensimmäisessä vaiheessa, joka kestää noin kaksi vuotta, tehdään tarvittavat tiet sekä maanrakennustyöt voimalaitos- ja muita rakennuksia varten. Työ sisältää muun muassa louhintaa, kallioperän räjäytystöitä ja rakennuspaikkojen tasoitusta. Syntyviä maamassoja säilytetään väliaikaisesti voimalaitosalueella. Varsinaisen laitoksen rakennustyöt ja niiden 8

10 kanssa osittain samanaikaisesti tehtävät asennustyöt kestävät noin 3 5 vuotta ja laitoksen käyttöönotto noin 1 2 vuotta. Enimmillään laitoksen rakennustyömaalla työskentelee yksiköiden määrästä (1-2) riippuen henkilöä. Voimalaitosalueen läheisyyteen rakennetaan pysäköintialue ja majoitusalue, johon majoittuu osa rakennustyömaan työntekijöistä. Tarkasteltavat ydinvoimalaitosyksiköt (1-2 yksikköä) ovat tyypiltään kevytvesireaktoreita, kuten valtaosa maailmassa käytössä olevista kaupallisista ydinreaktoreista. Myös Suomessa tällä hetkellä käytössä ja rakenteilla olevat ydinvoimalaitokset ovat kevytvesityyppisiä. Ydinvoimalaitoksen sähköteho on noin MW. Lisäksi alueelle on suunniteltu kaasuturbiinitekniikkaan perustuva varavoimajärjestelmä, joka on sähköteholtaan noin 100 MW. Ydinvoimalaitoksen toimintaperiaatteet on esitetty YVA-selostuksessa. Ydinvoimalaitoksen keskeisten rakennusten tarvitsema maa-ala on noin m 2 ja tilavuus noin m 3. Reaktorirakennusten enimmäiskorkeus on noin 60 metriä. Korkein rakenne on metrin korkuinen ilmastoinnin poistoilmapiippu. Käytetyn polttoaineen välivarastointialtaiden pinta-ala on noin neliömetriä. Voimalaitosjätteen loppusijoituslaitoksen tarvitsema alue on noin neliömetriä. Lisäksi rakennetaan jäähdytysvesien otto- ja purkutunnelit suuaukkorakenteineen. Otto- ja purkupaikkojen sijainnit selviävät tarkemman suunnittelun yhteydessä. Jäähdytysveden tarve on kuutiota sekunnissa. Rakennusvaiheen kuljetuksia ja käyttövaihetta varten rakennetaan noin 100 metriä pitkä ja 30 metriä leveä laituri voimalaitosalueen länsipuolelle, josta on hyvä yhteys syvemmille vesialueille. Laituria varten merenpohjaa on ruopattava ja kalliota louhittava. Laiturilta rakennetaan noin 500 metrin pituinen ja 5,5 6 metriä syvä laivaväylä Veitsiluotoon suuntautuvalle väylälle. Voimalaitosalueelle valtatieltä 4 johtavaa Karsikontietä levennetään vajaan viiden kilometrin matkalta. Lisäksi rakennetaan uusi, noin kilometrin mittainen Karsikontieltä voimalaitosalueelle johtava tie. Pelastusreittejä varten toteutetaan uusi tieyhteys voimalaitosalueen pohjois- ja länsipuolelle yhtyen nykyiseen Hepolan suuntaan suuntautuvaan tiehen. Ydinvoimalaitoksen liittämiseksi valtakunnan sähköverkkoon tarvitaan vähintään kaksi jännitteeltään 400 kilovoltin ja yksi 110 kilovoltin voimajohto. Kahden ydinvoimalaitosyksikön tapauksessa tarvitaan mahdollisesti jopa neljä 400 kv:n ja kaksi 110 kv:n voimajohtoa. 400kV lähiliityntä tehtäisiin Keminmaa-Pikkarala 400 kv voimajohtoon ja 110 kv liityntä Isohaara-Raasakka johtoon. Fingridin suunnittelemien lähiliityntäjohtojen johtoreittien pituudet ovat 400 kv (22 km) ja 110 kv (12 km). Voimalaitoksella tarvittava makea vesi voidaan hankkia Kemin Vesi Oy:ltä, joka hankkii raakaveden edelleen Meri-Lapin Vesi Oy:ltä. Tarvittavien vesihuoltolinjojen pituus on noin kuusi kilometriä. Voimalaitoksen normaalin talous- ja teollisuusjäteveden käsittelyä ja puhdistusta varten tarvitaan 9

11 laitokselle mahdollisesti erillinen oma vedenkäsittelylaitos. Toisena vaihtoehtona on yhteispuhdistus lähialueen kunnallisessa puhdistamossa. 2.3 Rajoitukset voimalaitosalueella ja ydinvoimalaitoksen lähialueella Säteilyturvakeskuksen (STUK) YVL-ohjeet ovat sääntöjä, joita yksittäisen luvanhaltijan tai muun kyseeseen tulevan organisaation on noudatettava, ellei Säteilyturvakeskukselle ole esitetty muuta hyväksyttävää menettelytapaa tai ratkaisua, jolla YVL-ohjeessa esitetty turvallisuustaso saavutetaan. Ydinvoimalaitoksen sijaintipaikkaa koskevien vaatimusten YVL 1.10 ( ) mukaisesti voimalaitosalue (Plant Site): määritellään alueeksi, jolla saa olla pääsääntöisesti vain voimalaitokseen liittyviä toimintoja. Kiinteä asutus on kielletty ja työntekijöiden majoitusta tai vapaa-ajan asutusta sallitaan vain erittäin rajoitetusti. Ydinvoimalaitoksen käytöstä vastaavan luvanhaltijan on voitava määrätä kaikesta tällä alueella tapahtuvasta toiminnasta ja voitava tarvittaessa poistaa asiaan kuulumattomat henkilöt alueelta tai estää näitä pääsemästä sille. Voimalaitosalueella voi olla muuta laitoksen käyttöön liittymätöntä toimintaa edellyttäen, ettei siitä aiheudu uhkaa laitoksen turvallisuudelle. Alueen kautta voi kulkea liikenneväylä, jos liikenne on vähäistä ja se voidaan tarvittaessa pysäyttää. Vierailuja voimalaitosalueelle voidaan tehdä edellyttäen, että laitoksen käyttäjän on mahdollista valvoa vierailijoiden liikkumista. Suojavyöhykkeellä (Protective Zone) STUK:n ohjeen YVL 1.10 mukaisesti: on voimassa maankäyttöön kohdistuvia rajoituksia. Sille ei saa sijoittaa tiheää asutusta, sairaaloita tai laitoksia, joissa käy tai oleskelee huomattavia ihmismääriä. Suojavyöhykkeelle ei myöskään tule sijoittaa sellaisia merkittäviä tuotannollisia toimintoja, joihin ydinvoimalaitoksen onnettomuus voisi vaikuttaa. Pysyvien asukkaiden määrä tulisi pitää pienempänä kuin 200. Loma-asutusta tai vapaa-ajan toimintaa voi tällä alueella olla enemmän, mikäli kyseiselle alueelle voidaan laatia asianmukainen pelastussuunnitelma. YVL 1.10 ohjetta laadittaessa on pidetty silmällä lähinnä nykyisten laitosten sijaintipaikkojen oloja, eikä niitä sellaisenaan ole tarkoituksenmukaista soveltaa uusien laitospaikkojen suunnitteluun. Mikäli esitetyistä säännöistä poiketaan, on Säteilyturvakeskukselle esitettävä muu hyväksyttävä menettelytapa tai ratkaisu, jolla saavutetaan YVL-ohjeessa esitetty turvallisuustaso. Sisäasiainministeriön määräyskokoelman ohjeen VAL 1.1 mukaisesti on määritelty noin 20 kilometrin etäisyydelle laitoksesta ulottuva varautumisalue, jolle viranomaisten on laadittava väestönsuojelua koskevat yksityiskohtaiset pelastussuunnitelmat pelastuslain (468/2003) 9 :n 2 momentin mukaisesti. Viranomaiset vastaavat pelastussuunnitelmien toteuttamisesta. Toteutuksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota voimalaitospaikan lähiympäristön erityispiirteisiin, kuten esimerkiksi vaikeakulkuisiin saaristo-olosuhteisiin ja lomaasutukseen. Varautumisalueella ei saa sijaita sellaista väestömäärää eikä asutuskeskusta, joita koskevia pelastustoimenpiteitä ei voida toteuttaa tehokkaasti. 10

12 Sisäasiainministeriön asetuksen Säteilyvaaratilanteiden varalle laadittavista pelastustoimen suunnitelmista ja säteilyvaarasta tiedottamisesta ( /520) mukaan: Pelastuslain 9 :n 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen pelastusviranomaisten, alueen pelastustoimen ja ydinlaitoksen haltijan tulee yhdessä laatia säteilyvaaratilanteessa mahdollisesti altistuvalle väestölle ennalta annettava tiedote, joka sisältää seuraavat tiedot: 1) perustiedot radioaktiivisuudesta ja säteilyn vaikutuksesta ihmiseen sekä ympäristöön; 2) erilaiset säteilyvaaratilanteet ja niiden vaikutukset väestöön ja ympäristöön; 3) väestön hälyttämiseksi, suojelemiseksi ja auttamiseksi säteilyvaaratilanteessa suunnitellut toimenpiteet sekä tiedot näistä toimenpiteistä vastaavista viranomaisista; 4) ohjeet väestölle toiminnasta säteilyvaaratilanteissa. Lääninhallituksen tulee valvoa, että 1 momentissa mainitut tiedot päivitetään jatkuvasti ja jaetaan vähintään kolmen vuoden välein säteilyvaaratilanteessa mahdollisesti altistuvalle väestölle ja aina, kun niissä tapahtuu merkittäviä muutoksia. Tiedon on jatkuvasti oltava väestön saatavilla... Kuva 2. Periaatekuva suunnittelussa ja viranomaistoiminnassa huomioon otettavista vyöhykkeistä ydinvoimalaitoksen ympärillä. Suojavyöhykkeen säde on noin 5 km. Suojavyöhykkeen tarkempi rajaus on määritelty Kemi Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavassa, ks. kuva Työn kulku YVA-menettelyt ja ydinvoimalaitoksen tekninen suunnittelu Fennovoima käynnisti 2007 loppupuoliskolla alustavan teknisen suunnittelun vireille tullutta ydinvoimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointi (YVA) -menettelyä varten. YVA-menettelyssä tutkittiin kolmea vaihtoehtoista 11

13 sijoituspaikkaa ydinvoimalaitokselle: Pyhäjoen Hanhikivi, Ruotsinpyhtään Kampuslandet ja Gäddbergsö sekä Simon Karsikkoniemi. YVAohjelmavaiheessa tarkasteltavana oli myös Kristiinankaupungin Norrskogen, jonka osalta selvitykset lopetettiin kesäkuussa Alustavat tekniset suunnitelmat valmistuivat huhtikuussa YVA-selostus valmistui lokakuussa YVA-menettely päättyi työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) annettua lausuntonsa YVA-selostuksesta. Lausunnossaan ministeriö ilmoittaa tarkastaneensa ympäristövaikutusten arviointiselostuksen ja toteaa annetun lausunnon päättävän ympäristövaikutusten arviointimenettelyn. Ministeriö edellytti kuitenkin, että Fennovoima täydentää periaatepäätöshakemustaan lausunnossa luetelluilla lisäselvityksillä hankkeen ympäristövaikutuksista. Vaaditut lisäselvitykset toimitettiin ministeriölle huhtikuussa ja lokakuussa Periaatepäätöshakemus Fennovoima jätti valtioneuvostolle periaatepäätöshakemuksensa ydinvoimalan rakentamisesta. Hakemus sisältää Fennovoiman hankkeen perustelut ja selvitykset uuden ydinvoimalan rakentamisesta sekä ympäristövaikutusten arviointiselostuksen. Ydinvoimalaitoksen rakentamista koskevaa periaatepäätöshakemusta on täydennetty lokakuussa 2009 työ- ja elinkeinoministeriön edellyttämillä lisäselvityksillä. Fennovoima luopui Ruotsinpyhtään sijoituspaikkavaihtoehdosta joulukuussa Yleiskaavoitus Simon Karsikkoniemen ydinvoimayleiskaavan eteneminen: 1. Simon kunta kuulutti laadittavan yleiskaavan vireille tulosta ja samalla määräsi suunnittelualueen rakennuskieltoon. 2. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu käytiin Simon kunnantalolla Osayleiskaavaluonnos nähtävillä (laatimisvaiheen kuuleminen) 4. Osayleiskaavan valmisteluvaiheen aineisto esiteltiin yleisötilaisuuksissa Simossa ja Kemissä Epävirallinen työneuvottelu viranomaisten kanssa Simon kunnanhallitus hyväksyi kaavaehdotuksen Osayleiskaavaehdotus nähtävillä Kaavoituksen vaiheita on kuvattu myös luvussa 4.2 Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Suunnittelualueen sijainti ja rajaus Suunnittelualue sijaitsee Simon kunnassa Perämeren rannikolla. Osayleiskaava-alue sijaitsee Kemin ja Simon kunnan rajalla, vajaa 20 km Simon keskustasta länteen ja noin 15 km Kemin keskustasta etelään. Karsikkoniemi sijaitsee Simon kunnan lounaisessa reunassa. Niemen luoteisimmat osat ovat Kemin kaupungin alueella. Lähimmät suuremmat asutusalueet ovat Simon Maksniemi aivan suunnittelualueen pohjoispuolella sekä Kemin Hepola n. 5 km suunnitellusta voimalaitosalueesta pohjoiseen. 12

14 Kemin puoleinen samanaikaisesti tämän osayleiskaavan kanssa laadittava ydinvoimayleiskaava sijoittuu Karsikkoniemen Kemin puoleiselle osalle rajautuen tähän yleiskaavaan. Kaava-alueen laajuus on noin 26 km 2. Kaavaehdotusvaiheessa Simon puoleinen suunnittelualue on laajentunut koillisessa. Osayleiskaavassa osoitetaan voimalaitosalue yleispiirteisellä tarkkuudella, voimalaitosalueen ympäristön maankäyttö, suojavyöhykkeeseen liittyvät maankäyttörajoitukset, tieyhteydet ja voimajohdot sekä muu alueella oleva tai sille sijoittuva maankäyttö. Kuva 3. Yleiskaavoitettavan alueen suurpiirteinen rajaus. 13

15 3.2 Maankäytön suunnittelutilanne Maakuntakaavat Maankäyttö- ja rakennuslain siirtymäsäädöksen mukaan seutukaavat muuttuivat maakuntakaavoiksi Samalla seutukaavan oikeusvaikutukset muuttuivat maakuntakaavan oikeusvaikutuksiksi. Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaava Lapin liiton valtuusto on hyväksynyt Kemi-Tornio ydinvoimamaakuntakaavan ja ympäristöministeriö on sen vahvistanut Ympäristöministeriö on samalla määrännyt maakuntakaavan tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaava on laadittu osa-aluetta koskevana vaihemaakuntakaavana, jonka alueella voimassa olevat maakuntakaavat jäävät voimaan muutoin paitsi kumottavilta osin. Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaava käsittää Simon Karsikkoniemen alueelle suunnitellun ydinvoimalaitoksen sekä siihen liittyvää ympäröivää aluetta. Suunnittelualue ulottuu Simon kunnan, Kemin kaupungin ja Keminmaan kunnan alueille. Maakuntakaavassa Simon Karsikkoniemen alueelle on osoitettu energiahuollon alue, jolle voidaan sijoittaa ydinvoimalaitos (EN-1). Lisäksi ehdotuksessa on osoitettu laitoksen edellyttämät tieyhteydet, satama-alue, laivaväylä, suojavyöhyke ja voimajohtokäytävä. Kaavassa on myös osoitettu moottorikelkkailureittejä. 14

16 Kuva 4. Ote voimaan tulleesta Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavasta. Länsi-Lapin seutukaava Länsi-Lapin seutukaava on saanut maakuntakaavan oikeusvaikutukset Kaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Kaavassa Karsikkoniemen alueelle on osoitettu asuinaluetta (A) Simon kunnan Maksniemen kohdalle sekä Kemin kaupungin Hepolan alueelle. Karsikkoniemi on pääosin osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Karsikkoniemen kaakkoisosassa sijaitsee Simon Maksniemen seudullisesti merkittävä kalasatama, kaavamerkintä LV Niemen itäiseen osaan on merkitty 0,4 km 2 suuruinen Leuannokan loma-asutuksen aluevaraus RA Karsikkoniemen koillisosassa sijaitsee Maksniemen I luokan pohjavesialue. 15

17 Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaava kumoaa Länsi-Lapin seutukaavassa osoitetut laiva- tai veneväylät sekä moottorikelkkailureitit suunnittelualueella. Moottorikelkkailureitit on Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavassa osoitettu Länsi-Lapin seutukaavan mukaisesti lukuun ottamatta Karsikkoniemen ympäri linjattua moottorikelkkailureittiä. Lisäksi ydinvoimamaakuntakaava kumoaa energiahuollon alueen merkinnällä EN-1 Länsi-Lapin seutukaavassa merkinnällä (T 708) osoitetun teollisuusalueen. Kuva 5. Ote Länsi-Lapin seutukaavasta Länsi-Lapin maakuntakaava Lapin liitto on kuuluttanut Länsi-Lapin maakuntakaavan laatimisen vireille sekä asettanut osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville Länsi-Lapin maakuntakaava laaditaan kokonaismaakuntakaavana. Maakuntakaava kumoaa Länsi-Lapin seutukaavan ja Lapin meri- ja rannikkoalueen tuulivoimamaakuntakaavan. 16

18 3.2.2 Yleiskaavat ja asemakaavat Karsikkoniemen yleiskaava on hyväksytty Simon kunnanvaltuuston kokouksessa Simon kunnanhallitus on määrännyt Karsikkoniemen yleiskaavan tulemaan voimaan MRL 201 :n nojalla lukuun ottamatta tiloja, joita koskevat valitukset olivat Rovaniemen hallinto-oikeuden käsiteltävänä. Kunnanhallitus on yleiskaavan tarkistamisesta johtuen kumonnut tekemänsä päätöksen, jolla yleiskaava oli määrätty tulemaan voimaan. Rovaniemen hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä hylännyt valitukset yhtä lukuun ottamatta. Päätöksen perusteella yleiskaava on saanut lainvoiman. Karsikkoniemen yleiskaavassa on osoitettu niemen rannat pääasiassa lomaasumisen alueiksi. Karsikkoniemen koillisosaan on varattu pientalovaltaisia asuinalueita. Laitakarin vapaa-alueet on osoitettu retkeily- ja ulkoilualueeksi. Muuten ranta-alueen vapaat alueet on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Niemen sisäosat on varattu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Karsikkoniemen yleiskaavassa on osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden alueiden varauksia, kuten rantaniityt Sauvalaisenperän ja Papinkarin rannassa, Röyttänhiekan dyyni- ja hiekkaranta-alue, Laitakarin rakka, Munakallion kalliot sekä linnuston kannalta arvokas Teponlahden ranta. Yleiskaavassa on myös osoitettu Karsikkoniemen sisäosassa sijaitseva Karsikkojärvi, joka on maankohoamisen seurauksena umpeen kasvaneine nevarantoineen luonnon monimuotoisuuden kannalta erittäin arvokas. Simon kunnan ydinvoimayleiskaava tulee kumoamaan Karsikkoniemen yleiskaavan lukuunottamatta osaa Marostenmäen (Lahdenojan) laajennusosasta. 17

19 Kuva 6. Ote Simon Karsikkoniemen yleiskaavasta. Nyt laadittava yleiskaava tulee pääosin korvaamaan yo. Karsikkoniemen yleiskaavan, alue on laatimista varten rakennuskiellossa. Simon kunnan tärkeimmille ranta-alueille on laadittu Merenrannikon yleiskaava vuosina Simon kunnanvaltuusto hyväksyi Merenrannikon yleiskaavan Lapin ympäristökeskus vahvisti kaavan lukuun ottamatta mm. osan Karsikkoniemen ranta-alueesta, jolle yleiskaavassa osoitetun maankäytön todettiin olevan Länsi-Lapin seutukaavan vastainen. Simon kunnanhallitus on päättänyt käynnistää Karsikkoniemen yleiskaavan tarkistamisen ydinvoimalaitoksen sijoittamiseksi alueelle. Kemin kaupunki on kuuluttanut Kemin Karsikkoniemen ydinvoimayleiskaavoituksen vireille tulosta Alueen kaavoitus etenee samanaikaisesti Simon ydinvoimayleiskaavan kanssa. 18

20 Kuva 7. Ote Kemin Karsikkoniemen ydinvoimayleiskaavasta, alustava ehdotus Samanaikaisesti vireillä on myös Simon Karsikkoniemen ydinvoimaasemakaavan laadinta. Kuva 8. Ote Simon Karsikkoniemen ydinvoima-asemakaavasta, alustava ehdotus

21 3.2.3 Muut aluetta koskevat selvitykset, suunnitelmat ja hankkeet Ydinvoimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn (YVAmenettelyyn) liittyvää ympäristövaikutusten arviointiselostusta varten on laadittu mm. seuraavia taustaselvityksiä (selvitykset löytyvät Fennovoiman kotisivuilta Virtausmalli Simon edustalle lämpöpäästöjen leviämisen arviointiin , YVA Oy; Hannu Lauri, Jorma Koponen, 36 s. Ydinvoimalaitoksen YVA, luontoselvitys ja vaikutusarvio, Simo, Pöyry Environment Oy 2008 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön, Pöyry Environment Oy 2008 Asukaskysely (33 s.) ja teemahaastattelut osana sosiaalisten vaikutusten arviointia. Pöyry Environment Oy Aluetaloudellisten vaikutusten arvioinnin taustaselvitys. Pöyry Energy Oy Melumallinnus, rakentaminen, käyttö, erikoistilanteet, Pöyry Energy Oy 2008 Ydinvoimalaitoksen YVA-menettely päättyi työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) annettua lausuntonsa YVA-selostuksesta. TEM edellytti lausunnossaan lisäselvityksiä, joista ensimmäinen osa valmistui ja toinen osa (Ydinenergia-asetuksen 24 :n i kohdan perusteella edellytetyt lisäselvitykset periaatepäätöshakemusta varten, Fennovoima Oy, huhtikuu 2009 ja lokakuu 2009). Lisäselvitysraportteja varten laadittiin mm. seuraavat erillisselvitykset (selvitykset löytyvät Fennovoiman kotisivuilta Fennovoima Oy, ydinvoimalaitoshanke Selvitys merialueen veden laadusta Pyhäjoella, Ruotsinpyhtäällä ja Simossa, Pöyry Environment Oy 2009a Fennovoima Oy, ydinvoimalaitoshanke Selvitys merialueen pohjaeläimistöstä Pyhäjoella, Ruotsinpyhtäällä ja Simossa, Pöyry Environment Oy 2009b Pyhäjoen, Ruotsinpyhtään ja Simon edustan merialueiden kasviplanktontutkimukset kesällä Ambiotica. Tutkimusraportti 130 / 2009 Fennovoima Oy, ydinvoimalaitoshanke Vedenalaisen luonnon nykytilan kuvaus Pyhäjoella, Ruotsinpyhtäällä ja Simossa, Alleco Oy 2009 Virtausmalli lämpöpäästöjen leviämisen arviointiin. Hydrodynaamisen merimallin kuvaus. Hannu Lauri, YVA Oy, 2009 Fennovoiman ydinvoimahankkeen kasvillisuusselvitykset v Karsikko, Simo, Pöyry Environment Oy 2009d Simon Karsikon ydinvoimala-alueen linnustoselvitykset Kemin- Tornion lintuharrastajat Xenus ry. Kemi, 2009 Simon Karsikon suunnittelualueiden linnustoselvitykset. Suomen Luontotieto Oy 2009 Fennovoima Oy, ydinvoimalaitoshanke kalojen lisääntymisaluekartoitukset Pyhäjoella, Ruotsinpyhtäällä ja Simossa, Pöyry Energy Oy & Kala- ja vesitutkimus Oy 2009 Kaavoitusta varten on lisäksi laadittu seuraavat selvitykset: Karsikkoniemen osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi , Katja Vuoristo, Museovirasto, Simon Karsikon suunnittelualueiden pesimälinnustoselvitys, Jyrki Oja, Satu Oja, Suomen Luontotieto Oy, 18/2009 (selvityksen tietoja on hyödynnetty TEM:n edellyttämien lisäselvitysten laadinnassa) 20

22 Vedenalaisten muinaismuistojen kartoitus viistokaikuluotaamalla Simossa, Ruotsinpyhtäällä ja Pyhäjoella, Fennovoima Oy, 10/ 2009 Simon Karsikkoniemen yleiskaavaa (2007) varten on laadittu: Karsikkoniemen luontoselvitys, Seitap Oy 2004 Fingrid Oyj on selvittänyt alustavasti voimalaitoksen voimajohtoyhteyksiä laatimalla selvityksen Fennovoiman Simon laitospaikan kantaverkon 400 kv ja 110 kv lähiliityntä Selvitys maakuntakaavoitusta varten (Fingrid Oyj ). Fingridin suunnittelemat 400 kv ja 110 kv lähiliityntäjohdot Simon Karsikkoniemestä sijoittuvat Kemin kaupungin sekä Keminmaan ja Simon kuntien alueille. 400 kv johtoreitin pituus on 22 kilometriä ja 110 kv 12 kilometriä, johtuen kantaverkon lähimpien voimajohtojen sijoittumisesta. 400kV lähiliityntä tehtäisiin Keminmaa-Pikkarala 400 kv voimajohtoon ja 110 kv liityntä Isohaara-Raasakka johtoon. Fingrid on tutkinut ydinvoimalaitokseen liittyvää uutta johtokäytävää siten, että kyseessä on niin sanottu maksimivaihtoehto sähkön siirron osalta. Johtoalueen leveys olisi tällöin noin metriä. Kuva 9. Suunniteltu 2x400kV voimajohto on esitetty sinisellä katkoviivalla ja suunniteltu 110kV voimajohto punaisella katkoviivalla. Mahdollinen merituulipuiston meri-maakaapeliyhteys on esitetty vihreällä pistekatkoviivalla. Nykyinen 110kV voimajohto on esitetty punaisella ja nykyinen 400 kv voimajohto sinisellä viivalla. 21

23 wpd Finland Oy suunnittelee merituulipuiston rakentamista Suurhiekan alueelle, joka sijaitsee osittain Iin ja osittain Haukiputaan kunnassa. Ympäristövaikutusten arviointiselostus on valmistunut keväällä YVAmenettelyssä tutkittiin mm. vaihtoehtoisia sijainteja merituulipuiston edellyttämille voimajohdoille. Yksi merituulipuiston johtoreittivaihtoehdoista (RVE1C) kulkee Karsikkoniemen kautta ja se on YVA:ssa katsottu reittivaihtoehdoista suositeltavimmaksi. Mikäli merituulipuistohanke toteutuu vaihtoehdon mukaisesti, sähkö siirretään merituulipuistosta merikaapelilla Karsikkoniemen länsirannalla sijaitsevaan rantautumispaikkaan. Rantautumiskohdasta kaapeli jatkaa maakaapelina noin 500 metrin etäisyydelle rannasta rakennettavalle uudelle sähköasemalle, jossa sähkö muunnetaan 400 kv jännitteelle. Sähköaseman tarvitsema pinta-ala on suuruusluokaltaan enintään 100 x 50 metriä ja korkeus 10 metriä. Sähköasemalta eteenpäin reittivaihtoehto kulkee ilmajohtona uudessa johtokadussa Fennovoima Oy:n suunnitellun johtolinjauksen yhteyteen, mistä molempien hankkeiden johdot jatkuvat ilmajohtona yhteisessä uudessa johtokadussa noin 20 kilometrin pituisen osuuden olemassa olevalle 400 kv voimajohdolle asti. Merituulipuiston edellyttämän sähkön siirtoyhteys edellyttäisi johtoalueen levennystarvetta muutaman kymmenen metriä riippuen voimajohdon jännitetasosta ja pylvästyypeistä. Tarkkoja liityntäpaikkoja, pylväsratkaisuja ja johtokadun leveyttä ei vielä ole tiedossa. (Lähde: wpd Finland Oy, Suurhiekan merituulipuisto ja sähkönsiirron reittivaihtoehdot, Ympäristövaikutusten arviointiselostus, 2009.) Suurhiekan tuulipuistohankkeeseen liittyen on laadittu mm. seuraava erillisselvitys: Suurhiekan kalatalousselvitys. PKL ry 2008, Jyrki Oikarinen & Olli-Veikko Kurkela Kuva 10 a, b. Suurhiekan merituulipuiston sijainti ja siihen liittyvä sähkönsiirron reittivaihtoehto 1 C. (Lähde: wpd Finland Oy, Suurhiekan merituulipuisto ja sähkönsiirron reittivaihtoehdot, Ympäristövaikutusten arviointiselostus, 2009) 22

24 PVO-Innopower Oy suunnittelee Kemin Ajoksen merituulivoimapuiston laajennusta. Hankkeesta on vireillä YVA-menettely. Kyseessä on Kemin Ajoksessa sijaitsevan 30 megawatin (MW) merituulivoimapuiston laajentaminen enintään 230 MW tehoiseksi uusien tuulivoimalaitosyksiköiden avulla. Uudet tuulivoimalaitokset on suunniteltu sijoitettavaksi Kemin kaupungin ja Simon kunnan merialueelle Ajoksen lännen ja etelän puoleisille matalille merialueille. Alueelle on suunniteltu sijoitettavaksi enintään 64 uutta tuulivoimalaitosta. Kukin tuulivoimayksikkö koostuu noin metriä korkeasta tornista, konehuoneesta sekä kolmilapaisesta roottorista, jonka halkaisija vaihtelee laitoksen tehosta riippuen metriin. Jokaiselle voimalaitosyksikölle on lisäksi rakennettava perustukset meren pohjaan. Hankkeeseen kuuluu sähkön siirto merikaapelilla tai 110 kv ilmajohdolla. Yksi YVA-ohjelmassa esitetyistä sähkönsiirtoreiteistä rantautuisi Karsikkoniemessä ja yhdistyisi ydinvoimalaitoksen sähköasemaan. (Lähde: Kuva 11. Kemin merituulivoimapuiston laajennuksen YVA-ohjelman mukaisessa sähkönsiirron vaihtoehto 4:ssä Karsikkoniemen ydinvoimalan sähköasemalle rakennetaan merikaapeli tuulivoimala-alueelta E. (PVO-Innopower Oy, Ajoksen merituulivoimapuiston laajennus, ympäristövaikutusten arviointiohjelma) Fortum Power and Heat Oy suunnittelee merituulipuistojen rakentamista Maakrunnin ja Pitkämatalan alueille Iin, Simon ja Kemin merialueelle. Yksi merikaapelin alustavasti suunnitellusta neljästä rantautumispaikkavaihtoehdosta on Karsikkoniemi. Hankkeen YVA-menettely on käynnistynyt syksyllä Perämeren alueella on käynnissä myös lukuisia pienempiä tuulivoimahankkeita, mutta niillä ei ainakaan tämänhetkisten suunnitelmien mukaan ole suoraa yhteyttä ydinvoimahankkeeseen. 23

25 Lapin ympäristökeskus ja Simon Vesihuolto Oy rakentavat Simon ja Kemin välille siirtoviemäriä. Osuuden Maksniemi-Karsikkoniemi-Rytikari rakentaminen on aloitettu tammikuussa 2010 ja valmistunee kesään 2010 mennessä. Osuuden linjalle on mahdollista liittää sen varrella ja vaikutusalueella sijaitsevat kiinteistöt. Siirtoviemäri tulee kulkemaan suunnitellun voimalaitoksen vierestä. Linjalle asennetaan myös yhdysvesijohto mahdollisia poikkeus- ym. tarpeita varten. Muut käytössä olleet, aluetta koskevat selvitykset ja suunnitelmat on listattu tämän selostuksen luvussa 9 Lähteet Rakennusjärjestys Simossa on voimassa Simon kunnanvaltuuston hyväksymä ( 8) rakennusjärjestys. 3.3 Luonnonympäristö Luonnonympäristön kuvauksessa on hyödynnetty soveltuvin osin Fennovoiman ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteydessä ja vuoden 2009 aikana laadittuja selvityksiä, sekä Karsikkoniemen yleiskaavan yhteydessä laadittua luontoselvitystä (Seitap Oy, 2004) Kallioperä ja maaperä Simon alueen kallioperä kuuluu Pudasjärven yli 2,5 miljardia vuotta vanhaan, arkeeiseen graniittigneissikompleksiin. Kalliokkoa löytyy useilta alueilta, laajaalaisimpia esimerkiksi Laitakarista ja Mustakalliosta, Karsikkoniemen länsireunasta. Valtaosa alueen kivilajeista on koostumukseltaan ja ulkoasultaan vaihtelevia syväkivilajeja. Alueen pääkivilajit ovat yleisnimeltään arkeeinen graniittigneissi ja metadiabaasi. Rakennusgeologisesti kivilajit ovat rapautumattomia ja pääosin keskirakeisia. Kallion pintarakoilu on keskimäärin runsasrakoista. Kallioperä on hyvin paljastunutta Karsikkoniemen ja Laitakarin länsiosissa. Muualla paljastuneisuus on heikkoa tai olematonta, ja kallioperä on paksuhkojen maakerrosten peitossa. Simon alue sijaitsee Suomen oloihin nähden seismisesti aktiivisella alueella. Simon lähialueella, Suomen rajojen ulkopuolella, on tapahtunut useita maanjäristyksiä, joiden voimakkuus on ollut yli 4 Richterin asteikolla. Suurimman todetun maanjäristyksen (Perämeren maanjäristys vuonna 1882) voimakkuudeksi on arvioitu 4,9. Sen keskus on ollut aivan Simon alueen länsipuolella. (Härmä ym. 2007) Geologisen tutkimuskeskuksen lausunnon mukaan alueen maankamarasta ei ole tiedossa seikkoja, jotka haittaisivat ydinvoimalaitoksen sijoittamista alueelle (lausunto Simon kunnan ja Kemin kaupungin ydinvoimayleiskaavan ja Simon kunnan ydinvoima-asemakaavan valmisteluaineistosta, ). Suunnittelualueella on laadittu maaperäselvitykset Fennovoima Oy:n toimeksiannosta keväällä 2008 (Geobotnia Oy, ). Selvitysten perusteella alueen pinnanmuodot vaihtelevat välillä ± ja ovat pääosin tasaisia. Maanpinta nousee meren rantaviivasta 1/50 1/100 24

26 kaltevuuskulmassa. Peruskallion päällä olevan maa-aineskerroksen paksuus vaihtelee välillä 1-4m. Pintakerroksen alla oleva maa-aines on pääosin moreenia. Alueen rakennettavuus ja perustamisolosuhteet ovat selvitysten perusteella hyvät Pinta- ja pohjavedet Mereen rajautuvan rantaviivan pituus suunnittelualueella on yhteensä noin 24 kilometriä. Niemeä ympäröivät karikkoiset matalikot, joiden syvyys jää suurimmaksi osaksi alle viiden metrin. Merivesi on Perämerelle tyypillistä niukkaravinteista murtovettä, mikä johtuu runsaasta jokivesien tulovirtaamasta. Perämeren aluetta luonnehtii myös nopea maankohoaminen ja sen myötä jatkuvasti muuttuva rantavyöhyke matalilla alueilla. Suurin osa vedenpinnan muutoksista on sääolosuhteista johtuvaa vaihtelua. Virtaukset ovat pääosin tuulten aiheuttamia ja niiden suunta ja voimakkuus vaihtelevat suuresti. Päävirtaus on pohjoisen suuntaan. Vuodelle 2008 mallinnettu vedenkorkeuden maksimiarvo on +238 mm keskivedenpinnasta laskettuna. Vuodelle 2075 laskettu maksimivedenkorkeus on mallinnuksen mukaan välillä mm. Karsikkoniemen lähelle laskee kaksi suurta jokea. Itäpuolelle noin 15 kilometrin päähän laskee Simojoki ja länsipuolelle reilun 15 kilometrin etäisyydelle Kemijoki. Joet tuovat alueelle makeaa, humus- ja ravinnepitoisempaa vettä. Alueella on runsaasti soita ja soistumia sekä joitakin pieniä pintavesiuomia. Suunnitellulla ydinvoimalaitoksen sijaintialueella ei ole vedenhankinnan kannalta tärkeitä tai siihen soveltuvia pohjavesialueita. Lähimmät vedenhankinnan kannalta tärkeät pohjavesialueet ovat Maksniemi ja Ajos. Maksniemen pohjavesialue sijaitsee osin suunnittelualueella Karsikkoniemen juuressa, noin 2 kilometrin päässä voimalaitoksen sijoituspaikasta. Alueen muodostaa lähes pohjois-eteläsuuntainen harjujakso, jota peittää 1,5 2 metriä paksu isokivinen moreenipatja. Moreenin alla on paksut hiekka- ja sorakerrokset. Pohjavesipinta on paikoin näkyvissä. Alueella muodostuu pohjavettä hyvin (noin 400 m 3 /d) ja moreenin alainen harjun osa on hyvin vettä läpäisevää. Reuna-alueilla on heikommin vettä läpäiseviä silttejä ja moreenia. Pohjaveden päävirtaussuunta on mereen päin. Pohjaveden laatu on hyvä. Ajoksen pohjavesialue sijaitsee suunnittelualueen ulkopuolella ja kuuluu Kemin kuntaan. (Ympäristöhallinnon ympäristötiedon hallintajärjestelmä 2008) 25

27 Kuva 12. Pohjavesialueet (Hertta-tietojärjestelmä) Meriveden laatu ja vedenalainen luonto Veden laatu Pintavesien ekologisen tilan mukaisessa tyypittelyssä Karsikkoniemen edustan merialue kuuluu Perämeren sisempiin rannikkovesiin. Vesimuodostuman Maksniemi sisä (Karsikkoniemen länsipuoli) fysikaalis-kemiallisten tekijöiden mukainen luokka on tyydyttävä ympäristöhallinnon laatimassa, vuosien vedenlaatuaineistoon perustuvassa vesimuodostuman tilan luokittelussa. Ulomman rannikkoalueen (Kemi Simo ulko) tila sen sijaan on hyvä. Karsikkoniemen edustan veden laadussa näkyvät jokivesien ja lähialueen jätevesien purkupaikkojen vaikutus erityisesti Karsikon ja Ajoksen välisellä Veitsiluodonlahdella. Merialueen veden laatu on kuitenkin parantunut jätevesien käsittelyn tehostumisen myötä. Happitilanne on parantunut eikä hapettomuutta ole enää vuosiin todettu. Myös fosforipitoisuudet ovat pienentyneet. Avovesikautena 2009 tehtyjen veden laatuselvitysten perusteella perustuotanto oli Karsikkoniemen edustalla sekä kesä- että elokuussa pääosin fosforirajoitteista. Pohjan happitilanne oli pääosin erinomainen tai hyvä. Fosforipitoisuuksien perusteella alue luokiteltiin karuksi ja a- klorofyllipitoisuuksien perusteella karuksi tai lievästi reheväksi. Karsikkoniemen länsipuolista Veitsiluodon lahtea voidaan aiempien tarkkailujen tulosten 26

28 perusteella pitää lievästi rehevänä alueena. Tätä arviota tukevat myös vuonna 2009 tehtyjen kasviplanktonselvitysten tulokset Pohjaeläimistö Karsikon edustalla pohjaeläimistön valtalajeja ovat etenkin harvasukasmadot ja surviaissääskien toukat. Veitsiluodon lahden lajistossa näkyy alueen rehevyyden vaikutus ja lajistossa vallitsevat muun muassa hyvin rehevyyttä sietävä surviaissääskentoukkiin kuuluva laji. Kyseisen lajin yksilömäärät ovat kuitenkin olleet laskussa alueen veden laadun parantumisen myötä. Vedenlaadun suhteen kohtalaisen vaateliasta valkokatkaa tavataan lähinnä Karsikon edustan syviltä pohjilta. Vuoden 2009 selvityksessä sitä tavattiin ainoastaan Karsikkoniemen kaakkoispuolen näytepaikoilta. Tehdyn selvityksen perusteella Karsikon edustan pohjaeläinyhteisön ekologinen tila vaihtelee hyvästä huonoon näytteenottopaikasta riippuen Vedenalainen kasvillisuus Karsikkoniemen edustan vesialueiden vedenalaisen luonnon kartoitukset tehtiin sekä (Alleco Oy 2009). Kasvillisuuskartoituksissa havaittiin yhteensä 26 makroskooppista kasvilajia. Lajistoon kuului 13 putkilokasvilajia, viisi näkinpartaislevää, viisi muuta levälajia sekä kolme vesisammallajia. Lisäksi varsinkin levien päällä tavattiin runsas päällyslevien muodostama kasvusto. Havaituista lajiryhmistä levät ja sammalet edustavat kovien pohjien lajistoa, kun taas näkinpartaiset ja putkilokasvit kasvavat pehmeillä pohjilla. Lajisto koostuu pääasiassa makean veden ja murtoveden lajeista. Alueen vesikasvilajisto on Perämerelle tyypillistä ja levien kasvun alaraja sijaitsee noin kahdeksan metrin sekä putkilokasvien ja näkinpartaislevien noin kahden metrin syvyydessä. Monimuotoisimmillaan lajisto on yleisesti matalassa vedessä, ja erityisesti Karsikkoniemen luoteis- ja Ajoksen länsipuolen suojaisilla matalikoilla. Karsikkoniemellä havaituista lajeista vellamonsammal ja ahdinsammal ovat luokiteltu valtakunnallisesti silmälläpidettäviksi ja alueellisesti uhanalaisiksi. Alueella tavataan myös hentosätkintä, joka on niin ikään luokiteltu alueellisesti uhanalaiseksi Kalasto Ammattikalastajien mukaan Karsikkoniemen ympäristön matalat karialueet ovat merkittäviä karisiian, muikun ja silakan kutualueita. Näitä ovat muun muassa Karsikkoniemen kaakkoisranta, Selkä- ja Nikumatalan alueet sekä Keminkraaselin lounaispuoliset matalikot. Kesän 2009 lisääntymisaluekartoitukset vahvistavat tätä käsitystä. Alueelta saatiin muikunpoikasia saaliiksi runsaasti ja siianpoikasia paikoin paljon. Silakanpoikasia saatiin saaliiksi koko alueelta, mutta poikasmäärät olivat suhteellisen pieniä. Selvitysten perusteella alue ei ole merkittävä hauen, ahvenen eikä mateen lisääntymisalue. 27

29 3.3.4 Linnusto ja muu eläimistö Karsikkoniemen alueella ei sijaitse kansallisesti (FINIBA) tai kansainvälisesti (IBA) arvokkaiksi katsottuja lintualueita. Karsikkoniemen pesimälinnusto on lajimäärältään ja parimääriltään tavanomainen, mutta tiettyjen linnustoltaan arvokkaiden kohteiden pesimälinnusto nostaa alueen linnustollista arvoa huomattavasti. Alueella on kaksi linnustollisesti arvokkaampaa kohdetta, joista Karsikkojärvellä (Ahvenlahden suo) ja Keppimatalan lintuluodolla pesii useita EU:n lintudirektiivin liitteen I lintulajeja. Lisäksi Karsikon edustan muut saaret ja luodot ovat linnustollisesti merkittäviä. Alueen metsien lajisto on tyypillistä havumetsien peruslajistoa, jossa näkyy kuitenkin selvästi jo pohjoisen lajiston vaikutusta. Pohjoisista lajeista alueella pesivät mm. valkoviklo, urpiainen, järripeippo ja tilhi. Todennäköisesti alueella pesii ajoittain myös pohjantikka, jonka vanhoja pesäkoloja löytyi alueelta. Suojelullisesti merkittävimpiä ovat EU:n lintudirektiivin liitteessä I mainitut 11 lintulajia. Kalasääski pesii alueella ja pesäpaikka on tiedossa. (Suomen luontotieto Oy, 18/2009) Karsikkoniemen maaeläimistö koostuu tyypillisistä Perämeren rannikkoseutujen metsälajeista kuten hirvi, metsäjänis ja orava. Piennisäkkäistä alueen tyypillisiä lajeja ovat muun muassa kärppä, lumikko ja metsämyyrä. Alueella tavataan myös metsäkauriita. Simon riistanhoitoyhdistyksen tietojen mukaan lähialueet ovat tavanomaisia riista-alueita, eikä niillä sijaitse merkittäviä riistaeläinten lisääntymis- tai laidunalueita. Alueella ei ole suurpetojen tai saukon pesiä. Karhuhavainnot keskittyvät Kemin-Simon alueella enemmän sisämaahan Kivalon suuntaan. Ilveksiä esiintyy riistanhoitopiirin alueella jonkin verran ja myös Karsikosta on tehty jälkihavaintoja ilveksestä. Sen sijaan susihavaintoja alueella ei ole tehty ja lähimmät havainnot lajista sijoittuvat Kivalojoen ympäristöön. Alueen selkärangattomista eläimistä ei ole tehty yhtenäisiä kartoituksia. Alueelta ei ole havaintoja liito-oravista, viitasammakoista tai lepakoista. Viitasammakolle soveltuvia elinalueita voi kuitenkin sijaita seudun ranta-alueilla. (Lähde: wpd Finland Oy, 2009.) Kasvillisuus Simon rannikon ja saariston kasvillisuus on sekä lajistoltaan että kasvillisuustyypistöltään monipuolista. Monimuotoisuutta luovia tekijöitä ovat muun muassa nopea maankohoaminen, rantakasvillisuuden vyöhykkeisyys, Perämeren murtovesiominaisuus sekä kulttuurin luomat biotoopit. Karsikkoniemen rannat ovat Perämeren maankohoamisrannikolle tyypillistä sukkessiorantaa. Kasvillisuus muuttuu rannalta sisämaahan päin siirryttäessä merenrantaniitystä pajukon kautta harmaalepän ja koivun hallitsemiksi lehtimetsiksi ja lopulta havupuukankaiksi (Seitap 2004). Karsikkoniemen alueen rantaniityt ovat pääosin kapeita ja kivikkoisia. Laajimmat merenrantaniityt on rajattu luonnonsuojelulain nojalla suojeltaviksi luontotyypeiksi. Hiekkarantaa on muun muassa Röynin alueella. Karsikkoniemellä on myös kallioisia rantoja. 28

30 Rantaniityt vaihettuvat mantereen puolella pajupensaikoiksi ja merenrantalehdoiksi. Laajoja, koivuvaltaisen lehtimetsän alueita on esimerkiksi Karsikkoniemen eteläosissa ja Laitakarin saarella. Koivun lisäksi metsissä kasvaa muun muassa harmaaleppää, pihlajaa ja haapaa. Karsikkoniemen rannat nousevat melko nopeasti kangasmaaksi varsinaisen rantavyöhykkeen ollessa pääosin melko kapea. Alueen metsät ovat metsätalouskäytössä eikä niissä ole havupuustoa pystyssä tai maapuuna. Metsäkuvioiden ikä on vaihteleva. Alueella on runsaasti iäkkäitä kuusikoita, mutta myös runsaasti hakkuualoja ja taimikoita. Karsikkoniemen metsistä suurin osa on tuoreita kankaita, pääpuulaji on kuusi. Paikoin kuusen seassa kasvaa mäntyä ja hieskoivua. Kosteammilla paikoilla on korpea. Niemen keskiosissa sekä kalliokkoisilla ja hiekkaisen maaperän alueilla on karumpia, kuivempia mäntymetsiä. Kitiniementien varrella on laaja Röyttänhiekan hiekkakenttä. Paikoin alueella on avointa hiekkapintaa. Alue on hyvin kulutusherkkää. Karsikkoniemen kärjessä on useita pienialaisia, metsän ympäröimiä kosteikkolaikkuja. Suurin osa niistä on suursaraisia, osa luhtaisia nevoja. Alueella on myös pieniä lettoja. Niemen kärjen alueella kosteikoita ei ole juurikaan ojitettu. Merkittävin suo on Karsikkojärveä ympäröivä avoin neva. Järven eteläpuoleinen suo on pullosaran hallitsemaa suursaranevaa. Karsikkojärven rannat ovat tiheää järviruovikkoa. Karsikkojärven pohjoispuolella on lettoa. Prusinperässä on kallioista merenrantaa. Kalliorantaa seuraa kiiltopajuvyöhyke. Pajukkoa seuraava kivinen mäntykangas on tältä kohdalta hakattu. Ahvenlahden ympäröivä suoalue on rimpilettoa. Ahvenlahden pohjoispuolella kasvillisuus muuttuu lähinnä kuivemmaksi kankaaksi. Pirttirakassa maasto on hyvin kivikkoista ja vaikeakulkuista kangasta, jossa on rämeisiä juotteja eli pitkänomaisia suomuodostumia. Lahdenojan molemmat puolet ovat reheväkasvuista lehtoa, jossa on myös lähteisiä lehtokorpijuotteja. Puron reunat ovat metsäalvejuuren peittämiä. Valtatie neljän pohjoispuoleinen alue on mäntytaimikkoa. Karsikontien varret ovat lähinnä taimikoita ja koivua kasvavia pensaikkoja, paikoin myös tuoretta kuusikangasta. Lahdenojan molemmilla puolilla on rehevää koivikkoa. Röyttänlammen kohdalla tien länsipuolella on pienialainen suo Uhanalaiset ja huomioitavat kasvilajit Uhanalaisten lajien esiintymien säilyminen on pyrittävä varmistamaan maankäytön suunnittelussa. Luonnonsuojelulaissa (1096/1996, 46 ) on määritelty uhanalaisiksi lajit, joiden luontainen säilyminen Suomessa on vaarantunut. Valtakunnallisesti uhanalaiset lajit on lueteltu luonnonsuojeluasetuksessa. Lisäksi on laadittu listaukset valtakunnallisesti silmälläpidettävistä ja alueellisesti uhanalaisista lajeista. Alueellisen uhanalaisuustarkastelun aluejaon osalta Karsikko sijoittuu kahden vyöhykkeen 29

31 raja-alueelle (osa-alueet 3a keskiboreaalinen, Pohjanmaa ja 3c keskiboreaalinen, Lapin kolmio; Rassi ym. 2000). Uhanalaisista lajeista osa on luokiteltu luonnonsuojelulain 47 :n nojalla erityisesti suojeltaviksi lajeiksi. Näiden lajien säilymiselle tärkeää esiintymispaikkaa ei saa hävittää eikä heikentää. Lajin rauhoitus (luonnonsuojelulaki 42 ) puolestaan kieltää kasvin tai sen osien poimimisen tai hävittämisen. Lajirauhoituksesta voi hakea poikkeusta. Suomen kansainvälisiä vastuulajeja ovat lajit, joiden säilymisessä Suomella voidaan katsoa olevan merkittävä kansainvälinen vastuu. Vastuulajeille ei ole lainsäädäntöön perustuvia suojeluvelvoitteita, lajit on huomioitava maankäytön suunnittelussa osana luonnon monimuotoisuutta. Luontodirektiivin liitteen IV b lajit ovat EU:n tärkeinä pitämiä lajeja, jotka edellyttävät tiukkaa suojelua. Näiden lajien tahallinen hävittäminen luonnosta on kielletty. Hävittämiskielto koskee kasvien tahallista poimimista, keräämistä, leikkaamista, irtikiskomista tai hävittämistä luonnosta niiden luontaisella levinneisyysalueella. Alueellinen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi myöntää poikkeuksen vain tiukasti määritellyillä perusteilla. Simon Karsikkoniemen inventoinneissa havaitut uhanalaiset ja muutoin huomionarvoiset lajit ja niiden suojelustatus sekä esiintymätiedot on esitetty seuraavassa taulukossa (taulukko 1). Taulukossa on käytetty lajien suojelustatuksesta seuraavia lyhenteitä: uhanal. = uhanalainen (CR = äärimmäisen uhanalainen, EN = erittäin uhanalainen, NT = silmälläpidettävä, RE = alueellisesti hävinnyt, RT = alueellisesti uhanalainen) rauh. = rauhoitettu erit. = erityisesti suojeltava laji dir. = luontodirektiivin liitteen IV b laji vast. = Suomen kansainvälinen erityisvastuulaji. 30

32 Taulukko 1. Suunnittelualueella havaitut uhanalaiset ja muutoin huomioitavat putkilokasvilajit ja niiden esiintymätiedot. laji uhanal. rauh. erit. dir. vast. Alisma wahlenbergii upossarpio VU X X X X Alnus glutinosa tervaleppä RT (3c) eiintymien lkm elinvoimaisuus 1 esiintymä (havaittu 2004), ei tarkistettu esiintymä, esiintymätieto epätarkka (havaittu 1991), ei löydetty 2009 Artemisia campestris ssp. bottnica perämerenmaruna Calypso bulbosa neidonkenkä Carex heleonastes lettosara CR X X X X VU X X X VU X X 1 esiintymä, esiintymätieto epätarkka (havaittu 1992), ei löydetty esiintymää (havaittu 2008), ei 2009 tarkistetuilla alueilla 1 esiintymä, elinvoima kohtalainen Carex livida vaaleasara X 3 esiintymää, esiintymät eri kokoisia, elinvoima hyvä-erinomainen Crassula aquatica paunikko NT X 2 esiintymää, esiintymätiedot epätarkkoja (havaittu 1991, 2002), ei löydetty 2009 Dactylorhiza incarnata ssp. cruenta veripunakämmekkä VU X n. 40 esiintymää yksittäisiä - n. 20 yksilöä, elinvoimaisuus hyvä-erinomainen Dactylorhiza incarnata ssp. incarnata suopunakämmekkä NT, RT (3a) n. 10 esiintymää, 1-15 kpl/esiintymä, elinvoima pääosin hyvä Eriphorum latifolium lettovilla RT (3a) 3 esiintymää, runsaita, elinvoima hyvä Hammarbya paludosa suovalkku RT (3a) X 1 esiintymä (havaittu 2006), ei löydetty 2009 Hippophae rhamnoides tyrni RT (3c) n. 40 esiintymää esiintymät runsaita elinvoimaisuus pääosin erinomainen Iris pseudacorus kurjenmiekka RT (3c) X 1 esiintymä, esiintymä kookas, elinvoimaisuus erinomainen Lathyrus japonicus ssp. maritimus merinätkelmä RT (3c) 5 esiintymää, v löydettiin 2 esiintymää, loput esiintymätiedot epätarkkoja (havainnot 1991, 2000), löydettyjen elinvoimaisuus hyvä ja erinomainen Ophioglossum vulgatum käärmeenkieli RT (3c) n. 15 esiintymää, v löydettiin 12 esiintymää, esiintymien koko vaihtelee, elinvoimaisuus hyvä-erinomainen Pinguicula vulgaris siniyökönlehti RT (3a) 4 esiintymää, muutamia-kymmeniä yksilöitä, elinvoimaisuus erinomainen Primula nutans var. jokelae ruijanesikko EN X X X useita kymmeniä esiintymiä, esiintymät erikokoisia, muutamia yksilöitä - satoja, elinvoimaisuus pääosin hyväerinomainen 31

33 Suojeluaste Karsikon alueella esiintyy runsaasti huomioitavaa kasvilajistoa, ja huomioitavat kasviesiintymät keskittyvät rantavyöhykkeelle. Huomioitavien lajien esiintymät on esitetty kuvassa 13 jaoteltuina suojeluasteen mukaan kolmeen luokkaan. Tiukimman suojelullisen aseman Karsikon alueen uhanalaisista kasvilajeista omaavat ruijanesikko (EN), perämerenmaruna (CR), upossarpio (VU) ja neidonkenkä (VU), jotka kuuluvat luontodirektiivin liitteen IV b lajeihin. Upossarpio ja perämerenmaruna ovat lisäksi luonnonsuojelulain 47 :n nojalla erityisesti suojeltavia lajeja. Kaikki em. lajit ovat lisäksi rauhoitettuja ja kuuluvat Suomen kansainvälisiin vastuulajeihin. Perämerenmarunaa ei vuoden 2009 kartoituksissa löydetty (uhanalaisrekisterin havaintotiedot ovat epätarkkoja). Esiintymät ovat saattaneet hävitä VT4:n varrella tehtyjen tienrakennustöiden takia. Rauhoitettujen lajien luokkaan on kuvassa 13 sisällytetty ne rauhoitetut uhanalaiset lajit, jotka eivät ole erityisesti suojeltavia tai kuulu luontodirektiivin liitteen IV b lajeihin (lettosara VU, veripunakämmekkä VU, suovalkku RT-3a, kurjenmiekka RT-3c). Huomioitaviin lajeihin on kuvassa 13 luettu kuuluvaksi silmälläpidettävät ja alueellisesti uhanalaiset kasvilajit. Kaikista Karsikon uhanalaisista ja huomioitavista kasvilajeista runsaimpana esiintyy ruijanesikko. Ruijanesikkoa kasvaa Karsikon rannoilla lähes aina, kun kasvupaikka on lajille soveltuva matalakasvuinen merenrantaniitty tai kasvipeitteinen kivikkoranta. Ruijanesikon kanssa samoilla kasvupaikoilla kasvaa usein myös käärmeenkieltä ja kämmeköitä. Suurin osa rantojen kämmekkäesiintymistä on veripunakämmekkää tai veripunakämmekän ja suopunakämmekän risteymiä. 32

34 Kuva 13. Uhanalaisten ja huomioitavien kasvilajien esiintymät. Osayleiskaavan rajaus on merkitty paksulla, ja asemakaavan rajaus ohuella katkoviivalla Luonnonsuojelualueet ja muut arvokkaat kohteet Osayleiskaavan suunnittelualueelta on rajattu Lapin ympäristökeskuksen toimesta luonnonsuojelulain nojalla suojeltavia luontotyyppejä. Kahden hehtaarin kokoinen Kitiniemen hiekkaranta- ja dyynialue sijaitsee Karsikkoniemen itärannalla noin kilometrin verran kalasataman pohjoispuolella. 33

35 Karsikkoniemen itärannalla sijaitsevat myös Karsikkoniemen pohjoinen ja eteläinen merenrantaniitty. Teponlahden merenrantaniitty sijaitsee Karsikkoniemen länsirannalla, Ruumiskarinnokan pohjoispuolella. Suunnittelualueen keskiosassa, Riekkojänkien pohjoispuolella sijaitsee yksityisen maanomistajan ja Lapin ympäristökeskuksen välisellä, luonnonsuojelulain 25 :n mukaisella sopimuksella määräaikaisesti rauhoitettu metsäalue. Suunnittelualueella sijaitsee useita EU:n luontodirektiivin liitteessä IV b tarkoitetun kasvilajin esiintymisalueita. Direktiivin mukaiset lajit edellyttävät tiukkaa suojelua, ts. niiden poimiminen ja hävittäminen sekä kaupallinen käyttö ja hallussapito on kielletty (LSL 49 2 mom). Kiellosta voi hakea poikkeusta alueelliselta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Suunnittelualueella sijaitsee useita luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä alueita, jolla sijaitsee luonnonsuojelulain 29 mukainen luontotyyppi. Ranta-alueilla sijaitsee vesilain (1961/264) 15 a mukaisia vesiluonnon suojelutyyppejä, fladoja ja kluuveja. Kohteet ovat lakisääteisesti rauhoitettuja ja niiden muuttaminen on luvanvaraista. Suunnittelualueella sijaitsee huomioitavia metsälain (1093/1996) 10 mukaisia metsäluonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä elinympäristöjä. Näihin kuuluvat muun muassa pienialaiset, luonnontilaiset tai luonnontilaisen kaltaiset hietikot, kalliot, kivikot ja louhikot, pienten lampien ja purojen ympäristöt ja rantaluhdat. Suunnittelualueella sijaitsee luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä alueen osia. Karsikkoniemen alueella ei sijaitse Natura 2000 alueverkoston kohteita. Läheisimmät Natura-verkoston kohteet kuuluvat Perämeren saarten Naturaalueeseen (FI ; yht ha); läheisin yksittäinen rajaus sijaitsee Kemissä Ajoksen niemessä, noin 3,5 km etäisyydellä selvitysalueesta. 34

36 Kuva 14. Suunnittelualueella tai sen läheisyydessä sijaitsevat luonnonsuojelualueet, luonnonsuojelulain luontotyypit, metsälain ja vesilain mukaiset kohteet sekä perinnemaisemat. Fennovoima Oy:n kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksessä havaitut kohteet. Numerointi viittaa em. selvitykseen. Osayleiskaavan rajaus on merkitty punaisella katkoviivalla. 35

37 3.3.8 Uhanalaiset luontotyypit Uhanalaisluokituksen mukaisilla luontotyypeillä ei ole lainsäädäntöön perustuvaa asemaa tai suojeluvelvoitetta. Edustavat kohteet tulee kuitenkin huomioida luonnon monimuotoisuuden kannalta. Uhanalaisten luontotyyppien luokittelussa käytetty kansainvälinen IUCN-luokitus on seuraava: CR äärimmäisen uhanalainen (Critically Endangered) EN erittäin uhanalainen (Endangered) VU vaarantunut (Vulnerable) NT silmälläpidettävä (Near Threatened, ei uhanalainen) Karsikkoniemen alueella esiintyy runsaasti uhanalaisiksi ja silmälläpidettäviksi luokiteltuja luontotyyppejä. Niemen rannat ovat pääasiassa kasvipeitteisiä kivikko- ja lohkarerantoja (NT). Merenrantaniityt ovat pääosin kapeina muodostumina. Merenrantaniityt on luokiteltu äärimmäisen uhanalaisiksi (CR). Suurin osa rantaniityistä on matalakasvuisia vihvilä-, heinä- ja saramerenrantaniittyjä (CR) ja ne edustavat luontotyyppiä erinomaisesti. Korkeakasvuiset merenrantaniityt ovat erittäin uhanalaisia (EN). Ne ovat alueella pienialaisia ja vähälukuisia. Rantaniittyjen lomassa ja niemen länsipuolella esiintyy kasvipeitteisiä kivikko- ja lohkarerantoja (NT), joiden edustavuus on erinomainen. Ruijanesikon kasvupaikat sijoittuvat sekä matalakasvuisille merenrantaniityille että kivikko- ja lohkarerannoille. Merenrannan metsistä Karsikon alueella esiintyy lähinnä kosteita harmaaleppälehtoja (NT), rannikon tuoreen kankaan kuusikoita (EN) ja rannikon kuivan kankaan männiköitä (CR). Kokonaisuudessaan rantalehdot ovat Karsikossa kapeina vyöhykkeinä ja niitä on suhteellisen vähän. Karsikkoniemi on osittain luettavissa äärimmäisen uhanalaiseen (CR) maankohoamisrannikon metsien kehityssarjojen luontotyyppiin. Luontotyypin edustavuus rantavyöhykkeessä sukkession alkuvaiheissa on hyvä, mutta Karsikkoniemen rannat nousevat melko nopeasti kangasmaaksi varsinaisen rantavyöhykkeen ollessa pääosin kapea. Metsätaloustoimien johdosta edustavuus sukkession loppuvaiheissa on heikko. Suurin osa niemen metsistä on talouskäytössä olevia rannikon tuoreen kankaan kuusikoita (EN). Koska kuusikot ovat suurimmaksi osaksi hakattuja, ne eivät ole edustavia. Myös rannikon kuivan kankaan männiköt (CR) ovat suurimmaksi osin hakattuja. Niemen länsiosan metsät ovat kallioisia ja kivisiä, niiltä puuttuvat pensaikko- ja leppävyöhykkeet. Rannikon murtovesivaikutteisista vesistä Karsikon eteläosassa sijaitsee yksi edustava flada (VU), jonka rannat ovat matalakasvuisia (CR) ja korkeakasvuisia (EN) merenrantaniittyjä. Lisäksi Karsikossa ja Laitakarin saaren alueella esiintyy pieniä, edustavuudeltaan hyviä kluuveja (EN). Karsikkoniemen alueella olevat Itämeren hiekkarannat (EN) ja harmaat dyynit ovat pääosin pienialaisia ja vähälukuisia. Röynin hiekkarannat ovat luonnontilaisia ja edustavat luontotyyppiä hyvin. Harmaita dyynejä (VU) esiintyy hiekkarannan yhteydessä. 36

38 Karsikkoniemen suot ovat pääosin pienialaisia, mutta suurelta osin luonnontilaisia. Suurin osa Karsikon soista on saranevoja (VU). Niiden edustavuus on erinomainen. Vaarantuneiksi (VU) luokiteltuja ruoho- ja heinäkorpia sekä lettorämeitä esiintyy pienialaisesti niemen alueella. Välipintalettoja (EN) esiintyy Karsikkojärven ympäristössä ja Ahvenlahden alueella. Silmälläpidettäviä (NT) isovarpurämeitä ja tupasvillarämeitä esiintyy pienialaisesti. Voimajohtokäytävän alueella esiintyvät suot ovat pääosin saranevoja (VU) ja isovarpurämeitä (NT). Lisäksi alueella esiintyy pienialaisia ruoho- ja heinäkorpia (VU). Metsät ovat eri-ikäisiä, pääosin talouskäytössä olevia tuoreita ja kuivahkoja kankaita. 37

39 Kuva 15. Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit Karsikkoniemellä. Osayleiskaavan rajaus on merkitty punaisella. 38

40 Fennovoiman selvitysten lisäksi on Suurhiekan merituulipuiston YVA:n luontoselvityksessä voimajohtoreitiltä (merituulipuiston sähkönsiirron reittivaihtoehto 1C) osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta huomioitava kohde Aaltokangas (suo), joka sijoittuu sekä Simon että Kemin suunnittelualueelle. Suolla esiintyy uhanalaisia luontotyyppejä sekä huomioitavia kasvilajeja. Aaltokankaan suolla esiintyy valtakunnallisesti vaarantuneeksi lajiksi luokiteltu lettosara. Lisäksi merikaapelin rantautumisalue on osoitettu linnuston ja muun eläimistön kannalta huomioitavaksi kohteeksi. Rantautumisalueet ovat linnustoltaan huomionarvoisia paikallisesti arvokkaita kohteita sekä potentiaalisia uhanalaisen viitasammakon elinalueita. Viitasammakolle soveltuvia elinalueita voi kuitenkin sijaita myös muilla rantaalueilla kaapelireitin rantautumisalueen ulkopuolella. Kuva 16. Ote Suurhiekan merituulipuiston YVA:n luontoselvityksestä, huomionarvoiset kohteet voimajohtoreitin alueella. Lähde: wpd Finland Oy, Ilmasto ja ilmanlaatu Perämeren alueella on pitkä talvi ja suurimman osan vuotta vallitsee suhteellisen alhainen lämpötila. Perämeren sijainti suuren mantereen länsiosassa ja toisaalta lähellä Atlantin valtamerta saa aikaan sen, että ilmasto vaihtelee meri- ja mannerilmaston välillä riippuen vallitsevista tuulista. Kemi-Tornion lentokentän vuoden keskimääräinen lämpötila oli 1,2 C vuosina Sademäärä oli keskimäärin 513 millimetriä vuodessa. (Ilmatieteen laitos 2002) Erilaisten ilmastovyöhykkeiden läheisyys aiheuttaa sen, että Perämeren alueella tuulet ovat etenkin talvella vaihtelevia. Kesäisin vallitsevat eteläiset ja 39

41 lounaiset tuulet. Talvella myös pohjoiset tuulet ovat yleisiä. Yleensä tuulet ovat kohtalaisia. (Perämeri Life 2007.) Ilmanlaatu Kemi-Keminmaan alueella on suoritettujen mittausten sekä bioindikaattoriseurannan perusteella hyvä. Kemin sellu- ja paperiteollisuuden savukaasupäästöjen ympäristövaikutukset ovat vähentyneet 1990-luvun alusta lähtien. Vuosien ilmanlaadun mittausten mukaan rikkidioksidi on tasolla, jossa se ei enää ole ilmansuojelullinen ongelma. Karsikkoniemi sijaitsee varsin kaukana päästölähteistä, joten ilmanlaatu alueella on hyvä. 3.5 Maisema ja kulttuuriympäristö Maiseman yleiskuvaus Noin 6 kilometriä pitkä Karsikkoniemi sijaitsee Perämeren pohjukan tasaisella, suurelta osin rakennetulla maankohoamisvyöhykkeellä. Rakentamisen volyymi seudulla vaihtelee kookkaista teollisuus-, voimala- ja satamamiljöistä pienipiirteiseen loma-asumiseen. Karsikkoniemi on osa rannikon niemien ja saarien ketjua. Niemi liittyy suoraan avomerivyöhykkeeseen ilman välissä olevaa saaristovyöhykettä. Karsikkoniemen kaakkoispuolella aukeaa Simojokisuun saaristo ja länsipuolelle jää Ajoksen saari. Karsikon edustalla sijaitsee Laitakarin saari sekä pienempiä saaria ja luotoja. Rannikko on kuitenkin Perämerelle tyypilliseen tapaan pääpiirteissään avoin ja ulappa avautuu suoraan niemen eteläpuolelta. Karsikkoniemen rantoja seurailee rakennettu vyöhyke, mutta muuten niemi on pääosin luonteeltaan luonnonaluetta, jota hakkuut ovat muokanneet. Alueella, jolle uusi ydinvoimalaitos sijoittuisi maaston korkeustasot vaihtelevat välillä 0 8 mmpy (metriä merenpinnan yläpuolella). Maasto kohoaa suhteellisen tasaisesti kohti pohjoista, ja valtatie 4:n eteläpuolella korkeimmat maastonkohdat ovat noin korkeustasolla + 20 mmpy. Oman maisemassa erottuvan kokonaisuutensa muodostaa Marostenmäen Kirnuvaaran harjuselänne (korkein kohta 17,5 mmpy) sekä siihen liittyvä Puntarniemi. Muita.erikseen mainittavia maisemassa erottuvia kohteita ovat Karsikkojärvi suunnitellun ydinvoimalaitosalueen pohjoisosassa sekä Röyttänhieta niemen itäosassa. Lisäksi aivan suunnittelualueen pohjoisosassa on maaaineistenottoalue. Rantojen rakennettu vyöhyke koostuu pääasiassa loma-asunnoista, mutta myös pysyvää asutusta on jonkin verran. Niemen kaakkoisosassa on Karsikon vanha kalastajakylä, jonka rakennuskanta on tosin pitkälti uusiutunut, sekä kalasatama. Suunnittelualueen itäosassa on Puntarniemen alueella lomaasutuksella on pitkät perinteet ja alue muodostaa oman, suunnittelualueen muusta loma-asutuksesta erottuvan miljöökokonaisuutensa. Suunnittelualueen koillisosassa Saaren alue on luonteeltaan maatalousmiljöötä. Suunnittelualueen länsiosassa on Maksniemen ja Tepon perinteistä rakennuskantaa edustava rakennettu kokonaisuus. Näkymät alueella ovat ranta-alueilta aukeavia merinäkymiä lukuun ottamatta pääosin sulkeutuneita, sillä kasvillisuus ja rakenteet katkaisevat näkymiä 40

42 tehokkaasti. Pidempiä näkymiä alueen sisällä aukeaa lähinnä avohakkuualueiden, tielinjausten, johtoaukeiden, muutamien pienialaisten peltojen ja niittyjen sekä harvapuustoisten tai puuttomien soiden kautta. Avoimia näkymiä kohti suunnittelualuetta avautuu meren suunnasta sekä ympäröiviltä ranta-alueilta, sillä näkymiä katkaisevia saaria ei juuri ole. Kuva 17. Maaston korkeustasot. Lähde: Maastotietokanta. 41

43 Kuva 18. Toimintojen ja eri tyyppisten miljöiden / kohteiden sijoittuminen Karsikkoniemen alueella ja lähiympäristössä, pelkistys. Pysyvä asutus on osoitettu tummanpunaisella ja loma-asutus oranssilla. Voimajohdot on esitetty vihreällä katkoviivalla. Suot on esitetty vaakaviivoituksella. Lähde: Maastotietokanta. 42

44 Kuva 19. Suunnittelualueen erilaisia miljöötyyppejä. 43

45 3.5.2 Maiseman ja kulttuuriympäristön arvokohteet Tiedot suunnittelualueen arvokohteista perustuvat pääosin olemassa oleviin selvityksiin. Seudun rakennuskantaa on inventoitu Lapin ympäristökeskuksen Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi hankkeen yhteydessä. Inventointi ei kuitenkaan ole kattava joten tietoja rakennuskannasta on jonkin verran täydennetty tämän kaavatyön yhteydessä tehdyillä maastokäynneillä. Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lisäksi on oltu yhteydessä mm. Museovirastoon valtakunnallisesti arvokkaiden kohteiden tilanteen selvittämiseksi. Suunnittelualueen muinaisjäännökset on inventoitu kesällä Karsikkoniemen kaakkoisosassa sijaitsee Karsikon entinen kalastajakylä, joka oli Museoviraston Rakennettu kulttuuriympäristö 1993 luettelossa (nk. RKY1993) luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi. Karsikon kalastajakylä ei kuitenkaan sisälly enää tarkistettuun valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventointiin (ei vielä voimassa). Kylän vanhoista rakennuksista suurin osa on purettu. Kalastajakylämiljööseen kuuluu yksi rakennusinventointikohde (Villentalo rantatontti) ja yksi rakennusperinnön hoitoavustuskohde. (lähde: Hertta tietojärjestelmä, Rakennettu kulttuuriympäristö, Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi hanke / Tiina T. Elo / Lapin ympäristökeskus) Museovirasto on lausunnossaan Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavaluonnoksesta todennut seuraavaa: Karsikkoniemen entisestä kalastajakylästä on Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi -hankkeen inventointien yhteydessä todettu, että sen valtakunnallinen merkitys on uhanalainen useiden rakennusten purkamisten vuoksi. Jäljellä olevien rakennusten säilyminen on turvattava yksittäisinä kohteina. Museovirasto on lausunnossaan Simon kunnan ja Kemin kaupungin ydinvoimayleiskaavan sekä Simon kunnan ydinvoima-asemakaavan valmisteluaineistosta todennut seuraavaa: Ydinvoimayleiskaavakarttaan on Karsikon entinen kalastajakylä merkitty valtakunnallisesti merkittävänä alueena. Aluerajaus ja merkintä kohteen valtakunnallisesta arvosta voidaan poistaa ja korvata se jäljellä olevien, kalastajakylän rakennusperintöön liittyvien rakennusten kulttuurihistoriallisen arvon säilyttämisen turvaavalla kaavamääräyksellä. Karsikon kalastajakylä ei sisälly Museovirastossa parasta aikaa tarkistettavana olevaan valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen ympäristöjen valikoimaan (nk. RKY ei virallista nimeä). (Museovirasto / sähköposti Johanna Forsius) 44

46 Kuva 20. Karsikon kalastajakylässä säilyneitä vanhoja rakennuksia. Muilta osin kylän rakennuskanta on pitkälti uusiutunut. Karsikon kylän pohjoispuolella on pienialainen perinnemaisemakohde (Karsikon peltoheitto) (Lähde: Hertta tietojärjestelmä), Suunnittelualueella Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi hankkeen rakennusinventointikohteita on useita. Osayleiskaava-alueelle sijoittuvat seuraavat kohteet: Villentalo rantatontti Karsikon kylässä, Teppo (& Takajänkä) ja Maksniemi Karsikkoniemen länsiosassa, Karsikontie kivirauniot Karsikontien varressa, Tuomikumpu Puntarniemen lounaispuolella ja Saari-Eskuri suunnittelualueen koillisnurkassa. Kohteiden arvotus on esitetty seuraavassa taulukossa. Mikään kohteista ei inventointihankkeen yhteydessä tehdyn arvotuksen perusteella ole kaikkien arviointikriteerien perusteella erityisen arvokas. Merkittävin kohteista on Maksniemi, joka on sekä maisemallisesti että rakennushistoriallisesti merkittävä. (Lähde: Hertta tietojärjestelmä, Lapin ympäristökeskus, Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi hanke/ Tiina T. Elo). 45

47 kohde Villentalo rantatontti Teppo Maksniemi arvotus RH= rakennushistoriallinen arvo H= historiallinen arvo M= maisemallinen arvo pisteytys +, ++, = luokittelematon (ei erityistä kulttuurihistoriallista arvoa tai kohteesta ei ole saatu inventoinnin yhteydessä riittävästi tietoa) RH+,H+,M+ RH+, H+, M++.RH ++, H+, M+++ Karsikontie kivirauniot - Tuomikumpu jälleenrakennusajan kohde, ehjänä säilynyt pihapiiri Saari-Eskuri RH ++, H ++, M + Kuva 21. Perinteistä rakennuskantaa suunnittelualueen länsiosassa (Maksniemi). Museoviraston toimesta on laadittu arkeologiset inventoinnit suunnittelualueelle kesällä 2009 (Karsikkoniemen osayleiskaava-alueen inventointi ). Inventointialueeseen sisältyi Kemin ja Simon ydinvoimaosayleiskaavojen alueet sekä voimajohtokäytävä valtatie 4:lle asti. Alueella tehtiin kolmen päivän pituinen inventointi, jonka tarkoituksena oli selvittää oliko alueella entuudestaan tuntemattomia muinaisjäännöksiä. Lisäksi inventoinnissa tarkastettiin kaavaalueelta entuudestaan tunnetut kohteet. Jo aiemmin tiedossa olleiden muinaisjäännösten sijaintitietoja voitiin tarkentaa parantuneen mittaustekniikan johdosta. Inventoinnissa löydettiin yksi ennestään tuntematon historiallisen ajan muinaisjäännös, Maksniemen Lahdenojan asuinpaikka. Osayleiskaava-alueella sijaitsevat kohteet Huttisenrakka, Kirnuvaara ja Maksniemi Lahdenoja (ks. taulukko 2, kuva 23 ja kuva 24). Yhtä aiemmissa selvityksissä mainituista 46

48 kohteista (Aaltokangas Simon ja Kemin rajalla) ei löydetty inventoinnissa, joten se tullaan poistamaan muinaisjäännösrekisteristä (lähde: Museovirasto, Katja Vuoristo). Valtatie 4:n pohjoispuolisella voimajohtoreittiosuudella mahdolliset muinaisjäännökset selvitetään Fingridin voimajohto-yvan yhteydessä, mikäli Simo valikoituu ydinvoimalaitoksen sijoituspaikaksi. Taulukko 2. Karsikkoniemen inventoinnissa löydetyt muinaisjäännöskohteet (Museovirasto 2009). Seudun merialueelta ei tunneta vedenalaisia muinaisjäännöksiä (Lähde: Herttatietojärjestelmä). Suunnitelluilla väylä- ja rantarakentamisalueilla on kesällä 2009 tehty viistokaikuluotaustutkimukset Museoviraston kanssa sovitulla tavalla. Alueilta ei löytynyt muinaismuistolain tarkoittamia kohteita. Tulokset ja viistokaikuluotausmateriaali on toimitettu Museovirastolle. Suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitseva Pohjanmaan rantatie on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (tarkistettu valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventointi, ei vielä voimassa). Noin yhdeksän kilometriä voimalaitosalueesta itään sijaitsee toinen valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, Simoniemen kylä (Simonkylän ja Simoniemen kyläasutus). Simojoen suun kulttuurimaisema on valtakunnallisesti arvokas maisema-alue. Alueen länsireuna ulottuu lähimmillään noin viiden kilometrin etäisyydelle voimalaitoksen sijaintialueesta ja alueelta aukeaa paikoin näkymiä kohti Karsikkoniemeä. (lähde: Hertta-tietojärjestelmä). Karsikkoniemen Puntarniemelle on rakennettu loma-asutusta jo 1900-luvun alusta lähtien (lähde: Karsikkoniemen osayleiskaavan selostus, 2007). Alue muodostaa taajamakuvallisesti yhtenäisen miljöökokonaisuuden. 47

49 Kuva 22. Näkymiä Puntarniemen loma-asuntomiljöökokonaisuuden alueelta. 48

50 Kuva 23. Tiedossa olevat maiseman ja kulttuuriympäristön arvokohteet, tilanne syksyllä (lähteet: Hertta tietojärjestelmä, Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi hanke, Karsikkoniemen arkeologinen inventointi 2009). Voimajohtokäytävän ohjeellinen sijainti on merkitty kuvaan harmaalla peittorasterilla. 49

51 Kuva 24. Karttaote Karsikkoniemen pohjoisosasta: muinaisjäännökset (Museovirasto 2008, arkeologinen inventointi 2009) ja valtakunnallisesti merkittävä Pohjanmaan rantatie (tarkistettu valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventointi, ei vielä voimassa). 3.6 Rakennettu ympäristö Pääosa Karsikkoniemen rakennuskannasta on loma-asutusta, mutta myös pysyvää asutusta on jonkin verran. Niemen kaakkoisosassa on Karsikon kalasatama ja Karsikon entinen kalastajakylä. Välittömästi niemenkärjen eteläpuolella on Laitakarin saari, jolle myös on sijoittunut loma-asutusta. Lähimmät laajemmat asuinalueet (Kemin Hepola, Simon Marostenmäki ja Maksniemi) sijaitsevat noin 4-5 km etäisyydellä suunnitellusta voimalaitosalueesta. Karsikkoniemen länsipuolisille saarille ja niemille Kemin Tornion alueella on sijoittunut raskasta teollisuutta, satamatoimintoja ja tuulivoimaloita, joiden rakenteet erottuvat maisemassa kauas. Lapin meri- ja rannikkoalueen tuulivoimamaakuntakaavassa on Karsikon ympäristöön osoitettu kolme aluetta, joille on mahdollista sijoittaa tuulivoimaloita. 50

52 3.7 Väestö, asuminen ja työpaikat Karsikkoniemen sijaintipaikan lähiympäristö on harvaan asuttua. Osayleiskaava-alueella on asuinrakennuksia noin 20 ja loma-asuntoja noin 185 kpl (Maanmittauslaitoksen maastotietokanta ja Simon kunta). Lähimmät varsinaiset asuinalueet sijaitsevat niemen juuressa. 5-6 kilometrin säteellä ydinvoimalaitoksen sijaintipaikasta asuu vakituisesti noin henkilöä. Lähimmät suuremmat asuinalueet ovat Kemin Hepolan (1400 asukasta), Rytikarin (800 asukasta) ja Ajoksen (400 asukasta) kaupunginosat sekä Simon Maksniemen kylä (vajaa 1000 asukasta). Kahdenkymmenen kilometrin säteellä vakituisia asukkaita on noin Tämän alueen sisäpuolelle sijoittuu edellä mainittujen asuinalueiden lisäksi Kemin kaupungin keskusta-alue. Karsikkoniemen alueella tai sen lähiympäristössä ei ole teollisuustoimintaa. Kemin kaupungin alueella, alle kymmenen kilometrin etäisyydellä suunnitellusta voimalaitosalueesta sijaitsevat Veitsiluodon teollisuusalue sekä Ajoksen satama. Työpaikat sijoittuvat taajama-alueille. Suunnittelualueen läheisyydessä ei ole myöskään laajoja viljelysalueita. 3.8 Palvelut Karsikkoniemen lähiympäristössä sijaitsevat päiväkodit, koulut, sairaalat ja terveyskeskukset, palvelutalot sekä uimarannat on esitetty oheisessa kuvassa. Lähimmät koulut ja päiväkodit sijaitsevat Hepolan ja Maksniemen alueella. Kemin keskustaajaman alueella sijaitsee useita kouluja, päiväkoteja ja palvelutalo sekä lähin sairaala. Kuva 25. Karsikkoniemen läheisyydessä sijaitsevat päiväkodit, koulut, sairaalat ja terveyskeskukset, palvelutalot sekä uimarannat. 51

53 3.9 Maanomistus Suunnittelualueelle sijoittuvat maa- ja metsätalousvaltaiset alueet sekä asuntoja loma-asuntoalueet ovat Simon puolella pääosin yksityisten maanomistajien omistuksessa. Ydinvoimalaitoksen sijoituspaikaksi suunniteltu alue on pääosin Fennovoima Oy:n hallinnassa Yhdyskuntatekninen huolto Simon kunnan alueella vesijohtoverkosto ulottuu alueen itälaidalla Puntarniemen ja Kitinniemen kautta kalasatamaan. Voimalaitoksella tarvittava makea vesi voidaan hankkia Kemin Vesi Oy:ltä, joka hankkii raakaveden edelleen Meri-Lapin Vesi Oy:ltä. Raakavedestä 90 prosenttia tulee Tervolan maastossa olevilta pohjavedenottamoilta. Loput 10 prosenttia tulee Kemin Vesi Oy:n omalta pohjavedenottamolta Ajoksesta. Tarvittavien vesihuoltolinjojen pituus on noin kuusi kilometriä. Viemäriverkosto ei ulotu suunnittelualueelle. Lähin viemäriverkko on Maksniemessä. Siirtoviemärin rakentaminen on käynnissä osuudella Maksniemi-Karsikkoniemi-Rytikari ja se tulee kulkemaan suunnitellun voimalaitoksen vierestä. Osuuden linjalle on mahdollista liittää sen varrella ja vaikutusalueella sijaitsevat kiinteistöt. Linjalle asennetaan myös yhdysvesijohto mahdollisia poikkeus- ym. tarpeita varten. Sähkönjakelusta suunnittelualueella vastaa Rantakairan sähkö Oy Liikenne ja tiestö Suunnittelualueen pohjoispuolella kulkee valtatie 4. Alueelle johtaa valtatieltä erkaneva Karsikontie, jonka kautta on yhteys kalasatamaan. Karsikontien sivuteiden, Kitinniementien, Paanuniementien ja Puntarniementien kautta on yhteys niemen etelä- ja itärannalla sijaitseville asuinrakennusten tonteille ja loma-asunnoille. Kemin puolella Hepolan asuinalueen lounaispuolelta lähtee Lallinperäntie, jonka kautta on yhteys kunnanrajan molemmin puolin sijaitseville asuinrakennusten tonteille sekä tien jatkeena olevan Takalietteentien kautta Karsikon länsirannalla sijaitseville loma-asunnoille. Veneväylät Karsikkoniemen kalasatamaan ja Saaren loma-asuntoalueen kalasatamaan johtaa veneväylät. 52

54 4 SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Tavoitteet Suunnittelun yleistavoitteet Simon Karsikkoniemen ydinvoimayleiskaavan laadinnassa on noudatettu seuraavia yleistavoitteita: Suunnittelu on tehty avoimesti ja vuorovaikutteisesti. Eri intressiryhmien näkemykset on selvitetty työn eri vaiheissa ja otettu mahdollisuuksien mukaan huomioon. Kaavoituksessa on sovitettu yhteen ympäristönäkökulma ja intressinäkökulma. Kaavoituksessa on noudatettu kestävän kehityksen periaatteita. Suunnittelun kuluessa on selvitetty kaavoituksen ympäristövaikutukset Maankäytön tavoitteet Aluevarauksilla ja toimintojen sijoittamisella otetaan huomioon laitoksen toiminnalliset vaatimukset, voimalaitosalueen turvallisuus ja ympäristönäkökohdat. Voimajohtolinjoille ja sähkönsiirtoon tarvittaville rakennuksille ja rakenteille osoitetaan riittävät aluevaraukset ja niiden toteuttaminen huomioidaan kaavamääräyksissä. Kaavalla ei ratkaista loma-asumisen eikä pysyvän asumisen sijoittumista tai määrää. Osayleiskaavassa osoitetaan alueet, joilla rakentaminen tulee ratkaista rakentamista suoraan ohjaavilla kaavoilla. Alueelle ei tule sijoittaa uutta asuintai lomarakentamista merkittävässä määrin Tavoitteet ympäristön ja luonnon osalta Osayleiskaavan ympäristölle ja luontoarvoille aiheuttamat vaikutukset pyritään pitämään mahdollisimman vähäisinä Viranomaisten tavoitteet Ydinvoimalan toteuttamisen tulee perustua riittävien selvitysten pohjalta laadittuihin maakunta-, yleis- ja asemakaavoihin Osayleiskaavan tavoitteet Osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa ydinvoimalaitoksen sijoittaminen Karsikkoniemeen. Kaavaratkaisuissa huomioidaan eri maankäyttömuotojen sijoittuminen toisiinsa nähden häiriöttömästi. 53

55 4.2 Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavoitus ja YVA-menettely Ydinvoimahankkeeseen liittyvien maakuntakaavan, osayleiskaavan ja asemakaavan laadinnassa tutkitaan ydinvoimalaitoksen sijoittamisen alueidenkäytölliset edellytykset seuraavasti: maakunnalliset ja ylikunnalliset seikat ratkaistaan maakuntakaavoituksessa, osayleiskaavassa ratkaistaan Karsikkoniemen maankäytön yleispiirteinen järjestäminen ja asemakaavassa tehdään voimalaitostonttia koskevat ratkaisut. Ydinvoimalaitoksen toteuttamisen edellytykset ja vaikutukset on tutkittu erillisessä ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä, joka päättyi yhteysviranomaisena toimineen työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) annettua hankkeen YVA-selostuksesta lausuntonsa. TEM edellytti lisäselvityksiä, joista osa valmistui ja osa Lapin liitto kuulutti maakuntakaavan vireille tulosta Lapin liiton valtuusto on hyväksynyt maakuntakaavan ja ympäristöministeriö on sen vahvistanut Ympäristöministeriö on samalla määrännyt maakuntakaavan tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Simon kunta on kuuluttanut laadittavan yleiskaavan vireille tulosta ja samalla asettanut voimaan rakennuskiellon suunnittelualueella. Simon kunnanhallitus päätti asemakaavan laatimisesta Yleis- ja asemakaavaluonnokset ovat olleet nähtävillä Aloitus- ja valmisteluvaiheessa Simon ja Kemin Karsikkoniemen ydinvoimayleiskaavan laadinta oli kytketty yhteiseksi prosessiksi. Simon kunnan ydinvoimakaavaehdotus pidetään julkisesti nähtävillä ja se esitellään yleisötilaisuudessa. Ehdotuksesta kerätään palaute (lausunnot ja muistutukset), johon annetaan vastineet. Palautteen perusteella tehdään tarpeelliset muutokset kaavaan. Osayleiskaavan hyväksyy Simon kunnanvaltuusto. Ydinvoimalaitoksen alustavat tekniset suunnitelmat on laadittu ympäristövaikutusten arviointimenettelyä ja alueen kaavoitusta tukevalla tarkkuudella. Tekninen suunnittelu tarkentuu jatkossa hankkeen edetessä. Osayleiskaavan laadinnassa on otettu huomioon YVA-menettelyn sekä ydinvoimalaitoksen periaatepäätöshakemuksen yhteydessä tehtyjen erillisselvitysten tulokset Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Simon kunnan ydinvoimayleiskaavaa ja asemakaavaa sekä Kemin kaupungin ydinvoimayleiskaavaa koskeva yhteinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu ja sitä on täydennetty suunnittelun edetessä. 54

56 4.2.3 Tiedottaminen Yleiskaavoituksen vaiheista, sisällöstä, yleisötilaisuuksista, luonnosten ja ehdotusten nähtävillä olosta sekä mahdollisuuksista mielipiteen esittämiseen on tiedotettu seuraavilla tavoilla: ilmoituksina, kuulutuksina, tiedotteina ja artikkeleina kuntien kaavoituskatsauksien yhteydessä sanomalehdissä, paikallislehdissä ja kuntien tiedotuslehdissä kuntien ilmoitustauluilla radiossa kuntien internet-kotisivulla Viralliset kuulutukset on laadittu suomen ja ruotsin kielellä. Kuulutukset on julkaistu kuntien ilmoitustauluilla ja internet-sivuilla sekä seuraavissa lehdissä: Meri-Lapin Helmi, Pohjolan Sanomat, Lounais-Lappi, Haparandabladet ja Helsingin Sanomat Viranomaisyhteistyö Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Lapin ympäristökeskuksen kanssa pidettiin työkokous Laajempi epävirallinen työneuvottelu viranomaisten kanssa pidettiin Säteilyturvakeskuksen kanssa on pidetty työneuvotteluja , , , ja Kesällä 2010 järjestetään viranomaisneuvottelu, jossa käsitellään kaavaehdotuksesta saatua palautetta Kansainvälinen kuuleminen Ympäristöministeriö on ilmoittanut kaavoituksen vireille tulosta ja mahdollisuudesta ottaa osaa kaavoitusta koskeviin osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyihin kahdeksalle valtiolle. Nämä ovat Ruotsi, Tanska, Norja, Saksa, Puola, Liettua, Latvia ja Viro. Ympäristöministeriö lähettää kaavoituksen eri vaiheissa kaavoitusta koskevaa aineistoa niille valtioille, jotka ovat ilmoittaneet halukkuudestaan osallistua vuorovaikutusmenettelyihin. Kaikki ilmoituksen saaneet valtiot ovat vastanneet Suomelle. Simon sijoitusalueen kaavoitusprosesseihin ovat ilmoittaneet osallistuvansa yleis- ja asemakaavoituksen osalta Ruotsi, Viro ja Puola sekä maakuntakaavoituksen osalta Ruotsi, Norja, Viro ja Puola. Ympäristöministeriö toimitti valmisteluvaiheessa Ruotsille, Norjalle, Virolle ja Puolalle luonnokset maakunta-, yleis- ja asemakaavakartoista, kaavamerkinnöistä ja -määräyksistä sekä luonnokset kaavaselostusten tiivistelmästä Osalliset Osallisia ovat 1) maanomistajat, 2) ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, 3) viranomaiset sekä 4) yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään tai 5) muut osallisiksi itsensä mieltävät. Seuraavaan taulukkoon on koottu laajasti niitä tahoja, joiden voidaan olettaa olevan osallisia. Lisäksi osallisina on maankäyttö- ja rakennuslain

57 :n perusteella muita valtioita. Vuorovaikutusjärjestelyt osallisten kanssa toteutetaan yhteisesti Simossa ja Kemissä laadittavien osayleiskaavojen sekä Simon asemakaavan osalta. Osalliset Maanomistajat: Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat Ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa: Kaavan vaikutusalueen asukkaat, tonttien vuokralaiset, yritykset ja niiden työntekijät, laitokset ja niiden käyttäjät ja työntekijät, vesialueiden omistajat ja käyttäjät Osallistuminen Kommentit tavoitteista ja valmisteluaineistosta sekä luonnoksesta valmisteluvaiheessa. Mielipiteet nähtäville asetetusta kaavaluonnoksesta ja muistutukset nähtäville asetetusta kaavaehdotuksesta nähtävillä olon aikana sekä esittelytilaisuuksissa Kommentit tavoitteista ja valmisteluaineistosta sekä luonnoksesta valmisteluvaiheessa. Mielipiteet nähtäville asetetusta kaavaluonnoksesta ja muistutukset nähtäville asetetusta kaavaehdotuksesta nähtävilläolon aikana sekä esittelytilaisuuksissa Viranomaiset: Simon kunta, Kemin kaupunki, Keminmaan kunta, Iin kunta, Tervolan kunta, Tornion kaupunki, Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Ympäristöministeriö, Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto, Työ- ja elinkeinoministeriö, Säteilyturvakeskus, Suomalais-ruotsalainen Rajajokikomissio, Ratahallintokeskus, Museovirasto, Lapin liitto, Lapin lääninhallitus, Lapin pelastuslaitos, Metsähallitus/Pohjanmaan luontopalvelut, Tornionlaakson maakuntamuseo, Tiehallinto/Lapin tiepiiri, Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus, Ilmailuhallinto, Finavia, Merenkulkulaitos/Länsi-Suomen väyläyksikkö, Merentutkimuslaitos, Pohjois-Suomen sotilasläänin esikunta, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Metsäkeskus Lappi, Lapin TE-keskus, Geologian tutkimuskeskus, Haaparannan kaupunki, Länsstyrelsen i Norrbottens län, Räddningsverket, Naturvårdsverket Yritykset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Luonnonsuojelupiiri, ProAgria Lappi, Lapin läänin rakennusperinne ry, Simon Vesihuolto Oy, Fingrid Oyj, Perämeren kalastusalue, Keski-Perämeren kalastusalue, Lapin ammattiyhdistykset, elinkeinoelämän yhdistykset, metsänhoitoyhdistykset, museo- ja kotiseutuyhdistykset, riistanhoito- ym. yhdistykset, energiayhtiöt, jätehuoltoyhtiöt, kalastuskunnat, kylätoimikunnat, paliskunnat, paikalliset luonnonsuojelu- ym. paikalliset yhdistykset Ruotsin puolen yhteisöt Kommentit tavoitteista ja valmisteluaineistosta sekä luonnoksesta MRL:n mukaiset viranomaisneuvottelut Lausunnot luonnos- ja ehdotusvaiheessa Muu viranomaisyhteistyö koko prosessin ajan Tarvittaessa neuvottelut eturyhmien kanssa Kommentit tavoitteista ja valmisteluaineistosta sekä luonnoksesta valmisteluvaiheessa. Mielipiteet nähtäville asetetusta kaavaluonnoksesta ja muistutukset nähtäville asetetusta kaavaehdotuksesta nähtävilläolon aikana sekä esittelytilaisuuksissa Kaavojen kannalta keskeisiltä tahoilta lausunnot luonnos- ja ehdotusvaiheessa 56

58 4.2.7 Valmisteluvaiheen kuuleminen Valmisteluvaiheessa Simon ja Kemin ydinvoimayleiskaavat olivat käsittelyssä yhteisenä luonnoksena. Luonnos oli julkisesti nähtävillä Esittelytilaisuudet pidettiin Simossa ja Kemissä Kaavaluonnoksesta saatiin lausuntoja kunnilta ja viranomaisilta 21 kappaletta ja mielipiteitä yhteisöiltä ja yksityisiltä 26 kappaletta. Osayleiskaavan ohjausryhmä käsitteli kaavaluonnoksesta saadun palautteen ja vastineet Palautetta ja vastineita käsiteltiin lisäksi viranomaisten kanssa pidetyssä epävirallisessa työneuvottelussa. Palautetta saatiin seuraavilta tahoilta: Kunnilta 5 lausuntoa (Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Ii) Viranomaisilta 16 lausuntoa (Finavia, Fingrid Oyj, Geologian tutkimuskeskus, Ilmailuhallinto, Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus, Lapin liitto, Lapin lääninhallitus/pelastusosasto, Lapin lääninhallitus/poliisiosasto, Lapin pelastuslaitos, Lapin ympäristökeskus, Merenkulkulaitos, Metsähallitus, Museovirasto, Pohjois-Suomen Sotilasläänin esikunta, Säteilyturvakeskus, Tiehallinto/Lapin tiepiiri) Yrityksiltä ja yhteisöiltä 3 mielipidettä (Simon Vesihuolto Oy, Karsikon puolesta ry, Kemin seudun luonnonsuojeluyhdistys ry) Yksityisiltä 23 mielipidettä Palautteessa korostuivat seuraavat näkökulmat: MRL:n ja VAT:n vastaisuus Säteilyturvakeskuksen YVL 1.10-ohjeen vastaisuus Ympäristö- ja terveysriskit ja haitat Selvitysten ja vaikutusten arviointien riittämättömyys Laitoksen edellyttämän infrastruktuurin sijoittaminen Rakentamisen ohjaaminen Luonto- ja ympäristöarvojen osoittaminen Palautteen perusteella kaava-asiakirjoihin on tehty seuraavat muutokset: Kaavakartta, -merkinnät ja määräykset o Laitakarilta poistunut EN-2-varaus o Luonto- ja kulttuuriarvojen merkinnät tarkentuneet ja täydentyneet o Johtoaluevarauksen paikkaa EN-1-alueella siirretty o Vaihtoehtoisia jäähdytysveden otto- ja purkupaikkoja ei osoiteta kaavakartalla o EN-1 ja EN-2 -määräykset tarkentuneet voimajohtojen ja jäähdytysveden osalta o asuntoalueiden aluerajaukset ja määräykset tarkentuneet o M-1 alueen määräys tarkentunut rakentamisen ohjaamisen osalta o Muinaismuistokohteiden (sm) merkinnät ja määräykset tarkentuneet o Karsikon kalastajakylän valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö - merkintä poistettu o Kevyen liikenteen yhteystarve lisätty Karsikontien varteen o Pohjakartta-aineistoa selkeytetty 57

59 Kaavaselostus o Turvallisuusvaikutuksia on tarkennettu o Johtokäytävään liittyvät hankkeet on kuvattu tarkemmin ydinvoimahankkeen ja Suurhiekan merituulipuiston YVA-menettelyjen tulosten perusteella o Lähtötietoja ja vaikutusten arviointia on täydennetty työ- ja elinkeinoministeriön lausunnossaan YVA-selostuksesta edellyttämien lisäselvitysten tulosten perusteella o Maisemaa, kulttuuriympäristöä ja muinaismuistoja koskevia lähtötietoja ja vaikutuksia on tarkistettu Museoviraston palautteen perusteella o Kaavojen suhde tarkistettuihin valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin on tarkistettu o Arvio hankkeen vaikutuksista vesihuoltojärjestelmiin on lisätty o Maaperän rakennettavuutta koskeva osio on täydennetty o Ydinjätteen loppusijoittaminen on kuvattu EN-1 ja ma-enk alueiden osalta ja loppusijoittamisen vaikutukset on käyty läpi o Rantarakentamista on kuvattu EN-2 alueen osalta ja toiminnan vaikutukset on käyty läpi o Muiden kuin ydinvoimalaa koskevien alueiden rakentamiseen liittyvä lupamenettely on kuvattu o Selostuksessa käytettävää terminologiaa on tarkistettu o Rajat ylittävät vaikutukset ja niiden arviointi on kuvattu Kansainvälinen palaute Ympäristöministeriö toimitti valmisteluvaiheessa kansainväliseen kuulemismenettelyyn liittyen Ruotsille, Norjalle, Virolle ja Puolalle kaavaluonnoksen ja tiivistelmän kaavaluonnoksen selostuksesta. Seuraavassa on esitetty tiivistetysti muilta valtioilta saadun palautteen keskeinen sisältö (suurimmaksi osaksi palaute koskee kaavoja yhteisesti): Norja: ei palautetta Puola: ei huomautettavaa Ruotsi: palautetta saatu Övertorneån ja Haaparannan kunnista o Övertorneån kunta viittaa aiemmin YVA-selostuksesta antamaansa lausuntoon, jossa edellytetään tarkempia tietoja mm. Pohjanlahden ja Tornionjoen nykytilasta ja niihin kohdistuvista vaikutuksista, sijoituspaikan nykyisestä säteilytasosta sekä vaikutuksista Tornionjoen Natura o alueeseen. Haaparannan kunta viittaa aiemmin maakuntakaavaluonnoksesta antamaansa lausuntoon, jossa edellytetään tarkempia tietoja muun muassa rajat ylittävistä vaikutuksista, vaikutuksista Haaparannan pelastustoimeen onnettomuus- ja riskitilanteissa sekä niistä tiedottamiseen. Materiaalissa (muun muassa kartat) tulisi olla mukana myös Haaparantaa koskevat tiedot, koko aineisto tulisi olla ruotsiksi, jotta kansalaiset voivat osallistua yhtäläisesti suomalaisten kanssa. Lisäksi Haaparanta toteaa lausunnossaan, että laitoksen riskit tulee ottaa huomioon ennen kuin laitoksen sijoittamisesta päätetään. Viro: palautteessa toivotaan tarkempia tietoja rajat ylittävistä ympäristövaikutuksista (ainakin keskeiset johtopäätökset), mahdollisista riskeistä ja riskiarvioinnin tuloksista, miten suunnitteluratkaisuun on päädytty, mitkä ovat ydinvoimalaitoksen rakennusten ja ydinjätteen loppusijoitustilojen tekniset ratkaisut ja tarkemmat sijainnit alueella, onko mahdollista sijoittaa ydinjätteet Posiva Oy:n säilytystiloihin vai tarvitaanko oma säilytystila, mikä on suunniteltujen reaktoreiden määrä sekä missä suunnittelun vaiheessa suunnitelmaratkaisu tulee 58

60 olemaan konkreettisempi. Tarkempaa tietoa tarvitaan, jotta hankkeen raportoinnista voitaisiin antaa objektiivinen mielipide. Osa kansainvälisestä palautteesta koski maakuntakaavaa, osa YVA-menettelyä ja osa ydinvoimalaitoksen lupamenettelyjä. Palautteen perusteella kaavaselostusta ja selostuksen tiivistelmää on täydennetty rajat ylittävien vaikutusten osalta ja ydinvoimalaitoksen perustietojen osalta. 4.3 Yleiskaavaratkaisun vaihtoehdot ja ehdotusvaihe Suunnittelun aikana yleiskaavan ratkaisut ovat muuttuneet mm. seuraavilta osin: kaava-alueen laajuus koillisessa uusien ja nykyisten loma- ja vakituisten asuntoalueiden osoittaminen ja laajuus ohjeellisen ranta-alueen osoittaminen EN-2-aluevaraus Laitakarin saaressa suojaviheralueen osoittaminen siirtoviemärin osoittaminen luonto- ja muinaismuistokohteiden merkitseminen johtoaluevarauksen sijainti kevyen liikenteen yhteystarvemerkinnän osoittaminen Laitakariin osoitetun tien ohjeellisuus laivaväylän osoittaminen Kalasatamasta jäähdytysveden otto- ja purkupaikkojen osoittaminen kaavamerkinnät ja -määräykset Ehdotusvaiheessa kaava-asiakirjoja on tarkennettu saadun palautteen perusteella (ks. edellinen kohta). Lisäksi kaava-asiakirjoja on täydennetty teknisten suunnitelmien tarkentumisen, tarkentuneiden selvitysten ja viranomaisten kanssa käytyjen neuvotteluiden perusteella. Ehdotusvaiheen työkokouksissa Lapin pelastuslaitos ja Säteilyturvakeskus ovat edellyttäneet, että Karsikkoniemen alueen pysyvien asuntojen ja lomaasuntojen kokonaismäärän ei tulisi nousta Kemin ja Simon ydinvoimakaavojen toteutumisen myötä. Neuvotteluiden perusteella on sovittu, että ydinvoimakaavoilla ei ratkaista loma-asumisen eikä pysyvän asumisen sijoittumista tai määrää, vaan ne ratkaistaan erikseen rakentamista suoraan ohjaavilla yleis- tai asemakaavoilla. Kaavaehdotuksessa ranta-alueelle on osoitettu ohjeellisen ranta-alueen vyöhyke, jonka alueella rakentaminen tulee ratkaista rakentamista suoraan ohjaavalla asemakaavalla. Samalla on poistettu em. alueella kaavaluonnosvaiheessa osoitetut loma-asuntoalueiden (RA) ja pientalovaltaisten asuntoalueiden (AP) aluevaraukset. Jatkosuunnittelu on aikataulutettu siten, että rakentamista suoraan ohjaava kaava tulisi laatia vasta, kun Simon ydinvoimalaitos on saanut valtioneuvoston myöntämän rakentamisluvan. Tällöin pelastusviranomaisella on käytössään riittävät tiedot laitoksen toteuttamisen vaikutuksista pelastustoiminnan järjestämiseen ja se pystyy tarkemmin arvioimaan sallitun rakentamisen määrää ja sijoittelua. 59

61 5 OSAYLEISKAAVAEHDOTUS 5.1 Laatimisperiaatteet Ydinvoimalaitosalue on pyritty sijoittamaan Karsikkoniemen alueelle siten, että alueen muut toiminnot voivat sijoittua voimalaitosalueeseen nähden mahdollisimman häiriöttömästi. Luonnonolosuhteiltaan arvokkaimmat alueet jäävät rakentamisen ulkopuolelle. Perusratkaisu sijoituksesta on tehty maakuntakaavoituksen yhteydessä. Yleiskaavan tehtävänä on täsmentää tarvittavaa aluevarausta sekä määritellä muu lähiympäristön maankäyttö erityisesti suojavyöhykkeen alueella. Yhtenä osayleiskaavan tehtävänä on varata alueita ydinvoimalaitoksen edellyttämille voimajohdoille. Vuonna 2007 hyväksytyssä Karsikkoniemen yleiskaavassa alueelle osoitettiin uusia pientalovaltaisia asuntoalueita ja loma-asuntoalueita osittain rakennuspaikkakohtaisesti. Kaavassa osoitettuja, ydinvoimayleiskaava-alueen sisällä olevia aluevarauksia ei voida sellaisenaan toteuttaa ydinvoimalaitoksen suojavyöhykkeestä johtuen. Ydinvoimayleiskaavalla ei ohjata loma- eikä vakituisen asumisen sijoittumista tai määrää. Ydinvoimayleiskaavassa rantaalue on osoitettu ohjeellisella ranta-alueen osa-aluemerkinnällä. Alueen mahdollinen rakentaminen tulee ratkaista rakentamista suoraan ohjaavalla yleis- tai asemakaavalla. Kaavaehdotuksen valmistelussa on otettu huomioon luonnosvaiheessa saadut lausunnot ja mielipiteet. Kaavaehdotusta laadittaessa on huomioitu Lapin liiton laatima ydinvoimamaakuntakaava. Kaavaehdotusta laadittaessa on huomioitu Lapin pelastuslaitoksen ja Säteilyturvakeskuksen edellyttämät rajoitukset uuden asuin- ja loma-asumisen osoittamisessa. 5.2 Yleiskaavan ohjausvaikutus Ydinvoimayleiskaava ei ole suoraan rakentamista ohjaava yleiskaava, eli sitä tai sen osaa ei voi käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena. Osayleiskaava laaditaan ns. yleispiirteisenä aluevarausyleiskaavana, joka ohjaa alueen yksityiskohtaisempaa kaavoitusta sekä mahdollisia suunnittelutarveratkaisuja tai poikkeamispäätöksiä. MRL 72 :n 1 mom mukaan meren tai vesistön ranta-alueeseen kuuluvalle rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa rakennusta ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Mitä tässä momentissa säädetään, ei koske: 1) maa- ja metsätalouden tai kalatalouden harjoittamista varten tarpeellista rakentamista; 2) maanpuolustuksen tai rajavalvonnan tarpeisiin tapahtuvaa rakentamista; 3) merenkulun tarpeisiin tapahtuvaa rakentamista; 60

62 4) olemassa olevan asuinrakennuksen kanssa samaan pihapiiriin kuuluvan talousrakennuksen rakentamista; eikä 5) olemassa olevan asuinrakennuksen korjaamista tai vähäistä laajentamista. Tässä yleiskaavassa kalastustukikohtien (MK) rakentamiseen riittää rakennuslupa. Ranta-alueella tai rantavyöhykkeellä, jolla ei ole voimassa rakentamiseen oikeuttavaa asema- tai yleiskaavaa, poikkeamispäätöksen tekee alueellinen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus silloin, kun kyse on uuden rakennuksen rakentamisesta. Käyttötarkoitusta muutettaessa poikkeamispäätöksen tekee kunta sekä kaavoitetulla että kaavoittamattomalla alueella. Ranta-alueen ulkopuolella poikkeamispäätöksen tekee kunta. Poikkeamislupaa haettaessa on selvitettävä suunnittelutarveratkaisun tarve. Rakentamista suoraan ohjaava kaava tulisi laatia vasta, kun EN-1-alueelle suunniteltu ydinvoimalaitos on saanut valtioneuvoston myöntämän rakentamisluvan. Lähtökohta on, että Karsikkoniemen alueen pysyvien asuntojen ja loma-asuntojen kokonaismäärän ei tulisi nousta Kemin ja Simon ydinvoimakaavojen toteutumisen myötä. Kaavassa osoitetuilta EN-1- ja EN-2-alueilta poistuu käytöstä 32 nykyistä lomarakennusta. Karsikkoniemen alueen tarkemmassa suunnittelussa tulee toimintojen sijoittelussa soveltuvilta osin hyödyntää Karsikkoniemen yleiskaavassa tehtyjä selvityksiä rakentamiselle soveltuvista alueista. Karsikkoniemen yleiskaavassa osoitetut rakennusoikeudet eivät kuitenkaan ole suoraan lähtökohtana suunnittelulle, vaan rakentamisen määrän ja sijoittumisen edellytykset tulee selvittää suunnittelun yhteydessä. Ydinvoimalaitoksen toteutumisen vaikutukset ja maanomistajien tasapuolinen kohtelu tulee ottaa reunaehtoina huomioon. Lisäksi tulee ottaa huomioon ydinvoimakaavoituksen yhteydessä laaditut selvitykset. Pelastustoiminnan varmistamiseksi lähtökohta suunnittelulle on, että rakentaminen tulisi sijoittaa tiiviisiin ryhmiin, ei hajalleen. Jatkosuunnittelussa tulee Säteilyturvakeskukselle ja pelastusviranomaiselle varata mahdollisuus lausunnon antamiseen. 5.3 Mitoitus Energiahuollon alueiden mitoitus perustuu voimalaitosalueen eri toimintojen tilaja sijaintitarpeisiin sekä riittävään joustavuuteen toiminnan kehittymisen kannalta. Osayleiskaavassa osoitetaan energiahuollon aluevaraukset (EN-1 ja EN-2) yleispiirteisesti. Rakennusoikeus määritellään tarkemmin asemakaavalla. Ydinvoimalaitoksen keskeisten rakennusten tarvitsema maa-ala on noin m² ja tilavuus noin m³. 61

63 Pinta-alat hehtaareina Energia- ja yhdyskuntateknisen huollon alueet EN EN-2 18 ET-1 11 ET-2 1 Pientalovaltaiset asuntoalueet AP 6 Satamatoiminnot LS 3 LV 0 Maa- ja metsätalous M MK 1 Luonnonsuojelu SL 24 Vesialueet W 1074 W Maa-ainesten ottoalue EO 12 Suojaviheralueet EV Yleiskaavamerkinnät ja -määräykset Aluevarausmerkinnät AP Pientalovaltainen asuinalue Merkinnällä on osoitettu olemassa olevat, ohjeellisen ranta-alueen ulkopuolella sijaitsevat pientaloalueet. Kosteudelle alttiiden rakennusosien alin rakentamiskorkeus tulee olla N60 + 2,2 m. Alueelle saa rakentaa yksi- tai kaksiasuntoisia asuin- tai loma-asuinrakennuksia ja tarpeellisia talousrakennuksia. 62

64 Uuden rakennuspaikan pinta-ala tulee olla vähintään 5000 m², jos uudisrakennusta ei liitetä yleiseen viemäriin, muuten vähintään 2500 m². LV Venesatama Saaren loma-asuntoalueen venesatama. LS Satama-alue Merkinnällä on osoitettu Karsikon kalasataman alue. ET-1 Yhdyskuntateknisen huollon alue Alue on tarkoitettu sähkönsiirtoon tarvittavia rakennuksia, rakenteita ja laitteita varten. Merkinnällä on osoitettu alue, jolle voidaan sijoittaa voimajohdon kytkentäkenttä, johon voidaan kytkeä esim. merituulipuiston sähkönsiirtokaapelit ja voimajohdot. ET-2 Yhdyskuntateknisen huollon alue Alue on tarkoitettu vedenottamoa varten. EN-1 Energiahuollon alue EN-1-merkinnällä on osoitettu energiahuoltoa palvelevan laitoksen alueet. Alueet on tarkoitettu asemakaavoitettaviksi. Varsinaiselle ydinvoimalaitokselle tukitoimintoineen varattu rakennusala on osoitettu yv-merkinnällä. Alueelle voidaan rakentaa ydinvoimalaitos, jossa on 1-2 ydinvoimalaitosyksikköä. Alueelle voidaan rakentaa kaasuturbiinitekniikkaan perustuva varavoimajärjestelmä. Alueelle voidaan rakentaa käytetyn polttoaineen tilapäisiä varastotiloja sekä matala- ja keskiaktiivisen ydinjätteen loppusijoitustiloja. Loppusijoitustilat käsittävät maanalaiset loppusijoitustilat (VLJ-luolat) ja niihin johtavat sisäänkäyntirakennukset ja rakennelmat sekä kapselointilaitoksia ja niihin liittyviä aputiloja. Alueen osa, jolle loppusijoitustiloja voi sijoittaa, on osoitettu ohjeellisella ma-enk merkinnällä. Alueella on sallittua myös varastoida tilapäisesti käytettyä ydinpolttoainetta. Käytetyn polttoaineen varastot saa sijoittaa yv-alueelle. Alueelle voidaan rakentaa ydinvoimalaitoksen tukitoimintoja, kuten vierailua sekä rakentamiseen ja huoltoon liittyvää asumista ym. toimintoja. Alueelle voidaan rakentaa energiantuotannon tutkimiseen ja kehittämiseen tarvittavia rakennuksia ja rakenteita. Alueen rantavyöhykkeille voidaan rakentaa virkistyskäyttöön tarkoitettuja rakennuksia ja rakennelmia. Alueelle voidaan rakentaa voimajohtoja sekä niihin liittyviä laitoksia ja laitteita. Voimajohtoa varten varattu ohjeellinen alueen osa on osoitettu ja-merkinnällä. 63

65 Alueelle voidaan rakentaa jäähdytysveden ottoon ja -poistoon tarvittavia laitteita ja rakennelmia. EN-1 -alueelle sijoittuu ydinvoimalaitoksen satama-alue (ls). EN-1 alueen itäreunalle on osoitettu ohjeellinen tielinjaus Laitakarin suuntaan. EN-2 Energiahuollon alue Alue on tarkoitettu asemakaavoitettaviksi. Alueelle voidaan rakentaa ydinvoimalaitoksen tukitoimintoja sekä rakentamiseen ja huoltoon liittyvää asumista ym. toimintoja. Alueelle voidaan rakentaa jäähdytysveden ottoon ja -poistoon tarvittavia laitteita ja rakennelmia. EO Maa-ainesten ottoalue Merkinnällä on osoitettu toiminnassa oleva maa-ainesten ottoalue. EV Suojaviheralue Merkinnällä on osoitettu energiahuollon alueen EN-1 pohjois- ja itäreunalle 50m leveä, viheralueena säilytettävä alue. Energiahuollon alueen EN-2-eteläreunalle suojaviheralue on osoitettu 20 m leveänä. Suojaviheralueelle on EN-1-alueen pohjoisosassa osoitettu osa voimajohtoa varten varatusta ohjeellisesta alueen osasta (ja). SL Luonnonsuojelualue Merkinnällä on osoitettu Karsikkoniemen ranta-alueilla sijaitsevat Lapin ympäristökeskuksen toimesta luonnonsuojelulain nojalla suojellut luontotyyppialueet sekä yksityisen maanomistajan ja Lapin ympäristökeskuksen välisellä sopimuksella määräaikaisesti rauhoitettu metsäalue. M-1 Maa- ja metsätalousvaltainen alue Alue, joka sisältää maa- ja metsätalousvaltaisia alueita, pientalovaltaisia asuntoalueita ja loma-asuntoalueita. Alueella sallitaan ainoastaan maa- ja metsätaloutta palveleva rakentaminen rakennusjärjestyksen määräysten mukaisesti, lukuunottamatta erikseen määrättyä ohjeellista ranta-aluetta ra-1, jonka alueella rakentaminen ratkaistaan suoraan rakentamista ohjaavalla yleiskaavalla tai asemakaavalla. MK Kalastustukikohdan alue Laitakarin itärannalle sekä Halttarin eteläkärkeen on osoitettu kalatalouden harjoittamiseen tarvittavien rakennusten alueet. 64

66 W Vesialue Kaava-aluetta ympäröivät merialueet pysyvät W-1 aluetta lukuun ottamatta rakentamisen ulkopuolella. W-1 Vesialue W-1 merkinnällä on osoitettu energiahuollon alueen edustalla oleva merialue, jota voidaan käyttää voimalaitoksen tarkoituksiin ja sille voidaan rakentaa voimalaitoksen tarvitsemia laitureita ym. rakennelmia ja laitteita vesilain säännösten puitteissa. Alueeseen kohdistuu suunnittelumääräys, jonka mukaan ennen vesialueeseen kohdistuvan hankkeen toteuttamista on selvitettävä meriarkeologisen vedenalaisinventoinnin tarve museoviranomaisen kanssa Viivamerkinnät Olemassa olevat tieyhteydet on osoitettu muu tie- merkinnällä lukuun ottamatta yhdystienä osoitettua Karsikontietä. Suunnitellun voimalaitosalueen ja valtatien 4 välinen Karsikontie tulee ydinvoimalaitoksen toteutuessa todennäköisesti vaatimaan uuden käyttökapasiteetin ja kantavuuden edellyttämiä parannuksia. Karsikontien varteen on kaavassa osoitettu kevyen liikenteen yhteystarve. Nykyisenä tienä osoitettu Takalietteentie Lallinperäntie-tielinjaus toimii voimalaitosalueen vaihtoehtoisena pelastustienä. Karsikontien ja Lallinperäntien välille on osoitettu yhdistävä poikkiyhteys ohjeellisena tielinjauksena. Ohjeellinen tielinjaus on osoitettu myös yhdyskuntateknisen huollon ET-1-alueelle. Karsikontien ja Laitakarin saaren välille on osoitettu ohjeellinen tielinjaus. Alueelle on osoitettu ohjeellisena ulkoilureittiverkosto ja moottorikelkkailureitti. EN-1 -alueelle osoitetusta satamasta on osoitettu uusi laivaväylä, joka liittyy nykyiseen laivaväyläverkostoon. Karsikkoniemen kalasatamasta on osoitettu laivaväylä (nykyinen veneväylä). Laivaväyliin kohdistuu suunnittelumääräys: Ennen vesialueeseen kohdistuvan hankkeen toteuttamista on selvitettävä meriarkeologisen vedenalaisinventoinnin tarve museoviranomaisen kanssa. Saaren alueen kalasatamasta on osoitettu veneväylä. Karsikkoniemen länsirannalle on kaavassa ohjeellisena osoitettu maanalaisen johdon viivamerkintä. Johtovaraus liittyy suunniteltuihin merituulipuistohankkeisiin. Kaava-alueen läpi itä-länsisuunnassa on osoitettu Simon Vesihuolto Oy:n rakentamissuunnitelman mukainen jäteveden siirtoviemärilinja Maksniemi- Rytikari. 65

67 5.4.3 Osa-alue- ja kohdemerkinnät sk-1 Kulttuurihistoriallisesti arvokas alue sk-1 -merkinnällä on osoitettu alueet, joilla on kulttuurihistoriallisia arvoja. Näitä alueita ovat Karsikon vanhan kalastajakylän ympäristö ja Karsikkoniemen länsirannalla sijaitseva Takajänkä-Teppo-talopiiri. Alueen kulttuurihistorialliset arvot on huomioitava suunniteltaessa alueen käyttöä. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten purkaminen edellyttää MRL 127 :n mukaista purkamislupaa. sk-2 Kyläkuvallisesti arvokas loma-asuntoalue sk-2 -merkinnällä on osoitettu kyläkuvallisesti arvokas Puntarniemen lomaasuntoalue. Alueella tehtävät uudis- ja korjausrakentaminen, tiestön rakentamis- ja korjaustoimenpiteet sekä muut ympäristöä muuttavat toimenpiteet tulee sopeuttaa ympäristön ominaispiirteisiin. Tavoitteena on, että alueella tehtävissä toimenpiteissä säilytetään alueen yhtenäinen, oman aikakautensa rakennustapaa edustava miljöö. pv Pohjavesialue Maksniemen pohjavesialue on osoitettu pv-merkinnällä. luo Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alueen osa luo-merkinnällä on osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä alueen osia. luo-1 Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alueen osa luo-1 merkinnällä on osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alueen osa, jolla sijaitsee luonnonsuojelulain LSL 29 :n mukainen luontotyyppi. Näitä alueita ovat Karsikon rantaniityt ja kasvipeitteiset kivikko- ja lohkarerannat. luo-2 Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alueen osa luo-2 -merkinnällä on osoitettu vesilain 15 a mukaiset vesiluonnon suojelutyypit, fladat ja kluuvit. luo-3 Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alueen osa luo-3 -merkinnällä on osoitettu huomioitavat metsälaki 10 :n mukaiset metsäluonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät elinympäristöt. Näitä alueita ovat mm. Röyttänhiekan dyyni- ja hiekkaranta-alue, Laitakarin rakka, Munakallion kalliot, Kirnuvaaran rakka ja Karsikkojärven ympäristö. 66

68 s-1 Suojeltava alueen osa / Luontokohde s-1-merkinnällä ja -kohdemerkinnällä on osoitettu kaavassa EU:n luontodirektiivin liitteen IV (b) mukaisten äärimmäisen uhanalaisen perämerenmarunan, erittäin uhanalaisen ruijanesikon, vaarantuneen neidonkengän ja vaarantuneen upossarpion esiintymisalueet. Direktiivin mukaiset lajit edellyttävät tiukkaa suojelua, ts. niiden poimiminen ja hävittäminen sekä kaupallinen käyttö ja hallussapito on kielletty (LSL 49 2 mom). Kiellosta voi hakea poikkeusta alueelliselta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. sm Muinaismuistokohde Muinaismuistolain (295/63) nojalla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Suunnittelualueella sijaitsee kolme muinaismuistolain nojalla rauhoitettua muinaisjäännöstä (Huittisenrakka, Kirnuvaara ja Maksniemi Lahdenoja), jotka on osoitettu muinaismuistokohteiksi sm-kohdemerkinnöillä. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Kiinteiden muinaismuistojen hävittäminen edellyttää muinaismuistolain 11 :n mukaista kajoamislupaa. Aluetta koskevista maankäyttösuunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. ls Satama ls-kohdemerkinnällä on osoitettu EN-1-alueen sisäinen, voimalaitostoimintaa tukevan satama-alueen sijainti. yv Ydinvoimalaitosalue Osa-alue, joka on varattu varsinaiselle ydinvoimalaitokselle ja käytetyn polttoaineen tilapäisille varastointitiloille ja Johtoalue Ohjeellinen alueen osa, joka on tarkoitettu johtoalueeksi ra-1 Ohjeellinen ranta-alue Ohjeellinen alueen osa, jolla rakentaminen ratkaistaan suoraan rakentamista ohjaavalla yleiskaavalla tai asemakaavalla. Aluetta koskevaa suoraan rakentamista ohjaavaa kaavaa ei saa hyväksyä ennen kuin EN-1-alueelle toteutettava ydinvoimalaitos on saanut valtioneuvoston myöntämän rakentamisluvan. 67

69 ma-enk Ohjeellinen alueen osa, jolle voidaan rakentaa maanalainen loppusijoituslaitos ma-enk-merkinnällä on osoitettu alue, jolle voidaan rakentaa maanalainen loppusijoituslaitos. Alueen kallioperään voidaan rakentaa matala- ja keskiaktiivisen jätteen loppusijoituslaitos ydinenergialain nojalla myönnetyn rakentamisluvan mukaisesti. Alueen laajuus määräytyy loppusijoituksen kannalta edullisimman kallion esiintymisen perusteella loppusijoitussyvyydellä. Matala- ja keskiaktiivinen ydinjäte käsittää prosessivesien puhdistuksessa käytetyt suodattimet sekä huolto- ja korjaustöissä syntyneen jätteen, esimerkiksi metalliromu, eristeet, suojamuovit, suoja-asusteet ja puhdistustarvikkeet Yleiset määräykset Kaava-alue kuuluu Säteilyturvakeskuksen ohjeen YVL 1.10 mukaiseen suojavyöhykkeeseen, jolla on voimassa maankäyttöön kohdistuvia rajoituksia. Alueelle ei saa suunnitella sijoitettavaksi uutta tiheää asutusta, sairaaloita tai laitoksia, joissa käy tai oleskelee huomattavia ihmismääriä. Alueelle ei myöskään tule sijoittaa sellaisia merkittäviä tuotannollisia toimintoja, joihin ydinvoimalaitoksen onnettomuus voisi vaikuttaa. Loma-asutuksen tai vapaa-ajan toiminnan sijoittamista suunniteltaessa alueelle tulee varmistua, etteivät edellytykset asianmukaiselle pelastustoiminnalle vaarannu. Alueen suunnittelussa tulee säteilyturvakeskukselle (STUK) ja pelastusviranomaiselle varata mahdollisuus lausunnon antamiseen. 6 KAAVAN SUHDE MUIHIN SUUNNITELMIIN JA VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN 6.1 Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön ohjausjärjestelmää. Niistä päättää valtioneuvosto. Valtion viranomaisten tulee toiminnassaan ottaa huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja edistää niiden toteuttamista. Valtion viranomaisten on myös arvioitava toimenpiteidensä vaikutuksia valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kannalta. Maakunnan suunnittelussa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu kuuteen asiakokonaisuuteen: 1. Toimiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 68

70 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Tarkistuksen kohteena oli valtioneuvoston vuonna 2000 tekemä päätös. Päätöstä on tarkistettu tavoitteiden sisällön (luvut ), voimaantulon ja toimeenpanon (luku 8) sekä muutoksenhaun (luku 9) osalta. Muilta osin, kuten tavoitteiden oikeusperustan ja oikeusvaikutusten osalta, vuoden 2000 päätös jää voimaan. Tarkistuksen pääteemana on ollut ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. Lisäksi tavoitteiden vaikuttavuutta on lisätty täsmentämällä tavoitemuotoiluja sekä vahvistamalla niiden velvoittavuutta. Suurin osa tavoitteista on kuitenkin säilynyt ennallaan. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen Simon Karsikkoniemen ydinvoimayleiskaavaa koskee seuraavassa taulukossa esitetyt valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet yleis- ja erityistavoitteineen. Kuhunkin tavoitekokonaisuuteen on poimittu tämän kaavan kannalta olennaiset yleis- ja erityistavoitteet. Taulukossa on arvioitu sitä, miten valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kaavassa toteutuvat. 1. Toimiva aluerakenne Yleistavoitteet Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Alueidenkäytöllä edistetään kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta sekä kyläverkoston kehittämistä. Erityisesti harvaan asutulla maaseudulla ja taantuvilla alueilla kiinnitetään alueidenkäytössä huomiota jo olemassa olevien rakenteiden hyödyntämiseen sekä elinkeinotoiminnan ja muun toimintapohjan monipuolistamiseen. Alueidenkäytössä otetaan huomioon hajaasutukseen ja yksittäistoimintoihin perustuvat elinkeinot sekä maaseudun tarve saada uusia pysyviä asukkaita. Toteutuminen Kaavan toteuttaminen edistää alueen kilpailukykyä ja elinkeinotoimintaa sekä kansainvälistä asemaa vahvistamalla alueen energiantuotantoa ja energian saatavuutta. Meren ja meriväylän läheisyydestä on hyötyä etenkin ydinvoimalaitoksen rakentamisen aikana ja merivesi toimii voimalaitoksen jäähdytysvetenä. Alue soveltuu muutoinkin hyvin ydinvoimalaitoksen sijaintipaikaksi, esimerkiksi Säteilyturvakeskuksen lausunnon mukaan. Kaavan toteuttaminen muuttaa todennäköisesti seudun väestökehitystä positiivisemmaksi. 69

71 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Yleistavoitteet Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Runsaasti henkilöliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot suunnataan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai muutoin hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. Alueidenkäytön suunnittelussa olemassa olevat tai odotettavissa olevat ympäristöhaitat ja poikkeukselliset luonnonolot tunnistetaan ja niiden vaikutuksia ehkäistään. Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Toteutuminen Laitoksen rakentaminen edistää elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä mm. lisääntyneiden työpaikkojen sekä verotulojen ja yksityisten ja julkisten palvelujen kysynnän kasvun myötä. Elinkeinoelämän näkökulmasta laitos vahvistaa Kemi-Tornio seudun kilpailukykyä ja parantaa seudun asemaa yritysten sijoittumisalueena. Kaavalla voi olla positiivisia vaikutuksia läheisen Maksniemen työpaikka-alueen kehittymiseen. Valtatie 4 kulkee kaava-alueen pohjoispuolella. Laitosta ei voi sijoittaa olevan yhdyskuntarakenteen sisään, eikä olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen tukeutuvien asuinalueiden rakentaminen alueelle ole mahdollista voimalaitoksen suojavyöhykkeen johdosta. Laitoksen aiheuttamat terveyshaitat ja riskit on tutkittu hankkeen YVA-menettelyn yhteydessä. Kaava-alue sisältyy ydinvoimalaitoksen suojavyöhykkeeseen, mikä aiheuttaa rakentamisrajoituksia ja sisältää ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen liittyviä suunnitelmia. Suojavyöhykkeen asettamat rajoitukset on määritelty yleiskaavamääräyksin. Ydinvoimahankkeen suunnittelun ja YVAmenettelyn yhteydessä on selvitetty alueen olosuhteet ja tunnistettu hankkeesta mahdollisesti aiheutuvat haitat sekä suunniteltu haittojen lieventämistoimenpiteitä. Laitokseen liittyy suojavyöhyke, jonka alueella on rajoitettu maankäyttöä. Alueeseen ei kohdistu muita sellaisia ympäristöhaittoja, jotka rajoittaisivat alueelle suunniteltua maankäyttöä. Ydinvoiman hyödyntäminen energiamuotona vähentää fossiilisten polttoaineiden osuutta energiatuotannossa ja vaikuttaa siten ilmastonmuutokseen sitä hidastavasti. Pientalovaltaisilla asuntoalueilla rakennuksille on määrätty alin 70

72 rakentamiskorkeus merenpinnasta tulvavesien aiheuttamien haittojen estämiseksi. Erityistavoitteet Toteutuminen Alueidenkäytössä on varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistettävä verkostojen jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua. Alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaara-alueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Alueidenkäytön suunnittelussa uutta rakentamista ei tule sijoittaa tulvavaara-alueille. Tästä voidaan poiketa vain, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen osoitetaan, että tulvariskit pystytään hallitsemaan ja että rakentaminen on kestävän kehityksen mukaista. Alueidenkäytön suunnittelussa on tarvittaessa osoitettava korvaavat alueidenkäyttöratkaisut yhdyskuntien toimivuuden kannalta erityisen tärkeille toiminnoille, joihin liittyy huomattavia ympäristö- tai henkilövahinkoriskejä. Yleis- ja asemakaavoituksessa on varauduttava lisääntyviin myrskyihin, rankkasateisiin ja taajamatulviin. Haitallisia terveysvaikutuksia tai onnettomuusriskejä aiheuttavien toimintojen ja vaikutuksille herkkien toimintojen välille on jätettävä riittävän suuri etäisyys. Suuronnettomuusvaaraa aiheuttavat laitokset sekä vaarallisten aineiden kuljetusreitit ja niitä palvelevat kemikaaliratapihat on sijoitettava riittävän etäälle asuinalueista, yleisten toimintojen alueista ja luonnon kannalta herkistä alueista. Yleiskaavassa on osoitettu tarpeelliset kevyen liikenteen reitit, ulkoilureitit ja moottorikelkkailureitit. Pientalovaltaisilla asuntoalueilla rakennuksille on määrätty alin rakentamiskorkeus merenpinnasta tulvavesien aiheuttamien haittojen estämiseksi. Ydinvoimalaitoksen rakentamisessa varaudutaan poikkeuksellisten sääolosuhteiden, kuten tulvien, esiintymiseen. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on otettu huomioon selvittämällä sään ja meren ääri-ilmiöiden kehittymistä ilmastonmuutoksen vuoksi ja niiden vaikutuksia rakentamiseen. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on otettu huomioon hankkeen yhteydessä selvittämällä sään ja meren ääri-ilmiöiden vaikutuksia rakentamiseen. Kaavan mukainen ydinvoimalaitosalue ja suojavyöhyke rajoittavat herkkien toimintojen sijoittamista alueelle. Alueen loma-asutus poistuu osittain tai häiriintyy hankkeen toteuttamisen johdosta. Alueella on luontoarvoja, jotka saattavat häiriintyä kaavan toteuttamisesta. Suurin osa arvokkaimmista kohteista, kuten uhanalaisten kasvilajien esiintymistä, voidaan kuitenkin säilyttää. Hankkeen YVA-menettelyn tulosten perusteella on voitu todeta, että laitos on mahdollista sijoittaa alueelle. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen maa- ja kallioperän soveltuvuus suunniteltuun käyttöön. Säteilyturvakeskus on alustavassa turvallisuusarviossaan todennut, ettei laitoksen rakentamiselle alueelle ole esteitä. Alueen maa- ja kallioperän ominaisuudet on selvitetty ja otettu huomioon 71

73 Pilaantuneen maa-alueen puhdistustarve on selvitettävä ennen ryhtymistä kaavan toteuttamistoimiin. Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja ei tule sijoittaa melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa. Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksiä. Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava terveellisen ja hyvälaatuisen veden riittävä saanti ja se, että taajamien alueelliset vesihuoltoratkaisut voidaan toteuttaa. Lisäksi alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon jätevesihaittojen ehkäisy. ydinvoimalahankkeen sijaintivaihtoehtoja valittaessa ja suunnittelussa. Alueella ei ole pilaantuneita maa-alueita. Hankkeesta aiheutuvat melu- ja muut haitat on arvioitu YVA-menettelyn yhteydessä ja huomioitu suunnittelussa. Melutason päiväajan ohjearvo ylittyy muutamalla kymmenellä nykyisellä lomakiinteistöllä voimalaitoksen ympäristössä tai sinne johtavan tien läheisyydessä. Suurin osa näistä loma-asunnoista poistuu kaavan toteutumisen myötä. Yhtenä mahdollisuutena on tutkittu sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksen rakentamista, jolloin voimalaitoksella tuotettaisiin sähkön lisäksi myös kaukolämpöä. Vedenhankinnan tarpeet ja jätevesihaittojen ehkäisy on huomioitu suunnittelussa. 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Yleistavoitteet Toteutuminen Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. niiden luonne saattaa muuttua. Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Alueen lähistöllä sijaitsevat valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristökohteet säilyvät, mutta Laitoksen ja siihen liittyvien toimintojen suunnittelussa ja sijoittamisessa alueella on otettu huomioon Karsikonniemen luonnonympäristön arvokkaat erityispiirteet. Pääosin luontoarvot on voitu näillä ratkaisuilla säilyttää. Osa luonnonarvoista tuhoutuu tai vaarantuu lähinnä kaavan ENalueilla. Alueidenkäytöllä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville. Alueidenkäytössä ja sen suunnittelussa otetaan huomioon luonnonvarojen sijainti ja hyödyntämismahdollisuudet. Alueidenkäytössä edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä. Direktiivilajien esiintymät on otettu huomioon kaavaratkaisussa ja osoitettu kaavamerkinnöin. Suurin osa kaava-alueesta varataan maaja metsätalouden harjoittamista varten. Kaavan pohjoisosassa on osoitettu toiminnassa oleva maa-aineisten otto-alue merkinnällä EO. Alueella ei ole erityisiä luonnonvararesursseja. Suunnittelun ja YVA-menettelyn yhteydessä vesistöjen nykytila on selvitetty ja niihin 72

74 Erityistavoitteet Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Pohjavesien pilaantumis- ja muuttamisriskejä aiheuttavat laitokset ja toiminnot on sijoitettava riittävän etäälle niistä pohjavesialueista, jotka ovat vedenhankinnan kannalta tärkeitä ja soveltuvat vedenhankintaan. kohdistuvia vaikutuksia on arvioitu. Hanke voi jäähdytysvesien vaikutusalueella paikallisesti heikentää vesien tilaa. Hankkeesta aiheutuvia haitallisia vaikutuksia lievennetään teknisen suunnittelun avulla. Toteutuminen Valtakunnallisesti merkittävät kulttuuri- ja luonnonperinnön inventoinnit ja arvot on huomioitu suunnittelussa. Näkymät Simojoen suun valtakunnallisesti arvokkaalta maisema-alueelta muuttuvat, mutta etäisyydestä johtuen (lähimmillään noin 5 kilometriä) maisemavaikutuksen ei voida katsoa olevan maisemakokonaisuuden arvojen kannalta merkittävästi haitallinen. Osayleiskaavalla ei ole vaikutuksia osayleiskaava-alueen pohjoispuoliseen Pohjanmaan rantatiehen, joka on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (tarkistettu valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventointi, ei vielä voimassa). Osayleiskaava-alueelta pohjoiseen suuntautuvan voimajohdon vaikutukset arvioidaan voimajohto-yva:n yhteydessä. Suunnittelualueella sijaitsee kolme muinaismuistokohdetta alueen keskiosissa. Kohteisiin ei aiheudu vaikutuksia. Alueen merkittävät luontoarvot keskittyvät suurelta osin merenrantavyöhykkeelle ja ne on osoitettu osa-aluemerkinnöin. Direktiivilajeja koskeviin merkintöihin liittyvät suojelumääräykset ohjaavat alueen asemakaavoitusta ja rakentamista. Suurin osa kaava-alueesta jää maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, joka soveltuu myös ulkoiluun ja virkistykseen. Suojavyöhykettä koskevat määräykset rajoittavat alueelle rakentamista. Alueen pohjoisosissa, lähimmillään noin kahden kilometrin päässä laitosalueesta, sijaitsee Maksniemen pohjavesialue. Pohjavesialue on osoitettu kaavassa ja se tulee säilymään. 73

75 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Yleistavoitteet Tarvittaviin liikenneyhteyksiin varaudutaan kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja -verkostoja. Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Toteutuminen Alue sijaitsee lähellä valtakunnallista pääliikenneyhteyttä (valtatie 4). Laitoksen alueelle johtaa tie. Ydinvoimalahanke tähtää energiahuollon valtakunnallisten tarpeiden tyydyttämiseen. Erityistavoitteet Toteutuminen Alueidenkäytössä on turvattava Mahdollinen lentokieltoalue on lentoliikenteen nykyisten varalaskupaikkojen toteutettavissa siten, että siitä ei aiheudu ja lennonvarmistusjärjestelmien toiminnallista haittaa Kemi-Tornion kehittämismahdollisuudet sekä sotilasilmailun lentoasemalle. Lentokieltoalueen tarve ja tarpeet. laajuus tullaan määrittelemään ydinvoimalaitoksen rakentamislupaprosessin yhteydessä yhteistyössä Säteilyturvakeskuksen, Ilmailuhallinnon ja Finavian kanssa. Lentoasemien ympäristön maankäytössä tulee ottaa huomioon lentoliikenteen turvallisuuteen liittyvät tekijät, erityisesti lentoesteiden korkeusrajoitukset, sekä lentomelun aiheuttamat rajoitukset. Uusia lentoasemia suunniteltaessa ja olemassa olevia kehitettäessä tulee ottaa huomioon asutus ja muut melulle herkät toiminnot. Alueidenkäytössä on turvattava lentoliikenteen nykyisten varalaskupaikkojen ja lennonvarmistusjärjestelmien kehittämismahdollisuudet sekä sotilasilmailun tarpeet. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnallisen energiahuollon kannalta merkittävät voimajohtojen linjaukset siten, että niiden toteuttamismahdollisuudet säilyvät. Suunnittelussa on otettava huomioon sekä tarpeelliset uudet linjaukset että vanhojen verkostojen parantamisten ja laajentamisten tarpeet. Voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä. Alueidenkäytössä on varmistettava ydinvoimaloiden edellyttämät suojavyöhykkeet sekä varauduttava ydinjätteen loppusijoitukseen. Ks. edellä. Kaavassa osoitetut uudet voimajohtolinjaukset ovat ydinvoimalaitoksen kannalta olennaisia ja niitä on suunniteltu yhteistyössä Fingrid Oyj:n kanssa. Myös mahdollisesti samaan voimajohtokäytävään sijoittuvat tuulivoimapuiston voimajohdot on otettu suunnittelussa huomioon. Koko kaava-alue sisältyy Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavassa osoitettuun suojavyöhykkeeseen. Yleiskaavassa on annettu suojavyöhykettä koskevia maankäyttörajoituksia. Matala- ja keskiaktiivisen jätteen loppusijoitus on huomioitu kaavassa. 74

76 Edellä mainittuja yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueidenkäytössä ja alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja alueet sekä maiseman erityispiirteet. Kaavassa on osoitettu loppusijoitukseen liittyviä määräyksiä. Voimajohtojen vaikutuksia on arvioitu kaavoituksen yhteydessä. Mikäli ydinvoimahanke toteutuu, laaditaan voimajohtoja koskien erillinen YVAmenettely. Sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskejä ja vaikutuksia on selvitetty myös ydinvoimalaitoksen YVA-menettelyn yhteydessä. Ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet, lähiympäristö sekä luonto- ja maisema-arvot on selvitetty hankkeen suunnittelun yhteydessä. Arvot on pääosin mahdollista säilyttää tai ottaa huomioon tarkemmassa suunnittelussa ja toteuttamisessa. 6. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Yleistavoitteet Toteutuminen Alueidenkäytöllä edistetään rannikkoalueen, Lapin tunturialueiden ja Vuoksen vesistöalueen säilymistä luonto- ja kulttuuriarvojen kannalta erityisen merkittävinä aluekokonaisuuksina. Samalla varmistetaan että, asumisen ja elinkeinotoiminnan harjoittamisen edellytykset säilyvät. Alueiden erityispiirteet tunnistetaan ja alueidenkäyttö sovitetaan mahdollisimman tasapainoisesti yhteen poikkeuksellisten luonnonolojen, luonnon kestokyvyn ja kulttuuriarvojen turvaamiseksi. Samalla tuetaan luonnonoloihin sopeutuneiden omaleimaisten kylä- ja kulttuuriympäristöjen säilymistä ehyinä. Maankohoamisrannikolla otetaan huomioon maankohoamisen taloudelliset ja ympäristölliset vaikutukset olemassa olevaa rakennetta uudistettaessa ja uutta suunniteltaessa. Jokien suistoalueilla kiinnitetään erityistä huomiota maiseman ja luonnontalouden erityispiirteisiin. Rakentamisen sijoittelussa turvataan maankohoamisrannikolle ominaisten luonnon kehityskulkujen alueellinen edustavuus. Poronhoitoalueella turvataan poronhoidon alueidenkäytölliset edellytykset. Alueen erityispiirteet ja kaavan toteuttamisen vaikutukset arvokkaisiin kokonaisuuksiin ja kohteisiin on tunnistettu. Hankkeella ei ole suoria haitallisia vaikutuksia Karsikon entiseen kalastajakylään, mutta sen asema maisemassa muuttuu. Karsikon entisen kalastajakylän valtakunnallinen merkitys on kuitenkin poistumassa. Karsikkoniemi ei ole valtakunnallisesti erityisen merkittävä maankohoamisrannikon aluekokonaisuus. Karsikkoniemen pienialaiset maankohoamisrannikon kehityssarjat voidaan säilyttää. Simon kunta on poronhoitoaluetta. Karsikkoniemellä harjoitetaan pienimuotoisesti porotaloutta, mutta kaavalla ei arvioida olevan porotalouden harjoittamiseen merkittävästi haitallisia vaikutuksia. 75

77 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet koskevat yleiskaavaa vain osin. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumisen kannalta keskeisiä ovat mm. energiantuotantoon, elinkeinoelämään, luontoon, maisemaan ja kulttuuriympäristöön, virkistykseen ja loma-asutukseen kohdistuvat vaikutukset sekä voimalaitoksen rakentamiseen ja toimintaan liittyvät haitat ja riskit. Kaavan toteuttaminen edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista, mutta yksittäisiin tavoitteisiin liittyy myös ristiriitaisia vaikutuksia. 6.2 Kaavan suhde Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavaan Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavassa ydinvoimalaitoksen alue on osoitettu yleispiirteisesti energiahuollon alueena EN-1 merkinnällä. Ydinvoimayleiskaavassa energiahuollon alueen rajausta on tarkennettu ja se on jaettu EN-1 ja EN-2 alueisiin. Ydinvoimamaakuntakaavassa on osoitettu laitoksen edellyttämät tieyhteydet, satama-alue, laivaväylä, suojavyöhyke ja voimajohtokäytävä. Lisäksi maakuntakaavassa on osoitettu moottorikelkkailureitti. Ydinvoimayleiskaavassa tieyhteydet on tarkennettu yhdystieksi, muiksi teiksi ja ohjeellisiksi tielinjauksiksi, satama-alue ja satama on osoitettu maakuntakaavan mukaisesti ja voimajohtokäytävän tarvitsema aluevaraus on osoitettu ohjeellisena osaalueena. Osayleiskaava-alue kuuluu kokonaisuudessaan YVL 1.10 mukaiseen ydinvoimalaitoksen suojavyöhykkeeseen maakuntakaavan mukaisesti. Moottorikelkkailureitin linjaus on osoitettu osayleiskaavassa maakuntakaavaa tarkemmin ja se on osoitettu ohjeellisena. 6.3 Kaavan suhde Länsi-Lapin seutukaavaan Osayleiskaavassa osoitetut energiahuollon alueet EN-1 ja EN-2 sijoittuvat pääosin seutukaavassa maa- ja metsätalousvaltaisena alueena osoitetulle alueelle (M). Lähes koko osayleiskaavan alue on osoitettu merkinnällä M-1 alueeksi, joka sisältää maa- ja metsätalousvaltaisia alueita, pientalovaltaisia asuntoalueita ja loma-asuntoalueita. Länsi-Lapin seutukaavassa lähes koko alue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi merkinnällä M. Osayleiskaavassa osoitettu ohjeellinen ranta-alue sekä olemassa olevat pientalovaltaiset asuntoalueet AP sijoittuvat myös seutukaavan M-alueelle, lukuun ottamatta seutukaavassa osoitettua Leuannokan loma-asutukselle varattua aluetta (RA 7260). Seutukaavan mukainen Maksniemen seudullisesti merkittävä kalasatama (LV 1704) on osoitettu osayleiskaavassa. Maksniemen alueen eteläpuolella sijaitseva seutukaavan mukainen Maksniemen pohjavesialue säilyy. 6.4 Kaavan suhde Karsikkoniemen yleiskaavaan Ydinvoimayleiskaava tulee pääosin kumoamaan alueella voimassa olevan Karsikkoniemen yleiskaavan. Siltä osin kuin kaavarajaukset eroavat, eli 76

78 Marostenmäen laajennusosan osalta osittain, jää Karsikkoniemen yleiskaava voimaan. Toisin kuin Karsikkoniemen yleiskaava, ydinvoimayleiskaava ei ole suoraan rakentamista ohjaava yleiskaava, eli sitä tai sen osaa ei voi käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena eikä siinä osoiteta rakennuspaikkoja. Suunnittelualueelle ei saa ydinvoimalaitoksen suojavyöhykkeen määräyksen mukaisesti suunnitella sijoitettavaksi uutta tiheää asutusta. Tästä johtuen Karsikkoniemen yleiskaavassa osoitettuja pientalovaltaisia asuntoalueita ei ole osoitettu ydinvoimayleiskaavassa. Myöskään loma-asuntoalueita ei ole osoitettu. Ydinvoimayleiskaavassa on sen sijaan osoitettu ohjeellinen rantaalue, jolla rakentaminen ratkaistaan rakentamista suoraan ohjaavalla yleiskaavalla tai asemakaavalla. Karsikkoniemen yleiskaavassa M- ja MY-merkinnöillä osoitetut maa- ja metsätalousvaltaiset alueet, asuntoalueet AP, AP-1 ja loma-asuntoalueet RA on ydinvoimayleiskaavassa osoitettu pääosin M-1-merkinnällä maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, joka sisältää maa- ja metsätalousvaltaisia alueita, pientalovaltaisia asuntoalueita ja loma-asuntoalueita. Ydinvoimayleiskaavassa osoitetut yhdyskuntateknisen huollon ja energiahuollon EN- ja ET-alueet sijoittuvat pääosin Karsikkoniemen yleiskaavan M- ja MYalueille. Luonnonsuojelualueet on osoitettu Karsikkoniemen yleiskaavan mukaisesti. Lisäksi luonnonsuojelualueena on osoitettu määräaikaisesti suojeltu yksityinen metsäalue. 7 OSAYLEISKAAVAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 7.1 Yleistä Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa (MRL 9 ) Kaavan tulee maankäyttö- ja rakennuslain mukaan perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Simon kunnan ydinvoimayleiskaavan vaikutusten arvioinnissa on keskitytty ydinvoimalaitoksen sekä sen edellyttämien tukitoimintojen ja rakenteiden rakentamisen mahdollistavien aluevarausten (EN-1, EN-2, ET-1), Karsikon eteläosasta alkavan johtoalueen, uusien tieyhteyksien ja uuden laivaväylän ympäristövaikutusten arviointiin. Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa (MRA 1 ) Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 9 :ssä tarkoitettuja kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. 77

79 Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: 1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; 2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; 3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; 4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; 5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Simon ydinvoimayleiskaavan vaikutusten arviointi Osayleiskaavan vaikutusten arvioinnissa on soveltavin osin hyödynnetty kohdassa todettuja selvityksiä. Osayleiskaavan suorat ympäristövaikutukset kohdistuvat Karsikkoniemelle, sekä ydinvoimalaitoksen jäähdytysvesien vaikutusalueelle. Epäsuorat vaikutukset esim. aluetalouteen kohdistuvat Kemi-Tornion talousalueelle ja siten osittain myös Ruotsin puolelle. Ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arvioinnissa oli ydinvoimalaitoksen jäähdytysvesien ottopaikalle kolme ja -purkupaikalle kaksi vaihtoehtoista sijaintia, jotka on esitetty seuraavassa kuvassa. Kuva 26. Ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastellut vaihtoehtoiset jäähdytysveden otto- ja purkupaikat. Siniset nuolet kuvaavat rantaottoja, sininen ympyrä pohjaottoa (tunneli) ja punaiset nuolet kuvaavat purkupaikkoja. 78

80 7.2 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, aluetalouteen, maankäyttöön ja energiatalouteen ja infrastruktuuriin Alue- ja yhdyskuntarakenne ja aluetalous Yleiskaava-alue kuuluu kokonaisuudessaan ydinvoimalaitoksen suojavyöhykkeeseen. Laitoksen rakentaminen vaikuttaa yhdyskuntarakenteeseen rajoittamalla laitoksen suojavyöhykkeellä maankäyttöä sekä toisaalta mahdollistamalla uutta maankäyttöä taajamissa ja kylissä sekä tieyhteyksien varrella. Alueella on uuden tiheän asutuksen tai muiden asutukseen liittyvien yhdyskuntatoimintojen, kuten sairaaloiden, päiväkotien ja koulujen rakentaminen kiellettyä tai rajoitettua. Asuminen ja vapaa-ajan asuminen on suojavyöhykkeellä edelleen mahdollista. Samoin alueella voi edelleen harjoittaa muun muassa ulkoilua, virkistystä sekä maa- ja metsätaloutta. Suojavyöhykkeen ulkopuolella laitos ei rajoita maankäyttöä. Laitoksen rakentaminen muuttaa maankäytön lähtökohtia suojavyöhykkeen ulkopuolella, erityisesti Simon ja Kemin taajamissa tarjoamalla uusia maankäyttömahdollisuuksia työpaikka- ja asuinalueiden sekä palvelujen rakentamiseen. Laitoksen rakentamisella on huomattava merkitys koko Kemi- Tornio seudulle, mukaan lukien Norrbottenin läänin ja erityisesti Haaparannan kunnan alueelle. Seudun merkitys vahvana teollisuusseutukuntana vahvistuu, jolloin maankäytön kehittämisedellytykset paranevat. Ydinvoimalaitoksen rakentamisvaihe vilkastuttaa Kemi-Tornio alueen matkailu- ja virkistyspalveluelinkeinoja ja todennäköisesti lisää myös luontomatkailupalvelujen kysyntää. Karsikkoniemellä maankäyttö muuttuu merkittävimmin niemen eteläosassa yleiskaavan EN-1 ja EN-2 -alueilla, missä ydinvoimalaitoksen ja siihen liittyvien tukitoimintojen rakentaminen muuttaa maankäyttöä sekä varsinaisella voimalaitosalueella että sen ympäristössä. Varsinainen voimalaitosalue aidataan, jolloin reitit Karsikkoniemellä muuttuvat. Alueen käyttötarkoitus muuttuu niemen eteläosissa. Varsinaisella voimalaitosalueella ei tällä hetkellä ole aktiivista maankäyttöä. Etelärannan nykyinen loma-asutus poistuu kalasataman ja länsirannalle rakennettavan voimalaitosta palvelevan satamalaiturin välialueella. Aiemmin laadituissa kaavoissa osoitettuja uusia toteutumattomia asuinalueita ei voida sellaisenaan toteuttaa. Kaavaan on osoitettu ohjeellinen ranta-alue osaaluemerkinnällä ra-1, jonka alueelle rakentaminen edellyttää rakentamista suoraan ohjaavan yleiskaavan tai asemakaavan laadintaa. Tarkemmasta suunnittelusta riippuu, muuttuuko alue rakennetummaksi. Lähtökohta suunnittelulle on, että Karsikkoniemen vakituisten ja loma-asuntojen lukumäärä ei nouse nykyisestä. Ranta-alueen sisäisiä olemassa olevia vakituisia ja lomaasuntoja ei ole erikseen osoitettu, vaikka ne tulevat säilymään. Laitoksen tieyhteytenä voidaan käyttää nykyistä Karsikontietä, jonka rinnalle on osoitettu kevyen liikenteen yhteystarve. Uusi tieyhteys joudutaan rakentamaan voimalaitosalueen pohjois- ja länsipuolelle yhtyen nykyiseen Hepolan suuntaan suuntautuvaan tiehen. Yhteyksien rakentamisella ei ole merkittävää maankäytöllistä vaikutusta. Hepolassa uusi pelastusreitti sijoittunee kuitenkin nykyisin vain paikallisia tarpeita palvelevalle tieyhteydelle. 79

81 Laitokselle johtavan johtoalueen voimalinja rajoittaa maankäyttöä pylvästyypistä riippuen noin metriä leveällä kaistaleella. Mikäli merelle suunnitellun tuulipuistohankkeen sähkönsiirto järjestetään Karsikkoniemen kautta, yhdistyisivät ydinvoimalaitoksen ja tuulipuiston ilmajohdot samaan johtokäytävään. Tällöin voimajohtokäytävän leveys olisi maksimissaan noin 150 metriä. Tavallisia aitoja lukuun ottamatta johtopylväiden rakenteiden väliin ja kolme metriä niitä lähemmäksi ei saa pystyttää minkäänlaisia rakenteita tai laitteita. Ojia tai muita kaivauksia ei saa tehdä eikä tieoikeutta perustaa kolmea metriä lähemmäksi pylväiden rakenteita. Johtoaukealla ei saa ilman erityistä lupaa kasvattaa puita eikä pitää rakennuksia tai kahta metriä korkeampia muitakaan rakenteita tai laitteita eikä rakennuksia saa rakentaa johtoaukean välittömään läheisyyteen. Johtoaukealla tai sen läheisyydessä ei myöskään saa harjoittaa sellaista toimintaa, josta saattaa koitua vaaraa johdon käytölle ja kunnossa pysymiselle. Myös merituulipuistoon liittyvä maakaapeli rajoittaa maankäyttöä noin 10 metriä leveällä kaistaleella noin 500 metrin matkalla rannasta voimajohtokäytävälle. Simon ja Kemin välillä Karsikkoniemen kautta kulkeva siirtoviemäri on rakenteilla ja se on osoitettu kaavassa. Linjalle asennetaan myös yhdysvesijohto mahdollisia poikkeus- ym. tarpeita varten. Osuuden linjalle on mahdollista liittää sen varrella ja vaikutusalueella sijaitsevat kiinteistöt. Voimalaitoksen toteuttamisella ei tule olemaan merkittäviä vaikutuksia jo toteutettujen tai suunnitteilla olevien vesi- ja viemärilinjastojen mitoitukseen tai Kemin jätevedenpuhdistamon toimintaedellytyksiin. Rakennettava siirtoviemäri tulee kulkemaan suunnitellun voimalaitoksen vierestä, mikä edesauttaa alueen vesi- ja viemärihuollon järjestämistä. Ydinvoimalaitosta varten tarvittavien vesihuoltolinjojen pituus on noin kuusi kilometriä. (Lähde: Fennovoima Oy, Periaatepäätöshakemus, 2009, Simon Vesihuolto Oy.) Energiatalous Voimalaitos voidaan rakentaa tuottamaan sähkön lisäksi kaukolämpöä. Tällöin ympäristöön jäähdytysveden mukana menevän hukkalämmön määrä vähenee merkittävästi. Toisaalta kaukolämmön tuotanto pienentää ydinvoimalaitoksen sähkötehoa noin yhdellä megawatilla jokaista 4 5 kaukolämpömegawattia kohti. Ydinvoimalaitoksen kaukolämmöllä on mahdollista korvata päästöllistä kaukolämmön tuotantoa kohtuullisen siirtoetäisyyden päässä laitoksesta. Yhteistuotannon toteuttaminen riippuu ratkaisevasti tarvittavista lämpöasiakkaista, jotka suorittaisivat lämmön jakelun. Sähkön ja lämmön yhteistuotannon tekninen toteutettavuus, taloudellinen kannattavuus muihin vaihtoehtoihin verrattuna ja ympäristövaikutukset muun muassa tarvittavan lämmönsiirtoputkistojen rakentamisen osalta selvitetään hankkeessa erikseen, kun kaukolämmön tuotantoon liittyvät vaihtoehdot tarkentuvat. (Lähde: Fennovoima Oy, Periaatepäätöshakemus, 2009) Liikenne Merkittävin vaikutus Karsikkoniemen liikennemääriin syntyy ydinvoimalaitoksen rakentamisesta, jolloin liikenne lisääntyy erittäin paljon Karsikontiellä (Uusi Karsikon kalasatamantie). Tilapäinen liikenteen kasvu on nykytilanteeseen 80

82 verrattuna lähes kolmekymmenkertainen. Liikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta edistävät kuitenkin Karsikontien parantamistoimenpiteet sekä yleiskaavassa osoitettu kevyen liikenteen yhteystarve. Kaiken kaikkiaan rakennusaikana maanantain ja perjantain välillä henkilöliikenteen määrä on noin henkilöajoneuvoa vuorokaudessa ja raskaan liikenteen määrä noin 100 raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa. Lisääntynyt liikenne kanavoituu valtatielle 4, jonka parantaminen moottoritieksi parantaa valmistuttuaan liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta. Ydinvoimalalaitoksen toteutuessa on tarve selvittää Karsikontien ja valtatien liittymän parantamista eritasoliittymäksi. Liittymän parantaminen ei liity voimassa oleviin toteutusohjelmiin, mutta tavoitteena on, että liittymä olisi käytössä ydinvoimalaitoksen rakentamisen käynnistyessä. Taulukko 3. Ydinvoimalaitoksen arvioidut liikennemäärät rakentamis- ja käyttövaiheessa. Ydinvoimalaitoksen käytön aikana Karsikontien liikennemäärät kasvavat ennustettuihin liikennemääriin verrattuna yli nelinkertaisiksi ja liikenneturvallisuus voi heikentyä. Tietä kuitenkin parannetaan ydinvoimalaitoksen liikenteeseen sopivaksi, jolloin turvallisuus ja liikenteen sujuvuus otetaan huomioon. Ydinvoimalaitoksen käytönaikaisella liikenteellä on vain vähäinen vaikutus valtatien 4 liikennemääriin. Vaikutukset joukkoliikenteeseen arvioidaan vähäisiksi. Yleiskaavassa osoitetulle ydinvoimalaitostoimintaa tukevalle satama-alueelle rakennetaan satamalaituri rakennusvaiheen raskaiden ja suurikokoisten komponenttien merikuljetuksia varten. Merikuljetuksien määrä jää pieneksi, sillä pääosa kuljetuksista toteutetaan todennäköisesti maitse. Tästä johtuen vaikutukset meriliikenteeseen arvioidaan vähäisiksi. Rakentamisaikaisten kuljetusten tarkka määrä selviää laitoksen toimittajan valinnan jälkeen. 81

83 7.3 Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja vesistöön Vaikutukset kasvillisuuteen ja arvokkaisiin luontokohteisiin Karsikkoniemen ympäristö tulee EN-1- ja EN-2 alueilla muuttumaan luonteeltaan luonnonympäristöstä teollisuusalueeksi. Tavanomaisen kasvillisuuden lisäksi alueelta tulee häviämään joitakin luonnon monimuotoisuuden kannalta huomioitavia kohteita, kuten metsälain mukaisia elinympäristöjä. Ydinvoimayleiskaavan toteuttamisesta ei kohdistu luonnonsuojelualueisiin suoria eikä välillisiä haitallisia vaikutuksia, koska ne sijaitsevat sivussa rakennettavista alueista lukuun ottamatta yleiskaavan EN-2 aluetta, jonka läheisyydessä sijaitsevat Karsikon suojellut merenrantaniittyalueet. Karsikon alueella luontoarvot keskittyvät rantavyöhykkeelle, jossa on runsaasti huomioitavien lajien esiintymiä sekä huomioitavia luontotyyppejä. Hankkeeseen liittyvät toiminnot on EN-1-alueen sisällä suunniteltu keskitettäviksi pääosin Karsikkoniemen keskiosiin yv-osa-alueelle. Näillä toimenpiteillä pyritään säästämään rantavyöhykkeen luonnonarvoja. Rantaan sijoitetaan jäähdytysveden otto- ja purkurakenteet sekä satamalaituri. Näiden toimintojen huolellisella sijoittelulla on mahdollista lieventää luontokohteisiin kohdistuvia vaikutuksia. Luonnonsuojelulain mukaisten luontotyyppirajausten ulkopuoliset merenrantaniityt ovat Karsikossa suhteellisen pienialaisia. Merenrantaniityillä viihtyvä tiukasti suojeltu ruijanesikko kasvaa kuitenkin runsaana lähes kaikilla Karsikon rannoilla. Ruijanesikon ja muiden huomioitavien lajien (mm. rauhoitettu ja valtakunnallisesti uhanalainen veripunakämmekkä) kasvupaikat tullaan huomioimaan rantarakenteiden sijoittelussa. Suorien vaikutusten lisäksi hankkeesta voi aiheutua epäsuoria vaikutuksia rantaniittyjen lajiesiintymille. Jäähdytysvesien lämpövaikutuksista voi seurata rantaniittyjen umpeenkasvua. Rantaniittyjä on mahdollista tarvittaessa kunnostaa esimerkiksi niiton avulla. Vaikka luontoarvot huomioidaan EN-1 ja EN-2-alueiden yksityiskohtaisemmassa jatkosuunnittelussa osana toimintojen suunnittelua, aiheutuu hankkeesta kuitenkin pirstoutumista ja elinympäristömuutoksia Karsikkoniemen alueella. Tämä heikentää kokonaisuudessaan alueen luonnon monimuotoisuutta. Yleiskaavan EN-1 alueella paineita kohdistuu erityisesti varsinaiselle ydinvoimalaitokselle varatulle yv-alueelle, missä tuleva maankäyttö on intensiivistä. Yleiskaavassa osoitettu johtoalue ei sijoitu luonnonsuojelualueille. Johtoalue sivuaa osayleiskaava-alueen pohjoisosassa lyhyellä matkalla Aaltokankaan geologista rantadyynivallimuodostumaa. Johtoalue kulkee luonnonarvoiltaan monimuotoisen Aaltokankaan suon poikki. Suolla esiintyy uhanalaisia luontotyyppejä sekä huomioitavia kasvilajeja. Aaltokankaan suolla esiintyy valtakunnallisesti vaarantuneeksi lajiksi luokiteltu lettosara. Lisäksi merikaapelin rantautumisalue on osoitettu linnuston ja muun eläimistön kannalta huomioitavaksi kohteeksi. Rantautumisalueet ovat linnustoltaan huomionarvoisia paikallisesti arvokkaita kohteita sekä potentiaalisia uhanalaisen viitasammakon elinalueita. Viitasammakolle soveltuvia elinalueita 82

84 voi kuitenkin sijaita myös muilla ranta-alueilla kaapelireitin rantautumisalueen ulkopuolella. Voimajohtokäytävän kasvillisuusvaikutukset jäävät vähäisiksi, sillä maastokäytävä kulkee pääosin käsitellyillä metsä- ja suoalueilla. Karsikkojärven osalta voimalinjan vaikutuksia lievennetään linjaamalla voimajohtokäytävä siten, että se kiertää järven. Johtokäytävällä on vain vähän muita luontoarvojen kannalta huomioitavia kohteita. Voimajohdon ympäristövaikutukset tullaan arvioimaan erillisessä YVA-menettelyssä, mikäli valtioneuvoston periaatepäätös on myönteinen ja Simo valitaan voimalaitoksen sijoituspaikaksi. Rantavyöhykkeillä on luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä alueita, jotka on otettava huomioon alueen jatkosuunnittelussa Vaikutukset eläimistöön ja vesiluontoon Maaeläimistö ja linnusto Yleiskaavan mahdollistaman ydinvoimalaitoksen toteutuessa alueen tiestön ja rakennuskannan uudistaminen sekä voimajohtojen rakentaminen aiheuttaa rakentamisvaiheessa paikallista häiriötä (melu, tärinä, työkoneiden päästöt) eläimistölle ja paikoin alkuperäiset elinympäristöt muuttuvat pysyvästi. Suurimmat rakentamisen aikaiset vaikutukset kohdistuvat alueen linnustoon. Rakentamisen aiheuttama häiriö vaikuttaa lintujen käyttäytymiseen ja voi haitata niiden pesintää. Voimakkaimmin muuttuvat alueet sijoittuvat Karsikkoniemen sisäosissa paikoille, joilla ei sijaitse linnustollisesti tai muun eläimistön kannalta merkittäviä kohteita. Karsikkojärven alue on kaavassa osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeänä alueena, jonne ei ole tarkoitus osoittaa merkittävää rakentamista. Rakentamisaikaisia vaikutuksia pyritään lieventämään muun muassa ajoittamalla maansiirto- ja rakennustyöt mahdollisuuksien mukaan lintujen pesimäajan ulkopuolelle, jolloin rakennustöistä aiheutuva häiriövaikutus jää vähäisemmäksi. Voimalaitosyksikön rakentamisenaikaisten toimien seurauksena Karsikkojärvellä ja sen ympäristössä pesivien suojelullisesti merkittävien lajien (direktiivilajeista erityisesti laulujoutsen, sääksi, kurki) pesimisolot häiriintyvät tilapäisesti. Karsikkojärven vesi- ja rantalintujen parimäärät tulevat rakentamisaikana todennäköisesti pienenemään lisääntyneen häiriön ja elinympäristömuutosten seurauksena. Lintudirektiivin lajeista vaikutus koskee erityisesti laulujoutsenta, kurkea ja liroa. Karsikkojärven alueelle kohdistuvia vaikutuksia on pyritty lieventämään suunnittelemalla voimajohtojen reitti siten, että se kiertää järven. Rakentamisesta aiheutuva häiriö vaikuttaa lintujen käyttäytymiseen. Länsikarin lokkiyhdyskuntaan rakentamistoimenpiteet vaikuttavat lähinnä lisääntyvän häiriön välityksellä. Laitakarin alueella välilliset vaikutukset (lisääntyvät häiriöt) 83

85 kohdistuvat direktiivilajeista erityisesti teereen, pikkulokkiin, kalatiiraan ja lapintiiraan. Mikäli Karsikkoniemeltä Laitakarille rakennetaan tie, ovat nämä rakentamisesta aiheutuvat häiriövaikutukset voimakkaampia. Myös tien käytöstä voi aiheutua häiriötä pesimälinnustolle, mutta tämä vaikutus arvioidaan kuitenkin vähäiseksi tien pienen liikennemäärän vuoksi. Rakentamisaikaiset muuhun maaeläimistöön kohdistuvat vaikutukset aiheutuvat elinolojen muuttumisesta sekä rakentamistöistä aiheutuvasta häiriön lisääntymisestä. Vaikutukset eivät kokonaisuudessaan ole muun eläimistön osalta kuitenkaan merkittäviä, koska korvaavia elinalueita säilyy myös Karsikkoniemen alueella. Voimalaitosalue ja siihen liittyvät tiejärjestelyt vaikeuttavat eläinten (muun muassa hirvien) liikkumista Karsikkoniemen eteläosissa. Voimalaitoksen jäähdytysvesien lämpövaikutus voi vaikuttaa paikallisesti vesilintujen elinoloihin jäähdytysvesien lämpövaikutusalueella. Jäähdytysvesien vaikutusalueella säilyy myös talvella keskimäärin muutaman neliökilometrin laajuinen sula-alue, jota vesilinnut voivat käyttää levähdys- ja ruokailualueena. Lämpövaikutuksen seurauksena on mahdollista, että esimerkiksi kaloja ravintonaan käyttävien lajien kuten kalatiiran ja lapintiiran ravinnonsaantimahdollisuudet paranevat ja vesi- ja rantalintujen pesintäajankohta jäähdytysvesien vaikutusalueella aikaistuu. Pesinnän ajoittuminen riippuu kuitenkin myös muista alueella vallitsevista ympäristötekijöistä. Karsikkoniemen kautta ei kulje muuttavien lintujen muuttoreittejä, joille muutto esimerkiksi voimajohtotörmäysherkkien lajien osalta keskittyisi. Suuri osa Perämerellä pohjoiseen muuttavista linnuista suuntaa muuttomatkansa kohti sisämaata jo Iin-Simon välisellä alueella, jolloin Karsikkoniemi jää vilkkaimman muuttoreitin pohjoispuolelle. Mannerta suosivia lajeja ja ryhmiä, joiden muutto on Karsikossa vähäistä, ovat metsähanhi, haukat, kuovi ja varpuslinnut. Aiempien havaintotietojen perusteella tiedetään, että myös syysmuutto on Perämeren pohjoisosassa varsin hajanaista, eikä selvää muuton keskittymistä voida Karsikkoniemen alueella havaita. Voimajohdot sijoittuvat samansuuntaisesti vallitsevien muuttosuuntien kanssa etelä-pohjoissuuntaan, mikä pienentää linnustolle aiheutuvaa törmäysriskiä. Törmäysriskiä voidaan pienentää merkitsemällä voimajohdot huomiopalloin. Voimajohtojen aiheuttaman törmäysriskin vaikutukset alueen linnustoon arvioidaan vähäisiksi Kalakannat Vesistön lämpötilan lievä nousu, varsinkin jos siihen liittyy myös rehevyyden kasvua, suosii periaatteessa kevätkutuisia vähäarvoisia kalalajeja vaateliaampien syyskutuisten kalalajien kustannuksella. Pintaveden lämpötila kohoaa jäähdytysvesien vaikutuksesta purkualueen välittömässä läheisyydessä kesällä ajoittain säätilanteesta riippuen noin 30 asteeseen, millä on käytännössä jo kaloja karkottava vaikutus. Meren pintakerros (0 1 metriä) lämpiää kesällä yli kolme astetta enimmillään noin neljän neliökilometrin alueella ja yli viisi astetta enimmillään alle kahden neliökilometrin alueella. 84

86 Pintaveden paikallisella lämpenemisellä ei kuitenkaan arvioida olevan haitallista vaikutusta alueen kalakantoihin, sillä syvemmät vesikerrokset ovat viileämpiä ja kalat voivat aktiivisesti hakeutua sopivaan lämpötilaan. Kesällä jäähdytysvesien vaikutusalueella viihtyvät kevätkutuiset lämpimän veden kalalajit, mutta talvella alue houkuttelee myös kylmän veden lajeja kuten siikaa ja taimenta. Karsikkoniemen ympäristön matalat karialueet ovat merkittäviä karisiian, muikun ja silakan kutualueita. Kesän 2009 lisääntymisalueselvityksissä alueelta saatiin muikunpoikasia saaliiksi runsaasti ja siianpoikasia paikoin paljon. Selvitysten perusteella näyttää siltä, että alueella on runsaammin muikkuja kuin siikoja. Silakanpoikasia saatiin saaliiksi koko alueelta, mutta poikasmäärät olivat suhteellisen pieniä. Jäähdytysvesien aiheuttama syvempien vesikerrosten haitallinen lämpeneminen kyseisten kalalajien kutualueilla rajoittuu purkualueen lähelle eikä sillä arvioida olevan haitallista vaikutusta kyseessä olevien kalalajien kantoihin laajemmin. Selvitysten perusteella alue ei ole merkittävä hauen, ahvenen eikä mateen lisääntymisalue. Lohen ja vaellussiian vaellusreitti menee osin Karsikkoniemen editse. Mallitarkastelun mukaan pintaveden merkittävä lämpiäminen rajoittuu kesällä keskimääräisessä tuulitilanteessa purkupaikkavaihtoehdosta riippuen Laitakarin länsipuolelta lähtien Veitsiluodonlahdelle. Sopivilla tuulilla ja sopivissa virtausolosuhteissa joidenkin asteiden lämpiämistä voi tapahtua ajoittain myös Laitakarin eteläpuolella. Lohi vaeltaa pääasiassa 2-3 metrin syvyydessä. Yli kahden metrin syvyydessä lämpiäminen jää vähäiseksi kaikissa vaihtoehdoissa. Jäähdytysvesien purkualueelta on matkaa Simojokisuulle lähes 20 kilometriä. Vaelluskalojen vaellusreitti jatkuu Karsikkoniemestä Simojokisuuta kohti Laitakarin ja Ajoskrunnin eteläpuolitse ja sijoittuu siten lämpiävän alueen eteläpuolelle. Vaeltaminen Ajoskrunnin pohjoispuolitse Veitsiluodonlahden suun kautta on todennäköisesti vähäistä. Siten pintaveden lämpiämisellä Laitakarin länsipuolisella alueella ja Veitsiluodonlahdella ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta Karsikkoniemen ohi vaeltavan lohen ja vaellussiian vaelluskäyttäytymiseen tai vaikutusta vaelluskalojen nousuun Simojokeen. Lämpötilan kohoamisella on erisuuntaisia vaikutuksia kalakantoihin. Ottaen huomioon merkittävästi lämpiävän vesialueen pinta-alan koon sekä kalojen liikkuvuuden ja kyvyn hakeutua aktiivisesti sopivaan lämpötilaan jäähdytysvesien ei arvioida kokonaisuutena aiheuttavan merkittäviä tai laajaalaisia haittoja alueen kalakannoille. Lämpötilan kohoaminen seurausilmiöineen kuitenkin suosii pitkällä aikavälillä kevätkutuisia kalalajeja kuten muun muassa haukea, ahventa, lahnaa ja särkeä Jäähdytysveden mukana voimalaitokselle kulkeutuvat kalat Karsikkoniemen edustalla laitokselle tuleva kala olisi pohjaottovaihtoehdossa ilmeisesti lähinnä silakkaa, jota voisi tulla laitokselle merkittävästi lähinnä keväällä kutuaikana. Rantaottovaihtoehdoissa kala olisi pääasiassa kevätkutuista vähäarvoisempaa kalaa kuten särkeä, ahventa ja kiiskeä. Lisäksi voimalaitokselle kulkeutuu jäähdytysveden mukana myös siian-, muikun- ja silakanpoikasia. Poikasia voi kulkeutua voimalaitokselle myös pohjaottovaihtoehdossa, mutta vähemmän kuin rantaottovaihtoehdolla. Kalojen tuloa laitokselle voidaan vähentää pitämällä keväällä kutuaikana esteverkkoja 85

87 tulokanavan suulla tai erilaisin teknisin estein. Kokonaisuutena laitokselle tulevan kalan määrällä ei arvioida olevan haitallista vaikutusta merialueen kalakantoihin Kasvi- ja eläinplankton Perämerellä kasviplanktontuotantoa rajoittaa erityisesti avovesikauden lyhyys. Lämpimät jäähdytysvedet pidentävät avovesiaikaa ja näin edelleen kasvukautta, joten kasviplanktonin vuosituotanto purkualueella kasvaa. Lämpimän veden hajotustoimintaa kiihdyttävä vaikutus voi nopeuttaa ravinteiden kiertoa tuottajien ja hajottajien välillä ja osaltaan kasvattaa kasviplanktontuotantoa purkualueella. Tuotannon kasvun on kuitenkin tutkituilla lämpimän veden purkualueilla havaittu rajoittuvan ainoastaan alueille, jotka pysyvät sulana myös talvisin. Kesän 2009 selvityksissä Karsikkoniemen edustan kasviplanktonbiomassa ilmensi vesialueen karua luonnetta lukuun ottamatta sisimpänä Veitsiluodonlahdella sijaitsevaa havaintopaikkaa, joka oli kasviplanktonbiomassan osalta lievästi rehevä. Sinilevien massakukinnat ovat tyypillisimmillään rehevöityneillä merialueilla varsinkin loppukesäisin, jolloin typpi toimii kasvua rajoittavana ravinteena. Perämerellä sinilevien massakukintoja on vähän muun muassa alueen niukkaravinteisuuden ja fosforirajoittuneisuuden vuoksi. Sinileviä havaittiin kesän 2009 selvityksissä vain vähän. Jäähdytysvesien ei alueen ravinnesuhteiden vuoksi arvioida lisäävän sinileväkukintojen määrää lukuun ottamatta mahdollisesti Veitsiluodonlahden pohjukkaa, jossa veden laatu on aiempien havaintojen mukaan muuta aluetta huonompi ja perustuotanto voi olla ajoittain typpirajoitteista. Jäähdytysvesien lämpökuorman arvioidaan nostavan kasviplanktonin vuosituotantoa purkualueella. Eläinplanktonyhteisöön hankkeella ei arvioida olevan haitallisia vaikutuksia Vesikasvillisuus ja makrolevät Jäähdytysvesi johdetaan mereen kanavaa pitkin, jossa veden virtausnopeus kanavan suulla on noin metri sekunnissa. Virtauksen vaikutuksesta purkupaikan edustan pohjan hienojakoinen sedimenttiaines kulkeutuu pois noin muutaman sadan metrin etäisyydeltä. Tällä alueella kasvillisuus muuttuu, ja rihmalevät korvaavat juurilla kiinnittyvät vesikasvit. Merkittävämpi kasvillisuutta muuttava vaikutus on kuitenkin kasvun kiihtyminen lämmenneellä vesialueella. Tutkimuksissa havaittu kehitys muistuttaa paljolti rehevöitymistä. Lajiston on havaittu yksipuolistuvan ja tuotannon kasvavan. Tyypillisesti purkualueella runsastuvat rihmalevät kuten ahdinparta sekä muutamat lämpökuormaa hyvin sietävät putkilokasvilajit muiden lajien taantuessa. Veitsiluodon lahdella sijaitsee lajistoltaan monimuotoisia matalia ja suojaisia rantoja. Jäähdytysvesien lämpökuorma voi vaikuttaa näiden alueiden lajistoon rehevöittävästi ja lajikoostumusta muuttavasti. Havaituista lajeista esimerkiksi viherahdinparta voi runsastua ja merihaura sekä näkinpartaiset 86

88 taantua. Näiden vaikutuksien arvioidaan ulottuvan suunnilleen alueelle, jolla lämpötilan nousu on vähintään yhden asteen. Rehevöityminen voimistaa lämpökuorman vaikutuksia kasvillisuuteen. Alueen veden laatu on kuitenkin viime vuosina parantunut eikä sen katsota hankkeen tai Perämeren alueen yleisen kehityksen vaikutuksesta muuttuvan merkittävästi. Jäiden kasvillisuutta irrottavan vaikutuksen puuttuminen voi näkyä lajistomuutoksina rantavyöhykkeen kasvillisuudessa. Sulalla alueella monivuotiset lajit, kuten järviruoko, voivat vallata tilaa muilta lajeilta. Sula alue jää Karsikkoniemen alueella kuitenkin varsin pieneksi, joten vaikutuksen arvioidaan jäävän vähäiseksi ja rajoittuvan purkukanavan läheisyyteen Pohjaeläimistö Purkualueen edustalla jäähdytysvesivirtauksesta johtuva eroosio muuttaa alueen pohjaa kovemmaksi ja vaikuttaa näin pohjaeläinlajistoon. Tämä vaikutus rajoittuu kuitenkin hyvin rajatulle alueelle purkupaikan edustalle. Jäähdytysvesien vaikutukset pohjaeläimistöön ovat lähinnä välillisiä ja ovat suurimmaksi osaksi seurausta perustuotannossa tapahtuneista muutoksista. Lämpökuorman on havaittu lisäävän pohjaeläinyhteisöjen epävakautta. Lisääntyvä orgaanisen aineksen määrä suosii rehevöitymisestä hyötyviä lajeja. Vaikutusalueella esimerkiksi surviaissääsken toukkien määrät voivat kasvaa ja valkokatkojen määrät pienentyä. Hankkeen vaikutukset pohjaeläinyhteisöihin arvioidaan kokonaisuudessaan vähäisiksi ja paikallisiksi. Hankkeen ei katsota heikentävän pohjaeläinkantoja siten, että sillä voisi olla vaikutuksia niitä ravintonaan käyttävään kalastoon Tulokaslajit Amerikanmonisukasmatoa tavataan nykyään Karsikkoniemen edustalla. Hankkeen vaikutuksesta se voi paikallisesti lisääntyä jäähdytysvesien vaikutusalueella. Amerikanmonisukasmadon on kuitenkin havaittu lisääntyneen koko Itämeren alueella, eikä jäähdytysveden purkamisen arvioida vaikuttavan lajin yleistymiseen Perämerellä yleensä. Itämeren tulokaslajeihin kuuluvat myös vaeltajasimpukoihin kuuluvat vaeltajasimpukka sekä valekirjosimpukka. Kumpaakaan vaeltajasimpukkalajeista ei tiettävästi tavata Perämeren alueella. Voimalaitoksen jäähdytysvesien purkaminen voisi luoda lämpiävälle alueelle sopivat elinolosuhteet vaeltajasimpukoille. Perämeren kylmyys kuitenkin rajoittaa vaeltajasimpukoiden menestymistä lämpiävän alueen ulkopuolella eli jäähdytysvesien ottoalueilla tai Perämerellä laajemmin. Valekirjosimpukan menestymistä alueella rajoittaa todennäköisesti myös matala suolapitoisuus. 87

89 7.3.3 Vaikutukset vesistöön Vesirakennustöiden ja ruoppausten vaikutukset vesistöön Yleiskaavassa osoitettujen laivaväylien, ydinvoimalaitosta tukevan sataman laiturirakenteiden ja jäähdytysvesiteiden rakentaminen edellyttää vesialueella tehtäviä ruoppaustöitä. Vesirakentamisen ja sen edellyttämien ruoppausten vaikutuksia on tässä kuvattu yleisellä tasolla. Vaikutuksia tullaan selvittämään tarkemmin lupavaiheessa hankkeen teknisen suunnittelun tarkennuttua. Ruoppauksen välillisiä vaikutuksia ovat tilapäinen veden sameneminen (kiintoaineksen määrä kasvaa) ja nousu ravinnepitoisuuksissa. Sameneminen ja ravinnepitoisuuksien nousu ovat suurempia ruopattaessa paljon orgaanista aineista sisältävää sedimenttiä (kuten muta- tai liejupohjaa). Pääosin mineraaliaineksesta koostuvaa sedimenttiä (kuten hiekka- ja sorapohjaa) ruopattaessa vaikutukset veden laatuun jäävät pienemmiksi. Valitsemalla ruoppausmenetelmä ruopattavan sedimentin mukaan, ja käyttämällä muita tarkoituksen mukaisia menetelmiä (kuten silttiverhosuojauksia), voidaan vielä merkittävästi pienentää vaikutuksia veden laatuun. Tilapäisellä veden samenemisella ja vastaavasti lisääntyneellä sedimentaatiolla voi olla haitallisia vaikutuksia rantavyöhykkeen eläimistöön, kuten kalanpoikasiin ja kalojen kutuun. Rakennustöistä aiheutuva melu ja tärinä voivat tilapäisesti karkottaa esimerkiksi kaloja ja lintuja alueelta. Muiden olosuhteiden ollessa suotuisat myös perustuotanto voi hieman kasvaa ruoppausalueen lähistöllä sedimentistä vapautuvien ravinteiden seurauksena. Vaikutukset ovat kuitenkin tilapäisiä ja paikallisia. Samentuneen veden alueen koko riippuu ruoppausten laajuuden ja sedimentin koostumuksen lisäksi muun muassa vallitsevista virtauksista. Yleensä samentumista voidaan havaita noin metrin päässä ruoppausalueelta. Ruoppauksessa syntyvät sedimenttimassat on tarkoitus käyttää voimalaitosalueen maanrakennuksessa tai läjittää mereen sopivalle alueelle niiden määrästä ja laadusta riippuen. Mikäli massoissa havaitaan raja-arvot ylittäviä pitoisuuksia haitta-aineita, käsitellään ne ympäristönsuojelulain edellyttämällä tavalla. Ruoppaukset pyritään toteuttamaan mahdollisuuksien mukaan yhden vuoden aikana. Ne pyritään myös ajoittamaan siten, ettei niistä aiheudu merkittäviä haittoja esimerkiksi mahdolliselle pesimälinnustolle tai kalojen kutualueille. Samentumista voidaan myös tarvittaessa tarkkailla reaaliaikaisesti toimivilla veden laadun mittareilla, jolloin ruoppaustyöt voidaan keskeyttää, mikäli kiintoainespitoisuudet nousevat liikaa mahdollisten herkkien alueiden läheisyydessä. Yleiskaavassa Karsikkoniemeltä Laitakarin saarelle ohjeellisena osoitetun tieyhteyden rakentamisen vaikutukset ovat edellä ruoppaustöiden yhteydessä kuvatun kaltaisia, eli tilapäisiä muutoksia veden laadussa. Tien rakentaminen sulkisi noin 150 metrin levyisen vesiyhteyden Karsikon ja Laitakarin välissä, josta aiheutuisi paikallisia muutoksia alueen virtausolosuhteisiin. Laitakarin ja Karsikon välillä on nykyisellään hyvin matala (~1 m syvyinen) vedenalainen 88

90 kannas, jonka läpi virtaus on todennäköisesti varsin vähäistä. Tien aiheuttamat muutokset virtauksissa jäisivät tästä syystä pieniksi Voimalaitoksen käytön aikaiset vaikutukset vesistöön Yleiskaavan mahdollistavan ydinvoimalaitoksen käytön aikaiset jäähdytysvedet vaikuttavat Karsikkoniemen edustan jäätilanteeseen. Ydinvoimalaitoksen YVA:n tulosten mukaan talvella jäättömänä pysyvä vesialue keskittyy purkupaikan lähistölle. Heikenneen jään alue sijaitsee pääasiassa Ajoksen ja Karsikkoniemen välillä sekä Karsikkoniemestä etelään. Sulan ja heikon jään alueen koko on noin 5 12,5 neliökilometriä voimalaitos- ja jäähdytysveden purkuvaihtoehdosta riippuen. Yleiskaavalla ei kuitenkaan ratkaista purku- eikä voimalaitosvaihtoehtoa. Jäähdytysveden laatu ei lämpötilan nousua lukuun ottamatta muutu voimalaitoksen läpi virratessaan. Veden laadussa voi kuitenkin olla eroja otto- ja purkualueiden välillä, joten vaikutukset purkualueeseen riippuvat ottopaikan veden laadusta. Vaihtoehtoiset jäähdytysveden ottopaikat sijaitsevat Karsikkoniemen kaakkoispuolella. Purkupaikoista toinen sijaitsee niemen länsipuolella Veitsiluodonlahdella ja toinen niemen eteläkärjessä. Alueiden vedenlaatua selvitettiin vuonna 2009 vesinäytteen otoin. Tehdyissä veden laatuselvityksissä ei havaittu kovin suuria eroja Karsikkoniemen itä- ja länsipuolten välillä. Tehtyjen aiempien tarkkailujen perusteella tiedetään kuitenkin Veitsiluodonlahden olevan ympäröivää merialuetta ravinteikkaampi. Veden johtaminen Karsikkoniemen itäpuolelta Veitsiluodon lahdelle voi näin ollen hieman parantaa alueen veden laatua, mutta tämä vaikutus arvioidaan pieneksi. Tällä perusteella jäähdytysvesien vaikutuksen purkualueen veden laatuun arvioidaan kokonaisuudessaan jäävän vähäiseksi. Jäähdytysveden purkukanavan edustan lähialueelta sedimentti huuhtoutuu pois virtauksen vaikutuksesta. Tämä alue on kuitenkin varsin rajattu, ja sijaitsee heti Karsikkoniemen tuntumassa alueella, jossa haitta-aineiden pitoisuuksien arvioidaan olevan matalia. Muuten hankkeeseen ei arvioida liittyvän sellaisia virtauksien muutoksia, jotka johtaisivat sedimentin liikkeelle lähtemiseen. Jäähdytysvesien lämmittävä vaikutus kohdistuu lähinnä pintakerroksiin, eikä sillä purkupaikan välitöntä läheisyyttä lukuun ottamatta ole vaikutusta suoraan sedimenttiin. Välillisesti jäähdytysvesien aiheuttaman perustuotannon kasvun arvioidaan johtavan sedimentoitumisen lisääntymiseen ja näin haitta-aineiden pitoisuuksien laimenemiseen sedimentissä. Ydinvoimalaitoksen jäähdytysvesien ei arvioida aiheuttavan mahdollisten haitallisten sedimenttiin varastoituneiden aineiden palautumista takaisin vesipatsaaseen tai biologiseen kiertoon. Ydinvoimalaitoksella syntyy sekä sosiaalijätevesiä että prosessijätevesiä. Osa jätevesistä käsitellään voimalaitosalueella ja osa voidaan tarvittaessa johtaa käsiteltäväksi kunnalliseen vedenpuhdistamoon. Hankkeesta aiheutuva ravinnekuormitus on niin vähäistä, ettei sillä voi arvioida olevan haitallista 89

91 vaikutusta Karsikkoniemeä ympäröivän merialueen tai Perämeren tilaan yleensä. Jäähdytysveden oton ja purun vaikutukset virtausnopeuksiin on hankkeen YVAselostuksessa todettu pieniksi Vaikutukset Natura-alueisiin Perämeren saarten Natura-alue (yhteensä hehtaaria) muodostuu Kemin, Tornion, Simon, Iin, Haukiputaan, Oulun, Oulunsalon ja Hailuodon edustalla olevista saarista, luodoista ja matalikoista. Natura-alue on suojeltu sekä luontodirektiivin mukaisena SCI- että lintudirektiivin mukaisena SPA- alueena. Karsikkoniemeen nähden läheisin Perämeren saarten Natura-alueeseen kuuluva rajaus sijaitsee Ajoksen niemessä, reilun kolmen kilometrin etäisyydellä selvitysalueesta. Voimalaitoksen jäähdytysvesien vaikutusalue ulottuu Natura-alueen yhden osan rannoille. Lämmönnousut jäävät kuitenkin pieniksi ja ajoittaisiksi, eikä hankkeen mallinnusten perusteella arvioida vaikuttavan merkittävästi alueen jääpeitteeseen. Jäähdytysvesimallinnuksen perusteella sula-alue ei ulotu Natura-alueelle. YVA-selostuksen yhteydessä tehdyn Natura-tarvearvion perusteella voidaan todeta, että ydinvoimalaitoksella ei arvioida olevan merkittäviä heikentäviä vaikutuksia Natura alueen suojeluperusteisiin. 7.4 Vaikutukset maa- ja kallioperään, pohjavesiin, ilmaan ja ilmastoon Maa- ja kallioperä, pohjavedet Suurimmat vaikutukset yleiskaava-alueen maa- ja kallioperään sekä pohjavesiin aiheutuvat EN-1 aluevarauksen mahdollistaman ydinvoimalaitoksen rakentamisvaiheessa. Maaperän kantavuuden suhteen alue on pääosin hyvin rakennettavissa. Laadittujen maaperätutkimusten mukaan alueen perustamisolosuhteet ovat hyvät. Rakentamisen aikana voimalaitosalueella tehdään räjäytys-, louhinta- ja kivenmurskaustöitä tarvittavia teitä sekä voimalaitos- ja muita rakennuksia varten. Rakennusaikana syntyvät kaivuu-, louhinta- ja ruoppausmassat on tarkoitus hyödyntää rakennuspaikalla erilaisissa täytöissä ja tasauksissa. Ydinvoimalaitoksen alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole tärkeitä tai muita pohjaveden hankintaan soveltuvia pohjavesialueita. Kalliopohjaveden esiintyminen on kuitenkin otettava huomioon alueella tehtävien maanalaisten rakennustoimien takia. Kallion louhinta vaikuttaa ensisijaisesti kallion pohjaveteen ja siitä edelleen maaperän pohjaveteen. Maksniemen pohjavesialueen läheisyyteen ei ole yleiskaavassa osoitettu uutta maankäyttöä, jolla olisi merkittäviä vaikutuksia pohjaveden laatuun. Kaavassa osoitettu maa-ainesten ottoalue on nykyisin käytössä. Karsikontien 90

92 parantaminen edistää liikenneturvallisuutta, mikä pienentää liikenneonnettomuuden todennäköisyyttä ja pohjaveden pilaantumisriskiä. Ydinvoimalaitoksen toiminnasta aiheutuvat pohjavesien ja maaperän pilaantumisriskit minimoidaan rakenteellisin ratkaisuin ja prosessien vuoto- ja jätevesien viemäröintijärjestelyin. EN-1 alueelle on mahdollista sijoittaa matala- ja keskiaktiivisten jätteiden loppusijoitustiloja. Voimalaitosjätteiden loppusijoituslaitos koostuu maanalaisista loppusijoitustiloista ja loppusijoituslaitoksen toimintaan kiinteästi liittyvistä aputiloista sekä rakennuksista ja rakennelmista. Loppusijoituslaitokseen voi kuulua myös maaperään rakennettavat, hyvin vähäaktiivisen jätteen loppusijoittamiseen tarkoitetut loppusijoitustilat. Maanalaiset loppusijoitustilat rakennetaan vähintään muutaman kymmenen metrin syvyyteen kallioperään. Karsikkoniemen kallioperän ominaisuuksia koskevissa selvityksissä ei ole ilmennyt seikkoja, jotka estäisivät maanalaisten loppusijoitustilojen rakentamisen alueelle. Voimalaitosjätteiden maanalainen loppusijoitus suunnitellaan ja sitä käytetään niin, että normaalikäytössä radioaktiivisten aineiden päästöt ympäristöön jäävät merkityksettömän pieniksi. Maaperään alueella on mahdollista loppusijoittaa hyvin vähäaktiivista jätettä, jonka radioaktiivisuus vähenee 500 vuoden kuluessa turvallisuuden kannalta merkityksettömäksi. Maaperässä olevat loppusijoitustilat eristetään ympäristöstä varmistamalla, ettei loppusijoitettu jäte pääse kosketuksiin pohja-, pinta-, valuma- tai sadevesien kanssa. Ydinvoimalaitoksen rakenteet ja laitteet suunnitellaan maanjäristyksen kestäviksi. Maanjäristyksiä ja niiden vaikutuksia tarkkaillaan ydinvoimalaitoksen käytön aikana. Näin varmistetaan, ettei maanjäristyksistä aiheudu uhkaa laitoksen turvallisuudelle Päästöt ilmaan Ydinvoimalaitos päästää normaalikäytön aikana ilmaan ja veteen pieniä määriä radioaktiivisia aineita kuten jalokaasuja (ksenon ja krypton), kaasumaisia aktivoitumistuotteita (hiili-14), halogeeneja (jodit) sekä aerosolimuodossa olevia aktiivisia aineita. Laitoksesta ulos laskettavat radioaktiiviset vesi- ja ilmapäästöt puhdistetaan suodattamalla ja viivästetään siten, että niiden säteilyvaikutus ympäristössä on hyvin pieni verrattuna luonnossa normaalisti olevien radioaktiivisten aineiden vaikutukseen. Kaasumaiset päästöt johdetaan voimalaitosten ilmastointipiippuihin ja vesipäästöt jäähdytysveden mukana mereen. Päästöt mitataan ja varmistetaan, että ne alittavat asetetut raja-arvot. Ydinvoimalaitokseen liittyvien varavoimageneraattoreiden ja varalämpölaitoksen käytöstä syntyy polttoaineen palaessa rikkidioksidia, typen oksideja, hiukkasia 91

93 ja hiilidioksidia. Varavoimageneraattoreiden ja varalämpölaitoksen vuotuiset päästöt ovat normaalitilanteessa hyvin pieniä. Ydinvoimalaitoksen rakentamisen aikaisen liikenteen aiheuttamien päästöjen lisääntyminen on Karsikkoniemellä huomattavaa. Liikenne on kuitenkin erityisen vilkasta ainoastaan rakentamisen neljäntenä tai viidentenä vuonna. Muina rakennusvuosina liikennemäärät ja liikenteen päästöt ovat selvästi vähäisempiä. Rakentamisajan liikenteen päästöillä ei arvioida olevan pitkällä aikavälillä merkittäviä vaikutuksia Karsikkoniemen ja sen lähialueiden ilmanlaatuun Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten arviointi perustuu sekä YVA-menettelyn yhteydessä laadittuun arvioon hankkeen vaikutuksista maisemaan ja kulttuuriympäristöön että kaavoituksen yhteydessä laadittuihin tarkempiin selvityksiin ja maastokäynteihin. Karsikkoniemen kärjen nykyinen luonnonalue muuttuu raskaasti rakennetuksi energiahuollon alueeksi ja voimalaitosmiljööksi. Suurikokoinen voimalaitos poikkeaa luonteeltaan ja mittasuhteiltaan merkittävästi alueen muusta ympäristöstä ja muodostaa kauas avomerelle ja ympäröiville ranta-alueille erottuvan maamerkin alueella, joka nykyisellään kaukomaisemassa hahmottuu luonnonalueena tai loma-asumisen vyöhykkeenä. Muutos maisemassa on merkittävämpi Karsikkoniemen itäpuolisen, pääosin luonnonalueena ja pienipiirteisenä loma-asumisen vyöhykkeenä hahmottuvan maisemakokonaisuuden alueella kuin länsipuolella, jossa maisema nykyiselläänkin on jo kookkaiden teollisten rakenteiden (teollisuus, tuulivoimalat, voimajohdot, satama) jäsentämää. Toisaalta tulevaisuudessa mahdollisesti toteutuvat Meri-Lapin tuulivoimamaakuntakaavan tuulivoimavaraukset muuttavat meri- ja rannikkoalueen luonnetta myös Karsikkoniemen itäpuolisella alueella toteutui ydinvoimala tai ei. Seudun loivat maastonmuodot eivät juuri anna mittakaavallista tukea suurelle rakennukselle, mutta maasto on toisaalta suurimittakaavaista mannerrannikkoa, jolloin kaukomaisemassa voimalaitos tukeutuu mannerrannikon metsäiseen ja teollisten rakenteiden jäsentämään siluettiin ja laajaan avoimeen vesipintaan. Karsikkoniemen sisällä näkymiä kohti voimalaitosta avautuu avoimien alueiden (avohakkuut, voimalaitosaluetta kohti suuntautuneet tiet, avoimet niityt ja suot, voimajohtokäytävät tai muiden vastaavien) kautta. Näkymiä avautuu myös niemen pohjoisosan uudehkojen asuinrakennusten yläkerroksista sekä paikoitellen valtatie 4:n suunnasta. Ydinvoimalaitoksen alueen ympärille on kaavassa osoitettu suojaviheralue, joka vaikuttaa näkymiin voimalaitoksen lähiympäristöstä kohti laitosta. Asuntojen ja loma-asuntojen osalta merkittäviä vaikutuksia päänäkymäakseleihin kohti merta aiheutuu suunnittelualueella Puntarniemen ja Laitakarin suunnista katsottaessa. Kaava-alueen ulkopuolelta merinäkymät muuttuvat merkittävästi Ykskuusen länsirannalta, vaikka etäisyyttä voimalaitokselle on jo noin 4,5 kilometriä, sillä ranta on suuntautunut suoraan 92

94 kohti voimalaitosaluetta. Näkymät muuttuvat myös Ajoksen, Ajoskrunnin ja Koivuluodon ranta-alueiden asunnoilta ja loma-asunnoilta. Käytössä olleiden lähteiden (Tuulivoimalat ja maisema) mukaan virkistykseen ja vapaa-aikaan käytettävän maiseman visuaaliset ominaisuudet ovat korostuneen merkittäviä. Ihmiset hakeutuvat vapaa-aikanaan mielellään luonnontilaiseen ympäristöön. Näkymiä muuttava teollinen rakennelma saatetaan monesti kokea häiritsevänä. Pimeään aikaan voimalaitoksen valaistus erottuu muuten suhteellisen pimeällä alueella ja kajo saattaa näkyä kauaskin. Karsikkoniemen länsipuolen maisematilassa vaikutus ei saman maisematilan alueella olevista muista kookkaista, teollisista ja voimakkaasti valaistuista kohteista johtuen ole yhtä merkittävä kuin niemen itäpuolen maisematilassa, jossa voimalaitos erottuisi selvästi yksittäisenä valaistuna kohteena muuten lähes pimeässä ympäristössä. Koko Karsikkoniemen etelä lounaisranta on osoitettu vesialueeksi, jota voidaan käyttää voimalaitoksen tarkoituksiin ja sille voidaan rakentaa voimalaitoksen tarvitsemia laitureita ym. rakennelmia (W-1). Alueelle sijoittuu todennäköisesti esimerkiksi jäähdytysveden purkuun liittyviä rakennelmia. Lämpimän jäähdytysveden vaikutuksesta purkupaikan edustalla meri säilyy sulana myös talvella vaihtelevan laajuisella alueella. Sulan ylle voi tyyninä pakkaspäivinä syntyä sumupilvi. Karsikkoniemen länsirannalle, Prusinperän alueelle rakennetaan satamalaituri. Betonirakenne muuttaa muilta osin pääosin luonnontilaisen rannan luonnetta, ja laivaväylän toteuttaminen edellyttää todennäköisesti ruoppauksia alueella. Karsikon kylän pohjoispuolelle kaavassa osoitettu EN-2 alue muuttaa kylän lähiympäristön luonnetta. Alueelle sijoittuu esim. ydinvoimalaitoksen majoitusalue, joka poikkeaa luonteeltaan Karsikkoniemen muusta asutuksesta. Toisaalta tulevassa tilanteessa uusi rakentaminen tukeutuu voimakkaasti rakennettuun ja suurimittakaavaiseen ydinvoimalaitoksen alueeseen. Myös EN- 2 alueeseen liittyvällä ranta-alueella saattaa tapahtua muutoksia (uudet rakenteet, mahdollinen jäähdytysveden otto tms.) (osoitettu kaavassa W-1). Ranta-alueen tarkemmasta suunnittelusta riippuu kuinka paljon loma-asumisen painopiste Karsikkoniemellä siirtyy nykyistä pohjoisemmaksi ja muuttaa rantaalueiden luonnetta nykyistä rakennetummaksi. EN-1 alueelle jäävien nykyisten loma-asuntojen käyttötarkoitus muuttuu tai ne poistuvat käytöstä. Nykyisellään sulkeutuneille metsäalueille syntyy johtoalueen kohdalle uusi, pylväsratkaisusta ja merituulipuiston sähkönsiirron toteutumisesta riippuen noin metriä leveä avoin voimajohtokäytävä. Vaikka maisemavaikutus onkin merkittävä, jää se sulkeutuneessa metsämaastossa melko paikalliseksi. Näkymiä uuden voimajohtokäytävän alueelle avautuu lähinnä vain itse voimajohtokäytävän alueelta, mahdollisesti paikoin Kirnuvaaralta sekä alueilta, joilla voimajohto esimerkiksi ylittää tien tai sivuaa tai leikkaa avointa aluetta (suot tms.). Mikäli merituulipuiston sähkönsiirto Karsikkoniemen kautta toteutuu, rantautuu sen merikaapeli Karsikkoniemen länsirannalla ja kulkee sen jälkeen maakaapelina uudelle, metsäalueelle rakennettavalle sähköasemalle. Tästä 93

95 eteenpäin merituulipuiston ja ydinvoimalaitoksen voimajohdot kulkevat samassa avoimessa maastokäytävässä, jolloin voimajohtokäytävän leveys olisi maksimissaan noin 150 metriä. Maakaapelikaivannon alue maisemoidaan rakentamisvaiheen jälkeen, mutta alue säilyy luonteeltaan avoimena (ei runkopuustoa). Uuden sähköaseman tarvitsema pinta-ala on suuruusluokaltaan enintään 100 x 50 metriä ja korkeus 10 metriä Vaikutukset arvokohteisiin Voimalaitoksen toteuttaminen ei aiheuta suoria vaikutuksia Karsikon entisen kalastajakylän aluekokonaisuuteen ja kylän rakennusinventointi- ja rakennusperinnön hoitoavustuskohteisiin. Kylän asema maisemassa muuttuu kuitenkin merkittävästi, kun sitä ympäröivät luonnonalueet muuttuvat voimalaitosmiljööksi ja majoitusalueeksi. Museovirasto on edellyttänyt, että alueen kulttuurihistorialliset arvot turvataan, vaikkei kohde enää sisällykään tarkistettuun valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventointiin (ei vielä voimassa). Kylän kulttuurihistorialliset arvot on huomioitu kaavassa osoittamalla kylän alue merkinnällä sk-1, kulttuurihistoriallisesti arvokas alue. Kaavamääräyksessä edellytetään purkulupaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten purkamiseksi. Karsikkoniemen länsirannalla sijaitsevien rakennusinventointikohteiden (Maksniemi, Teppo) lähiympäristö muuttuu mahdollisen merituulipuiston merikaapelin rantautumispaikan ja maakaapeliyhteyden myötä, mutta vaikutukset eivät rakentamisajan jälkeen ole todennäköisesti merkittäviä, sillä kaapelikaivanto maisemoidaan. Talopiiri Teppo-Takajänkä on osoitettu kaavassa merkinnällä sk-1, kulttuurihistoriallisesti arvokas alue. Kaavamääräyksessä edellytetään purkulupaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten purkamiseksi. Yhtä voimajohtoreitille alustavien tarkastelujen mukaan sijoittunutta muinaisjäännöskohdetta ei kesän 2009 arkeologisessa inventoinnissa löydetty, joten kohde tullaan poistamaan muinaisjäännösrekisteristä (lähde: Museovirasto 2009). Muut alueen muinaisjäännöskohteet on osoitettu kaavassa kohdemerkinnällä sm. Kevyen liikenteen yhteystarve merkintä sivuaa Lahdenojan muinaisjäännöskohdetta. Mikäli tiealue levenee nykyisestä, on suhde muinaisjäännöskohteeseen syytä tarkistaa. Muihin tiedossa oleviin muinaisjäännöskohteisiin ei aiheudu vaikutuksia. Alueelta tai sen läheisyydestä ei tunneta vedenalaisia muinaisjäännöksiä. Museovirasto on lausunnossaan Kemi-Tornion maakuntakaavaehdotuksesta ( ) todennut, että ennen alueella tapahtuvaa rakennus-, ruoppaus- tai muuta merenpohjaa muuttavaa työtä tulee olla yhteydessä Museovirastoon vedenalaisinventointitarpeen arvioimiseksi. Näkymät Simojoen suun valtakunnallisesti arvokkaalta maisema-alueelta kohti länttä ja Karsikkoniemeä muuttuvat paikoitellen jonkin verran. Uusi teollinen maamerkki heikentää Karsikkoniemen itäpuolisen merellisen maisemakokonaisuuden yhtenäisyyttä. Etäisyydestä (lähimmillään noin 5 kilometriä) ja arvokkaan maisema-alueen piirteistä (tienvarren kylä- ja peltoaukeat, suojaisa merenranta-/saaristomaisema) johtuen voimalaitoksen 94

96 maisemavaikutuksen ei voida katsoa olevan maisema-alueen arvojen kannalta haitallinen. Osayleiskaavalla ei ole vaikutuksia osayleiskaava-alueen pohjoispuoliseen Pohjanmaan rantatiehen, joka on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (tarkistettu valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventointi, ei vielä voimassa). Osayleiskaava-alueelta pohjoiseen suuntautuvan voimajohdon vaikutukset arvioidaan voimajohto- YVA:n yhteydessä, mikäli Simo valikoituu ydinvoimalaitoksen sijoituspaikaksi. Puntarniemen yhtenäinen loma-asuntomiljöö on huomioitu kaavassa merkinnällä sk-2 (kyläkuvallisesti arvokas loma-asuntoalue), joka tähtää alueen yhtenäisen ilmeen säilyttämiseen. Saari-Eskurin rakennusinventointikohteen asema maisemakokonaisuudessa ja sen alkuperäinen suhde ympäristöön saattavat muuttua riippuen ranta-alueen jatkosuunnittelusta. 7.5 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Ydinvoimayleiskaavan EN-1-aluemerkintä mahdollistaa ydinvoimalaitoksen ja sen tukitoimintojen sijoittamisen Karsikkoniemen eteläkärkeen. Ydinvoimalaitoksen toteutuessa Simon kunnan kiinteistöverotulot kasvavat merkittävästi ydinvoimalaitoksen valmistumisasteen mukaan. Laitoksen rakentamisen työllistävä vaikutus on talousalueella henkilötyövuotta vuodessa. Voimalaitoksen käyttövaiheen kiinteistöverotulot Simon kunnalle ovat 3,8 5,0 miljoonaa euroa vuodessa ja kunnallisverotulot talousalueelle 1,9 2,4 miljoonaa euroa vuodessa. Käyttövaiheen työllistävä vaikutus talousalueella on henkilötyövuotta vuodessa. Verotulot kasvavat uusien asukkaiden, piristyneen elinkeinotoiminnan ja lisääntyneen rakentamisen seurauksena. Yksityisten ja julkisten palveluiden kysyntä kasvaa. Yleiskaavan EN-1 ja EN-2 alueilla maa- ja metsätalousvaltainen alue sekä loma-asutuksen alueet muuttuvat energiahuollon alueiksi. Karsikkoniemen etelärannan nykyinen loma-asutus poistuu Kalasataman ja länsirannalle rakennettavan voimalaitosta palvelevan sataman välialueella. Ydinvoimalaitoksen suojavyöhykkeen vuoksi uuden asutuksen tai asutukseen liittyvien yhdyskuntatoimintojen, kuten sairaaloiden, päiväkotien ja koulujen rakentaminen tulee olemaan rajoitettua. Ydinvoimalaitoksen käytönaikainen melun yöajan ohjearvo ylittyy voimalaitoksen ympäristössä enintään 10 nykyisellä lomakiinteistöllä. Etelärannan loma-asutus poistuu hankkeen toteutumisen myötä. Meluvaikutukset eivät ulotu lähistön asuinalueille. Karsikkoniemen ympäri ei pääse liikkumaan rantoja pitkin EN-1-alueen rajoittuessa Karsikkoniemen etelä- ja lounaisrannoille. Varsinaisella voimalaitosalueella ydinvoimalaitostoimijan on voitava määrätä kaikesta toiminnasta ja liikkuminen alueella on kiellettyä tai ainakin rajoitettua. Lisäksi ydinvoimalaitoksen jäähdytysveden purku- ja ottopaikkojen rakenteet rajoittavat rannoilla liikkumista. Em. paikkojen sijainti ratkaistaan teknisten suunnitelmien 95

97 ja erillisten ympäristöselvitysten tulosten perusteella. Muuten ydinvoimalaitoksen normaalikäyttö ei rajoita liikkumista tai muuta virkistystoimintaa Karsikkoniemellä. Yleiskaavassa on osoitettu ohjeelliset reitit niin moottorikelkkailijoille kuin kuntoliikkujille ja ulkoilijoille. Ydinvoimalaitoksen jäähdytysvesien aiheuttama sulan ja heikon jään alue rajoittaa jäällä tapahtuvaa toimintaa Karsikkoniemen edustalla, kuten erilaista virkistyskäyttöä. Sulan ja heikon jään alueet tullaan merkitsemään asianmukaisesti, jotta niitä osataan välttää. Näillä alueilla ei voi kulkea moottorikelkoilla tai muilla moottoriajoneuvoilla. Heikon jään alueella jään paksuus on alle 10 senttimetriä, joten myös sillä talvikalastus ja jäällä hiihtäminen on rajoitettua. Toisaalta mahdollisuudet sulavesikalastukseen talviaikana paranevat. Heikenneen jään alue sijaitsee pääasiassa Ajoksen ja Karsikkoniemen välillä, sekä Karsikkoniemestä etelään. Sulan ja heikon alue estäisi Karsikkoniemen ympäri menevän moottorikelkkareitin käytön. Liikkumismahdollisuudet jäitä pitkin Laitakarille heikkenevät ydinvoimalaitoksen jäähdytysvesien vaikutuksesta, mikä aiheuttaa haittaa Laitakarin lomaasukkaille. Laitakariin osoitetun ohjeellisen tieyhteyden toteutuminen parantaisi mökkiläisten liikkumismahdollisuuksia. Karsikkoniemen itäosien ohjeellisen ranta-alueen merkinnällä osoitettujen rantojen yleinen saavutettavuus on riippuvainen tarkemmasta suunnittelusta. Yleiskaavassa osoitetun johtoalueen voimajohtokäytävä merkitsee maanomistajille asetettavia rajoituksia käytäväalueen maa-alueiden ja puuston vapaan käytön suhteen. Monet toiminnat kuten maanviljely ovat mahdollisia voimajohtokäytävän alueella, kunhan asetetuista rajoituksista huolehditaan erilaisten rakenteiden osalta. Myös merituulipuistoon liittyvä maakaapeli rajoittaa maankäyttöä noin 10 metriä leveällä kaistaleella noin 500 metrin matkalla rannasta voimajohtokäytävälle. Ydinvoimalaitoksen normaalikäytön aikaisista päästöistä aiheutuvat säteilyannokset lähiympäristön asukkaille jäävät murto-osaan suomalaisen saamasta keskimääräisestä säteilyannoksesta. Näin ollen ydinvoimalaitoksesta ei aiheudu säteilystä johtuvia vaikutuksia lähiympäristön ihmisten terveyteen, elinoloihin tai virkistykseen. Ydinvoimalaitoksen lähiympäristössä Karsikkoniemellä voi liikkua sekä kerätä ja syödä marjoja ja sieniä turvallisesti. Myös kalojen syönti on turvallista. Karsikkoniemen lähialueen asukkaiden ja muiden alueella toimijoiden sekä Kemi-Tornio-alueen seudun edustajien näkemyksiä ydinvoimalaitoksesta kartoitettiin hankkeen YVA-prosessin kuluessa asukaskyselyllä ja ryhmähaastatteluilla. Lähiseudun asukkaiden ja toimijoiden näkemykset ydinvoimalaitoshankkeesta vaihtelevat suuresti ja alueille on syntynyt hanketta vastustavia ja kannattavia ryhmittymiä. Usein vastustuksen syynä ovat ydinvoimalaitokseen liittyvät riskikäsitykset ja pelot sekä vakaumus ydinvoiman eettisestä kyseenalaisuudesta. Hankkeen kannattajat korostavat sen positiivisia 96

98 taloudellisia vaikutuksia ja ympäristöystävällisyyttä. Yksityiskohtaiset tulokset asukaskyselystä ja ryhmähaastatteluista on luettavissa YVA-selostuksesta Kalatalous Karsikkoniemen edustan merialueella kalastetaan nykyisin pääasiassa rysillä. Jäähdytysveden vaikutuksesta kohonneen lämpötilan alueella levänkasvu lisääntyy ja aiheuttaa sitä kautta seisovien pyydysten lisääntyvää limoittumista ja puhdistustarvetta sekä rysien pyyntitehon heikkenemistä. Jäähdytysvesistä rysäkalastukselle aiheutuva merkittävä haitta rajoittunee Laitakarin etelä- ja länsipuolella sekä Ajoskrunnissa oleville pyyntipaikoille. Kesäaikana kylmää vettä suosivat lohikalat karttavat jäähdytysvesien selvää vaikutusaluetta ja vallitsevia kalalajeja ovat silloin alueella kevätkutuiset, vähempiarvoiset ja lämmintä vettä suosivat kalalajit. Tämä voi aiheuttaa kesällä pyyntimatkojen pitenemistä esimerkiksi siian pyynnin osalta. Kalojen käyttökelpoisuuteen jäähdytysvesillä ja niiden seurannaisvaikutuksilla ei ole vaikutusta. Kalastuksen kannalta jäähdytysvesien konkreettisin vaikutus ajoittuu talvikauteen, jolloin sulan ja heikon jään alue rajoittaa jäältä tapahtuvaa kalastusta. Karsikkoniemen edustalla talviaikainen verkkokalastus on melko vähäistä. Samalla kun jäältä tapahtuvan kalastuksen mahdollisuudet heikkenevät paranevat toisaalta mahdollisuudet pitkäaikaiseen sulavesikalastukseen sekä talviaikaiseen kalastukseen sula-alueelta. Sula-alue houkuttelee talvella kylmän veden kalalajeista muun muassa siikaa ja taimenta Porotalous Voimalaitos aiheuttaa rajoituksia porotaloudelle etenkin voimalaitosalueella Karsikkoniemen eteläkärjessä. Voimalaitosalue aidataan, mikä estää porojen liikkumisen noin 3-4 neliökilometrin laajuisella alueella pienentäen tältä osin porotalouden käytössä olevaa laidunmaata. Voimalaitosalueen pohjoispuolelle rakennettava uusi tieyhteys Karsikontieltä länteen ja voimajohtokäytävä pienentävät laidunmaata yhteensä noin 2-3 neliökilometriä voimajohtokäytävän ja tiealueen leveydestä riippuen (tarkentuu jatkosuunnittelussa). Liikenteen lisääntyessä porojen liikennekuolemat lisääntyvät. Voimalaitoksen rakentamisen aikaiset vaikutukset kohdistuvat porojen laiduntamisen ja poronhoidon harjoittamisen häiriintymiseen rakennustyömaan lähialueella melun, tärinän ja pölyämisen johdosta. Voimalaitoksen käyttövaiheen aikainen melu aiheuttaa häiriötä voimalaitosalueen lähialueella. Hankkeella ei ole todennäköisiä vaikutuksia poronlihan ja muiden porotuotteiden imagon muutoksiin markkinoiden näkökulmasta. Voimalaitoksen mahdollisesta säteilyonnettomuudesta johtuen saatettaisiin joutua asettamaan väliaikaisia ja paikallisia poronlihan myyntirajoituksia. Periaatepäätöshakemuksen liitteeksi Fennovoima Oy on laatinut erillisen lisäselvityksen (Ydinenergia-asetuksen (161/1988) 24 :n i kohdan perusteella edellytetyt lisäselvitykset, huhtikuu 2009). Lisäselvityksessä on esitetty arviot 97

99 säteilyannoksille, jotka aiheutuvat erityisesti poronlihan syönnistä onnettomuuden jälkeen. Lapin karu ja niukkaravinteinen luonto edistää laskeuman radioaktiivisten aineiden kulkeutumista ravintoketjuihin. Lapin jäkäläporo -ravintoketju on tehokas radioaktiivisen cesiumin kerääjä ja voi siten aiheuttaa huomattavia määriä poronlihaa nauttiville henkilöille muista poikkeavan annoskertymän. Lisäselvityksessä on esitetty poronlihan syönnistä aiheutuva säteilyannos sekä keskimääräisen ruokavalion mukaisen määrän poronlihaa syövälle suomalaiselle (0,6 kiloa) että hyvin paljon poronlihaa syövälle henkilölle (180 kiloa vuodessa). Sääolosuhteista riippuen onnettomuus ei välttämättä aiheuta lähiympäristön poroissa pitoisuusrajan ylittävää radioaktiivisuutta. Laskeuman ja säteilyannosten kannalta epäedullisissa sääolosuhteissa (A2) poronlihan radioaktiivisuus saattaa paikoin ylittää tämän rajan korkeintaan 50 kilometrin etäisyydellä, joten poronlihan kaupalle ei todennäköisesti aiheudu merkittävää haittaa. Ydinvastuulain perusteella ydinvoimalaitoksen toimiluvan haltija on velvollinen korvaamaan onnettomuudesta aiheutuvat vahingot, joihin myös poronlihan pilaantumisen voidaan katsoa kuuluvan. 7.6 Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset Valtioiden rajat ylittäviä vaikutuksia syntyy kaavan mahdollistaman alueelle sijoittuvan ydinvoimalaitoksen rakentamisesta ja toiminnasta. Ainoa ydinvoimalaitoksen normaalitoiminnan vaikutus, joka ulottuu Suomen rajojen ulkopuolelle, on Haaparannan seutuun kohdistuva aluetaloudellinen vaikutus. Äärimmäisen epätodennäköisen vakavan ydinvoimalaitosonnettomuuden tapauksessa vaikutukset voisivat niin ikään ulottua Suomen rajojen ulkopuolelle. Osa sosiaalisista vaikutuksista kohdistuu koko Haaparanta-Tornio-Kemin talousalueelle, esimerkiksi osa asukkaista myös Ruotsin puolella kokee ydinvoimalaitoshankkeen huolestuttavana ja viihtyvyyttä alentavana tekijänä Aluetaloudelliset vaikutukset Ruotsiin Ydinvoimalaitoksen rakentaminen vahvistaisi Kemi-Tornio-alueen merkitystä vahvana teollisuusseutukuntana. Hankkeen välitön ja välillinen työllisyysvaikutus ulottuisi valtakunnan rajan läheisyyden vuoksi myös Ruotsin puolelle Haaparantaan ja sen lähiseudulle. Nykyiselläänkin yhteistyö etenkin Tornion ja Haaparannan välillä on laajaa ja monet kunnalliset peruspalvelut sekä vapaa-ajanviettomahdollisuudet ovat yhteisiä. Myös työvoiman koulutus ja rekrytointi suunnitellaan osittain yhdessä. Riippuen esimerkiksi Haaparannan omista toimenpiteistä (esimerkiksi työvoiman koulutus ja tarjonta, palvelujen tarjonta ja asuntojen tarjonta), se voi hyötyä hankkeesta merkittävästikin. Poissuljettua ei myöskään ole vakituisten työntekijöiden sijoittuminen asumaan Haaparannalle tai muualle Ruotsin puolelle. Haaparannalta Karsikkoniemeen on maanteitse vain noin 40 kilometriä, ja käynnissä olevan tiehankkeen valmistuttua melkein koko matka on moottoritietä. Ydinvoimalaitoshankkeella voisi toteutuessaan olla vaikutuksia myös Outokummun Tornion tehtaiden investointeihin, mistä myös Haaparanta hyötyisi. Elinkeinoelämän vilkastuessa edellytykset myönteiselle väkiluvun kehitykselle paranisivat myös Haaparannassa ja sen lähikunnissa. 98

100 Ydinvoimalaitoksen rakentamisvaihe vilkastuttaa Kemi-Tornio alueen matkailuja virkistyspalveluelinkeinoja ja todennäköisesti lisää myös luontomatkailupalvelujen kysyntää. Yleiskaavan toteuttamisella ei ole suoria vaikutuksia Perämeren ja Haparanda-Sandskärin kansallispuistojen matkailupotentiaalin hyödyntämismahdollisuuksiin Vesistövaikutukset Yleiskaavan mahdollistaman ydinvoimalaitoksen jäähdytysvesien aiheuttamalla vesien lämpenemisellä ei voida mallitarkastelujen perusteella katsoa olevan suoria vaikutuksia muiden valtioiden alueelle, sillä jäähdytysveden vaikutukset rajoittuvat muutaman kilometrin päähän purkupaikasta, eikä niillä katsota olevan vaikutusta Perämeren tilaan laajemmin. Lohen merkkipalautusten mukaan rannikon lähellä vaeltavat lohet vaeltavat Perämeren pohjoisosassa pääasiassa Hailuodon länsipuolitse ilmeisesti merivirtojen mukaan suoraan Simon Karsikkoniemen edustalle. Sieltä pääosa jatkaa matkaa edelleen pohjoiseen Kemijokisuulle sekä Tornion- ja Kalixjokeen. Osa lohista kääntyy Karsikkoniemen edustalta takaisin etelään ja vaeltaa Ii- ja Oulujoen suualueille asti. Pintaveden lämpiämisellä Laitakarin länsipuolisella alueella ja Veitsiluodonlahdella ei tehtyjen tutkimusten ja mallitarkastelun tulosten perusteella arvioida olevan merkittävää vaikutusta Karsikkoniemen ohi vaeltavan lohen ja vaellussiian vaelluskäyttäytymiseen tai vaelluskalojen nousuun Simojokeen eikä Tornion- ja Kalixjokeen. Yksinkertaistettu kaavio nousevan lohen vaellusreiteistä rannikon lähialueella Hailuodon pohjoispuolisella Perämerellä on esitetty seuraavassa kuvassa. 99

101 Kuva 27. Yksinkertaistettu kaavio nousevan lohen rannikon läheisistä vaellusreiteistä pohjoisella Perämerellä Vakavan ydinvoimalaitosonnettomuuden vaikutukset Vakavan ydinvoimalaitosonnettomuuden vaikutuksia on kuvattu hankkeen YVAselostuksessa ydinvoimalaitoksen lähialueelta 1000 kilometrin etäisyydelle saakka. Vakavan ydinonnettomuuden todennäköisyys on äärimmäisen pieni. Ravinnoksi käytettävien paikallisten maataloustuotteiden osalta tyypillisissä sääoloissa laskeuma jää niin pieneksi, että maataloustuotteiden pitkäaikaisille käyttörajoituksille ei ole tarvetta. Jos kotieläimiin tai ravinnontuotantoon kohdistuvia suojelutoimenpiteitä ei tehdä, voidaan joutua antamaan lyhytaikaisia, korkeintaan muutamia viikkoja kestäviä käyttörajoituksia jopa tuhannen kilometrin etäisyydellä sijaitseville alueille siksi aikaa, kunnes säteilyannosten muodostumisen kannalta merkittävän jodi-131:n pitoisuudet ovat laskeneet riittävästi. Jodi-131:n määrä maataloustuotteissa puolittuu noin kahdeksassa päivässä. 100

102 Epäedullisten sääolosuhteiden vallitessa on todennäköistä, että onnettomuuden seurauksena myös eri luonnontuotteita koskevia käyttörajoituksia joudutaan antamaan niillä alueilla, joille suurin laskeuma tapahtuu. Esimerkiksi joidenkin sienten ravintokäyttöä voidaan joutua rajoittamaan pitkäaikaisesti enintään kilometrin etäisyydellä sijaitsevilla alueilla. Mallinnetulla vakavalla ydinvoimalaitosonnettomuudella ei ole välittömiä terveysvaikutuksia ympäristön väestölle missään sääolosuhteissa. Kilpirauhasen säteilyannoksen rajoittamiseksi lasten tulisi viranomaisten suosituksesta nauttia joditabletteja 100 kilometrin etäisyydellä onnettomuuspaikasta kaikissa sääolosuhteissa. Tämä vaikutus voisi siis ulottua Ruotsin koilliskulmaan mm. Haaparannan, Övertorneån, Kalixin ja Luulajan kuntien alueelle. Muihin väestönsuojelutoimenpiteisiin ei olisi tarpeen ryhtyä muiden maiden alueilla. Vakavan onnettomuuden lisäksi on arvioitu niin sanotun oletetun onnettomuuden vaikutuksia (INES 4). Sen vaikutukset eivät ulottuisi Suomen rajojen ulkopuolelle. 7.7 Käytetyn ydinpolttoaineen välivarastoinnin vaikutukset Vaikutusten arvioinnin lähteenä on käytetty ydinvoimalaitoksen periaatepäätöshakemusta. Ydinvoimalaitoksen toiminnassa syntyvää käytettyä ydinpolttoainetta säilytetään reaktorirakennuksen tai ydinpolttoainerakennuksen polttoainealtaissa tyypillisesti vuodesta kolmeen vuoteen. Tämän jälkeen ydinpolttoaine siirretään voimalaitosalueella sijaitsevaan käytetyn ydinpolttoaineen varastoon, jossa sitä varastoidaan vähintään vuotta. Välivarastoinnin jälkeen käytetty ydinpolttoaine suunnitellaan loppusijoitettavaksi Eurajoen Olkiluotoon rakennettavaan loppusijoituslaitokseen. Ydinpolttoainepelletit on pakattu kaasutiiviiden suojakuorien sisään ja koottu ydinpolttoaine-elementeiksi. Ydinpolttoaineen käsittely ydinreaktorissa tai sen poistaminen reaktorista ei aiheuta radioaktiivisten aineiden vapautumista ympäristöön. Käytetyt ydinpolttoaine-elementit siirretään latauskoneella reaktorista reaktorirakennuksessa oleviin polttoainealtaisiin. Polttoainealtaissa käytetyn ydinpolttoaineen ympärillä oleva useiden metrien vesikerros toimii suojana käytetystä ydinpolttoaineesta aiheutuvaa säteilyä vastaan ja jäähdytteenä, joka poistaa ydinpolttoaineen tuottaman jälkilämmön. Käytetyn polttoaineen välivarastoinnin aikana ydinpolttoaineen radioaktiivisuus vähenee, minkä jälkeen ydinpolttoaineelle ennen loppusijoitusta tehtävä käsittely on helpompi suorittaa. Käytetyn ydinpolttoaineen välivarasto on tyypiltään vesiallas- tai kuivavarasto. Vesialtaat varustetaan radioaktiivisuuden tarkkailujärjestelmillä ja puhdistusjärjestelmillä. Kuivavarastoinnissa käytetty ydinpolttoaine pakataan paksuseinäisiin ja tiiviisiin metallisiin tai betonisiin säiliöihin. Säiliön vankat rakenteet vaimentavat käytetyn ydinpolttoaineen aiheuttamaa säteilyä ja johtavat jälkilämmön säiliön ulkopinnalle, josta lämpö siirtyy ilmaan. Säteilysuojauksen ja valvonnan ansiosta ihmisten on normaalitilanteessa mahdollista työskennellä käsittely- ja varastointitiloissa. 101

103 7.8 Voimalaitosjätteen loppusijoitus Vaikutusten arvioinnin lähteenä on käytetty ydinvoimalaitoksen periaatepäätöshakemusta. Ydinvoimalaitoksessa syntyy voimalaitosjätettä, joka luokitellaan hyvin vähäaktiiviseksi, vähäaktiiviseksi tai keskiaktiiviseksi. Kaavan mukainen maankäyttö mahdollistaa matala- ja keskiaktiivisen ydinjätteen loppusijoitustilojen rakentamisen Karsikkoniemelle yleiskaavan osoittamalle EN- 1 -alueelle. Voimalaitosjätteiden loppusijoituslaitos koostuu maanalaisista loppusijoitustiloista ja loppusijoituslaitoksen toimintaan kiinteästi liittyvistä aputiloista sekä rakennuksista ja rakennelmista. Loppusijoituslaitokseen voi kuulua myös maaperään rakennettavat, hyvin vähäaktiivisen jätteen loppusijoittamiseen tarkoitetut loppusijoitustilat Maanalainen loppusijoitus Vähä- ja keskiaktiivisen voimalaitosjätteen loppusijoitustilat rakennetaan vähintään muutaman kymmenen metrin syvyyteen kallioperään. Karsikkoniemen kallioperän ominaisuuksia koskevissa selvityksissä ei ole ilmennyt seikkoja, jotka estäisivät maanalaisten loppusijoitustilojen rakentamisen alueelle. Voimalaitosjätteiden maanalainen loppusijoitus suunnitellaan ja sitä käytetään niin, että normaalikäytössä radioaktiivisten aineiden päästöt ympäristöön jäävät merkityksettömän pieniksi. Voimalaitosjätteiden loppusijoituksen pitkäaikaisturvallisuus perustuu toisiaan varmistaviin radioaktiivisten aineiden vapautumisesteisiin, joita ovat luonnollisena vapautumisesteenä oleva kallioperä, loppusijoitustilojen erityisrakenteet, täyteaineet, sulkurakenteet sekä jätematriisit ja jäteastiat. Loppusijoitustila tiivistetään injektoimalla ja tarvittaessa lujitetaan ruiskubetonilla. Loppusijoitusvaiheen käyttöaikana tilat pidetään tyhjinä pohjavedestä. Suunnittelussa varaudutaan mahdollisiin käyttöhäiriöihin ja onnettomuustilanteisiin. Teknisten vapautumisesteiden toimivuus on varmistettava vähintään 500 vuoden ajaksi. Tämän jälkeen kallioperä toimii riittävänä vapautumisesteenä Loppusijoittaminen maaperään Maaperään alueella on mahdollista loppusijoittaa hyvin vähäaktiivista jätettä. Maaperässä olevat loppusijoitustilat eristetään ympäristöstä varmistamalla, ettei loppusijoitettu jäte pääse kosketuksiin pohja-, pinta-, valuma- tai sadevesien kanssa. Tämä voidaan saavuttaa rakenteellisilla ratkaisuilla, jossa jätettä suojaa ylhäältä ja sivuilta imeytysmateriaali, tasoituskerros, säänkestävä tiivistyskate, kuivatuskerros ja suojaava päällyskerros. Mahdollisten vuotovesien pääsyn maaperään estää tiivis pohjalaatta, josta vuotovedet kerätään hallitusti valvontaa ja tarvittaessa puhdistusta varten. Sijoittamalla loppusijoitustila riittävään korkeustasoon ja käyttämällä pohjalaatan alla kuivatuskerrosta estetään pohja-, pinta- ja valumavesien pääsy loppusijoitustiloihin. 102

104 8 OSAYLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN 8.1 Jatkosuunnittelu Osayleiskaavaehdotus pidetään julkisesti nähtävillä Tavoitteena on, että Simon kunnanvaltuusto voisi hyväksyä yleiskaavan kesällä Maankäyttö- ja rakennuslain säätelemän kaavajärjestelmän perusperiaatteiden mukaan yleispiirteisempää maankäyttösuunnitelmaa täsmennetään yksityiskohtaisemman suunnitelman yhteydessä. Yleiskaavassa ratkaistaan yhdyskuntarakenteen kehittämisen pääperiaatteet ja toimintojen yhteensovittamiseen liittyvät kysymykset. Asemakaavoituksessa keskitytään yleiskaavan määrittelemien periaatteiden toteuttamisen suunnitteluun asemakaavoitukselle ominaisin keinoin. Kunta laatii asemakaavat maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämään vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen. Asemakaavat hyväksyy kunnanvaltuusto tai erikseen määrätty kunnan lautakunta. Simon kunnan ydinvoimayleiskaava on ns. yleispiirteinen aluevarauskaava, joka ohjaa alueen maankäyttöä ja yksityiskohtaisempaa kaavoitusta. Sen perusteella ei voi suoraan myöntää rakennuslupaa. Kaavassa osoitetulle ohjeelliselle rantaalueelle rakentaminen edellyttää suoraan rakentamista ohjaavan yleis- tai asemakaavan laatimista. Ranta-alueen suoraan rakentamista ohjaavaa kaavaa ei saa hyväksyä ennen kuin EN-1 alueelle suunniteltu ydinvoimalaitos on saanut valtioneuvoston myöntämän rakentamisluvan. Karsikkoniemen ydinvoima-asemakaavoitus etenee samanaikaisesti osayleiskaavoituksen kanssa. Poikkeamispäätöksen uuden rakennuksen rakentamisesta ranta-alueella tekee alueellinen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Ranta-alueen ulkopuolisilla alueilla poikkeamispäätöksen tekee kunta. Luvan hakemisen yhteydessä selvitetään suunnittelutarveratkaisun tarve. Alueen suunnittelussa tulee Säteilyturvakeskukselle (STUK) ja pelastusviranomaiselle varata mahdollisuus lausunnon antamiseen. 103

105 8.2 Ydinvoimalahankkeen edellyttämät luvat Muut periaatepäätöshakemukseen liitettävät selvitykset YVA-ohjelma YVA-selostus Ydinenergialain mukainen PERIAATEPÄÄTÖS VAT Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava - Alustava turvallisuusarvio Säteilyturvakeskukselta - Puolto sijoituskunnalta - Periaatepäätös valtionneuvostolta - Hyväksyntä eduskunnalta Ympäristönsuojelulain mukaiset luvat Vesilain mukaiset luvat Ydinenergialain mukainen rakentamislupa valtionneuvostolta Rakennuslupa Laitoksen ja infrastruktuurin rakentaminen Ydinenergialain mukainen käyttölupa valtioneuvostolta Laitoksen käytön aloitus Valvonta ja mahdolliset lupien uudistamiset Kuva 28. Ydinvoimalaitoksen suunnittelu-, päätös- ja lupaprosesseja Maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämät päätökset ja luvat Hankkeen toteuttaminen edellyttää, että Fennovoiman aikanaan valitseman sijaintialueen maakuntakaavassa, yleiskaavassa ja asemakaavassa on osoitettu sitä varten aluevaraukset ja että kuntakaavat on hyväksytty, maakuntakaava vahvistettu ja kaikki kaavat ovat lainvoimaisia. 104

106 Voimalaitoksen sisältämille uudisrakennuksille haetaan maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukainen rakennuslupa. Rakennuslupa haetaan hankkeen sijaintikunnan rakennuslupaviranomaiselta, joka lupaa myöntäessään tarkistaa, että suunnitelma on vahvistetun asemakaavan ja rakentamismääräysten mukainen. Suurien hankkeiden yhteydessä, kuten voimalaitosta rakennettaessa, rakennuslupa voidaan hakea sekä voimalaitosrakennukselle että muille siihen liittyville rakenteille ja rakennuksille yhdessä tai useammassa osassa. Rakennuslupa tarvitaan ennen rakentamisen aloittamista. Rakennusluvan myöntäminen edellyttää, että ympäristövaikutusten arviointimenettely on loppuun suoritettu Ydinenergialain mukaiset luvat Ydinenergialain mukaan yleiseltä merkitykseltään huomattavan ydinlaitoksen, kuten ydinvoimalaitoksen, rakentaminen edellyttää valtioneuvoston periaatepäätöstä siitä, että ydinvoimalaitoksen rakentaminen on yhteiskunnan kokonaisedun mukaista. Periaatepäätöstä haetaan valtioneuvostolle osoitetulla hakemuksella. Ydinvoimalaitoshanke, jota varten periaatepäätöstä haetaan, voi käsittää yhden tai useampia ydinvoimalaitoksia, jotka muodostavat toiminnallisista tai muista syistä yhtenäisen kokonaisuuden. Hakemus voi myös koskea kahta tai useampaa vaihtoehtoista ydinvoimalaitoshanketta esimerkiksi eri sijaintipaikkakunnilla. Ydinvoimalaitoksen rakentamisluvan myöntää valtioneuvosto. Rakentamislupa voidaan myöntää, mikäli laitoksen rakentaminen on eduskunnan hyväksymässä periaatepäätöksessä katsottu yhteiskunnan kokonaisedun mukaiseksi ja mikäli ydinenergialain 19 :ssä säädetyt edellytykset ydinlaitoksen rakentamisluvan myöntämiselle täyttyvät. Luvan ydinlaitoksen käyttämiseen myöntää valtioneuvosto. Lupa ydinlaitoksen käyttämiseen voidaan myöntää sen jälkeen kun lupa sen rakentamiseen on myönnetty edellyttäen, että ydinenergialain 20 :ssä luetellut edellytykset täyttyvät. Säteilyturvakeskus tekee rakentamis- ja käyttölupahakemuksista turvallisuusarviot sekä antaa lausunnot työvoima- ja elinkeinoministeriölle. Ydinenergialain 7 g mukaan ydinvoimalaitoksen suunnittelussa on varauduttava laitoksen käytöstäpoistamiseen. Käytöstäpoistamisesta on tehtävä suunnitelma, joka on pidettävä ajan tasalla ja esitettävä työ- ja elinkeinoministeriölle kolmen vuoden välein, ellei lupaehdoissa muuta määrätä. Ydinenergialain 7 h mukaan ydinvoimalaitoksella on oltava tilat, laitteistot ja muut järjestelyt, joilla voidaan huolehtia turvallisesti laitoksen tarvitsemien ydinaineiden ja käytössä syntyvien ydinjätteiden käsittelystä ja varastoinnista. Ydinenergialain 9 mukaan ydinvoimalaitoksen luvanhaltija on velvollinen huolehtimaan kaikista toimenpiteistä ydinvoimalaitoksen toiminnassa syntyvien 105

107 ydinjätteiden talteen ottamiseksi, säilyttämiseksi, käsittelemiseksi ja loppusijoittamiseksi Euratomin perustamissopimuksen mukaiset tiedonannot ja ilmoitukset Euroopan Atomienergiayhteisön (Euratom) perustamissopimus edellyttää, että toiminnanharjoittaja tekee komissiolle investointi-ilmoituksen (41 artikla) ja turvavalvontaa varten ilmoituksen laitoksen teknisistä tiedoista (78 artikla). Sopimus edellyttää, että jäsenvaltio toimittaa komissiolle ydinjätteen hävittämistä koskevat suunnitelmat (37 artikla) Lentoestelupa ja lentokieltoalue Rakennelman tai merkin asettamiseen tarvitaan lentoestelupa. Lupa tarvitaan rakennusluvan liitteeksi. Lentoestelupaa haetaan Ilmailuhallinnolta. Hakemukseen tulee liittää asianomaisen ilmaliikennepalvelujen tarjoajan (Ilmailulaitoksen) antama lausunto. Lentoestelupa tullaan hakemaan rakentamisen aikana muun muassa isoille nostureille. Ilmailulain mukaan ydinvoimaloiden läheisyyteen voidaan valtioneuvoston asetuksella määrätä lentokieltoalue. Lentokieltoalueella tarkoitetaan valtakunnan maa-alueen tai aluevesien yläpuolella olevaa, rajoiltaan määrättyä ilmatilan osaa, jossa ilma-alusten lentäminen on kielletty. Kieltoaluetta ei kuitenkaan suoraan edellytetä ydinvoimalaitoksille, eikä sen kokoa ole laissa määritelty. Ilmailuhallinnon kanssa käydyn neuvottelun perusteella lentokieltoaluetta ei esitetä kaavakartassa Ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaiset luvat Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttaville toiminnoille tarvitaan ympäristönsuojelulain mukainen lupa. Luvanvaraisuus perustuu ympäristönsuojelulakiin (86/2000) ja sen nojalla annettuun ympäristönsuojeluasetukseen (169/2000). Luvan myöntämisen edellytyksenä on muun muassa, että toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa tai merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Lupaviranomaisena toimii aluehallintovirasto tai kunnan ympäristönsuojeluviranomainen riippuen mm. hankkeen merkittävyydestä ja hankekokonaisuudesta. Vesilailla (264/1961) säännellään vesitaloushankkeiden lupa-asioita. Niitä ovat esimerkiksi laiturin, sillan, padon, vesijohdon ja kaapelin rakentaminen vesistöön, laivaväylän ruoppaaminen sekä veden johtaminen nesteenä käytettäväksi. Lupaviranomaisena vesitaloushankkeissa toimii aluehallintovirasto. Vesistön pilaamisasiat käsitellään ympäristönsuojelulain nojalla Käyttövaiheen edellyttämät luvat Ydinvoimalaitoksen käyttöä varten on haettava ympäristölupa. Ympäristölupa kattaa kaikki ympäristövaikutuksiin liittyvät asiat kuten päästöt ilmaan ja veteen, laitoksen jätehuollon sekä meluvaikutukset. Hankkeen lupaviranomainen on se 106

108 aluehallintovirasto, jonka alueella laitos on. Lupaviranomainen myöntää ympäristöluvan, mikäli toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja muun lainsäädännön asettamat vaatimukset. Hanke ei myöskään saa olla ristiriidassa alueen kaavoituksen kanssa. Myös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn on oltava päättynyt ennen kuin lupa voidaan myöntää. Voimalaitoksen toimintaan liittyvälle vesien johtamiselle vesistöstä tarvitaan vesilain mukainen lupa Luonnonsuojelulaki Luonnonsuojelulain (1096/1996) 65 ja 66 mukaan Natura verkoston alueisiin kohdistuvat vaikutukset tulee arvioida, mikäli hankkeen katsotaan todennäköisesti merkittävästi heikentävän alueen Natura-arvoja. Viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseen, mikäli arviointimenettely osoittaa hankkeen todennäköisesti merkittävästi heikentävän näitä arvoja. Lupa voidaan kuitenkin myöntää, jos valtioneuvosto yleisistunnossaan päättää, että hanke tulee toteuttaa erittäin tärkeän yleisen edun vuoksi eikä vaihtoehtoista ratkaisua ole. Mikäli alueella on luontodirektiivin (92/43/ETY) mukainen ensisijaisesti suojeltava luontotyyppi ja/tai -laji, kohdistuu poikkeuksen myöntämiseen vielä erityisvaatimuksia ja asiasta on hankittava EU-komission lausunto. Suoraan luonnonsuojelulain nojalla suojeltuihin luontotyyppeihin kuuluvia alueita ei saa muuttaa niin, että luontotyypin ominaispiirteiden säilyminen kyseisellä alueella vaarantuu. Alueellinen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi kuitenkin myöntää poikkeuksen kiellosta, mikäli kyseisen luontotyypin suojelutavoitteet eivät huomattavasti vaarannu tai luontotyypin suojelu estää yleisen edun kannalta erittäin tärkeän hankkeen tai suunnitelman toteutumisen. Yksityinen suojelualue voidaan lakkauttaa tai sen rauhoitusmääräyksiä lieventää, jos alueen rauhoitus estää yleisen edun kannalta erittäin tärkeän hankkeen tai suunnitelman toteutumisen. Lupaa suojelupäätöksen muuttamiseen haetaan alueelliselta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Luontodirektiivin (92/43/ETY) liitteen IV lajit edellyttävät tiukkaa suojelua. Näiden lajien tahallinen hävittäminen luonnosta on kielletty. Hävittämiskielto koskee kasvien tahallista poimimista, keräämistä, leikkaamista, irtikiskomista tai hävittämistä luonnosta niiden luontaisella levinneisyysalueella. Alueellinen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi myöntää poikkeuksen vain tiukasti määritellyillä perusteilla. Poikkeamislupa voidaan hyväksyä jollei muuta tyydyttävää ratkaisua ole ja jollei poikkeus haittaa kyseisten lajien kantojen suotuisan suojelun tason säilyttämistä lajien luontaisella levinneisyysalueella. Näiden lisäksi hankkeen tavoitteiden tai perusteiden on oltava vähintään yhden luontodirektiivin 16 artiklan 1. kohdassa säädetyn tavoitteen tai perusteen mukainen. Yleensä on kyse perusteista, jotka koskettavat yleistä etua, kansanterveyttä tai turvallisuutta. Eliölajin suojelutaso on suotuisa, kun laji pystyy pitkällä aikavälillä säilymään elinvoimaisena luontaisessa elinympäristössään eikä luontainen levinneisyysalue ole vaarassa pienentyä. 107

109 Luonnonsuojelulaki (1996/1096) luku 6, 42 kieltää rauhoitetun kasvin tai sen osan poimimisen, keräämisen, irtileikkaamisen, juurineen ottamisen tai hävittämisen. Sama koskee soveltuvin osin rauhoitetun kasvin siemeniä. Rauhoitetut lajit on lueteltu luonnonsuojeluasetuksen liitteissä. Alueellinen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi myöntää luvan poiketa kasvilajin rauhoitussäännöksistä, jos lajin suojelutaso säilyy suotuisana. Poikkeukset eivät kuitenkaan koske luontodirektiivin liitteessä IV (b) mainittuja kasvilajeja Muinaismuistolaki Muinaismuistolain 13 :n mukaan yleisen tien tekemistä, rautatien, kanavan tai lentokentän rakentamista, vesistön säännöstelyä tai muuta sellaista yleistä työhanketta taikka kaavoitusta suunniteltaessa on hyvissä ajoin otettava selko siitä, saattaako hankkeen tai kaavoituksen toimeenpaneminen tulla koskemaan kiinteää muinaisjäännöstä. Jos niin on laita, on siitä viipymättä ilmoitettava muinaistieteelliselle toimikunnalle asiasta neuvottelemista varten. Neuvottelussa on kuultava maanomistajaa. Milloin yleisen tai suurehkon yksityisen työhankkeen totuttaminen koskee kiinteää muinaisjäännöstä siten, että siitä aiheutuu muinaisjäännöksen erityinen tutkiminen tai erityisiä toimenpiteitä sen säilyttämiseksi, on hankkeen toteuttajan korvattava tästä johtuvat kustannukset tai osallistuttava niihin, mikäli sitä olosuhteet huomioon ottaen ei ole katsottava kohtuuttomaksi. (15 ) Kiinteät muinaisjäännökset ovat rauhoitettuja muinaismuistolain 1 :n nojalla ilman erillistä rauhoituspäätöstä. Milloin kiinteä muinaisjäännös tuottaa sen merkitykseen verraten kohtuuttoman suurta haittaa, lääninhallitus voi hakemuksesta, johon on liitettävä muinaisjäännöstä koskeva tarkka selostus, muinaistieteellistä toimikuntaa kuultuaan antaa luvan kajota muinaisjäännökseen tavalla, mikä muutoin 1 :n 2 momentin mukaan on kielletty. Lupaan voidaan sisällyttää tarpeellisiksi katsottuja ehtoja. (11 ) Maantielaki Yleisten teiden perustamista säädellään maantielailla (503/2005). Tiehankkeen laajuudesta riippuen voidaan edellyttää muun muassa yleissuunnitelman ja tiesuunnitelman laatimista. Lupaviranomaisena toimii Tiehallinto Voimajohtojen rakentamisen edellyttämät luvat 400 kv:n ja 110 kv:n voimajohtojen rakentaminen vaatii sähkömarkkinalain (386/95) mukaisen rakentamisluvan. Lupaviranomainen on Energiamarkkinavirasto. Yli 15 kilometriä pitkän yli 220 kilovoltin voimajohdon rakentaminen edellyttää lisäksi YVA-menettelyä. Fingrid Oyj käynnistää 400 kv voimajohtoa koskevan ympäristövaikutusten arviointimenettelyn kun voimalaitoksen sijaintipaikka on varmistunut. 108

110 Pienempien voimajohtojen, kuten 110 kv voimajohdon rakentamislupahakemukseen on liitettävä sähkömarkkinalain mukaisesti selvitys ympäristövaikutuksista Muut luvat Muita tähän hankkeeseen liittyviä lupia ovat muun muassa ydinpolttoaineen maahantuontia ja kuljetuksia koskevat luvat, jätevesien viemäriverkkoon johtamista koskeva lupa, kemikaalilainsäädännön mukaiset luvat ja painelaiteluvat. 8.3 Ydinvoimalaitoksen toteutusaikataulu Mikäli valtioneuvosto tekee periaatepäätöksen ja eduskunta sen hyväksyy sekä myöntää Fennovoiman hankkeelle luvan, Fennovoima valitsee voimalaitosalueen ja hakee ydinvoimalaitokselle ydinenergialain mukaista rakentamislupaa ja muita rakentamisen aloittamiseksi tarvittavia lupia. Fennovoiman tavoitteena on aloittaa valmistelevat rakennustyöt valitulla voimalaitosalueella vuonna Ennen ydinvoimalaitoksen tuotannon käynnistämistä Fennovoima hakee laitokselle ydinenergialain mukaista käyttölupaa, ympäristölupaa ja muita tarvittavia lupia. Fennovoiman tavoitteena on käynnistää uuden ydinvoimalaitoksen tuotanto vuoteen 2020 mennessä. 109

111 9 LÄHTEET Ambiotica Pyhäjoen, Ruotsinpyhtään ja Simon edustan merialueiden kasviplanktontutkimukset kesällä Tutkimusraportti 130/2009 Alleco Oy Fennovoima Oy, ydinvoimalaitoshanke Vedenalaisen luonnon nykytilan kuvaus Pyhäjoella, Ruotsinpyhtäällä ja Simossa, 2009 Fennovoima Oy Vedenalaisten muinaismuistojen kartoitus viistokaikuluotaamalla Simossa, Ruotsinpyhtäällä ja Pyhäjoella, 10/2009 Ydinenergia-asetuksen (161/1988) 24 :n i kohdan perusteella edellytetyt lisäselvitykset, huhtikuu 2009 Ydinenergia-asetuksen (161/1988) 24 :n i kohdan perusteella edellytetyt lisäselvitykset, lokakuu 2009 Ydinvoimalaitoksen periaatepäätöshakemus, 2009 Ydinvoimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointiohjelma 2008 Ydinvoimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointiselostus 2008 Finavia Kemin lentokentän lähestymiskartta Kansainvälinen Atomienergiajärjestö IAEA Safety Reguirements 'Siting of NPPs' Kemin kaupunki Kemin eteläisten osien yleiskaava, 2006 Kemin Satamakankaan asemakaavaehdotus, 2007 Kemin Satamakankaan ympäristöselvitys, Suunnittelukolmio Oy, 1990 Kemin- Tornion lintuharrastajat Xenus ry Simon Karsikon ydinvoimala-alueen linnustoselvitykset 2009, 2009 Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus Kemi Tornio -alueen seudullisen maankäytön kehityskuva 2025, 2008 Lapin liitto Eläköön Lappi 2022, maakuntasuunnitelma, 2005 Lapin maakuntaohjelma , 2006 Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaava, 2010 Länsi-Lapin seutukaava, 2003 Lapin meri- ja rannikkoalueen tuulivoimamaakuntakaava, 2005 Lapin metsäkeskus Lapin metsäohjelma ,

112 Lapin TE-keskus /TEKES Lapin teknologiastrategia, 2005 Lapin ympäristökeskus Natura-alueiden arviointiohjelma Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi hanke (käynnissä) Lapin kulttuuriympäristöohjelma, 1997 Lapin perinnemaisemat, 1999 Ympäristön tila Lapissa, 1999 Lapin Natura verkoston hoidon ja käytön yleissuunnitelma, 2005 Lapin Natura-opas, 2005 Vesihuollon yleissuunnitelmat Vesilaitosten toiminta-alueet Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenneskenaariot 2025, 2000 Suomen liikennejärjestelmä 2020, 1998 Merenkulkulaitos Meri- ja sisävesiväylien kehittämisohjelma , 2006 Metsähallitus Metsätalouden ympäristöopas, 2004 Länsi-Lapin luonnonvarasuunnitelma, 2006 Luonnonsuojelualueiden hoito- ja käyttösuunnitelmat Metsäkeskus Tapio Metsätalous kaavoitusalueilla, 2005 Museovirasto/YM Rakennettu kulttuuriympäristö, 1993 Valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön inventointi, 2009 Karsikkoniemen osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi , Katja Vuoristo, 2009 Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Suomen kilpailukyky ja työllisyys ohjelma PKL ry Suurhiekan kalatalousselvitys, Jyrki Oikarinen & Olli-Veikko Kurkela, 2008 Pöyry Energy Oy Aluetaloudellisten vaikutusten arvioinnin taustaselvitys, 2008 Melumallinnus, rakentaminen, käyttö, erikoistilanteet, 2008 Fennovoima Oy, ydinvoimalaitoshanke kalojen lisääntymisaluekartoitukset Pyhäjoella, Ruotsinpyhtäällä ja Simossa, Pöyry Energy Oy & Kala- ja vesitutkimus Oy, 2009 Pöyry Environment Oy 111

113 Ydinvoimalaitoksen YVA, luontoselvitys ja vaikutusarvio, Simo, 2008 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön, 2008 Asukaskysely ja teemahaastattelut osana sosiaalisten vaikutusten arviointia, 2008 Fennovoima Oy, ydinvoimalaitoshanke Selvitys merialueen pohjaeläimistöstä Pyhäjoella, Ruotsinpyhtäällä ja Simossa, 2009b Fennovoiman ydinvoimahankkeen kasvillisuusselvitykset v Karsikko, Simo, 2009d Ratahallintokeskus Rautatieliikenne 2030, 2006 Seitap Oy Karsikkoniemen luontoselvitys, 2004 Simon kunta Karsikkoniemen yleiskaava, 2007 Simon Merenrannikon yleiskaava, 1998, 2001 Suomen Luontotieto Oy Simon Karsikon suunnittelualueiden pesimälinnustoselvitys, Jyrki Oja, Satu Oja, 18/2009 Simon Karsikon suunnittelualueiden linnustoselvitykset, 2009 Säteilyturvakeskus Ydinvoimalaitoksen sijaintipaikkaa koskevat vaatimukset (YVL 1.10), 2000 Tiehallinto, Lapin tiepiiri Liikenne-ennusteet , 1999 Tienpidon linjaukset 2015, 2000 Lapin tiepiirin pitkän aikavälin suunnitelma (PTS 2015), 2004 Yleiset tiet Lapin tiepiirissä , 2005 Lapin tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelma , 2007 Valtatie 4 Kemin kohta ja Kemijoen sillat, valtatien parantaminen moottoritieksi, hanke På Gränsen Rajalla, hanke 2007 Keskikaiteellinen ohituskaistan rakentaminen vt 4 välillä Simo Viantie, hanke Keskikaiteellinen ohitustiejakso vt 4 välillä Viantiejoki-Maksniemi, suunnitelma 2007 Röyttän sataman parantaminen, suunnitelma 2006 Ympäristöministeriö Arvokkaat maisema-alueet, Maisema-aluetyöryhmän mietintö II, 1992 Kansallismaisema, 1993 Rantojensuojeluohjelman alueet, 1993 Ohjeet suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista, 1998 Natura ohjelma (VNp ) Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista,

114 YVA Oy Virtausmalli Simon edustalle lämpöpäästöjen leviämisen arviointiin, Hannu Lauri & Jorma Koponen, 2008 Virtausmalli lämpöpäästöjen leviämisen arviointiin. Hydrodynaamisen merimallin kuvaus. Hannu Lauri, 2009 Muut Hertta-tietojärjestelmä, ympäristöhallinto Sustainable Transport in the Barents Region (STBR) hankkeen asiakirjat 113