Sairauspoissaolo-ohje. Ohje esimiehille ja henkilöstölle sairauslomien hyväksymisestä

Transkriptio

1 Sairauspoissaolo-ohje Ohje esimiehille ja henkilöstölle sairauslomien hyväksymisestä

2 Sisältö 1 Lyhyet sairauspoissaolot Sairauspoissaolot seitsemän kalenteripäivän jälkeen Työterveyspalvelujen käyttö 1-7 ensimmäisen kalenteripäivän aikana Työterveyspalvelujen käyttö muissa kuin sairaustapauksissa Työterveydessä EI hoideta... 8

3 2 Tämän sairauspoissaolo-ohjeen tavoitteena on joustavoittaa ilmoituskäytäntöjä sairaustilanteissa sekä edistää varsinkin lyhyiden poissaolojen (1-7 kalenteripäivää), mutta myös muiden sairauspoissaolojen osalta esimiehen ja työntekijän 1 välistä luottamusta ja keskustelua työkyvyn tuen mallin mukaisesti. Sastamalan koulutuskuntayhtymässä on voinut aiemmin olla sairauden vuoksi poissa esimiehen luvalla kolme (3) kalenteripäivää. Johtoryhmä ja yhtymähallitus ovat käsitelleet asiaa kokouksissaan ja on todettu tarpeelliseksi muuttaa käytäntöä niin, että esimiehen luvalla voi olla poissa korkeintaan seitsemän (7) kalenteripäivää. 1 Lyhyet sairauspoissaolot Esimiehen myöntämän sairausloman enimmäisaika on seitsemän (7) kalenteripäivää. Huomioitavaa on, että tuki- ja liikuntaelin sekä mielenterveyssairauksissa viiden sairauspoissaolopäivän jälkeen tarvitaan aina vastuulääkärin kirjoittama sairauspoissaolotodistus. Sairaudesta riippuen esimies antaa luvan harkintansa mukaan 1-3 päivän sairauspoissaoloon kerrallaan. Esimiehellä on kuitenkin aina oikeus pyytää työntekijää toimittamaan sairauspoissaolotodistus jo ensimmäisestä sairauspoissaolopäivästä lähtien. Esimiehen luvalla poissaoloon ei ole 1 Jäljempänä tässä ohjeessa työntekijällä tarkoitetaan myös viranhaltijaa.

4 3 diagnoosirajoitusta. Tyypillisiä sairauksia, joihin esimies voi myöntää poissaolon, ovat flunssa, mahatauti ja diagnosoitu migreeni. Sairastuessaan henkilön tulee ilmoittaa esimiehelle välittömästi sairauspoissaolosta, jotta esimies voi tehdä mahdollisesti tarvittavat työjärjestelyt poissaolon ajalle. Ilmoitus tulee tehdä esimiehelle mahdollisimman nopeasti niin sairausloman alkamisen kuin jatkumisenkin osalta. Esimiehen luvalla/omalla ilmoituksella tapahtuvan poissaolon Ilmoituskäytäntö: 1. Henkilö ottaa esimieheen henkilökohtaisesti yhteyttä puhelimitse, jotta mahdollistuu keskustelu henkilön tilanteesta. 2. Jos henkilö ei saa esimiestä kiinni, tulee hänen laittaa tälle tekstiviesti soittopyynnöin. 3. Esimies myöntää harkintansa mukaan 1-3 kalenteripäivän sairauspoissaolon kerralla, yhteensä korkeintaan 7 kalenteripäivää. Esimiehen kanssa erikseen sovittaessa sairauspoissaoloista voi ilmoittaa myös tekstiviestillä tai sähköpostilla. Esimiehen luvalla poissaolon alkamisajankohdaksi lasketaan kulloinkin ensimmäinen vapaan jälkeinen työpäivä ja seitsemän kalenteripäivän ajanjaksoon voi sisältyä myös viikkovapaa, normaalissa viiden päivän työviikossa työviikkoa seuraava lauantai ja sunnuntai. Ensisijaisesti esimiehellä on oikeus sallia 1-7 kalenteripäivän pituinen sairauspoissaolo, mutta vastuuta sairaanhoidosta hänelle ei synny. Vastuu sairaudesta ja sairauden itsehoidosta on työntekijällä itsellään.

5 4 Työkyvyttömyys voidaan osoittaa 1-7 kalenteripäivän sairauslomienkin osalta myös sairauspoissaolotodistuksella. Jos sairauspoissaolon peruste ei ole työperäinen ja se edellyttää lääkärillä käyntiä esimiehen salliman 1-7 kalenteripäivän sairauspoissaolon aikana, tulee henkilön käydä sinä aikana lääkärissä muualla kuin työterveydessä. Huom! Jos henkilö sairastuu vuosilomallaan, edellyttää vuosiloman siirto sitä, että henkilö ilmoittaa sairastumisestaan välittömästi esimiehelleen sekä toimittaa sairauspoissaolostaan lääkärintodistuksen heti ensimmäisestä sairauspoissaolopäivästä lukien. Huomioitavaa on, että henkilöillä (opettajat), jotka eivät kuulu vuosilomalain piiriin, ei ole sellaista lomaa, jota voisi siirtää sairauden vuoksi myöhemmin pidettäväksi. Opettajan ei tarvitse anoa virkavapaata sairausloman vuoksi oppilaitoksen kesäkeskeytyksen aikana ennen kuin työnteko loman jälkeen alkaa. Kesäkeskeytyksen tai kesävapaajakson sairausaikaa ei lasketa mukaan palkallisiin sairauspäiviin. Kesällä sairastaminen vaikuttaa näihin sairauspäiviin vain, jos opettaja on sairaana kevään viimeisenä tai syksyn ensimmäisenä työpäivänä riippumatta siitä, onko kyseessä sama vai eri sairaus. Sairauspäivien kokonaismäärä vaikuttaa siihen, minkä suuruista palkkaa sairausajalta maksetaan. Työntekijä täyttää aina sairauspoissaoloilmoituksen työhön palaamisen jälkeen ESS-järjestelmään. Jos sairauspoissaolo jatkuu viisipäiväistä työviikkoa tekevän osalta vielä seuraavan viikonvaihteen yli, tulee sairauspoissaoloksi tallentaa myös viikonlopun päivät, jotta ei synny ongelmia KELA:n sairauspäivärahan saamisen osalta. Työterveysraportoinnin vuoksi on

6 5 ensisijaisen tärkeää, että työntekijä täyttää ESS-ilmoituksessa Poissaolon syy -kohdan (sairausloma) lisäksi aina myös Poissaolon todistuksen antaja sairasloman osalta -kohdan, vaikka tämä ei ole pakollinen kohta järjestelmässä. Ko. kohdassa valinta tehdään esimiehen myöntämän sairausloman kohdalla valintana 1 = Oma ilmoitus eli esimiehen luvalla tapahtuva sairauspoissaolo. Esimies käy ESS-järjestelmässä hyväksymässä poissaolon. Esimies ei saa hyväksyä poissaoloa, jos siihen ei ole määritelty Poissaolon todistuksen antaja sairasloman osalta -kohtaa, vaan hänen on pyydettävä työntekijää täydentämää poissaoloilmoitusta tältä osin ennen hyväksyntää. Aina kun henkilö on käynyt lääkärillä ja lääkäri on myöntänyt todistuksella sairauslomaa, tulee henkilön toimittaa sairauslomatodistus esimiehelle välittömästi ja viimeistään viikon kuluessa lääkärintodistuksessa mainitun sairauspoissaolon alkamisesta. Jos henkilö ei toimita lääkärintodistusta viikon kuluessa sen saamisesta, työ- ja virkaehtosopimuksen mukaisesti ensimmäinen lääkärintodistuksessa mainittu sairauspoissaolopäivä on palkaton. Tämä koskee sekä lyhyitä 1-7 kalenteripäivää kestäviä että pidempiä sairauspoissaoloja. Työntekijä/viranhaltija ei menetä sairausajan palkkaa, mikäli lääkärintodistuksen viipyminen aiheutuu hyväksyttävästä syystä.

7 6 2 Sairauspoissaolot seitsemän kalenteripäivän jälkeen Jos sairausloma jatkuu seitsemän kalenteripäivän jälkeenkin, tulee henkilön toimittaa sairauspoissaolostaan lääkärintodistus esimiehelleen poissaolon syystä heti kahdeksannesta päivästä lukien. Sitä ennen henkilön tulee ilmoittaa esimiehelleen puhelimitse sairauspoissaolon jatkumisesta. Kahdeksannesta päivästä lukien ovat työterveyden lääkäripalvelut sairauspoissaolojen osalta normaalisti käytettävissä. Jos sairauspoissaolo perustuu 1-7 kalenteripäivän tai pidemmän sairauspoissaolon osalta lääkärintodistukseen, esimiehelle on toimitettava lääkärintodistus, jotta hän voi hyväksyä poissaolon perusteen ja määritellä sen palkallisuuden virka- ja työehtosopimuksen puitteissa. Jos henkilö on ollut poissa sairauden perusteella esimiehen luvalla jo seitsemän kalenteripäivää tai lääkärintodistuksella ennen seitsemän kalenteripäivän täyttymistä tai sen jälkeen, hän ei voi olla enää poissa esimiehen lupaan perustuen. Perustellusta syystä esimies voi olla hyväksymättä annettua todistusta / selvitystä poissaolon palkallisuuden perusteeksi. 2 Mikäli käy ilmi, ettei työntekijä lääkärintodistuksesta huolimatta ole ollut työkyvytön, esim. henkilö on ollut samankaltaisessa työssä vastaavana aikana, hänellä ei ole oikeutta palkalliseen sairauslomaan. Esimies voi myös perustellusta syystä olla hyväksymättä lääkärintodistusta. Tällöin työnantaja voi omalla kustannuksellaan lähettää työntekijän osoittamansa lääkärin tarkastukseen. 2 Pääsääntöisesti sairausloma myönnetään lääkärintodistuksen tms. mukaan. Lääkärintodistus tms. on kuitenkin vain asiantuntijan lausunto, josta toimivaltainen viranomainen voi poiketa perustellusta syystä.

8 7 Työnantajan edustaja (hallintosihteeri) ilmoittaa ESS-poissaolomerkintöjen pohjalta muut kuin työterveyshenkilöstön sairauspoissaolotodistuksilla tapahtuvat sairauspoissaolotiedot työterveyshuoltoon kattavan seurannan takaamiseksi työterveyshuollon Extranet-palvelun kautta, ellei työntekijä sitä erikseen kiellä. 3 Työterveyspalvelujen käyttö 1-7 ensimmäisen kalenteripäivän aikana Kuten luvussa 1 on mainittu, jos työntekijä on poissa sairauden vuoksi 1-7 päivää esimiehen luvalla ja henkilölle tulee tuona aikana tarve käydä lääkärissä, henkilön tulee käydä lääkärissä muualla kuin työterveydessä, jos sairauspoissaolon peruste ei ole työperäinen. Työperäisten sairauksien kohdalla henkilö voi käyttää työterveyspalveluja myös 1-7 ensimmäisen sairastumispäivän aikana. Työperäisestä sairaudesta voi olla kysymys esimerkiksi niissä tilanteissa, kun on kysymys jatkuvista hengitystiesairauksista, jotka voivat johtua työpaikan sisäilmaongelmista. Työperäisiä voivat olla myös tuki- ja liikuntaelinvaivat, jotka voivat johtua työstä itsestään ja sen rasittavuudesta. Työterveyshuollon asiantuntijoihin kannattaa olla yhteydessä niissä tilanteissa, kun epäillään sairauden johtuvan työperäisyydestä. Työterveydessä tulee käydä työtapaturma- ja työmatkatapaturmatilanteissa, jotka johtavat työkyvyttömyyspäiviin. Työntekijän tulee tehdä työtapaturmista ilmoitus työterveyteen, jossa ne kirjataan, vaikka ne eivät johtaisikaan välittömiin työkyvyttömyyspäiviin. Työntekijän tulee ilmoittaa työtapaturmasta

9 8 myös yksikössään henkilölle, joka hoitaa tapaturmailmoitukset vakuutusyhtiöön. 4 Työterveyspalvelujen käyttö muissa kuin sairaustapauksissa Työterveyden palveluja voi käyttää, kuten tähänkin asti muissa kuin esimiehen myöntämien sairauslomien hakemiseen liittyvissä asioissa. Näitä palveluja ovat mm. lähetteen pyytäminen laboratoriotutkimuksiin lähetteen pyytäminen erikoislääkärille kuulontutkimukset tikkien poistot pienten luomien poistot (ei pelkästään kosmeettisin perustein) terveystarkastukset ja uudelleensijoitusneuvottelut lähetteen pyytäminen fysioterapeutin vastaanotolle käynnit fysioterapeutilla 5 Tilanteet, joissa työterveyspalveluita EI voi käyttää Mm. akuutteja hätätilanteita kuten akuutteja rintakipuja; kuuluvat julkisen terveydenhuollon päivystykseen kipsauksia murtumistapauksissa luomien poistamista kosmeettisin syin; niitä poistetaan vain, jos samassa yhteydessä on epäilys luomen pahanlaatuisuudesta raskauden ehkäisyä, raskauden seurantaa, sterilisaatiolähetteitä, hormonikorvaushoitojen aloitusta ja seurantaa eikä gynekologisia vuositarkastuksia hormonihoitoja lapsettomuustutkimuksia, hyytymishäiriötutkimuksia eikä, geenitutkimuksia I-tyypin diabeteksen seurantaa; kuuluu julkisen terveydenhuollon piiriin

10 9 silmälääkärin tutkimuksia näön heiketessä taittoviasta johtuen hampaita lausuntoja harrastuksiin liittyvissä tapaturma-asioissa eikä lausuntoja pahoinpitelyasioissa ajokorttiasioita, joita hoidetaan vain terveystarkastusten yhteydessä ja pääsääntöisesti vain työssä tarvittavia raskaampia kulkuneuvoja varten (ajokorttitodistus ainoastaan mikäli työnkuva on pääasiassa ajamista esim. ammattikuljettajat ja tällä hetkellä Saskyssa ei ole tällaisia työntekijöitä) Tämä ohjeistus tulee käyttöön alkaen toistaiseksi. Käsitelty Sastamalan koulutuskuntayhtymän johtoryhmässä Käsitelty Sastamalan koulutuskuntayhtymän yhteistyötoimikunnassa Käsitelty Sastamalan koulutuskuntayhtymän työsuojelutoimikunnassa Käsitelty Sastamalan koulutuskuntayhtymän yhtymähallituksessa