Ensihoidon palvelualueen laadunhallinnan menetelmät

Transkriptio

1 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Västra Nylands räddningsverk Ensihoidon palvelualueen laadunhallinnan menetelmät sähköposti: / E-post: förnamn.tillnamn@espoo.fi

2 Sisällys Johdanto Johtaminen Henkilöstöjohtaminen ja avoin turvallisuuskulttuuri Vastuut Prosessit Prosessien määrittely ja kuvaaminen Prosessien hyödyntäminen oppimisen välineenä Resursointi, osaaminen ja koulutussuunnittelu Pätevyysvaatimukset Perehdyttäminen Täydennyskoulutus Raportointi ja ilmoitusjärjestelmät Haittatapahtumien raportointi Muu palaute Korjaavat toimenpiteet Vaara- ja haittatapahtumista sekä palautteesta oppimisen käytännöt Laadunhallinta-asiakirjat Lääkehoitosuunnitelma Infektioiden torjunta LUP:n suunnitelma laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta Mittaaminen ja arviointikäytännöt... 9

3 Johdanto Potilasturvallisuus on terveydenhuollon laadun perusta. Laadun muita ulottuvuuksia ovat mm. hoidon vaikuttavuus, oikea-aikaisuus ja sujuvuus. Sekä laatu- että potilasturvallisuustyö perustuvat jäsentyneeseen tapaan tehdä työtä, ja niissä käytettävät menetelmät ovat paljolti samoja. Terveydenhuollon toimintayksikön on terveydenhuoltolain mukaan laadittava suunnitelma laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta. Toimintayksikön johto vastaa suunnitelmasta ja toimeenpanosta. Potilasturvallisuuden edistämisen pitää olla osa organisaation toiminta- ja taloussuunnitelmaa. Potilasturvallisuuden huomioon ottaminen osana toimintasuunnittelua vaatii organisaatiolta kykyä arvioida potilasturvallisuusriskejä osana kaikkea muuta päätöksentekoa. (Potilasturvallisuusopas THL 2011). Helsingin ja uudenmaan sairaanhoitopiirin ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen (LUP) välinen yhteistoimintasopimus ensihoitopalvelun järjestämisestä edellyttää ensihoidon palveluntuottajalta kuvausta laadunhallinnan menetelmistä sekä toiminnan laadun ylläpidosta, seurannasta ja kehittämisestä. Yhteistoimintasopimuksen mukaan ensihoidon palveluntuottajan vastuulla on myös huolehtia potilasturvallisuutta vaarantaneiden tilanteiden raportoinnista HaiPro järjestelmään. Tässä asiakirjassa on tiivistetysti kuvattuna edellä mainitut laadunhallinnan menetelmät sekä laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden suunnitelman keskeiset osa-alueet Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen ensihoidon palvelualueella.

4 1. Johtaminen 1.1 Henkilöstöjohtaminen ja avoin turvallisuuskulttuuri Potilasturvallisuutta edistävässä kulttuurissa turvallisuus on aito arvo, joka otetaan huomioon päätöksenteossa ja päivittäisessä toiminnassa. Keskeistä on, että ymmärretään potilasturvallisuuden rakentuvan useista eri tekijöistä ja toimijoista eikä yksittäisten henkilöiden työstä. Potilasturvallisuuskulttuuriin kuuluu myös se, että toimintayksikössä ollaan tietoisia toiminnan epävarmuuksista ja valppaita riskejä kohtaan (Potilasturvallisuusopas THL 2011). Potilasturvallisuusosaamisella tarkoitetaan työntekijän tietoisuutta potilasturvallisuutta vaarantavista riskeistä ja niiden hallintaan liittyvistä käytännöistä omassa toimintayksikössä sekä kykyä soveltaa niitä työssä. Esimerkiksi kommunikaatio ja yhteistyötaidot ovat potilasturvallisuusosaamiseen kuuluvia asioita. Esimiehen tehtävänä on varmistaa, että potilasturvallisuuden riskien hallintakäytännöt on selkeästi kuvattu ja että henkilöstöllä on edellytykset niiden soveltamiseen toiminnassa. Työprosessien tulee olla helposti hahmotettavia ja tarvittavan tiedon päivittäiseen työhön helposti saatavilla (Potilasturvallisuusopas THL 2011). Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen ensihoidon palvelualue on asiantuntijaorganisaatio. Avoimesta turvallisuuskulttuurista, sen ylläpitämisestä ja kehittämisestä vastaa ensihoitopäällikkö. Henkilöstöjohtamista arjen tasolla toteuttavat LUP:n ensihoidon palvelualueella ensihoitopäällikkö, ensihoitomestari, operatiivisen työn osalta ensihoitoesimiehet ja henkilöstöhallinnon toimenpiteiden osalta vuorokohtaiset paloesimiehet. Avoimen turvallisuuskulttuurin ja henkilöstöjohtamisen käytäntöjä kehitetään ensihoidon ohjausryhmässä esimerkiksi prosessityön ja avoimen keskustelun kautta. 1.2 Vastuut 2. Prosessit Potilasturvallisuussuunnitelmassa tulee määritellä sekä terveydenhuollon toimintayksikön johdon että henkilöstön vastuut potilasturvallisuudesta. Toimintayksikön johto kantaa kokonaisvastuun potilasturvallisuudesta ja sen toteutumisen edellytyksistä. Tätä vastuuta johto ei voi delegoida. Johdon tulee korostaa potilasturvallisuutta kaikessa toiminnassa ja varmistaa työolosuhteet sellaisiksi, että hoito voidaan toteuttaa laadukkaasti ja turvallisesti. Johdon tehtävä on varmistaa, että organisaatiossa on riittävästi henkilökuntaa ja että työntekijöillä on riittävä osaaminen työnsä toteuttamiseen. Kaikki päätökset, mukaan lukien taloudelliset, tulee arvioida myös potilasturvallisuuden näkökulmasta (Potilasturvallisuusopas THL 2011). Selkeä vastuunjako organisaatiossa on eräs laadunhallinnan peruskulmakivistä. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen ensihoidon palvelualueella vastuukysymykset sekä kunkin vastuuhenkilön tehtävät ja tavoitteet on määritelty kirjallisesti (Liite 1). Vastuualueiden päivittämisestä ja niistä tiedottamisesta henkilöstölle vastaa ylätasolla ensihoitomestari. 2.1 Prosessien määrittely ja kuvaaminen

5 Prosessityö on osa pelastuslaitoksen laatujärjestelmää. Pelastuslaitoksen strategiat toteutetaan prosessien avulla. Strategisena tavoitteena on, että pelastuslaitos toimii kuvattujen prosessien mukaisesti. Yleisenä tavoitteena on se, että jokainen työntekijä mieltää prosessien mukaisen toiminnan kokonaisuuden ja ymmärtää tehtävänsä sekä vastuunsa siinä. Prosessien mukaisella toiminnalla parannetaan palvelua suhteessa asiakkaisiin sekä prosesseilla tuetaan käytettävää organisaatiomallia. Prosessityön tarkoituksena on kuvata pelastuslaitoksen toimintaa ja luoda edellytykset toiminnan kehittämiselle. Prosessikartassa esitetään organisaation pää- ja tukiprosessit sekä ohjausprosessit. Siinä esitetään organisaation toiminnot kokonaisuuksittain. Prosessikartta hahmottaa kokonaiskuvan, esittelee organisaation toimintaa, toimii ulkoisen viestinnän apuvälineenä ja on päätöksenteon apuväline. Prosessikartan määrittelee pelastuslaitoksen johtoryhmä ja koko organisaation prosessityön etenemisestä vastaa ylätasolla pelastusjohtaja. Ensihoidon palvelualueen prosessityön koordinoinnista vastaa ensihoitomestari. Ensihoidon palvelualueen osalta prosessien määrittely on aloitettu syksyllä Prosessiverkon (Liite 2) tarkemmat kuvaukset, prosessien ja niiden vastuiden määrittely sekä sisällöt tarkentuvat prosessityön edetessä. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen prosessityön suunnitelmassa määritellään tarkemmat työn vaiheet aikatauluineen. Konkreettisena tavoitteena on edetä ensihoidon palvelualueen prosessityössä LUP:n prosessityön suunnitelmassa esitetyn aikajanan (Liite 3) mukaisesti. Prosessityön viimeisen vaiheen eli prosessien arvioinnin, analysoinnin ja kehittämisen tulee koko organisaation suunnitelman mukaisesti olla päätöksessä mennessä. Ensihoidon palvelualueen vastuualueiden uudelleen määrittely ja selkeyttäminen toteutetaan ensihoidon ohjausryhmässä mennessä osana koko ensihoidon palvelualueen kehittämistyötä ja laadunhallintaa. Vastuualueiden uudelleen määrittelystä ja kirjaamisesta vastaa ensihoitomestari. 2.2 Prosessien hyödyntäminen oppimisen välineenä Prosesseja kuvataan ja kehitetään, jotta tiedon kulku paranee ja toimintatavat yhtenäistyvät sekä kehittyvät. Prosessikuvaukset ovat toiminnan johtamisen, hallinnan ja kehittämisen väline. Ne auttavat hallitsemaan kokonaisuuksia, selkiyttämään työnjakoa ja vastuita ja selvittämään resurssitarpeita, ongelmatilanteita sekä päällekkäisyyksiä. Lisäksi prosessikuvauksia käytetään perehdyttämiseen, koulutukseen ja tietojärjestelmien kehittämiseen. Kun prosessit on kuvattu yhtenäisellä tavalla, niihin tutustuminen helpottuu samoin kuin, yhteistyön suunnittelu ja toteuttaminen laitoksen sisällä ja yli organisaatiorajojen. Prosessien kuvaaminen johtaa lopulta prosessien kehittämiseen, jonka tavoitteena on prosessien jatkuva parantaminen. (Menetelmäohje prosessien kuvaamisesta LUP 2013). Prosessien kuvaamista ja määrittelyä ensihoidon palvelualueen näkökulmasta voidaan hyödyntää mm. koulutusten suunnittelussa ja toteuttamisessa. Vaiheisiin avatuista prosessien kuvauksista ja niihin liittyvistä toiminnan mittareista nousee esiin toiminnan kriittiset kehittämistarpeet ja esimerkiksi koulutusten sisältötarpeet. Prosessiajattelu avaa ensihoitopalvelun monivaiheisen toiminnan pienemmiksi asiakokonaisuuksiksi ja mahdollistaa kunkin prosessin osan yksityiskohtaisemman tarkastelun, arvioinnin ja kehittämisen.

6 3. Resursointi, osaaminen ja koulutussuunnittelu 3.1 Pätevyysvaatimukset Ensihoidon palvelualueen henkilöstön ammatilliset pätevyysvaatimukset määritellään Terveydenhoitolaissa ja sen asetuksessa ensihoitopalvelusta (340/2011). Henkilöstön pätevyysvaatimukset on kirjattu myös osaksi HUS alueen ensihoidon palvelutasopäätöstä sekä tilaajan ja palveluntuottajan (Länsi- Uudenmaan pelastuslaitoksen) välistä yhteistoimintasopimusta. Lakisääteisten pätevyysvaatimusten lisäksi ensihoidon alalla toimivalta henkilöltä edellytetään perehtymistä alueellisiin hoito-ohjeisiin, toimintayksikön ohjeisiin ja sähköiseen potilastietojärjestelmään ennen operatiivisen työn aloittamista. Myös ajokortti, hyvä fyysinen kunto ja riittävä terveys ovat edellytyksiä ensihoidon alalla toimimiselle. Ensihoidon palvelualueen uudet työntekijät testataan sekä hoidollisen osaamisen että fyysisen kunnon osalta. Kuntotesti LUP:lla on vapaaehtoinen. Hoidollisesta testaamisesta ja osaamisen näytöistä LUP:lla vastaa HYKS Jorvi alueen vastuulääkäri. 3.2 Perehdyttäminen Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen ensihoidon palvelualueen henkilöstön perehdytysprosessi pitää sisällään teoriaosuuden organisaatiotasolla sekä käytännön asioiden järjestelyä ennen varsinaisen työn aloittamista (esim. varusteet, henkilöstökortti, avaimet / kulkuoikeudet, työhöntulotarkastus, käyttöoikeudet tietojärjestelmiin, perustietojen kirjaamista palkkahallintoa varten jne.). Ammatillisen perehtymisen osuus pitää sisällään perehtymistä HUS alueen hoitoohjeisiin, toimintakäytäntöihin ja LUP:n toimipisteiden tiloihin ja asemapalvelusohjeisiin. Hoitoluvat myöntää HYKS Jorvi alueen ensihoidon vastuulääkäri testauksen ja näyttöjen jälkeen. Systemaattisen perehdyttämisen käytännöt ovat tärkeä osa laadunhallintaa ja potilasturvallisuuden vaalimista. Konkreettisina tavoitteina vuoden 2015 loppuun mennessä ovat nykyisen perehdytysjärjestelmän tehokkuuden arviointi, systemaattisen kehittämisen suunnitelman laadinta sekä perehdytyksen laatua varmentavien työkalujen, dokumentointimenetelmien ja mittareiden käyttöönotto. 3.2 Täydennyskoulutus Lakisääteinen täydennyskoulutus Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella järjestetään yhteistyössä HYKS Jorvi alueen ensihoidon vastuulääkärin kanssa. Koulutuspäiviä perustason ensihoitohenkilöstöllä on kalenterivuosittain vähintään kaksi, hoitotason henkilöstöllä vähintään kolme ja kenttäjohtajilla vähintään neljä päivää / kalenterivuosi. Yksi koulutuspäivä tarkoittaa enintään kahdeksan tunnin koulutusta (esim. HUS koulutuspäivä). Koulutussuunnitelman laatimisesta / päivittämisestä vastaa ensihoitopäällikkö ja hyväksymisestä ensihoidon vastuulääkäri. Kunkin yksilön osalta ammatillisia koulutustarpeita seurataan ja arvioidaan vuosittain pidettävissä ammatillisissa

7 kehityskeskusteluissa. Täydennyskoulutustarpeet suunnitellaan vuositasolla LUP:n ensihoidon ohjausryhmässä. Arjen tasolla vuorokoulutuksia toteutetaan viikoittain keskimäärin yhtenä työvuorona viikossa ja henkilöstö osallistuu siihen operatiivisen tilanteen sallimissa rajoissa. Vuorokoulutuksia Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella käytännössä toteuttavat ensihoitoesimiehet ja tarpeen mukaan myös muu hoitotason henkilöstö. Koulutusten koordinoinnista ensihoitopalveluiden kokonaisuudessa vastaa yksi ensihoitoesimiehistä. Koulutuksiin osallistumista seurataan läsnäolo kirjausten pohjalta neljännesvuosittain ja yksilötasolla koulutustarpeita kartoitetaan vuosittain ammatillisten kehityskeskustelujen yhteydessä. Tavoitteena vuoden 2014 loppuun mennessä on koulutusten seurantatyökalujen kehittäminen ja kouluttamisen jalkauttaminen osaksi arjen ensihoitotyötä. 4. Raportointi ja ilmoitusjärjestelmät 4.1 Haittatapahtumien raportointi Laatu- ja potilasturvallisuutta koskevassa suunnitelmassa organisaation on sovittava menettelytavat, joiden kautta varmistetaan vaara- ja haittatapahtumien tunnistaminen, raportointi, ilmoittaminen hoitoilmoitusjärjestelmään sekä korjaavat toimenpiteet. Raportointivelvollisuus koskee kaikkia terveydenhuollon toimintayksiköitä mukaan lukien ensihoidon ja päivystyksen mahdolliset sopimuspalveluntuottajat. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella potilasturvallisuuteen liittyvät vaara- ja haittatapahtumat ilmoitetaan HUS alueen ylläpitämään HaiPro järjestelmään. Ilmoitusjärjestelmän ensihoitoa koskeva ohje on HUS alueen yhteinen ja linkki ilmoitusten tekemiseen löytyy osoitteesta: FI/Tyokalut/Potilasturvallisuusilmoitus_HaiPro Virheistä opitaan ja tapahtuneista vahingoista kertynyt tieto hyödynnetään toiminnan kehittämisessä. Organisaatioon kertyy tällaista tietoa potilaiden ja läheisten palautteena, muistutuksina, kanteluina, potilasvahinkoilmoituksina ja potilasasiamiehen kautta. Lisäksi henkilöstön tulee ilmoittaa haittatapahtumista ja läheltä piti -tilanteista sovitun raportointimenettelyn kautta. Kaiken kertyneen tiedon säännöllinen analysointi ja käsittely on toiminnan jatkuvan kehittämisen perusta. Vaaratapahtumien raportointimenettelyyn kuuluu toimiva palautejärjestelmä. Etenkin vakavista ja/tai harvinaisista haittatapahtumista on tärkeää jakaa tietoa myös organisaatiorajojen yli. 4.2 Muu palaute Muut kuin potilasturvallisuutta vaarantaneet / läheltäpiti tilanteet raportoidaan organisaatiossa erikseen sovittujen käytäntöjen mukaisesti. Potilaspalautteen käsittelee aina HYKS Jorvi alueen vastuulääkäri. Henkilöstöön, organisaation toimintaan tai esim. henkilöstön käytökseen liittyvät palautteet ohjautuvat keskitetysti ensihoitopäällikölle, joka vastaa palautteen käsittelystä ja tarvittavista jatkotoimenpiteistä. Kaikki asiakaspalautteet raportoidaan yhteisesti omaan järjestelmäänsä, jonka kautta asiakaspalautteen määrää ja kehitystä on mahdollista seurata.

8 4.3 Korjaavat toimenpiteet Kehittämistoimenpiteet raportoitujen vaara- ja haittatapahtumien pohjalta suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan organisaatiossa sovittujen käytäntöjen mukaisesti. Vakaviin potilasturvallisuusriskeihin ja laadun poikkeamiin reagoidaan välittömästi. Käytännöt organisaation kehittämistoimenpiteille ja vaara- ja haittatapahtumien käsittelylle on sovittu kirjallisesti ja menettelytavoista tiedotetaan selkeästi koko henkilökuntaa. Korjaavista toimenpiteistä raportoitujen vaara- ja haittatapahtumien osalta Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen ensihoidon palvelualueella vastaa Ensihoitopäällikkö. 4.4 Vaara- ja haittatapahtumista sekä palautteesta oppimisen käytännöt Vaara- ja haittatapahtumien raportointijärjestelmän kautta kerätyn tiedon säännöllinen analysointi ja käsittely ovat toiminnan jatkuvan kehittämisen perusta. Raportointimenettelyn kriittisin osa on toimiva palaute- ja käsittelyjärjestelmä. Etenkin vakavista ja/tai harvinaisista haittatapahtumista on tärkeää jakaa tietoa myös organisaatiorajojen yli. Vakavien vaara- ja haittatapahtumien analyysissa selvitetään tapahtumaan johtaneet yksilölliset syyt sekä hoitoon, sen suunnitteluun, työympäristöön ja organisaatioon liittyvät syyt. Analyysissa tulee systemaattisesti tarkastella järjestelmän rakenteita, prosesseja ja niihin liittyviä vaaratekijöitä sekä niiden varalle luotuja varmistuksia ja suojauksia. HaiPro ilmoitusjärjestelmän palvelusta vastaa ylätasolla HUS ja toimintayksikkötasolla ilmoitusten käsittelystä, analyysista sekä kehittämistoimenpiteistä vastaa Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella ensihoitopäällikkö. Käytännössä HaiPro järjestelmään tulleet ilmoitukset käsitellään yhteistyössä HYKS Jorvi alueen ensihoidon vastuulääkärin kanssa ja tarvittaessa niistä nousseet kehittämistarpeet käydään läpi LUP:n ensihoitopalvelun ohjausryhmässä sekä henkilöstöpalavereissa. 5. Laadunhallinta-asiakirjat 5.1 Lääkehoitosuunnitelma Jokaiselta HUS:n osastolta (toimintayksiköltä) edellytetään STM:n ohjeistuksen mukaista lääkehoitosuunnitelmaa ja sen ohella lääkitykseen liittyvien virheiden seurantaa. Lääkitysvirheet tulisi jatkossa koota ja käsitellä jokaisella tulosalueella erikseen. Virheraportit kootaan HUS-Apteekin tasolla yhteen ja ne toimitetaan hallintoylilääkärille ja hallintoylihoitajalle vuosittain. Lääkitykseen liittyvien virheiden määrää on syytä tarkastella erityisesti toiminnallisten muutosten, kuten osastojen muuttojen ja yhdistämisten yhteydessä sekä tietojärjestelmien muuttuessa (HUS Potilasturvallisuussuunnitelma 2013). Lääkehoidon toteuttamisessa Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella noudatetaan HUS alueen yleisiä lääkkeenanto ohjeistuksia ja ensihoidon hoitoprotokollia. Toimintayksikön menetelmäohje lääkehuollon toteuttamisesta on päivitetty vuonna Toimintayksikön lääkehoidon ohjauksesta ja seurannasta vastaa Ensihoitopäällikkö yhteistyössä HYKS Jorvi alueen ensihoidon vastuulääkärin kanssa. Työvuorotasolla menetelmäohjeen noudattamisesta operatiivisella tasolla vastaa kunkin vuoron ensihoitoesimies. Lääkehoitosuunnitelman päivittämisestä,

9 lääkehuollon perehdytyksestä ja kehittämisestä käytännön arjessa vastaa yksi ensihoitoesimiehistä. 5.2 Infektioiden torjunta Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta on osa potilasturvallisuutta. Tartuntatautilain (583/1986) mukaan tartuntatautien vastustamistyöhön kuuluu mm. sairaalainfektioiden torjunta. Ensihoidon palvelualueen näkökulmasta varautuminen infektioiden torjuntaan on käytännössä sitä, että ensihoitoyksiköissä on riittävät varusteet suojautumisen ja yksiköiden desinfektion toteuttamiseen arjen tasolla. Tämän lisäksi LUP:n ensihoidon palvelualue on varautunut poikkeaviin infektiotilanteisiin mm. erityisen tartuntatautisetin ja mahdollista epidemiaa koskevien ohjeiden keinoin. Jokaisella paloasemalta löytyy myös oma varastonsa tarpeellisia pandemiavarusteita poikkeusolojen varalle. Ylätasolla infektion torjunnan ohjeistuksesta ja opastuksesta vastaa HUS. Toimintayksikkötasolla LUP:n ensihoidon palvelualueella välineiden hankinnasta, päivittämisestä ja ohjeistuksesta / riittävästä koulutuksesta vastaa ensihoitopäällikkö. 5.3 LUP:n suunnitelma laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta Tämä asiakirja LUP:n ensihoidon palvelualueen laadunhallinnan menetelmistä toimii pohjana toimintayksikön suunnitelmalle laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta. Tarkempi kirjallinen suunnitelma laaditaan vuoden 2013 loppuun mennessä ja sen laatimisesta, päivittämisestä sekä täytäntöönpanosta käytännön tasolla vastaa ensihoitomestari. Laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden suunnitelma laaditaan THL:n ohjeen (2011) mukaisesti ja sen avulla asetetaan toiminnan konkreettiset tavoitteet vuosille Suunnitelma laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta kokoaa yhteen toiminnan kriittiset vastuut, asiakirjat ja tavoitteet. Suunnitelmaa tullaan päivittämään vähintään vuositasolla sekä asetettuja tavoitteita ja aikatauluja tarkentamaan aina tarpeen mukaan. 6. Mittaaminen ja arviointikäytännöt Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) edellyttää Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta ensihoidon palveluntuottajana yhteistoimintasopimuksen mukaan säännöllistä toiminnan raportointia. Talouden ja toiminnan raportin tulee sisältää tiedot tehtävien lukumääristä tehtävätyypeittäin, palvelutasopäätöksen toteutuman seuraamiseen tarvittavat tiedot (esim. X-0 tilanteet, valitukset, muistutukset, ensivastetehtävät ja toteutetut koulutukset) sekä tiedot saaduista ja saamatta jääneistä potilasmaksuista (KELA:sta, asiakkailta ja vakuutusyhtiöiltä ja kunnilta). Edellä mainitut toiminnan ja talouden tilastot tulee raportoida HUS:lle kolmesti vuodessa. Lääkehoidon arvioinnin toteuttaa vuosittain HUS Jorvi alueen apteekki. Toimintayksikön puolesta arvioinnissa mukana LUP:n lääkehuollosta vastaava ensihoitoesimies. Ulkoisen arvioinnin lisäksi organisaatio arvioi itse lääkehoidon toteutusta säännöllisin pistokokein muutaman kerran vuodessa. Tästä sisäisestä

10 toiminnan arvioinnista vastaa lääkehuollosta vastaava ensihoitoesimies yhteistyössä ensihoitopäällikön kanssa. Tulevaisuuden tavoitteina Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen ensihoidon palvelualueella on kehittää hoidollisten suoritteiden ja hoitotapahtumien seurantaa erilaisin hoitotyön mittareiden avulla. Myös Espoon kaupungilla käytössä olevaa esimiestyön arviointia ja kehittämistä on suunniteltu mutta konkreettiset toteutuksen aikataulut ovat vielä täsmentymättä. Tavoitteina vuoden 2014 loppuun mennessä on tehostaa mm. työtapaturmien, sairauspoissaolojen, työhyvinvoinnin ja työyhteisön ilmapiirin mittareiden hyödyntämistä toiminnan jatkuvan kehittämisen pohjana. Pidempiaikaisena tavoitteena Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen ensihoidon palvelualueella on toteuttaa itsearvioinnin menetelmiä (esim. CAF tai EFQM) säännöllisesti ja edelleen kehittää olemassa olevaa laadunhallinnan järjestelmää kohti mahdollista sertifiointia ja / ulkoisia auditointi käytäntöjä

11 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Västra Nylands räddningsverk ENSIHOIDON PALVELUALUEEN VASTUUT Liite 1. Nimi Vastuualue Vastuualueen sisältö Tavoitteet / kehitettävää Ensihoitopäällikkö Juha Karhu Ensihoitopalvelut prosessin omistaja Operatiivinen ensihoitotoiminta prosessin omistaja Ensihoitopalvelun tavoitteiden määrittely Ensihoitopalvelun resurssien hallinta Valmiussuunnittelu Hankintasuunnittelu Sidosryhmäyhteistyö Asiakaspalautteiden käsittely HaiPro ilmoitusten käsittely ja korjaavat toimenpiteet Defusing asioiden koordinointi Valmiuden ylläpitäminen Ensihoitotyön toteuttaminen (näiden määrittely kesken) Palvelutasopäätöksen ja YT sopimuksen mukainen toiminta Kehittyvä sidosryhmäyhteistyö Asiakastyytyväisyys Potilasturvallisuus Työturvallisuus Työyhteisön hyvinvointi Palvelutasopäätöksen ja YT sopimuksen mukainen toiminta Lohjan ja Keravan hätäkeskus terveystoimen työryhmä ELU 51 sijainen Ensihoitomestari Terhi Virtanen Laadunhallinta prosessin omistaja Kenttäjohtajan tehtävänkuva Laatujärjestelmän koordinointi Laatu- ja potilasturvallisuus suunnitelman ylläpito Kouluttaminen Ensihoitopalveluiden kehittäminen Potilasturvallisuuden hallinta Ensihoitopalvelun arviointi ja mittaaminen Kehittyvä ensihoitopalvelu Asiakastyytyväisyys Potilasturvallisuus Työturvallisuus Työyhteisön hyvinvointi

12 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Västra Nylands räddningsverk ENSIHOIDON PALVELUALUEEN VASTUUT Liite 1. EH päällikön sijainen Ensihoitopalveluiden ohjaus ja valvonta Prosessityön koordinointi Kts. EH päällikön vastuualue ELU 51 sijainen Kenttäjohtajan tehtävänkuva Ensihoitoesimies Jani Kankainen Ammatillisen osaamisen hallinta prosessin omistaja Perehdytysjärjestelmän ylläpito Koulutusten koordinointi Oppisopimusten koordinointi Metrotyöryhmä Vahvuustyöryhmä Ensihoitoesimies Timo Saari Ensihoidon tietojärjestelmät Merlot Medi käyttötuki Merlot Medi ylläpitoryhmä Merlot Medi laitteiden koordinointi Viestiliikenne asiat Viestivälineet Viestiohjeiden koordinointi Ensihoitoesimies Kenneth Linden SURO asiat Keravan HÄKE yhteistyöryhmä (varahenkilö) Kaluston koordinointi Välineiden koordinointi SURO ohjeiden koordinointi Ajoneuvokalusto Paarikalusto Ajoneuvotyöryhmä

13 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Västra Nylands räddningsverk ENSIHOIDON PALVELUALUEEN VASTUUT Liite 1. Opiskelija-asioiden koordinointi Yhteistyö oppilaitoksiin Opiskelijoiden sijoittelun koordinointi Opiskelijoiden ohjaajien koordinointi Työturvallisuusasiat Turvavarusteiden hankinta ja koordinointi Ensihoitoesimies Anssi Taavila Lääkehuollon koordinointi Yhteistyö apteekin kanssa Lääkehoitosuunnitelman ylläpito Lääkehuollon perehdytys Lääkehuollon ohjeistus Tilausten koordinointi Ensihoitoesimies Mika Lindholm Hoitotarvike tilausten tekeminen ja lähetys Tilaukset kerran viikossa Yhteistyö kenttäjohtajien kanssa EVY päätoiminen henkilöstö EH laitteiden ja välineiden koordinointi Menetelmäohjeiden laatiminen ELU 51 sijainen Ensihoitaja Tom Winberg Ensihoidon laskutuksen seuranta Varaston koordinointi Yhteistyö keskusvaraston kanssa Kouluttaminen Välineiden ja varusteiden koordinointi Huoltojen koordinointi Kalibrointien koordinointi Hankinnat yhteistyössä EH päällikön kanssa Kenttäjohtajan tehtävänkuva Laskutuslomakkeiden tarkistus Laskutusasioiden ohjaus ja kouluttaminen

14 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Västra Nylands räddningsverk ENSIHOIDON PALVELUALUEEN VASTUUT Liite 1. EH varusteiden ja vaatteiden koordinointi Happitilausten tekeminen Vaatteiden ja varusteiden toimittaminen asemille Varusteseuranta Yhteistyö varusvaraston kanssa Tilaukset tarpeen mukaan EVY sopimuspalokunta Merlot Medi ylläpitoryhmä Kouluttaminen Välineiden ja varusteiden koordinointi

15 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Västra Nylands räddningsverk ENSIHOIDON PROSESSIVERKKO Liite 2. sähköposti: / E-post: förnamn.tillnamn@espoo.fi

16 PROSESSITYÖN SUUNNITELMAN AIKAJANA Liite 3.