LIIKELAITOS HAUKIPUTAAN VESI

Transkriptio

1 LIIKELAITOS HAUKIPUTAAN VESI VUOSIKERTOMUS 2010

2 SISÄLLYS 1. KATSAUS Yleistä Laitoksen toiminta tiivistetysti 3 2. TUNNUSLUVUT 5 3. ORGANISAATIO Luottamustoimielin Toimihenkilöt 7 4. HENKILÖSTÖ 7 5. INVESTOINNIT 8 6. KÄYTTÖ- JA KUNNOSSAPITO Vesilaitos Viemärilaitos TALOUSVESI JÄTEVEDEN LAATU ASIAKASPALAUTE TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN TULOSLASKELMA, KOKO LAITOS TULOSLASKELMA, VESILAITOS TULOSLASKELMA, VIEMÄRILAITOS TASE RAHOITUSLASKELMA LIITETIEDOT 26 2

3 1. KATSAUS 1.1. Yleistä Kansainvälisen finanssikriisin synnyttämä taloudellinen lama näytti vuoden 2010 mittaan elpymisen merkkejä. Rakennustoiminnan elpymisen myötä vesihuoltolaitosten liittyjämäärät kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna. Vesihuoltolain tarkistamistyöryhmän loppuraportti valmistui kesäkuussa ja raportista annettiin runsaasti lausuntoja. Eniten puhuttaneita aiheita olivat hulevesien hallinta, vesihuollon erityistilanteisiin varautumisen suunnittelu, vesihuoltolaitosten talouden valvonta ja vesihuollon keskeytyksistä maksettava vakiohyvitys. Lakiehdotuksen käsittely eduskunnassa siirtyi vuodelle Vesilain kokonaisuudistus eteni eduskuntaan. Vesihuollon kannalta kiinnostavia aihepiiriä vesilaissa ovat mm. pohjavesien suojelun ja suojaamisen sekä vedenoton ensisijaisjärjestykseen ja purkuvesistöjen kalatalousvelvoitteisiin liittyvät kohdat. Vesienhoitosuunnitelmien pohjalta laaditut vesienhoidon toteutusohjelmat valmistuivat vuoden 2010 lopussa. Ohjelmissa on esitetty merkittäviä investointeja yhdyskuntien jätevedenpuhdistuksen tehostamiseen ja siirtoviemäreiden toteuttamiseen. Samaan aikaan kuitenkin valtion tukirahoitus siirtoviemärihankkeille pienentynyt, mikä ei tue em. ohjelmien toteutumista. Vesihuollon ohjauksessa ja valvonnassa tapahtui vuoden 2010 alussa suuri muutos kun alueellisten ympäristökeskusten sijasta alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskus) aloittivat toimintansa. Ympäristölupien käsittely siirtyi aluehallintovirastoille (AVI). Sääoloiltaan vuosi 2010 oli haastava. Runsasluminen ja kylmä talvi sekä kuumasta kesästä johtuvat myrskytuhot aiheuttivat ongelmia ja kustannuksia vesihuollolle. Häiriötilanteisiin varautumisen tärkeys tuli jälleen konkreettisesti esille. 1.2 Laitoksen toiminta tiivistetysti Vuosi 2010 oli Haukiputaan Veden viides toimintavuosi kunnallisena liikelaitoksena ja samalla se oli Haukiputaan kunnallisen vesihuoltolaitoksen 53. toimintavuosi. Laitoksen toiminta poikkesi edellisestä vuosista merkittävästi Saviaron vedenottamon saneerauksen aiheuttamien järjestelyjen vuoksi. Koska Saviaro oli poissa vedentuotannosta syyskuusta vuoden 2011 puolelle, hoidettiin Kellon alueen vedenjakelu Oulun vesijohtoverkoston kautta. 3

4 Kylmä ja runsasluminen talvi lisäsi vesijohtoverkoston putkirikkoja, viemäriverkoston ongelmia ja jäätymisiä lisäten verkoston kunnossapitomenoja merkittävästi. Runsaiden lumimäärien sulaminen, lämpimän kesän ukkoskuurot sekä muutoinkin sateinen vuosi aiheuttivat jätevesimäärien kasvua, kun pintavedet ja pohjavedet purkautuivat jätevesiviemäreihin vielä saneeraamattomien viemärikaivojen ja taloviemäreiden kautta. Johtokunta ja kunnanhallitus antoivat elokuussa lausunnon ja sitoumuksen osallistumisesta Haukipudas Oulu siirtoviemärin rakentamiskustannuksiin, mikäli valtion rahoitusosuus hankkeelle on vähintään 40 %. Siirtoviemärille haettiin marraskuussa EAKR -tukea hankenimellä Ranta 1 Rantapohjan vesialueiden virkistys- ja matkailukäytön edistäminen. Ii jätti vastaavan hakemuksen Ii- Haukipudas siirtoviemärille Ranta 2 -nimellä. Rahoitushakemusten käsittely siirtyi vuodelle Ii Haukipudas Oulu siirtoviemärin suunnittelun ehdollinen kilpailutus käynnistettiin joulukuussa. Kesäkuussa 2010 kunnanvaltuusto teki monikuntaliitospäätöksen. Syksyn aikana käynnistyi Haukiputaan, Kiimingin, Oulun, Oulunsalon ja Yli-Iin vesihuoltolaitosten nykytilakartoitus. Yhdistymishallitus asetti tavoitteeksi, että Uuden Oulun vesihuoltolaitos aloittaa toiminnan vuoden 2012 alussa. Ulkoiset ja sisäiset erät sisältävässä tuloslaskelmassa liikevaihto oli ,76 eli se oli 2,7 % korkeampi kuin edellisenä vuonna. Liikeylijäämä oli ,14. Kunnalle maksettiin korvausta peruspääomasta euroa. Koko laitoksen tilikauden alijäämä oli ,89. Vesilaitoksen tulos oli alijäämäinen ,12 euroa ja viemärilaitoksen ylijäämäinen ,23 euroa. Vesilaitoksen alijäämä johtui vedenhankinnan poikkeusjärjestelyistä, pakkasen ja roudan aiheuttamista putkirikoista, pitkään jatkuneista vesijohtovuodoista sekä ukkosten vaurioittamien automatiikka- ym. laitteiden korjauksista. Alijäämää pahensi vedenkulutuksen väheneminen, jolloin tuloja saatiin ennakoitua vähemmän. Vaikka viemäreiden kunnossapitokustannukset kasvoivat voimakkaasti ja puhdistukseen tullut vesimäärä kasvoi, viemärilaitoksen tulos jäi ylijäämäiseksi Ervastinrannan puhdistamon alentuneen kuutiohinnan ja toisaalta haja-asutusalueiden viemäröinnin myötä lisääntyneiden maksutulojen vuoksi. Pelkästään ulkoiset erät sisältävän tuloslaskelmassa liikevaihto oli ,09, liikeylijäämä ,05 ja tilikauden ylijäämä ,45. 4

5 2. TUNNUSLUVUT TUNNUSLUVUT Pumpattu raakavesi ja ostovesi m³ Laskutettu vesimäärä m³ Keskimääräinen vedenkulutus m³/vrk Ominaiskulutus (laskutetusta) l/asukas/vrk Ominaiskulutus (pumpatusta) Vesijohtoverkoston hukkavesiprosentti % 10 8,6 15 Käsittelyyn tullut jätevesimäärä m³ Laskutettu jätevesimäärä m³ Viemäriverkoston vuoto- ja hulevesiprosentti % 11,1 12,7 20,9 Vesimaksu (sis. alv) /m³ 1,00 1,05 1,11 Jätevesimaksu ( sis. alv ) /m³ 1,49 1,54 1,57 Perusmaksu OK-alo, vesi (sis. alv) /vuosi 27,00 27,00 27,22 Perusmaksu OK-talo, jätevesi (sis. alv) /vuosi 67,00 67,00 67,55 Asukasmäärä henkeä Vesijohtoon liittymisprosentti (asukkaista) % 99,9 99,9 99,9 Viemärijohtoon liittymisprosentti (asukkaista) % 86,9 88,2 89,6 Vesimittareita kpl Uudet liitokset vesijohtoon kpl Uudet liitoksert viemäriin kpl Vesijohtoverkoston pituus m Jätevesiviemäriverkoston pituus m Jätevedenpumppaamot kpl Vesijohtovuodot kpl Muu ongelma vesijohtoverkostossa kpl Viemäriverkosto tukkeumat kpl Muu ongelma viemärissä kpl Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Liiketoiminnan kulut *) *) Poistot Liikeylijäämä Korvaus peruspääomasta kunnalle Tilikauden ylijäämä/alijäämä (-) Omavaraisuusaste % 53, ROI (sijoitetun pääoman tuotto) % 2,5 2,9 0,6 Investoinnit yhteensä Uusinvestoinnit Saneerausinvestoinnit Vesilaitoksen investoinnit yhteensä Verkosto Laitokset Muut Viemärilaitoksen investoinnit yhteensä Verkosto Laitokset Muut Vakinaisen henkilöstön määrä henkeä *) ei huomioitu hyvityslaskuja vuosilta 2005 ja

6 3. ORGANISAATIO 3.1 Luottamustoimielin Haukiputaan Veden toimielimenä toimii kunnanhallituksen alainen johtokunta, jonka jäseninä ja heidän henkilökohtaisina varajäseninään toimivat seuraavat henkilöt: Varsinaiset jäsenet Manninen Aarno, pj. Jorma Taivaloja, varapj. Kangas Tuula Kanniainen Sisko Vänttilä Jukka Henkilökohtaiset varajäsenet Kangas Mari Sipola Mauno Jukuri Terttu Oiva Sumén Jorma Leskelä Johtokunnan esittelijänä toimii liikelaitoksen johtaja, vesihuoltojohtaja Riitta Lindström. Kuvassa johtokunta. Ylärivissä vas. Jukka Vänttilä, Sisko Kanniainen, Tuula Kangas ja alarivissä vas. Riitta Lindström (esittelijä), Jorma Taivaloja (varapuheenjohtaja), Aarno Manninen (puheenjohtaja.). Kertomusvuonna pidettiin 12 johtokunnan kokousta ja käsiteltäviä asioita oli yhteensä 61. Johtokunta ja laitoksen henkilöstö pitivät marraskuussa yhteisen strategiaseminaarin Halosenniemen Koljussa. 6

7 3.2 Toimihenkilöt Haukiputaan Veden viranhaltija /toimihenkilöorganisaatio oli kertomusvuonna seuraava: Liikelaitoksen johtaja: Verkostot Laskutus ja toimistotehtävät: Laitosten käyttö- ja kunnossapito: Lindström Riitta, vesihuoltojohtaja Jukka Sorvisto, verkostoinsinööri Takalo Taina, toimistosihteeri Halonen Erkki, puhdistamonhoitaja Jaskari Mauri, laitosmies Karjalainen Markku, laitosmies Vesa Jorma, vesilaitoksenhoitaja Haukiputaan Veden organisaatio Haukiputaan Vesi Vesihuoltojohtaja Riitta Lindström Toimistopalvelut Toimistosihteeri Taina Takalo Verkostot Verkostoinsinööri Jukka Sorvisto Laitokset Vesihuoltojohtaja Riitta Lindström palvelusopimus/ tekpa, urakat/ urakoitsijat, tekpa Talousvesi vesilaitoksenhoitaja laitosmies Jätevesi puhdistamonhoitaja laitosmies 4. HENKILÖSTÖ Laitoksen palveluksessa oli vuoden vaihteessa 7 henkilöä. verkostoinsinöörin virassa aloitti Jukka Sorvisto Uudessa Henkilöstön koulutuspäiviä oli yhteensä 41, josta käyttökoulutusta 35 päivää eli keskimäärin 5 pv/hlö. Käyttöhenkilökunnasta kaksi henkilöä 7

8 osallistuu vesihuoltoalan ammattitutkintoon tähtäävään oppisopimuskoulutukseen. Laitoksen koko henkilöstö tutustui marraskuussa Oulun Veden paineviemärin ja pumppaamon saneeraustyömaahan sekä Taskilan jätevedenpuhdistamoon. Laitoksen henkilöstö oli mahdollisuus osallistua kunnan henkilöstölle järjestettyyn TYHY-liikuntaan. 5. INVESTOINNIT Haukiputaan Veden nettoinvestoinnit olivat yhteensä , mikä oli 16,6 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Vaikka liittymismaksuja saatiin vilkastuneen rakennustoiminnan vuoksi selvästi enemmän kuin vuonna 2009, liittymismaksuilla katettiin vain 32,8 % nettoinvestointimenoista. Investoinnit jakaantuivat seuraavasti: Verkoston uudishankkeet Verkoston saneeraus Laitokset ym Merkittävimpiä verkoston uudishankkeita olivat Vahtolan ja Kellonlahden asemakaava-alueiden verkostotyöt, Pohjois-Kellon ja Tolppatörmän viemärit sekä linjaventtiilien lisääminen Kiviniemen alueelle. Uutta vesijohtoverkostoa valmistui m ja viemäriä m. Vesijohtoa saneerattiin Martinteillä, Martinniementiellä, Saviarossa ja Pihatiellä. Viemäriä saneerattiin Kellon keskustan ja Kiviniemen alueella sekä joenalitusviemäri Kirkkorannan ja Huvipolun välillä. Vesijohtoa saneerattiin yhtensä 664 m, viemäriä m ja viemärikaivoja 73 kpl. Saneeraustyö teetettiin kunnan rakennustoimella ja urakoitsijoilla. Haja-asutusalueiden viemäröintiohjelman mukainen Tolppatörmän viemäri valmistui elokuussa ja Pohjois-Kellon viemäri joulukuussa. Myös Sarvangontielle valmistui viemäri. Kertomusvuonna laitos suunnittelutti myös vuoden 2011 viemäröintihankkeita Jussilaperä Metsvainion ja Suokkosen alueille. Haukiputaan Veden omistukseen viimeistään vuonna 2020 tulevaa, Jokimutkan viemäriosuuskunnan rakennuttamaa runkoviemäriä valmistui 2 vaiheessa yhteensä m ja yksi linjapumppaamo. Saviaron vedenottamon saneeraustyö kilpailutettiin keväällä ja urakkasopimus tehtiin T&A Mämmelä Oy:n kanssa. Saneeraustyö käynnistyi heinäkuussa ja työ jatkui vuoden 2011 puolelle. Purkuvaiheen aikana rakennuksessa ja laitteissa havaittiin suuria ennalta-arvaamattomia korjaustarpeita. Mm. selkeytysaltaan lammellien ja vesikaton uusimiseen ei oltu varauduttu kustannusarviossa. Näin ollen hankkeen kustannukset 8

9 Metriä Metriä tulevat ylittämään merkittävästi kustannusarvion, vaikka vesikaton uusiminen päätettiin tehdä omana urakkana vuoden 2011 puolella. Mietunperän paineenkorotusasema otettiin käyttöön helmikuun alussa. Onkamonselän vedenottamolla käynnistyi vuoden lopussa Cewicrahoitteinen kehityshanke laitoksen prosessien ja automatiikan tehostamiseksi. Hanke jatkuu vuoden 2011 puolella. Verkoston suuremmat uudisrakennushankkeet kilpailutettiin. Pienemmät verkoston investoinnit ostettiin sopimusperusteisesti kunnan teknisiltä palveluilta. Vesihuollon suunnittelu kilpailutettiin keväällä Puitesopimukset tehtiin kolmen konsultin kanssa. Viemäriverkoston rakentaminen ja saneeraaminen vv uutta rakennettu putkea saneerattu betonikaivo muovikaivoksi, kpl Vesijohtojen rakentaminen ja saneeraaminen vv saneerattu vesijohtoa yhteensä rakennettu uutta vesijohtoa yhteensä 9

10 6. KÄYTTÖ- JA KUNNOSSAPITO 6.1 Vesilaitos Vesilaitoksen toiminta oli kertomusvuonna poikkeuksellista, sillä Saviaron vedenottamon saneerauksen vuoksi vettä johdettiin Kellon alueelle Oulun verkostosta n m³ (n. 700 m³/d). Jakelu onnistui suhteellisen hyvin, sillä vuoden 2009 koeluontoisen jakelun tulosten perusteella oli tehty tarpeelliset muutokset verkostossa ja mittakaivoilla. Huippukulutuksen aikaisia paineenvaihteluita ei kuitenkaan pystytty täysin välttämään. Laitoksen vesijohtoverkostoon liitettiin 83 uutta kiinteistöä. Liittymisprosentti vesijohtoon oli vuoden lopussa 99,9 %. Pohjavedenottamoista pumpattiin vettä m³, mikä on 2,1 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kun otetaan huomioon, että Saviaron tuotanto oli keskeytyksissä syyskuun puolestavälistä vuoden loppuun, olisi pumpattavan veden määrän pitänyt laskea noin 9 %. Suureen pumppausmäärään on syynä jo kevätkesällä havaittu pitkäaikainen vesijohtovuoto, minkä paikallistettiin Martinniemessä vasta syksyllä. Myös verkostohuuhtelua jouduttiin tekemään normaalia enemmän Kellon alueella ennen jakelumuutosta. Onkamoselältä pumpattiin raakavettä m³ ja Saviarosta m³ Oulusta ostettiin vettä m³. Laitoksen toimittaman veden laatu täytti koko vuoden kaikki talousveden laatuvaatimukset ja laatusuositukset muutamaa yksittäisen näytteen parametria lukuun ottamatta. Kiinteistöjen vesimittareita vaihdettiin 246 kpl. Verkostoon pumpattu pohjavesimäärä ( m³) kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 6,2 %, mutta vedenkulutus laski noin 0,4 %. Verkoston hukkavesiprosentti oli 14,5 %, mikä on 5,9 % suurempi kuin edellisenä vuonna. Ominaiskulutus laskettuna laskutetusta vedestä oli 121 l/as/vrk ja pumpatusta vedestä 146 l/as/vrk. Vesilaitoksen käyttökustannukset ilman poistoja olivat 0,84 /laskutettu kuutio ja 0,69 /pumpattu kuutio. Käyttökustannukset laskutettua kuutiota kohti ovat kasvaneet noin 27 % vuodesta Käyttökustannuksia nostivat vedenhankinta Oulusta, automatiikan ukkosvaurioiden ja vanhentuneen laitteiston korjaus sekä pakkastalven aiheuttamat useat putkirikot. Vesijohtoverkoston kunnossapito ostettiin kunnan teknisiltä palveluilta sopimusperusteisesti. Vesijohtoverkoston kunnossapidon kustannukset pumpattua ja ostettua vesikuutiota kohden olivat 0,18 /m³, mikä on 20 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Verkostokilometriä kohden kustannukset olivat 0,53 /km, mikä on 26 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Keskimääräinen verkostoon pumpattu vesimäärä oli m³/d 10

11 Euroa/ vesikuutio Prosenttia verkostoon pumpatusta vedestä Vesikuutiota vuodessa Vedenhankinnan ja myynnin kehitys vv Pumpattu pohjavesi Vettä johdettu Oulun verkostosta Laskutettu talousvesi Verkoston hukkavesimäärän kehitys vv ,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 16,0 14,1 17,1 10,9 10,8 9,3 10,0 8,6 14,5 Hukkaveden määrä, verkosto ,90 0,80 0,70 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0,00 Vesilaitoksen käyttökustannusten kehitys vv Käyttökustannukset /lask.vesikuutio Käyttökustannukset/pumpattu vesikuutio 11

12 Vesijohtoverkostossa rekisteröitiin 32 häiriötä (vuoto, runkojohdon tai palopostin jäätyminen jne.), mikä on 1 enemmän kuin edellisenä vuonna. Runkovesijohdon putkirikosta aiheutui vesivahinko kiinteistön kellariin Holstinmäellä, mikä meni vastuuvakuutuksen piiriin. 6.2 Viemärilaitos Kylmän talven vuoksi viemäriverkoston kunnossapito vei resursseja huomattavasti enemmän kuin aiemmin. Viemäritukosten ja jäätymisten määrä moninkertaistui. Leton jätevedenpuhdistamon prosessiongelmat jatkuivat ensimmäisellä vuosipuoliskolla laitokselle tulevan jäteveden biologisen kuormituksen kasvaessa yli laitoksen mitoitusarvon. Toisella vuosipuoliskolla biologista kuormaa pysyttiin leikkaamaan teollisuuslaitoksen jätevesien esikäsittelyn parantuessa ja puhdistustuloksissa päästiin lupaehtoihin. Ervastinrannan keskuspuhdistamolle tulevan jäteveden mittauksessa todettiin edelleen virheellisyyttä, joten koko vuoden virtaamat jaettiin osakkaiden kesken konsultin esittämillä prosenteilla. Mittausvirheen selvittämiseksi käynnistettiin keväällä 2010 VVY:n kehittämisrahaston osin rahoittama virtausmittausselvitys, johon osallistuu Oulun seudulta 10 siirtoviemärin piirissä olevaa vesihuoltolaitosta. Projekti valmistuu keväällä Haukiputaan Vesi toimii hankkeen hallinnoijana. Vesi- ja viemärijohtoverkoston kunnossapitopalvelut ostettiin palvelusopimuksella kunnan teknisiltä palveluilta. Jätevedenpumppaamoiden kunnossapito (47 kpl) hoidettiin laitoksen oman henkilöstön toimesta. Viemäriverkkoon liittyi 202 uutta kiinteistöä, joista oli haja-asutusalueilta 111 kiinteistöä. Viemäriin liittymisaste oli vuoden vaihteessa 89,6 %. Lumisen talven ja sateisen kesän vuoksi puhdistamoille tuleva jätevesimäärä kasvoi edellisestä vuodesta 12 %. Laskutettu jätevesimäärä kasvoi 1,5 %. Vuoto- ja hulevesiä oli 20,9 %, mikä on huomattavasti kahta edellistä vuotta korkeampi. Vertailua vaikeuttaa kuitenkin siirtoviemärin jätevesimittauksissa viime vuosina olleet häiriöt ja sen vuoksi tehdyt vesimäärien jaon arvioinnit. Pintavesiä on kuitenkin päässyt viemäriverkostoon huomattavasti enemmän kuin edellisenä vuonna etenkin Ervastinrannan puhdistamon viemäröintipiirissä, koska virtaamat ovat kasvaneet. Ovatko ylimääräiset vedet tulleet runkoviemäreiden vai taloviemäreiden kautta ja minkä kunnan alueelta, sitä ei pystytä sanomaan. Vuodelle 2015 asetettu vuoto- ja hulevesimäärän supistaminen 20 % näyttää kuitenkin toteutuvan näiden lukujen perusteella. Viemärilaitoksen käyttökustannukset ilman poistoja olivat 1,08 (+20 %) laskutettua ja 0,86 (+ 9 %) puhdistettua jätevesikuutiota kohden. 12

13 Euroa/ jätevesikuutio Prosenttia laskutetusta jätevesimäärästä Kuutiota jätevettä Keskimääräinen käsitelty jätevesimäärä oli m³/d (2009: m³/d), josta Leton puhdistamolla käsiteltiin 814 m³/d (2009: 772 m³/d) ja Ervastinrannan Keskuspuhdistamo Oy:n puhdistamolla m³/d (2009: m³/d). Leton puhdistamon käyttömenot olivat 0,34 /m³. Ervastinrannan keskuspuhdistamon perimä käsittelyhinta oli 0,37 /m³, mikä on laskenut huomattavasti edellisestä vuodesta koneiden ja laitteiden poistoajan päätyttyä. Kertomusvuonna otettiin käyttöön yksi uusi jätevedenpumppaamo Tolppatörmällä Jätevesimäärien kehitys vv Käsitelty jätevesimäärä Laskutettu jätevesimäärä 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 Viemäriverkoston hule- ja vuotovesiprosentin kehitys vv ,4 22,0 37,0 28,4 14,1 21,8 11,1 12, ,9 Hule- ja vuotovesi% 1,40 1,20 1,00 0,80 0,60 0,40 0,20 0,00 Viemärilaitoksen käyttökustannusten kehtitys vv Käyttökustannukset/lask.jätev.kuutio Käyttökustannukset/käsitelty jätevesikuutio 13

14 Viemäriverkossa rekisteröitiin 123 häiriötä (tukos, jäätyminen, muu häiriö). Edelliseen vuoteen verrattuna määrä on kasvanut 79:lla. 7. TALOUSVESI Talousveden laatua tutkitaan säännöllisesti talousvesiasetuksen 461/2000 mukaisesti. Valvontaviranomaisen edellyttämän valvontatutkimusohjelman mukaisia näytteitä otetaan kerran kuukaudessa (jatkuva valvonta) viidessä verkoston pisteestä. Jaksottaisen valvonnan näytteet otetaan kerran vuodessa ja eräiden parametrien osalta kerran viidessä vuodessa. Valvontatutkimusohjelma on tarkistettu viimeksi Laitoksen toimittaman veden laatu täytti koko vuoden kaikki talousveden laatuvaatimukset. Raudan määrä ja pesäkkeiden määrä ylittyivät yhteensä kolmessa verkostonäytteessä laatusuosituksen. Yhteenvetotaulukot laboratoriotuloksista ovat ohessa. Kuukausikohtaiset laboratoriotulokset ovat luettavissa jatkuvasti Haukiputaan Veden nettisivuilta. Lisäksi laitos ottaa näytteet laitoksilta lähtevästä vedestä käyttövalvontana kerran kuukaudessa. Laitos seuraa myös raakaveden laatua ottamalla säännöllisesti näytteet raakavesikaivoista. Pohjavesialueiden tarkkailu tehdään ympäristökeskuksen (nykyisen ELYkeskuksen) hyväksymän tarkkailuohjelman mukaan. Pohjavesialueilla seurataan pohjavesipinnan korkeutta, raakaveden laatua, pintaveden laatua ja korkeutta. Savaironkankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelma on hyväksytty vuonna Onkamoselkä - Hietakangas pohjavesialueen suojelusuunnitelma on valmistunut vuonna Jatkuva valvonta, vuosi 2010, määritys kerran kuussa MÄÄRITYKSET MAKSIMI MINIMI KESKIARVO TALOUSVESIASETUS (V) = LAATUVAATIMUS (S) = LAATUSUOSITUS E.coli, (v) [pmy/100ml Koliformiset bakteerit [pmy/100ml] (v) Heterotrofinen pesäkeluku, +22 C Ei epätavallisia muutoksia (s) [pmy/ml] ph 8,2 7,1 7,8 6,5 9,5 (s) Sähkönjohtavuus 24 5,8 12,2 alle 250 (s) [ms/m] Väri < 5 < 5 < 5 Ei epätavallisia [mg Pt/l] Sameus [FTU] muutoksia (s) 1,1 0,2 0,4 Käyttäjien hyväksyttävissä Ei epätavallisia muutoksia (s) 14

15 NH 4 -N, 0,023 < 0,008 0,01 0,5 (s) ammoniumtyppi [mg/l] Fe, rauta 0,32 0,019 0,055 0,2 (s) [mg/l] Mn, mangaani 0,010 0,003 0,004 0,05 (s) [mg/l] Haju hajuton hajuton hajuton Ei epätavallisia muutoksia (s) Maku mauton mauton mauton Ei epätavallisia muutoksia (s) Ulkonäkö väritön väritön väritön Ei epätavallisia muutoksia (s) Jaksottainen valvonta 2010, määritys kerran vuodessa Näytteet otettu: MÄÄRITYKSET TALOUSVESIASETUS (V) = LAATUVAATIMUS (S) = LAATUSUOSITUS Enterokokit 0 0 (v) Permanganaattiluku 4,2 20 (s) NO 3, [mg/l] 0,46 50 (v) NO 2 -N, [mg/l] 0,005 0,15 (v) Kokonaiskovuus,[mmol/l] 0,3 ei virallisesti määritelty Cl, [mg/l] 2,1 250 (s) F, [mg/l] 0,2 1,5 (v) SO 4, [mg/l] (s) Al, [mg/l] 0,005 0,2 (s) Cd, [mg/l] < 0,001 0,005 (v) Cr, [mg/l] < 0,003 0,05 (v) Cu, [mg/l] < 0,004 2 (v) Hg, [mg/l] < 0,001 0,001 (v) Na, [mg/l] 9,9 200 (s) Ni, [mg/l] < 0,003 0,020 (v) Pb [mg/l] < 0,004 0,01 (v) As [mg/l] < 0,001 0,01 (v) Jaksottainen valvonta, määritys kerran 5 vuodessa Näytteet otettu: ja MÄÄRITYKSET TALOUSVESIASETUS (V) = LAATUVAATIMUS (S) = LAATUSUOSITUS Polysykliset aromaattiset < 0,1 0,10 (v) hiilivedyt, [µg/l] Bentso(a)pyreeni, [µg/l] < 0,01 0,01 (v) Antimoni, As, [µg/l] < 5 5,0 (v) Bentseeni, [µg/l] < 1 1,0 (v) Boori, B, [µg/l] < 0,5 1,0 (v) Syanidit, [µg/l] < (v) 1,2 -dikloorietaani, [µg/l] < 1 3,0 (v) 15

16 Seleeni, Se, [µg/l] < 1 10 (v) Tetrakloori- ja trikloorieteeni < 2 10 (v) yhteensä, [µg/l] Kloorifenolit, [µg/l] < 1 10 (v) 8. JÄTEVEDEN LAATU Leton jätevedenpuhdistamo ympäristölupa on vuodelta 2007 ((Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskus ). Purkuvesistöön laskettavan jäteveden laatu on määritelty seuraavasti: BOD 7ATU enintään 20 mg/l O 2, puhdistusteho 90 % Fosfori enintään 0,7 mg/l, puhdistusteho vähintään 90 % COD cr enintään 125 mg/l, poistoteho vähintään 75 % Kiintoaine enintään 35 mg/l, poistoteho vähintään 90 % Puhdistusvaatimukset on saavutettava puolivuosikeskiarvoina. Jätevedet on lisäksi desinfioitava uimakaudella terveystarkastajan määräyksellä. Lupaehtojen mukaan Leton puhdistamolla suoritetaan velvoitetarkkailua kuusi kertaa vuodessa. Biologisen hapenkulutuksen (BOD) osalta puhdistamon teho oli hyvä toisella vuosipuoliskolla, ensimmäisellä vuosipuoliskolla lupaehtoon ei päästy pitoisuuden osalta. Fosforin lupaehto ylittyi niukasti ensimmäisellä vuosipuoliskolla pitoisuuden osalta. BOD:n ja fosforin prosentuaalinen toistoteho oli lupaehtojen mukaista. Kemiallinen hapenkulutus (COD) ja kiintoaineen poisteho olivat koko vuoden lupaehtojen mukaisia. Puolivuotiskeskiarvot on esitetty oheisessa taulukossa. 1/2 2/2 koko vuosi BOD 7 mg/l poistoteho,% Fosfori mg/l 0,73 0,56 0,65 poistoteho,% COD cr mg/l poistoteho,% Kiintoaine mg/l poistoteho,% ASIAKASPALAUTE Asiakaspalautteen rekisteröinti tapahtuu pääosin kirjallisten yhteydenottojen kautta. Laitoksella ei ole resursseja kerätä suullisten palautteiden määrää ja laatua rekistereihin toimistolle tullutta palautetta lukuun ottamatta. Asiakkailla on mahdollisuus antaa kirjallista palautetta laskutusohjelmaan liittyvän KulutusWebin tai nettisivujen palautelinkin kautta ja lähettämällä sähköpostia laitoksen sähköpostiosoitteeseen. Suurin osa palautteesta 16

17 tulee kuitenkin puhelimitse päivystäjille ja muulle laitoksen henkilöstölle. Vedenjakelunkatkosten yhteydessä puhelutulva on suurimmillaan. Tällöin ei kuitenkaan ole kyse varsinaisesta palautteesta, vaan tilannetiedon saannista ja antamisesta. Kertomusvuonna tehtiin asiakastyytyväisyystutkimus. Ohessa on tietoa tämän ja edellisten tutkimusten tuloksista taulukkomuodossa. Veden hinnoittelu Vesilaitoksen tiedotustoiminta Viemäreiden hajuttomuus Vesilaitoksen suhtautuminen tiedusteluihin Vesilaitoksen toiminnan uskottavuus Viemäreiden toimivuus Vesilaitoksen asiakaspalvelu Veden laskutuskäytäntö Vesikatkosten pituus Vesikatkosten lukumäärä Veden toimitusvarmuus 2010/6 2009/6 2006/6 2002/ /12 Veden hinta Veden paine Veden maku Veden jakelun katkottomuus Veden haju Veden väri

18 10. TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Johtokunnan vuodelle 2010 määrittämät tulostavoitteet toteutuivat seuraavasti: Asiakas ja kuntalainen Strategiset päämäärät Hyvänlaatuisen talousveden saanti varmistettu kaikissa oloissa Kriittiset menestystekijät Talousveden laadun tarkkailu Mittarit ja tavoitetasot Laatuvaatimukset toteutuvat 100 % Laatusuositukset toteutuvat >95 % Toteutuminen Talousveden laatuvaatimukset toteutuneet alkuvuoden aikana 100 %. Laatusuositukset toteutuneet 95 %. Tiedotus- ja asiakaspalvelutoiminnot ovat oikea-aikaisia ja joustavia Häiriötilanteiden hoitaminen Vedenjakelun keskeytyksistä tiedottaminen Laskutuskäytännöt Luotettava mittaus Toiminta-ohjeet päivitetään vähintään kerran vuodessa Kriisitilanneharjoitus vähintään kerran vuodessa Etukäteen tiedossa olevien keskeytysten tiedottaminen paranee oleellisesti Vähintään 15 % asiakkaista käyttää e-laskua. Säännöllinen mittarinvaihto ja tarkastus on organisoitu joustavasti ja asiakaslähtöisesti Kriisitilanneharjoitus järjestetty helmikuussa yhdessä terveydenhuolto- ja suojeluviranomaisten kanssa. Varautumissuunnitelma ja toimintaohjeet päivitetty kesäkuussa. Kriisiviestintäsuunnitelma tehty. Asian tärkeyttä on painotettu työpaikkakokouksissa ja yhteistyötahojen palavereissa. Puutteita on vielä esiintynyt. Asiakkaille on informoitu Tilitorissa e- laskun eduista. Alkuvuoden pankkiyhteysvaikeuksien jälkeen järjestelmä toimii nyt kaikkien pankkien osalta. Asiakkaista 3,3 % oli vuodenvaihteessa ottanut käyttöön e- laskun. Kokeilu vesimittarien vaihdosta omalla henkilöstöllä erityisjärjestelyin tehty. Päätökset pysyvistä järjestelyistä tekemättä. Mittareita vaihdettu 298 kpl Vetovoimaisuus ja elinvoima Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit ja tavoitetasot Toteutuminen Hyvä julkisuuskuva Näkyvyyden lisääminen Oma logo käytössä Monikuntaliitospäätök-sen vuoksi asiaa ei ole viety eteenpäin. Toiminnan ympäristövaikutukset ovat positiivisia Viemäröinnin laajentaminen haja-alueille Uusia kiinteistöjä viemärin piiriin haja-alueilta vähintään 110 kpl Kuluvana vuonna uusia hajaasutusalueiden viemäriin liittymissopimuksia tehty 111 kpl. Hankintojen elinkaari Tavara- ja palveluhankinnoissa otetaan huomioon elinkaariajattelu Toimittu hankintaohjeen mukaisesti ja otettu huomioon käyttökustannukset energiakustannuksineen taloudellisen käyttöajan osalta. 18

19 Henkilöstö ja johtaminen Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Henkilöstöresurssit optimaaliset Verkosto-osaaminen Mittarit ja tavoitetasot Verkostoinsinöörin rekrytointi tehty Toteutuminen Verkostoinsinööri ottanut viran vastaan Sijaisuuksien hoito Sijaisuudet voidaan hoitaa 90 %:sti oman organisaation voimin Sijaisuudet voidaan hoitaa 90 % oman organisaation voimin sen jälkeen kun verkostoinsinöörin virka on täytetty. Henkilöstö on osaavaa ja motivaatiotaso korkea Perehdyttämisen onnistuminen Uuden henkilön perehdyttäminen on tehty suunnitelmallisesti Perehdyttäminen tehty perehdyttämissuunnitelman mukaan. Käyttökoulutus Tehtävien määrän, laadun ja palkkauksen tasapaino Koulutus on konkreettista Vähintään 2 pv / henkilö Työtyytyväisyys vähintään samalla tasolla kuin vuonna Konkreettista toimintaan liittyvää käyttö- tai turvallisuuskoulutusta hankittu 5 pv /henkilö. Kehittämiskeskusteluissa on todettu motivaatiotason olevan edelleen korkealla tasolla. Rakenteet ja palveluprosessit Strategiset päämäärät Käyttöomaisuus on hyvässä kunnossa Kriittiset menestystekijät Vanhojen vesijohtojen saneeraus Mittarit ja tavoitetasot Vanhat valurautaputket saneerattu 95 %:sti Toteutuminen Valurautaputkea saneeraamatta 360 m Martinniemessä. Ko. johto-osa uusitaan v Viemärisaneeraus Betoniviemärit ja kaivot saneerattu 95 %:sti Betoniviemäriputket on kaikki saneerattu, saneeraamattomia betonikaivoja on vielä 44 kpl. Vesijohtoverkoston hallittavuus ja siirtokapasiteetti riittävä Käyttötehtävien ja verkostojen tiedonhallinta on sähköistä Palveluprosessit ovat asiakaslähtöisiä Linjaventtiilien määrä ja laatu Siirtokapasiteetin kehittyminen Sähköisten rekisterien käyttöönotto Ennakoiva toimintakulttuuri Linjaventtiilien uusimis- ja saneeraussuunnitelma valmis Verkostomallinnus tehty vähintään kuntakeskuksen osalta Käyttöpäiväkirjat sähköisiksi Varallaolojärjestelmän seuranta sähköiseksi Keskeiset palvelutehtävät on ohjeistettu Kiviniemen alueen linjaventtiilien uusimissuunnitelma valmis. ja uusimistyöstä toteutettu noin 95 % Mallinnustyön kilpailutus siirtynyt vuoden 2011 puolelle resurssipulan vuoksi. Työ on kesken. Monikuntaliitoksen vuoksi laajoja uudistuksia ei kannata tässä vaiheessa tehdä. Työ kesken. 19

20 Talous Strategiset päämäärät Talouden ja investointien hallinta on suunnitelmallista Kriittiset menestystekijät Tuleviin suurinvestointeihin varautuminen Mittarit ja tavoitetasot Pitkän aikavälin investointiohjelman rahoitusvaihtoehtojen selvitys on laadittu Toteutuminen Pitkän aikavälin investointiohjelmaluonnos laadittu. Toiminta on energiatehokasta Sähkönkulutus Viemäriverkoston vuoto- ja hulevesimäärä Vesijohtoverkoston hukkaveden määrä Sähkönkulutus/ tuotettu vesikuutio laskee Sähkönkulutus/ puhdistettu jätevesikuutio laskee Vuoto- ja hulevesimäärä alle 20 % Hukkaveden määrä alle 10 % Sähkönkulutus on laskenut 0,01 /m³ edellisestä vuodesta. Sähkönkulutuslaskelmat jätevesikuutiota kohden eivät ole luotettavia tasauslaskutuksen ajoituksen vuoksi. Kevään ja kesän aikana hulevesiä on päässyt viemäriin todennäköisesti kaivonkansien ja taloviemäreiden kautta. Hule- ja vuotovesiprosentti 20,9 %. Pakkastalvi on aiheuttanut putkirikkoja ja juoksutustarpeita. Kesän ja syksyn aikana oli pitkään jatkunut vuoto. Verkoston hukkavesimäärä oli 14,5 %. 20

21 11. TULOSLASKELMA, KOKO LAITOS Perusmaksut, vesi , , ,92 Perusmaksut, jätevesi , , ,10 Vesimaksut , , ,59 Jätevesimaksut , , ,20 Sakokaivolietteen käsittelymaksu , , ,68 Tilaustyöt 95424, , ,87 Liikevaihto , , ,36 Valmistus omaan käyttöön 3 000, , ,36 Liiketoiminnan muut tuotot 6 950, , ,68 Tuet ja avustukset kunnalta 0,00 0,00 0,00 Materiaalit ja palvelut Ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat , , ,50 Palvelut Palvelujen ostot , , ,35 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , , ,67 Henkilöstösivukulut , , ,56 SUMU-poistot , , ,50 Liiketoiminnan muut kulut , , ,65 Liikeylijäämä , , ,64 Korkotuotot , , ,44 Muut rahoitustuotot 0,00 8, ,81 Korkokulut Muille maksetut korkokulut -15,00-157,48-634,33 Korvaus peruspääomasta , , ,00 Muut rahoituskulut , ,16-25,24 Ylijäämä ennen satunnaisia eriä , , ,32 21

22 12. TULOSLASKELMA, VESILAITOS Perusmaksut, vesi , , ,92 Vesimaksut , , ,59 Tilaustyöt , , ,04 Liikevaihto , , ,55 Valmistus omaan käyttöön 3 000, , ,36 Liiketoiminnan muut tuotot 6 946, , ,12 Tuet ja avustukset kunnalta 0,00 0,00 0,00 Materiaalit ja palvelut Ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat , , ,01 Palvelut Palvelujen ostot , , ,69 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , , ,02 Henkilöstösivukulut , , ,45 SUMU-poistot , , ,07 Liiketoiminnan muut kulut , , ,95 Liikeylijäämä , , ,85 Korkotuotot , , ,13 Muut rahoitustuotot 4, ,66 Korkokulut Muille maksetut korkokulut -7,50-78,74-317,17 Korvaus peruspääomasta , , ,00 Muut rahoituskulut ,38-8,08-12,62 Ylijäämä ennen satunnaisia eriä , , ,39 22

23 13. TULOSLASKELMA, VIEMÄRILAITOS Perusmaksut, jätevesi , , ,10 Jätevesimaksut , , ,20 Sakokaivolietteen käsittelymaksu , , ,68 Tilaustyöt , , ,83 Liikevaihto , , ,81 Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot 4, , ,57 Tuet ja avustukset kunnalta 0,00 0,00 0,00 Materiaalit ja palvelut Ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat , , ,45 Palvelut Palvelujen ostot , , ,68 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , , ,65 Henkilöstösivukulut , , ,12 SUMU-poistot , , ,44 Liiketoiminnan muut kulut , , ,70 Liikeylijäämä , , ,35 Korkotuotot , , ,12 Muut rahoitustuotot 0,00 4, ,66 Korkokulut -7,51-78,74-317,17 Muille maksetut korkokulut Korvaus peruspääomasta , , , , ,08-12,62 Muut rahoituskulut Ylijäämä ennen satunnaisia eriä , , ,93 23

24 14. TASE Haukiputaan Vesi VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , , ,56 Aineelliset hyödykkeet Kiinteät rakenteet ja laitteet , , ,63 Koneet ja kalusto , , ,07 Keskeneräiset , ,94 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ , , ,57 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset Myyntisaamiset , , ,75 Muut saamiset , , ,11 Siirtosaamiset , ,84 Saamiset yhteensä , , ,86 Rahat ja pankkisaamiset , , ,93 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ , , ,79 VASTAAVAA YHTEENSÄ , , ,36 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma , , ,07 Edellisten tilikausien ylijäämä , , ,11 Tilikauden alijäämä/ylijäämä , , , , , ,23 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , , ,55 Muut velat , , , , , ,36 Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutus laitoksilta 2 425, , ,96 Ostovelat , , ,08 Muut velat (sis.yhdystili) , , ,73 Siirtovelat , , , , ,77 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , , ,36 24

25 15. RAHOITUSLASKELMA Haukiputaan Vesi Rahoituslaskelma Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Tulorahoitus , , ,82 Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit , , ,25 Käyttöomaisuustulot , , ,61 Investoinnit yhteensä , , ,64 Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta , , ,82 Rahoitustoiminnan kassavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 9 740,11 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , , ,81 Lyhytaikaisten lainojen muutos ,11 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Pitkäaikaisten saamisten muutos Lyhytaikaisten saamisten muutos , , ,17 Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten , , ,22 velkojen muutokset Rahoitustoiminnan nettokassavirta , , ,24 Kassavarojen muutos , , ,42 Kassavarojen muutos Kassavarat , , ,93 Kassavarat , , ,51 Kassavarojen muutos , , ,42 25

26 16. LIITETIEDOT 1. Tuloslaskelman liitetiedot 1.1 Toimintatuotot Liikevaihto ,76 Valmistus omaan käyttöön 3 000,52 Leton jätevedenpuhdistamon käyttämä vesi Liiketoiminnan muut tuotot 6 950,56 Vesitornin vuokratuotot Vesitornin vuokralaisten sähkömaksut 1.2 Toimintakulujen vähennys Siirtoviemärin mittausselvitysprojektin kulut vuoden 2010 osalta ,42 Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen kehittämisrahaston tukema hanke, johon osallistuvat Oulun seudun vesihuoltolaitokset. Haukiputaan Vesi toimii hankkeen hallinnoijana. Taloudellinen loppuselvitys tehdään keväällä Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista Käyttöomaisuuden poistojen määrittämisessä on käytetty alla olevaa poistosuunnitelmaa. Poistosuunnitelma: Aineettomat hyödykkeet Pitkävaikutteiset sijoitukset tasapoisto 15 v Aineelliset hyödykkeet Johtoverkostot ja laitteet: Verkostot menojäännöspoisto 7 % Muut kiinteät rakenteet ja laitteet: Vesilaitoksen kiinteät laitteet menojäännöspoisto 15 % Viemärilaitoksen kiinteät laitteet menojäännöspoisto 15 % Laitosrakennukset tasapoisto 25 v Muut koneet ja kalusto: ATK ja automaatio tasapoisto 3 v Koneet ja autot tasapoisto 5 v 2. Taseen liitetiedot 2.1 Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä menetelmät 26

27 Käyttöomaisuuden arvostus Käyttöomaisuus on merkitty hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisille menojäännös- tai tasapoistolla sekä rahoitusosuuksilla. Poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaan. Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon. 2.2 Taseen vastaavaa Käyttöomaisuus ja muut pitkävaikutteiset sijoitukset Saviaron vedenottamon saneeraus on merkitty keskeneräiseen vesijohtoverkostoon. Hankeen valmistuttua keväällä 2011, kohde siirtyy poistettaviin rakennuksiin sekä koneisiin ja laitteisiin Muut pitkävaikutteiset menot Sammutusvesisäiliö Hankintameno , , ,00 Lisäykset tilikaudella 0,00 0,00 0,00 Vähennykset tilikaudella 1 500, , ,00 Hankintameno , , ,00 Keskeneräiset Jokimutkan runkoviemäri Hankintameno , , ,49 Lisäykset tilikaudella , , ,82 Vähennykset tilikaudella 0,00 0,00 0,00 Hankintameno , , ,31 Vesijohtoverkosto Hankintameno ,28 0,00 Lisäykset tilikaudella , ,34 Vähennykset tilikaudella 0,00 169,06 Hankintameno , ,28 Viemäriverkosto Hankintameno ,28 0,00 Lisäykset tilikaudella , ,34 Vähennykset tilikaudella 0,00 169,06 Hankintameno , ,28 Rakennukset Vesitorni Hankintameno , , ,44 Lisäykset tilikaudella 0,00 0,00 0,00 Vähennykset tilikaudella 466,68 466,68 466,44 Hankintameno , , ,00 Onkamonselän vedenottamo Hankintameno , , ,93 Lisäykset tilikaudella 0, , ,89 Vähennykset tilikaudella 7 562, , ,52 Hankintameno , , ,30 27

28 Saviaron vedenottamo Hankintameno , , ,46 Lisäykset tilikaudella 0, , ,68 Vähennykset tilikaudella 8 785, , ,30 Hankintameno , , ,84 Leton jätevedenottamo Hankintameno , , ,24 Lisäykset tilikaudella 0,00 0,00 0,00 Vähennykset tilikaudella 3 624, , ,56 Hankintameno , , ,68 Kiinteät rakenteet ja laitteet Vesijohtoverkosto Hankintameno , , ,20 Lisäykset tilikaudella , , ,44 Vähennykset tilikaudella , , ,74 Hankintameno , , ,90 Viemäriverkosto Hankintameno , , ,36 Lisäykset tilikaudella , , ,55 Vähennykset tilikaudella , , ,73 Hankintameno , , ,18 Vesilaitoksen kiinteät laitteet Hankintameno , , ,33 Lisäykset tilikaudella , , ,29 Vähennykset tilikaudella , , ,13 Hankintameno , , ,49 Viemärilaitoksen kiinteät laitteet Hankintameno , , ,02 Lisäykset tilikaudella 30578, , ,08 Vähennykset tilikaudella 30282, , ,86 Hankintameno , , ,24 Koneet ja kalusto Hankintameno , , ,24 Lisäykset tilikaudella 0, , ,59 Vähennykset tilikaudella , , ,76 Hankintameno , , ,07 ATK Hankintameno , , ,72 Lisäykset tilikaudella 2 800, , ,30 Vähennykset tilikaudella , , ,46 Hankintameno , , ,56 28

29 Saamiset Myyntisaamiset Marras-joulukuun käyttö- ja perusmaksujen laskutus ,15 Laskuttamattomat liittymismaksut v ,20 Vanhemmat myyntisaamiset ,34 Muut velat ,30 Yhdystili (kunta/laitos) Siirtosaamiset Siirtosaamiset ,00 Rahat ja pankkisaamiset Shekkitilit Osuuspankki , Taseen vastattavaa Oma pääoma Vieras pääoma Peruspääoma ,07 Edellisten tilikausien ylijäämät ,74 Sisältää vanhoja siirtokelpoisia liittymismaksuja ,03 Tilikauden alijäämä ,89 Pitkäaikaiset velat Lainat kotimaisilta talletuspankeilta OP - Pohjola ,26 Lyhytaikaiset velat Muu velat Siirto- ja palautuskelpoiset liittymismaksut ,72 Lainat kotimaisilta talletuspankeilta OP - Pohjola 2 425,96 Ostovelat Muut velat Siirtovelat Toimintaan liittyvät ostovelat ,32 Arvonlisävero 0,00 Ennakonpidätysvelka 5 555,07 Sosiaaliturvamaksuvelka 483,04 Lomapalkkojen jaksotus ,71 29

30 Muut vakuutusmaksut 0,00 KuEl-maksut 4 438,81 Muut siirtovelat ,52 3. Henkilöstöä koskevat liitetiedot Henkilöstön lukumäärä Henkilöstökulut virkasuhteiset 3 työsuhteiset 4 Yhteensä 7 Palkat ,77 Kokouspalkkiot 3 502,50 Henkilöstösivukulut Palkkaperusteiset eläkekulut ,82 Eläkemenoperusteiset eläkekulut ,60 Muut sotut ja jaksotukset ,87 Henkilöstökorvaukset 0,00 Yhteensä ,56 4. Selvitys SUMU- poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta Poistot Investoinnit Keskimäärin suunnitelman mukaiset poistot vv , euroa Keskimäärin investointien omahankintameno, euroa Poikkeama, euroa Poikkeama % - 41 % Suunnitelmapoistojen kirjanpidollisessa käsittelyssä on noudatettu kunnanvaltuuston hyväksymää poistosuunnitelmaa. 30

31 TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS Haukiputaalla 2. päivänä maaliskuuta 2011 Aarno Manninen Jorma Taivaloja Tuula Kangas Jukka Vänttilä Sisko Kanniainen Riitta Lindström 31