Maahanmuuttajakoulutuksen kokonaiskuva kansanopistoissa

Transkriptio

1 Maahanmuuttajakoulutuksen kokonaiskuva kansanopistoissa Maria Suoraniemi Tytti Pantsar Suomen Kansanopistoyhdistys ry 2013

2 Sisällys 1 Selvityksen tausta ja tavoitteet Koulutusta usean eri lain ja opetussuunnitelman alla Koulutusten kohderyhmät Opiskelijamäärät vapaan sivistystyön koulutuksissa Maahanmuuttajakoulutuksen rahoitus Kansanopistot maahanmuuttajan oppimisympäristönä Kansanopistot maahanmuuttajan opintopolulla Menetelmät ja lähteet

3 1 Selvityksen tausta ja tavoitteet Selvitys on koottu osana Opetushallituksen rahoittamaa, Suomen Kansanopistoyhdistys ry:n toteuttamaa hanketta Kansanopistot ja nuorten maahanmuuttajien lukioon valmentaminen. Hankkeen yhtenä tavoitteena oli koota kuvaus kansanopistojen maahanmuuttajakoulutuksen tarjonnasta toimijakentän itseymmärryksen lisäämiseksi ja sidosryhmien, kuten rahoittajien, viranomaisten ja opinto-ohjaajien käytettäväksi. Selvityksen yhteenvetona koottiin kaavakuva, jossa kansanopistojen koulutustarjonta asemoitiin osana koulutusjärjestelmää ja maahanmuuttajan koulutuspolkua (luku 8). Tähän selvitykseen on koottu myös määrällistä ja laadullista tietoa kansanopistojen järjestämästä maahanmuuttajakoulutuksesta. Pääasiallisina lähteinä on käytetty Kansanopistoyhdistyksen koulutustietokantaa ja opistojen kotisivujen koulutusesittelyjä. Kansanopistot ja nuorten maahanmuuttajien lukioon valmentaminen -hankkeessa kartoitettiin myös kansanopistojen mahdollisuuksia suunnitella ja järjestää nuorten maahanmuuttajien lukioon valmistavaa koulutusta (LUVA). Samassa yhteydessä kartoitettiin laajemminkin kansanopistojen vahvuuksia ja kehittämistarpeita maahanmuuttajakoulutuksen järjestäjinä. Kartoitustyötä tehneen työryhmän työskentelyn tulokset on liitetty osaksi tätä selvitystä (luku 7). 2

4 2 Koulutusta usean eri lain ja opetussuunnitelman alla Maamme 82 kansanopistosta 42 tarjosi koulutusta maahanmuuttajille lukuvuonna Yhteensä opistojen koulutustarjonnassa on yli 100 erilaista maahanmuuttajille suunnattua koulutusta. Valtaosa koulutuksista on pitkäkestoista, viikkoa kestävää koulutusta. Maahanmuuttajakoulutusta järjestetään vapaan sivistystyön koulutuksena, mutta myös perusopetuksen ja ammatillisen koulutuksen lainsäädännön, sekä työvoimapoliittisena koulutuksena. Valtaosa koulutuksista noudattaa jotakin Opetushallituksen antamaa valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteita. Kansanopistojen pitkäkestoiset maahanmuuttajakoulutukset jakautuivat taulukossa 1 esitetyllä tavalla. Taulukko 1. Kansanopistojen pitkäkestoiset maahanmuuttajille suunnatut koulutukset Koulutus Koulutusten lukumäärä Luku- ja kirjoitustaidon koulutus 3 Aikuisten maahanmuuttajien perusopetuksen alkuvaiheen koulutus Maahanmuuttajien perusopetukseen valmistava koulutus Aikuisten perusopetus tai perusopetuksen lisäopetus maahanmuuttajille Kotoutumiskoulutus 28 Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus Ammattialalle valmentava koulutus Korkeakouluopintoihin valmentava koulutus Opetussuunnitelma Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteet, OPH 2012 Aikuisten perusopetuksen alkuvaiheen opetussuunnitelman perusteet, OPH 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet, OPH 2009 Aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet, OPH 2004 Opetussuunnitelman perusteet, OPH 2012 Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen opetussuunnitelman perusteet, OPH 2008 Oppilaitoskohtainen opetussuunnitelma Oppilaitoskohtainen opetussuunnitelma Lainsäädäntö Laki vapaasta sivistystyöstä Perusopetuslaki Perusopetuslaki Perusopetuslaki Laki vapaasta sivistystyöstä tai asetus julkisesta työvoimapalvelusta Laki ammatillisesta koulutuksesta Laki vapaasta sivistystyöstä tai asetus julkisesta työvoimapalvelusta asetus julkisesta työvoimapalvelusta Laki vapaasta sivistystyöstä Kansanopistot järjestävät maahanmuuttajille myös lyhytkestoisia, muutamista päivistä muutamiin kuukausiin kestäviä koulutuksia. Näitä ovat esimerkiksi vapaan sivistystyön kielikurssit (7 kpl), työvoimapoliittinen kielikoulutus (4 kpl), yleisiin kielitutkintoihin valmentavat kurssit (1 kpl) sekä tila- 3

5 us- ja henkilöstökoulutus (2 kpl). Lisäksi maahanmuuttajien koulutusta järjestettiin erilaisten projektien ja verkostohankkeiden sisällä (3 kpl). Näistä esimerkkejä ovat Naisten koulu Pohjola- Opistossa ja Luetaan yhdessä -verkoston toiminta Lahden kansanopistossa. 3 Koulutusten kohderyhmät Kansanopistojen maahanmuuttajakoulutus on valtaosin alkuvaiheen kieli- ja kulttuurikoulutusta. Kielitaidon lähtötasovaatimusten perusteella koulutukset jakautuivat seuraavasti: Alkeistaso 0 (40%), perustaso A (23%) keskitaso B (3%). Kuudessatoista prosentissa koulutuksista kielitaitovaatimus koulutuksen alkaessa luonnehdittiin määreillä melko hyvä, riittävä tai yksilöllinen. Kahdessakymmenessä prosentissa koulutuksista kielitaitovaatimusta ei ollut kirjattu lainkaan koulutusten esittelytietoihin. Väljyys koulutusten kielitaidon lähtötason määrittelyssä johtunee osittain siitä, että kasvukeskusten ulkopuolella maahanmuuttajien määrä on pieni, eikä ole mahdollista muodostaa kielitaidoltaan homogeenisia ryhmiä. Toisaalta tämä kertoo myös kansanopistojen opiskelijalähtöisyydestä ja pedagogisesta perinteestä. Opetussuunnitelma tehdään ryhmän tason mukaan ja opetus järjestetään ryhmän ja opiskelijoiden henkilökohtaisten tarpeiden mukaisesti. Muutamat opistot ovat suunnanneet maahanmuuttajakoulutusta iän perusteella. Viisi koulutusta oli suunnattu nuorille, kaksi erityisesti aikuisille. Huomattavaa on, että iäkkäille ei ollut omaa koulutustarjontaa. Naisille suunnattuja koulutuksia oli viisi, tietyille ammattialoille suunnattuja kolme. Muulla perusteella rajattuja kohderyhmiä oli kuusi (esim. äidinkieli ja uskonnollinen tausta). 4 Opiskelijamäärät vapaan sivistystyön koulutuksissa Vapaan sivistystyön opintolinjoilla opiskeli 1213 maahanmuuttajataustaista opiskelijaa lukuvuonna (Kansanopistoyhdistyksen tilasto 2012). Yhteensä opiskelijoita oli 6143, eli maahanmuuttajataustaisia oli 20% opintolinjojen opiskelijoista. Vapaan sivistystyön opintolinjojen lisäksi maahanmuuttajaopiskelijoita on opistojen lyhytkursseilla, työvoimapoliittisissa koulutuksissa, perusopetukseen valmistavassa koulutuksessa, maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen valmistavassa koulutuksessa, aikuisten perusopetuksessa ja perusopetuksen lisäopetuksessa. 5 Maahanmuuttajakoulutuksen rahoitus Selvityksen mukaan noin kaksi kolmasosaa kansanopistojen maahanmuuttajakoulutuksista järjestetään vapaan sivistystyön valtionosuusrahoituksella. Valtionosuuden määrä pohjautuu vuosittain määriteltävään yksikköhintaan (euroa/opiskelijaviikko). Yksikköhinnan pohja-arvo vuonna 2013 on internaattiopiskelijalla 315 e/opiskelijaviikko ja ulko-opiskelijalla 252 e/opiskelijaviikko. Valtionosuutena maksetaan 57 % tuosta yksikköhinnasta. 4

6 Laskennallinen opiskelijamaksuosuus on 43% yksikköhinnan pohjana olevasta arvosta (internaattiopiskelijalla n. 138 e/opiskelijaviikko ja ulko-opiskelijalla n. 108 e/opiskelijaviikko). Todellinen rahoitustarve ja opiskelijaviikon hinta riippuvat kuitenkin koulutuksen kustannusrakenteesta sekä esimerkiksi koulutukseen kohdistuvista opiston yleiskustannuksista, jotka ovat erilaisia eri opistoissa. Maahanmuuttajakoulutusten opiskelijoilla ei usein ole maksukykyä, joten monet opistot perivät alennettua opiskelijamaksua tai koulutukset ovat kokonaan maksuttomia. Selvityksen mukaan 44% maahanmuuttajille suunnatuista koulutuksista oli kokonaan opiskelijalle maksuttomia vuonna Maksullisissa pitkäkestoisissa vapaan sivistystyön koulutuksissa internaattiopiskelijan maksu oli e/viikko (ka 60 e) ja ulko-opiskelijan maksu 0-80 e/viikko (ka 26 e). Lyhyissä, alle kahdeksan viikkoa kestävissä koulutuksissa internaattiopiskelijan maksu oli euroa/viikko ja ulkoopiskelijan maksu euroa/viikko. Puuttuvaa tai alennettua opiskelijamaksuosuutta opistot rahoittavat erilaisin tavoin. Osa opistoista on hakenut opiskelijamaksun alentamiseen OKM:n opintosetelirahoitusta. Selvityksen mukaan opintoseteleitä käytettiin 38 koulutuksen rahoittamiseen vuonna Opetushallituksen tilaston mukaan opistot kohdensivat yhteensä euroa opintosetelirahoitusta maahanmuuttajien opintomaksuihin vuonna Tämä oli 32% kansanopistojen koko opintosetelirahoituksesta. Opintosetelirahoituksella opiskeli yhteensä 474 maahanmuuttajaa, mikä oli 41 % kaikista opintoseteliopiskelijoista. Osassa opistoista kunta rahoittaa maahanmuuttajakoulutusta. Jotkut kunnat rahoittavat koulutusta myös välillisesti maksamalla opintomaksun tai osan siitä opiskelijalle harkinnanvaraisena toimeentulotukena. Jonkin verran maahanmuuttajakoulutusta järjestetään opistoissa myös hankevaroin. Selvityksen mukaan neljässä kansanopistossa järjestettiin maahanmuuttajakoulutusta työ- ja elinkeinoministeriön rahoituksella (lähde opistojen kotisivut helmikuussa 2013). Alueelliset ELYkeskukset ostavat tätä ns. työvoimapoliittista koulutusta koulutuksen järjestäjiltä tarjouskilpailun perusteella. Työvoimapoliittisten koulutusten määrä kansanopistoissa on todennäköisesti suurempi kuin tässä selvityksessä kävi ilmi, sillä opistot eivät välttämättä tiedota tämän tyyppisestä koulutuksesta kotisivuillaan. Myöskään maksupalveluna järjestettävien koulutusten tiedot eivät ole opistojen kotisivuilla. Tällaisia ovat esimerkiksi yritysten maahanmuuttajatyöntekijöilleen ostamat kielikoulutukset. Opistot järjestävät maahanmuuttajakoulutusta myös ammatillisen koulutuksen ja perusopetuksen valtionosuusrahoituksella. Nämä koulutukset ovat opiskelijalle maksuttomia. Ammatillisen koulutuksen rahoituksella järjestetään maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen valmistava koulutusta (6 koulutusta). Perusopetuksen rahoituksella järjestetään aikuisten perusopetuksen alkuvaiheen koulutusta, perusopetukseen valmistavaa koulutusta sekä aikuisten perusopetusta ja lisäopetusta maahanmuuttajille (yhteensä 13 koulutusta). 5

7 6 Kansanopistot maahanmuuttajan oppimisympäristönä Kansanopistot ja nuorten maahanmuuttajien lukioon valmentaminen -hankkeessa muodostettiin maahanmuuttajanuorten lukioon valmistavaa koulutusta suunnitteleva työryhmä (LUVAtyöryhmä). Ryhmään kuului opettajia ja suunnittelijoita viidestä kansanopistosta, joilla on pitkä kokemus monikulttuurista koulutuksesta, sekä aikuisten perus- tai lukio-opetuksen järjestämisestä. LUVA-työryhmä selvitti kansanopistojen vahvuuksia ja kehittämistarpeita LUVA-koulutuksen (ja yleisesti maahanmuuttajakoulutuksen) järjestäjinä. Näkökulmina olivat opetus, ohjaus, oppimis- ja toimintaympäristö, opiskelijarekrytointi, rahoitusmallit ja verkostoyhteistyö. LUVA-työryhmän mukaan kansanopistojen vahvuus maahanmuuttajakoulutuksen järjestäjänä nousee kansanopiston pedagogisista peruslähtökohdista. Kansanopistojen pedagogiikka pohjautuu pohjoismaiseen kansanopistoperinteeseen. Sen keskeisiä ilmenemismuotoja ovat internaatti (yhteisöpedagogiikka, koko yhteisö mukana kasvatustyössä), opiskelijan kokonaisvaltainen, elämäntilanteen huomioiva ohjaus (sosiaalipedagogiikka) sekä eheyttävä ja kokonaisvaltaista oppimista tukeva opetus (ainerajat ylittävä oppiminen; opistojen monialaisuus rikkautena). Pitkä monialaisen maahanmuuttajakoulutuksen kokemus ja kehittämistyö on tuonut kansanopistoille vahvaa monikulttuurista osaamista. Opistot ovat tehneet verkostoyhteistyötä ja jakaneet osaamista ja hyviä käytänteitä. Kehittämisen tukena on ollut erilaisia hankkeita ja koulutusohjelmia 2000-luvun alusta lähtien, viimeisimpänä esimerkkinä Kansanopistoyhdistys ry:n toteuttama hanke, jossa tämän selvitystyön lisäksi järjestettiin täydennyskoulutuskokonaisuus Kansanopistot maahanmuuttajakoulutuksen osaajina (6 op). Monikulttuurinen osaaminen ilmenee mm. henkilöstön kulttuuritietoisuutena, valmiutena kohdata ja huomioida erilaisia oppijoita ryhmässä, opiskelijoiden pedagogisen iän tunnistamisena ja opetuksen suunnitteluna sen mukaisesti sekä didaktisena osaamisena. Osaamisen kehittämistarpeita koetaan esimerkiksi maahanmuuttajan oppimisvaikeuksien tunnistamisessa ja kuntoutuksessa sekä työelämäyhteistyön laajentamisessa. Vajaa puolet maamme kansanopistoista ei vielä järjestä maahanmuuttajakoulutusta. Osaamisen ja hyvien käytänteiden jakaminen on siis jatkossakin tarpeellista ja kaikkia henkilöstöryhmiä palvelevaa täydennyskoulutusta tarvitaan edelleen. Ohjausosaamisen vahvuutena nähdään erityisesti koko henkilöstön yhteisvastuu ohjauksesta, verkostoituminen paikallisesti (monialainen oppilashuollon yhteistyö) sekä opinnollisen ja muun ohjauksen yhteensovittaminen (laajennettu HOPS, elämäntilanteeseen liittyvä ohjaus, vapaa-ajan ohjaus). Kehittämisen kohteeksi nähtiin kansanopistojen yhteistyön tiivistäminen mm. ohjauskäytänteiden jakamisessa. Harvoilla opistoilla on omia erityisopettajia ja kuraattoreita, vaikka näiden palvelujen tarve on kasvava. Rahoituksen puute koetaan esteeksi palvelujen järjestämisessä. Tässä tilanteessa nähtiin kuitenkin mahdollisuutena palvelujen kehittäminen alueellisten tai kansanopistojen keskinäisten yhteistyömallien avulla. Oppimis- ja toimintaympäristön vahvuutena pidetään internaattia, joka tukee kokonaisvaltaista oppimista, arjen taitojen kehittymistä ja opiskelijan kotoutumista. Opistojen oppimisympäristö 6

8 laajenee myös autenttisiin ympäristöihin. Opetus ei tapahdu pelkästään opiston seinien sisällä vaan erilaisten projektien ja opintokäyntien kautta ympäröivässä yhteiskunnassa. Kansanopistojen joukossa on verkko-oppimiseen ja monimuotokoulutukseen paneutuneita opistoja, joiden mahdollisuudet lisätä opiskelijoiden TVT - ja viestintävalmiuksia ovat tärkeä lisäarvo. Verkko lisää osallisuutta ja luo valmiuksia jatko-opintoihin metataitojen ja kompetenssien kautta. Samalla tässä nähtiin kehittämistarpeita: opistot ovat eri vaiheissa TVT:n, verkko- ja monimuoto-opetuksen hyödyntämisessä sekä teknisesti että osaamisen näkökulmasta. Oppimisympäristön vahvuutena nähdään myös pienet yksikkö- ja ryhmäkoot, jotka tukevat opetuksen henkilökohtaistamista ja yhteisöllisyyden syntymistä. Samalla ne ovat kuitenkin myös kustannustekijä. Kansanopistot ovat ketteriä verkostojen muodostajia. Kansanopistoverkon sisällä on erilaisia yhteistyöryhmiä, omaehtoista hyvien käytänteiden jakamista ja osaamisen kehittämistä. Kansanopistoyhdistys pyrkii tukemaan ja mahdollistamaan kansanopistojen keskinäistä kehittämistyötä erilaisten hankkeiden ja täydennyskoulutuksen kautta. Yhdistyksen roolin tässä työssä on toivottu vielä vahvistuvan. Kansanopistoilla on hyvät ja monialaiset yhteydet myös paikallisesti ja alueellisesti. Yhteistyötä tehdään mm. viranomaisten (ELY-keskukset, TE-toimistot), kunnallisten palveluiden (sosiaali-, terveys-, nuoriso- ja sivistyspalvelut), järjestöjen ja seurakuntien kanssa. Esimerkiksi opiskelijarekrytointi ja opiskelijahuolto järjestetään useissa opistoissa tiiviissä yhteistyössä monialaisen paikallisen verkoston kanssa. Kansanopisto-opinnot mielletään valtaosin nivelvaiheopintoina ja opistot ovat mukana alueidensa nivelvaiheohjauksen yhteistyöryhmissä toteuttamassa saattaen vaihtamista. Verkostotyön kehittämistarpeina nähdään yhteistyön lisääminen maahanmuuttajien omien järjestöjen ja yhdistysten suuntaan, pohjoismaisen yhteistyön lisääminen (vrt. Ruotsin pitkä kokemus monikulttuurisessa työssä) sekä opintotarjonnan valinnaisuuden ja monipuolisuuden lisääminen kansanopistoverkoston yhteisen tarjonnan kautta. Opiskelijarekrytointikokemukset ovat osoittaneet, että heterogeenisen maahanmuuttajakohderyhmän tavoittaminen on vaikeaa perinteisen ilmoittelun ja tiedotuksen keinoin. Kansanopistot ovat kehittäneet toimivia opiskelijarekrytointimalleja, joissa yhdistävänä tekijänä on tehokas alueellinen verkostoituminen maahanmuuttajien parissa työtä tekevien tahojen (viranomaiset, kunnalliset palvelut, järjestöt) kanssa, sekä osallistuminen erilaisiin alueellisiin ja paikallisiin nuorisoasteen ja aikuiskoulutuksen yhteistyö- ja nivelvaiheryhmiin. Näiden verkostojen kautta tieto kansanopistokoulutuksista saavuttaa kohderyhmän, ja verkosto myös ohjaa maahanmuuttajia kansanopisto-opintoihin. Uutena rekrytointia edistävänä palveluna on muutamissa opistoissa liitytty ELYkeskusten hallinnoimaan Koulutusporttijärjestelmään, joka keskitetysti ohjaa työvoimahallinnon asiakkaana olevia maahanmuuttajia järjestelmässä mukana oleviin, hakijalle soveltuviin koulutuksiin. 7

9 7 Kansanopistot maahanmuuttajan opintopolulla Kansanopistoverkoston valtakunnallisena vahvuutena on monialainen ja monipuolinen koulutustarjonta, joka mahdollistaa opiskelijan yksilöllisten opintopolkujen suunnittelun alkaen perusopetuksen alkuopetuksesta korkeakouluopintoihin. Internaattifasiliteetit sekä verkko- ja monimuotototeutukset tuovat opinnot kaikkien ulottuville maantieteellisestä sijainnista riippumatta, edistäen näin myös alueellista tasa-arvoa. Kansanopistojen maahanmuuttajille suunnattu koulutustarjonta on koottu kaavakuvaksi (Kuva 1), joka asemoi kansanopistokoulutukset osana koulutusjärjestelmää ja maahanmuuttajan erilaisia koulutuspolkuja. Kaavion käyttöä ohjauksen työkaluna on havainnollistettu kuvaamalla kolmen esimerkkiopiskelijan opintopolut (Taulukko 2). Pidempien koulutuspolkujen lisäksi kansanopistot tarjoavat maahanmuuttajille monenlaista opinnollista ja tukevaa toimintaa erilaisissa elämän nivelvaiheissa ja aktiiviseen kansalaisuuteen kasvamisessa. Kuva 1. Kansanopistot maahanmuuttajan koulutuspolulla. (Kuvassa käytettyjen lyhenteiden selitykset: PEVA = perusopetukseen valmistava koulutus, MAVA = maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus, LUVA = lukioon valmistava koulutus, Amm. koulutus = ammatillinen koulutus) 8

10 Taulukko 2. Kolme esimerkkiä maahanmuuttajan kansanopistopolusta OPISKELIJA I Perusopetuksen loppuvaiheessa maahan tullut nuori; lähtömaan koulukulttuuri samankaltainen kuin Suomessa; hyvät opiskeluvalmiudet II Oppivelvollisuusiän jälkeen Suomeen tullut nuori, joka on suorittanut perusopetuksen tai ammatillisen koulutuksen kotimaassa; hyvät opiskeluvalmiudet III Oppivelvollisuusiän jälkeen Suomeen tullut aikuinen; ei koulutusta kotimaassa; puutteelliset opiskeluvalmiudet MAHDOLLINEN OPINTOPOLKU 1. Perusopetuksen valmistava opetus oppivelvollisuuskoulussa 2. Peruskoulun viimeinen luokka ikäryhmän mukana (ei päättötodistusta, tai heikot arvosanat, johtuen vasta kehittyvästä kielitaidosta) 3. Aikuisten perusopetus tai lisäopetus maahanmuuttajille (kansanopisto) 4. LUVA (kansanopisto) 5. Lukio (kansanopisto) 6. Korkeakouluun valmentava koulutus (kansanopisto) 7. Korkeakoulu 8. Työelämä 1. Kotoutumiskoulutus (kansanopisto) 2. Täydentävä kielikoulutus (kansanopisto) 3. MAVA (kansanopisto) 4. Ammatillinen koulutus (kansanopisto) 5. Työelämä 6. Työelämäkoulutus (kansanopisto) 1. Luku- ja kirjoitustaidon koulutus tai aikuisten perusopetuksen alkuvaiheen opetus (kansanopisto) 2. Aikuisten perusopetus (kansanopisto) 3. Ammattialalle valmentava koulutus (kansanopisto) 4. Työvoimapoliittinen ammatillinen koulutus 5. Työelämä 6. Työelämäkoulutus (kansanopisto) 7. Senioritoiminta (kansanopisto) 8 Menetelmät ja lähteet Selvitystä varten vierailtiin kaikkien kansanopistojen (82 koulutuksen järjestäjää) kotisivuilla Kotisivuilla esitellyistä maahanmuuttajille suunnatuista koulutuksista kirjattiin selvitykseen seuraavat tiedot: koulutuksen nimi kohderyhmä (Luokittelu: 1 Ei rajattu, 2 Nuoret, 3 Aikuiset, 4 Iäkkäät, 5 Naiset, 6 Ammattialalle suuntaavat, 7 Muu rajaus) kielitaidon lähtö- ja tavoitetaso pohjakoulutusvaatimus (Luokittelu: 1 Ei vaadittu, 2 Perusopetus, 3 Ammattitutkinto/ lukio, 4 Korkeakoulu-opinnot) 9

11 koulutuksen laajuus (päivää/viikkoa/opintopistettä) koulutuksessa käytettävä opetussuunnitelma (Luokittelu: 1 Luku- ja kirjoitustaidon koulutus; 2 Kotoutumiskoulutus; 3 Täydentävä kielikoulutus, vapaa sivistystyö;, 4 Täydentävä kielikoulutus, työvoimapoliittinen); 5 Perusopetukseen valmistava koulutus; 6 Ammatilliseen koulutukseen valmistava koulutus; 7 Korkeakouluopintoihin valmentava koulutus; 8 Ammattialalle valmistava koulutus; 9 Aikuisten perusopetus/perusopetuksen lisäopetus) opintomaksu (e/viikko, e/koulutus, sisäopiskelijan hinta/ulko-opiskelijan hinta) koulutuksen rahoituspohja (Luokittelu: 1 vapaan sivistystyön valtionosuus, 2 ammatillisen koulutuksen valtionosuus, 3 perusopetuksen valtionosuus, 4 Työvoimapoliittinen rahoitus, 5 opintoseteli) Osana Kansanopistot ja nuorten maahanmuuttajien lukioon valmentaminen -hanketta työskenteli Lukioon valmistavan koulutuksen asiantuntijaryhmä (LUVA-työryhmä), jonka jäsenet tulivat Jyväskylän kristillisestä opistosta, Otavan Opistosta, Karkun Evankelisesta Opistosta, Haapaveden Opistosta ja Lahden kansanopistosta. Työryhmä kokosi mm. kansanopistojen vahvuuksia ja kehittämistarpeita maahanmuuttajakoulutuksen järjestäjinä sekä pohti LUVA-koulutuksen opetussuunnitelma- ja opiskelijarekrytointimalleja. Kansanopistolukioiden verkosto on kommentoinut LUVAtyöryhmän työtä. LUVA-työryhmän muistiot ovat olleet tämän selvityksen lähdemateriaalina. Maahanmuuttajien perusopetusta koskevia tietoja on kerätty huhtikuussa 2013 toteutetulla kyselyllä. Kysely liittyi OKM:n tilaamaan laajempaan aikuisten maahanmuuttajien perusopetusta koskevaan selvitykseen, jonka tekijänä oli Paula Kuusipalo Pirkanmaan ELY-keskuksesta. Lisäksi selvityksessä on käytetty seuraavia lähteitä: Suomen Kansanopistoyhdistyksen koulutustietokanta Suomen Kansanopistoyhdistyksen kokoama opiskelijaviikkotilasto Opetushallituksen tilasto opintosetelien jakautumisesta eri kohderyhmien kesken 2009 KOL:in selvitys: Maahanmuuttajakoulutus vapaan sivistystyön oppilaitoksissa 2010 Maahanmuuttajan kansanopistolinja Opas koulutuksen järjestäjälle (toim. Lahden kansanopisto ja Pohjois-Karjalan Opisto ) t/maahanmuuttajan_kansanopistolinja_-_opas.pdf OKM:n kooste aikuiskoulutusta säätelevistä laeista ja asetuksista: doekset/ OPH:n koosteet maahanmuuttajien koulutuksia koskevista opetussuunnitelmien perusteista: maahanmuuttajien_koulutus ja erusopetus 10