URAKETJU Ketju kuntoon, uraohjauspalveluiden nykytilan selvitys ja kehittämissuunnitelma Kanta- ja Päijät-Hämeessä

Transkriptio

1 HELSINGIN YLIOPISTO KOULUTUS- JA KEHITTÄMISKESKUS PALMENIA URAKETJU Ketju kuntoon, uraohjauspalveluiden nykytilan selvitys ja kehittämissuunnitelma Kanta- ja Päijät-Hämeessä Jussi Onnismaa Harri Paasio Marianne Terkki-Mallat Marraskuu 2014

2 Tiivistelmä URAKETJU-hankkeen tavoitteena oli selvittää alueellinen uraohjauksen nykyinen tilanne, sen toimivat ja hyvät käytännöt sekä ne ongelmakohdat, joihin kipeimmin kaivataan kehittämistä. Selvitys painottui erityisesti Kanta- ja Päijät-Hämeeseen, mutta vertailuna käytettiin myös joitakin Uudenmaan oppilaitoksia. Selvitystyön perustana oli Uraketju-kysely, joka suunnattiin alueen oppilaitoksille, TEtoimistoille, nuorisotyöpajoille ja etsivälle nuorisotyölle. Kyselyn tuloksia hyödyntäen laadittiin työpajoissa alueen uraohjauksen kehittämissuunnitelma. Uraketju-kyselyn vastausten perustella uraohjaus ymmärretään alueella monitasoisena ja laajana käsitteenä. Uraohjaukseen liitetään erityisesti tukeminen koulutusasioissa tai erilaisten urapolkujen, mahdollisuuksien ja vaihtoehtojen etsiminen ja selkiyttäminen ohjattavan vahvuudet ja tavoitteet huomioiden. Toisaalta uraohjaus ymmärretään myös työllistymistä edistävänä toimintana esim. erilaisten työllistymisvaihtoehtojen ja -polkujen etsimisenä. Uraohjaukseen saattaa liittyä myös ammatinvalinnanohjausta, opintojen ohjaamista ja ammatillisen identiteetin kasvun tukemista opintojen aikana. Alueella on havaittavissa vastausten perusteella myös monia hyviä ja toimivia uraohjauksen käytäntöjä erityisesti oppilaitosten keskinäisessä tai alueen yhteistyössä. Vastaajia askarruttaa tai tuo haasteita tällä hetkellä uraohjaukseen eniten nykyiseen tai tulevaisuuden työelämään liittyvät asiat kuten työelämän ennakoimattomuus, ohjausresurssien vähyys, koulutusalan muutokset, opiskelijoiden tasoerot, erityisen tuen tarve, TE-toimiston palvelut, työharjoittelupaikat ja yhteistyöhön liittyvät asiat. Kehitettävinä asioina alueella tai organisaation sisällä vastauksissa nousivat esille erilaiset ohjaukseen liittyvät käytännön asiat ja yhteistyö. Muita kehitettäviä asioita ovat yhteisen uraohjauksen mallin luominen, työelämään liittyvät asiat, resurssit, työelämätietoisuus, henkilökunnan osaaminen ja asenne sekä TE-toimiston palvelut ja yleisesti tiedonsiirto. Kyselyn tuloksien ja työpajatyöskentelyjen pohjalta laadittiin kehittämis- ja toimintasuunnitelma, joka löytyy sivulta 33. Merkittävimpinä uraohjauksen tulevaisuuden haasteina vastaajan pitivät työelämään, uraohjauksen toteuttamiseen, koulutuspolitiikkaan, resursseihin, henkilökunnan osaamisen kehittämiseen ja yhteistyöhön liittyviä asioita.

3 Sisällys 1. Selvityshankkeen lähtökohtia Hankkeen tausta Hankkeen tavoitteet Selvitystyön organisointi Ajankohtaisia näkökulmia ohjauksen kehittämiseen Hankkeen työvaiheet ja eteneminen Uraketju-kyselyn tuloksia Alueen uraohjauksen ammattilaisten taustatiedot Mitä uraohjaus vastaajalle tarkoittaa Tärkeimmät hyvät käytännöt alueen uraohjauksen toimijoiden välisessä yhteistyössä Askarruttavat tai haastavat asiat uraohjauksessa tällä hetkellä Vastaajien numeerinen arvio siitä, miten hyvin ohjauksen käytännöt toimivat tällä hetkellä alueella Kokemus, voiko uraohjauksen ammattilainen vaikuttaa uraohjauksen kehittämiseen omassa organisaatiossaan Kokemus, voiko uraohjauksen ammattilainen vaikuttaa uraohjauksen kehittämiseen omalla alueellaan Kolme asiaa, joita uraohjauksen ammattilaiset haluavat kehittää uraohjauksessa organisaatiossaan/alueellaan Tärkeimmät uraohjauksen tulevaisuuden haasteet Uraohjaukseen liittyvä koulutus Uraohjaukseen liittyvät hankerahalla tehtävät hankkeet, tutkimus ja kehittäminen alueen oppilaitoksissa Muut kommentit ja terveiset Yhteenvetoa kyselyn tuloksista ja pohdintaa Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen alueellinen ohjauksen toiminta- ja kehittämissuunnitelma Lähteitä Liite 1: Uraketju-kyselyn Webrolpol-raportti... 38

4 1. Selvityshankkeen lähtökohtia 1.1. Hankkeen tausta Hämeen maakuntaohjelmassa vuosiksi todetaan, että vuorovaikutuksen merkitys lisääntyy myös koulutuksessa. Koulumaisesta työskentelystä siirrytään avoimeen ja työelämän kanssa yhteistyössä tapahtuvaan oppimiseen. Työpaikalla tapahtuvat oppimisjaksot, työharjoittelu ja työnantajalähtöiset opinnäytetyöt antavat eväitä koulutuksen sisältöjen laadulliseen hiomiseen ja helpottavat vastavalmistuvien opiskelijoiden työllistymistä. Koulutuksesta työelämään siirtymistä siis pyritään tehostamaan. Sen lisäksi, että tunnistetaan työelämäyhteistyön keskeiset muodot ja niiden merkitys nuorten työllistymisessä, tarvitaan entistä paremmin jatkumona toimiva uraohjauksen toimintamalli tukemaan työelämään siirtymistä aina ensimmäisestä opiskeluvuodesta tutkinnon suorittamiseen saakka. Tärkeää tässä on se, että toimintamalli ulottuu lukiosta ja II asteelta jatko-opintoihin linjakkaana kokonaisuutena. Toimivalla uraohjauksella ehkäistään syrjäytymistä ja ennen kaikkea tuetaan nuorten laadukasta työllistymistä ja näin yhteiskuntatakuun toteutumista Hankkeen tavoitteet URAKETJU-hankkeen tavoitteena oli selvittää alueellinen uraohjauksen nykyinen tilanne, sen toimivat ja hyvät käytännöt sekä ne ongelmakohdat, joihin kipeimmin kaivattaisiin kehittämistä. Selvitys painottui erityisesti Kanta- ja Päijät-Hämeeseen, mutta vertailuna käytettiin myös joitakin Uudenmaan oppilaitoksia. Nykytilan kartoituksen pohjalta selvityksessä on tehty ehdotus tärkeimmistä kehittämistoimenpiteistä. Kehittämistoimenpiteet ovat lähtökohtana tulevalle hankekaudelle valmisteltavalle mittavammalle kehittämishankkeelle uraohjauskokonaisuuden rakentamiseksi. Selvitys on koostettu kyselyn, haastattelujen ja työpajatyöskentelyjen pohjalta. Kehittämistoimenpiteiden työstämiseksi toteutettiin kaksi työpajaa. Tämän työn pohjalta muokattiin projektissa kiinteästi mukana olevien organisaatioiden kesken toimenpidesuunnitelma kehittämistoimenpiteiden eteenpäin viemiseksi Selvitystyön organisointi Hanketta ohjaamaan ja valvomaan perustettiin helmikuussa 2014 projektiryhmä, jonka kokoonpano oli seuraava: yliopettaja Kirsi Kallioniemi lehtori Leena Karhumaa erikoissuunnittelija Jussi Onnismaa projektijohtaja Petteri Ora aikuiskoulutusjohtaja Arto Ruhala koulutuspäällikkö Sari Laurila Lahden ammattikorkeakoulu Laurea ammattikorkeakoulu Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Kiipulasäätiö Koulutuskuntayhtymä Tavastia Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia 4(54)

5 sekä kutsuttuna asiantuntijajäsenenä rakennerahastoasiantuntija Niina Lamberg, Hämeen ELYkeskuksesta. Hankkeen koordinaattorina toimi toukokuuhun 2015 asti koulutuspäällikkö Sari Laurila Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmeniasta, hankkeen loppuvaiheessa elokuusta marraskuuhun koordinaattorin tehtäviä hoiti suunnittelija Harri Paasio Palmeniasta. Hankkeen sihteerinä toimi Leila Raninen samasta organisaatiosta. Asiantuntijoina ja työpajojen fasilitaattoreina toimivat erikoissuunnittelijat Marianne Terkki-Mallat ja Jussi Onnismaa Palmeniasta. 2. Ajankohtaisia näkökulmia ohjauksen kehittämiseen Ohjausta voidaan kuvata yhteistoimintana, jossa tuetaan ja edistetään ohjattavan oppimis-, kasvu-, työ- tai ongelmanratkaisuprosesseja siten, että ohjattavan toimijuus vahvistuu (Vehviläinen 2014). Tieto- neuvonta- ja ohjauspalveluiden merkityksestä lisääntyy työmarkkinoiden ja urapolkujen monimutkaistumisen myötä. OECD ja EU-komissio ovat 2000-luvulla korostaneet, etteivät elinikäisen oppimisen tavoitteet voi toteutua ilman mahdollisuutta elinaikaiseen ohjaukseen eri siirtymävaiheissa. Puhutaankin paljon ura- ja elämänsuunnittelun sekä siirtymävaiheiden tuesta. Tavoitteena on oman elämänuran punaisen langan löytyminen, uudet kertomukset. Kansainvälisissä ja kotimaisissa ohjauksen arviointihankkeissa päättäjät ja ohjausammattilaiset voivat yhdessä pohtia ura- ja elämänsuunnittelun muutoksia. OECD:n arviointiraporttien mukaan ohjauksesta on hyötyä yksilöille ja yhteiskunnalle kolmesta näkökulmasta. Oppimisen tavoitteet tukevat koulutusjärjestelmän toimintaa ja tuloksellisuutta sekä jäsentävät koulutuksen ja työmarkkinoiden suhdetta. Työmarkkinoiden toimivuuden tavoitteet auttavat sopeutumaan työmarkkinoiden muutoksiin ja jäsentävät työvoiman ja työpaikkojen tarjonnan suhdetta. Ohjauksen avulla voidaan myös parantaa yhteiskunnallista tasa-arvoa ja osallisuutta. Ohjauksen kysyntä ja tarve kasvavat koulutuksen ja työmarkkinoiden muuttuessa ja mutkistuessa. Pelkän määrällisen lisäämisen sijasta ohjausta ja neuvontaa on kehitettävä monimuotoiseksi ja toimivaksi järjestelmäksi, jossa otetaan huomioon eri menetelmät ja asiakasryhmät. (Watts & Sultana 2003; Maguire & Killeen, 2003.) OECD:n ja EU-komission maavertailuissa ja muissa selvityksissä on havaittu, että vaikka Suomen ohjaus- ja neuvontajärjestelmä on varsin kattava ja hyvin toimiva moneen muuhun maahan verrattuna, siinä on myös puutteita. Nuorten koulutusvalintoja ja vaiheittaista ammatillisen identiteetin rakentumista tukeva ohjaus on puutteellista. Aikuisilta koetaan puuttuvan laaja-alainen prosessi urakehitystä parantavaan ja ongelmia ennaltaehkäisevään urasuunnitteluun ja täydennyskoulutukseen. Olemassa olevat palvelut ovat ainakin aiemmin keskittyneet arvioijien mukaan liiaksi työnvälitykseen ja akuuttien ongelmatilanteiden käsittelyyn. (OECD 2004a ja 2004b; OKM 2010.) Te-hallinnon ammatinvalinta- ja uraohjauksen psykologien tausta-aineistossa (2014) Te-toimistojen ohjauksen tavoitteet kiteytettiin osaavan työvoiman saatavuuteen, yksilön työmarkkinaedellytysten sekä yritysten toimintaedellytysten parantamiseen: 1. Osaavaa työvoimaa. Osaavan työvoiman saatavuus paranee, kun ohjauksessa asiakkaita autetaan löytämään itselleen sopivia koulutus- ja ammattivaihtoehtoja sekä yksilöllisesti parhaita mahdollisuuksia oman osaamisen kehittämiseen. Kun koulutusvaihtoehtoja ja -muotoja on paljon, varsinkin työelämässä olevien aikuisten on vaikea löytää niistä omaan tilanteeseensa sopivaa vaihtoehtoa ilman henkilökohtaista ohjausta. 5(54)

6 2. Hyvää työtä ja hyviä työmarkkinaedellytyksiä. Itselleen sopivaan ammattiin kouluttautunut henkilö on parhaimmillaan osaava ja työstään kiinnostunut ja innostunut työntekijä. Hänellä on hyvät edellytykset menestyä työmarkkinoilla. 3. Tukea yritysten aloitus-, kasvu- ja muutostilanteissa. Pienten yritysten ja mikroyritysten vetäjät ja yrittäjyyttä harkitsevat voivat ohjauksessa selventää ajatuksiaan ja suunnitelmiaan. Muutostilanteissa yrittäjän ottamat riskit heijastuvat myös hänen perheeseensä ja voivat vaikuttaa toimeentuloon merkittävästi. Ohjauksella voidaan tukea päätöksentekoprosessia ja miettiä miten todellisia mielessä pyörivät uhkakuvat ovat. OECD:n ja Euroopan unionin jäsenmaat ovat ottaneet käyttöön elinikäisen oppimisen strategioita ja julkisen päätöksenteon avulla rohkaistaan kansalaisten työllistymisen tehostamista. Näiden strategioiden ja julkisten päätösten menestyksekäs toimeenpano edellyttää, että kansalaisilla on perustaidot omaa koulutusta ja uraa koskevaan suunnitteluun. Elinikäisen oppimisen tavoitteet eivät voi toteutua elleivät koulutusta, ammatteja ja työelämää koskevat tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ole kaikkien kansalaisten saatavilla. (OECD 2004a.) Ura- ja elämänsuunnittelusta on tullut kansalaistaito. Tulevaisuudessa tarkastelun painopiste mahdollisesti siirtyy organisaatioiden tuottamista palveluista kysyntälähtöiseen kansalaisnäkökulmaan ja yhteiseen tarkasteluun siitä, minkälaisia kysymyksiä ihmiset kohtaavat elämän siirtymävaiheissa. Uudenlaiset yllättävät kokemukset ja myös urasuunnitelmat syntyvät ruohonjuuritasolla. Tarvitaan foorumeita, joissa kehkeytyvää paikallista viisautta voidaan kuulostella. Kanadassa toteutettiin luvuilla laaja hanke Blueprint for Life/Work Designs, jossa kutsuttiin ohjauksen eri osapuolet (päättäjät, tutkijat ja toteuttajat sekä eri kansalaisryhmät) kokoon pohtimaan työn ja oppimisen maailman muutoksia ja jäsentämään kansalaisten ura- ja elämänsuunnittelun taitoja sekä urasiirtymien tuen kokonaisuutta. Blueprint-hankkeessa havaittiin, että siirtymävaiheiden tuen tarpeita ja ohjauksen ja neuvonnan katvealueita on yhteisen keskustelun tuloksena aiempaa helpompi tunnistaa. Suomessakin yhteistyö on edennyt, ja maassamme toimii elinikäisen ohjauksen alueellisia työryhmiä (ELO), joista TE-hallinto on vetovastuussa. Lisäksi on olemassa monenlaisia alueellisen kehittämisen hankkeita tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden toimijoiden tueksi. Toiminta on kuitenkin paljolti määräaikaista, joten syntyneiden ohjauksen verkostojen jatkuvuus tulisi eri keinon turvata. Eri organisaatioiden ura- ja opintojen ohjaajilla on erityinen näköalapaikka, jossa työelämän paradoksit ja toisaalta yksilöiden haaveet ja toiveet kohtaavat. Ohjausalan moniammatillista asiantuntijuutta hyödynnettäessä toimitaan organisaatioiden ja eri asiantuntijuuden rajapinnoilla ja myös ylitetään rajoja. Sekä organisaation sisäinen että organisaatioiden välinen eli ulkoinen moniammatillisuus voivat toteutua yhden hallinnonalan sisällä tai poikkihallinnollisesti. Ohjauksen yhteydessä puhutaan myös monitoimijaisesta yhteistyöstä, siitä, että yhden organisaation sisälläkin ohjaustehtäviä sisältyy monien eri toimijoiden työhön ja työprosesseihin. Toiminta ei aina ole riittävän koordinoitua, ja toimijoiden tulkinnat ohjauksen ja neuvonnan perustehtävistä ja tavoitteista eivät välttämättä ole selkiintyneitä. Tällöin selkeää työnjakoa on hankalaa toteuttaa. (Nummenmaa 2011.) Ko-operaatiossa eri ammattiryhmillä tai organisaatioilla on yhteinen tavoite tai ongelma, mutta yhteistyö hoidetaan vakiintuneen työnjaon puitteissa. Kollaboraatio on puolestaan yhteistoiminnan kautta rakennettua yhteistä ymmärrystä sekä vallan ja vastuun jakamista, jolloin luodaan uutta tietoa tarkastelun kohteena olevasta ilmiöstä. Ohjausalan yhteistyössä eri osapuolten on hyvä tunnistaa paitsi toistensa ydinosaaminen ja vahvuudet, myös yhteistyöllä saatava lisäarvo (mt.; Einbinder ym. 2000). 6(54)

7 Esimerkkinä alueellisen ohjausalan yhteistyön rakentumisesta on Päijät-Hämeen maakunnallinen aikuiskoulutuksen yhteistyöryhmä. Ryhmän tausta on edellisellä ohjelmakaudella toteutetussa Maakunnallisen aikuiskoulutuksen suunnittelu- ja kehittämiskeskus (Masu) -hankkeessa, jonka tuloksena laadittiin alueellinen aikuiskoulutusstrategia ja luotiin pohjia Opin ovi -hankkeelle. Yhteistyöryhmä on ollut paikka, jossa alueellisen ohjauksen ja muun aikuiskoulutuksen toimintapolitiikasta on voitu käydä strategista keskustelua. (Niemi & Malin 2012.) Yhteistyökumppaneiden haastatteluissa 2010 tuotiin esiin muun muassa asiakkaan tarpeisiin vastaaminen verkostona, yhden luukun periaate sekä uudenlaisen toiminnan ja palvelujen innovointi yli organisaatiorajojen. Opin ovi -ohjauspalvelun tyyppinen kehittämissuunnitelma luotiin eri työryhmissä ja johdon haastatteluiden perusteella. Ulkoisessa arviointihankkeessa kehotettiin kiinnittämään huomiota asiakaslähtöisyyteen, kansalaisten omien urasuunnittelutaitojen tukemiseen ja ohjauksen käsittämiseen systeemisenä kokonaisuutena. Päijät-Hämeen toimijat päättelevät, että vaikka ohjauksen toimintoja on kehitetty paljon, pysyviä rakenteellisia ratkaisuja, jotka synnyttäisivät uudenlaisia TNOpalveluita, on tehty vielä liian vähän. Uudenlaisten, pysyvien palvelujen ja toimintamallien vakiinnuttamiseksi tarvitaan ohjausammattilaisten lisäksi päättäjiä, työnantajia ja kansalaisia. (mt.) 3. Hankkeen työvaiheet ja eteneminen Hanke eteni seuraavasti: 1. Uraketju-kyselyn suunnittelu (kevät 2014) 2. Ns. fokusryhmähaastattelut (kevät 2014) 3. Uraketju-kysely (syksy 2014) työpaja (syksy 2014) työpaja/loppuseminaari (syksy 2014) 6. Kehittämissuunnitelman laadinta työpajoissa uraohjauksen kehittämiseksi alueella (syksy 2014) 1. Projektiryhmä määritteli, millaisia kysymyksiä kyselyssä tulisi esittää alueen uraohjauksen ammattilaisille, jotta saataisiin riittävästi informaatiota kehittämissuunnitelman laadintaa varten. 2. Uraohjauksen nykytilan kartoittamiseksi ja kehittämissuunnitelman taustaksi haastateltiin asiantuntijoita. Riihimäen haastatteluun osallistui yläkoulun ja lukion opinto-ohjaajia. Lisäksi järjestettiin neljä ns. fokusryhmähaastattelua, kaksi Lahdessa ja kaksi Hämeenlinnassa. Lahden haastatteluihin osallistui ryhmä Päijät-Hämeen Elo-ryhmäläisiä ja Hämeenlinnan haastatteluihin ryhmä Kanta-Hämeen Elo-ryhmäläisiä. Haastateltaville esitettiin seuraavat kysymykset: 1. Miten kuvailisit, mitä uraohjaus pitää sisällään? (uraohjauksen suhde muuhun ohjaukseen?), 2. Mitkä ovat mielestäsi ne kriittiset pisteet ohjauksessa, joihin tulisi panostaa a. yksilön, ohjattavan kannalta b. oppilaitoksen kannalta? 3. Minkä tyyppisiä ohjauksen hyviä käytäntöjä on jo toiminnassa alueella? 5. Kun uraohjaus/alueellinen yhteistyöverkosto toimii hyvin/vielä paremmin, niin mitä silloin on tehty/mitä siihen on tullut lisää? 6. Minkälainen yhteinen kehittäminen palvelisi ohjausta alueella? 7. Uraohjauksen tulevaisuuden haasteita? 3. Elo-syyskuussa lähetettiin 208:lle alueen uraohjauksen ammattilaiselle pyyntö vastata Uraketju-kyselyyn, joka toteutettiin internet-pohjaisena Webropol-kyselynä. Kysymykset laadittiin projektiryhmässä käytyjen keskustelujen ja fokusryhmähaastattelujen pohjalta. Kysymyksiä oli 19. Kysely suunnattiin seuraaville kohderyhmille: 7(54)

8 oppilaan/opiskelijan ohjauksen ammattilaiset yläkouluissa, lukioissa ja muissa 2. asteen oppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa ja TE-toimistoissa, uraohjauksesta vastaavat ammattilaiset nuorisotyöpajoissa ja etsivässä nuorisotyössä. Uraketjun-kyselyn tulosten analyysi on esitetty tarkemmin luvussa Riihimäellä järjestettiin ensimmäinen työpaja, jonka fasilitaattoreina toimivat erikoissuunnittelijat Marianne Terkki-Mallat ja Jussi Onnismaa Palmeniasta. Työpajassa tuotettiin ryhmätyöskentelynä ns. fasilitoivia menetelmiä käyttäen ensimmäinen versio toimenpidesuunnitelmaksi (ns. tiekartta) alueen uraohjauspalvelujen kehittämiseksi. Työskentelyä jatkettiin pajojen välillä GoogleDrive -työskentelyalustalla. Kutsu ensimmäiseen työpajaan lähetettiin samalle kohderyhmälle kuin Uraketju-kysely (208 uraohjauksen ammattilaista). Työpajaan osallistui kuusi henkilöä alueen oppilaitoksista ja TEtoimistoista. 5. Riihimäellä järjestettiin toinen työpaja/loppuseminaari samojen fasilitaattorien ohjauksella. Ensimmäisessä työpajassa laadittu toimenpidesuunnitelma viimeisteltiin alueen uraohjauksen kehittämissuunnitelma. Kutsu toiseen työpajaan lähetettiin ensimmäiseen työpajaan osallistuneille, ELO-ryhmien jäsenille, nuorisotyöpajoille ja etsivän nuorisotyön henkilöstölle. Toiseen työpajaan/loppuseminaariin osallistui seitsemän henkilöä alueen oppilaitoksista, TE-toimistoista ja ELY-keskuksesta. 6. Työpajoissa/loppuseminaarissa laadittiin uraohjauksen kehittämissuunnitelman Kanta- ja Päijät-Hämeen alueelle. Kehittämissuunnitelma sivulla Uraketju-kyselyn tuloksia Kysely toteutettiin internet-pohjaisena Webropol-kyselynä. Kysymykset laadittiin projektiryhmässä käytyjen keskustelujen ja ns. fokusryhmähaastattelujen pohjalta. Kysely lähetettiin 208:lle uraohjauksen ammattilaiselle. Vastauksia saatiin yhteensä 53, vastausprosentti oli 25,5%. Vastausaikaa annettiin aluksi kolme viikkoa, sen jälkeen lähetettiin uusi pyyntö, jossa vastausaikaa annettiin viikko. Kysely suunnattiin seuraaville kohderyhmille: oppilaan/opiskelijan ohjauksen ammattilaiset yläkouluissa, lukioissa ja muissa 2. asteen oppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa ja TE-toimistoissa uraohjauksesta vastaavat ammattilaiset nuorisotyöpajoissa ja etsivässä nuorisotyössä Vastausten yhteenveto on jäljempänä esitetty kysymyksittäin (suluissa vastausten lukumäärät). Kyselyn avovastauksia ja sen tuottamaa aineistoa on käsitelty sisältölähtöisesti ns. sisällönanalyysiä hyödyntäen. Luokittelun perusteena on ollut lausuma eli yhdessä vastauksessa on saattanut olla useampia asioita, jotka on luokiteltu eri teemojen alle. Luokat ovat nousseet aineistosta useamman lukukerran ja luokittelujen jälkeen. Asiat raportoidaan edeten enemmän asioita/lausumia sisältävistä tee- 8(54)

9 moista vähemmän mainintoja saaneisiin teemoihin. Aineiston moninaisuuden vuoksi joissakin kohdissa tuodaan esille myös yksittäisiä asioita esim. hyvistä käytännöistä. Avovastauksiin oli vastattu melko moninaisesti ja monitasoisesti, mikä haastoi kysymysten käsittelyä ja luokittelua. Joidenkin kysymysten kohdalla tuli vaikutelma, että kyselyyn oli vastattu hieman kiireessä ja lyhyesti. Vastauksia ei oltu aina myöskään perusteltu tai saattoi olla ajoittain vaikea ymmärtää, mihin asialla tarkemmin viitattiin. Vastauksista on siis noussut useita luokkia, mutta toisaalta ne osoittavat myös aineiston monimuotoisuuden. Vastaukset löytyvät kokonaisuutena (kooste Webropolvastauksista) liitteestä n:o 1. Ristiintaulukointi ei ollut tässä yhteydessä mahdollista, joten eri ammattiryhmien vastaukset on käsitelty yhdessä. Toisaalta vastaukset antavat laajan kuvan siitä, kuinka monella tavalla voidaan esim. uraohjauksen käsite nähdä alueella ja mitä kaikkea siihen voi liittyä. Samoin eri ammattikunnilta on noussut erilaisia yksittäisiä kehittämisen kohteita. Tästä syystä yksittäisten vastausten huomioiminen raportoinnissa on ollut tässäkin mielessä perusteltua Alueen uraohjauksen ammattilaisten taustatiedot Työnantajasi Hieman yli kolmasosan (19) työnantaja on ammatillinen oppilaitos. Toiseksi eniten työskentelee jossakin muussa organisaatiossa esim. yläkoulu, ammatillinen oppilaitos, lukio, ammattikorkeakoulu tai yliopisto. Muita organisaatioita (11) ovat: TE-toimisto (6), työpaja (2), erityisammattioppilaitos (2), opiskelijakunta (1). Kolmanneksi eniten vastaajista työskentelee yläkouluissa (8). Muut vastaukset jakautuivat seuraavasti: lukio (7) ammattikorkeakoulu (7) yliopisto (1) Kummassa maakunnassa työskentelet? Noin kaksi kolmasosaa (35) vastaajista työskentelee Kanta-Hämeen alueella ja noin yksi kolmasosa Päijät-Hämeessä (18). Kuinka kauan olet työskennellyt nykyisessä tehtävässäsi? Lähes puolet vastaajista (26) on työskennellyt nykyisessä tehtävässään 0 5 vuotta vuotta työskennelleiden osuus on 17% (9) ja yli 20 vuotta työskennelleiden noin 13% (7). Muilta osin vastaukset jakautuivat näin: vuotta (6) vuotta (5) Mikä seuraavista kuvaa parhaiten asemaasi omassa organisaatiossasi? Lähes 90% (47) vastaajista toimii omassa organisaatiossaan asiantuntijana (esim. ohjaaja, opettaja, nuorisotyöntekijä). Kolme vastaajaa ilmoitti toimivansa johdon tehtävissä (esim. sivistystoimenjohtaja, rehtori). Yksi vastaaja toimii vastaavana ohjaajana ja yksi assistenttina. 9(54)

10 Mikäli toimit asiantuntijana, onko tehtäväsi opinto-ohjaaja, opintoneuvoja, harjoittelusta vastaava (harjoitteluinsinööri, harjoittelukoordinaattori tms.), uraohjaaja, ryhmänohjaaja, työhönvalmentaja/oppimisvalmentaja, tutoropettaja, aineenopettaja, oppilashuollon edustaja, nuoriso-ohjaaja, muu, mikä? Reilusti yli puolet vastaajista (29) toimii opinto-ohjaajana. Toiseksi suurin ryhmä toimii muissa asiantuntijatehtävissä (12), joita ovat: psykologi, ammatinvalinta ja uraohjaus (4) erityisopettaja, catering-ala, ammatilliset tutkinnon osat ohjauksen asiantuntija vastaava ohjaaja assistentti erityisopettaja rehtori koulutuspäällikkö Viisi vastaajaa toimii ryhmänohjaajana, kolme työhönvalmentaja/oppimisvalmentajana, kaksi tutoropettajana, yksi uraohjaajana ja yksi aineenopettajana Mitä uraohjaus vastaajalle tarkoittaa Vastausten perusteella uraohjaus ymmärretään alueella vastaajien kesken moninaisena, monitasoisena ja laajana käsitteenä. Se näyttää tarkoittavan eri tahoilla uraohjausta tekeville henkilöille hieman erilaisia asioita heidän toimenkuvastaan riippuen. Vastauksissa uraohjaukseen liitetään erityisesti koulutusasioissa tukeminen. Se voi vastaajien mukaan olla myös ohjattavan auttamista erilaisten urapolkujen, mahdollisuuksien, vaihtoehtojen, vahvuuksien ja tavoitteiden tunnistamisessa. Vastauksissa uraohjaus voidaan ymmärtää myös erilaisten työllistymisvaihtoehtojen ja -polkujen etsimisenä ja siten työllistymistä tukevana toimintana kuin myös ammatinvalinnanohjauksena. Uraohjausta voidaan vastausten mukaan toteuttaa kokonaisvaltaisesti ja pidemmällä aikavälillä. Siihen voi liittyä myös erilaisten suunnitelmien työstämistä ohjattavan tavoitteiden saavuttamiseksi. Uraohjauksessa voidaan hyödyntää yhteistyöverkostoja tai antaa ohjausta yhteistyökumppaneiden kanssa. Vastauksissa uraohjauksen ymmärrettiin kytkeytyvän myös koulutuksen aikana tapahtuvaan opintojen ohjaamiseen ja ammatillisen identiteetin kasvun tukemiseen. Vain muutamat vastaajat liittivät uraohjaukseen taidon rohkaista ja kannustaa ohjattavaa. Joissakin vastauksissa, työnkuvasta riippuen, saattoi esiintyä useampiakin edellä mainittuja asioita, joita liitettiin uraohjaukseen. Ohjaamista koulutusasioissa Eniten tämän kysymyksen vastauksissa vastaajat (20) liittivät uraohjauksen siis tavalla tai toisella koulutusasioihin. Näissä vastauksissa uraohjauksen avulla autettiin asiakasta tai oppilasta löytämään itselle sopiva koulutusala, ohjattavaa ohjattiin sopiviin koulutuksiin tai muihin mahdollisiin lisäopintoihin. Lähes puolessa näistä vastauksista (9) kuvattiin sitä, miten ohjauskeskusteluissa autetaan ohjattavaa löytämään itselleen sopiva koulutusala tai huomioidaan ohjattavan omat kiinnostuksen kohteet koulutusta mietittäessä ja se, mikä ala ylipäänsä sopii henkilölle. 10(54)

11 Toimintani tavoitteena on ohjaustoiminnan avulla löytää opiskelijan kiinnostusta vastaava koulutus- ja työpaikka. Viidessä vastauksessa vastaajat nostivat esille tiedon jakamisen erilaisista koulutuksista, koulutusvaihtoehdoista ja jatko-opintomahdollisuuksista opiskelijoille tai ohjattaville. On keskeinen osa työnkuvaani, Opiskelijoita tuetaan löytämään omat vahvuudet ja kiinnostukset ja informoidaan jatko-opintomahdollisuuksista. Muutamassa vastauksessa vastaajat (3) kuvasivat uraohjausta joko työssä olevien tai opiskelijoiden ohjaamisena eteenpäin uralla koulutusten avulla. Mahdolliset tarvittavat tukitoimet. Millaisia lisäopintoja tarvitaan. Työssä olevien ohjausta ammatissa eteenpäin koulutuksen avulla,.. Parissa vastauksessa (2) uraohjaukseen liitettiin vielä ohjaaminen opintopolkuihin liittyvissä kysymyksissä. Erilaisten urapolkujen, mahdollisuuksien ja vaihtoehtojen selkiyttämistä Uraohjaus liitettiin lähes yhtä monessa vastauksessa (16) erilaisten urapolkujen, mahdollisuuksien ja vaihtoehtojen selvittämiseen ja niissä ohjaamiseen kuin koulutusasioissa auttamiseen. Useassa tämän luokan vastauksessa (7) uraohjausta kuvailtiin erilaisten urapolkujen etsimisenä huomioiden ohjattavan henkilökohtaiset edellytykset, toiveet ja mahdollisuudet. Uraohjaus saattoi olla myös erilaisten realististen tulevaisuuden jatkosuunnitelmien työstämisen tukemista. Opiskelijan urasuunnitelmien tukemista, eri vaihtoehtojen esittelyä ja uratoiveiden toteuttamisen edellyttämien toimenpiteiden avaamista. Asiakkaan kanssa hänen toiveidensa ja edellytystensä tutkailua tavoitteena löytää realistinen suunnitelma, jolla asiakas voisi toteuttaa urahaaveensa. Yhtä monessa vastauksessa (7) uraohjaus liitettiin myös eri valintoihin liittyvään tiedonvälitykseen tai ylipäänsä eri mahdollisuuksien ja vaatimusten avaamiseen. Monipuolista tietotaitoa nykymahdollisuuksista, osaamista tunnistaa yksilön vahvuuksia mahdollisuuksien avaamista valittavaksi Ohjaamista eri ammattien vaatimuksiin ja tarjontaan, jotta opiskelija saa valmiuden tehdä päätöksiä/valintoja. Vain kahdessa (2) vastauksessa uraohjaus liitettiin erilaisten asiakkaan terveydellisten syiden tai muiden rajoitusten huomioon ottamiseen ohjauksessa. Ohjattavan vahvuuksien, kiinnostuksen kohteiden ja tavoitteiden löytämistä Monissa vastauksessa (16) uraohjaus nähtiin vahvuuksien, kiinnostuksen kohteiden ja tavoitteiden löytämisen tukemisena ohjaustoiminnan avulla. Ohjaus liitettiin tässä kohdassa hyvin henkilökohtaisella tasolla ohjaamiseksi. Useassa näistä vastauksista (10) nousi vahvasti esille henkilön omien vahvuuksien tunnistaminen tai itsetuntemuksen vahvistaminen eri tavoin. Edellä mainitut asi- 11(54)

12 at ovat usein myös yksilöllisen urasuunnittelun pohja ja ne liittyvät myös mm. edelliseen kohtaan, jossa kuvataan erilaisten urapolkujen ja vaihtoehtojen selvittämistä. Lukioaikaisten omien vahvuuksien löytämistä ja hyödyntämistä ensin jatko-opintoja ajatellen ja myöhemmin työuran aikana Osaamista tunnistaa yksilön vahvuuksia. Vahvuuksien tunnistamisen lisäksi viidessä vastauksessa nousi esille ohjattavan kiinnostuksen kohteiden etsimisen, löytämisen sekä ohjattavan omien tavoitteiden asettamisen tärkeys uraohjaustilanteessa. Näissä voitiin käyttää apuna erilaisia työkaluja tai arviointimenetelmiä. Selvittää opiskelijan kiinnostuksen kohteet,... Ohjauksella pyritään voimavaraistamaan ja tukemaan asiakasta omien työelämätavoitteiden muodostamisessa ja saavuttamisessa. Asiakastyössä käytetään psykologisia vuorovaikutus- ja arviointimenetelmiä Vain yhdessä vastauksessa uraohjaukseen liitettiin omien kehittämisalueiden pohtiminen ja niiden suhde tarjolla oleviin koulutus- ja etenemismahdollisuuksiin. Työllistymisvaihtoehtojen ja -polkujen löytämistä ja työllistymisessä tukemista Uraohjaus liitettiin kymmenessä vastauksessa eri tavoin työllistymiseen ja sen edistämiseen ohjauksen avulla. Konkreettisesti asiat liitettiin vastauksissa (7) esim. työllistymistä tukevien palveluja antamiseen tai ohjauskeskusteluissa etsittiin ohjattavalle erilaisia työllistymisvaihtoehtoja tai - polkuja. Asiakkaan kanssa käydään ohjauskeskusteluja eri koulutus- ja työllistymisvaihtoehdoista... Muutamissa vastauksissa (3) uraohjausta kuvattiin eri alojen kokeilemisena, työelämään tutustumisena tai ylipäänsä työelämätietoisuuden antamisena ja pohtimisena ohjattavan kanssa. sekä voidaan kokeilla eri aloja tavoitteena löytää asiakkaalle sopiva koulutus -ja/tai työllistymisväylä tai muu ratkaisu Pitkäkestoista ohjaamista Joissakin vastauksessa (6) uraohjaus nähtiin pitkäkestoisena ohjaamisena aina menneestä nykyisyyden kautta tulevaisuuteen ulottuvana pitkänä ajanjaksona, johon saattoi liittyä myös pitkäntähtäimen valintojen tekeminen. Vain yhdessä vastauksessa näistä uraohjaus liitettiin elinikäisen oppimisen käsitteeseen. Omaan tai toisen uraan liittyvää ohjausta, tarkastellaan mennyttä, nykyisyyttä ja tulevaisuutta. Ajattelutapaa elinikäisestä oppimisesta. 12(54)

13 Kokonaisvaltaista ohjaamista Kuudessa vastauksessa vastaajat kuvasivat uraohjauksen tarkoittavan heille ohjattavan kokonaisvaltaista uraohjaamista, mikä liittyi esim. ihmisen elämän eri vaiheissa annettavaan uraohjaukseen, nuoren elämänsuunnan löytämisen ja koko perheen tukemiseen siinä tai ylipäänsä ohjattavan rinnalla kulkemiseen. Näissä vastauksissa on myös hieman samansuuntaisia ajatuksia kuin edellisessä kohdassa, jossa uraohjausta kuvataan pitkäkestoisena ohjaamisena. Kokonaisvaltaista uraan ja uravalintaan liittyvää ohjausta ihmisen elämän eri vaiheessa. Opiskelijan kannalta sopivimman elämänsuunnan etsimistä Ammatinvalinnanohjausta ja ohjausta jatkoon Joissakin vastauksessa (5) uraohjaus miellettiin eri tavoin ammatinvalinnan ohjaamisena. Se saattoi olla ammatinvalinnanohjausta valmistavassa koulutuksessa, yläkoulussa tai siirtymävaiheissa asteelta toisella. Vain yhdessä vastauksessa kytkettiin vanhemmat mukaan uraohjakseen. Uraohjaus on omassa työssäni pääosin valmistavassa koulutuksessa olevien opiskelijoiden ammatinvalinnan ohjausta. Sekä 9-luokkalaisten (ja heidän vanhempiensa) ammatinvalinnan ohjausta erilaisissa tilaisuuksissa. Yhteistyöverkostojen hyödyntämistä ja uusien verkostojen luomista Vain viidessä vastauksessa vastaajat liittivät uraohjauksen yhteistyöverkostojen kanssa toteutettavaan ohjaukseen jollakin tavoin. Näissä vastauksissa yhteistyöverkostot liittyivät esim. opiskelijan työllistämiseen yhdessä muiden toimijoiden kanssa tai ylipäätään yhteisiin kontakteihin ohjattavan hyväksi. Uusien verkostojen luominen ohjaustoiminnan ympärille nähtiin vastauksissa arvokkaana. Muutamassa vastauksessa ohjauksen todettiin kuuluvan koko koululle. Opiskelijan ohjaaminen koulutus- ja työelämäpoluille opiskelijan vahvuudet ja tuen tarpeet huomioiden yhteistyöverkostoja hyödyntäen ja uusia verkostoja ja käytäntöjä luoden. opiskelijan työllistämistä yhdessä kotikuntien toimijoiden kanssa Erilaisten suunnitelmien työstämistä Joissakin (4) vastauksissa urasuunnittelu nähtiin erilaisten suunnitelmien työstämisenä. Suunnitelmat saattoivat liittyä ammatillisten jatkosuunnitelmien, ammatti- tai koulutussuunnitelmien työstämiseen tai ylipäänsä toteuttamiskelpoisten suunnitelmien työstämiseen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. TE-toimiston asiakkaiden ohjausta ammatti- ja koulutussuunnitelmien teossa. Yksilön kiinnostuksista ja voimavaroista lähtevää, hänen toimijuuttaan ja päätöksentekoaan tukevaa toteuttamiskelpoisen suunnitelman työstämistä yhteistyössä. 13(54)

14 Opintojen ohjaamista Neljässä (4) vastauksessa uraohjaus liitettiin opintojen ohjaamiseen. Nämä vastaukset saattoivat liittyä opintojen alkuun saattamisen tukemiseen opintojen alkuvaiheessa tai opintojen edistymisen tukemiseen pitkin opintoja. Alkuun saattamista opinnoissa ja opiskelussa ja tsempaamista koulutyöhön Ammatillisen kasvun ja ammatti-identiteetin kasvun tukemista Ammatillisen koulutuksen puolella joissakin vastauksissa (4) uraohjaus nähtiin osana ammatillisen identiteetin ja ammatillisen kasvun tukemista ja vahvistamista. Näitä asioita voidaan vahvistaa vastausten perusteella koulutuksen aikana mm. henkilökohtaisten keskustelujen avulla. Uraohjaus on kiinteä osa ammatillista kasvua ja on jatkuvasti läsnä ikään kuin sisäänrakennettuna - osana ammatillisia opintoja. Opinto-ohjaajana pyrin omalta osaltani vahvistamaan opiskelijan ammatti-identiteettiä henkilökohtaisissa keskusteluissa sekä... Taito kannustaa ja rohkaista Vain muutamassa vastauksessa (2) uraohjaukseen liitettiin ohjaajan taito rohkaista, innostaa, kannustaa tai ylipäänsä lisätä ohjattavan itseluottamusta ohjauksessa. Vieras käsite Kahdelle vastaajalle käsite oli vieras. Jotkut vastaajat olivat tosin vasta aloittaneet työssään. Tämä saattaa selittää vastaukset Tärkeimmät hyvät käytännöt alueen uraohjauksen toimijoiden välisessä yhteistyössä Vastausten perustella alueella on monia hyviä eritasoisia toimivia käytäntöjä toimijoiden välisessä yhteistyössä. Nämä liittyvät erilaisiin yhteistyön muotoihin ja tapoihin. Eniten yhteistyön hyviä käytäntöjä löytyi vastausten perusteella oppilaitosten keskinäisestä tai ylipäänsä alueen yhteistyöstä. Toimivina käytäntöinä pidettiin myös mm. erilaisia yhteistyötapaamisia ja -palavereja eri toimijoiden kanssa. Joissakin vastuksissa tuotiin esille hyvinä käytänteinä vielä oppilaitosten sisäinen yhteistyö ja oppilaitoksen verkostot. Useassa vastauksessa hyvinä konkreettisina käytänteinä mainittiin erilaiset tapahtumat, tilaisuudet, infot ja tutustumiset. Myös yhteistyö harjoittelupaikkojen osalta ja työelämäyhteistyö toimivat useamman vastuksen perusteella alueella hyvin. Muita vastauksissa mainittuja toimivia konkreettisia käytäntöjä ovat alueella TE-toimiston palvelut, etsivä nuorisotyö ja pajatoiminta. Erilainen yhteistyö Tämän kysymyksen vastauksissa (34) nousi erityisen voimakkaasti esille alueen uraohjauksen toimijoiden välisessä yhteistyössä hyvinä käytänteinä erilainen yhteistyö. 14(54)

15 Yhteistyö oppilaitosten kesken Eniten vastauksissa (9) hyvä yhteistyö liitettiin yhteistyöhön oppilaitosten kesken. Näissä vastauksissa mainittiin hyvinä asioina mm. yhteistyö perusopetuksen ja toisen asteen kanssa (mm. erityisopetus), erilaiset verkostot oppilaitosten välillä (mm. Opin ovi), yhteistyö opinto-ohjaajien kanssa ja oppilaitosten erilaiset kokoukset uraohjausta tekevien kesken. Yhdessä vastauksessa mainittiin hyvänä käytäntönä se, että opiskelija voi valita eri oppilaitosten välillä erilaisia opintokokonaisuuksia. Paikallisesti uraohjausta tekevät oppilaitoksen edustajat kokoontuvat n. kerran /pari vuodessa, jossa päivitetään kunkin ajankohtaiset asiat. Asiakasasioissa yhteisiä palavereja tarpeen mukaan Alueen yhteistyö Toiseksi eniten yhteistyöhön liittyvissä vastauksissa (6) nousi esiin alueen toimiva yhteistyö, mikä liittyy vastausten perusteella alueen yhteistyöhön ohjattaessa asiakkaita oikeisiin palveluihin. Ohjaajien keskinäisiä maakunnallisia kokoontumisia pidettiin niin ikään toimivina. Hakevatoiminnan työryhmät nähtiin myös tärkeinä ja niissä mm. jaettiin tietoa koulutuksista ja nuorten tilanteesta eri yhteistyötahojen välillä. Alueellamme on mielestäni jo pitkään tehty hyvää yhteistyötä sen eteen, että saamme ohjattua asiakkaat oikeisiin palveluihin. Asiakkaan tarpeet on aina yritetty ottaa huomioon ja ohjata hänet oikean palvelun ääreen, vaikka se ei olisi oman organisaation tarjoamaa. Erilaiset hakevan toiminnan työryhmät, joissa on edustusta monesta eri instanssista kuten oppilaitoksista, TE-viranomaisista, kaupungin ja kuntien sosiaalitoimista, sairaanhoitopiiristä, kolmannelta sektorilta yms. Yhteistyötapaamiset ja -palaverit Joissakin vastauksissa (5) nostettiin esille alueen hyvinä käytäntöinä erilaiset yhteistyötapaamiset ja - palaverit. Vastauksissa nähtiin arvokkaina mm. riittävän usein pidetyt yksittäisen asiakkaan ohjaamiseen liittyvät palaverit ja palaverit opinto-ohjaajien kanssa. Eri alojen kollegoiden väliset palaverit ja kokemusten vaihto nähtiin myös hyvänä ja toimivana käytäntönä alueella. Yhteistyöpalavereja on järjestetty riittävän usein. Yhteistyö yksittäisen asiakkaan ohjauksessa sujuu. yhteistyö kolleegoiden kanssa eri aloilla ja aikuiskoulutuksen opon Yhteistyö palveluntarjoajien kanssa Viidessä vastauksessa todettiin alueen hyvänä käytäntönä yhteistyö eri palveluntarjoajien kanssa. Näitä ovat mm. Forssan seudun kehittämiskeskus ja erityisesti TE-toimisto, jota kiitettiin ammatinvalintapsykologin kanssa tehtävästä hyvästä yhteistyöstä ja ylipäänsä TE-toimiston yhteistyöstä oppilaitosten kanssa. Forssan seudun kehittämiskeskus tekee hyvää yhteistyötä oppilaitosten kanssa yrittäjyydestä. 15(54)

16 TE-keskuksen ammatinvalintapsykologin kanssa tehtävä yhteistyö. Oppilaitosten sisäinen yhteistyö ja verkostot Vain neljässä (4) vastauksessa tuotiin esille oppilaitoksen sisäinen yhteistyö ja verkostot. Esimerkkeinä mainittiin tutor-opettaja -tiimin toiminta ja oman organisaation alumnitoiminta. Tutoropettajatiimissä sovitaan yhteiset käytänteet ja jaetaan kokemuksia ja hyviä käytäntöjä. Nivelvaiheen yhteistyö Muutamissa vastauksissa (3) mainittiin vielä alueen hyvänä käytäntönä yhteistyö nivel-vaiheessa. Tähän liittyy mm. alueen yhteistyö opiskelijan työssäoppimispaikkojen ja jatkosuunnitelmien osalta sekä nuorisopalveluiden ja koulutoimen yhteistyö. Nivel-vaiheen työskentely, työssäoppimispaikkojen kanssa tehtävä yhteistyö, opiskelijan jatkosuunnitelma vaiheessa tehtävä yhteistyö kotipaikkakunnan yhteistyöhenkilöiden kanssa Neuvot ja konsultaatiomahdollisuus Parissa vastauksessa (2) kiitettiin mahdollisuutta saada neuvoja tai konsultaatiota alueella. Tapahtumat, tilaisuudet ja tutustumiset Toiseksi eniten eri toimijoiden välisessä yhteistyössä hyvinä käytäntöinä tuotiin vastauksissa (16) esille erilaiset tapahtumat, tilaisuudet, infot ja vierailut. Näitä olivat erityisesti Koulutustorstai-työryhmän järjestämät tapahtumat, erilaiset koulutus- ja rekrytointitapahtumat TE-toimiston kanssa, tilaisuudet toisen asteen koulutuksen ulkopuolelle jääville ja vanhempainillat eri koulujen kesken. Vastauksissa nousivat hyvinä käytäntöinä esille myös ammattikorkeakoulujen järjestämät ura- ja rekrytointipäivät sekä erilaiset infot jatko-opiskelupaikoista. On myös yhteinen tilaisuus nuorille kaupungin nuorisotiloissa, jossa ohjataan ilman koulutuspaikkaa jääneitä nuoria (mukana myös nuorisotoimi). Kolmessa vastauksessa mainittiin vielä hyvänä käytäntönä alueen toimijoiden vierailut esimerkiksi TE-toimistoon ja Hamk:iin. Tutustumiskäytäntöjä pidettiin ylipäätään hyvinä. Te-toimistossa on käyty vierailulla vuosittain Harjoittelupaikat ja työelämäyhteistyö Kolmanneksi eniten alueen toimijoiden välisessä yhteistyössä nousivat hyvinä käytäntöinä esille erilaiset harjoittelupaikat ja ylipäänsä työelämäyhteistyö (12). Vastauksissa (7) mainittiin erityisesti TETasiat ja työssä oppiminen. Nämä asiat liitettiin yläkouluun ja lukioon mutta myös opettajien TET:iin (myös kummitoimintaan) ja niiden toimivuuteen. Yhteistyö sujuu alueella usean vastauksen mukaan työssäoppimispaikkojen osalta hyvin. TET sujuu työnantajien kanssa hyvin. 16(54)

17 ...opetet, kummitoiminta " Muutamissa vastauksessa (3) mainittiin yleisesti työelämäyhteistyön toimivan hyvin ja parissa vastauksessa (2) mainittiin toimivana käytäntönä vielä Top-paikkojen helppo saatavuus alueella. Helppo saada top-paikkoja erityistä tukea tarvitsevalle nuorelle = Hämeenlinnan ympristö. Toki alakohtaisia eroja varmaan löytyy. Miltä paikkakunnalta opiskelija on kotoisin on suuria vaihtelua. Toisissa kunnissa asioiden hoito hyvin hidasta. TE-toimiston palvelut ja tuki Neljässä vastauksessa mainittiin erikseen yhteistyö TE-toimiston kanssa ja sen palvelut. Näihin palveluihin kuuluvat mm. palaverit TE-toimistossa, TE-toimiston ammatinvalintapsykologin palvelut ja Opin oven ohjaajaringin järjestät tieto-, ohjaus- ja neuvontapalvelut TE-toimistossa (koulutuskeskiviikot). Opinto-ohjaajat lähettävät oppilaita te-toimiston ammatinvalintapsykologille tarpeen mukaan. Etsivä nuorisotyö ja 4H Joissakin vastauksissa (4) nostettiin esille erikseen Etsivä nuorisotyö -toiminta. Myös 4H mainittiin. Pajatoiminta Pajatoiminta mainittiin kolmessa vastauksessa hyväksi käytänteeksi. Yhdessä vastauksessa kiitettiin lisäksi sen joustavaa käyttöä. Ei tietoa alueellisesta ohjauksesta Viidessä vastauksessa (5) vastaaja ei tiennyt alueen uraohjauksen hyvistä ja toimivista käytännöistä. Kahdessa vastauksessa syyksi mainittiin uusissa työtehtävissä aloittaminen. Vastausprosenttien mukaan vastaajissa oli melko paljon sellaisia, joka ovat hiljattain aloittaneet työnsä. Tämä saattaa olla ainakin yksi selittävä tekijä en tiedä -vastauksissa. Yksittäisissä vastauksissa mainittiin alueen hyvinä yhteistyön käytäntöinä toisten koulutuksiin ohjaaminen, uraohjauksen antaminen vastavuoroisesti eri toimijoiden välillä, hankeyhteistyö, nuorisolain alainen yhteistyöelin, sähköpostiviestintä, kummitoiminta, Zoomaa-opas, FAI, FSHKY ja henkilökohtainen ohjaus päättyville ryhmille. Muutamissa yksittäisissä vastauksissa todettiin vielä, että alueen yhteistyö on ihmisten ja verkostojen varassa tai yhteistyötä ei juurikaan ole Askarruttavat tai haastavat asiat uraohjauksessa tällä hetkellä Kyselyn vastauksissa vastaajia askarruttavat uraohjauksessa tällä hetkellä erilaiset työelämään liittyvät asiat, ohjausresurssien vähyys, koulutusala ja sen muutokset, opiskelijoiden tasoerot, erityisen tuen tarve, TE-toimiston palvelut, työharjoittelupaikat sekä yleisesti yhteistyöhön liittyvät asiat. 17(54)

18 Työelämä Eniten tämän kysymyksen vastauksissa vastaajat (17) toivat esille uraohjausta haastavana tai askarruttavana tekijänä työelämän tilanteen nyt tai tulevaisuudessa. Työelämän tilanne Moni vastaajaa (12) kuvasi vastauksessaan yleisen tai oman alueen huonon työmarkkinatilanteen askarruttavan heitä. Haasteita vastausten perusteella uraohjaukseen tuo myös eri alojen huono työllisyystilanne tai heikko työllistyminen opiskellulle alalle opintojen jälkeen. Heikoimmilla työelämävalmiuksilla varustettujen ja ylipäänsä nuorten työllistyminen askarruttaa myös, koska työmarkkinoilla vaaditaan nykyisin moniosaajia, eikä ns. aputöitä juurikaan enää ole. Myös pitkäaikaistyöttömyyden lisääntyminen mainittiin haastavana asiana. Alueen huono työllisyystilanne, jonka takia varsinkin heikommilla työmarkkinavalmiuksilla omaavien asiakkaiden on vaikea työllistyä, koska ns. aputöitä ei enää oikein ole tarjolla vaan vaaditaan moniosaajia Tulevaisuuden työelämä Viidessä vastauksessa pohdittiin erityisesti tulevaisuuden työelämää ja sen ennakoimattomuuden tuomia haasteita, yritystoiminnan mahdollisuuksia ja erilaisia työelämän muutostilanteita. millainen on tulevaisuuden työelämä? Nopeasti muuttuva työkenttä. Ammattinimikkeitä poistuu ja uusia tulee tilalle. Miten ennustaa tulevaa? Ohjausresurssien vähyys Toiseksi eniten vastauksissa (13) nousi esille työelämän haasteiden ohella erilaisten ohjausresurssien vähyys. Konkreettisesti tuntiresursseja ja aikaa nähdään olevan ohjaukselle liian vähän. Myös TEtoimiston ohjauspalveluiden riittämättömät resurssit ja ohjattavien suuri määrä askarruttivat vastaajia. Haasteina vastauksissa nähtiin myös ohjausresurssien jatkuva väheneminen sekä ajan kuluminen muihin kiireellisiin asioihin. Tämä kaikki on pois varsinaisesta uraohjauksesta. Ohjausresurssien huima vähentyminen muutaman viime vuoden sisällä. Työaika menee tässä ja nyt asioiden ratkomiseen. Koulutusmaailman muutokset Useat vastaajat (11) toivat vastauksissaan esille haasteina nykyiseen tai tulevaisuuden koulutusmaailmaan liittyviä asioita. Näissä vastauksissa vastaajia askarrutti mm. se, miten koulutukset vastaavat tämän päivän työelämän tarpeita tai miten koulutusmaailman muutokset vaikeuttavat opiskelupaikan tai alan vaihtamista. Huolestuttavina asioina vastauksissa nähtiin myös oppisopimuskoulutusten hataruus, nuorisotakuun saavuttamattomat tavoitteet tai ylipäänsä valmentavan koulutuksen puuttuminen tällä hetkel- 18(54)

19 lä. Eräässä vastauksessa lukion tuntijärjestelmä koettiin puolestaan haastavana asiana esim. vierailujen järjestämisen kannalta. Muutokset koulutusrintamalla. Erityisesti huolestuttaa ne muutokset, jotka vaikeuttavat opiskelupaikan/alan vaihtamista, jos nuori on valinnut Väärin". Myös aikuisten väliinputoajien kohtalo huolestuttaa sekä se, että varsinaista ohjaavaa koulutusta, jossa voisi tutustua monipuolisesti eri aloihin ei enää ole. Joillekin aloille, kuten sote-ala, tarvittaisiin myös aloille ohjaavaa/valmentavaa/alan sopivuutta kartoittavaa koulutusta sekä nuorille, että aikuisille. Yhdessä vastauksessa vastaajaa huolestutti tutkintotavoitteisuus kaikissa koulutuksissa. Tällaisessa tilanteessa työllistyminen saattaa vastaajan mukaan vaikeutua, vaikka alalla olisi muuten työtehtäviä. Toisessa yksittäisessä vastauksessa tuotiin puolestaan esille vastakkainen näkemys: on olemassa myös tutkintoja, joilla voi työllistyä laajasti. Lisäksi huolestuttaa tutkintotavoitteisuus kaikessa koulutuksessa. On vielä aloja, joille voisi työllistyä ilman tutkintoa, jos koulutusta voitaisiin räätälöidä enemmän työpaikan, kuin tutkintotavoitteiden mukaisesti. Tutkinnon suorittaminen ei aina edistä työllistymistä ja oman paikan löytymistä tai alalla pysymistä, eikä se ole kaikille tarpeen. Alalle valmentavan koulutuksen avulla voisi jo aueta työpaikka ja mikäli tarvis ja motivaatiota löytyy, voisi työllistynyt suorittaa tutkinnon osia, kun työkokemusta on jo ehtinyt kertyä. Joitakin vastaajia (4) askarrutti koulutusasioissa nykyinen hakujärjestelmä ja siihen liittyvät asiat. Näitä olivat konkreettisesti mm. järjestelmän kankeus, hitaus tai oma osaaminen järjestelmän käyttäjänä. Yhden vastauksen mukaan nykyinen yhteishakujärjestelmä voi jopa vaikeuttaa koulutukseen pääsyä. Uusi hakujärjestelmä on osittanut hankaluutensa, se on kankea ja hidas. Nykyinen yhteishakujärjestelmä vaikeuttaa pääsyä koulutukseen, jos ei hae suoraan peruskoulusta. Opiskelijoiden tasoerot ja erityisen tuen tarve Useassa vastauksessa (11) vastaajia askarruttivat eri tavoin ohjattavien tasoerot ja erilaisuus. Opiskelijoiden tasoerot ja epävarmuus Muutamassa (3) tämän kategorian vastauksessa vastaajat kokivat uraohjauksen haasteina opiskelijoiden oppimisen tasoerot ja kirjavat koulutustaustat lukiossa, aikuislukiossa tai ammatillisessa osaamisessa. Yhdessä vastauksessa pohdittiin myös sitä, mistä ylipäänsä löytää jokaiselle oma polku ammatillisen koulutuksen jälkeen, kun monelle opiskelijalle jo itse opiskelu tai arkielämä tuottaa haasteita. Opiskelijoiden oppimisen tasoerot ja tasoerot mm. ammatillisessa osaamisessa, kun arkielämän taidoissa sekä elämänhallinnassa ovat isot. Kolmessa vastauksessa vastaajat kokivat puolestaan haasteina ohjattavien epävarmuuden valintoja tekemisessä tai omasta alasta sekä ylipäänsä ohjattavien motivaation. 19(54)

20 Erityisen tuen tarvitsijat Viidessä vastauksessa vastaajia askarruttivat uraohjauksessa erityisen tuen tarvitsijat ja heidän määränsä kasvu, sairaudet/vammat sekä se, mihin erityisnuoret jatkavat tai työllistyvät. Yhdessä vastauksessa vastaaja toi esiin haastavana asiana tuettujen opiskelijoiden asunnon järjestämisen. Toisessa yksittäisessä vastauksessa pohdittiin puolestaan työelämän ja lainsäädännön yhteensopimattomuutta erityistä tukea tarvitsevien työllistymisen näkökulmasta. Mihin erityisnuoret jatkavat ja mistä heille löytyy työtä. Työelämän ja lainsäädännön yhteensopimattomuus erityistä tukea tarvitsevien työllistyjien kanssa. TE-toimiston palvelut Joissakin vastauksissa (4) haastava tai askarruttava asia kohdistui TE-toimiston palveluihin. Näitä olivat henkilökohtaisen koulutusneuvonnan alasajo TE-hallinnossa, TE-toimiston palvelumallin moniportaisuus sekä ammatinvalinta- ja uraohjauspsykologien palvelujen jatkuvuus. Yhdessä vastauksessa tuotiin esille puolestaan yhteistyön haasteena TE-toimiston virkailijoiden tietojen heterogeenisuus. Mikä on TE-toimiston ammatinvalinta ja uraohjauksen psykologien tulevaisuus - onko TE-ministeriöllä tahtotila tarjota tätä palvelua jatkossakin vai siirtyykö aikuisikäisten ja eiopiskelijoiden ohjauspalvelut vähitellen muiden organisaatioiden toteuttamisvastuulle? TE-ministeriö ei panosta psykologipalvelun kehittämiseen tai edes olemassa olevien palvelujen markkinointiin, mikä on aiheuttanut epävarmuutta tulevaisuudesta. Työharjoittelupaikat Kahdessa vastauksessa mainittiin uraohjauksen haasteena vaikeus saada harjoittelupaikkoja mm. taloudellisen taantuman ja työpaikkojen resurssipulan vuoksi. Tämä aiheuttaa vastausten mukaan sen, että kaikilla ei ole mahdollisuutta saada luonnollisia työelämäkokemuksia, minkä vuoksi työelämätuntemus jää heidän osaltaan heikommaksi. Taloudellinen taantuma vähentää mahdollisuuksia opiskleijoiden työharjoitteluihin haluamissaan toimintaympäristöissä, samoin monipuolinen työkokemuksen saaminen opiskelun aikana, ja työelämäyhtiestyön väheneminen, johtuen työpaikkojen resurssipulasta. Yhteistyö Vain parissa vastauksessa (2) vastaajat mainitsivat uraohjauksen haasteeksi yhteistyön. Vastaukset liittyivät joko oppilaitosten yhteistyön passiivisuuteen tai vastaajat kaipasivat yleisesti ottaen tiiviimpää yhteistyötä. Oppilaitosten passiivisuus yhteistyössä. Mielestäni yhteistyö voisi olla tiiviimpää. 20(54)

21 Yksittäisissä tähän kysymykseen liittyvissä vastauksissa vastaajia askarruttivat tai haastoivat esimerkiksi rekrytointipalveluiden klusteroituminen, uraohjauksen katkokset nivelvaiheessa, opiskelijan valinnat entistä varhaisemmassa vaiheessa, toimintatapojen muutokset virastoissa, opintotuki, tiedonvälitys tai oma ikä. Yhdessä vastauksessa pohdittiin myös sitä, mitä tehdään väärin kun tukitoimet eivät riitä....opiskelijan pitää tietää entistä varhemmin mihin suuntautuu oma ikä, olenko enää yhtään kartalla? 4.5. Vastaajien numeerinen arvio siitä, miten hyvin ohjauksen käytännöt toimivat tällä hetkellä alueella Vastaajia pyydettiin arvioimaan neliportaisella asteikolla (1 = erittäin huonosti, 2 = melko huonosti, 3 = melko hyvin, 4 = erittäin hyvin) 27:n uraohjauksen käytännön toimivuutta alueellaan. Kymmenen parhaiten toimivaa käytäntöä ovat vastausten perusteella seuraavat (suluissa keskiarvo): 1. oppilaan/opiskelijan ohjaukseen/opinto-ohjaukseen liittyvät käytännöt oppilaitoksen sisällä (3,23) 2. ohjaukseen liittyvät infotilaisuudet (3,13) 3. ohjaus- ja opetushenkilöstön antama henkilökohtainen ohjaus (3,11) 4. työelämään tutustumisen käytännöt (esim. TET) (3,07) 5. peruskoulun oppilaiden toisen asteen koulutukseen tutustuttamisen käytännöt (3,07) 6. yhteistyö huoltajien kanssa (3,05) 7. oppilaan/opiskelijan ohjaus/opinto-ohjaus luokkamuotoisena 1. ohjauksena (3,02) 8. oppilaitosten välinen yhteistyö (2,98) 9. oppilaitosten ja nuorisotoimen välinen yhteistyö (2,98) 10. pienryhmäohjaus (2,87) Kymmenen huonoimmin toimivaa käytäntöä ovat vastausten perusteella seuraavat (suluissa keskiarvo): 1. eri hallintokuntien keskinäinen vastuunjako ja sopimuskäytännöt (2,25) 2. julkisten organisaatioiden (esim. oppilaitos, työhallinto) ulkopuoliset ohjausjärjestelyt (2,32) 3. ohjaukseen osallistuvien muiden toimijoiden (esim. työelämän ja hallinnon edustajat) ohjaustietous (2,35) 4. verkossa olevien ohjauspalveluiden itsepalvelukäytäntö (2,45) 5. maahanmuuttajataustaisen nuoren ohjauskäytännöt (2,48) 6. tiedonsiirtokäytännöt koulutuksen eri nivelvaiheissa (2,5) 7. ohjauksen moniammatilliset ja poikkihallinnolliset toimintamallit (2,5) 8. oppilaan/opiskelijan ohjauksen/opinto-ohjauksen käytäntöjen dokumentoiminen (esim. käsikirjaan tai oppaaseen) (2,51) 9. tietokonepohjaisten hallinto-ohjelmien hyödyntäminen oppilaanohjauksen eri vaiheissa (2,54) 10. ohjauspalveluihin liittyvä paikallinen päätöksenteko (2,56) 11. Jos edelliseltä listalta puuttuu joitakin mielestäsi tärkeitä ohjaukseen liittyviä asioita, kirjoita ne tähän. 21(54)

22 Vastaajat kommentoivat kohtaa seuraavasti: VALINTA VAIHTOEHDOISTA EI TOIMI; VALINTA EI JÄÄ NÄKYVIIN!!!! (Kyselyn alkuvaiheessa ilmennyt tekninen ongelma korjattiin) Kohdan 10 kysymyksiin vastaaminen oli täysin mahdotonta, koska TE -toimiston työntekijänä minulla ei ole mitään käsitystä oppilaitosten sisäisten ohjauspalvelujen toimivuudesta. Joten nämä vastaukset on syytä poistaa kyselyn yhteenvedosta (aivan lonkalta valitsin vastaukset, koska vastaaminen oli pakollista)! Tässä tuli tunne, että arvioin nyt tekemääni työtä eli oman työni onnistumista! Koska olen oppilaitoksessamme juuri se henkilö, joka PITÄÄ noita infoja :) Sen sijaan täältä ammatillisesta oppilaitoksesta käsin minun on todella hankala arvioida esim. yläkoulujen TET-jaksoja, kuinka onnistuneita heidän käytäntönsä ovat! Muutamiin muihinkin kysymyksiin oli aika haasteellista ottaa kantaa... Aivan tarkkaa tietoa kaikkien osa-alueiden toimivuudesta minulla ei tällä hetkellä ole. Kohdassa 10 olisin kaivannut en osaa sanoa vaihtoehtoa, koska kaikesta ei minulla ole selvää käsitystä ja siksikin moneen kohtaan tuli melko huonosti vaihtoehto, mikä ei toisaalta kerro koko totuutta. Toiminnan taso, jolle vastaajan organisaatiossa uraohjauspalveluiden suunnittelu pääasiassa keskittyy Noin kolme neljäsosaa (40) vastaajista ilmoitti, että heidän organisaatiossaan ohjauspalveluiden suunnittelu keskittyy pääasiassa oppilaitos- ja organisaatiotasolle. Noin kolmasosa vastaajista (13) ilmoitti suunnittelun keskittyvän aluetasolle ja kaksi ilmoitti suunnittelun keskittyvän kunnan/kaupungin tasolle. Muutamat vastaajat todennäköisesti mieltävät oppilaitos/organisaatiotason osittain samaksi kuin kunnan/kaupungin tason, tämä selittänee vastausten lievän päällekkäisyyden Kokemus, voiko uraohjauksen ammattilainen vaikuttaa uraohjauksen kehittämiseen omassa organisaatiossaan Hieman yli kymmenen prosenttia (7) vastaajista on sitä mieltä, että he eivät voi vaikuttaa uraohjaukseen kehittämiseen lainkaan. Muutoin vastaukset jakautuvat tasaisesti siten, että vajaa puolet (24) kokee voivansa vaikuttaa uraohjauksen kehittämiseen omassa organisaatiossaan jonkin verran ja vajaa puolet riittävästi (23) Kokemus, voiko uraohjauksen ammattilainen vaikuttaa uraohjauksen kehittämiseen omalla alueellaan Reilusti yli puolet vastaajista (30) kokee voivansa vaikuttaa uraohjauksen kehittämiseen omalla alueellaan jonkin verran. Noin kolmasosa on sitä mieltä, etteivät he voi vaikuttaa omalla alueellaan kehittämiseen lainkaan (14). Vain hieman yli kymmenen prosenttia (7) katsoo voivansa vaikuttaa kehittämiseen riittävästi. 22(54)

23 4.8. Kolme asiaa, joita uraohjauksen ammattilaiset haluavat kehittää uraohjauksessa organisaatiossaan/alueellaan Tämän kysymyksen vastauksissa nousivat eniten (31) esille kehitettävinä asioina alueella tai organisaation sisällä erilaiset ohjaukseen liittyvät käytännön asiat ja yhteistyö. Muita kehitettäviä asioita ovat yhteisen uraohjauksen mallin luominen, työelämään liittyvät asiat, resurssit, työelämätietoisuus, henkilökunnan osaaminen ja asenne sekä TE-toimiston palvelut ja tiedonsiirto yleisesti. Ohjauksen käytännöt Ohjauksen käytäntöjä halutaan kehittää eri tavoin ja eri näkökulmista käsin. Näitä ovat mm. ohjauksen keskittäminen tai pitkäjänteisyys, henkilökohtaisuus, pienryhmäohjaus, harjoittelut, tietotekniset asiat, matalan kynnyksen -periaate sekä erityistä tukea vaativien ohjaaminen. Vastuu ja keskitetty ohjaus Useassa vastauksessa (5) haluttiin kehittää vastuun ottamista koko opiskelijasta ja keskittää ohjausta ns. yhden luukun -periaatteen mukaiseksi....,yksinkertaisemmaksi (yhden luukun palvelu),... Uraohjaukseen säännönmukaisuutta ja pitkäjänteisyyttä Neljässä (4) vastauksessa ohjausta halutaan kehittää säännöllisemmäksi tai pitkäjänteisemmäksi. Aika tosin näyttää rajoittavan tätä kehittämispyrkimystä. Pitkäjänteisempää ohjausta, mutta aika ei riitä. Asiakaslähtöinen ohjaaminen Joissakin vastauksissa (4) haluttiin kehittää ohjausta henkilökohtaisemmaksi tai ylipäänsä asiakaslähtöisemmäksi. Näissä vastauksissa vastaajat halusivat rakentaa asiakaslähtöisempiä ohjauspolkuja moniammatillisena yhteistyönä. Vastauksissa korostettiin uraohjauksen yksilöllisyyttä tai TEtoimiston psykologin kasvokkaisen ohjauksen tärkeyttä. Tärkein asia jatkossakin on nuorten ilman ammatillista koulutusta oleville henkilökohtaisen kasvokkaisen avun antaminen ammatin- ja koulutusvalintojen tekemisessä TEtoimiston psykologin toimesta = toimintamalli, jota sovelletaan jokaisen nuoren kohdalla. Erilaisten ja erityistä tukea vaativien oppijoiden uraohjaus Joissakin vastauksissa (3) haluttiin kehittää erilaisten tai erityistä tukea vaativien oppijoiden uraohjausta. 3. erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden ohjaus erityisoppilaitoksiin tarvittaessa suoraan peruskoulusta jos mahdollista 23(54)

24 Pienryhmäohjaus Vain kahdessa vastauksessa tuotiin esille tarve kehittää edelleen uraohjausta pienryhmämuotoiseksi. Toisessa vastauksista todetaan ajan puutteen rajoittavan mahdollisuuksia. Haluaisin tehdä työtä enemmän pienryhmissä ja pienemmissä ryhmissä, mutta aikapula asettaa rajat. Uraohjausta tutkintoa vailla oleville Kahdessa vastauksessa haluttiin kehittää uraohjausta niin, että sen myötä keskeyttämiset ehkäistäisiin. Vailla ammatillista tutkintoa oleville aikuisille haluttiin myös uraohjausta. Aikuisten, vailla ammatillista tutkintoa olevien uraohjaus (vahvasti mukana oppimaan oppiminen).. Matalan kynnyksen ohjaus Parissa (2) vastauksessa tuotiin esille tarve kehittää ohjausta tai ohjauspistettä niin, että sinne olisi helppo tulla. matalan kynnyksen ohjaus, ohjauksen liikkuvuus Harjoitteluja Kahdessa vastauksessa haluttiin kehittää harjoittelun käytäntöjä (TET), mutta ei tarkemmin kuvattu miten. Tietoteknisiä asioita Muutamissa vastauksessa (2) haluttiin kehittää tietotekniikkaa tai verkon hyödyntämistä muun muassa tietolähteenä uraohjauksessa. Yksittäisissä vastauksissa uraohjauksen kehittämisen kohteina mainittiin mm. suunnitelmallisuus, tavoitettavuus, käytännönläheisyys, retket ja työttömien työnhakijoiden koulutuskokeilut oppilaitoksissa....käytännönläheisemmäksi (shadowing, coaching, käytännön tutustumisia enemmän) Yhteistyö Toiseksi eniten tämän kysymyksen kohdalla tuotiin vastauksissa (22) esille tarve kehittää yhteistyötä. Nämä asiat liittyivät mm. yhteistyön kehittämiseen työvoimahallinnon tai erilaisten yhteistyötahojen kanssa. Joissakin vastauksissa yhteistyötä haluttiin kehittää myös oppilaitosten välillä tai sisällä, opojen kanssa tai ylipäänsä alueen yhteistyötä. 24(54)

25 Yhteistyö työvoimahallinnon kanssa Eniten tämän kohdan vastauksissa (5) haluttiin kehittää työvoimahallinnon roolia merkittävämmäksi siten, että koulutusneuvonnan roolia vahvistetaan ja yhteistyön jatkuminen oppilaitosten (esim. AMK) ja TE-palvelujen välillä varmistetaan. Eräässä vastauksessa haluttiin myös selkeyttää oppilaitosten, työvoimahallinnon ja kuntien tarjoamien palvelujen tarjonnan yhteistyötä. Yhteistyön selkiyttäminen työvoimahallinnon ja oppilaitosten välillä sekä kuntien tarjoamien palveluiden välillä Yhteistyö eri yhteistyötahojen välillä Toiseksi eniten tämän kohdan vastauksissa (4) haluttiin kehittää tai lisätä yleisesti yhteistyötä eri yhteistyötahojen kesken mutta ei erityisemmin mainittu miten. Yhdessä vastauksessa yhteistyötoive liittyi yhteistyöhön perusopetuksen kanssa. Yhteistyö perusopetuksen kanssa pk oppilaiden suunnitellessa jatko-opintoja. Yhteistyö oppilaitosten välillä Kolmessa vastauksessa haluttiin kehittää tai jatkaa yhteistyötä oppilaitosten välillä. Vastauksissa ei kuitenkaan ilmennyt, millaista yhteistyötä haluttiin kehittää. -yhteistyö eri oppilaitosten välillä Yhteistyö oppilaitosten sisällä Muutamat vastaajat (3) halusivat lisätä tai kehittää yhteistyötä oppilaitosten sisällä. Nämä asiat liittyivät vastauksissa opettajien ja opinto-ohjaajien välisen yhteistyöhön tai organisaatiossa haluttiin tutustua sen sisäisiin koulutuksiin. yhteistyö ohjauksessa koulun sisällä opettajien ja opinto-ohjaajien välillä Yhteistyö opojen kanssa Vain kahdessa vastauksessa nähtiin tarve kehittää yhteistyötä opojen kanssa. Nämä asiat liittyvät toisen asteen opojen tai perusasteen opojen kanssa tehtävään yhteistyöhön. yhteistyötä 2. asteen opojen ja muiden toimijoiden kanssa,.. Alueellinen yhteistyö Parissa vastauksessa (2) todettiin tarve kehittää alueen yhteistyötä, mutta ei kerrottu tarkemmin, miten sitä pitäisi kehittää....,alueelinen yhteistyö ja täydennyskoulutuksen määrä. Yhteistyöhön liittyvissä yksittäisissä vastauksissa haluttiin kehittää eri ohjaukseen liittyvien toimijoiden vuosittaisia tapaamisia, moniammatillista yhteistyötä tai yhteistyötä työelämän kanssa. 25(54)

26 Uraohjauksen malli Joissakin vastauksissa (5) haluttiin kehittää alueen yhteistä uraohjauksen mallia. Näissä vastauksissa kehittämisen toiveet liittyivät yhtenäisen tai selkeän toimintamalliin rakentamiseen, vakiintuneiden käytäntöjen kehittämiseen esim. nivelvaiheissa tai ylipäänsä kokonaisuuden hallintaan. Alueellisesti uraohjauksen yhtenäistä toimintamallia ja tietämystä pitäisi lisätä. Työelämätietoisuutta ja työelämäyhteyksiä Viidessä vastauksessa haluttiin kehittää tai lisätä opiskelijoiden tai opettajien työelämätietoisuutta ja työelämäyhteyksiä. Yhdessä vastauksessa kaivattiin vielä tietoa opiskeltavan alan etenemismahdollisuuksista ja työllistymisestä ylipäänsä. Aineenopettajien työelämätietouden kehittäminen Resurssit Yllättäen vain neljässä vastauksessa nostettiin esille organisaation tai alueen kehittämisen kohteeksi resurssit, vaikka aikaisemmissa vastauksissa ne oli nähty isona haastavana asiana uraohjauksessa. Vastauksissa kehitettävät resurssit liitettiin ohjattavien suureen määrään, käytettävään ajan vähyyteen, ohjauksen aikaistamiseen tai TE-toimistoon toivottiin lisää psykologeja ammatinvalintaan ja uraohjaukseen. 3. Aikaa ohjaukseen eli prosessiin opo aikaisemmin mukaan kunnolla, ei vasta 9.- luokalla. Henkilökunnan osaamista Joissakin vastauksissa (4) haluttiin kehittää henkilökunnan osaamista tai asennetta. Näitä ovat mm. uraohjauksen valmiudet. Täydennyskoulutuksen määrän toivottiin lisääntyvän tai haluttiin tietoisempaa otetta uraohjaukseen. Yhdessä vastauksessa haluttiin vielä tiettyjen henkilöiden keskittyvän uraohjaukseen, mutta ei tarkemmin mainittu keiden. täydennyskoulutuksen määrä Opettajien valmiudet uraohjauksessa, tietoisempi ote tähän asiaan jo ensimmäiseltä luokalta alkaen. TE-toimiston palvelut Kolmessa vastauksessa (3) haluttiin kehittää TE-toimiston palveluihin liittyviä asioita, kuten TEtoimiston psykologipalveluiden löydettävyyttä TE-palveluiden sivuilta ja tietoisuutta siitä, että TEtoimistojen psykologien uraohjauspalvelut on tarkoitettu muillekin kuin vain TE-toimiston asiakkaille. Yhdessä vastauksessa henkilökohtainen koulutusneuvonta haluttiin takaisin TE-toimistoon. tietous, että te-palveluiden psykologiseen uraohjaukseen voi tulla myös vaikka ei ole tehallinnon asiakas 26(54)

27 Henkilökohtainen koulutusneuvonta takaisin te-toimistoon ainakin jossain määrin (asiantuntemusta jo löytyy). Tiedonsiirtoa Joissakin vastauksissa vastaajat (4) toivat esille tarpeen kehittää tiedonsiirtoa esim. toimijalta toiselle, tiedonvaihtoa, tietokanavia tai tiedottamista ylipäänsä. tiedonsiirto toimijalta toiselle Yksittäisissä vastauksissa eräs vastaaja haluaa kehittää nuorisotakuun toteuttamista ja toinen puolestaan ehdottaa kymppiluokan perustamista Heinolaan Tärkeimmät uraohjauksen tulevaisuuden haasteet Tärkeimpiä uraohjaukseen liittyviä tulevaisuuden haasteita lähestyttiin tämän kysymyksen vastauksissa työelämän, uraohjauksen toteuttamisen, koulutuspolitiikan, resurssien, henkilökunnan osaamisen kehittämisen ja yhteistyön näkökulmista. Työelämä Vastauksissa (20) nousivat vahvimmin esille uraohjauksen tulevaisuuden haasteina erilaiset työelämään liittyvät kysymykset, jotka liittyvät yhteiskuntaan, työelämän tarpeisiin ja haasteisiin sekä työllistymiseen. Tulevaisuuden työelämä ja yhteiskunta Monissa vastauksissa (13) haasteina nähtiin mahdottomuus ennustaa tulevaisuuden työelämää sekä tietämättömyys siitä, mitä tulevaisuuden työelämässä tullaan ihmisiltä vaatimaan. Joissakin vastauksissa ihmeteltiin, millaisia tulevaisuuden ammatit tulevat olemaan, miten työelämän tarpeita voidaan tunnistaa tai miten ohjaus ylipäänsä suhteutuu edellä mainittuihin asioihin. millainen on tulevaisuuden työelämä ja mitä siellä vaaditaan Työelämän ja ammattien muutokset ja kehityssuunnat. Työllistyminen Joissakin vastauksissa (5) tulevaisuuden uraohjauksen haasteina nähtiin työllistyminen alueelle tai alalle sekä työmarkkinoiden arvaamattomuus. Erään vastauksen mukaan uraohjausta haastoivat pitkäaikaistyöttömyys, kuntien valmiudet työllistää erityistä tukea tarvitsevia nuoria tai se, että nuoria kiinnostavilla aloilla ei ole riittävästi töitä. Nuoria kiinnostavilla aloilla ei ole riittävästi työpaikkoja( ei tietystikkään) ja millä motivoit nuoren hakemaan sellaiselle alalle missä on töitä?! 27(54)

28 Kuntien valmiudet työllistää erityistä tukea tarvitsevia nuoria (vajaakuntoisia). Yksittäisissä työelämään liittyvissä vastauksissa haasteina nähtiin lisääntyneet katkokset ja siirtymät työuralla sekä työnkuvien monialaistuminen. Uraohjaus ja sen toteuttaminen Erilaiset uraohjaukseen ja sen toteuttamiseen liittyvät käytännön asiat nähtiin tämän kysymyksen vastauksissa (20) haasteina yhtä vahvasti kuin työelämän haasteet. Uraohjauksen toteuttamiseen liittyviä haasteita ovat mm. yksilöllisyyteen liittyvät asiat, uraohjauksen saatavuus ja oikea-aikaisuus, riittävä tuki, ohjattavien motivaatio ja erilaisten oppijoiden uraohjaus. Yksilöllisyys Muutamissa vastauksissa (4) nähtiin yksilöllisyyteen liittyvät asiat haastavina. Näitä olivat esim. yksilöllistäminen, henkilökohtainen ohjaus, henkilökohtaisen tuen suuri tarve tai ylipäänsä nuorten ja yhteiskunnan tarpeiden erot. Yhdessä vastauksessa mainittiin uraohjauksen haasteena vielä opiskelijoiden yksilöllisten tarpeiden kartoittaminen ja niihin vastaaminen. yksilöllistäminen ja henkilökohtaisen tuen suuri tarve Saatavuus, oikea-aikaisuus ja riittävä tuki Kolmessa vastauksessa mainittiin uraohjauksen tulevaisuuden haasteina saavutettavuus, oikeaaikaisuus ja riittävän tuen tarjoaminen uraohjausta tarvitseville. Ohjattavien motivaatio Parissa vastauksessa (2) nostettiin esille opiskelijoiden motivaatioon liittyviä tekijöitä. Näitä olivat opiskelijan heikko motivaatio tiedonhakuun jatko-opinnoista tai yleensä työelämästä. Toisessa vastauksessa nähtiin haasteena opiskelijoiden motivoituminen omista opinnoista niin paljon, että opiskelija ei alisuoriutuisi opinnoissaan. Sekin on haastavaa, että saa opiskelijat motivoitumaan opintoihin omien resurssiensa mukaisesti - ei alisuoriutumaan. Erilaisuus - erilaiset oppijat Kahdessa vastauksessa (2) esille erilaisiin oppijoihin liittyviä uraohjauksen tulevaisuudenhaasteita. Toisessa vastauksessa ehdotettiin uraohjausmallin kehittämistä erilaisille oppijoille ja toisessa erilaisten nuorten huomioimista eri koulutusvaihtoehtoja rakennettaessa. Erilaisten oppijoiden kohdalla uraohjauksen mallia pitäisi kehittää. Erilaisten nuorten huomioiminen, kun rakennetaan koulutusvaihtoehtoja. Yksittäisissä tähän kohtaan liittyvissä vastauksissa tuotiin esille toive uraohjauksen laadun ja ammatillisuuden turvaamisesta tai pitämisestä kiinni ylipäänsä hyvästä sivistystasosta. Muita yksittäisiä asioita olivat mm. maahanmuuttajataustaisten ohjaaminen, ohjausvastuun saattaminen loppuun ja 28(54)

29 huoli liian varhain tehtävistä valinnoista. Yhdessä yksittäisessä vastauksessa nähtiin puolestaan uusien sääntöjen ja uuden haun tekevän haut tulevaisuudessa nykyistä haastavammiksi. Uravalinta on tehty uusien sääntöjen ja uuden haun myötä haastavammaksi ja myös kiireisemmäksi uuden opintotukilain myötä. Koulutusasiat Suhteellisen monessa vastauksessa (9) tärkeimmät uraohjauksen tulevaisuudenhaasteet liittyivät tavalla tai toisella koulutuksiin tai koulutusalaan. Koulutusten joustavoittaminen Kahdessa vastauksessa (2) uraohjauksen haasteina nähtiin koulutusten joustamattomuus. Toisessa joustavoittaminen liitettiin ammatillisen koulutuksen joustavoittamisen tarpeeseen ja työssä oppimisen kehittämiseen. Toisessa haasteena nähtiin puolestaan joustomahdollisuuksien väheneminen opintoajassa, opintotuessa, alan vaihtamisessa ja eri koulutusmuodoissa. Opintoetuuksien epätasa-arvo. Ylipäänsä joustomahdollisuuksien väheneminen sekä opintoajassa, opintotuessa, alan vaihtamisessa ja koulutusmuodoissa (kaikkien koulutusten oltava tutkintotavoitteisia). Yksittäisissä tämän kohdan vastauksissa (7) koulutusasioihin liitettiin huoli nopeista koulutuspoliittisista uudistuksista, koulutuksien muutosten nopeus, koulutustiedon ajantasaisuus, kouluttautumismahdollisuuksien heikkeneminen sekä koulutusalan vaihtamisen vaikeus. Yhdessä vastauksessa koulutusten tulevaisuudenhaasteena tuotiin esille vielä työpaikkojen rajalliset mahdollisuudet kouluttaa opiskelijoita työpaikoilla riittävästi. Kouluttautumismahdollisuuksien heikentyminen ja koulutusalan vaihtamisen vaikeus. Resurssit Useassa vastauksessa (8) mainittiin tulevaisuuden uraohjauksen haasteina resurssit, joita vastauksissa tarkasteltiin hieman eri näkökulmista. Näitä ovat vähenevät resurssit mm. uusien työpaikkojen etsimisessä, uraohjauksessa ja TE-hallinnossa, koska vapautuvia virkoja ei täytetä. Muita haasteita ovat ohjauksen kokonaisvoimavarojen haltuunotto, ohjaushenkilöstön ammatillinen koulutus ja resurssikysymykset liittyen esim. ohjauksen ajankäyttöön. Ohjauksen kokonaisvoimavarojen haltuunotto ilman keskinäistä nokittelua eri ammattialojen kesken. Henkilöstöasiat Kuudessa vastauksessa lähestyttiin tulevaisuuden uraohjauksen haasteita henkilöstöasioiden näkökulmista eri tavoin. Näissä vastauksessa tuotiin esille jatkuva tarve kehittää ammatillista osaamista, erilaiset tietotekniset osaamisvaatimukset, oikean palkan maksaminen oikeasta työstä sekä opo:n rooli. Opinto-ohjaajien täydennyskoulutukselle, nähtiin vastauksessa myös selkeä tarve. Uraohjaus videoyhteydellä. 29(54)

30 Myös opinto-ohjaajat tarvitsevat jatkokoulutusta! Tämä olisi taas yksi tärkeä teema esille nostettavaksi! Mutta kuten tuolla aikaisemmin mainitsin, on opiskelija-aines muuttunut ja muuttuu varmasti edelleen erittäin haasteelliseksi... Yhteistyö Joissakin vastauksissa (4) nähtiin tulevaisuuden uraohjauksen haasteina yhteistyön rakentaminen. Yhdessä vastauksessa kaivattiin yhteistyölle selkeää vetäjää. Toisessa vastauksessa nähtiin puolestaan haasteena yhteistyön pirstaleisuus ja toivottiin yhteistyötä eri hallintokuntien välillä tai oppilaitosten kesken. Vastauksissa toivottiin myös opiskelijan ja perheen ottamista mukaan yhteistyöhön. Yhteistyö vaatii vetäjän ja resursseja, ei riitä pelkkä toimijoiden innostus. Yhdessä yksittäisessä tämän kysymyksen vastauksessa mainittiin haasteena yrittäjyyteen valmentaminen Uraohjaukseen liittyvä koulutus Vajaa puolet vastaajista (23) on suorittanut opinto-ohjaajan erilliset opinnot. Neljäsosalla (13) ei ole tehtävään mitään koulutusta. Noin viidesosalla (10) on jokin muu koulutus. Näitä koulutuksia ovat: erityisopettaja koulutuksessa saatu oppi psykologian maisterin tutkinto + työn ohessa suoritetut ammatilliset lisäkoulutukset työn ja organisaatioiden psykologian lisensiaatti te-hallinnon järjestämää ohjauskoulutusta psykologeille psykologian maisteri, työhallinnon ammatinvalintapsykologien peruskurssi täydennyskoulutuksineen psykologi, te-hallinnon täydennyskoulutusta psykologian maisteri konstruktioinsinööri, kasvatustieteiden maisteri teknisen työn koulutuksessa useita henkilöstöhallinnollisia koulutuksia jne. ammatillinen erityisopettajapätevyys, tiimimestarikoulutus Hieman yli kymmen prosenttia vastaajista (7) on valinnut kohdan lyhyitä kursseja. Loput vastaukset jakautuvat siten, että neljällä vastaajalla on korkeakoulutasoinen opintokokonaisuus ja kolmella kasvatustieteen maisterin tutkinto ohjauksen koulutusohjelmassa. Tämänkin kysymyksen vastauksissa on lievää päällekkäisyyttä, ehkä korkeakoulutasoinen opintokokonaisuus ja kasvatustieteen maisteri ohjauksen koulutusohjelmassa mielletään samaksi Uraohjaukseen liittyvät hankerahalla tehtävät hankkeet, tutkimus ja kehittäminen alueen oppilaitoksissa Vastausten perusteella Kanta- ja Päijät-Hämeen oppilaitoksissa on meneillään peräti 25 hanketta: NAO eli Nuorten aikuisten osaamisohjelma vuotiaille (5 vastausta) KV-opiskelijoihin liittyvä PAJATSO-hanke 30(54)

31 Alakmassa on Mestari-hanke, jossa on yhtenä tavoitteena ohjauksen ja ohjausosaamisen kehittäminen ja tehostaminen. top harjoittelut ulkomailla opintokokonaisuuksien vaihtomahdollisuudet eri koulutusaloilta LAMKin Get Employed! - Työllisty! -hanke (korkeakoulutettujen ulkomaisten opiskelijoiden työllistymishanke) Takuumesta, Kohtaamo Minulla ei ole oppilaitosta. Työhallinnossa kehitetään etäohjauspalveluita ja tehdään tutkimusta puhelinohjauksesta. Työvaltaisten yksilöllisten opintopolkujen kehittämistä Opintojen aloituksen osallistava tuki hanke (suunnattu toisen asteen ammattilisiiin oppilaitoksiin) OAOT-hanke Digiope-hanke Pelittääkö-hanke (Hämeenlinnan lyseon lukion yrittäjyyslinja) Hautomohanke Aatk hyötykäyttö ohjauksessa Teknologiateollisuuden 100v säätiön tukema pelipedagogiikkaan ja teknologia- ja yrittäjyyskasvatukseen liittyvä hanke: keskeistä myös aineenopettajan osuus uraohjauksessa Yrittäjyyskasvatus on keskeinen osa toimintakulttuuriamme ja siihen liittyen on pienempiä hankkeita: erilaisia projekteja työelämän ja muiden järjestöjen kanssa OKM:n lukiopilotti Elämäni peilit ja polu -hanke oli tärkeä nykyisen ohjauskäytäntömme kehittämisessä. Hanke päättyi 2012, mutta kehittämistyö jatkuu. Mielellään tekisimme sitä kuitenkin alueen lukio-opojen kanssa yhdessä edelleen, mutta tällä hetkellä ei ole määrärahoja. Uraohjauksen kehittämishanke amk-tasolla (FUAS) Monia erilaisia esim. tuettu OPSO, oppisopimuksen ennakkojakso Olimme mukana 3 vuotisessa valtakunnallisesssa opinto-ohjauksen OPH:n lv. hankkeessa Oppiva osuuskuntahanke Muut kommentit ja terveiset Noin kolmasosa (17) vastaajista kommentoi kysymystä näin: HARMILLISESTI TUO 10 KOHTA EI TOIMI! (Kyselyn alussa ilmennyt tekninen ongelma korjattiin ja vastaajia pyydettiin vastaamaan uudestaan) kyselykohta 6:sta puuttui tekstit kokonaan.. joten vastaus tähän on arvattu ;) (Kyselyn alussa ilmennyt tekninen ongelma korjattiin ja vastaajia pyydettiin vastaamaan uudestaan Tärkeä aihe, tästä on hyvä tietää, siksi kysely tulee oikeaan aikaan. Tämä oli näköjään oppilaitoskeskeinen kysely. Olemme siis varsin kaukana ajatuksesta ohjauksen kokonaisvoimavaroista... Vaikka kommentoin jo kysymyslomakkeen valmisteluvaiheessa lomakkeen aluevaihtoehtoja, edelleenkin vaihtoehdoista puuttuu UUSIMAA (Hyvinkää ei kuulu Päijät-, eikä Kantahämeeseen!!)Jouduin valitsemaan Kantahämeen, koska lomakkeeseen on pakko valita näistä kahdesta. Lomake on kohdistettu selkeästi ammatilliselle toiselle asteelle, vaihtoehdoista useat eivät sovi amk-kontekstiin Saateviestissä todetaan, että "tarkoituksena on selvittää opiskelijoiden uraohjauspalveluiden nykytilaa (...) sekä TE-toimistoissa". Kysymykset on kuitenkin laadittu lähinnä oppilaitoksille (ja haastattelujakin tehdään vain oppilaitoksissa!). Kyselystä jäi vaikutelma, ettei hankkeessa oikein tunneta te-toimistoissa tehtävää ohjaustyötä ja että se on jotenkin marginaalista. Toivottavasti tämä mielikuva on virheellinen. Joka tapauksessa te-toimiston nykytila jää aikalailla kartoittamatta, mikä on harmillista, kun tarkoituksena on laatia suunnitelma alueellisen uraohjauksen kehittämiseksi. Uraohjaus tulisi olla kiinnitettynä läpi elämän kulkevassa elinikäisessä oppimisen ohjauksessa, se ei voi millään olla vain tietyn ikäisille suunnattua lyhytaikaista ohjausta. Henkilökohtaiseen ohjaukseen pitää saada enemmän resursseja! 31(54)

32 Näin pienessä kaupungissa lukion ja ammatillisen oppilaitoksen tulisi olla yhdessä. Täällä on edelleen jyvät ja akanat malli täyttä totta. Ohjausksen perustyö kuntoon perusasteella, niin ei tarvita niin paljon korjaavia toimenpiteitä...startteja AKVA-koulutuksia yms. Osa kysymyksistä ei oikein hyvin osunut yläkoulumaailmaan. Ohjaus roks! Sivusto pakotti täyttämään asiantuntija tehtävän, vaikka en ollut valinnut toimivani asiantuntijatehtävässä! Hyvää syksyä! 5. Yhteenvetoa kyselyn tuloksista ja pohdintaa OECD:n ja EU-komission julkaisuissa korostetaan, että uraohjauksessa puhutaan usein ura- ja elämänsuunnittelun sekä siirtymävaiheiden tuesta, jonka tavoitteena on ohjattavan elämänuran punaisen langan löytyminen. Ohjausta voidaan kuvata myös yhteistoimintana, jonka tarkoitus on edistää ja tukea ohjattavan oppimis-, kasvu-, työ ja ongelmanratkaisuprosesseja (Vehviläinen 2014). Myös Uraketju-kyselyn vastauksissa nousi samansuuntaisia ajatuksia uraohjauksesta. Vastausten perustella uraohjaus ymmärretään alueella monitasoisena ja laajana käsitteenä vastaajan toimenkuvasta riippuen. Uraohjaukseen liitetään erityisesti tukeminen koulutusasioissa tai erilaisten urapolkujen, mahdollisuuksien ja vaihtoehtojen etsiminen ja selkiyttäminen ohjattavan vahvuudet ja tavoitteet huomioiden. Uraohjaus ymmärretään vastauksissa myös työllistymistä edistävänä toimintana esim. erilaisten työllistymisvaihtoehtojen ja -polkujen etsimisenä. Uraohjaukseen saattaa liittyä myös ammatinvalinnanohjaus, opintojen ohjaaminen ja ammatillisen identiteetin kasvun tukeminen opintojen aikana. Uraohjausta voidaan jäntevöittää erilaisilla suunnitelmilla ja toteuttaa sitä kokonaisvaltaisesti ja pidemmällä aikavälillä erilaisia yhteistyöverkostoja hyödyntäen. Alueella on vastausten perusteella havaittavissa myös paljon hyviä ja toimivia uraohjauksen käytäntöjä. Yhteistyö nousi eri tavoin yhdeksi hyväksi käytännöksi ja voimavaraksi alueella, vaikka siinä on myös kehitettävää. Hyviä yhteistyön käytäntöjä löytyi mm. oppilaitosten keskinäisestä yhteistyöstä tai ylipäänsä alueen yhteistyöstä, esimerkkeinä erilaiset yhteistyötapaamiset ja -palaverit, oppilaitosten sisäinen yhteistyö ja verkostot, tapahtumat, infot, tutustumiset, TE-toimiston palvelut, etsivä nuorisotyö ja pajatoiminta. Yhteistyö harjoittelupaikkojen osalta ja työelämäyhteistyö toimivat alueella useiden vastaajien mielestä hyvin. Toisaalta vastaajia askarruttaa tai tuo haasteita uraohjaukseen nykyiseen tai tulevaisuuden työelämään liittyvät asiat kuten työelämän ennakoimattomuus, ohjausresurssien vähyys, koulutusalan muutokset (myös nuorisotakuu), opiskelijoiden tasoerot, erityisen tuen tarve, TE-toimiston palvelut, työharjoittelupaikat ja yhteistyöhön liittyvät asiat. Haapakorven ja Onnismaan (2014) tutkimuksessa todetaan, että nuorisotakuu auttaa eniten omatoimisia nuoria, jotka liikkuvat sujuvasti verkossa ja tulkitsevat viranomaiskieltä. Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tilanteen todetaan puolestaan vaativan lisätoimia. Te-toimistojen määrää vähennettiin samaan aikaan, kun nuorisotakuu tuli voimaan, ja niiden toimintatapa mullistui. "Palvelut ovat menneet verkkoon ja muuttuneet kasvottomiksi. Se ei ole hyvä, sillä asiat yleensä tapahtuvat ihmisten kesken", sanoo lehtiuutisen mukaan etsivää nuorisotyötä tekevä Riia Venhola. (Sutinen 2014; lain. mt.). Uraketju-kyselyn vastausten perusteella alueella halutaan kehittää eniten erilaisia uraohjauksen käytäntöjä aina keskitetystä ohjauksesta asiakaslähtöisemmäksi ohjaukseksi huomioiden myös mm. erityistä tukea vaativat ohjattavat. 32(54)

33 Kasvottomuuden kokemuksen vastakohtana työvoiman palvelukeskus -konsepti osoittautui arvioinnin mukaan toimivimmaksi paikallistasolla (Arnkil ym. 2008). Monisektorinen palvelurakenne on toimiva asiakaspalvelun osalta, mutta ongelmallinen hallinnon näkökulmasta. Palvelukeskukset ovat kehittyneet myönteisesti asiakkaiden työ- ja toimintakyvyn selvittämisessä ja tukemisessa, mutta kehittämistarpeita nähtiin yhteyksissä avoimiin työmarkkinoihin. Kunnat ovat lähteneet aktiivisesti mukaan palvelukeskustoimintaan. Tarvetta olisi arvioijien mukaan indikaattoreille, joilla voitaisiin seurata sekä hyvinvointi- että työllisyysvaikutuksia. Kehittämisen logiikka olisi muotoa: Mikä on asiakkaan toiminnan kehittämistarve, minkä jälkeen kysytään Millainen palvelu tähän tarvitaan? (mt.) Uraketju-kyselyn numeeristen vastausten kohdalla vastaajat arvioivat pienryhmäohjauksen toimivan kymmenenneksi parhaiten. Yllättäen kuitenkin vain muutamassa vastauksessa vastaajat haluavat kehittää aikuisten tai pienryhmämuotoista uraohjausta. Pienryhmähohjaus on ollut yksi kehittämisen painopisteistä myös erilaisissa OPH:n rahoittamissa uraohjaukseen liittyvissä hankkeissa. Esimerkkinä mainittakoon Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian järjestämä Oppijat uratiedon etsijöinä ja rakentajina -koulutushanke ( Selvityksessä nousivat esille myös sekä tämän päivän että tulevaisuuden haasteina resurssit. Voisiko pienryhmäohjauksen kehittäminen tuoda helpotusta myös osaltaan ohjausresurssien käyttöön, ja mitä vertaisohjaus itsessään voisi antaa ohjattaville? Eri sektoreilla toimivat instituutiot esim. työvoimapalvelut, yritykset ja niiden etujärjestöt, työntekijäjärjestöt sekä oppilaitokset ovat kentän toimijoita omalla alueellaan, mutta kokonaiskuva ei ole oikeastaan yhdenkään yksittäisen tahon hallussa. Samanaikaisesti yhteiskunta resursoi entistä vähemmän koulutukseen ja ohjaukseen. (Haapakorpi & Onnismaa 2014.) Uraohjauksen käytäntöjen lisäksi toiseksi eniten vastaajat halusivat kehittää juuri yhteistyötä alueella tai organisaatiossa. Kehittämisajatukset liittyvät mm. yhteistyön kehittämiseen työvoimahallinnon tai muiden yhteistyötahojen kanssa. Muita kehitettäviä asioita olivat alueella tai organisaatiossa: yhteisen uraohjauksen mallin luominen, työelämää koskevat asiat, työelämätietoisuuden lisääminen, henkilökunnan osaaminen ja TE-toimiston palvelujen kehittäminen sekä tiedonsiirto. Ohjausalan moniammatillista asiantuntijuutta hyödynnettäessä toimitaan organisaatioiden ja eri asiantuntijuuden rajapinnoilla sekä niitä ylittäen. Ohjauksen yhteydessä puhutaan myös monitoimijaisesta yhteistyöstä, jossa yhden organisaation sisälläkin ohjaustehtäviä sisältyy monien eri toimijoiden työhön ja työprosesseihin. Toiminta ei aina ole riittävän koordinoitua. Toimijoiden tulkinnat ohjauksen ja neuvonnan perustehtävistä ja tavoitteista eivät välttämättä ole selkeitä, jolloin työnjakoa on hankalaa toteuttaa. (Nummenmaa 2011.) Tämä vaatii varmasti ohjaustyölle ja sen kehittämiselle myös riittäviä resursseja, joita myös vastaajat korostivat vastauksissaan. Niemen ja Malisen katsauksessa Päijät-Hämeen toimijat päättelivät haastattelussa, että vaikka ohjauksen toimintoja on kehitetty paljon, pysyviä rakenteellisia ratkaisuja, jotka synnyttäisivät uudenlaisia TNO-palveluita, on tehty vielä liian vähän. Uudenlaisten, pysyvien palvelujen ja toimintamallien vakiinnuttamiseksi tarvitaan ohjausammattilaisten lisäksi päättäjiä, työnantajia ja kansalaisia. (Niemi & Malin 2013.) Kyselyssä tuotiin vain heikosti esille tarve saada kansalaisia ja päättäjiä mukaan toimintamallien kehittämiseen ja vakiinnuttamiseen. Yllättäen myös vain parissa tämän kyselyn vastauksessa kytkettiin vanhemmat mukaan uraohjakseen tai haluttiin ottaa heidät mukaan ohjaustilanteisiin. Toisaalta numeeristen arviointien kohdalla vastaajat kokivat yhteistyön huoltajien kanssa sujuvan kuudenneksi parhaiten. Onko eri tahojen entistä voimakkaampi mukaan ottaminen alueen uraohjaukseen kehittämiseen seuraava askel, johon alueella tartutaan? 33(54)

34 Vastaajat näkevät uraohjauksen tulevaisuuden haasteina nykyisen ja tulevaisuuden työelämän ja sen ennakoimattomuuden, uraohjauksen toteuttamisen käytännöt, koulutuspolitiikan ja sen muutokset, resurssien vähyyden tai niiden jatkuvan pienenemisen, henkilökunnan osaamisen kehittämisen tarpeet sekä yhteistyön. Uudenlaiset yllättävät kokemukset ja myös urasuunnitelmat syntyvät ruohonjuuritasolla eli tarvitaan foorumeita, joissa paikallista viisautta voidaan kuulostella. Kollaboraatiolla tarkoitetaan yhteistoiminnan kautta rakennettua yhteistä ymmärrystä sekä vallan ja vastuun jakamista. Näin luodaan uutta tietoa tarkastelun kohteena olevasta ilmiöstä. Ohjausalan yhteistyössä eri osapuolten on hyvä tunnistaa paitsi toistensa ydinosaaminen, vahvuudet ja yhteistyöllä saatava lisäarvo. (Nummenmaa 2011, Einbinder ym ) Mitä kaikkea tämä voisikaan tarkoittaa alueen uraohjauksessa ja siihen liittyvässä tulevaisuuden yhteistyössä? 6. Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen alueellinen ohjauksen toiminta- ja kehittämissuunnitelma Tavoitteena on ohjauskulttuurin kehittäminen organisaatioiden sisällä ja niiden välillä. Silloin kun verkkopalveluiden hyödyntäminen on asiakkaan tilanteen eteenpäin viemiseksi riittävää, verkkopalveluiden on oltava laadukkaita ja helppokäyttöisiä. Tavoitteena on myös relevanttien laadullisten ja tilastollisten mittarien luonti, jotta ohjauspalveluiden vaikuttavuuden arviointi ja tulosten osoittaminen päättäjille on mahdollista. Tässä voidaan hyödyntää opinnäytetöitä. Opetushallitus on julkaissut hyvän ohjauksen kriteerit, joka auttaa myös alueellisten suuntaviivojen luomisessa. Työpajatyöskentelyn lopputuloksena syntyi seuraava kehittämis- ja toimintasuunnitelma: SYKSY 2014 Oppilaitokset päivittävät www-sivut ym. materiaalin ajan tasalle, mikä parantaa asiakkaiden saamaa informaatiota Tehdään hakemus osallistumisesta Ohjaamo-hankkeeseen [huom. on jo tehty] Osallistutaan TE-palvelujen asiakaskokemusten kehitysprojektiin [meneillään]. Selvitetään onko uusimpia palvelumuotoiluja käytössä Te-toimiston palvelulinja 1: Vasta valmistuneiden nuorten ohjausta työelämään kehitettävä heti työttömyyden alussa (tässä mukana oppilaitokset ja te-toimistot) Resursseja ei saa lisää, mutta olemassa olevien resurssien kohdentaminen on tärkeää. On hyvä saada myös ulkopuolelta signaaleja te-hallintoon siitä, että laadun turvaamiseksi uraohjaukseen asiakaspalveluun tarvitaan lisää henkilöitä. Kanta-Hämeen II asteen ammatilliset oppilaitokset kokoavat tiedotteen www-sivuista; yhteyshenkilöt sovitaan KEVÄT 2015 Korkeakoulujen edustajien tapaamiset lukion ja ammatillisen II asteen henkilöstön, erityisesti opojen, ja opiskelijoiden kanssa. Vierailut puolin ja toisin. 34(54)

35 Te-toimiston ja oppilaitosten sekä oppilaitosasteiden välinen yhteistyö: Kela, sote, nuorisotoimi, mm. etsivä nuorisotyö (toimii nyt osittain) nuorten pajat. TYP-palvelut ovat tulossa lakisääteisiksi, jolloin rakentuu alueellinen Kelan, te-tston ja kunnan lakisääteinen yhteistyö. Yhteistyölle määritellään selkeät tavoitteet, jottei jäädä muodolliseen sektorienvälisyyteen. Koulutuskokeilut toimiviksi; oppilaitosten ja te-toimistojen yhteistyön selkiyttäminen Ohjaamo-toiminnan kehittämiseen ESR-hankerahoitusta ovat voineet hakea kuntakokeilukunnat, Hämeessä rahoitusta ovat hakeneet Forssa ja Lahti. Tämä hankerahoitus jaetaan Keski- Suomen ELY:n kautta ja jos rahoitus saadaan, resurssilla palkataan 2 hlöä. Ohjaamot toteutetaan kunnan omana toimintana jossa ovat mukana oppilaitokset, te-tsto, pajat, Kela, sotepuoli. Tuottaa matalan kynnyksen ohjauspalveluita alle 30-v. nuorille. Kokeilu kestää 3 vuotta. Koulutuskeskiviikot ja koulutustorstait ovat onnistuneita käytäntöjä, mutta kehitettävä asia on auttaa asiakkaat löytämään tilaisuudet. Miten he ohjautuvat palveluun? Jokainen osapuoli pyrkii laittamaan tiedon omille nettisivuilleen. Tieto, ketkä ovat tilaisuudessa, menee Lahdessa nyt myös lukion opoille. Te-toimiston virkailijoilla ei enää ole aikaa käydä kouluissa. Virkailijan videoyhteys ja esitys oppilaitoksille kevät 2015 Opoille keväällä 2015 koulutusta nettisivujen käyttöön (te-tston sivut ym) Ohjauksen käytettävyyttä parannettava AMK: Paine ulkoapäin opiskelijoiden valmistumiseen ja siihen, että suoritetaan 55 op/vuodessa. Tavoitteena: opiskeluprosessin hiominen työelämä mukaan prosessiin polkuopintojen tekeminen 2 askelta Amkiin Ahot käyttöön, työn opinnollistaminen Tarjolla on monenlaista ohjauskoulutusta, joita organisaatioiden olisi osattava hyödyntää. Nyt ohjausta tehdään monilla taustoilla. Ammattitaitoinen ohjaus ei ole vain yksilötyötä. Koko organisaatio ohjaa, myös hallintohenkilöt. Tavoitteena on organisaation ohjauskulttuurin luominen. Organisaatioiden sisäiset ja niiden väliset verkostot tarvitsevat monenlaista tukea. Esimerkiksi työnohjausta on monesti saatavilla kun mahdollisuutta vain hyödynnetään. Myös ohjaajien vertaistyönohjaus tai -mentorointi voi tukea ammatillisuutta Koulutuskokeilu on hyvä käytäntö, mutta sitä käytetään te-palveluissa liian vähän. Koulutuskokeilua kehitetään helpommin hankittavaksi palveluksi, ja on oltava tiedossa kehen voi ottaa oppilaitoksessa yhteyttä. Hyviä käytäntöjä on kehittänyt mm. Kiipula. Oppilaitokset luovat ( tuotteistavat ) selkeitä koulutuskokeilun malleja. SYKSY 2015 ELO-ryhmissä jatketaan Kanta- ja Päijät-Hämeen alueellisen ohjauksen toimintasuunnitelman konkretisointia ja arviointia Yksilöllinen palvelu asiakkaan tarpeiden pohjalta 35(54)

36 Peruspalvelut verkkoon sähköisinä; silloin kun sähköinen palvelu ei riitä, henkilökohtainen vaihtoehto oltava tarjolla Sähköinen palvelu: helppokäyttöinen ajan tasalla opintopolku oppilaitosten omat sivut te-toimiston sivut kapulakieli korjataan yhdessä asiakkaiden kanssa palvelumuotoilu asiakkaat mukaan sähköisten palveluiden suunnitteluun Työelämäyhteistyö, benchmarkkaus Oppilaitoksilla yhteistyökäytänteitä opittavissa muilta oppilaitoksilta Oppilaitokset, te-toimisto, yritykset Työantajat kumppaneiksi ohjausverkostoihin Pudokkaat hoitoon heti info oppilaitoksesta etsivään nuorisotyöhön te-toimisto Palvelupolut eri asiakasryhmille (oppilaitokset ja muut toimijat) Organisaation sisällä on määritelty eri asiakasryhmät ja heille tarjottavat palvelut Yhteistyöverkoston tuntemus ja niiden palvelujen hyödynnys palvelupolkujen toteuttamisessa. Asiakaspalvelun muokkaaminen eri paikkakunnille, jotta palveluja eri puolilla tarjolla, jalkautuminen voi tapahtua myös skypen & mobiilin kautta. Suorat videolähetykset asiakastilaisuuksista koulutustorstaista, joka samalla nauhoitetaan, ja nauhoitusta voi hyödyntää eri tilaisuuksista. Opinto-ohjaajien perjantaikoulutukset; toimivat Riihimäellä hyvin Sovitaan alueellisesti yhteiset vierailukäynnit, vanhempainillat, koulutustilaisuudet, yhteiset opojen tapaamiset. Esitellään mallia alueella. KEVÄT 2016 SYKSY 2016 Asiakkailla vastuuohjaaja kaikilla uraohjauksen asiakkailla, hallintorajojen yli, koordinointi, (vrt. Ohjaamo) saattaen vaihdettava -periaate Yhden luukun periaate Sähköinen valtakunnallinen portaali selkeät polut OKM/TEM/STM kaikki portaalia ylläpitävät tahot tarkistavat tiedon ajanmukaisuuden 36(54)

37 Lähteitä Arnkil, R., Karjalainen, V., Saikku, P., Spangar, T. & Pitkänen, S Kohti työelämälähtöisiä integroivia palveluja: Työvoimatoimistojen ja työvoiman palvelukeskusten arviointitutkimus. Helsinki: Työja elinkeinoministeriön julkaisuja 18/08. The Blueprint for Life/Work Designs. (luettu 6/14) Einbinder, S. D., Robertson, P. J., Garcia, A., Vuckovic, G. & Patti, R. J Interorganizational collaboration in social service organizations: A study of the prerequisites to success. Journal of Children & Poverty, 6 (2), Haapakorpi, A & Onnismaa, J. Ammattien laaja-alaistuminen ja sen työpoliittinen merkitys. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 41/14. Maguire, M. & Killeen, J Outcomes from career information and guidance services. A paper prepared for an OECD review of policies for information, guidance and counselling services. Commissioned jointly by the European Commission and the OECD. Niemi, S & Malin, P Voppia ikä kaikki! Katsaus verkostomaisesti tuotettujen ohjauksen palvelujärjestelyjen kehittymiseen Päijät-Hämeessä. Raportissa S. Niemi, (toim.) Alueellista ohjauspalveluverkkoa kutomassa: Elinikäistä ohjausta tukevien palvelujärjestelyjen kehittyminen Päijät-Hämeen Opin ovi -projektin aikana.lahden ammattikorkeakoulun julkaisu, sarja C, 98. Nummenmaa, A.R Moniammatillinen ohjaus jaettuna osaamisena. Teoksessa Mäkinen, M., Korhonen, V., Annala, J., Kalli, P., Svärd, P., & Värri, V.-M. (toim.) Korkeajännityksiä: Kohti osallisuutta luovaa korkeakoulutusta. Tampere: Tampere University Press, OECD 2004a. Career guidance and public policy: Bridging the gap. Paris. OECD 2004b. Career guidance: A handbook for policy makers. Paris. OKM Elinikäisen ohjauksen kehittämisen strategiset tavoitteet. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2011:15. Oppijat uratiedon etsijöinä ja rakentajina -koulutushanke ( ). Opetushallituksen rahoittama hanke peruskoulun ja lukion opinto-ohjaajille ja opettajille. Koordinaattoreina Terkki-Mallat, M. & Tervonen, L. Sutinen, T Nuorisotakuu on lähtenyt käyntiin kangerrellen. Helsingin Sanomat 6.6. Tausta-aineisto keskustelutilaisuuteen psykologien roolista uudistettujen te-palvelujen toteutuksessa TEM 20.1 Watts, A. & Sultana, R. (2003). Career guidance policies in 36 countries: Contrasts and common themes. A paper commissioned by Cedefop for a conference on Career guidance and public policy: Bridging the gap organised by OECD and the Canadian Government in collaboration with the European Commission, the World Bank and the IAEVG. Toronto, Oct 6 8. Vehviläinen, S Ohjaustyön opas. Yhteistyössä kohti toimijuutta. Helsinki: Gaudeamus. 37(54)

38 Liite 1: Uraketju-kyselyn Webrolpol-raportti Uraketju-kysely - Perusraportti 1. Työnantajasi? Vastaajien määrä: 53 Avoimet vastaukset: muu, mikä? - Opiskelijakunta - työpaja - Hämeen TE-toimisto, Hämeenlinna - TE-toimisto - työ-ja elinkeinotoimisto - TE-hallinto - Kiipulasäätiö/ erityisopetus - Te-toimisto - TE-toimisto - erityisammattioppilaitos - Työpaja 2. Kummassa maakunnassa työskentelet? Vastaajien määrä: Kuinka kauan olet työskennellyt nykyisessä tehtävässäsi? Vastaajien määrä: 53 38(54)

39 4. Mikä seuraavista kuvaa parhaiten asemaasi omassa organisaatiossasi? Vastaajien määrä: 53 Avoimet vastaukset: muu, mikä? - vastaava ohjaaja - Assistentti 5. Mikäli toimit asiantuntijana, onko tehtäväsi 39(54)

40 Vastaajien määrä: 53 Avoimet vastaukset: muu, mikä? - erityisopettaja, catering ala, ammatilliset tutkinnonosat - Ohjauksen asiantuntija - vastaava ohjaaja - psykologi, ammatinvalinta ja uraohjaus - psykologi, ammatillisen kehittymisen palvelut - ammatinvalintapsykologi - psykologi - psykologi - Assistentti edelleen - erityisopettaja - rehtori - Koulutuspäällikkö 6. Siirry kysymykseen 7. (Webropol-lomakkeessa ilmenneen teknisen ongelman vuoksi kysymys poistettiin ja vastaajia kehotettiin siirtymään seuraavaan kysymykseen) Vastaajien määrä: 6 40(54)

41 7. Mitä uraohjaus sinulle tarkoittaa? Vastaajien määrä: 53 - Omaan tai toisen uraan liittyvää ohjausta, tarkatellaan mennyttä, nykyisyyttä ja tulevaisuutta. - opiskelijan työllistämistä yhdessä kotikuntien toimijoiden kanssa - Yksilön ohjaaminen tietoisiin pitkäntähtäimen valintoihin, joilla voi edesauttaa tulevaisuudessa työllistymistä. Monipuolista tietotaitoa nykymahdollisuuksista, osaamista tunnistaa yksilön vahvuuksia. Taitoa rohkaista, innostaa ja kannustaa. - Opiskelijan ohjaaminen koulutus- ja työelämäpoluille opiskelijan vahvuudet ja tuen tarpeet huomioiden yhteistyöverkostoja hyödyntäen ja uusia verkostoja ja käytäntöjä luoden. - Nuorten avustamista oikean koulutusalan löytämistä. Käytännössä tutustumista eri aloihin ja meidän talon koulutuksiin, - Selvitää opiskelijan kiinnostuksen kohteet, mahdollisuudet työllistyä kotipaikkakunnalla. Mahdolliset tarvittavat tukitoimet. Millaisia lisäopintoja tarvitaan. - Uraohjaus on omassa työssäni pääosin valmistavassa koulutuksessa olevien opiskelijoiden ammatinvalinnan ohjausta. Valmistuvien opiskelijoiden jatko-opintojen ohjausta/valintojen ohjausta. Sekä 9- luokkalisten (ja heidän vanhempiensa) ammatinvalinnan ohjausta erilaisissa tilaisuuksissa. - valitsemallani uralla etenemistä, varsinkin aikuisena - Ammatillisen identiteetin vahvistamista. - Asiakkaiden toteuttamiskelpoisen ammatillisen jatkosuunnitelman tekemisen ja suunnitelman toteuttamisen aloittamisessa auttaminen. Tukea ja auttaa asiakasta löytämään hänelle sopivia polkuja työelämään. - Opiskelijan opintopolun tukemista hänen oman mielenkiintonsa mukaan sekä urapolun hahmottelua hänen kanssaan. - TE-toimiston asiakkaiden ohjausta ammatti- ja koulutussuunnitelmien teossa. Ohjauksella pyritään voimavaraistamaan ja tukemaan asiakasta omien työelämätavoitteiden muodostamisessa ja saavuttamisessa. Asiakastyössä käytetään psykologisia vuorovaikutus- ja arviointimenetelmiä - Työssä olevien ohjausta ammatissa eteenpäin koulutuksen avulla, työttömien auttamista takaisin työelämään ja esim. terveydellisten syiden takia ammattia vaihtavien neuvomista uudelle uralle. - Asaikkaan kanssa käydään ohjauskeskusteluja eri koulutus- ja työlistymisvaihtoehdoista, selvitellään omia vahvuuksia ja rajoituksia sekä voidaan kokeilla eri aloja tavoitteena löytää asaikkaalle sopiva koulutus -ja7tai työllistymisväylä tai muu ratkaisu - Uraohjaus alkaa osana opintojen ohjausta jo yläkoulussa, ammatinvalintaa ja opiskelupaikan hakua suunniteltaessa/tehtäessä. Uraohjaus on kiinteä osa ammatillista kasvua ja on jatkuvasti läsnä ikään kuin sisäänrakennettuna - osana ammatillisia opintoja. Opinto-ohjaajana pyrin omalta osaltani vahvistamaan opiskelijan ammatti-identiteettiä henkilökohtaisissa keskusteluissa sekä opinto-ohjauksen tunneilla tuomaaan monipuolisesti tietoa alan jatko-opintovaihtohdoista, työelämään sijoittumisesta ja työnhaun kanavista/keinoista. - Asiakkaan kanssa hänen toiveidensa ja edellytystensä tutkailua tavoitteena löytää realistinen suunnitelma, jolla asiakas voisi toteuttaa urahaaveensa. - Enpä ole saanut mitään koulutusta. - Ammatinvalintaan ja omaan opintopolkuun liittyvissä kysymyksissä ohjaamista - Asiakkaan kokonaisvaltaista tukemista työn ja koulutuksen kysymyksissä. 41(54)

42 - Koko koulutuksenaikaista ohjausta ja tukea oman yksilöllisen urapolun suunnittelemiseksi, mahdollistamiseksi ja toteuttamiseksi. - Yksilön kiinnostuksista ja voimavaroista lähtevää, hänen toimijuuttaan ja päätöksentekoaan tukevaa toteuttamiskelpoisen suunnitelman työstämistä yhteistyössä Opiskleijan ammatillisen kaavun ohjaamista ja tukemista, opiskelijan omien vahvuuksienja mielenkiinnon kohteiden etsimistä ja tukemista, erilaisten uramahdollisuuksien ja työllistymispolkujen yhdessä etsimistä - Ohjausta opinnoissa ja siirtymissä asteelta toiselle tai opintojen sisällä. - Ohjataan opiskelijaa valitsemaan hänelle sopivamman uran muistuttaen kuitenkin että muutosvalmiutta pitää tämän päivän työelämässä olla. Ammatteja katoaa ja syntyy useita vuosittain. - mahdollisuuksien avaamista valittavaksi - Kaikkia niitä toimenpiteitä, keskusteluita, tapaamisia, kontakteja, tahoja tms., joiden avulla ja tuella ihminen suunnittelee ja toteuttaa omaa urapolkuaan. Kattaa ajallisesti koko työelämän. - Uraohjaus tarkoittaa minulle lukiossa valottaa opiskelijoille erilaisia jatko-opintomahdollisuuksia,, tutustua eri aloihin vierailujen ja asiantuntijoiden avulla sekä tutustua omiin vahvuuksiin erilaisten harjoitteiden ja testien avulla. - Nuoren itsenäisen ammattiin ja opiskeluihin ohjautuvuuden alkuun saattamista - Oppimispolkujen tiedostamista. - Ohjaus ja auttamista nuoren ja hänen perheen elämässä. - Se tarkoittaa ohjauksesta vastaamista meidän koulussamme. Pääpaino ohjauksessa on yhdeksäsluokkalaiset ja heidän suunnitelmansa. Koko ohjaus on kuitenkin pitempi prosessi, joten koko koulun ohjaus siihen vaikuttaa. Konkreettisesti ja pelkistettynä yhdeksäsluokkalaisten ohjausta jatkoo. Pohjaa valinnoille on luotu edellisten kouluvuosien aikana. - yksi toimenkuvaan kuuluva toiminto - En ole ollut tekemisissä käsitteen kanssa. Yksilöllinen uraohjaus lienee läheisin kosketuspinta. - On keskeinen osa työnkuvaani, Opiskelijoita tuetaan löytämään omat vahvuudet ja kiinnostukset ja informoidaan jatko-opintomahdollisuuksista. Koko koulu ohjaa, myös aineenopettajat. Työelämätietous. Työelämään tutustumista. - Opiskelijan urasuunnitelmien tukemista, eri vaihtoehtojen esittelyä ja uratoiveiden toteuttamisen edellyttämien toimenpiteiden avaamista. - En tarkalleen tiedä. - Ohjaustilannetta, jossa pohditaan omien valmiuksien ja kehittämisalueiden ymmärtämistä ja näiden suhdetta tarjolla oleviin koulutus- ja etenemismahdollisuuksiin. - Se on oppilaan kokonaisvaltaisen tulevaisuudensuunnitelman laatimista - Opiskelun suunnittelua yhdessä opiskelijan knassa. Vaihtoehtojen miettimistä, tiedon välittämistä.. - Kokonaisvaltaista uraan ja uravalintaan liittyvää ohjausta ihmisen elämän eri vaiheessa. Uraohjauksessa voidaan etsiä uusia vaihtoehtoja syystä tai toisesta tai auttaa ihmistä pysymään valitsemallaan uralla ja löytämää ehkä uusia mahdollisuuksia sen toteuttamiseen tai eteenpäin viemiseen. Joskus uraohjaus voi myös johtaa "uran päättymiseen" ja tukemiseen esim. eläkkeelle siirtymisessä. - Vaihtoehtoisten koulutusurien ja työurien etsimistä, ohjattavan mielenkiinnon, hyödyn ja työllistymisen näkökulmasta. - - oppilaan tuntemusta - erilaisten vaihtoehtojen tuntemusta - oppilaan itsetuntemuksen rakentamista - oppilaan tiedon lisääminen eri vaihtoehdoista - rohkeuden ja itseluottamuksen lisäämistä - tsemppaamista koulutyöhön - uratarinoita - Rinnalla kulkemista ja nuoren ajatusten selkeyttämistä. Ajattelutapaa elinikaäisestä oppimisestä. - Ohjaamista eri ammattien vaatimuksiin ja tarjontaan, jotta opiskelija saa valmiuden tehdä päätöksiä/valintoja. - Lukiossa: Lukioaikaisten omien vahvuuksien löytämistä ja hyödyntämistä ensin jatko-opintoja ajatellen ja myöhemmin työuran aikana - Nuorten ja aikuisten koulutus ja työllistymistä edistäviä palveluja - Kullekin opiskelijalle tämän edellytysten ja mahdollisuuksien mukaisen polun etsimistä ja löytämistä. Jollekin se tarkoittaa perustutkinnon suorittamista 3 vuodessa "tavanomaisen" suunnitelman mukaan (ei siis mitään erillisjärjestelyjä) ja työllistymistä alan tehtäviin. Jollekin toiselle jo koulutusvaiheessa luodaan pitkällä tähtäimellä mahdollisuuksia jatko-opintoihin, alan vaihtoon tms. esim. lukion heikosti suorittanut korottaa attoaineiden arvosanoja ja mahdollistaa paremmalla ammatillisella todistuksella jatko-opintoihin pääsemisen. 42(54)

43 - Opiskelijan kannalta sopivimman elämänsuunnan etsimistä - Opiskelijan kiinnostuksen kohteiden ja osaamisen kartoittamista ja tulevaisuuden suunnitelmien tekemistä niiden pohjalta (harjoittelut, opinnäytetyö, valinnaiset tutkinnon osat ym.). - Toimintani tavoitteena on ohjaustoiminna avulla löytää opiskelijan kiinnostusta vastaava koulutus- ja työpaikka. - Pyritään löytämään oppilille sellainen koulutuspaikka, joka soveltuu hänelle ja todennäköisesti työllistää. - Opiskelijoiden ohjaus heidän valmistumisen jälkeiseen elämään, joka pitää sisällään mm. jatkokoulutusta, työelämään sijoittumista, itsenäiseen elämään valmentautumista. 8. Mitä hyviä käytäntöjä alueenne uraohjauksen toimijoiden välisessä yhteistyössä on? Mainitse mielestäsi tärkeimmät. Vastaajien määrä: 51 - Nivel-vaiheen työskentely, työssäoppimispaikkojen kanssa tehtävä yhteistyö, opiskelijan jatkosuunnitelma vaiheessa tehtävä yhteistyö kotipaikkakunnan yhteistyöhenkilöiden kanssa - en tiedä - 4H ja etsivä nuorisotyö. Muista ei tietoa. - Oppilaitosten omat verkostot - HAKEVA-ryhmä, jossa alueen nuorten kanssa toimivat tapaavat säännöllisesti jakaen tietoa koulutuksista ja nuorten tilanteista - Saa neuvoja tarvitaessa. - Valmistavan koulutuksen osalta on kaikki koulutuksen järjestäjät yhdessä koonneet Zoomaa oppaan, jossa kaikkien koulutukset ja muu toiminta esitellään. On myös yhteinen tilaisuus nuorille kaupungin nuorisotiloissa, jossa ohjataan ilman koulutuspaikkaa jääneitä nuoria( mukana myös nuorisotoimi). - -voi valita eri oppilaitosten välillä erilaisia opintokokonaisuuksia -oppilaitosten välinen yhteistyö -top jaksijen suorittaminen toisessa oppilaitoksessa - Yhteistyö etsivien nuorisotyöntekijöiden kanssa. - Olen siirtynyt Hämeenlinnan alueelle 1,5 v sitten Riihimäen seutukunnalta enkä ole päässyt tutustumaan Hämeenlinnan uraohjauksen toimijoihin. - Tutoropettajatiimissä sovitaan yhteiset käytänteet ja jaetaan kokemuksia ja hyviä käytäntöjä. - Koulutusinfot TE-toimistossa yhteistyössä oppilaitosten kanssa. Etsivä nuorisotyö auttaa löytämään tehokkaasti ohjauspalvelua tarvitsevia nuoria. - Opin oven ohjaajaringin yhteistyössä järjestämme tieto-, ohjaus- ja neuvonatpalveluja säännöllisesti Tetoimistossa (Koulutuskeskiviikot) ja muutaman kerran vuodessa muualla, esim. nyt tulossa Aikuiskoulutustori Ohjaamme myös toistemme koulutuksiin, jos se on asiakkaan etu. - Paikallisesti uaraohjausta tekevät oppilaitoksen edustajat kokoontuvat n. kerran /pari vuodessa,jossa päivitetään kunkin ajankohtaiset asiat Asiakasasioissa yhteisiä palavereja tarpeen mukaan - Meillä Koulutuskeskus Salpauksessa, rakentamisen aloilla tehdään tiivistä yhteistyötä jatkuvasti jo opintojen aikana erilaisten oppimispolkujen ja työelämään sijoittumisten suhteen nuorisopuolen ja aikuiskoulutuksen toimijoiden kesken (oppisopimus, 2+1 mallit jne.) sekä erityisesti opintojen päätösvaiheessa kaikki opiskelijamme saavat infoa ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (ammattitutkinnot, erikoisammattitutkinnot, oppisopimus jne.), yhteistyötä tehdään tässä aikuisten koulutusten opinto-ohjaajan kanssa. Ammattiliittojen infot kuuluvat säännölliseen lukuvuoden ohjelmistoomme kaikilla rakentamisen aloilla. Kaikille aloille pidetään luonnollisesti infoja jatko-opinnoista ammattikorkeassa ja aikaa henkilökohtaiseen ohjaukseen on kaikille päättäville ryhmille ja opiskelijoille tarjolla. Facebookin kautta tulee laitettua "tarjoumia" eli linkitän paljon mielestäni hyödyllistä tietoa työelämästä ja opiskeluvaihtoehdoista läpi lukuvuoden opiskelijoillemme. - Meillä ei ole juurikaan yhteistyötä kuin oman organisaation sisällä, ja sekin on vähäistä. - Helppo saada top-paikkoja erityistä tukea tarvitsevalle nuorelle = Hämeenlinnan ympristö.toki alakohtaisia eroja varmaan löytyy. Miltä paikkakunnalta opiskelija on kotoisin on suuria vaihtelua. Toisissa kunnissa asioiden hoito hyvin hidasta. - Opin ovi -projektin kautta luotu hyvä verkosto eri oppilaitosten kesken. Projekti on jo päättynyt, mutta yhteistyö jatkuu. Toiminta painottuu nimenomaan aikuisten uraohjaukseen. - Opinto-ohjaajat lähettävät oppilaita te-toimiston ammatinvalintapsykologille tarpeen mukaan. - Vuosittaiset koko amk:n ura- ja rekrypäivät, jossa makin henkilöstö ja opiskleijat ja työelämän edustajat kohtaavat. - Yhteistyöpalavereja on järjestetty riittävän usein. Yhteistyö yksittäisen asiakkaan ohjauksessa sujuu. 43(54)

44 Yhteistyössä järjestetyt tilaisuudet toisen asteen koulutuksen ulkopuolelle jääneille nuorille Opintoihin kuuluva harjoittelun ohjaus ja yhteistyö työelämän edustajien kanssa harjoitteluun liittyer -> työllistyminen Työelämäprojektit - > työllistyminen Alumnitoiminta - Yhteistyö perusopetuksen ja toisen asteen erityisopetuksen kanssa. Yhteistyö ammtillisessa opetuksessa oppilaitosten välillä erityisopetuskonsultaationa. - TE-keskus ja ammattikorkeakoulu ovat yhteydessä oppilaitokseen jatko-opintojen ja uran suunnittelun johdosta. - konsultaatiomahdollisuus - Yhteistyö Kokemusten jakaminen - Te-toimistossa on käyty vierailulla vuosittain, ammattiopisto Tavastia on osa kuntayhtymää ja yhteistyö ja tiedonkulku sujuu entistä paremmin. Aikuislinja on osa kouluamme. Yhteisiä palavereja, vierailuja esim. alueen yrittäjien kanssa. Vierailut Hamkilla vuosittain ja hankkeiden kautta yhteistyö. Rehtorimme on oivaltanut uraohjauksen tärkeyden omassa johtamistyössään. - Forssan seudun kehittämiskeskus tekee hyvää yhteistyötä oppilaitosten kanssa yrittäjyydestä. TET sujuu työnantajien kanssa hyvin. Ammatillinen oppilaitos on erittäin aktiivinen, lukio myös. - Aika paljon ihmisten ja heidän verkostojensa varassa. - Toisen asteen oppilaitosten kanssa tehtävä yhteistyö (vierailu, infotunnit) TE-keskuksen ammatinvalintapsykologin kanssa tehtävä yhteistyö. TET-jaksot 9.luokilla - Yhteistyö on olennaisen tärkeää. Riihimäen seutu on kooltaan sellainen, että ohjauksessa aktiivisesti mukana olevat tuntevat toisensa pääsääntöisesti, joten kynnys kaikenlaiseen toimintaan on matala. Joustavuutta löytyy mielestäni myös sopivasti. Esim. 9. -luokkalaisten vuotuinen vanhempainilta on saatu järjestettyä niin, että kaikki koulut(kolme yläkoulua) ja toinen aste ovat samassa tilaisuudessa. Lisäksi on vielä koulukohtaiset vanhempainillat. - - te keskus palvelut - työelämä työsssäioppimisen kautta - yhteistyö kolleegoiden kanssa eri aloilla ja aikuiskoulutuksen opon - ammattikorkeakoulujen infot... - Ei tietoa alueellisesta ohjauksesta. - tutustumiskäynnit, infot, lukion 2vsk TET, yrittäjyysopiskelijoilla vkon TET, opetet, "kummitoiminta", - Kilpailua ei käydä opiskelijoiden kustannuksella, vaan uraohjausta annetaan myös ristiin eri toimijoiden asiakkaille. - En tiedä. - Olen vasta aloittanut nykyisessä työssäni, joten en tiedä. - Yhteistyö TE-toimistojen välillä - Erilaiset hakevan toiminnan työryhmät, joissa on edustusta monesta eri instanssista kuten oppilaitoksista, TE-viranomaisista, kaupungin ja kuntien sosiaalitoimista, sairaanhoitopiiristä, kolmannelta sektorilta yms. OpinOven kautta aikaansaatu Koulutustorstai-työryhmä, joka järjestää yhteistyössä erilaisia koulutukseen ja uraohjaukseen liittyviä tapahtumia ja niiden kautta ohjaa eri ikäisiä ja erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä. Työryhmän kautta myös tietoisuus alueen palvelutarjonnasta on kasvanut. Koska Hämeen TE-toimisto sai niin kovasti haukkuja taannoin, täytyy korostaa sitä hyvää yhteistyötä, mitä Hämeenlinnan toimijoiden/virkailijoiden kanssaan on vuosia tehty. Suuri kiitos heille! Alueellamme on mielestäni jo pitkään tehty hyvää yhteistyötä sen eteen, että saamme ohjattua asiakkaat oikeisiin palveluihin. Asiakkaan tarpeet on aina yritetty ottaa huomioon ja ohjata hänet oikean palvelun ääreen, vaikka se ei olisi oman organisaation tarjoamaa. - Nuorisopalveluiden ja koulutoimen yhteistyö nivelvaiheissa. Toisen asteen koulutuksen ja. perusasteen yhteistyö - - hyvä yhteistyö ja toimijoiden tuntemus omalla paikkakunnalla - nuorisolain mukainen yhteityöelin - ammatillisen oppilaitoksen pajatoiminta, kaupungin startti- ja ym. pajatoiminta - Info-päivät, sähköpostiviestintä ja maakunnalliset kokoontumiset. 44(54)

45 - Yhteistyötapaamiset - toimijat tutuksi Oman oppilaitoksen Alumni-toiminta. - FAI, Etsivät, FSHKY - Erilaisten oppimispolkujen tuntemus ja pajaoppimisen tms. käyttö joustavasti. Keskenjääneiden opintojen jatkaminen uudelleen, jos elämäntilanne ja motivaatio ovat kohdallaan. - Palaverit TE-toimistossa Palaverit muiden opinto-ohjaajien kanssa - Monipuolinen työelämäyhteistyö, hankeyhteistyö, harjoittelut - Yhteiset koulutus- ja rekrytointitapahtumat TE-keskuksen kanssa. Yhteistyö alan yritysten kanssa (toppaikat) - Koulutuskeskus Salpaus toimii ohjauksen tukena hyvin. Järjestävät koulutus- ja infotilaisuuksia ohjaushenkilöstölle ja tutustumis- ja infotilaisuuksia nuorille ja heidän huoltajilleen Mikä tällä hetkellä askarruttaa tai tuo haasteita uraohjaukseen? Vastaajien määrä: 45 - erilaiset työllistämisen vaihtoehdot - Rekrytointipalveluiden klusteroituminen, koulutusten vastaaminen työelämän vaatimuksiin, ohjattavien valinnanvaikeudet. - Työelämän ja lainsäädännön yhteensopimattomuus erityistä tukea tarvitsevien työllistyjien kanssa. - Alalla niukasti työpaikkoja - Uusi hakujärjestelmä on osittanut hankaluutensa, se on kankea ja hidas. hankaluus on myös yhteistyö TE toimiston kanssa. Virkailijoiden tietämys asiopissa on hyvin heterokeeninen. - työllityminen kyseiseen ammattiin opintojen jälkeen - Oppilaitosten passiivisuus yhteistyössä. - Mikä on TE-toimiston ammatinvalinta ja uraohjauksen psykologien tulevaisuus - onko TE-ministeriöllä tahtotila tarjota tätä palvelua jatkossakin vai siirtyykö aikuisikäisten ja ei-opiskelijoiden ohjauspalvelut vähitellen muiden organisaatioiden toteuttamisvastuulle? TE-ministeriö ei panosta psykologipalvelun kehittämiseen tai edes olemassa olevien palvelujen markkinointiin, mikä on aiheuttanut epävarmuutta tulevaisuudesta. - Liian vähäiset tuntiresurssit. - Ammattikoulutettujen nuorten ja korkeakouluttettujen työttömyyden kasvu. Pitkäaikaistyöttömyyden lisääntyminen. Nuorisotakuun tavoitteita ei ole saavutettu. Uraohjauksen katkokset nivelvaiheissa. TEtoimiston riittämättömät resurssit ohjauspalvelussa. - Resurssit, ohjaukseen ei ole varattu työaikaa käytännössä muille kuin Koulutuskeskus Salpauksen aikuiskoulutuksen opinto-ohjaajalle. - Alueen huono työllisyystilanne, jonka takia varsinkin heikommilla työmarkkinavalmiuksilla omaavien asiakkaiden on vaikea työllistyä, koska ns. aputöitä ei enää oikein ole tarjolla vaan vaaditaan moniosaajia - Opiskelijoiden tasoerot ammatillisessa osaamisessa ja arkielämän taidoissa sekä elämänhallinnassa ovat melkoisen huikeat. Mistä löytää jokaiselle se luontevin ja omin polku ammatillisen koulutuksen jälkeen, kun melko monelle jo itse opiskelu tai arkielämä sinänsä tuottaa huomattavia hankaluuksia. - Ohjausresurssien huima vähentyminen muutaman viime vuoden sisällä. - Työpaikan saaminen koulutuksen päättyessä. Oman asunnon järjestyminen tuettuna opiskelijan arpeen mukaan. Muut opisk. tarvitsemat tukitoimet. - Työttömyyden vaikea tilanne etenkin Lahdessa sekä yhteishaun tuomat uudistukset. - Te-toimiston palvelumallin moniportaisuus. - Taloudellinen taanutuma vähentää mahdollisuuksia opiskleijoiden työharjoitteluihin haluamissaan toimintaympäristöissä, samoin monipuolinen työkokemuksen saaminen opiskelun aikana, ja työelämäyhtiestyön väheneminen, johtuen työpaikkojen resurssipulasta. - Pienentyneet ohjausresurssit. Henkilökohtaisen koulutusneuvonnan alasajo te-hallinnossa. Nuoret, joita mikään ala ei oikein kiinnosta - eikä ainakaan opiskelu Yleinen heikko työmarkkinatilanne -> epävarmuus - Mihin erityisnuoret jatkavat ja mistä heille löytyuy työtä. - Mielestäni yhteistyö voisi olla tiiviimpää. - ajan puute - Hyvin eritasoinen osaaminen ja erittäin kirjavat koulutustaustat (aikuislukio). - Lukion tuntijärjestelmä on hiukan haastava, että saadaan mahdutettua vierailuja ja teemapäiviä arkisen 45(54)

46 koulutyön yhteyteen. Lukion 1pakollinen kurssi on vähän kaikille. Meillä kyllä opiskelijat osallistuvat hyvin myös valinnaisohjaukseen. Oppilashuoltotyö vie paljon aikaa uraohjaukselta. - laskevat työllisyysluvut ja oppisopimuskoulutuksen hataruus. - Oppilaiden erilaisuus (oppimisen tasoerot, sairaudet, vammat yms.) - Yksi konkreettinen asia on peruskoululaisten huono työelämätuntemus, eivät saa kesätyöpaikkoja, TETpaikatkin on työn takana. Näitä ns. luonnollisia työelämäkokemuksia on liian harvoilla. - ajan puute - jatkuva muutos, uudistunut hakusysteemi, kiristynyt opintotuki, opiskelijan pitää tietää entistä varhemmin mihin suuntautuu - Vallitseva taantuma ja sen mukanaan tuoma suuri työttömyysaste erityisesti teollisilla aloilla. - En tiedä. - Käytettävissä olevan ajan rajallisuus. Joskus myös ohjattavien motivoinnin haasteet. - Muutokset koulutusrintamalla. Erityisesti huolestuttaa ne muutokset, jotka vaikeuttavat opiskelupaikan/alan vaihtamista, jos nuori on "valinnut Väärin". Myös aikuisten väliinputoajien kohtalo huolestuttaa sekä se, että varsinaista ohjaavaa koulutusta, jossa voisi tutustua monipuolisesti eri aloihin ei enää ole. Joillekin aloille, kuten sote-ala, tarvittaisiin myös aloille ohjaavaa/valmentavaa/alan sopivuutta kartoittavaa koulutusta sekä nuorille, että aikuisille. Lisäksi huolestuttaa tutkintotavoitteisuus kaikessa koulutuksessa. On vielä aloja, joille voisi työllistyä ilman tutkintoa, jos koulutusta voitaisiin räätälöidä enemmän työpaikan, kuin tutkintotavoitteiden mukaisesti. Tutkinnon suorittaminen ei aina edistä työllistymistä ja oman paikan löytymistä tai alalla pysymistä, eikä se ole kaikille tarpeen. Alalle valmentavan koulutuksen avulla voisi jo aueta työpaikka ja mikäli tarvis ja motivaatiota löytyy, voisi työllistynyt suorittaa tutkinnon osia, kun työkokemusta on jo ehtinyt kertyä. - Suuri ohjattavien määrä. - - onko armovitosia?? - mitä tehdään väärin, kun tukitoimet eivät riitä? - vähän on hakusessa vielä nämä yhteishakumuutokset esim. AMK - oma ikä, olenko enää yhtään kartalla? - millainen on tulevaisuuden työelämä? - Aikaresurssi ja työelämän muutostahti eli mitä aloja on jäljellä kymmenen vuoden päästä. - Nopeasti muuttuva työkenttä. Ammattinimikkeitä poistuu ja uusia tulee tilalle. Miten ennustaa tulevaa? - Tiedonvälitys - Työaika menee "tässä ja nyt" asioiden ratkomiseen. - Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden määrän kasvu - Nuorten epävarmuus omasta alasta, joka näkyy ammattiopintojen (lukion) keskeyttämisenä. Nykyinen yhteishakujärjestelmä vaikeuttaa pääsyä koulutukseen, jos ei hae suoraan peruskoulusta. - Työelämän muutokset. Nuoria tuntuu askarruttavan, että pääseekö sitä koskaan töihin ja mikä olisi sellainen ala, joka ehkä työllistäisi. - Ohajusajan riittäminen kaikkeen. Alati muuttuvat toimintatapavat esim. virastoissa. Työelämän monipuolisuus eli on tutkintoja, joilla voi työllistyä hyvinkin laajalle + kaikenlaiset yritystoiminnan mahdollisuudet. 10. Arvioi, miten hyvin seuraavat ohjauksen käytännöt toimivat tällä hetkellä alueellasi?vastaajien määrä: 53 46(54)

47 erittäin huonosti melko huonosti melko hyvin erittäin hyvin Yhteensä Keskiarvo - oppilaan/opiskelijan ohjaukseen/opintoohjaukseen liittyvä yhteistyö oppilaitosten ,23 sisällä - oppilaitosten välinen yhteistyö ,98 - yhteistyö huoltajien kanssa ,05 - oppilaitosten ja työvoimahallinnon välinen yhteistyö ,63 - työelämään tutustumisen käytännöt (esim. TET) ,07 - oppilaitosten ja nuorisotoimen välinen yhteistyö ,98 - peruskoulun oppilaiden toisen asteen koulutukseen tutustuttamisen käytännöt ,07 - ohjauksen moniammatilliset ja poikkihallinnolliset toimintamallit ,5 - ohjaus jatkumona (ennen opintoja/opintojen alussa/aikana/lopussa) ,8 -tiedonsiirtokäytännöt koulutuksen eri nivelvaiheissa ,5 - toisen asteen koulutuksen ulkopuolelle jäävien jälkiohjauksen toimintamallit ,7 - perusopetuksen päättävien jälkiseurantamallit ,74 - erityistä tukea tarvitsevan nuoren ohjauskäytännöt ja tukitoimenpiteet ,72 - maahanmuuttajataustaisen nuoren ohjauskäytännöt ,48 - eri hallintokuntien keskinäinen vastuunjako ja sopimuskäytännöt ,25 47(54)

48 - ohjauspalveluihin liittyvä paikallinen päätöksenteko ,56 - tieto- ja viestintätekniikan käyttö oppilaanohjauksessa ,73 - verkossa olevien ohjauspalveluiden itsepalvelukäyttö ,45 - tietokonepohjaisten hallinto-ohjelmien hyödyntäminen oppilaanohjauksen eri vaiheissa ,54 - oppilaan/opiskelijan ohjauksen/opintoohjauksen käytäntöjen dokumentoiminen ,51 (esim. käsikirjaan tai oppaaseen) ,7 - oppilaan/opiskelijan ohjaukseen/opintoohjaukseen liittyvät tiedotus- ja viestintäkäytännöt - julkisten organisaatioiden (esim. oppilaitos, työhallinto) ulkopuoliset ohjausjärjestelyt ,32 - ohjaus- ja opetushenkilöstön antama henkilökohtainen ohjaus ,11 - pienryhmäohjaus ,87 - oppilaan/opiskelijan ohjaus/opinto-ohjaus luokkamuotoisena ohjauksena ,02 - ohjaukseen liittyvät infotilaisuudet ,13 - ohjaukseen osallistuvien muiden toimijoiden ,35 (esim. työelämän tai hallinnon edustajat) ohjaustietous Yhteensä , Jos edelliseltä listalta puuttuu joitakin mielestäsi tärkeitä ohjaukseen liittyviä asioita, kirjoita ne tähän. Vastaajien määrä: 7 - VALINTA VAIHTOEHDOISTA EI TOIMI; VALINTA EI JÄÄ NÄKYVIIN!!!! - Kohdan 10 kysymyksiin vastaaminen oli täysin mahdotonta, koska TE -toimiston työntekijänä minulla ei ole mitään käsitystä oppilaitosten sisäisten ohjauspalvelujen toimivuudesta. Joten nämä vastaukset on 48(54)

49 syytä poistaa kyselyn yhteenvedosta (aivan lonkalta valitsin vastaukset, koska vastaaminen oli pakollista)! - Tässä tuli tunne, että arvioin nyt tekemääni työtä eli oman työni onnistumista! Koska olen oppilaitoksessamme juuri se henkilö, joka PITÄÄ noita infoja :) Sen sijaan täältä ammatillisesta oppilaitoksesta käsin minun on todella hankala arvioida esim. yläkoulujen TET-jaksoja, kuinka onnistuneita heidän käytäntönsä ovat! Muutamiin muihinkin kysymyksiin oli aika haasteellista ottaa kantaa... - Aivan tarkkaa tietoa kaikkien osa-alueiden toimivuudesta minulla ei tällä hetkellä ole Kohdassa 10 olisin kaivannut "en osaa sanoa" vaihtoehtoa, koska kaikesta ei minulla ole selvää käsitystä ja siksikin moneen kohtaan tuli "melko huonosti" vaihtoehto, mikä ei toisaalta kerro koko totuutta. 12. Mille toiminnan tasolle organisaatiosi uraohjauspalveluiden suunnittelu pääasiassa keskittyy? Vastaajien määrä: Koetko voivasi vaikuttaa uraohjauksen kehittämiseen tällä hetkellä omassa organisaatiossasi? Vastaajien määrä: Koetko voivasi vaikuttaa uraohjauksen kehittämiseen tällä hetkellä omalla alueellasi? Vastaajien määrä: 51 49(54)

50 15. Mainitse kolme asiaa, joita haluaisit kehittää uraohjauksessa organisaatiossasi/alueella? Vastaajien määrä: 39 - kokonaisuuden hallinta, vastuun ottaminen ko. opiskelijasta, tiedonsiirto toimijalta toiselle - Pitkäjänteisemmäksi, yksinkertaisemmaksi (yhden luukun palvelu), käytännönläheisemmäksi (shadowing, coaching, käytännön tutustumisia enemmän) - Yhteistyön selkiyttäminen työvoimahallinnon ja oppilaitosten välillä sekä kuntien tarjoamien palveluiden välillä - keskitetty ohjaus matalan kynnyksen ohjaus ohjauksen liikkuvuus - Alueellisesti uraohjauksen yhtenäistä toimintamallia ja tietämystä pitäisi lisätä. Organisaation sisällä koulutusaloihin tutustumisen mallia pitäisi kehittää. Erilaisten oppijoiden kohdalta uraohjausta pitäisi kehittää. - -tarkkaan harkittu ammatti, joka on sopiva kyseiselle henkilölle - etenemuismahdollisuudet opiskeltavalla alalla - Vain yksi, yhteistyö. - Tärkein asia jatkossakin on nuorten ilman ammatillista koulutusta oleville henkilökohtaisen kasvokkaisen avun antaminen ammatin- ja koulutusvalintojen tekemisessä TE-toimiston psykologin toimesta = toimintamalli, jota sovelletaan jokaisen nuoren kohdalla. Näinhän on varmasti aina toimittu, mutta onko henkilökohtaisen ammatinvalinta ja uraohjauksen psykologien palvelun hyödyntäminen "unohtunut" erilaisten ryhmämuotoisten uravalmennusten + nuorten työllistämishankkeiden omien ohjaajien palvelujen varjoon? Psykologien vahva osaaminen on nuorten käytettävissä, kunhan sitä vain muistetaan tarjota nuorille (sekä TE-toimiston sisäisessä palvelussa että ulkopuolisten nuorten parissa työtä tekevien yhteistyökumppaneiden toimesta). - Asiakaslähtöisten ohjauspolkujen rakentaminen moniammatillisena yhteistyönä. Työttömien työnhakijoiden koulutuskokeilut oppilaitoksissa. Nuorisotakuun toteuttaminen. - Työvoimahallinnon rooli vahvemmaksi ja koulutusneuvonta sinne tärkeäksi painopisteeksi. Yhteistyön jatkuminen oppilaitosten välillä ja oppilitosten ja Te-palvelujen välillä taattava jatkossakin. - Opettajien valmiudet uraohjauksessa, tietoisempi ote tähän asiaan jo ensimmäiseltä luokalta alkaen. Yrittäjyyden näkyminen opiskelijoiden arjessa, lisää esim. NY-toimintaa sekä yrittäjyyden perusteita koulutusalojen arkeen te-palveluiden psykologipalveluiden löydettävyys paremmaksi te-palvelut -sivustolla 2. tietous, että te-palveluiden psykologiseen uraohjaukseen voi tulla myös vaikka ei ole te-hallinnon asiakas 3. erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden ohjaus erityisoppilaitoksiin tarvittaessa suoraan peruskoulusta jos mahdollista 4. kymppiluokka puuttuu Heinolasta (tästä saa kuusi lisäpistettä yhteishaussa), lähin mahdollisuus on Lahdessa. Kuntouttava ja valmentava linja Salpauksessa ei sovi kaikille opiskelijoille. - vakiintuneet käytännöt nivelvaiheet yksilöllisyys - Lisää psykologeja te-toimiston ammatinvalinta- ja uraohjaukseen. Henkilökohtainen koulutusneuvonta takaisin te-toimistoon ainakin jossain määrin (asiantuntemusta jo löytyy) TE-toimiston ja oppilaitoksen välinen yhteistyö (amk) - Yhteistyö perusopetuksen kanssa pk oppilaiden suunnitellessa jatko-opintoja. Alueellinen toisen asteen ohjaus. Opiskelijoittemme työllistymiseen. - uraohjaukseen keskittyvät henkilöt - Eri ohjaukseen liittyvien toimijoiden vuosittaiset tapaamiset, jotta tietäisi, kehen kuuluu kulloinkin ottaa yhteyttä. - Haluaisin tehdä työtä enemmän pienryhmissä ja pienemmissä ryhmissä, mutta aikapula asettaa rajat. Enemmän retkiä ja niihin rahoitusta - TET-käytäntöjä Tietotekniikkaa (on uusi e-oppikirja! Oppilaitosten yhteistyö - Ohjattavien määrä/opinto-ohjaaja 50(54)

51 Erityistä tukea tarvitsevien ohjausta Työelämätietoisuutta lisääerilaisin keinoin - 1. Lisää työelämäyhteyksiä oppilaille 2. Opinto-ohjaajia suhteessa ohjattavien määrään saiai olla enemmän. Eli kaksi opoa pitäisi olla perusasteella enemmän. 3. Aikaa ohjaukseen eli prosessiin opo aikaisemmin mukaan kunnolla, ei vasta 9.-luokalla. - en tunne alueellista ohjausmallia ts. en osaa sanoa - yhteistyötä 2. asteen opojen ja muiden toimijoiden kanssa, yhteistyö perusasteen opojen kanssa. pienryhmäohjauksen kehittäminen jatkuu - - säännöllisyys (aikaresurssi) - tavoitettavuus kaikille opiskelijoille - suunnitelmallisuus (myös ennakoiva ohjaus) - Ymmärrystä netin tarjonnasta uraohjauksessa käytettävän tiedon lähteenä. - Yhden luukun periaate. Matalan kynnyksen "ohjauspiste". - Ohjaustoimintaa vain yhdessä koulumuodossa, ei hajoittaisi toimintaa. - - ammatillisen oppilaitoksen keskeyttää jo opinojen alkuvaiheessa moni, mikä on tähän syynä? onko ohajus epäonnistuntu vai onkooppilaan elämäntilanne sellainen ettei ammattiopintoja jaksa suorittaa vai onko ammattiopinnot liian vaikeita - Asioiden päivittäminen säännöllisemmäksi, alueelinen yhteistyö ja täydennyskoulutuksen määrä. - Tiedonvaihto Yhteistyö Tietokanavat - Pitkäjänteisempää ohjausta, mutta aika ei riitä. - yhteistyö ohjauksessa koulun sisällä opettajien ja opinto-ohjaajien välillä - - yhteistyö eri oppilaitosten välillä - tiedottaminen - alueellinen yhteistyö - Aikuisten, vailla ammatillista tutkintoa olevien uraohjaus (vahvasti mukana oppimaan oppiminen) Keskeyttämisen ehkäisy toimivien uraohjaustoimenpiteiden myötä (yrittäjyys ja työvaltaisuus keskeisiä asioita) Moniammatillinen yhteistyö (esim. mielenterveyskuntoutujien kanssa) - Yhteistyö työvoimaviranomaisten kanssa Yhteistyö työelämän kanssa (esim. TET-käytänteet) Aineenopettajien työelämätietouden kehittäminen - - yhteistyön lisääminen oppilaitoksen sisällä - yhteistyön lisääminen yhteistyötahojen kanssa - selkeä malli uraohjauksesta ja sen vaiheista kuin sisällöistä 16. Mitkä ovat mielestäsi tärkeimmät tulevaisuuden haasteet uraohjaukseen liittyen. Vastaajien määrä: 42 - riittävä tuki sitä tarvitseville, tieto eri vaihtoehdoista, vastuun ottaminen loppuun saakka - Työnkuvien monialaistuminen, tietoteknisen osaamisen vaatimukset - Kuntien valmiudet työllistää erityistä tukea tarvitsevia nuoria (vajaakuntoisia). Oikean palkan maksaminen oikeasta työstä tiettyjä etuuksia menettämättä - yksilöllistäminen ja henkilökohtaisen tuen suuri tarve - Sopivien uusien työpaikkojen etsimiseen resurssia. Myös ko työpaikoikkojen koulutusmahdollisuuksia / heille resurssiapua opiskelijoiden ohjaamiseen - Erilaisten oppijoiden kohdalla uraohjauksen mallia pitäisi kehittää. - -työllistyminen kyseiselle alalle - Yhteistyö. - Opiskelijoiden yksilöllisten tarpeiden kartoittaminen ja niihin vastaaminen. - Lisääntyvät katkokset ja siirtymät työuralla sekä jatkuva tarve kehittää ammatillista osaamista. Ammatillisen koulutuksen joustavoittaminen ja työssä oppimisen kehittäminen. Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu ja syrjäytyminen työmarkkinoilta. - Yhteistyö vaatii vetäjän ja resursseja, ei riitä pelkkä toimijien innostus. 51(54)

52 - -uraohjauksen resurssit, jotka ainakin te-hallinnossa vähentyneet, koska vapautuvia virkoja ei täytetä -millainen on tulevaisuden työelämä ja mitä siellä vaaditaan - yhteiskunnan/työmarkkinoiden jakautuminen entistä enemmän pärjääviin ja pätkätöistä toiseen meneviin, joille ei pysyvämpää ratkaisua löydy vai pitääkö tämä kehitys vaan hyväksyä? - Myös opinto-ohjaajat tarvitsevat jatkokoulutusta! Tämä olisi taas yksi tärkeä teema esille nostettavaksi!mutta kuten tuolla aikaisemmin mainitsin, on opiskelija-aines muuttunut ja muuttuu varmasti edelleen erittäin haasteelliseksi ja alueemme työllisyys Päijät-Hämeessä ei kykene vastaamaan kaikkien nuorten tarpeisiin, ei edes työssäoppimispaikkojen suhteen. - Ohjauksen kokonaisvoimavarojen haltuunotto ilman keskinäistä nokittelua eri ammattialojen kesken. - Työelämän muuttuminen, koulutuspoliittiset nopeat uudistukset - Uraohjauksen laatu ja ammatillisuus olisi turvattava. - resurssit - Työelämän ja ammattien muutokset ja kehityssuunnat. Uraohjaus videoyhteydellä Riittävä ja ammatillisesti koulututettu ohjaushenkilöstö (esim. te-toimisto) - Muuttuvat ja arvaamattomat työmarkkinat. - resurssien puute - Koulutuksien ja ammattien kiihtyvä muutos. Nuoren ja yhteiskunnan tarpeiden erot! - Opiskeloiden motivoituminen hankkimaan tietoa jatko-opinnoista ja työelämästä riittävästi jatkoopintopäätöksen tekemistä varten. Sekin on haastavaa, että saa opiskelijat motivoitumaan opintoihin omien resurssiensa mukaisesti - ei alisuoriutumaan. Uravalinta on tehty uusien sääntöjen ja uuden haun myötä haastavammaksi ja myös kiireisemmäksi uuden opintotukilain myötä. - Opinto-ohjaajan rooli - Nuoria kiinnostavilla aloilla ei ole riittävästi työpaikkoja( ei tietystikkään)ja millä motivoit nuoren hakemaan sellaiselle alalle missä on töitä?! Kaikki eivät pääse haluamalleen alalle...saada nuori ymmärtämään tosi asiat.ymmärtää - Yleisen hyvän sivistystason ylläpito. Koulutuksen arvostuksen ymmärtäminen. Erilaisten nuorten huomioiminen, kun rakennetaan koulutusvaihtoehtoja. - jatkuvasti muutuvan koulututiedon ajantasalla pitäminen, monipuolisten menetelmien kehittäminen - - aikaresurssin riittävyys - ajan hermolla pysyminen (eri alojen työllisyysnäkymien ennakointi) - Yhteistyön sujuvuus - Ohjauksen suhde muuttuvaan työelämän ammattitarjonnan rakenteeseen. - Kouluttautumismahdollisuuksien heikentyminen ja koulutusalan vaihtamisen vaikeus. Opintoetuuksien epätasa-arvo. Ylipäänsä joustomahdollisuuksien väheneminen sekä opintoajassa, opintotuessa, alan vaihtamisessa ja koulutusmuodoissa (kaikkien koulutusten oltava tutkintotavoitteisia). - Työelämän tarpeiden tunnistaminen - - tämän hetkinen PIRSTALEISUUS enemmän yhteistyötä eri hallintokuntien välille tai koulujen / oppilaitosten välille ja siihen työhön vielä oppilas / opiskelija ja perhe mukaan - Työelämän muutokset eli mille aloilla uskaltaa nuoria ohjata. - Saavutettavuus Oikeanaikaisuus Resurssit - Yhteiskunnan muutosten ennakointi. - erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat - - jälkiohjaus nivelvaiheissa - maahanmuuttajataustaisten ohjaus - henkilökohtainen ohjaus - Tulevaisuuden ammatit Liian nuorena pitäisi olla valmiudet päättää, mitä työtä haluaa tulevaisuudessa tehdä. Yrittäjyyteen valmentaminen - Saada sellaista tietoa, jonka turvin voitaisiin edes yrittää ennakoida työmarkkinoiden muutoksia. - Tiedon ja mahdollisuuksien saaminen esille opiskeljoille vrt. käyettävä aika. 52(54)

53 17. Onko sinulla uraohjaukseen liittyvää koulutusta? Vastaajien määrä: 52 Avoimet vastaukset: muu, mikä? - erityisopettaja koulutuksessa saatu oppi - psykologian maisterin tutkinto + työn ohessa suoritetut ammatilliset lisäkoulutukset - Työn ja organisaatioiden psykologian lisensiaatti - te-hallinnon järjestämää ohjauskoulutusta psykologeille - Psykologian maisteri, työhallinnon ammatinvalintapsykologien peruskurssi täydennyskoulutuksineen - psykologi, te-hallinnon täydennyskoulutusta - psykologian maisteri - konstruktioinsinööri, kasvatustieteiden maisteri teknisen työn koulutuksessa - useita henkilöstöhallinnollisia koulutuksia jne.. - ammatillinen erityisopettajapätevyys, tiimimestarikoulutus 18. Millaisia uraohjaukseen liittyviä hankkeita tai tutkimusta ja kehittämistä oppilaitoksessasi tehdään esim. hankerahalla? Vastaajien määrä: 31 - NAO - KV-opiskelijoihin liittyvä PAJATSO-hanke - NAO-rahalla uraohjausta kehitetään HAKEVAN toiminnan ohella - En tiedä. - Alakmassa on Mestari-hanke, jossa on yhtenä tavoitteena ohjauksen ja ohjausosaamisen kehittäminen ja tehostaminen. - -top harjoittelut ulkomailla -opintokokonaisuuksien vaihtomahdollisuudet eri koulutusaloilta - LAMKin Get Employed! - Työllisty! -hanke - Takuumesta, Kohtaamo - Minulla ei ole oppilaitosta. Työhallinnossa kehitetään etäohjauspalveluita ja tehdään tutkimusta puhelinohjauksesta. - NAO - Työvaltaisten yksilöllisten opintopolkujen kehittämistä - Opintojen aloituksen osallistava tuki hanke (suunnattu toisen asteen ammattilisiiin oppilaitoksiin)oaothanke Nuorten aikuisten osaamisohjelma. -? 53(54)