TIEYHTEYS VÄLILLÄ YHDYSTIE SEUTUTIE 955 KUTTURA - REPOJOKI

Transkriptio

1 Inari Ivalo Kittilä Sodankylä Rovaniemi Kemi Kuusamo TIEYHTEYS VÄLILLÄ YHDYSTIE SEUTUTIE 955 KUTTURA - REPOJOKI Tarveselvitys Oulu

2 VÄLILLÄ MAANTIE MAANTIE 955 KUTTURA - REPOJOKI

3 ALKUSANAT Tieyhteys välillä Kuttura - Repojoki on ollut esillä uutena poikittaisena tieyhteytenä Pohjois-Lapissa sekä Pohjois-Lapin maakuntakaavaa laadittaessa että alueen kuntien kehittäessä toimintaansa. Tämän tarveselvityksen tarkoituksena on selvittää, onko tarvetta rakentaa uusi tieyhteys Kutturan kylän ja seututien 955 välille Inarin kunnassa sekä tieyhteyden vaikutukset liikenneyhteyksiin, alueen asukkaisiin, ympäristöön sekä matkailuun. Tarveselvityksessä esitetään hankkeen tavoitteet, hanke-ehdotus ja alustava kustannusarvio, nykytilanne suunnittelualueella, hankkeen vaikutukset sekä esitys jatkotoimenpiteiksi. Hankkeesta on laadittu vuonna 2005 toteutusselvitys, jossa on selvitetty hankkeen alustavia toteuttamismahdollisuuksia. Tarveselvitys on tehty Tiehallinnon Lapin tiepiirin toimeksiannosta Suunnittelukeskus Oy:ssä, jossa työstä on vastannut toimistopäällikkö Pirkka Hartikainen. Vaikutukset matkailuun sekä työllisyyteen -osion on laatinut Tero Wallin Tendon Oy:stä. Maanmittauslaitos lupa nro 20/MYY/07 Genimap Oy, Lupa L4356

4 Tieyhteys välillä maantie maantie 955, Kuttura - Repojoki 3 SISÄLLYSLUETTELO ALKUSANAT TAVOITTEET HANKE-EHDOTUS TUTKITUT VAIHTOEHDOT HANKE-EHDOTUS LIIKENTEELLINEN ASEMA JA LIIKENNE-ENNUSTEET JATKOTOIMENPITEET MUUT TOIMENPITEET LÄHTÖKOHDAT SUUNNITTELUALUE NYKYINEN TIEVERKKO, YHTEYDET JA LIIKENNEMÄÄRÄT NYKYISET KELKKAREITIT MUUT POIKITTAISET TIEYHTEYKSIEN KEHITTÄMISHANKKEET YMPÄRISTÖ MAANKÄYTTÖ JA ASUTUS VAIKUTUKSET LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖLLISET VAIKUTUKSET YHTEISKUNTATALOUDELLISET VAIKUTUKSET SOSIAALISET VAIKUTUKSET...19 Terveydelliset vaikutukset...19 Vaikutukset elinympäristön viihtyisyyteen ja alueen virkistyskäyttöön..20 Vaikutukset koulukuljetuksiin TALOUDELLISET VAIKUTUKSET PALAUTE KUTTURA-REPOJOKI TIEYHTEYDESTÄ LIITTEET...22

5 Tieyhteys välillä maantie maantie 955, Kuttura - Repojoki 4 1. TAVOITTEET Hankkeen tavoitteet ovat seuraavat: Liikenteelliset tavoitteet: Pohjois-Lapin itä-länsisuuntaisen tieverkon ja liikenneyhteyksien parantaminen Koko Pohjois-Kalotin itä-länsi -suuntaisen tieverkon ja liikenneyhteyksien parantaminen Paikallisten asukkaiden liikenneyhteyksien parantaminen Matkailuliikenteen yhteyksien parantaminen Liikenneturvallisuuden parantaminen Ympäristölliset tavoitteet: Paikallisten asukkaiden asumis- ja toimintaedellytysten parantaminen Ympäristölle aiheutettavan haitan minimoiminen Maisemallisten vaikutusten huomioon ottaminen Tien rakentamisella tuetaan valtakunnallisen, seudullisen ja alueellisen rakenteen kehittämiselle asetettuja tavoitteita Taloudelliset tavoitteet: Esitetyt ratkaisut ovat taloudellisesti toteuttamiskelpoisia Hanke on liikennetaloudellisesti mahdollisimman hyvin kannattava Hanke on yhteiskuntataloudellisesti mahdollisimman hyvin kannattava 2. HANKE-EHDOTUS 2.1 TUTKITUT VAIHTOEHDOT Tässä tarveselvityksessä on tutkittu alustavina linjausvaihtoehtoina uuden tieyhteyden sijoittuminen Kutturan kylän ja maantien 955 välille. Linjausvaihtoehdot sijoittuvat Ivalojoen pohjoispuolelle osittain Natura 2000 alueelle. Tieyhteyden ja suunnittelualueen sijainti on esitetty kuvassa 1.

6 Tieyhteys välillä maantie maantie 955, Kuttura - Repojoki 5 Kuva 1: Suunnittelualueen sijainti Jatkosuunnitteluun valitut linjausvaihtoehdot ovat seuraavat: Nykyinen kulku-uran suunta Kutturasta Litmuorvaaran yksityistielle ja edelleen maantielle 955. Kutturan kylän läheisyydessä tielinjaus Lohkolinjanvaaran ja Mäntyvaaran vierestä kiertäen kulku-uralle. Tielinjaus maantieltä 955 suoraan Karvajoen ylitse nykyiselle yksityistien linjalle. Lisäksi on tutkittu muita linjausvaihtoehtoja, jotka on hylätty suunnitteluvaiheessa joko ympäristöllisten tai taloudellisten syiden vuoksi. Tutkitut vaihtoehdot on esitetty kuvassa 2 sekä liitteessä 3. Kuva 2: Tutkitut linjausvaihtoehdot

7 Tieyhteys välillä maantie maantie 955, Kuttura - Repojoki HANKE-EHDOTUS Uusi tieyhteys esitetään rakennettavaksi kestopäällysteisenä 6,0 m leveänä tienä. Tieyhteyden pituus on vaihtoehdosta riippuen n. 19 km. Hankkeeseen sisältyy sillan rakentaminen sekä Taimenjoen että Karvajoen yli. Alustavat tielinjaukset on esitetty tarkemmin raportin liitteessä 3. Tie linjataan maastoon siten, että haitat luonnonympäristölle jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Linjauksen yksityiskohtainen sijainti tarkentuu jatkosuunnittelussa. Tien rakentamisen arvioidut kustannukset ovat 5,7 milj.. Nykyinen yhdystie 9694 Kutturan ja Laanilan välillä on pääosin sorapintainen tie, jonka leveys vaihtelee ollen keskimäärin 5,0 metriä. Tulevaisuudessa myös tämä yhdystien osuus tulisi parantaa kestopäällysteiseksi 6,0 leveäksi tieksi. Tällöin myös Ivalojoen ylittävä pioneerisilta korvattaisiin uudella sillalla. Samaan maastokäytävään uuden tieyhteyden kanssa on mahdollista sijoittaa Pohjois-Lapin maakuntakaavassa esitetty moottorikelkkareitti, joka lyhentäisi mm. Levin ja Saariselän välistä kelkkareittiyhteyttä. Samaan maastokäytävään sijoitettuna tien ja kelkkareitin ympäristöön kohdistuvat haitat jäisivät myös mahdollisimman vähäisiksi. 2.3 LIIKENTEELLINEN ASEMA JA LIIKENNE-ENNUSTEET Saariselän matkailualue on maantien 9694 ja valtatien 4 liittymän lähialueella. Repojoen alueella on vapaa-ajan toimintoja (retkeily, melonta ym.), jotka voivat hyötyä Saariselän kasvavasta kysynnästä. Lisäksi kiinnostuksen laajemman alueen matkailupalveluiden käyttämiseksi oletetaan kasvavan. Tästä syystä esim. Levin ja Saariselän välinen matkailuliikenne voi kasvaa. Saariselälle tehtyjen ennusteiden mukaan sen matkailijamäärä voisi kasvaa 2,75 kertaiseksi vuoteen 2020 mennessä. Tämä kasvattaisi valtatien 4 liikennemäärän nykyisestä noin 900 ajoneuvosta (KVL) arviolta 1400 ajoneuvoon Kutturan maantien kohdalla. Levin alueen matkailun oletetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2020 mennessä. Autokunnaksi oletetaan laskelmissa 2,5 henkeä. Mikäli Kutturan maantie jatkettaisiin Repojoelle, tulisivat etäisyydet ja ajoajat tietä myöten muuttumaan seuraavasti:

8 Tieyhteys välillä maantie maantie 955, Kuttura - Repojoki 7 Matka Nykyisin Inarin kautta Nykyisin Sodankylän kautta Etäisyys uuden tieyhteyden jälkeen Säästö ajoajassa Kittilä-Ivalo 233 km 245 km 226 km 20 min Levi-Saariselkä 243 km 235 km 175 km 50 min Repojoki- Kuttura Lemmenjoki- Repojoki- Saariselkä 191 km - 26 km 2 h 15 min 115 km km 10 min Levin ja Saariselän välinen yhteys lyhensi 60 km, mikä todennäköisesti lisäisi alueiden välistä matkailuliikennettä. Lemmenjoen kansallispuiston alueen ja Saariselän välinen etäisyys lyhenisi nykyisestä, mikä voisi lisätä Lemmenjoen alueen suosiota Saariselän matkailijoiden päiväkohteena. Mikäli ennustetilanteessa vuonna 2020 noin 5 % Saariselän matkailijoista kävisi myös Levillä ja Levin matkailijoista Saariselällä, 2/3 ajaen matkan molempiin suuntiin Kutturan kautta, kasvaisi tien liikennemäärä 150 ajoneuvolla vuorokaudessa. Jos Saariselän matkailijoista 2-3 % vierailisi Lemmenjoen alueella ajaen ainakin toiseen suuntaan Kutturan tietä myöten, kasvattaisi tämä Kutturan tien liikennettä 50 ajoneuvolla/vrk. Lisäksi muun paikallisen asiointi/matkailuliikenteen kasvu/siirtyminen olisi noin 30 ajon/vrk. Yhteensä liikenne-ennuste Kutturan tielle olisi näin 316 ajon/vrk vuonna Mahdollisen pitkämatkaisen liikenteen siirtyminen uudelle poikittaisyhteydelle olisi osittain sidoksissa muidenkin hankkeiden toteutumiseen. Pitkämatkaisessa liikenteessä voi olla potentiaalia esim. Enontekiö-Ivalo välillä ja valtakunnan rajan ylittävän liikenteen osalta. (Maakuntakaavan liikenneselvitys ). Näitä ei ole kuitenkaan lähdetty tässä ennusteessa erikseen arvioimaan, vaan oletetaan määrien osuvan ennusteen virhemarginaaliin. 2.4 JATKOTOIMENPITEET Jatkossa tieyhteydestä käynnistetään yleissuunnitelman laadinta. Yleissuunnitelmassa laaditaan tarkemmat linjausvaihtoehdot sekä niiden pohjalta tehdään ympäristöselvitykset. Yleissuunnittelun yhteydessä varaudutaan tekemään suunnittelualueesta suunnitelman pohjakartat, sekä tarpeellisista, suunnittelun kannalta olennaisimmista kohdista maastomittauksia ja pohjatutkimuksia.

9 Tieyhteys välillä maantie maantie 955, Kuttura - Repojoki 8 Yleissuunnitelma laaditaan riittävällä tarkkuudella, jotta se palvelee mahdollisimman hyvin tie- ja rakennussuunnittelua, mikäli hanke käynnistyy nopealla aikataululla. 2.5 MUUT TOIMENPITEET Yleissuunnittelun alkuvaiheessa selvitetään yhteistyössä ympäristöministeriön ja Lapin ympäristökeskuksen kanssa ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarpeellisuus. Hankkeen sidosryhmiltä pyydetään yleissuunnitelmavaiheessa viralliset kannanotot tieyhteydestä. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Inarin kunnan eteläosassa. Suunnittelualue rajautuu länsipuolelta pohjois-etelä -suuntaiseen maantiehen 955 Inarista Kittilään. Itäpuolella suunnittelualueen raja on Kutturan kylässä sekä eteläisen rajan muodostaa Ivalojoki. Suunnittelualueen pohjoisen reunan muodostaa Litmuorvaaran ja Tunturivaaran suuntainen linja. Kutturan kylästä on matkaa Inarin kunnan keskustaajamaan Ivaloon 78 kilometriä. Suunnittelualueen toiselta reunalta Repojoelta matkaa Ivaloon on noin 115 km. 3.2 NYKYINEN TIEVERKKO, YHTEYDET JA LIIKENNEMÄÄRÄT Nykyisen yleisten teiden tieverkon alueella muodostavat valtatie 4 Rovaniemeltä Ivaloon, maantie 955 Kittilästä Inariin sekä maantie 9694 Kutturaan. Valtatie 4 on suunnittelualueella 8 metriä leveä kestopäällysteinen tie. Maantie 955 on keskimäärin 6,0 metriä leveä kestopäällystetty tie Repojoen kohdalla. Kittilän suuntaan Pokan ja Hanhimaan välillä noin 33 kilometrin matkalla maantie 955 on sorapintainen. Maantie 9694 (Laanila-Kuttura) on pääosin sorapintainen, keskimäärin 5,0 metriä leveä tie. Tiellä on muutamia kestopäällystettyjä osuuksia siltojen kohdilla. Kutturan kylän kohdalla Ivalojoen yli on rakennettu vuonna 1997 pioneerisilta, joka on leveydeltään 4,0 metriä.

10 Tieyhteys välillä maantie maantie 955, Kuttura - Repojoki 9 Kuva 3: Alueen nykyinen tieverkko ja liikennemäärät Kutturan ja Repojoen välillä on ollut käytössä polkutie 52014, joka on vuonna 1998 lakkautettu yleisenä tienä. Kutturan kylästä on polku-ura maantielle 955. Polku-uraa käyttävät pääasiassa poronhoitajat, kesäisin mönkijöillä ja talvisin moottorikelkoilla. Polku-uran vieressä kulkee sähkölinja Kutturaan. Polku-uralla Taimenjoen kohdalla on teräsrakenteinen silta joen yli. Maantien 955 suunnasta johtaa lisäksi yksityiskäytössä oleva metsäautotie Litmuorvaaralle.

11 Tieyhteys välillä maantie maantie 955, Kuttura - Repojoki 10 Kuva 4: Taimenjoen ylittävä silta polku-uralla Valtatien 4 keskimääräinen liikennemäärä (KVL 2006) Kutturan yhdystien 9694 kohdalla oli 920 ajoneuvoa vuorokaudessa. Maantien 955 keskimääräinen liikennemäärä oli 95 ajoneuvoa vuorokaudessa ja Kutturan yhdystien 9694 liikennemäärä oli 130 ajoneuvoa vuorokaudessa. Suunnittelualueella ei ole sattunut poliisin tietoon tulleita liikenneonnettomuuksia vuosina NYKYISET KELKKAREITIT Saariselän ja maantien 955 (Repojoki) välillä ei tällä hetkellä ole itälänsisuuntaista moottorikelkkareittiä. Moottorikelkkareitti Inarista Repojoen kautta Kittilän Pokkaan on suunnitteilla ja voi valmistua jo talveksi Inarin kunta, Metsähallitus ja alueen paliskunnat ovat neuvotelleet reittivaihtoehdoista. Reitti pyritään toteuttamaan niin, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän vahinkoa porotaloudelle. 3.4 MUUT POIKITTAISET TIEYHTEYKSIEN KEHITTÄMISHANKKEET Pohjois-Lapin alueelta puuttuvat nykyisin lähes kokonaan poikittaiset tieyhteydet. Pohjois-Lapin tieverkko toimii kuitenkin osana koko Pohjois- Kalotin tiestöä, jossa tullee olemaan ainakin pitemmällä tähtäimellä nykyistä huomattavasti enemmän kansainvälistä liikennettä.

12 Tieyhteys välillä maantie maantie 955, Kuttura - Repojoki 11 Liikenteen lisäys aiheutuu mm. Barentsin alueen ennustettavasta kehittymisestä, jonka syynä on Barentsin meren huomattavien öljy- ja kaasuesiintymien hyödyntäminen. Ainakin seuraavista uusista tai parannettavista poikittaisista tieyhteyksistä on keskusteltu Pohjois-Lapin maakuntakaavaa laadittaessa: Nunnanen Lisma (tielle tehdyt suunnitelmat osittain vanhentuneet) Pokka Pulju, Lompolo Vierelä, Porttipahta Tieva, Peurasuvanto Rovalaki (näistä yhteyksistä ei ole olemassa suunnitelmia) Lokka Mäntypää (rakennussuunnitelma on laadittu) Nellim Paatsjoki (tieyhteysselvitys 2005) Hanhimaa Kiistala (tieyhteysselvitys 2006) Ivalo Nellim 3.5 YMPÄRISTÖ Suunnittelualue kuuluu Paatsjoen vesistöalueeseen (71). Inarijärveen laskevat Ivalojoki, Lemmenjoki, Vaskojoki ja Kaamasjoki. Inarinjärvi laskee Paatsjokea pitkin Jäämereen. Suunnittelualueen vesistöt ovat pääosin virtaavia vesistöjä, suurimpana Ivalojoki ja siihen laskevat Repojoki, Karvajoki ja Taimenjoki. Kuva 5: Taimenjoki

13 Tieyhteys välillä maantie maantie 955, Kuttura - Repojoki 12 Kuva 6: Paatsjoen vesistöalue Suunnittelualueella esiintyy pohjavesialueita Repojoen lähistöllä. Alueet Nokipuolddšak, Harjuntausjärvi ja Haipanpalo ovat luokiteltu kaikki luokkaan 3 kuuluviksi. Alueista Nokipuolddšak osuu lähimmäs tielinjauksia. Nokipuolddšak Kuva 7: Pohjavesialueet. (Lähde: Ympäristökeskuksen Hertta-tietokanta) Inarin seutu edustaa kokonaisuudessaan pohjoisboreaalista kasvillisuusvyöhykettä. Alue luetaan kasvimaantieteellisesti Metsä-Lappiin kuuluvaksi. Suokasvillisuuden vyöhykejaossa Inari kuuluu Metsä-Lapin aapasoiden vyöhykkeeseen. Suunnittelualueen ympäristö on pääosin luonnontilainen.

14 Tieyhteys välillä maantie maantie 955, Kuttura - Repojoki 13 Suunnittelualueen metsät ovat pääosin harvapuustoisia jäkälä-varpumetsäkankaita ja sammal-lehtihavupuukankaita. Litmuorvaaran ja Ivalojoen välissä on jonkin verran sulkeutuneita mänty- ja lehtipuumetsiä. Varsinaisia tunturikankaita ei suunnittelualueella ole, ainoastaan Litmuorvaarassa on sekä harvapuustoista että sulkeutunutta tunturikoivikkoa. Suunnittelualue kuuluu osittain Natura 2000 alueeseen sekä kokonaisuudessaan Hammastunturin erämaa-alueeseen. Erämaalain 12 siirtymäsäädöksessä on mainittu, että Kutturan kylästä on mahdollista rakentaa tieyhteys maantielle 955. Natura-alueen rajaus on esitetty kuvassa 8. Kuva 8: Hammastunturin erämaa Natura-alueen rajaus. (Lähde: Ympäristökeskuksen Hertta-tietokanta) Hammastunturin erämaa Natura-alue (FI ) käsittää erämaalain nojalla perustetun Hammastunturin erämaa-alueen, jonka ulkopuolelle on rajattu luonnonmukaisesti käsiteltävät alueet sekä Kutturan kylä ja eräitä kullanhuuhdonta-alueita. Suunnittelualueella on tiedossa uhanalaisien eläinlajien osalta ainakin kotkien tai muiden suurten petolintujen pesiä. Metsähallitus on laatinut vuonna 1996 Hammastunturin erämaan hoito- ja käyttösuunnitelman sekä vuonna 2001 Kutturan alue-ekologisen suunnitelman, joissa on käsitelty mm. suunnittelualueen käyttöä. Uhanalaisia kasviesiintymiä ei suunnittelualueella ole tiedossa. Lapinleinikki, joka ei varsinaisesti ole uhanalainen kasvi, esiintyy jokien ja purojen varsilla sekä lampien soistuneilla rannoilla korvilla. Lapinleinikki on rauhoitettu ja EU:n luontodirektiivin liitteessä II oleva kasvilaji. Uhanalaisista sienistä, sammalista ja jäkälistä ei ole tietoja alueella.

15 Tieyhteys välillä maantie maantie 955, Kuttura - Repojoki 14 Kaava-alueelle ei sijoitu arvokkaita maisema-alueita tai perinnemaisemakohteita. Kutturan kylä on luokiteltu arvokkaaksi kulttuuriympäristökohteeksi. Kutturan kylä on saamelaiskylä, joka muodostuu kolmesta asuinkentästä. (Lähde: Lokio, Jarmo. Lapin kulttuuriympäristöohjelma. Rovaniemi 1996.) Kutturan kylässä on Hammastunturin erämaa-alueen ainoa ympärivuotinen asutus. Kylän ympärillä on vanhoja niittyjä, joista monia niitetään yhä edelleen. Kuva 9: Kutturan kylä Tiedossa olevia muinaismuistoja on löydetty Kutturan kylän läheisyydestä sekä Ivalojoen varresta, mm. läheltä Mukkapaloa. Muinaismuistot ovat ajoittamattomia työ- ja valmistuspaikoiksi luokiteltuja luultavasti peuranpyyntikuoppia. Muinaismuistot; Mukkaoja W, Mukkaoja E, Kuttura SW, Taimenjoki ja Kuttura W, on esitetty alla olevassa kuvassa, muut kohteet eivät osu mahdollisille tielinjauksille.

16 Tieyhteys välillä maantie maantie 955, Kuttura - Repojoki 15 Kuva 10: Kiinteät muinaisjäännökset (Lähde: Ympäristökeskuksen Herttatietokanta.) Alueella toimii Sallivaaran paliskunta. Kutturan kylän alue kuuluu Hammastunturin paliskuntaan, jonka alueella toimii neljä tokkakuntaa: Huuhkajan, Menesjärven, Kirkonkylän ja Kutturan tokkakunnat. Sallivaaran paliskunnassa porot ovat yhteispaimennuksessa. Paliskunnan alue on jaettu laidunaidoilla kolmeen osaan laitumien säästämiseksi ja töiden helpottamiseksi. Pohjoinen on talvialuetta, keskiosa kesäaluetta ja Kutturan puoli syysaluetta. 3.6 MAANKÄYTTÖ JA ASUTUS Suunnittelualue sijoittuu Pohjois-Lapin maakuntakaavaan, joka on hyväksytty Lapin liiton valtuustossa Suunnittelualue on merkitty maakuntakaavassa Se-alueeksi, joka tarkoittaa erämaa-aluetta (Hammastunturi). Samanaikaisesti maakuntakaavan kanssa laadittiin Pohjois-Lapin maakuntakaavan liikenneselvitys. Liikenneselvityksessä tutkittiin mm. Pohjois-Lapin poikittaisliikennettä helpottavien yhteyksien toteuttamismahdollisuuksia. Selvityksessä todetaan, että poikittaisen tieverkon kehittymisestä hyötyvät paitsi asukkaat myös elinkeinoelämä ja pitemmällä aikavälillä poikittaisilla yhteyksillä voi olla myös kansainvälistä merkitystä, kun Barentsin alue kehittyy. Yhtenä uutena tieyhteytenä selvityksessä tutkittiin Kuttura-Repojoki yhteyttä, joka esitettiin maakuntakaavaan merkittäväksi tieyhteytenä. Kutturan ja Repojoen välinen moottorikelkkareitti esitetään liikenneselvityksessä merkittäväksi maakuntakaavaan samaan maastokäytävään Kuttura-Repojoki -tieyhteyden kanssa, jolloin

17 Tieyhteys välillä maantie maantie 955, Kuttura - Repojoki 16 moottorikelkkayhteyden mahdolliset haitalliset vaikutukset saadaan minimoitua. Suunnittelualueella ei ole voimassa olevia yleis- tai asemakaavoja. Kuvassa 11 on esitetty ote Pohjois-Lapin maakuntakaavasta, johon tie on merkitty vaihtoehtojen vuoksi katkoviivalla ohjeelliseksi linjaukseksi. Kuva 11: Ote Pohjois-Lapin maakuntakaavasta Suunnittelualueen asutus sijoittuu pääosin alueen itäosassa sijaitsevaan Kutturan kylään. Kylässä on yhteensä 8 ympärivuotisessa käytössä olevaa taloa, joissa asuu yhteensä 21 ihmistä. Kylän yleisin elinkeino on poronhoito, josta saa elantonsa lähes kaikki asukkaat. Suunnittelualueen länsiosassa Litmuorvaarassa on puolustusvoimien ympärivuotisessa käytössä olevia toimintoja. Suunnittelualueen maa-alueesta pääosa on Metsähallituksen hallinnassa. Kutturan kylän lähiympäristö on yksityisomistuksessa. Sallivaaran paliskunnan mukaan poronhoidolle tärkeitä laidunalueita ovat mm. Taimenpalon alue sekä Höyhenvaaran Kiimasianmaan Järnävaaran alueet Ivalojoen varrella.

18 Tieyhteys välillä maantie maantie 955, Kuttura - Repojoki VAIKUTUKSET 4.1 LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET Uusi tieyhteys parantaa huomattavasti Pohjois-Lapin itä-länsi -suuntaisia liikenneyhteyksiä. Tieyhteys mahdollistaa osaltaan tulevaisuudessa koko Pohjois-Kalotin itä-länsi -suuntaisen liikenteen kehittymisen Pohjois- Norjasta Luoteis-Venäjälle. Se mahdollistaa ja monipuolistaa matkailuliikenteen reitistöjä tarjoamalla uusia mahdollisuuksia esim. kiertoreiteille ja mm. lyhentää huomattavasti välimatkaa Kittilän kentältä Saariselälle. Suora tieyhteys Kittilän kentältä on Saariselälle tärkeää, koska kaikki koneet eivät pääse sääolosuhteiden vuoksi aina Ivalon kentälle. Tieyhteys lyhentää liikenneyhteyksiä kahden suuren matkailukeskuksen Levin ja Saariselän välillä lyhentäen yhdensuuntaista ajoaikaa 50 minuuttia 3 h 20 minuutista 2 h 30 minuuttiin parantaen matkailun toimintaedellytyksiä, kehittymismahdollisuuksia ja yhteistyötä Lapissa. Vaikutuksista matkailuelinkeinoon on kerrottu enemmän tarveselvityksen liitteessä 1 Nykyisin Saariselän ja Levin välinen matkailuliikenne Inarin kautta on hyvin vähäistä johtuen osin päällystämättömästä Kittilä-Inari tiestä. Vaikka Kittilä-Inari välinen tie parannettaisiin, niin se ei tulisi olemaan vaihtoehto Kutturan ja Repojoen väliselle tiehankkeelle. Muita liikenteellisiä vaikutuksia ovat: Yhteys Repojoelta kunnan keskustaajamaan Ivaloon lyhenee noin 7 kilometriä. Tieyhteys tarjoaa Lapin länsiosista Kutturan kylään nykyistä huomattavasti lyhyemmän yhteyden. Tie parantaa paikallisten poroelinkeinoa harjoittavien asukkaiden yhteyksiä porojen laidunmaille ja erotuspaikoille lyhentämällä matkaa esimerkiksi Kutturan kylästä Sallivaaran paliskunnan poroerotusaidalle n. 150 km. Yhteys parantaa liikenneturvallisuutta etäisyyksien ja matka-aikojen lyhetessä. Tieyhteys parantaa palo- ja pelastustoimen toimintamahdollisuuksia etäisyyksien lyhetessä. Saariselällä sijaitsevan lähimmän palo- ja pelastustoimen yksikön etäisyys maantielle 955 lyhenee huomattavasti. Tieyhteyden rinnalle suunniteltu moottorikelkkareitti Leviltä Saariselälle parantaa ja monipuolistaa moottorikelkkailun reittiyhteyksiä Pohjois-Lapin alueella. Tämä osaltaan tukee myös matkailun kehittymistä. Tieyhteys voi antaa myös uusia mahdollisuuksia joukkoliikenneyhteyksien kehittämiselle.

19 Tieyhteys välillä maantie maantie 955, Kuttura - Repojoki YMPÄRISTÖLLISET VAIKUTUKSET Uusi tieyhteys sijoittuu Hammastunturin erämaa-alueelle ja osittain Natura 2000 alueelle ja se joudutaan rakentamaan pääosin luonnonympäristöön. Tie voidaan sijoittaa sellaiseen maastokäytävään ja toteuttaa niin, että haitat luonnonympäristölle ovat kohtuulliset eivätkä Natura-arvot todennäköisesti merkittävästi heikenny. Erämaalain 12 :n mukaan Hammastunturin erämaa-alueelle saa rakentaa tien Inarin ja Pokan väliseltä maantieltä Kutturan kylään. Tie ei kuitenkaan pirsto erämaa-aluetta, sillä sen pohjoispuolelle jää läpimitaltaan noin 40 km:n kokoinen yhtenäinen alue ja eteläpuolellekin läpimitaltaan lähes 20 km:n alue. Tässä suunnitteluvaiheessa tehtyjen selvitysten perusteella uusi tieyhteys ei sijoitu maisemallisesti erityisen tärkeille luontotyyppialueille, maisemallisesti herkille alueille eikä uhkaa valtakunnallisesti uhanalaisia kasvi- ja eläinesiintymiä tai muinaismuistoja. Tieyhteys mahdollistaa Ivalojoen luontomatkailun sekä kullanhuuhdontaan liittyvän matkailun kehittämisen. Tieyhteyden haittoja ympäristöön pystytään vähentämään seuraavin keinoin: Uusi tieyhteys sijoitetaan sellaiseen maastokäytävään, joka aiheuttaa mahdollisimman vähän haittaa luonnonympäristölle. Uusi tieyhteys sijoitetaan siten, että se haittaa mahdollisimman vähän poronhoitoa sekä porojen luontaisia laidunalueita. Tieyhteyden rakentamisessa käytetään ympäristöystävällisiä suunnitteluperiaatteita ja rakentamistapoja Suunniteltu moottorikelkkareitti sijoitetaan uuden tieyhteyden kanssa samaan maastokäytävään, jolloin haittavaikutukset saadaan minimoitua Ympäristölliset vaikutukset selvitetään ja arvioidaan tarkemmin seuraavissa suunnitteluvaiheissa. Lapin ympäristökeskuksen alustavan mielipiteen mukaan uusi tieyhteys on mahdollista sijoittaa osin myös Natura-alueen rajauksen sisäpuolelle, jos se ei aiheuta kohtuutonta haittaa ympäristölle. Tielinjaus kulkisi Naturaalueella n.12 km:n matkalla. 4.3 YHTEISKUNTATALOUDELLISET VAIKUTUKSET Vaikutukset elinkeinojen harjoittamiseen Uusi tieyhteys parantaa matkailuelinkeinon toimintaedellytyksiä sekä paikallisten asukkaiden mahdollisuutta harjoittaa elinkeinotoimintaansa,

20 Tieyhteys välillä maantie maantie 955, Kuttura - Repojoki 19 erityisesti poronhoitoa. Tieyhteys lyhentää poronhoitajien etäisyyttä osalle laidunalueista ja erotuspaikoista lähes 150 kilometriä. Suunnittelualueella sijaitsee porojen laidunalueita. Jatkosuunnittelun yhteydessä tielinjausvaihtoehtoja suunniteltaessa tulee huomioida laidunalueiden sijainti. Saamelaiskäräjät on vastustanut Kuttura-Repojoki tieyhteyttä poronhoidolle haitallisena. Paliskuntain yhdistys ja Sallivaaran paliskunta eivät ole vastustaneet tietä, kunhan linjaus suunnitellaan siten, että se haittaa mahdollisimman vähän poronhoitoa. Sallivaaran paliskunta vastustaa kuitenkin pelkkää Kuttura-Repojoki -moottorikelkkayhteyttä ilman tieyhteyttä. Uusi tieyhteys lyhentää Litmuorvaarassa työskentelevien paikallisten asukkaiden työmatkaa huomattavasti. Erityisesti Sodankylän ja Saariselän suunnasta saapuvien työmatka lyhenee lähes 50 km. Yhteys parantaa myös liikenneturvallisuutta etäisyyksien ja matka-aikojen lyhetessä sekä palo- ja pelastustoimen toimintamahdollisuuksia etäisyyksien lyhetessä Matkailuelinkeino- ja työllisyysvaikutukset Matkailuelinkeino- ja työllisyysvaikutuksista on laadittu erillinen selvitys, joka on tämän raportin liitteenä SOSIAALISET VAIKUTUKSET Sosiaalisilla vaikutuksilla tarkoitetaan ihmiseen, yhteisöön tai yhteiskuntaan kohdistuvia vaikutuksia, jotka aiheuttavat muutoksia ihmisten hyvinvointiin tai sen jakautumiseen. Vaikutustasot vaihtelevat yksilön kokemasta yleiseen tasoon. Sosiaalisia vaikutuksia ovat hankkeen vaikutukset mm. ihmisten jokapäiväiseen elämään ja liikkumisen sujuvuuteen, elinkeinojen harjoittamiseen, työllisyyteen, talouteen, ympäristön viihtyisyyteen ja terveellisyyteen sekä virkistysalueiden ja luontokohteiden käyttämiseen. Osa näistä vaikutuksista on käsitelty jo edellisissä kohdissa. Terveydelliset vaikutukset Maantieliikenteestä ihmisten terveyteen mahdollisesti kohdistuvia tekijöitä ovat onnettomuus- ja tapaturmariskit, ilman epäpuhtaudet (pakokaasut ja pölyäminen) sekä meluhaitta. Lähes kaikella tienpidolla on vaikutusta liikenneturvallisuuteen ja sitä kautta ihmisten terveyteen. Päästöt ja raskasmetallilaskeumat tienvarsialueilla ovat hitaasti vaikuttavia tekijöitä. Terveydelliset vaikutukset rajoittuvat tien lähialueelle, mutta pienestä liikennemäärästä johtuen vaikutukset ovat merkitykseltään vähäisiä.

21 Tieyhteys välillä maantie maantie 955, Kuttura - Repojoki 20 Vaikutukset elinympäristön viihtyisyyteen ja alueen virkistyskäyttöön Virkistyskäyttöön kohdistuvat vaikutukset liittyvät osana ihmisten hyvinvointiin ja asumisviihtyisyyteen kohdistuviin vaikutuksiin. Hankkeen virkistyskäytölle aiheutuvat haitat voivat johtua alueiden pirstoutumisesta tai melun ja päästöjen aiheuttamista haitoista. Elinympäristön viihtyisyyden kannalta tärkeitä ovat uuden tieyhteyden vaikutukset työllisyyteen ja ihmisten jokapäiväiseen liikkumiseen (mm. työmatkoihin). Uudet työpaikat heijastuvat suoraan ja välillisesti asukkaiden elintasoon ja hyvinvointiin. Jokapäiväisessä liikkumisessa uusi tieyhteys lyhentää paikallisten poronhoitajien yhteyksiä laidun- ja erotusalueille sekä Litmuorvaarassa työskentelevien asukkaiden työmatkaa huomattavasti. Uusi tieyhteys parantaa mahdollisuuksia Ivalojen yläosan sekä koko Hammastunturin erämaa-alueen virkistyskäytölle tieyhteyksien ja alueen saavutettavuuden parantuessa. Vaikutukset koulukuljetuksiin Kutturassa on tällä hetkellä (kevät -07) yksi koululainen, joka käy Ivalossa yläasteen koulua. Lisäksi kylässä on kaksi alle kouluikäistä lasta. Aiemmin Kutturan ala-asteikäiset koululaiset kuljetettiin Menesjärven koululle, mutta koulun toiminta lakkautettiin vuonna Nykyisin kutturalaisten lähin koulu on Törmäsessä. 4.5 TALOUDELLISET VAIKUTUKSET Tien rakentamisen arvioidut kustannukset ovat 5,7 M. Hankkeen muut taloudelliset vaikutukset on arvioitu raportin liitteessä 1. Hyöty-kustannustarkasteluissa hankkeen toteuttamiskustannukset ovat aiemman selvityksen mukaan nykyhinnalla noin 5,7 M. Rakentamisen aikaiset korot olisivat noin 0,34 M. Keskimääräiseksi aikasäästöksi on arvioitu 45 min/ajoneuvo. Aikasäästöt on arvioitu vain nykyisen liikenteen osalta, hankkeen itsensä synnyttämä uusi liikenne ei ole tässä mukana. Tällä laskentatavalla h/k suhteeksi tulisi noin 1,8. Mikäli rakennuskustannukset kasvavat 10 % laskisi h/k suhde tasolle 1,6. Tulos on myös herkkä ajoneuvojen määrälle, koska aikasäästö/ajoneuvo on laskentakaavassa huomattavan suuri. 4.6 PALAUTE KUTTURA-REPOJOKI TIEYHTEYDESTÄ Seuraavassa on esitetty yhteenveto maakuntakaavan laatimisvaiheessa annetuista Kuttura-Repojoki tieyhteyttä koskevista muistutuksista ja lausunnoista.

22 Tieyhteys välillä maantie maantie 955, Kuttura - Repojoki 21 Viranomaiset Lapin ympäristökeskus: Tieyhteyden tarvetta ei ole riittävästi selvitetty eikä tien ympäristövaikutuksia mukaan lukien yhdyskuntarakenteelliset vaikutukset eikä vaikutuksia Natura-verkostoon ole riittävästi tutkittu. Etäisyydeltään Levin ja Saariselän keskinäistä etäisyyttä vastaavien Pyhä-Luoston ja Levin-Ylläksen matkailukeskusten välinen päivittäisliikenne lienee vähäistä. Saamelaiskäräjät: Yhdystie Kuttura-Repojoki tulee poistaa maakuntakaavasta poronhoidolle haitallisena. Metsähallitus: Kuttura-Repojoki tieyhteydelle parempia vaihtoehtoja ovat jo olemassa oleviin metsäautoteihin perustuvat yhteydet Porttipahta-Tieva tai Peurasuvanto-Kiistala. Liikenne- ja viestintäministeriö: Tien haasteellisen ja kiistankin alaisen sijainnin vuoksi se on syytä olla merkittynä maakuntakaavassa ja merkintä yhdystie, ohjeellinen linjaus mahdollistaa mahdollisimman vähän haittaa tuottavan linjausvaihtoehdon suunnittelun. Tiehallinto, Lapin tiepiiri: Tieyhteydestä laaditun esiselvityksen perusteella tien toteuttamiselle ei näyttäisi olevan ylivoimaisia esteitä. Tiehallinnon käsityksen mukaan tien on syytä olla merkittynä maakuntakaavassa. Muut BirdLife Suomi ry: Tieyhteystarvemerkintä tulee poistaa maakuntakaavasta tai tielinjaukset rajata erämaan ja suojelualueen ulkopuolelle. Lapin luonnonsuojelupiiri: Kuttura-Repojoki tielinjaus on arveluttava luonnonsuojelun näkökulmasta. Ympäristöhaittoja, mm. vaikutukset Natura-luontoarvoihin on selvittämättä riittävällä tavalla. Inarijärven Luonnonystävät ry: Kutturan ja Repojoen välille suunniteltu tiehanke on sekä perusteluiltaan että lasketuilta hyödyiltään arveluttava. Luontoliitto ry: Tieyhteys pirstoisi erämaa-aluetta. Yhteys on merkitty kaavakartalle yhteystarvemerkinnällä, mikä on ok. Lisäselvitykset ovat tarpeen.

23 Tieyhteys välillä maantie maantie 955, Kuttura - Repojoki 22 ProAgria Lappi, MTT Lapin tutkimusasema: Kaavaehdotuksen tielinjauksia tulisi vähentää, koska uudet tielinjaukset voivat käynnistää kehityksen, jossa laajat erämaa-, suojelu- ja laidunalueet pirstaloituvat. Lisäksi tielinjaukset vaikuttavat ainutlaatuisiin kylämiljöisiin muuttaen niiden maisemakuvaa. Paliskuntain yhdistys: Maakuntakaavaluonnoksessa pitää pyytää kirjalliset lausunnot myös paikallisilta paliskunnilta. Maakuntakaavan yhteydessä laaditussa liikenneselvityksessä todetaan: Sallivaaran paliskunnan kanssa on ymmärrys tieyhteyden tarpeellisuudesta, kunhan linjaus suunnitellaan siten, että se haittaa mahdollisimman vähän poronhoitoa. Sallivaaran paliskunta vastustaa pelkkää moottorikelkkayhteyttä ilman tieyhteyttä. Lapin riistanhoitopiiri: Maakuntakaavassa tulee huomioida, aiheuttavatko ehdotuksessa olevat maakunnan kehittämissuunnitelmat tarpeetonta haittaa riistaeläimille ja niiden lisääntymiselle tai elinolosuhteille. Yhtenä alueellisesti huomioitavana kohteena lausunnossa mainitaan Kutturan ja Pokantien välisen yhdystien rakentaminen. Lapin liikenneyrittäjät: Maakuntakaavaehdotuksessa on hyvin huomioitu liikenne ja liikenneväylien merkitys Pohjois-Lapin alueella. 5. LIITTEET 1. Kuttura Repojoki tieyhteyden matkailuelinkeino- ja työllisyysvaikutukset 2. Yleiskartta 3. Alustavat tielinjausvaihtoehdot maastokäytävänä

24