PÄÄTÖS. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltaminen. Tiehallinto, Lapin tiepiiri Hallituskatu 3 B ROVANIEMI

Transkriptio

1 PÄÄTÖS LAP 2007 R ASIA Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltaminen HANKKEESTA VASTAAVA Tiehallinto, Lapin tiepiiri Hallituskatu 3 B ROVANIEMI HAKEMUS HANKE Tiehallinto, Lapin tiepiiri on pyytänyt Lapin ympäristökeskukselta lausuntoa ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta hankkeessa yhdystie 9694 seututie 955 Kuttura Repojoki, Inarin kunnassa. Tieyhteys välillä yhdystie 9694 seututie 955, Kuttura Repojoki, sijoittuu Inarin kunnan eteläosaan noin 15 km:n etäisyydelle Sodankylän ja Kittilän kunnan pohjoisosista. Tieyhteyden pituus on noin 19 km ja se rakennettaisiin kestopäällysteisenä kuusi metriä leveänä tienä. Hankkeeseen sisältyy sillan rakentaminen sekä Taimenjoen että Karvajoen yli. ASIAN KÄSITTELYN VAIHEET Tien ennustettu liikennemäärä v on 316 ajoneuvoa vuorokaudessa. Etäisyys Leviltä Saariselälle lyhenisi 60 km. Kittilä Ivalo väli lyhenisi 6 km. Tien rakentamisen arvioidut kustannukset ovat 5,7 miljoonaa euroa. Hankkeen tavoitteina on mm. Pohjois Lapin ja koko Pohjoiskalotin itä länsi suuntaisen tieverkon ja liikenneyhteyksien, paikallisten asukkaiden liikenneyhteyksien ja matkailuliikenteen yhteyksien parantaminen, paikallisten asukkaiden asumis ja toimintaedellytysten parantaminen sekä alueiden virkistyskäytön mahdollistaminen. Asia on tullut vireille Lapin ympäristökeskukseen Lapin tiepiirin lausuntopyynnöllä. Tiehallinto on teettänyt hankkeesta toteutusselvityksen (2005) ja tarveselvityksen (2007). Ympäristökeskus pyysi hankkeesta vastaavalta lisäselvityksiä Vastauksen mukaan hankkeeseen ei tässä vaiheessa kuulu Kutturan ja Laanilan välisen sorapintaisen ja viisi metriä leveän yhdystie 9694 parantaminen kuusi metriä leveäksi ja Ivalojoen ylittävän pioneerisillan korvaaminen uudella sillalla. Hankkeesta järjestettiin neuvottelu viranomaisten kuulemiseksi Neuvotteluun osallistuivat Lapin liitto, Inarin kunta, Lapin TE keskus ja Metsähallitus. Lapin tiepiiri ilmoitti, ettei moottorikelkkailureitti kuulu hankkeeseen. Viranomaiset pitivät yva menettelyä tarpeellisena. Saamelaiskäräjät ilmoitti (puhelu Aikio Pekka/Ruokanen Leena klo 10:05) olleensa estynyt saapumasta neuvotteluun ja pitävänsä yva menettelyä tarpeellisena. Lapin maakuntamuseo toteaa, että muinaisjäännösten inventointi Hallituskatu 5 PL 8060, Rovaniemi Asiakaspalvelu Hallituskatu 5 PB 8060, FI Rovaniemi, Finland Kundservice

2 tai tarkastus kohdealueella on tarpeen (sähköposti Kotivuori Hannu ). 2/5 YMPÄRISTÖKESKUKSEN PÄÄTÖS Lapin tiepiirin on katsottu tulleen kuulluksi asiassa edellä mainitussa neuvottelussa. Päätös Perustelut Lapin ympäristökeskus päättää, että hankkeessa on tarpeen soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun valtioneuvoston asetuksen (713/2006) 6 :n hankeluettelon kohdan 9 b mukaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä sovelletaan mm. neli tai useampikaistaisen, vähintään 10 km:n pituisen yhtäjaksoisen uuden tien rakentamiseen. Harkittaessa arviointimenettelyn soveltamista yksittäistapauksessa ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) 4.2 :ssä tarkoitettuun hankkeeseen on edellä mainitun asetuksen 7 :n mukaan tarkasteltava erityisesti hankkeen ominaisuuksia, sijaintia ja vaikutusten luonnetta. Tarkasteltavia seikkoja ovat näin ollen mm. yhteisvaikutus muiden hankkeiden kanssa, nykyinen maankäyttö, luonnon sietokyky sekä vaikutusalueen laajuus ja vaikutuksen monitahoisuus. Hanke sijoittuu Pohjois Lapin maakuntakaavan erämaa alueelle (Se 6515). Maakuntakaava on vahvistettu valtioneuvostossa Tieyhteys on merkinnällä yhdystie, ohjeellinen linjaus. Tien vieressä on moottorikelkkailureitti yhteystarvemerkinnällä. Kaavaselostuksen mukaan jatkosuunnittelussa on tehtävä Natura tarveharkinta. Seututie 955:ltä on yksityistie Litmuorvaaran tutka asemalle. Kutturan ja seututie 955:n välillä on vanha polkuyhteys. Polkutie on lakkautettu yleisenä tienä vuonna Kutturan kylälle on sähkölinja, muuten väli on rakentamaton. Kutturan kylässä toteutusselvityksen mukaan kahdeksan ympärivuotisessa käytössä olevaa taloa. Tarveselvityksen mukaan Kutturan kylä on saamelaiskylä, joka muodostuu kolmesta asuinkentästä. Tieyhteys sijoittuu Hammastunturin erämaa alueelle. Hammastunturin erämaa alue on perustettu erämaalailla (42/91). Hallituksen esityksessä erämaalaiksi (42/90) todetaan, että erämaa alueiden tärkeimpiä tunnusmerkkejä ovat tiettömyys, laaja alaisuus, asumattomuus ja syrjäisyys. Alueilla luontaiselinkeinojen sekä muun monipuolisen käytön merkitys on suurimmillaan. Saamelaiskulttuurin perusta ja porotalous tukeutuvat luonnonvaraisina ja tiettöminä säilyviin erämaihin. Lakiesitystä valmisteltaessa on ollut tiedossa Hammastunturin erämaa alueen läpi suunniteltu tie Kutturan saamelaiskylästä länteen Inarin ja Pokan väliselle tielle. Tien rakentaminen on hallituksen esityksen mukaan erittäin tarpeellinen sekä poronhoitoa että saamenkielisen väestön kouluolojen parantamista varten. Tämän vuoksi erämaalain 12.3 :ssä on säännös, joka mahdollistaa tien rakentamisen erämaa alueelle Inarin ja Pokan väliseltä maantieltä Kutturan kylään. Hammastunturin erämaa alueen hoito ja käyttösuunnitelma ei ota erämaalakia tarkempaa kantaa tiehen. Kutturan saamenkieliset koululaiset kävivät aiemmin Menesjärven koulua (toteutusselvitys). Menesjärvi sijaitsee 32 km Inarista etelään kohti Pokkaa. Koulu on lakkautettu eikä Kutturan kylässä ole koululaisia. Tarveselvityksen

3 3/5 mukaan kylässä on kaksi alle kouluikäistä lasta. Erämaalain säätämisen jälkeen olosuhteet alueella ovat siten muuttuneet. Valtion viranomaisten tulee toiminnassaan ottaa huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja edistää niiden toteuttamista. Valtion viranomaisten on myös arvioitava toimenpiteidensä vaikutuksia valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kannalta. Tavoitteiden mukaan alueidenkäytössä turvataan saamelaisten kotiseutualueella saamelaiskulttuurin ja elinkeinojen kehittämisedellytykset ja sovitetaan ne yhteen luonnon kestokyvyn kanssa. Muuallakin poronhoitoalueella turvataan poronhoidon alueidenkäytölliset edellytykset. Hanke sijoittuu saamelaisten kotiseutualueelle. Alue on pääosin metsähallituksen hallinnassa olevaa valtion maata. Tie sijoittuu pääosin Sallivaaran paliskunnan alueelle ja Kutturan kylän läheisyydessä Hammastunturin paliskuntaan. Alue on poronhoitolain 2.2 :n mukaista erityistä poronhoitoaluetta, missä valtion maat muodostavat erityisesti poronhoitoa varten tarkoitetun alueen. Tällä alueella olevaa maata ei saa käyttää sillä tavoin, että siitä aiheutuu huomattavaa haittaa poronhoidolle. Suunnittelualueella sijaitsee porojen laidunalueita. Tien vaikutuksista saamelaiskulttuurille ja poronhoidolle ei ole esitetty riittävää selvitystä siten, että merkittävien haitallisten vaikutusten aiheutuminen olisi poissuljettu. Nämä vaikutukset voidaan selvittää ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä. Tunturi Lapin maakuntakaavan yhteydessä on selvitetty Lapin liiton toimesta itä länsisuunteisen maantieyhteyden tarvetta Pohjoiskalotilla. Selvityksen mukaan kansainväliset kuljetukset ja liikenne eivät aiheuta uusille yhteyksille merkittävää tarvetta. Uudet poikittaiset yhteydet hyödyttävät eniten paikallista liikennettä. Pohjoiskalotin poikittaiseksi pääkäytäväksi esitetään selvityksessä Narvik Kiruna Pajala Kolari Kittilä Inari Näätämö Kirkenes Murmansk. Tätä täydentäväksi käytäväksi esitetään yhteyksiä Tromssa Palojoensuu Muonio Sirkka, Palojoensuu Kautokeino Karigasniemi Kaamanen ja Repojoki Kuttura Ivalo Raja Jooseppi Murmansk. Tieyhteydellä voi näin ollen olla myös laaja vaikutusalue. Alueen metsät ja suot ovat luonnontilaisia. Hankkeen vaikutusalueella on uhanalaisia eliölajeja. Tieyhteys sijoittuu arviolta n. 12 km:n matkalla Naturaalueelle (Hammastunturin erämaa FI ). Vaikka hankkeen vaikutukset niin sanottujen luonto ja lintudirektiivin (direktiivi 92/43/ETY luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelu, direktiivi 79/409 luonnonvaraisten lintujen suojelu) tarkoittamiin luontotyyppeihin ja lajeihin tulevat arvioiduksi niin sanotun Natura tarveharkinnan tai Natura arvioinnin kautta, on laajempi vaikutusten arviointi alueen luonnon herkkyys huomioon ottaen tarpeen. Natura arviointi voidaan tehdä yhdessä ympäristövaikutusten arviointimenettelyn kanssa. Uusi tieyhteys helpottaa alueen saavutettavuutta ja muuttaa näin ollen alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia ja lisää siitä aiheutuvia vaikutuksia. Tien yhteyteen on eri yhteyksissä esitetty myös moottorikelkkailureitin perustamista. Ympäristövaikutusten soveltamista harkittaessa on kuultu keskeisiä viranomaisia. Useat viranomaiset pitävät ympäristövaikutusten arviointimenettelyä tarpeellisena hankkeen vaikutusten selvittämiseksi.

4 Huomioiden erityisesti luontaiselinkeinojen harjoittamisen tärkeys alueella, alueen erämainen luonne ja alueen luontoarvot sekä lisäksi muuttuneet olosuhteet ja tien mahdollinen merkitys kansainvälisenä tieyhteytenä hankkeen toteuttamisesta aiheutuvista vaikutuksista ei ole riittävästi tietoa ja hanke todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, hankeluettelon hankkeisiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Näin ollen hankkeessa on tarpeen soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Sovelletut oikeusohjeet Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 468/1994 ja muutos 458/2006 4, 6, 17 ja 19. Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 713/2006 4, 6 ja 7 Hallintolaki 60 Valtion maksuperustelaki 150/92 4 ja 8 Ympäristöministeriön päätös alueellisten ympäristökeskusten maksullisista suoritteista /5 MUUTOKSENHAKU Hankkeesta vastaava saa hakea tähän päätökseen muutosta valittamalla Rovaniemen hallinto oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä (LAP 01 R). Tähän päätökseen ei saa muutoin erikseen hakea valittamalla muutosta. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 17 :n 2 momentissa tarkoitetut tahot saavat kuitenkin hakea muutosta tähän päätökseen samassa järjestyksessä ja yhteydessä kuin hanketta koskevasta muun lain mukaisen lupaasian ratkaisusta tai hankkeen toteuttamisen kannalta muusta olennaisesta päätöksestä valitetaan (laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 19 3 momentti). Johtaja Matti Hepola Ylitarkastaja Leena Ruokanen PÄÄTÖKSEN NÄHTÄVILLÄOLO JAKELU JA MAKSUT Kuulutus on Inarin kunnan ilmoitustaululla Päätös on nähtävänä saman ajan kunnanvirastolla ja toistaiseksi sähköisesti internetissä osoitteessa hakupolkuna Lappi > ympäristönsuojelu> ympäristövaikutusten arviointi YVA ja SOVA > YVA päätökset. Päätös Maksu Hakijalle saantitodistuksin maksutta

5 5/5 Tiedoksi Ympäristöministeriö, Seija Rantakallio SYKE, Anna Leena Manner, Jorma Jantunen, sähköpostilla Lapin liitto Inarin kunta Lapin TE keskus/porotalous Lapin maakuntamuseo, Hannu Kotivuori Metsähallitus, Rovaniemi Saamelaiskäräjät Sallivaaran paliskunta,nils Heikki Näkkäläjärvi LR