KEVYEN LIIKENTEEN LASKENNAT ESPOOSSA 2002

Transkriptio

1 KEVYEN LIIKENTEEN LASKENNAT ESPOOSSA 2002 Liikennesuunnittelu ESPOON KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUKSEN TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ ESBO STADSPLANERINGSCENTRALS UNDERSÖKNINGAR OCH UTREDNINGAR B 64:

2 Kansikuva: Piispansillan jalankulku- ja pyörätie Matinkylässä Kuvaaja: Tuula Nykänen Julkaisija: Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Liikennesuunnitelu PL Espoo Puhelin (09) 81621, telefax (09) Espoon kaupungin painatuskeskus 2003 ISBN

3 ESIPUHE Kaupunkisuunnittelukeskus hankkii kevyen liikenteen laskennoillaan tietoa ajankohtaisista suunnittelukohteista ja jalankulun ja pyöräilyn kehityksestä Espoossa. Ajankohtaisia kohteita olivat mm. Kehä II:n vaikutusalueen raitit, Leppävaaran ja Matinkylän keskustakohteet, merenrannassa sijaitseva rantaraitti ja eräät koulureittikohteet. Leppävaaran ja Matinkylän kasvavista kaupunkikeskustoista on laadittu jalankulkija- ja pyöräilijämäärien yleiskartat. Koko Espoosta esitetään pyöräilijämäärien yleiskartta viime vuosien laskentojen perusteella. Raportti on laadittu liikennesuunnittelun tutkimusryhmässä. Laskennat teki liikennesuunnittelun henkilökunta. Otaniementien yhtenäiset polkupyörätiedot on saatu Teknillisen korkeakoulun liikennelaboratoriosta. Espoon polkupyörälaskimien asennuksen ja tiedonkeräyksen ovat hoitaneet tutkimusteknikko Pertti Sinkkonen ja tutkimusavustaja Mika Jaatinen. Laskentatulokset ovat koonneet ja käsitelleet tutkimussihteeri Seija Lumme ja Mika Jaatinen. Yleiskartat ja raporttikuvat on piirtänyt suunnitteluavustaja Riitta Haravuori. Kansilehdet on toimittanut suunnitteluavustaja Tuula Nykänen. Tekstin ja kehityskuvat on laatinut liikenneinsinööri Eero Rouhiainen. Laskennoissa lisäksi avusti koululainen Ville-Veikko Wettenhovi. Lisätietoja laskennoista antaa Eero Rouhiainen, p , liikennemääristä Seija Lumme, p ja Mika Jaatinen, p

4 Kuvailulehti Julkaisija Julkaisun päivämäärä ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS PL 20, ESPOO, PUH 81621, FAX Tekijät Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Liikennesuunnittelu Julkaisun nimi Kevyen liikenteen laskennat Espoossa 2003 Julkaisun laji Raportti Toimeksiantaja ja pvm Espoon kaupunki Käsittelijä ja pvm Kaupunkisuunnittelulautakunta Tiivistelmä Tietoja kevyestä liikenteestä hankitaan Espoossa kaavoitusta ja kunnallistekniikan suunnittelua varten. Vuonna 2002 liikennesuunnittelun tutkimusryhmä teki laskentoja mm. kehittyvistä Leppävaaran ja Matinkylän kaupunkikeskustoista, merenrannan ulkoilutiestöltä ja eräistä liikenneturvallisuuskohteista. Pyöräilytietoja saatiin lisäksi TKK:n liikennelaboratoriolta Otaniementien länsiosalta. Pyöräilijämäärä pitkän matkan pyöräteillä oli lisääntynyt edellisestä vuodesta noin 23 %. Lisäystä oli mm. Länsiväylän, Kehä I:n ja Mankkaanlaaksontien pyörätiellä. Etelä- Espoon poikittaislinjan ylitti noin 6100 pyöräilijää ja kaupunginrajan noin pyöräilijää. Määrät olivat nousseet noin 20 %. Kaupunki- ja lähipalvelukeskustoissa pyöräily oli lisääntynyt yli 25 %. Huomattavaa kasvua oli Leppävaaran ja Matinkylän kaupunkikeskustoissa. Jalankulkijamäärä kaupunki- ja lähipalvelukeskustoissa oli lisääntynyt 25 %. Erityisesti lisäystä oli Matinkylässä, Leppävaarassa ja Tapiolassa. Pyöräilykypärää käytti keskimäärin 37 % pyöräilijöistä, aamulla 58, päivällä n. 22 ja iltapäivällä 36 %. Käyttö oli siten aamuisin noussut mutta päivällä ja iltapäivällä vähentynyt edellisenä vuonna havaitusta. Avainsanat (asiasanat) Liikennelaskennat, pyöräily, jalankulku, kevyt liikenne, pyöräilykypärä Sarjan nimi Julkaisun numero ESPOON KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUKSEN B 64:2003 TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ Tilaukset: ISSB ISBN Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Kirkkojärventie 6, Espoo Yleisöpalvelu 4. krs Sivumäärä Kieli Hinta Puh , liitteet Suomi 10 Tiedustelut: Eero Rouhiainen p eero.rouhiainen@espoo.fi Seija Lumme p Lainaus tai luku Espoon kaupungin kirjastot 4

5 Sammanfattning Gång- och cykeltrafikräkningar i Esbo 2002 Uppgifter om gång- och cykeltrafi ken införskaffas i Esbo för planläggningen och planeringen av kommunaltekniken. År 2002 utförde trafi kplaneringens trafi kforskningsgrupp räkningar bl.a. rörande de expanderande stadscentrumen Alberga och Mattby, rörande friluftsvägarna längs havsstranden och rörande vissa trafi ksäkerhetsobjekt. Cykeltrafi ken var livlig särskilt i början av juni och i augusti då det var långa regnfria perioder. Cyklistmängderna på långväga cykelvägar hade ökat med ca 23 % jämfört med föregående år. Cykeltrafi ken hade ökat bl.a. på cykelvägarna längs Västerleden, Ring I och Mankansdalsvägen. Tvärlinjen i södra Esbo överskreds av ca 6100 cyklister och stadsgränsen av ca cyklister. Mängderna hade ökat med ca 20 % jämfört med föregående år. I stads- och närservicecentrumen hade cykeltrafi ken ökat med mera än 25 %. En betydande ökning hade skett i Alberga och Mattby stadscentrum. Fotgängarmängderna i stads- och närservicecentrumen hade ökat med 25 %. Särskilt i Mattby, Alberga och Hagalund hade skett en ökning men i någon mån också i Esbo centrum, Gröndal och Kalajärvi. Strandstråket fungerade närmast som fotgängarstråk, ställvis också som cykelförbindelse. Cykelhjälm användes av i genomsnitt 37 % av cyklisterna, på morgonen 58, på dagen 22 och på eftermiddagen 36 %. Bruket hade sålunda ökat på morgonen, men minskat på dagen och på eftermiddagen jämfört med iakttagelserna föregående år. 5

6 6

7 SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe 3 Kuvailulehti 4 Sammanfattning 5 Sisällysluettelo 7 1. Kevyen liikenteen laskennat Espoossa Tavoitteet Jalankulku- ja polkupyörälaskennat Polkupyörälaskimet Kevyen liikenteen kehitys Espoossa Pyöräily Jalankulku keskustoissa Ajankohtaiset kohteet Kehä II:n uudet pyörätiet Leppävaaran kaupunkikeskus Piispansilta Matinkylän keskusta Rantaraitti Muut ajankohtaiset kohteet Pyöräilykypärän käyttö Espoossa 24 Liitteet 1. Jalanluku- ja polkupyörälaskentojen kohteet ja havainnot 2. Polkupyörälaskinten paikat ja tuloksia pyöräilystä 3. Polkupyörälaskennat v , yleiskartta n. 1 : , osat 1 ja 2 : Espoon etelä- ja pohjoisosa Kuvaluettelo KUVA 1 Kevyen liikenteen laskentaohjelma v. 2002, kartta 1 : KUVA 2 Pyöräilijät Otaniementiellä eri viikoilla v TKK:n polkupyörälaskurin mukaan KUVA 3 Pyöräilijämäärän kehitys Espoossa polkupyörälaskinten vilkkaimman päivän mukaan KUVA 4 Pyöräilyn suhteellinen kehitys Espoon pyöräteillä vuosina KUVA 5 Pyöräilyn suhteellinen kehitys Espoon keskustakohteissa vuosina KUVA 6 Jalankulun suhteellinen kehitys Espoon keskustakohteissa vuosina KUVA 7 Kevyt liikenne Leppävaaran kaupunkikeskustassa, kartta KUVA 8 Kevyt liikenne Matinkylän kaupunkikeskustassa, kartta KUVA 9 Kevyt liikenne rantaraitilla kesällä 2002, kartta KUVA 10 Pyöräilykypärien käyttäjät eri laskenta-ajankohtina 7

8 1. Kevyen liikenteen laskennat Espoossa Tavoitteet Kevyen liikenteen laskentojen tavoitteena Espoossa on hankkia tietoja kevyen liikenteen määristä ajankohtaisissa suunnittelukohteissa ja seurata jalankulun ja pyöräilyn kehitystä Espoossa. Samalla kevyen liikenteen laskennoilla saadaan tietoja ko. kulkumuodoista. Vuoden 2002 laskennoilla oli erityisenä tavoitteena - täydentää kevyen liikenteen laskentoja Kehä II:n vaikutusalueella, - laskea kevyttä liikennettä ajankohtaisilta koulureiteiltä, - Leppävaaran kaupunkikeskustan kohteissa, - Matinkylän kaupunkikeskustan kohteissa - Selvittää merenrannassa sijaitsevan ulkoilutien, rantaraitin käyttöä. Tavoitteena oli myös - seurata liikenteen kehitystä pyörätieverkolla ja kaupunki- ja lähipalvelukeskusten keskustojen yhteyksillä. - Hankkia tietoja kaupungin rajan ja Etelä Espoon poikittaislinjan ylittäviltä reiteiltä. - Polkupyörälaskimilla hankkia tietoja pyöräilyn tunti- ja kausivaihteluista sekä kehityksestä Jalankulku- ja polkupyörälaskennat Kevyen liikenteen laskentoja tehtiin käsilaskentoina 60 paikassa ja polkupyörälaskimilla 8-9 pyörätiehen rakennetusta laskentasilmukasta. Laskentaohjelma on esitetty kuvassa 1. Käsilaskennat tehtiin yleensä 2 h tai 2 x 2 h havaintoina. Tulokset on laajennettu vuorokauden tiedoiksi. Laskennat tehtiin pääasiassa toukokuusta syyskuun loppuun mennessä. Käsilaskentoja tehtiin sekä kynällä paperille merkintöjä tehden että risteyslaskentalaitteen avulla havaintoja muistiin näppäilemällä. Havaintojen laajennuksessa otettiin huomioon laskentapisteen sijainti, liikenteen luonne ja laskennan ajankohta. Laskentakohteista arvioitiin niiden sijainnin perusteella jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden jakautuminen eri matkantarkoitusryhmiin: työmatka, ulkoilu tai paikallinen ostos- ja asiointimatka. Yhtenä perusteena kertoimien päivittämisessä toimi laskennoissa ja polkupyörälaskimilla havaitut liikenteen tuntijakautumat. Laskentakohteiden tiedot, sää- ja liikennehavainnot sekä tulokset on esitetty liitteessä 1. Säätilat olivat pyöräilylle suotuisia kesäkuun alussa ja erityisesti elo- ja syyskuussa, jolloin oli lämmin poutajakso. 8

9 9

10 1.3. Polkupyörälaskimet Polkupyörälaskimia voitiin käyttää 8 9 pyörätiekohteessa, joihin on rakennettu ajorataan upotettu laskentasilmukka. Laskimet asennettiin yleensä 7 10 päivän ajaksi silmukkapisteeseen. Tuloksena saadaan pyöräilijämäärä esimerkiksi tunnin jaksoissa, joko suunnittain tai molemmilta suunnilta yhteensä. Laskentoja voitiin tehdä eniten vuoden alkupuolella. (silmukkapisteet näkyvät kuvassa 1 ). Pyöräilyn kausivaihtelutietoja saatiin yhtenäisesti vain Otaniementieltä, TKK:n liikennelaboratorion kiinteästä laskimesta. Otaniementien pyöräilyn kausivaihtelu vuoden viikoilta on esitetty kuvassa 2. Vilkkainta oli touko- kesäkuun taitteessa ja elokuun lopulla, jolloin maanantai- torstaipäivien pyöräily on ollut hyvin vilkasta. Vaihtelusta näkyy korkeakoulun lukuvuosi, sillä pyöräily on alueen opiskelijoilla ja työntekijöillä merkittävä kulkutapa. Myös talvisin alueella on huomattavan paljon pyöräilijöitä, noin 15 % kesän vilkkaimman ajan määrästä. Vuoden 2002 laskennoille aiheutui haittaa läheisistä rakennustöistä. Kesä- heinäkuun hiljaisempi kausi esiintyy myös Helsingin pitkäaikaislaskennoissa, joten säätila ilmeisesti ei tällöin ole täysin suosinut pyöräilyä. Polkupyörälaskimilla silmukkapisteistä saatuja tuloksia esitetään liitteessä 2. Tulokset ovat vilkkailta pyöräilyviikoilta. Tuntivaihteluista osa kuvaa koulupäivien pyöräilyä, osa koulujen loma-ajan pyöräilyä Pyöräilijät Otaniementiellä v TKK:n polkupyörälaskurin mukaan Pyöräilijää / vrk keskimäärin vko/ kesk. ma-to/ kesk Viikko Kuva 2 10

11 2. Kevyen liikenteen kehitys Espoossa 2.1. Pyöräily Polkupyörälaskinten mukaan laskentasilmukoiden useimmissa kohteissa pyöräily oli vilkkaampaa v kuin v. 2001, katso kuva 3. Länsiväylän, Merituulentien ja Kehä I: n pyörätiet olivat vilkkaimpia ja kasvattivat suosiotaan edellisiin vuosiin verrattuna. Havainnot ovat pääasiassa alkukesästä Pyöräiljät vilkkaimpana arkipäivänä silmukkapisteissä Espoossa v ja Pyöräilijää vuorokaudessa Martinsillantie Kalevalantie tunneli Merituulentie pohj Kirkkojärventie Länsiväylä Keilal. Kehä I Laajalahti Vihdintie Uusmäki Pitkäjärventie Kuva 3 Pyöräilyn kehitystä pitkän matkan pyöräteillä tarkasteltiin eri vuosien laskenta-havaintojen pohjalta. Aineistoa kertyi 7 laskentasilmukasta, 5 vakioseurantapisteestä ja 19 muusta pyörätiestä sekä 5 uudesta pyörätiestä. Pitkän matkan pyöräteillä pyöräily oli lisääntynyt vuodesta 2001 n. 23 %. Lisäys oli suurin vuoden 1999 jälkeen (kuva 4). Suuria lisäyksiä havaittiin Leppävaaranraitilla, Länsiväylällä Hanasaaressa ja Kehä I:llä Laajalahdessa. Kasvua oli myös Mankkaan-laaksontien, Nihtisillan, Finnoontien, Kuitinmäentien ja Turuntien sekä Karhusaaren-tien pyöräteillä. Uudet yhteydet Piispansilta ja Kaupunkiradan vieressä olivat vilkkaita. Määrä väheni Matinkartanontiellä, Nöykkiöntiellä ja Soukanväylällä. Etelä Espoon poikittaislinjalla oli n pyöräilijää, lisäystä n. 18 % vuodessa. Kaupungin rajan ylitti noin pyöräilijää, lisäystä lähes 20 %. Länsiväylän, Karhusaarentien ja radanvarren pyöräteillä näyttää pyöräily selvästi vilkastuneen. Pyöräilijämäärät eri kohteissa on esitetty liitteessä 1 ja yleiskartalla liitteessä 3. 11

12 Pyöräilijämäärän suhteellinen kehitys Espoon pyöräteillä Pyöräilyn indeksi, v ind. = Pyöräilyn indeksi Vuosi Kuva 4 Helsingin pitkäaikaisissa laskentapisteissä pyöräily oli kesällä 2002 jonkin verran vilkkaampaa kuin edellisenä vuonna paitsi heinäkuun havainnoissa. Pyöräilyn kehityksestä keskustoissa saatiin tietoa 2 laskentasilmukasta, 13 seurantapisteestä, 4 ajankohtaisesta laskennasta ja 4 uudesta tieosasta. Kaupunki- ja lähipalvelukeskustoissa pyöräily lisääntyi % vuodessa, katso kuva 5. Vaikutusta on ollut eniten Matinkylän kaupunkikeskuksen kehittymisellä ja uudella Piispansillan yhteydellä Olarin ja Matinkylän välille sekä Leppävaaran Pyöräilyn suhteellinen kehitys Espoon kaupunki- ja lähikeskustoissa Pyöräilyn indeksi, v ind. = Pyöräilyn indeksi Vuosi Kuva 5 12

13 keskustaan rakennetuilla monilla asuinkortteleilla ja liikennehankkeilla, mm. Turuntien pyörätien uusi osuus Kehä I:n alitse. Nämä ovat parantaneet keskustojen pyöräilyoloja ja kasvattaneet pyöräilyn määriä. Vastapainoksi oli pyöräily vähentynyt Espoonlahdessa, Haukilahdessa ja Matinkylän ostoskeskuksessa Jalankulku keskustoissa Jalankulun kehityksestä keskustoissa saatiin tietoa 15 seurantakohteesta ja 4 ajankohtaisesta laskennasta. Kaupunki- ja lähipalvelukeskustoissa jalankulku lisääntyi 25 % vuodessa, kuva 6. Merkittävin lisäys tuli Matinkylän uudessa kaupunkikeskustassa avatusta Ison Omenan kauppakeskuksesta. Leppävaarassa junaliikenteen vilkastuminen on lisännyt jalankulkijoiden määriä. Lisäksi Tapiolan keskustassa havaittiin selvää jalankulun kasvua, jonkin verran myös Espoon keskuksessa, Viherlaaksossa ja Kalajärvellä. Vähenemistä havaittiin Haukilahdessa, Espoonlahdessa ja Soukassa sekä Matinkylän ja Olarin ostoskeskuksissa. Jalankulkijamäärän suhteellinen kehitys Espoon kaupunki- ja lähikeskustoissa Jalankulun indeksi, v ind.= Jalankulun indeksi Vuosi Kuva 6 3. Ajankohtaiset kohteet 3.1. Kehä II:n uudet pyörätiet Merituulentien, Mankkaanlaaksontien sekä Nihtisillan ja Turuntien pyöräteillä oli pyöräily vilkastunut. Myös Kehä II:n pyörätielle Mankkaanlaaksontieltä pohjoiseen havaittiin huomattava pyöräilyn lisäys. Turunväylän Nihtisillan kautta ylittävä pyöräily jakautuu Mankkaantien. Sinimäentien ja Klovinpellontien- Kehä II:n reiteille. Kehä II:n pyörätie tarjoaa edelleen tilaa myös monin välinein tapahtuvalle ulkoilulle ja liikunnalle. 13

14 3.2 Leppävaaran kaupunkikeskus Kesäkuun alussa otettiin käyttöön kaupunkirata ja linja-autoterminaali aseman eteläosassa. Jalankulkijoita Leppävaaranraitilla ja Asemaportissa laskettiin noin , joten lisäystä oli lähes 30 % edellisen kesän tasosta. Turuntielle valmistui uusi pyörätieosuus Kehä I:n alitse. Se muodostaa helpomman yhteyden mm. Perkkaalta pohjois- Leppävaaraan, ja sitä käytti kesällä jo 1200 pyöräilijää (kuva 7). Lintuvaarantien länsipuolelle valmistui rautatien alittava Ratsukatu, mikä luo uuden yhteyden aseman länsipuolelta uuteen kauppakeskukseen. Leppävaaran raitti 14 Leppävaaran asema

15 15

16 3.3. Piispansilta Matinkylän keskusta Matinkylän uuden kaupunkikeskustan tärkein osa, Iso Omena, lisäsi kevyen liikenteen matkoja Olarista ja Matinkylästä uuteen keskustaan (kuva 8). Pohjoispuolella Piispanpihan ja Länsiväylän ylitti 1300 pyöräilijää ja 1500 jalankulkijaa, eteläpuolella Suomenlahdentien 1000 pyöräilijää ja 2900 jalankulkijaa. Piispansilta yhdistää Matinkylän uuteen Ison Omenan kauppakeskukseen 16

17 17

18 3.4. Rantaraitti Merenrannassa sijaitsevan ulkoilutien, Rantaraitin käyttöä selvitettiin useilla kevyen liikenteen laskennoilla (kuva 9). Havaittujen käyttäjämäärien perusteella ulkoilutie toimii pääasiassa kävelyreittinä. Eräillä osuuksilla näkyy myös pyöräilijöitä, jolloin ulkoilutien merkitys pyöräily-yhteytenä korostuu, lähinnä Keilaniemessä, Westendissä, Haukilahdessa ja Nuottalahdessa. Pyöräilijät Kivenlahden uimarannalla 3.5. Muut ajankohtaiset kohteet - Kauklahdessa Kuninkaankartanontielle on valmistunut pyörätie ja kevyen liikenteen määrä kasvaa. - Nöykkiöntie oli kesän 2002 aikana Nöykkiönkadun rakentamisen takia työmaa-aluetta, mikä lienee vähentänyt pyöräilyä. - Radanvarsiraitti Mäkkylästä Helsinkiin oli saanut 920 pyöräilijää käyttäjikseen. - Liikenneturvallisuuskohteena laskettiin Muuralantien ja Vanhan Muuralantien käyttäjät. - Koulumatkakohteita oli Viherlaaksontiellä, Vanhan Mankkaan tiellä, Lintumetsäntiellä ja Nöykkiöntiellä. Lisäksi Turuntien- Lähderannantien liittymässä ja Opintiellä laskettiin koulumatkojen aikaan. 18

19 19

20 4. Pyöräilykypärän käyttö Espoossa Pyöräilykypärän käytöstä oli tehty havaintoja noin 70 laskennan yhteydessä. Kypärän käyttö näyttää vaihdelleen eri paikkojen ja ajankohtien mukaan huomattavasti. Kuvassa 10 on esitetty kypärää käyttäneiden pyöräilijöiden osuus laskennan alkamisajan mukaan. % Pyöräilykypärien käyttäjät eri laskentajaksoilla klo Kuva 10 Aamulla klo 7-9 havaittu käyttöosuus 58 % on huomattavasti edellisten vuosien havaintoja korkeampi. Sitä vastoin erityisesti päiväajan käyttöosuus % ja klo käyttöosuus 36 % ovat alempia kuin edellisinä vuosina havaitut. Ajankohtien mukaan pääteltynä työmatkoilla kypärä on omaksuttu kuuluvan vaatetukseen tai varustukseen. Samoin ulkoilureiteillä käyttäjiä on noin %. Koulumatkoilla kypärän käyttö näyttää vaihtelevan kovasti eri paikkojen kesken 14 % (Lintumetsä) ja 65 % (Mankkaa ) ääriarvoina. Ostosmatkoilla kypäränkäyttö on pysynyt vähäisimpänä, noin 20 %, kuten myös viime vuosina on keskustapisteistä havaittu. 20

21 Liitteet 1. Jalanluku- ja polkupyörälaskentojen kohteet ja havainnot 2. Polkupyörälaskinten paikat ja tuloksia pyöräilystä 3. Polkupyörälaskennat v , yleiskartta n. 1 : , osat 1 ja 2 : Espoon etelä- ja pohjoisosa 21