Kevyen liikenteen laskennat Espoossa 2005

Transkriptio

1 Kevyen liikenteen laskennat Espoossa 25 Kaupunkisuunnittelukeskus Liikennesuunnitteluyksikkö

2 Kansikuva: Kirkkojärventien suojatie Espoon keskuksessa Kuvaaja: Eero Rouhiainen Julkaisija: Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Liikennesuunnitteluyksikkö PL 43, 27 ESPOON KAUPUNKI puhelin (9) 81621, telefax (9) ISBN

3 Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen tutkimuksia ja selvityksiä B 77:26 Kevyen liikenteen laskennat Espoossa 25 3

4 Kuvailulehti Julkaisija Julkaisun päivämäärä ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS PL 43, 27 ESPOON KAUPUNKI puh. (9) , fax (9) Tekijä Kaupunkisuunnittelukeskus liikennesuunnitteluyksikkö Julkaisun laji Raportti Julkaisun nimi Kevyen liikenteen laskennat Espoossa 25 Tiivistelmä Vuonna 25 laskettiin Espoossa jalankulku- ja polkupyöräliikennettä 36 paikassa yhteensä 42 laskentaa aamu- ja iltapäivällä sekä päivällä ja lisäksi pyöräilyä laskimilla 9 pysyvässä laskentapaikassa. Tietoja saatiin myös Teknillisen korkeakoulun Liikennelaboratorion polkupyörälaskurista Otaniementieltä. Pyöräilijämäärät pyörätieverkolla vähenivät 1 % edellisenä vuonna havaitusta. Pyörälaskinten kolmen vilkkaimman viikon viikkokeskiarvot osoittivat tosin vähäistä lisäystä. Vähennystä oli mm. Leppävaaranraitilla, Niittykummussa ja Nihtisillassa, lisäystä Tapiolassa, Turuntiellä Karakalliossa ja Kirkkojärventiellä. Pyöräilijämäärä neljässä kaupunkikeskuksessa lisääntyi keskimäärin 2 % edellisenä vuonna havaitusta, eniten Tapiolassa. Jalankulkijoiden määrä sitä vastoin väheni kolmessa kaupunkikeskuksessa keskimäärin 8 %, lähinnä Leppävaarassa ja Espoon keskuksessa, kun taas Matinkylässä oli lisäystä. Tapiolasta ei ollut jalankulkijahavaintoja, Espoonlahdesta ei mitään keskustalaskentoja. Pyöräilykypärää käytti keskimäärin 56 % havaintojen pyöräilijöistä. Sen käyttö lisääntyi huomattavasti. Käyttö on lisääntynyt viime vuosina ja on yleisintä pitkän matkan pyöräteillä, työ- ja koulumatkoilla. Avainsanat (Asiasanat) Liikennelaskennat, polkupyörä, pyöräily, jalankulku, kevyt liikenne, pyöräilykypärä Muut tiedot Raportti on myös pdf-muodossa Espoon kaupungin internet-sivulla Sarjan nimi Julkaisun numero Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen tutkimuksia ja selvityksiä B 77:26 Tilaukset ISSN ISBN Espoon kaupunkisuunnittelukeskus PL 43, 27 ESPOON KAUPUNKI Sivumäärä Kieli Hinta puh. (9) , (9) liitteet suomi 1 Tiedustelut Eero Rouhiainen puh. (9) Seija Lumme puh. (9) etunimi.sukunimi@espoo.fi Lainaus tai luku Espoon kaupungin kirjastot Kaupungin internet-sivu 4

5 Sisällysluettelo sivu Esipuhe 6 Tiivistelmä 7 Sammanfattning 7 1 Kevyen liikenteen laskennat Tavoitteet Jalankulku- ja polkupyörälaskennat Polkupyörälaskimet 11 2 Pyöräilyn vaihtelu Espoossa Tuntivaihtelu Kausivaihtelu 11 3 Kevyen liikenteen kehitys Espoossa Pyöräilyn kehitys Jalankulun kehitys 18 4 Laskennat ajankohtaisista kohteista Koulureittikohteet Kehä I:n länsiosa, Tapiola ja Otaniemi Leppävaara Matinkylä Espoon keskus Pyörätieverkon käyttö 26 5 Pyöräilykypärän käyttö Espoossa 27 Liitteet 1 Pyöräilytietoja laskinpisteistä A - I 2 Polkupyörälaskennat v , osat 1 ja 2 Kuvaluettelo Kuva 1 Kevyen liikenteen seurantakohteet v. 25 Kuva 2 Pyöräilijämäärät Pohjantien Länsituulensillalla v. 25 Kuva 3 Pyöräilijämäärät Kalevalantien alikulun laskentapisteessä v. 25 Kuva 4 Pyöräilijämäärät Kehä I:n Laajalahden laskentapisteessä v. 25 Kuva 5 Pyöräilijämäärät Otaniementien länsiosalla v. 25 Kuva 6 Jalankulun ja pyöräilyn määrä eräissä seurantakohteissa viime vuosina Kuva 7 Pyöräilijämäärät arkisin kesällä Espoon laskinpisteissä Kuva 8 Pyöräilyn kehitys Espoon pyörätieverkolla Kuva 9 Pyöräilyn kehitys kaupunkikeskusten laskentakohteissa Kuva 1 Jalankulun kehitys kaupunkikeskusten laskentakohteissa Kuva 11 Kevyen liikenteen laskennat Tapiolan ja Otaniemen alueella Kuva 12 Kevyen liikenteen laskennat Leppävaarassa Kuva 13 Kevyen liikenteen laskennat Matinkylässä Kuva 14 Kevyen liikenteen laskennat Espoon keskuksessa Kuva 15 Pyöräilykypärän käyttäjät eri laskenta-ajankohtina v

6 Esipuhe Liikennesuunnitteluyksikkö hankkii jalankulun ja pyöräilyn laskennoillaan tietoa ajankohtaisista suunnittelukohteista ja kevyen liikenteen kehityksestä Espoossa. Vuonna 25 erityisinä kohteina olivat eräät koulureitit ja Kehä I:n pyörätiet Otaniemen, Tapiolan ja Turunväylän välialueella. Raportissa on myös esitetty tietoja pyöräilyn vaihteluista Espoossa, jalankulusta ja pyöräilystä kaupunkikeskuksissa ja pyöräilykypärän käytöstä Espoossa. Polkupyörälaskennat laskimilla pysyvistä laskentapaikoista tekivät tutkimusteknikko Mika Jaatinen ja tutkimusavustaja Reijo Simola. Pääosan havainnoista jalankulusta ja pyöräilystä käsilaskentoina tekivät tekniikan ylioppilas Tarja Pennanen ja tutkimussihteeri Seija Lumme, joka myös käsitteli laskinten ja käsilaskentojen tulokset mm. karttaraportointia varten. Suunnitteluavustajat Tuula Nykänen, Maire Heinänen ja Hannamari Hänninen ovat valmistaneet raportin karttakuvat. Laskennat ja tulosten käsittelyn suunnitteli ja raportin kirjoitti liikenneinsinööri Eero Rouhiainen. Lisätietoja Espoon jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden määristä ja laskennoista saa Eero Rouhiaiselta tai Seija Lumpeelta. Raportti on myös pdf-muodossa Espoon kaupungin internet-sivuilla 6

7 Tiivistelmä Vuonna 25 laskettiin jalankulku- ja polkupyöräliikennettä Espoossa 36 kohteessa ja lisäksi pyöräilyä 9 pysyvässä laskentapaikassa. Tietoja saatiin myös Teknillisen korkeakoulun Liikennelaboratorion polkupyörälaskurista Otaniementieltä. Laskimien perusteella vilkas pyöräilykausi alkoi huhtikuun puolivälissä ja päättyi marraskuun alussa. Talvella pyöräilyä havaittiin eri paikoissa 8-18 % kesän vilkkaimpien päivien määrästä. Pyöräilijämäärä Espoon pyörätieverkolla väheni keskimäärin 1 % edellisestä vuodesta. Laskimien vilkkaimpien viikkojen viikkokeskiarvot tosin osoittivat vähäistä lisäystä. Espoon kaupunkikeskuksissa pyöräilijämäärä lisääntyi keskimäärin 2 % edellisestä vuodesta. Kasvua havaittiin Tapiolassa, kun taas Leppävaarassa, Matinkylässä ja Espoon keskuksessa oli kasvu- ja vähentymishavaintoja. Jalankulkijamäärä sitä vastoin väheni keskimäärin 8 %. Tapiolan ja Espoonlahden jalankulkijoista ei ollut keskustalaskentoja. Pyöräilykypärän käyttöä tarkkailtiin laskennoissa. Havaintojen mukaan kypärää käytti pyöräilijöistä aamulla 72 %, aamupäivällä (keskustoissa) 28 %, päivällä klo aikaan 45 % ja iltapäivällä klo 15 jälkeen 75 %. Keskimäärin havaittu 56 % käyttö osoittaa merkittävää käytön lisäystä edellisen vuoden tasoon 49 % verrattuna. Sammanfattning År 25 räknades i Esbo gång- och cykeltrafiken på 36 platser och dessutom räknades cykeltrafiken med räkningsapparater på 9 permanenta räkningsställen. Uppgifter erhölls också från Tekniska högskolans Trafiklaboratoriums cykelräkningsapparat vid Otnäsvägen. Enligt räkningsapparaterna inleddes den livliga cykelsäsongen i medlet på april och avslutades i början av november. Under vintern uppgick den iakttagna cykeltrafiken på olika ställen till 8-18 % av mängden under sommarens livligaste dagar. Cyklistmängderna inom cykelvägsnätet i Esbo minskade i genomsnitt 1 % från föregående år. Räkningsapparaternas veckogenomsnitt under de livligaste veckorna visade dock en liten ökning. I Esbos olika stadscentrum ökade cykeltrafiken i genomsnitt 2 % från föregående år. En ökning iakttogs i Hagalund, medan i Alberga, Mattby och Esbo centrum gjordes iakttagelser om såväl ökning som minskning. Fotgängarmängden minskade däremot med i genomsnitt 8 %. Över fotgängarmängderna i centrum av Hagalund och Esboviken gjordes inga räkningar. Bruket av cykelhjälm iakttogs i räkningarna. Enligt iakttagelserna användes cykelhjälm av i genomsnitt 72 % av cyklisterna på morgonen, på förmiddagen (i centrumområdena) av 28 %, på dagen kl av 45 % och på eftermiddagen efter kl. 15 av 75 % av cyklisterna. Igenomsnitt anger iakttagelserna på 56 % att bruket betydligt ökat jämfört med föregående års nivå som var 49 %. 7

8 Länsituulensilta Tapiolassa Lämpötila Pyöräily Ylimpien lämpötilojen (Sepänkylä) ja Otaniementien pyöräilyhavaintojen ma-to-keskiarvot 25 8

9 1 Kevyen liikenteen laskennat 1.1 Tavoitteet Kevyen liikenteen laskentojen tavoitteena on hankkia tietoja jalankulun ja pyöräilyn määristä ajankohtaisissa suunnittelukohteissa ja seurata niiden kehitystä Espoossa. Samalla kevyen liikenteen laskennoilla syvennetään tietoja ko. kulkumuodoista. Vuoden 25 laskennoilla oli erityisenä tavoitteena: laskea jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden määriä ajankohtaisilta koulureiteiltä liikenneturvallisuussuunnittelua varten. tehdä Hagalundinkallion alueelta ja Kehä I:n pyöräteiltä Tapiolasta laskentoja suunnittelun lähtötiedoksi. Lisäksi täydentää tietoja Espoon keskuksen alueelta ja Matinkylästä. Tavoitteena oli myös: selvittää pyöräilyn määriä pitkämatkaista pyöräilyä palvelevalla pyörätieverkolla ja jalankulun ja pyöräilyn kehitystä kaupunkikeskusten kevyen liikenteen yhteyksillä. selvittää suunnittelun muita ajankohtaisia kohteita. hankkia kaupungin rajan ja Etelä-Espoon poikittaislinjan ylittävien jalankulku- ja pyöräilyreittien käyttäjämääristä tietoja mahdollisuuksien mukaan. hankkia polkupyörälaskimilla tietoja pyöräilyn tunti- ja kausivaihteluista sekä muutoksista. 1.2 Jalankulku- ja polkupyörälaskennat Kevyen liikenteen laskentoja tehtiin käsilaskentoina 36 paikassa yhteensä 42 laskentaa ja polkupyörälaskimilla 9 pyörätiehen asennetusta laskentasilmukasta. Laskentapaikat näkyvät kuvasta 1. Käsilaskennat tehtiin yleensä 2 h laskentoina. Neljästä paikasta hankittiin 2 x 2, yhdestä 3 x 2 tunnin havainnot. Tulokset laajennettiin vuorokauden tiedoiksi. Laskennat tehtiin toukokuun puolivälin ja syyskuun välisenä aikana. Havainnot on laajennettu vuorokausiliikenteeksi kertoimilla laskentapisteen sijainnin, liikenteen luonteen ja ajankohdan mukaan. Laskentakohteista arvioitiin niiden sijainnin perusteella jalankulun ja pyöräilyn pääasiallinen matkan tarkoitus: työmatka, ulkoilu tai niiden yhdistelmä, keskustakohteissa niiden lisäksi ostos- ja asiointiliikenne. Tukea laajennukselle saatiin polkupyörälaskinten tuloksena saadusta tuntivaihtelutiedosta. 9

10 1

11 1.3 Polkupyörälaskimet Polkupyörälaskimet asennetaan yleensä viikon tai kymmenen päivän ajaksi kerrallaan silmukkapisteeseen. Tuloksena saadaan havainto pyörätietä käyttävien pyöräilijöiden määrästä, minkä laskin tulostaa tunnin jaksoissa, joko suunnittain tai käytännössä usein pyörätien yhteenlaskettuna liikenteenä. Vuonna 25 koottiin tietoja pyöräilyn kausivaihtelun selvittämiseksi. Keväällä ja kesällä laskentaa tehtiin lähes kaikissa toimivissa laskinpaikoissa jatkuvana. Eniten havaintoja saatiin Länsituulensillan, Kalevalantien alikulun ja Kehä I:n Laajalahden pyöräteiltä. Teknillisen korkeakoulun Liikennelaboratorion polkupyörälaskuri Otaniementien länsiosalla toimi koko vuoden ajan. Myös Kirkkojärventieltä, Merituulentien pyörätieltä Niittykummusta, Pitkäjärventieltä Jupperista, Länsiväylän pyörätieltä Karhusaaresta ja Vihdintien pyörätieltä Uusmäestä saatiin yli kahden kuukauden ajalta havainnot. 2 Pyöräilyn vaihtelu Espoossa 1.1 Tuntivaihtelu Pyöräilyn tuntivaihtelu polkupyörälaskinten tulosten perusteella esitetään liitteessä 1eri laskinpisteistä (laskinten paikat ja tunnukset kuvassa 1). Pyöräilyn tuntivaihtelu on pisteille ominainen, vaikka se näyttää jonkin verran vaihtelevan jopa päivittäin. Työmatkaliikenteen vilkkaat tunnit näkyvät mm. Kehä I:n pyörätiellä Laajalahdessa ja Vihdintien pyörätiellä. Ostos- ja asiointiliikenteen lisääntyminen näkyy vilkkaina päivä- ja iltapäivätunteina mm. Pohjantien ylittävällä Länsituulensillalla ja Kalevalantien alikulussa. Kaupunkikeskuksissa pyöräillen tehdään monenlaisia matkoja, ja tuntivaihtelu kuvannee yleistä aktiviteettia. Ulkoiluliikenne lisää iltatuntien pyöräilymääriä mm. Länsiväylän pyörätiellä. 2.2 Kausivaihtelu Valtaosa pyöräilystä Espoossa tapahtuu lämpimänä vuodenaikana. Kuvissa 2-5 on esitetty kevään ja kesän kattavimpien laskentojen kausivaihtelutulokset. Liitteessä 1 on esitetty myös muiden laskinpaikkojen kausivaihteluhavainnot sekä laskinpisteiden sijainti ja tuloksia ja tietoja niiden pyöräilystä (laskinten paikat ja tunnukset, kuva 1). Länsituulensillan ylitti noin 11 pyöräilijää vappua edeltävinä päivinä ja lähes 2 toukokuun viimeisellä viikolla. Yhtä vilkkaita päiviä todettiin ennen juhannusta ja joinakin elokuun alkupäivinä. Talven aikana pyöräilijämäärä oli noin 9 % kesän vilkkaimpien päivien määrästä (kuva 2). 11

12 12 Kuva 2 Pyöräilijämäärät Pohjantien Länsituulensillalla v pvm pp/vrk Kuva 3 Pyöräilijämäärät Kalevalantien alikulun laskentapisteessä v pvm pp/vrk Kuva 4 Pyöräilijämäärät Kehä I:n Laajalahden laskentapisteessä v pvm pp/vrk

13 Kuva 5 Pyöräilijämäärät Otaniementien länsiosalla v ma-to vko pp/vrk viikko Kalevalantien alituksessa oli pyöräily vilkkainta toukokuun viimeisinä päivinä ja kesäkuun keskivaiheilla. Heinäkuussa on vaihtelu ollut voimakasta ja pyöräilijämäärä usein jäänyt 4 ja 1 välille päivittäin. Maaliskuussa pyöräilijöitä oli noin 14 % kesän vilkkaimpien päivien määrästä (kuva 3). Kehä I:n pyörätiellä Laajalahdessa suurimmat pyöräilijämäärät havaittiin toukokuun lopulla, noin 18 pyöräilijää vuorokaudessa. Kesä- ja heinäkuussa useina päivinä pyöräilijöitä havaittiin 5-12 vuorokaudessa. Helmi- ja maaliskuussa pyöräilijöitä oli noin 1-15 % kesän vilkkaimpien päivien määrästä (kuva 4). Otaniementieltä on käytettävissä koko vuoden havaintosarja, mutta se koostuu arkipäivien (ma-to) ja viikkojen keskiarvoista. Talven eri viikoilla tammikuun puolivälistä maaliskuun loppupuolelle pyöräilijämäärät ovat olleet melko samanlaisia, arkipäivinä keskimäärin noin 22 pyöräilijää vuorokaudessa. Touko- ja kesäkuun vilkkaimpina viikkoina pyöräilijämäärä arkisin kohosi lähes 12:ksi vuorokaudessa. Elokuun puolivälistä lokakuun alkuun pyöräilijöitä oli arkisin noin 11 vuorokaudessa, eniten syyskuun alussa, yli 12 pyöräilijää (kuva 5). Pyöräilyn hiljainen talvikausi näyttää Espoossa jatkuneen lähes maaliskuun loppuun asti keväällä 25. Pienimmät määrät on todettu joulun ajalta ja helmikuun loppupuolelta. Kesäpäivien pyöräilijämääriä alkoi esiintyä jo huhtikuun puolivälissä. Maksimimääriä todettiin toukokuun puolivälistä alkaen. Pyöräilymäärä vaihteli kuitenkin huomattavasti eri päivinä ja viikkoina elokuun puoliväliin asti. Otaniementien havaintojen mukaan syksyllä oli yhtenäinen, vilkas pyöräilyjakso, joka kesti elokuun puolivälistä lokakuun puoliväliin, jopa marraskuun alkuun asti. Kuukauden keskilämpötilat Helsingin Kaisaniemessä ylittivät koko huhtikuun ja marraskuun välisen ajan 3 vuoden keskiarvon, kesäkuussa ja syys-marraskuussa yli 2, asteella. Sademäärä ylitti vastaavan keskiarvon elokuussa, toukokuussa ja kesäkuussa, muulloin satoi niukasti (Ilmatieteen laitoksen ilmastosivut). 13

14 3 Kevyen liikenteen kehitys Espoossa Jalankulun ja pyöräilyn kehitystä on Espoossa seurattu vertaamalla samoissa paikoissa tehtyjen liikennelaskentojen tuloksia eri vuosilta. Vuodesta 1987 ryhdyttiin seuraamaan kevyen liikenteen määriä seitsemän vakiolaskentapaikan avulla luvulla koottiin kaupunkikeskusten läheisistä kohteista oma kehitystietonsa. Pyöräilylaskinten tultua käyttöön tietomäärä pyöräilystä lisääntyi oleellisesti. Jalankulkumäärän kehitystä on sittemmin seurattu vain kaupunkikeskusten kohteista. Jalankulun ja pyöräilyn määriä eri vuosilta usein lasketuista kohteista on koottu kuvaan 6. Havaintosarjoista voidaan todeta mm. seuraavaa: - Turuntien - Lähderannantien liittymässä ovat pyöräilijämäärät vähentyneet yli 2:sta noin 15:aan vuorokaudessa. Jalankulkijamäärä on vaihdellut noin 1 jalankulkijan tasolla vuorokaudessa. - Leppävaaranraitti- Turuntien pyörätie - Leppävaaran asemaportti on Espoon vilkkaimpia kevyen liikenteen solmuja. Pyöräilijämäärä on vaihdellut 4 ja 2 välillä, jalankulkijamäärä on vähentynyt v. 22 huipusta 12 v jalankulkijaan vuorokaudessa. Leppävaaran aluekeskuksen rakentaminen ja joukkoliikenneterminaalin rakentaminen ovat muuttaneet selvästi kevyen liikenteen reittejä. - Finnoontien ja Hösmärintien liittymässä pyöräilijöiden määrä on ollut 8 ja 5 välillä ja jalankulkijoiden määrä on noussut 3:sta jopa 8:aan. - Länsiväylän pyöräteillä Hanasaaressa pyöräilijöiden määrä on vähentynyt vajaasta 4:sta runsaaseen 2:een. Jalankulkijoita on ollut noin 1 jalankulkijaa vuorokaudessa. - Kokinkylänsillalla Mankkaanlaaksontien pyöräilijöiden määrä on kasvanut noin 12:aan ja jalankulkijoiden noin 2:aan vuorokaudessa. Yhteys valmistui Kehä II:n rakentamisen yhteydessä v Länsituulensillalla pyöräilijämäärä on vähentynyt vuoden pyöräilijästä viime vuosien 2 pyöräilijään. Keskustaraittien pintaremontti on voinut tietöiden ohella vaikuttaa viime vuosina. - Pitkäjärventiellä Vantaan rajalla on viime vuosina havaittu 7-8 pyöräilijää vuorokaudessa. Laskin on asennettu 21 joten aikasarja on lyhyt. - Merituulentien pyöräteillä Niittykummussa on pyöräilijämäärä vähentynyt viime vuosina. Osa pyöräilijöistä on voinut siirtyä Kokinkylänsillan reitille. Vuosina 24 ja 25 on myös Tapiolan ja Suomenojan katutöillä voinut olla vaikutusta. 14

15 Piste 3. Turuntie - Lähderannantie Piste 4. Leppävaaran raitti - asemaportti 4 JK- ja PP-määrien kehitys v PP/vrk JK/vrk 12 JK- ja PP-määrien kehitys v PP/vrk JK/vrk OO O1 O2 O3 O4 O OO O1 O2 O3 O4 O5 Piste 5. Finnoontie - Hösmärintie Piste 7. Länsiväylä - Hanasaari 1 JK-ja PP-määrien kehitys v PP/vrk JK/vrk 4 JK- ja PP-määrien kehitys v PP/vrk JK/vrk OO O1 O2 O3 O4 O OO O1 O2 O3 O4 O5 Piste 1. Mankkaanlaaksontie - Kokinkylänsilta Konelaskin ( C ): Länsituulensilta JK- ja PP-määrien kehitys Kokinkylänsillalla v.2-5 PP/vrk JK/vrk 4 3 PP-laskimen tulokset Länsituulensilllan mittauspisteessä v pp/vrk OO O1 O2 O3 O4 O OO O1 O2 O3 O4 O5 Konelaskin ( I ): Pitkäjärventie Konelaskin (A + D): Merituulentie etel.+ pohj. 1 PP-laskimen tulokset Pitkäjärventien mittauspisteessä v PP-laskimen tulokset Merituulentien mittauspisteissä yht. v pp/vrk 6 4 pp/vrk O1 O2 O3 O4 O OO O1 O2 O3 O4 O5 Kuva 6 Jalankulun ja pyöräilyn määrä eräissä seurantakohteissa viime vuosina 15

16 3.1 Pyöräilyn kehitys Pyöräilyn kehitystä on arvioitu arkipäivän pyöräilijämäärien perusteella. Polkupyörälaskinten tuloksista on määritelty laskinpisteille vuoden kolmen vilkkaimman viikon maanantai-torstai-päivien keskiarvo. Pyöräilyn kehitys laskinpisteissä on esitetty kuvassa 7. Laskinpisteiden suurimmat pyöräilijämäärät havaittiin Länsiväylän pyörätiellä Hanasaaressa (1712 pp / vrk) ja Pohjantien ylittävällä Länsituulensillalla (1765 pp / vrk). Pyöräilijämäärä lisääntyi Länsituulensillalla ja Kalevalantien alikulussa Tapiolassa, Pitkäjärventiellä Jupperissa ja Kirkkojärventiellä Espoon keskuksessa. Pyöräilijämäärä väheni Merituulentien pyöräteillä Niittykummussa, Kehä I:n pyörätiellä Laajalahdessa ja Länsiväylän pyörätiellä Karhusaaressa. Pyöräilijämäärät arkisin kesällä Espoon laskinpisteissä Pyöräilijää / vrk (ma- to, 3 vkoa) Pitkäjärventie Kalevalantien alikulku Länsituulensilta Merituulentie pohj Merituulentie etelä Martinsillantie Kirkkojärventie Kehä I Laajalahti L-väylä Karhusaari Vihdintie Uusmäki Kuva 7 Pyöräilijämääriä voidaan vertailla eri vuosien laskentatuloksista. Vuoden 25 laskentojen pyörätieverkon vertailutiedot koostuvat 1 laskinpaikasta ja noin 2 käsilaskennan kohteesta. Pyöräilyn määrä vähentyi vertailun mukaan noin 1 % edellisestä vuodesta. Pyöräily väheni Leppävaaranraitilla, Tapiolantiellä, Kimmeltiellä, Nöykkiönkadulla ja Iirislahdensillalla sekä Nihtisillassa. Vilkastunutta pyöräilyä havaittiin mm. Turuntien pyörätiellä, Mankkaanlaaksontiellä ja Piispansillan, Kehä II:n ja Kehä III:n pyöräteillä sekä Vermon ja Talin välisellä ulkoilutiellä. Uusi pyörätie on rakennettu mm. Karantielle ja Lintuvaaraan, mikä osaltaan lisäsi pyöräilyä. Espoon pyörätieverkon pyöräilijämäärät näyttävät kehittyneen viime vuosina varsin hitaasti ja ne ovat jopa joinakin vuosina vähentyneet (kuva 8). 16

17 Kuva 8 Pyöräilyn kehitys Espoon pyörätieverkolla Pyöräilyn indeksi Pyöräilyn indeksi ( v taso = 1 ) Pyöräilyn kehityksestä kaupunkikeskuksissa saadaan vuodelta 25 tietoa kolmesta laskinpisteestä ja 9 käsilaskennasta (keskuspisteet kuvassa 1). Niiden tuloksen perusteella pyöräily lisääntyi Espoon kaupunkikeskuksissa keskimäärin noin 2 % edellisestä vuodesta. Tulos osoittaa, että keskustojen pyöräily olisi jo neljännen vuoden suunnilleen samalla tasolla (kuva 9). Lisäystä oli Tapiolan laskinkohteissa, mutta Leppävaarassa, Matinkylässä ja Espoon keskuksessa oli sekä lisäyksiä että vähennyksiä. Kuva 9 Pyöräilyn kehitys kaupunkikeskusten laskentakohteissa Pyöräilyn indeksi kesk. Pyöräilyn indeksi (v taso = 1)

18 3.2 Jalankulun kehitys Jalankulkijamäärien kehityksestä kaupunkikeskuksissa saadaan tietoa 9 käsilaskennasta v. 25 (keskuspisteet kuvassa 1). Jalankulkijamäärä keskimäärin väheni 8 % edellisestä vuodesta. Edellisenä vuonna indeksillä oli tähänastinen suurin arvonsa (kuva 1). Vain Matinkylän kohteissa havaittiin lisäystä, Leppävaarassa, Olarissa ja Espoon keskuksessa oli vähentymistä. Kuva 1 Jalankulkijamäärien kehitys kaupunkikeskusten laskentakohteissa Jalankulun indeksi Jalankulun indeksi (v taso = 1)

19 4 Laskennat ajankohtaisista kohteista 4.1 Koulureittikohteet Koulujen lähikohteiden laskentoja tehtiin mm. Lintuvaarassa uusien Lintulaakson ja Lintumetsän koulujen lähellä. Lintuvaaran itäosaan, koulujen lähelle, on rakennettu uusia kevyen liikenteen yhteyksiä. Laskentahavaintojen mukaan ne on otettu myös koulureitteinä käyttöön. Turuntien ja Lähderannantien liittymässä on myös alakoulun oppilaiden koulureittejä. Turuntien ylittäneistä pyöräilevästä 64 oppilaasta kulki portaiden ja ylikulkusillan kautta 75 %, liikennevalosuojatien kautta 25 %. Finnoontien, Espoonväylän ja Hösmärintien liittymän vieressä on yläkoulu, jonka oppilaista osa käyttää Espoonväylän pysäkkejä. Muutamat oikaisevat ajoradan poikki, vaikka suurempi osa valitsee alikulun tai suojatien kautta kulkevan reitin läntisen pysäkin ja koulun väliseksi reitikseen. 4.2 Kehä I:n länsiosa, Tapiola ja Otaniemi Kehä I:n länsiosan tiesuunnittelu oli käynnissä, minkä vuoksi tien pyöräteiltä tehtiin kevyen liikenteen laskentoja. Kuvassa 11 esitetään Tapiolan ja Otaniemen alueen jalankulkija- ja pyöräilijähavainnot vuosien laskentojen perusteella. Kehä I:n pyörätiellä Laajalahden pohjoisosan ohittaa yhteensä 217 pyöräilijää vuorokaudessa. Pyöräilijämäärä jakautuu Ruukinrannan alikulussa Leppävaaran keskustaan (n. 31 %), Kehä I:lle itään (n. 4 %) ja Ruukinrannan kautta Helsinkiin (n. 29 %) johtaville reiteille (liite 2 kartat). Otaniemen kohdalla kulkee Kehä I:n poikki eritasojen kautta noin 3 pyöräilijää ja 17 jalankulkijaa. Pyöräily jakautuu pääasiassa Maarinsillan (17 pyöräilijää), Poutapolun alikulun (6) ja Tapiolantien pyörätien (126) kesken. Poutapolun alikulun kautta Otaniemestä ja Kimmeltien kautta Keilaniemestä suuntautuu lisäksi pyöräilyä Kalevalantien poikki liikennevaloissa Kehä I:n pyörätietä pohjoiseen (kuva 11). 19

20 2

21 21

22 4.3 Leppävaara Leppävaarassa rakennettiin vuonna 25 kauppakeskus Sellon tavaratalo-osaa. Asemalta etelään johtavat kevyen liikenteen reitit olivat edelleen osin kiertoteillä. Leppävaaranraitin ja Turuntien pyörätien risteyksessä jalankulkija- ja pyöräilijämäärät vähenivät noin 3 %. Keskusta-alueelta tehtyjen jalankulkija- ja pyöräilijälaskentojen tulokset on koottu kuvaan Matinkylä Matinkylää ja Olaria yhdistävä Piispansilta toimi edelleen houkuttelevana reittinä: Länsiväylän ylittävällä sillalla todettiin jalankulkijoita 12 % enemmän ja pyöräilijöitä 6 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Olarin puolella kasvuluvut jäivät pienemmiksi; Olarinkadun ja Kuitinmäenkaaren liittymässä pyöräilijämäärä väheni pari prosenttia, mutta jalankulkijoiden määrä peräti 27 %. Uudet suuret kaupat Piispansillan vieressä synnyttävät Kuitinmäen ja Matinkylän paikallisille kaupoille kovan kilpailutilanteen, mikä vaikuttaa myös jalankulkureitteihin. Länsiväylän pohjoisen pysäkin jalankulkijaa vuorokaudessa ylittävät Piispansillan ajoradan suojakorokkeella varustetun suojatien kautta. Kaikki Piispansillan pyörätietä käyttävät 29 jalankulkijaa ja 19 pyöräilijää kulkevat Länsiväylän ramppien poikki tasossa (kuva 13). Matinkylästä ja varsinkin Olarista alkavia pyörämatkoja on voinut siirtyä Ylismäentien ja Mankkaanlaaksontien kautta kulkevalle reitille, millä ainakin aluksi oli vähemmän liikennevaloja kuin Merituulentien pyörätiellä. Vuosien laskentojen kootut jalankulkija- ja pyöräilijähavainnot Matinkylästä näkyvät kuvassa

23 23

24 24

25 4.5 Espoon keskus Kirkkojärventien pyörätie vilkastui edellisestä vuodesta huomattavasti. Jalankulkijamäärät vähenivät laskentapaikoissa. Espoon keskuksessa Espoonportin yhteys rautatien ali otettiin käyttöön elokuussa, mutta kevyen liikenteen laskentoja reitillä ei vielä v. 25 tehty. Espoon keskuksessa tehtyjen laskentojen kootut jalankulkija- ja pyöräilijähavainnot näkyvät kuvassa Pyörätieverkon käyttö Viime vuosina havaituista pyöräilijämääristä on koottu yhteenveto liitteen 2 yleiskarttoihin. Kesällä 25 Suomenojan kiertoliittymän rakentaminen saattoi ajoittain haitata ja vähentää pyöräilyä Kuitinmäentiellä ja Martinsillantiellä. Merituulentiellä Niittykummussa pyöräily vähentyi noin 15 %. Kokinkylänsillan kautta kulkevalle reitille on voinut osa siirtyä. Kehä II:n pyöräily lisääntyi 6 % edellisestä vuodesta. Nöykkiönkadun pyöräilijämäärä väheni 22 % Kattilalaaksonkadun liittymässä. Alueelle on syntynyt muitakin reittejä, esimerkiksi Eestinmalmintiellä ja Kattilalaaksontiellä on uudet pyörätiet. Martinsillantien liittymässä on monia liikennevaloja, joissa joutuu välillä odottamaan - mikä hidastaa Nöykkiönkadun pyöräilyä - hyvästä yhteydestä huolimatta. Pyöräilymuutoksia tulosten perusteella: Iirislahdensilta - 12 % ja Matinkatu + 17 %. Pitkäjärventie + 4 % ja Kehä III + 8 %. Turuntiellä pyöräily vilkastui, Lähderannantien liittymässä + 22 ja Gransinmäessä +5 %. Vermon ja Talin välisellä ulkoilutiellä havaittiin myös pyöräilijöitä aikaisempaa huomattavasti enemmän, 39 pyöräilijää vuorokaudessa. Uudet pyörätiet - Espoonportti ja radanvarsiraitin valmistuminen Kilossa Keran ja Lansanpurontien välille - tulevat parantamaan pyörätieverkon palvelutasoa ja sujuvuutta. Rullaluistelijoita havaittiin eniten laskenta-ajankohtana Mankkaanlaaksontiellä (24 rullaluistelijaa klo 15-17), Länsiväylän itäosalla (12), Kehä II:n pyörätiellä (9) ja Leppävaaranraitilla (8 rullaluistelijaa klo 1-12). 25

26 26

27 5 Pyöräilykypärän käyttö Espoossa Pyöräilykypärän käytöstä tehtiin havainto käsilaskentojen yhteydessä 5379 pyöräilijästä. Pyöräilykypärää käytti 56 % pyöräilijöistä. Kypärän käyttö on viime vuosina jatkuvasti lisääntynyt, sillä v. 24 havainnoissa käyttäjiä oli 49 % pyöräilijöistä. Useimmin kypärää käytetään pitkän matkan pyöräteillä, usein työmatkoilla tai koulumatkoilla, jolloin käyttö vaihtelee % välillä. Vähiten käyttöä havaittiin keskustakohteissa, %. Aamun ja iltapäivän työmatkaliikenne ja vilkas kypäränkäyttö näkyy myös käytön tuntijakaumassa, kuva 15. Kuva 15 Pyöräilykypärän käyttäjät eri laskenta-ajankohtina v v. 24 v % klo 27

28 Liitteet LIITE 1 Pyöräilytietoja laskinpisteistä A - I LIITE 2 Polkupyörälaskennat v , osat 1 ja 2 28

29 Pyöräilytietoja laskinpisteistä A - I LIITE 1 Merituulentie, eteläinen PISTE A Vuorokausiliikenteet ma ti ke to pe la su 3 Tuntiliikenteet ke Tuntiliikenteet ke klo klo Pyöräilyn kausivaihtelu Merituulentien eteläisellä pyörätiellä v. 25 (pp/vrk) l pvm

30 Kalevalantien alikulku PISTE B 16 Vuorokausiliikenteet ma ti ke to pe la su 12 1 Tuntiliikenteet pe Tuntiliikenteet ke klo klo Kausivaihtelu Kalevalantien laskinpisteessä v. 25 (pp/vrk) pvm

31 Länsituulensilta PISTE C Vuorokausiliikenteet ti ke to pe la su ma Tuntiliikenteet ke Tuntiliikenteet ma klo klo Pyöräilyn kausivaihtelu Länsituulensillalla v. 25 (pp/vrk) pvm

32 Merituulentie, pohjoinen PISTE D Vuorokausiliikenteet ma ti ke to pe la su 16 Tuntiliikenteet ti Tuntiliikenteet ti klo klo Pyöräilyn kausivaihtelu Merituulentien pohjoisella pyörätiellä v. 25 (pp/vrk) pvm

33 Kirkkojärventie PISTE E 6 Vuorokausiliikenteet ma ti ke to pe la su 7 Tuntiliikenteet ke Tuntiliikenteet ke klo klo 7 Pyöräilyn kausivaihtelu Kirkkojärventiellä v. 25 (pp/vrk) pvm

34 Länsiväylä, Karhusaari PISTE F Vuorokausiliikenteet ma ti ke to pe la su 3 Tuntiliikenteet ti Tuntiliikenteet ti klo klo Pyöräilyn kausivaihtelu Länsiväylän pyörätiellä Karhusaaressa v. 25 (pp/vrk) pvm

35 Kehä I, Laajalahti PISTE G Vuorokausiliikenteet la su ma ti ke to pe 25 Tuntiliikenteet ke Tuntiliikenteet ke klo klo Pyöräilyn kausivaihtelu Kehä I:n pyörätiellä Laajalahdessa v. 25 (pp/vrk) pvm

36 Vihdintie, Uusmäki PISTE H 14 Vuorokausiliikenteet ma ti ke to pe la su 25 Tuntiliikenteet ti Tuntiliikenteet ke klo klo Pyöräilyn kausivaihtelu Vihdintien laskinpisteessä v. 25 (pp/vrk) pvm

37 Pitkäjärventie PISTE I 9 Vuorokausiliikenteet ma ti ke to pe la su Tuntiliikenteet ma Tuntiliikenteet ma klo klo Pyöräilyn kausivaihtelu Pitkäjärven laskinpisteessä v.25 (pp/vrk) pvm

38

39

40

41

42

43

44 Espoon kaupungin painatuskeskus 26