Postipuunmäki Asemakaava ja asemakaavan muutos

Transkriptio

1 1 (27) Asianumero 3025/ /2016 Aluenumero Postipuunmäki Asemakaava ja asemakaavan muutos 51. kaupunginosa, Leppävaara Määräala M604, osa virkistysaluetta, torialue ja osa katualuetta. Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 14. päivänä maaliskuuta 2018 päivättyä, 29. päivänä elokuuta 2018 muutettua Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Suur-Leppävaaran alueella Postipuunmäellä, Armas Launiksen kadun varrella. Se käsittää sekä jo asemakaavoitettuja että vielä asemakaavoittamattomia alueita. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Laatija Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Valmistelijat: Postiosoite: PL ESPOON KAUPUNKI Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. etunimi.sukunimi@espoo.fi Kati Kivelä Markus Pasanen (liikennesuunnittelu) Jenny Asanti (maisema-arkkitehti) p p p

2 2 (27) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ Alueen ja lähiympäristön nykytila Asemakaavan sisältö ja mitoitus Suunnittelun vaiheet LÄHTÖKOHDAT Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Tonttijako Muut suunnitelmat ja päätökset Pohjakartta Selvitys alueesta Alueen yleiskuvaus Alueen kaavoitushistoria Maanomistus Rakennettu ympäristö Luonnonolosuhteet Suojelukohteet Ympäristön häiriötekijät ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet Osallisten tavoitteet ASEMAKAAVAN KUVAUS Yleisperustelu ja -kuvaus Mitoitus Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö Liikenne Yhdyskuntatekninen huolto Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Kaavan mukainen luonnonympäristö ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Vaikutukset luontoon ja maisemaan Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, esteettömyyteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin) ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Rakentamisaikataulu Toteuttamis- ja soveltamisohjeet Toteutuksen seuranta SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus...26 Sivu

3 3 (27) LIITTEET: Liite 1 Seurantalomake Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Suunnitteluaineistoon kuuluu asemakaava / asemakaavan muutos (kartta), selostus liitteineen, sekä seuraavat suunnitelmat ja selvitykset: - Korttelisuunnitelma (Anttila Rusanen arkkitehdit, ),

4 4 (27) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen ja lähiympäristön nykytila Suunnittelualue sijaitsee Leppävaaran kaupunginosassa Postipuunmäen alueella. Siihen kuuluvat Armas Launiksen kadun varrella sijaitseva asemakaavaton ja rakentamaton määräala M604, osa määräalan pohjoispuolisesta puistoalueesta Postipuunmäki 51P22 sekä yleinen, tällä hetkellä aukioksi kaavoitettu alue Sävelaukio 51G5. Kaava-alue käsittää myös katualuetta Armas Launiksen kadulla. Alueen lähiympäristön kiinteistöistä valtaosa on rakentuneita. Rakennuskanta on monen ikäistä. Jokainen vuosikymmen 1950-luvulta tähän päivään on rakennuskannassa edustettuna. Tämä tekee alueesta ajallisesti mielenkiintoisen ja vaihtelevan. Pääasiallinen rakennustyyppi on kerrostalo, mutta alueella on myös pientalo- ja rivitalorakentamista. Kerrosluvut vaihtelevat kahden ja kuuden välillä. Suunnittelualue sijaitsee hyvin lähellä Leppävaaran keskustaa julkisine sekä kaupallisine palveluineen. Se on saavutettavuudeltaan erinomainen. Leppävaaran asemalle on matkaa noin 700 metriä. Lähimmät bussipysäkit sijaitsevat Turuntiellä. Koulu ja päiväkodit ovat lähietäisyydellä. 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus Armas Launiksen kadun varren asemakaavattomalle määräalalle osoitetaan kerrostalojen korttelialuetta. Uutta rakennusoikeutta syntyy 3745 k-m 2. Kaavalla mahdollistetaan noin 63 uutta asuntoa. Lisäksi asemakaava sallii asumista palvelevien tilojen, kuten varastojen, sauna- ja kerhotilojen rakentamisen sallitun kerrosalan lisäksi. Uudet rakennukset noudattavat massoiltaan ja kerrosluvuiltaan ympäristön olemassa olevaa rakennetta. Tontille järjestetään pysäköintipaikkoja pysäköintinormin mukaisesti 1 autopaikka / 95 k-m 2. Tarvittavat 40 paikkaa sijoitetaan suurimmaksi osaksi pihakannen alle rakennusten väliin. Syntyvälle kansipihalle rakennetaan oleskelupiha leikki- ja tuuletuspaikkoineen. Vähäinen määrä autopaikkoja sijoitetaan maantasoon kansipihan ajoyhteyden varrelle. Pyöräpysäköintinormi on 2 polkupyöräpaikkaa / 30 k-m2, kuitenkin vähintään 2 pyöräpaikkaa / asunto. Paikat tulee järjestää katettuun ja lukittavissa olevaan tilaan. Tarvittavat 125 pyöräpysäköintipaikkaa järjestetään rakennusten aputiloihin. Armas Launiksen kadun eteläpäätä levennetään niin, että katualueelle saadaan mahtumaan kääntöpaikka. Naapurikiinteistölle osoitteessa Armas Launiksen katu 16 osoitetaan ajoyhteys asemakaavoitettavan määräalan kautta. Ajooikeus perustuu olemassa olevaan kiinteistörekisterin rasitesopimukseen vuodelta Kaavahankkeen toteuttaminen edellyttää maankäyttösopimusta. 1.3 Suunnittelun vaiheet Asemakaava ja asemakaavan muutos on tullut vireille määräalan M604 maanomistajan Spoki Oy:n aloitteesta. Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä OAS on ollut nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti sekä Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläoloaikana saatiin 27 mielipidettä. Mielipiteissä esille nostettuja asioita on huomioitu jatkosuunnittelussa, ja suunnittelualueeseen on otettu mukaan myös puistoaluetta ja yleistä aluetta.

5 5 (27) Valmistelutyön aikana on lähiympäristön asemakaavattomien kiinteistöjen omistajien kanssa keskusteltu mahdollisuudesta liittyä kaavoitushankkeeseen toteavan asemakaavan laatimiseksi oman kiinteistönsä alueelle. Neuvottelut eivät johtaneet kaava-alueen laajenemiseen muiden kiinteistöjen osalta. Suunnittelualueen laajenemisesta asemakaavattoman alueen pohjoispuolelle on osallisia tiedotettu erillisellä päivätyllä kirjeellä. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavan ja asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville MRS 27 :n mukaisesti. Ehdotus asemakaavaksi ja asemakaavan muutokseksi oli nähtävillä Kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen suunnitelma tarkistettiin vielä lisäämällä merkintä kaava-alueen läpi kulkevista kunnallisteknisistä johdoista HSY:ltä saatuun lausuntoon perustuen. Lisäksi kaavakarttaan ja määräysteksteihin on tehty joitakin teknisluonteisia tarkistuksia. Tarkistukset ovat luonteeltaan vähäisiä, eikä uudelleen nähtäville laittamista ole katsottu tarpeelliseksi. Asemakaavaehdotus on laadittu yhteistyössä kaupungin asiantuntijoiden sekä hakijan ja heidän konsulttiensa kanssa. Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti (päivätty ). Asemakaavoituksen yhteydessä laaditaan maankäyttösopimus. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista suunnittelualuetta koskevat Helsingin seudun erityiskysymykset (ohjelmakohta 4.6). Asemakaavassa ja asemakaavamuutoksessa tukeudutaan olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen sijoittamalla uutta rakentamista hyvien liikenneyhteyksien ja palvelujen välittömään läheisyyteen. Näin toimimalla hyödynnetään olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja parannetaan muun muassa joukkoliikenteen sekä elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Asemakaava ja asemakaavan muutos lisää asumista hyvän saavutettavuuden alueella valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja MAL-toteutusohjelman mukaisesti Maakuntakaava Voimassa olevat: Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava täydentää Uudenmaan maakuntakaavaa. Käsiteltäviä aiheita ovat mm. jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet, kiviaineshuolto, moottoriurheilu- ja ampumarata-alueet, liikenteen varikot ja terminaalit sekä laajat yhtenäiset metsätalousalueet. Kaava sai korkeimman hallintooikeuden päätöksellä lainvoiman vuonna Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa on kyse vahvistettujen Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan sekä Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman keväällä 2016.

6 6 (27) Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa määritellään suuret yhteiset kehittämislinjat seuraavien teemojen osalta: elinkeinot ja innovaatiot, logistiikka, tuulivoima, viherrakenne ja kulttuuriympäristöt. Uudenmaan maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan Maakuntahallitus päätti , että kaava tulee voimaan ennen kuin se saa lainvoiman. Maakuntakaava tuli voimaan, kun siitä kuulutettiin maakuntakaavan alueen kunnissa. Kuva: Ote Uudenmaan maakuntakaavasta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on merkitty kuvaan keltaisella katkoviivalla. (lähde: Uudenmaanliiton karttapalvelu 6/2017 Uudenmaan liitto ja Itä-Uudenmaanliitto, Maanmittauslaitos lupa nro 744/MYY/06) Maakuntakaavassa kaavamuutosalue on osoitettu tiivistettäväksi taajama- ja keskustatoimintojen alueeksi, joka tukeutuu kestävään liikennejärjestelmään. Aluetta on suunniteltava joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn tukeutuvana, kyseisen taajaman muuta aluetta tehokkaammin rakennettavana alueena. Yhdyskuntarakennetta tiivistettäessä on kiinnitettävä huomiota erityisesti alueen ominaispiirteisiin ja kulttuuriympäristöön, elinympäristön laatuun, ekologisen verkoston toimivuuteen sekä lähivirkistysalueiden riittävyyteen. Asemakaava ja asemakaavan muutos on maakuntakaavan mukainen Yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna 2010.

7 7 (27) Asemakaava Kuva: Ote voimassa olevasta yleiskaavasta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on merkitty kuvaan punaisella katkoviivalla. (6/2017) Espoon kaupunki. Espoon eteläosien yleiskaavassa alue on varattu asuntoalueeksi (A). Suunnittelualueen läheisyydessä on osoitettu punaisella merkinnällä Kehä I:n liikennetunneli. Puustellinpuisto on osoitettu virkistysalueena (V). Laadittu asemakaava ja kaavamuutos ei ole ristiriidassa yleiskaavan kanssa. Kuva: Ote ajantasa-asemakaavasta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on merkitty kuvaan punaisella katkoviivalla. (1/2018) Espoon kaupunki. Suunnittelualue on osittain asemakaavoittamaton. Suunnittelualueen yleisten alueiden osalta on voimassa Mestarintunneli, alue , lainvoimainen Ympäröivällä alueella on voimassa asemakaava Puustellinmäki, alue , lainvoimainen Lisäksi suunnittelualueen lounaispuolella on voimassa asemakaava Puustellinmäki, alue , lainvoimainen Suunnittelualueen ympäristön korttelialueet ovat pääkäyttötarkoitukseltaan kerrostalovaltaisia asuinalueita (AK, AK 50, AL). Suunnittelualueeseen kuuluu osa Postipuunmäki-nimisestä puistosta, jonka kaavamerkintä suunnittelualueen osalla on VP. Lisäksi suunnittelualueeseen

8 8 (27) kuuluu Armas Launiksen kadun ja Sävelpolun yhdistävä Sävelaukio-niminen aukioalue, sekä osa Armas Launiksen kadun katualueesta. Näiden kaikkien päällä kulkeva pistekatkoviivoitus osoittaa maanalaisen liikennealueen ma-lt, jonka rajaamalle alueelle on louhittu Mestarintunneli. Kuva: Suunnittelualueen ja ympäristön voimassa olevia asemakaavoja (01/2018) Espoon kaupunki Rakennusjärjestys Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen ( 112). Rakennusjärjestys astui voimaan Tonttijako Asemakaavattomalla alueella ei ole voimassa olevaa tonttijakoa Muut suunnitelmat ja päätökset Asemakaavaa ja asemakaavan muutosta varten on laadittu korttelisuunnitelma. Muita tähän asemakaavahankkeeseen liittyviä suunnitelmia Postipuunmäen alueella: Kunnallistekniikan investointiohjelma Suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä ei ole suunniteltuja yleisten alueiden parannustöitä. Puustellinkallion asemakaava (alue ) Yleisten rakennusten korttelialueet (Arla-instituutti) muutetaan asumista ja koulutusta varten. Kaavan kokonaiskerrosala on noin k-m 2, rakennusten kerrosluvun ollessa välillä V-XVI. Valtuusto hyväksyi kaavan Alueilla on voimassa rakennuskielto siihen asti, kunnes kaava on saanut lainvoiman Pohjakartta Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 on Espoon kaupunkitekniikan keskuksen laatima ja se täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54a :n vaatimukset. 2.2 Selvitys alueesta Alueen yleiskuvaus Espoota kehitetään viiden kaupunkikeskuksen ja paikalliskeskusten verkostokaupunkina. Espoon keskuksista suurin on Leppävaara. Postipuunmäen kukkula on Leppävaaran keskuksen välittömässä läheisyydessä. Kehä I kulkee Mestarintunnelissa osin Postipuunmäen alla.

9 9 (27) Avokallioinen, matalan kasvillisuuden peittämä määräala on toistaiseksi rakentamaton. Sen läpi kulkee kevyen liikenteen reitti, joka toimii myös eteläpuolen kiinteistön asukkaiden ajoyhteytenä omalle pysäköintialueelleen. Pinta-alaltaan määräala on noin 2460 m 2. Suunnittelualueeseen kuuluva viheralue on osa Postipuunmäen sisäistä puistomaista jalankulun ja pyöräilyn kulkuyhteyttä. Kuva: Ilmakuva suunnittelualueelta. Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen likimääräinen kohdealue on rajattu kuvaan punaisella. Espoon kaupunki Alueen kaavoitushistoria Postipuunmäen keskellä oleva asemakaavaton alue kuului alkujaan ympäröivällä alueella voimassa olevan asemakaavan Puustellinmäki (alue ) valmistelualueeseen. Kyseessä on ensimmäinen alueelle laadittu asemakaava. Kaavaehdotuksessa määräala oli merkitty kortteliksi Sille oli osoitettu yleisten rakennusten korttelialuetta (YOS 11 ) ja 1400 k-m2 rakennusoikeutta. Armas Launiksen kadun päätteeksi oli kaavaehdotuksessa merkitty kääntöpaikka. Eteläosa kaavattomasta alueesta oli osoitettu ympäristön rakenteen kaltaiseksi kerrostaloalueeksi korttelinumerolla 51086, jonka kerrosluku vaihteli välillä II-V. Kevyen liikenteen yhteyksiä oli osoitettu ehdotuksissa alueen läpi useita. Korttelirakenteen keskelle oli merkinnällä PI osoitettu puistoaluetta, joka oli nimetty Launiksenpuistikoksi.

10 10 (27) Kuva: Ote asemakaavaehdotuksesta Puustellinmäki, alue Päivätty , muutettu Piirustusnumero Espoon kaupunki Sisäasiainministeriö jätti sen osalta asemakaavan vahvistamatta valitusten johdosta vuonna 1980 (päätös saapunut , Espoon kaupungin kirjaamon diaarinumerot 1528/6611/1975 sekä 5242/62934/80). Valitukset koskivat muun muassa korttelialueen sisään suunniteltua puistoaluetta Launiksenpuistikkoa, sekä rinteiseen maastoon vaikeasti toteutettavissa olevia kevyen liikenteen yhteyksiä, jotka ministeriö kaavasta päätöksellään poisti vedoten siihen, ettei niiden osalta asemakaavaa laadittaessa ole paikallisia olosuhteita otettu riittävästi huomioon. Suunnitellun korttelin maankäytön todettiin olevan hiljattain rakentuneiden kiinteistöjen kannalta liian tehokasta. Suunnitellut katualueet olisivat lisäksi asettaneet rajoitteita jo rakentuneiden kiinteistöjen piha-alueiden käyttöön. Korttelin opetus- ja sosiaalista toimintaa palvelevien rakennusten korttelialueen (YOS 11 ) sisäasiainministeriö poisti ehdotuksista vedoten muihin asemakaavaan tehtävien tarkistusten vaikutuksiin. Tällä viitataan nykyisen Arlainstituutin alueella sijainneen näkövammaisten ammattikoulun tilantarpeisiin. Myöhemmin alueelle on laadittu asemakaava Mestarintunneli (alue ), jolla on muutettu myös Puustellinmäki-asemakaavaa. Asemakaavalla mahdollistettiin Kehä I:n siirtäminen tunneliin jo rakentuneen korttelimaan alle.

11 11 (27) Maanomistus Suunnittelualueen määräalan 1:206 M604 omistaa Spoki Oy. Suunnittelualueeseen kuuluva katualue sekä viheralue ovat Espoon kaupungin omistuksessa. Ympäröivät katu- ja viheralueet omistaa Espoon kaupunki. Kuva: Ote maanomistuskartasta. Suunnittelualueen rajaus on merkitty kuvaan tummanpunaisella katkoviivalla. Kaupungin maanomistus on merkitty karttaan vaaleanpunaisella. Espoon kaupunki Rakennettu ympäristö Maankäyttö Postipuunmäen ensimmäistä asemakaavaa laadittiin 1970-luvulla, jolloin alue oli vielä huvila- ja pientalovaltaista asutusta. Asemakaavan vahvistuttua 1980 alue alkoi täydentyä ja muuttua asemakaavan mukaiseksi kerrostalovaltaiseksi alueeksi. Vaikka alueen rakennuskanta on niin typologialtaan kuin iältään moninaista, pääasiallisina rakentamisvuosikymmeninä ovat ja 1990-luvut luvun asuinrakennukset ovat pääosin arkkitehti Sakari Halosen käsialaa. Hänen suunnittelun jälkeään löytyy paljon myös viereiseltä Vallikallion alueelta. Kuva: Postipuunmäen rakennusten rakentamisvuosikymmenet. (6/2017) Espoon kaupunki

12 12 (27) Postipuunmäen ominaispiirre ovat maaston jyrkätkin korkeusvaihtelut. Rakennusten sijoittelu noudattaakin maaston muotoja. Maankäyttö on kuitenkin typologialtaan vaihtelevaa, ja kaava-alueen ympäristöstä löytyy myös niin matalampaa rivi- ja kerrostaloa kuin yksi jälleenrakennuskauden pientalo. Alueella ei ole inventoituja kulttuuriympäristöarvoja. Väestö, työpaikat ja elinkeinotoiminta Postipuunmäki on asuinvaltainen alue. Alueella ei ole esim. päivittäistavarakauppaa, vaan se nojautuu Leppävaaran keskustan kaupallisiin palveluihin. Julkisia palveluita alueella ovat Postipuun koulu, jossa sijaitsee myös päiväkoti. Armas Launiksen kadun varren sosiaalitoimen palveluiden rakennukset ovat tällä hetkellä tyhjillään. Yhdyskuntarakenne Leppävaara on vuosikymmeniä ollut yksi Espoon aktiivisimmista kasvun alueista. Sen kasvamiseen ovat alusta asti vaikuttaneet sen hyvät liikenteelliset yhteydet, jotka saivat sen muuttumaan alun huvilayhdyskunnasta kohti nykyistä tiivistä kaupunkiasumista. Seudullisestikin erinomaiset liikenneyhteydet ovat aina olleet Leppävaaralle sekä haaste että mahdollisuus. Postipuunmäki on yksi Leppävaaran aluerakentamiskauden kerrostalovaltaisista asuinalueista. Sen nykyinen yhdyskuntarakenne heijastaa aluerakentamisen kauden ihanteita: tiivistä, mutta luonnonläheistä asumista. Kaupunkikuva Postipuunmäen ja Armas Launiksen kadun ympäristön asuinrakennukset ovat tyypillisesti lamellitaloja, kerroslukujen painottuessa neljästä kuuteen kerrokseen. Julkisivumateriaaleina on käytetty mm. tiiltä, tiililaattaa, keraamista laattaa sekä puuta. Kaupunkikuva on yleisilmeeltään vehreä ja puustoinen. Rakennukset on sijoitettu avoimeen korttelirakenteeseen, jota kehystävät avopysäköintikentät ja - kannet. Virkistys Suunnittelualueen lähiympäristössä ei ole laajoja yhtenäisiä viheralueita. Sen sijaan kaupunkirakenteesta löytyy useita pienempiä, toisiinsa kytkeytyneitä viheralueiden sarjoja. Postipuunmäen viheralueet ovat alun perin muodostuneet kohtiin, jotka ovat olleet vaikeita muuten rakentaa, kuten maaperältään huonoille alueille ja jyrkille kallioalueille. Viheralueverkosto hahmottuu osittain tämän takia hajanaisena, eivätkä yhteydet viheralueelta toiselle ole kovin suoria. Postipuuntien itäpuolella on puron ympärillä oleva virkistysalue Puustellinpuisto kevyen liikenteen yhteyksineen. Puustellinpuistoon on kaava-alueelta matkaa alle 150 metriä. Armas Launiksen kadun länsipuolelta on kaavassa osoitettu yhteys Mestarintunnelin päälle sijoittuvalle virkistysalueelle Arkadianpuistoon. Hieman pidemmällä on Mäkkylänkallion ja Komendantimäen suurehko metsäalue, jonka alueella risteilee runsaasti polkuja. Mäkkylänkallio ja Komendatinmäki ovat tunnettuja myös suojelluista ensimmäisen maailmansodan aikaisista linnotteistaan. Radan alitse kulkee reitti Vermon ja Perkkaan viheralueille.

13 13 (27) Kuva: Leppävaaran keskustan ympäristön virkistysyhteydet. KSK 2017 Merkittävistä seudullisista ulkoilualueista suunnittelualueen lähistöllä sijaitsevat Leppävaaran urheilupuisto, jonne on matkaa noin 1,2 km, sekä Talin ulkoilualue ja Iso-Huopalahden lintukosteikko, jonne matkaa tulee noin 1,6 km. Liikenne Ajoneuvoliikenne Suunnittelualueeseen kuuluvalta määräalalta on ajoyhteys Armas Launiksen kadulle, joka on päättyvä tonttikatu. Armas Launiksen katu liittyy edelleen paikalliseen kokoojakatuun Postipuuntiehen ja siitä edelleen pääkatutasoiselle Turuntielle. Armas Launiksen katuun eteläpäässä yhdistyvän Hannu Olavinpojan tiellä liikennemäärä oli ajoneuvoa vuorokaudessa (v. 2015). Mestarinkadulla, joka sijaitsee suunnittelualueen luoteispuolella liikennemäärä oli sama ajoneuvoa vuorokaudessa (v. 2015). Turuntiellä Kehä I:n ja Mäkkylän puistotien välillä liikennemäärä oli noin ajoneuvoa vuorokaudessa (v. 2016). Liikenne-ennusteen mukaan liikennemäärä Turuntiellä on noin ajoneuvoa vuorokaudessa (v. 2035). Jalankulku ja pyöräily Suunnittelualueella on hyvät jalankulku- ja pyöräily-yhteydet. Junarataa myötäilevä seudullinen itä-länsisuuntainen pyöräilyn laatureitti kulkee Postipuunmäen välittömässä läheisyydessä. Kehä I:ä reunustava seudullinen pyörätie kulkee Postipuunmäen ja Puustellinmäen välisessä Puustellinpuistossa. Suunnittelualueeseen sisältyvä Sävelaukio näkyy vanhoissa ilmakuvissa vanhana risteysalueena ennen Armas Launiksen kadun rakentamista. Aukio on jäänyt liikenteelllisesti ja kaupunkikuvallisesti hajanaiseksi.

14 14 (27) Kuva: Ote ortoilmakuvasta vuodelta 1969, Sävelaukiolla edelleen sijaitseva risteys näkyy kuvan keskivaiheilla. Espoon kaupunki 9/2017 Kuva: Valokuva Armas Launiksen kadulta kohti Sävelaukiota. Espoon kaupunki 6/2017 Suunnittelualueelta on hyvät kulkuyhteydet alueen bussipysäkeille Turuntien varrelle sekä Leppävaaran keskustaan. Suunnittelualueeseen kuuluvan määräalan läpi kulkevaa reittiä käytetään osana Postipuunmäen puiston kävelyreitistöä. Sen sijaan suunnittelualueen lähiympäristön kortteleiden läpi ei runsaiden korkeusvaihteluiden vuoksi kulje kävelyreittejä. Alueen eteläpuolella sijaitseva Puustellinpuisto yhdistyy tämän seurauksena heikosti Postipuunmäen kävelyreitteihin.

15 15 (27) Kuva: Ote pääkaupunkiseudun ulkoilukartasta Alueen sisäinen liikenne ja paikoitus Pysäköinti on alueen kiinteistöissä hoidettu osin maantasoratkaisuin, osittain autopaikat ovat korttelikohtaisissa pysäköintilaitoksissa. Armas Launiksen kadun varrelle pysäköinti on sallittua ja aikarajoitettua. Kadunvarsipaikat ovat usein varattuja. Vieraspysäköinti koetaan asuinalueella hankalaksi, ja katujärjestelyt ahtaiksi. Kuva: Armas Launiksen katu, määräala 1:206 M604 kuvassa vasemmalla. Espoon kaupunki 6/2017 Suunnittelualueen määräalalla sijaitsee tällä hetkellä valvomatonta pysäköintiä. Ajo kiinteistölle 3:10 (Armas Launiksen katu 16) tapahtuu määräalan kautta. Myös jätehuolto on järjestetty ajoyhteyden kautta.

16 16 (27) Kuva: Valokuva suunnittelualueen määräalalta 1:206 M604. Espoon kaupunki 6/2017 Polkupyöräpysäköinti on hoidettu taloyhtiöiden varastotiloissa ja pihoilla. Yleinen pysäköinti Suunnittelualueelle johtavan Armas Launiksen kadun loppupää on varattu kokonaisuudessaan aikarajoitetulle kadunvarsipysäköinnille. Lisäksi suunnittelualueen ympäristön kaduilla on runsaasti kadunvarsipysäköintipaikkoja. Suunnittelualueen ympäristössä oleva kadunvarsipysäköinti. Julkinen liikenne Suunnittelualueen edessä Armas Launiksen kadun päässä on Leppävaaran sisäisen palvelulinja 207:n pysäkki. Mestarinkadun pysäkiltä kulkee linja 201 (Leppävaara-Pajamäki). Mäkkylän Puistotietä liikennöi puolestaan 201B (Leppävaara Pitäjänmäki). Turuntien varren bussipysäkeillä pysähtyvät linjat 218 (Elielinaukio-Jupperi), 235 (Elielinaukio-Espoon keskus-kuurinniitty) sekä runkobussilinja 550 (Westend-Itäkeskus). Leppävaaran keskustaan on suunnittelualueelta noin 800 metriä. Keskustan kautta kulkee useita paikallisia, seudullisia ja valtakunnallisia yhteyksiä.

17 17 (27) Palvelut Postipuunmäellä ei ole Postipuun koulun ja päiväkodin lisäksi julkisia palveluita, vaan alue nojautuu Leppävaaran keskustan palveluihin. Leppävaaran keskusta on alueellinen keskus, jossa on saatavilla monipuolisesti julkisia ja kaupallisia palveluita. Lisäksi Mäkkylässä on Espoon työväenosaston toimipiste. Läheisellä Arla-instituutin alueella on ammatillista koulutusta tarjoava Keskuspuiston ammattiopiston toimipaikka. Yhdyskuntatekninen huolto Suunnittelualue on kunnallisteknisten verkostojen piirissä Luonnonolosuhteet Suunnittelualue on tällä hetkellä rakentamatonta avokalliota, jonka tuntumassa kasvaa monenikäistä, pääosin nuorehkoa puustoa. Kallio sijaitsee Postipuunmäen lakialueella, ja maasto laskeutuu hieman alas pohjoispuolella sijaitsevaan Postipuunmäen puistoon mentäessä. Puiston pohjoispuolella maasto nousee jälleen. Postipuunmäen korkein kohta sijaitsee Sävelpuistossa, joka on suunnittelualueen pohjoispuolella, Ruutikadun ja Sävelpolun risteyksen tuntumassa. Määräala 1:206 M604 rajautuu pohjois- ja koillispuoleltaan Postipuunmäki-puistoon, joka on hoidettu, kapeahko puistoalue. Postipuunmäen alueen ekologiseen verkostoon vaikuttavat Kehä I:n ja junaradan estevaikutukset. Alueelta ei ole löytynyt merkittäviä luontoarvoja ja alueen luonto on kulttuurivaikutteista. Puustellinpuiston luonnonympäristöjä on tutkittu Arla-instituutin asemakaavahankkeen yhteydessä. Varsinaista suojelua vaativia luontokohteita tältäkään alueelta ei löydetty, mutta puiston läpi virtaava luonnontilaisen kaltainen purouoma ympäröivine lehtometsineen on paikallisesti merkittävä alue linnustolle. Vesiolosuhteet Suunnittelualue kuuluu Monikonpuron valuma-alueeseen. Lähin Monikonpuroon laskeva puro virtaa läheisen Puustellinpuiston läpi. Maaperä ja rakennettavuus Alueen maasto on kallioista ja kumpuilevaa. Suunnittelualueen korkein kohta on +33,8 metriä merenpinnasta. Maaperä on avokalliota tai moreenia. Rakennettavuudeltaan alue on normaalisti rakennettavaa. Kuva: Ote maaperäkartasta suunnittelualueelta ympäristöineen. Punainen väri kuvaa avokallioita. Keltainen väri vastaa moreenia. Espoon kaupunki 9/2017

18 18 (27) Suojelukohteet Suunnittelualueella tai sen lähiympäristössä ei ole suojeltuja kulttuuri- tai luonnonympäristöjä Ympäristön häiriötekijät Suunnittelualueelle ei kohdistu erityisiä ympäristön häiriötekijöitä, kuten melua, ilmanlaatuongelmia tai pilaantuneita maita. 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet Asemakaavamuutoksen tavoitteena on toteuttaa asumista hyvän saavutettavuuden alueella valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja MAL-toteutusohjelman mukaisesti. Leppävaaran keskustan lähiympäristössä sijaitseva Postipuunmäki on saavutettavuudeltaan erinomainen. Suunnittelualueen osalla ei ole tällä hetkellä asemakaavaa. Kaavattomien taajama-alueiden maankäytön osoittaminen asemakaavalla on yksi kaupungin tavoite. Kaavahanke on käynnistynyt määräalan maanomistajan Spoki Oy:n aloitteesta. Kaavoittamattoman alueen eteläosalta ei ole kaavoitushakemuksia. 3.2 Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet 3.3 Osallisten tavoitteet Tavoitteena on muuttaa nykyinen rakentamaton, kaavoittamaton määräala asuinkerrostalojen korttelialueeksi sekä selventää määräalan lähiympäristön liikennejärjestelyitä. Uudisrakentamisen sovittamiseen ympäristöönsä tulee kiinnittää erityistä huomiota korkeusvaihteluiden vuoksi. Lähiympäristö on myös kauttaaltaan rakennettua, joten uusien rakennusten tulee sopeutua ympäristöönsä. Asemakaavan hakijan tavoitteena on tehostaa tontin maankäyttöä Leppävaaran keskustan tuntumassa. Lähialueiden asukkaiden tavoitteet OAS-vaiheessa saatiin 27 kirjallista mielipidettä suunnittelualueen lähinaapurustosta. Mielipiteissä oltiin neljää lukuunottamatta rakentamishanketta vastaan. Mielipiteet jakautuivat ensisijaisesti kolmeen teemaan: viherympäristön laadun heikentyminen, liikenteelliset haitat sekä kaupunkikuva. Lisäksi nostettiin esiin rakentamisaikaiset haitat, yleis- ja maakuntakaavan vastaisuus, aiempi asemakaavaehdotus sekä lasten turvallisuus. Toistaiseksi rakentamaton, viereiseen viheralueeseen rajautuva määräala 1:206 M604 palvelee tällä hetkellä alueen virkistysalueena. Avokalliolla on lähialueen asukkaille virkistysarvoa, ja kallio koetaan myös alueelle tyypillisenä luontona. Puistot ja leikkialueiden määrä alueella koetaan riittämättömäksi, ja Leppävaaran suuremmat puistokokonaisuudet, kuten urheilupuisto, kaukaisiksi ja huonosti alueeseen yhdistyviksi. Kaupungilta toivottiin lähialueelle uutta, rakentuvan määräalan korvaavaa virkistysaluetta. Liikenneturvallisuudesta ja kadunvarsipysäköintipaikoista lisääntyvän ajoneuvoliikenteen myötä oltiin huolissaan. Armas Launiksen katu on kadunvarsipysäköintipaikkoineen tällä hetkellä käytännössä yksikaistainen. Kadun liikenne koetaan liialliseksi, huoltoajo ja erityisesti talvikunnossapito hankalaksi. Asukkaat ovat huolissaan vieraspysäköintipaikkojen riittävyydestä alueella. Kaupunkikuvan osalta rakennuspaikka koetaan liian ahtaaksi ja rakentaminen liian tehokkaaksi. Kaupunginosa koetaan nykyisellään täyteen rakennetuksi.

19 19 (27) 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus Varjostus pohjoispuolisten Ruutikatu 10 A- ja B-talojen pihoille huolestutti monia. Rakentamisaikaiset haitat nousivat mielipiteissä esiin, niin räjäytysten aiheuttama melu- ja pölyhaitta kuin mahdolliset naapuruston rakennuksille aiheutuvat rakenteelliset vauriot. Mestarintunnelin rakentaminen ja sen ympäristön uudet rakennushankkeet on koettu alueella häiriötä aiheuttavina. Edelleen rakentamisen aikainen liikenteen koettiin vaarantavan alueen asukkaiden turvallisuutta. Yleiskaavan ja maakuntakaavan osalta mielipideissä todettiin rakennushankkeen olevan vastoin nykyisen yleiskaavan henkeä vaarantaen alueen ominaispiirteitä, elinympäristön laatua sekä lähivirkistysalueiden riittävyyttä. Aiemman asemakaavaehdotuksen mukaista maankäyttöä toivottiin takaisin vedoten siihen, että moni alueelle muuttanut on perustanut päätöksensä näihin suunnitelmiin. Aiemman asemakaavan alueen kaavasta poistamiseen johtavien perusteiden arveltiin olevan edelleen valideja myös tulevan maankäytön osalta. Saatujen mielipiteiden perusteella kaavan tarkastelualuetta laajennettiin alkuperäisestä pohjoisen suuntaan niin, että mukaan otettiin virkistysaluetta sekä torialuetta. Tällä mahdollistetaan Armas Launiksen kadun järjestelyiden kehittäminen. Ehdotusvaiheen nähtävilläolon aikana kirjaamoon saapui 8 muistutusta ja 5 lausuntoa. Yksi muistuttajista oli taloyhtiö, muut olivat lähialueiden asukkaita. Muistutuksissa toistuneita teemoja olivat kallioympäristön katoamisen ja alueen tiivistymisen aiheuttama huoli. Myös rakentamisaikaiset haitat toistuivat monessa muistutuksessa. Uusi rakentaminen koetaan liian tehokkaaksi ja sen suhteuttamista ympäristön rakentamisen tehokkuuteen toivotaan. HSY:n lausunnossa todettiin tarpeelliseksi merkitä kaavakarttaan suunnittelualueen läpi kulkevat kunnallistekniset johdot. Kaavakarttaan lisättiin johtovarausmerkintä ny sekä määräys, jonka mukaan johtojen tarkempi sijainti on tutkittava rakennusvaiheessa ja mahdollinen siirto toteutettava yhteistyössä johdon omistajan kanssa. Siirron jälkeen johdoilta vapautuvan alueen voi käyttää kaavan mukaiseen rakentamiseen. Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen kohteena on asemakaavaton alue Armas Launiksen kadun varrella sekä sen pohjoispuolella olevat puistoalue ja aukio. Suunnittelualueeseen kuuluu myös katualuetta Armas Launiksen kadulta. Kaavoittamaton määräala muutetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi ja osittain katualueeksi. Puistoaluetta laajennetaan ja osa siitä muutetaan pysäköinnin korttelialueeksi. Osa aukiosta muutetaan puistoksi ja osan merkintä korvataan pyöräilyn ja jalankulun väylän merkinnällä. 4.2 Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 5907 m 2. Kokonaiskerrosala on 3745 k-m 2. Asemakaavan myötä alueen rakennusoikeus kasvaa 3745 k-m 2. Kaava-alueen aluetehokkuus on e = 0,63 m 2. Asuinkerrostalojen korttelialueen korttelitehokkuus (ek) ja tonttitehokkuus (et) = 1,59. Kokonaiskerrosala vastaa noin asukasta (mitoitusarvolla noin k-m 2 / asukas). 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Asemakaavan muutoksen viitesuunnitelmat on laadittu Anttila ja Rusanen arkkitehdit Oy:n toimesta.

20 20 (27) Maankäyttö Korttelialueet Asuinkerrostalojen korttelialue (AK) Laadittavan asemakaavan käyttötarkoitus on asuminen. Määräalasta muodostettavalle tontille osoitetaan uutta rakennusoikeutta määriteltäville rakennusaloille. Uudet asuinrakennukset Tontin rakennusoikeus ja suurimmat sallitut kerroskorkeudet osoitetaan rakennusalakohtaisesti. Asuinrakennukset sijoittuvat tontin pohjoisosaan siten, että niiden väliin muodostuu etelään aukeava kansipiha. Kansipihan alle osoitetaan pysäköintiä ja kannen päälle osoitetaan paikka leikkialueelle. Uusien kerrostalojen suurin sallittu kerrosluku on VI. Julkisivuilla on asuntojen parvekkeita. Maantasokerroksessa on kadun puolella asuntoja, kansipihan puolella aputiloja, kuten varastoja ja pyöräpysäköintipaikkoja. Pysäköinti Määräalan 1:206 M604 osalta suurin osa (37 autopaikkaa) uuden asuinrakentamisen vaatimista pysäköintipaikoista järjestetään tontille sijoitettavaan kannenalaiseen pysäköintilaitokseen. Pysäköintilaitokseen on suora kulku maantasosta oman tonttiliittymän kautta. Kolme pysäköintipaikkaa toteutetaan maantasopaikkoina nykyisen tonttiliittymän yhteyteen. Liittymän kohdalle toteutetaan kadun päätteen kääntöpaikka. Tämän vuoksi osa määräalasta liitetään katualueeseen. Liittymän kautta on myös ajoyhteys eteläpuoliselle kiinteistölle 3:10 (Armas Launiksen katu 16). Autopaikkojen vähimmäismäärät: AK-korttelialueella 1 ap / 95 km 2, kuitenkin vähintään 0,5 autopaikkaa / asunto Näistä liikkumisesteisille merkittyjä paikkoja 1 autopaikka / 30 autopaikkaa Yleistä pysäköintiä 1 ap / 1000 k-m 2, voidaan toteuttaa katualueelle kadunvarsipysäköintinä ja korttelin pysäköintialueelle (LP) Polkupyöräpaikkojen vähimmäismäärät: AK-korttelialueella 1 polkupyöräpaikka (pp) / 30 k-m2, kuitenkin vähintään 2 pp / asunto. Normin mukaisten polkupyöräpaikkojen tulee sijaita katetussa ja lukittavissa olevassa tilassa. Lisärakennusoikeus Kaavassa osoitetun rakennusoikeuden lisäksi sallitaan lisärakennusoikeudella rakennettavaksi: Asukkaiden yhteistilat Asuntojen ulkopuoliset varastotilat Asuntojen työtilat Porrashuoneiden 20 m 2 ylittävän osan kussakin kerroksessa, mikäli se lisää porrashuoneiden viihtyisyyttä ja luonnonvaloisuutta sekä parantaa tilasuunnittelua Jätehuollon ja kiinteistönhoidon tilat Pysäköintitilat Talotekniikan vaatimat tekniset tilat ja kuilut Väestönsuojatilat Alueen sähkönjakelun vaatimat muuntamotilat Kaupunkikuva Kaavassa annetaan määräyksiä julkisivumateriaaleista ja -väreistä siten, että uudet rakennukset sopeutuvat ympäristöönsä. IV-konehuoneet tulee integroida rakennnusten arkkitehtuuriin. Pihakannen alaisten tilojen maanpäällisten julkisivujen käsittelyä ohjataan määräyksin. Tarkoituksena on hallita ympäröivien maastonmuotojen ja pihakannen

21 21 (27) välisiä tasoeroja erityisesti pohjoispuolen puistoalueeseen päin. Pihakannen julkisivut tukimuureineen vaikuttavat myös Armas Launiksen kadun kaupunkikuvaan. Piha-alueet Määräalan 1:206 M604 osalta rakennusten piha sijoittuu pääosin kansipihalle, jonne osoitetaan ohjeellinen aluevaraus leikki- ja oleskelualueelle (kaavamerkintä le ). Pihakannen likimääräisen korkeusaseman tulee olla Ajoneuvoliittymän järjestäminen tontille on kielletty tontin länsikulmasta. Maanvaraiseksi jäävä piha-ala on istutettava. Erityisesti tämä koskee rakennusten pohjoispuolelle Postipuunmäki-puistoon rajautuvaa kiinteistön osaa. Hulevedet on viivytettävä tontilla. Yleiset alueet Yleinen pysäköintialue (LP) Merkinnällä osoitetaan yleiseen pysäköintiin varattavat korttelialueet. Nykyisen puistoalueen Armas Launiksen kadun puoleisesta reunasta osoitetaan kaistale LP-merkinnällä. Alueelle saa rakentaa yleisiä pysäköintipaikkoja. Paikoille ajetaan suoraan katualueelta. Puisto (VP) Suunnittelualueen pohjoislaidalle, Espoon kaupungin omistamalle puistoalueelle osoitetaan viheraluemerkintä VP, puisto. Merkinnällä osoitetaan virkistysalueet, jotka on tarkoitus rakentaa puistomaisiksi. Alue on nykyisessä kaavassa puistoaluetta, joten sen käyttötarkoitus ei muutu. Alueen reunasta muutetaan osa viereiseen katualueeseen liittyväksi pysäköintialueeksi. Puistoalue myös laajenee nykyisestä kohti pohjoista. Liikennetunneli Merkinnällä on osoitettu liikennetunnelin alueen raja. Alueen sisällä kulkee Mestarintunneli. Katualueet Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu (pp) Merkinnällä osoitettu jalankulku- ja polkupyörätie on hallinnolliselta luokaltaan maankäyttö- ja rakennuslain mukainen katu. Nykyinen Sävelaukio muutetaan jalankululle ja pyöräilylle varatuksi katualueeksi, jolla tontille ajo on sallittu. Katualue Armas Launiksen kadun katualuetta laajennetaan hieman eteläpäästä niin, että kadun päähän saadaan mahtumaan kääntöpaikka Liikenne Nykyinen tonttiliittymä Armas Launiksen kadulta määräalalle 1:206 M604 sekä kiinteistölle 3:10 (Armas Launiksen katu 16) säilyy nykyisellä paikallaan, joskin liittymän kohdalta katualuetta levitetään hieman niin, että liittymän yhteyteen

22 22 (27) tulee myös kääntöpaikka. Eteläpuoliselle kiinteistölle osoitteessa Armas Launiksen katu 16 osoitetaan ajoyhteys asemakaavoitettavan määräalan kautta. Ajo-oikeus perustuu jo olemassa olevaan kiinteistörekisterin rasitesopimukseen vuodelta Lisäksi nykyisten ajojärjestelyiden säilyttäminen mahdollistaa myös naapurikiinteistön vanhan, puutarhamaisen piha-alueen pysymisen ennallaan. Ajojärjestelyillä on näin myös alueen kaupunkikuvaan vaikuttavia seurauksia. Kuva: Suunnittelualueen sijainti ajoneuvo- ja raideliikenteen tavoiteverkossa. Uusi liittymä sallitaan määräalalle 1:206 M604 Armas Launiksen kadun varrelle siten, että sen kautta järjestetään kulku kannenalaiseen pysäköintilaitokseen. Armas Launiksen kadun varteen sijoittuvalle yleisen pysäköinnin korttelialueen pysäköintipaikoille LP on yhteys suoraan kadulta. Katualueen varaus mahdollistaa muutaman kadunvarsipaikan LP-alueen ja uuden tonttiliittymän väliin. Myös kuorma-autolle mitoitetun kääntöpaikan yhteyteen on mahdollista toteuttaa 2-3 pysäköintipaikkaa. Kaava-alueen pohjoisosan Sävelaukion aukio-merkintä muutetaan jalankulun ja pyöräilyn katualueeksi (pp).

23 23 (27) Kuva: Suunnittelualueen sijainti jalankulun ja pyöräilyn tavoiteverkossa. Autopaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: AK-korttelialueella 1 ap / 95 km 2, kuitenkin vähintään 0,5 autopaikkaa / asunto Polkupyöräpaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: AK-korttelialueella 1 polkupyöräpaikka (pp) / 30 k-m2, kuitenkin vähintään 2 pp / asunto. Kaikkien normin mukaisten polkupyöräpaikkojen tulee sijaita katetussa ja lukittavissa olevassa tilassa. Lisäksi lyhytaikaiselle pyöräpysäköinnille tulee osoittaa tilaa ulkotiloissa. Yleistä pysäköintiä 1 ap / 1000 k-m 2, voidaan toteuttaa katualueelle kadunvarsipysäköintinä ja uudelle korttelin pysäköintialueelle (LP) Yhdyskuntatekninen huolto Asemakaavanmuutos tukeutuu olemassa oleviin yhdyskuntatekniikan verkostoihin.

24 24 (27) Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Maaperä on normaalisti rakennettavaa eikä sen pilaantuneisuudesta ole raportoitu. Rakennettavuusluokitus on 2, normaalisti rakennettava Kaavan mukainen luonnonympäristö Määräalan 1:206 M604 rakentuessa sillä sijaitseva avokallioalue puustoineen poistuu. Määräalan pohjoisreunaan jää maanvaraista piha-aluetta, joka tulee istuttaa. Uusien rakennusten pääasiallinen piha-alue sijaitsee kansirakenteen päällä. Pohjoispuolista puistoaluetta laajennetaan pohjoisen suuntaan vastaamaan paremmin ympäristön nykytilaa. Samalla asemakaavan nykyinen aukiomerkintä poistuu. Nykyinen kulkuyhteys säilytetään pp-merkinnällä. LP-merkinnällä osoitettu pysäköintialue on pyritty sijoittamaan siten, ettei sen toteuttaminen edellytä kallioleikkauksia. 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET Kaavamuutosta laadittaessa on tarkasteltu hankkeen vaikutuksia. Arvioinnissa on kuvattu muutos nykytilan ja suunnitellun tilanteen välillä. 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Postipuunmäen yhdyskuntarakenne tiivistyy rakentamisen myötä nykyisestä. Uusi suunniteltu rakentaminen sopeutuu lähtökohtaisesti typologialtaan ja massoittelultaan nykyiseen rakennuskantaan. Vaikutukset kaupunkikuvaan Uudet rakennukset sijoittuvat tällä hetkellä rakentamattomalle määräalalle 1:206 M604 Armas Launiksen kadun varteen. Kaupunkikuva muuttuu nykyistä rakennetummaksi ja katutila rajautuu aiempaa selvemmin. Varjoisuus Viitesuunnitelman osana on tutkittu maankäyttöratkaisun varjostamisvaikutusta ympäristöön. Uudet rakennukset varjostavat erityisesti pohjoispuolista kapeahkoa puistokäytävää Postipuunmäen puistossa. Tämä osa puistosta on ensisijaisesti kevyen liikenteen läpikulun käytössä. Pohjoispuolella sijaitsevan Ruutikatu 10:n tontin eteläreunan piha-alueita uudet rakennukset varjostavat jonkin verran. Varjoisuusvaikutus jää kuitenkin yhdessä ympäröivän, olemassaolevan puuston kanssa maltilliseksi. 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Liikenne lisääntyy jonkin verran suunnittelualueen uusien rakennusten valmistuttua. Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa -oppaan mukaan hanke tuottaa noin 90 matkaa vuorokaudessa, jota ei voida pitää merkittävänä lisäyksenä. Armas Launiksen kadun liikenneturvallisuutta pyritään asemakaavoituksen yhteydessä parantamaan järjestämällä yleisiä pysäköintipaikkoja kadun varren sijasta erilliselle pysäköinnin korttelialueelle. Tässä yhteydessä Armas Launiksen kadun itäpuolinen, puistoon rajoittuva jalankulku- ja pyörätie poistuisi. Toteutuksesta vastaa Espoon kaupunkitekniikan keskus. Suunnittelualue tukeutuu olemassa olevaan kunnallistekniseen verkostoon. Määräalan läpi tällä hetkellä kulkevat vanha vesijohto ja viemäri siirretään pois uusien rakennusten alta. Johtojen likimääräinen sijainti osoitetaan kaavakarttaan merkinnällä ny. Niiden tarkempi sijainti on tutkittava rakennusvaiheessa ja mahdollinen siirto toteutettava yhteistyössä johdon omistajan kanssa. Siirron jälkeen johdoilta vapautuvan alueen voi käyttää kaavan mukaiseen rakentamiseen.

25 25 (27) 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan Määräalan 1:206 M604 rakentuessa sillä sijaitseva avokallioalue puustoineen poistuu. Asemakaavahanke vähentää alueen luonnonympäristöjen määrää. 5.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, esteettömyyteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin) Kaupunkirakenteen tiivistymisen myötä asemakaavan muutos vaikuttaa ihmisten elinoloihin. - Kaavamuutos lisää Postipuunmäen asuntotarjontaa - Uudet asunnot toimintaympäristöineen luovat lisää esteetöntä ympäristöä. Liikkumisesteisten toimintaedellytykset paranevat. - Vaikutukset lähiympäristön asukkaisiin ovat suurimmat, ja muutos voidaan kokea negatiivisena. Ympäristön muutos voi näyttäytyä uutena ja ennakoimattomana stressitekijänä. Toisaalta Postipuunmäen ympäristö on Leppävaaran keskustan vaikutuspiirissä, ja alueen vähittäinen lisärakentuminen on osa kaupunkiympäristön kehitystä. - Laadukkaasti toteutettu uudisrakentaminen voidaan kokea lähiympäristön laatua nostavana tekijänä - Uusien rakennusten massa ja niiden varjostava vaikutus on konkreettisin niiden lähiympäristössä - Armas Launiksen kadun pysäköintijärjestelyt selventyvät nykyisestä ja katutila muuttuu tilavammaksi - Rakentamisesta voi koitua haittaa lähinaapurustolle ja erityisesti suunnittelualueen nykyisille asukkaille. Lisäksi rakentamisaikaiset järjestelyt saattavat häiritä ympäristön liikennettä. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Rakentamisaikataulu Yksityisessä omistuksessa olevan alueen rakentamisesta päättää alueen omistaja. 6.2 Toteuttamis- ja soveltamisohjeet Korttelisuunnitelma toimii ohjenuorana suunnittelun edetessä. 6.3 Toteutuksen seuranta Kaavan toteutuksen seurannasta vastaa Espoon kaupungin rakennusvalvonta. 7 SUUNNITTELUN VAIHEET 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Vireilletulo Aloitteen asemakaavan muutokseen on tehnyt maanomistaja Spoki Oy päivätullä hakemuksellaan. Asemakaavamuutos on kuulutettu vireille osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä

26 26 (27) Sopimukset Asemakaavasta käydään maansopimusneuvottelu ja tehdään tarvittavat sopimukset, jotka hoitaa tonttiyksikkö. 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavasta on laadittu erillinen, päivätty osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on ollut nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti sekä Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Suunnittelu Asemakaavan muutos on laadittu yhteistyössä maanomistajien, asukkaiden ja eri konsulttien kanssa. Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä kaavaa ovat valmistelleet arkkitehti Kati Kivelä, liikennesuunnittelija Markus Pasanen ja maisema-arkkitehdit Aino Aspiala sekä Jenny Asanti. 7.4 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus Ajankohta Käsittelytieto Kaupunkisuunnittelujohtaja päätti osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisesta Asemakaavahanke on kuulutettu vireille sekä Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä luonnosaineisto nähtävillä. Valmisteluaineistoista jätettiin kirjaamoon 27 mielipidettä. Niissä oltiin huolissaan luonnonympäristön vähenemisestä, Armas Launiksen kadun liikenneturvallisuudesta ja uuden rakentamisen tuottamasta entistä tiivimmästä kaupunkikuvasta Postipuunmäellä. Lisäksi mielipiteissä huomioitiin maakuntakaavan ja yleiskaavan mukaisuus, rakentamisen aikaiset haitat sekä lasten turvallisuus. Neljä mielipidettä olivat sisällöltään neutraaleja. Saatujen mielipiteiden perusteella kaavan tarkastelualuetta laajennettiin alkuperäisestä pohjoisen suuntaan niin, että mukaan otettiin virkistysaluetta sekä torialuetta Kirje osallisille koskien kaava-alueen laajentamista Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti MRA 27 :n mukainen nähtävilläolo. Nähtävilläoloaikana saatiin kahdeksan kirjallista muistutusta sekä viisi lausuntoa. Muistutuksissa toistuneita teemoja olivat kallioympäristön katoamisen ja alueen tiivistymisen aiheuttama huoli. Myös rakentamisaikaiset haitat toistuivat monessa muistutuksessa. Uusi rakentaminen koetaan liian tehokkaaksi ja sen suhteuttamista ympäristön rakentamisen tehokkuuteen toivotaan. HSY:n lausunnossa todettiin tarpeelliseksi merkitä kaavakarttaan suunnittelualueen läpi kulkevat kunnallistekniset johdot. Kaavakarttaan lisättiin tämän johdosta johtovarausmerkintä ny Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavan esitettäväksi kaupunginhallitukselle.

27 ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Kati Kivelä Arkkitehti Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelujohtaja