Asemakaava ja asemakaavan muutos. Mielipiteiden yhteenveto ja vastineet

Transkriptio

1 1 (6) Asianumero 3025/ /2016 Aluenumero Postipuunmäki Asemakaava ja asemakaavan muutos Mielipiteiden yhteenveto ja vastineet Liittyy kaupunkisuunnittelujohtajan MRA 30 :n mukaisesti nähtäville hyväksymään osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. Nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti sekä Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh Postiosoite: PL ESPOON KAUPUNKI Kati Kivelä etunimi.sukunimi@espoo.fi

2 Mielipiteiden yhteenveto ja vastineet 2 (6) Yleistä mielipiteistä Mielipiteitä saapui kirjaamoon yhteensä 27 kpl. Kolme ympäristön taloyhtiötä sekä yksi perikunta jättivät mielipiteen. Yhteensä mielipiteissä oli allekirjoittajina 40 henkilöä. Mielipiteissä toistui pääosin seitsemän teemaa: viherarvot, liikenne, kaupunkikuva, rakentamisen aikaiset haitat, yleiskaavan ja maakuntakaavan mukaisuus, edellinen asemakaavaehdotus sekä lapset. Neljä mielipidettä oli neutraaleja. Liikenne nousi yhdeksi kommentoiduimmaksi teemaksi. Saatujen mielipiteiden perusteella kaavan tarkastelualuetta laajennettiinkin alkuperäisestä pohjoisen suuntaan niin, että mukaan otettiin pieni puistoalue sekä aukioksi kaavoitettua katualuetta. Tällä mahdollistetaan Armas Launiksen kadun järjestelyiden kehittäminen. 1. Viherympäristö Tontti on säilytettävä rakentamattomana, se palvelee nykyään puistona ja virkistysalueena. Mestarinkadun uudet hankkeet vähentävät viheralueita ratkaisevasti. Olisiko mahdollista saada korvaava puistoalue jonnekin lähelle? Esim Armas Launiksen katu 10? Kalliomäet koetaan alueelle tyypillisenä luontona, paljon lintuja ja pikkueläimiä. Kalliomäen räjäyttäminen aiheuttaa mielipahaa. Suunnitellut talot pienine pihoineen ovat eri tyyppisiä kuin nykyiset talot pihoiltaan. Kansipihaa vierastetaan, ei koeta ympäristöönsä sopivaksi. Yleisiä leikkialueita ei ole lähistöllä tarpeeksi. Millainen on ekologinen verkosto Postipuunmäen alueella? Rakentamaton määräala koetaan osaksi ainoa viheraluetta ympäristössä. Kaavoitushanke on käynnistynyt rakentamattoman määräalan maanomistajan aloitteesta. Rakentaminen on ratkaistu rakennuspaikan kokoon nähden sopivaksi katsotulla tavalla niin, että uusi rakentaminen sopeutuu ympäristöönsä. Postipuunmäen viheralueet ovat alun perin muodostuneet kohtiin, jotka ovat olleet vaikeita muuten rakentaa, kuten maaperältään huonoille alueille ja jyrkille kallioalueille. Viheralueverkosto hahmottuu osittain tämän takia hajanaisena eivätkä yhteydet viheralueelta toiselle ole kovin suoria. Puustellinpuistoon on kuitenkin kaava-alueelta matkaa alle 150 metriä ja Laturinkalliolle alle 350 metriä. Laturinkallion kautta kulkee reitti Leppävaaran urheilupuistoon ja Puustellinpuiston kautta Komendantinmäelle ja radan ali Vermon ja Perkkaan viheralueille. Kaavassa muutetaan viheralueeksi aukioaluetta noin 400 m 2. Lisäksi kaava-alueen lähelle on tulossa lisää uutta viheraluetta, kun Puustellinkallion vireillä olevalle asemakaava-alueelle on osoitettu lisää viheraluetta noin 7800 m 2. Espoon kaupunkitekniikan keskus on laatinut leikkipaikkaohjelman vuosille Siinä Postipuun- ja Puustellinmäen leikkipaikan puute on huomioitu ja Puustellinpuistoon on osoitettu uusi leikkipaikka.

3 Mielipiteiden yhteenveto ja vastineet 3 (6) 2. Liikenne Ekologisessa mielessä Postipuunmäen alueella korostuu Kehä I:n ja junaradan estevaikutus. Alueen läpi ei kulje ekologisia yhteyksiä eikä lähialueilla ole merkittäviä luontoarvoja. Armas Launiksen katu on liian kapea, ja katu on jatkuvasti täynnä pysäköityjä autoja. Katu on käytännössä yksikaistainen. Pysäköinti on tällä hetkellä aikarajoitettua. Autoja pysäköidään lisäksi maastoon Armas Launiksen kadun päässä. Liikenne on liiallista, huoltoajo (mm. jäte) hankalaa isoilla ajoneuvoilla. Vieraspysäköintipaikkoja ei ole tarpeeksi. Kadunvarsipaikat vähenevät entisestään kadun pään muuttuessa kääntöpaikaksi. Liikenne aiheuttaa jo nyt pöly- ja pakokaasuhaittoja ja vähentää yleistä viihtyisyyttä. Uudisrakentaminen tuo vielä lisää haittoja. Lasten liikenneturvallisuus vaarantuu. Liikenne lisääntyy koulureiteillä. Talvikunnossapito on hankalaa ja lumenkaatopaikka poistuu. Uudisrakentamisen autopaikkanormi on liian pieni (vain 1 ap /95k-m2) Ehdotusvaiheessa asemakaavan tarkastelualuetta on laajennettu pohjoisen suuntaan niin, että mukaan on otettu viheraluetta sekä nyt aukioksi kaavoitettua yleistä aluetta. Tämän seurauksena voidaan osoittaa osin puiston alueelle ylettyvää LP-aluetta, jolle voidaan sijoittaa nykyisiä kadunvarsipysäköintipaikkoja. Puistoaluetta laajennetaan vastaavasti nykyiselle aukion alueelle, joka kapenee ja muuttuu jalankulun ja pyöräilyn yhteydeksi. Muutos vastaa paremmin nykytilannetta. Armas Launiksen kadun pääte mitoitetaan siten, että katualueelle mahtuu kadun päähän kuorma-autolle mitoitettu kääntöpaikka. Suurin osa kadunvarsipysäköintipaikoista siirretään uudelle LP-alueelle. Ratkaisu ei lisää Armas Launiksen kadun yleisiä pysäköintipaikkoja, mutta parantaa tur-

4 Mielipiteiden yhteenveto ja vastineet 4 (6) 3. Kaupunkikuva vallisuutta ja helpottaa kadun kunnossapitoa kaavahankkeen välittömässä lähiympäristössä. Lisäksi LP-alueen läheisyyteen on mahdollista toteuttaa muutama kadunvarsipaikka pysäköintitaskuihin. Tämä ratkaisu tarkoittaa Armas Launiksen itäpuolisen, puistoon rajoittuvan jalankulkuja pyörätien poistamista. Suunnittelualueelta luoteeseen, Sävelkujan ja Ylänteenkadun välillä olevat aikarajoitetut yleiset pysäköintipaikat säilyvät ennallaan. Uusi rakentaminen tuottaa alueelle vuorokaudessa noin 90 autolla tapahtuvaa matkaa. Aamu- ja iltapäiväruuhka tuonee lisää liikennettä kadulle mutta kokonaisuutena lisäys on vähäinen. Armas Launiksen katu suunnittelualueen kohdalta on siis mahdollista kaavallisesti toteuttaa niin, että molemmat ajoradat vapautetaan kadunvarsipysäköinnistä ja jatkossa pysäköinti voidaan osoittaa uudelle LPalueelle sekä kadun varteen pysäköintitaskuihin. Myös kääntöpaikan yhteyteen on mahdollista osoittaa muutama pysäköintipaikka. Ajoratojen vapauttaminen pysäköinniltä helpottaa myös talvikunnossapitoa. Tarkemmasta katusuunnittelusta ja kadun toteuttamisesta vastaa Espoon Kaupunkitekniikan keskus. Mestarinkadun ympäristö rakentuu voimakkaasti Puustellinmäkeä ei saa enää tiivistää. Ikkuna- ja parvekenäkymien heikentymistä pelätään. Varjostushaitta Ruutikatu 10 A- ja B-talojen pihoille. Rakentamispaikka koetaan liian ahtaaksi ja rakentaminen liian tehokkaaksi. Muistuttaa liikaa Helsingin keskustaa. Pelätään, että oma asuinalue muuttuu tiiviiksi ja vilkkaaksi. Mäki on jo täyteen asutettu. Alueen ominaispiirteitä ovat puistomaisuus, kalliot ja rauhallisuus. Nyt Postipuunmäen ainoaan henkireikään on suunnitteilla kerrostaloja. 4. Rakentamisaikaiset haitat Leppävaara on yksi Espoon kasvavista kaupunkikeskuksista. Luonnossuunnitelmassa on tutkittu alueen kaupunkikuvaa ja typologiaa. Uudet rakennukset on massoiteltu ja sijoiteltu siten, että ne sopivat mahdollisimman hyvin rakennuspaikkaansa. Ehdotuksessa on liitteenä varjoisuustutkielma koskien Ruutikatu 10 pihaalueita. Kaavaehdotuksessa on myös uudisrakentamisen julkisivuja sekä tontin kasvillisuutta koskevia määräyksiä. Kallion räjäytys aiheuttaa melu-, pöly- ja tärinähaittaa, jota on ympäristössä ollut jo vuosien ajan johtuen Mestarintunnelista ja sen ympäristön lukuisista rakennushankkeista. Uusi hanke aiheuttaa kohtuutonta rasitusta. Rakentamisen aikainen liikenne vaarantaa asukkaiden liikkumista. Räjäytykset vaurioittavat nykyisten rakennusten rakenteita.

5 Mielipiteiden yhteenveto ja vastineet 5 (6) 5. Yleiskaavan ja maakuntakaavan mukaisuus Melu-, pöly- sekä tärinähaitat huomioidaan rakennuslupavaiheessa. Rakennuttaja on vastuussa siitä, ettei uusi rakentaminen aiheuta olemassa olevien rakennusten rakenteille vaurioita. Postipuunmäki on yleiskaavassa nykyisellään säilytettävää aluetta, ei kehitettävää aluetta kuten muut täydennysrakentamisalueet (ei-ruudutettua aluetta). Suunnitelma ei ole yleiskaavan hengen mukainen. Hanke on liian tehokas. Kaavahanke vaarantaa alueen ominaispiirteitä, elinympäristön laadun sekä lähivirkistysalueiden riittävyyden. Suunniteltu muutos ei ole Uudenmaan maakuntakaavan mukainen. 6. Vanha asemakaava Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu YM ) sekä Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa (lainvoimainen KHO ) alue on osoitettu tiivistettäväksi taajama- ja keskustatoimintojen alueeksi, joka tukeutuu kestävään liikennejärjestelmään. Espoon eteläosien yleiskaavassa (lainvoimainen ) alueen pääkäyttötarkoitukseksi on merkitty asuminen (A). Eri kaavamuotojen oikeusvaikutukset rakentamisen osalta ovat erilaiset. Asemakaava on yksityiskohtainen ja sitä on sellaisenaan noudatettava. Yleiskaava osoittaa rakentamiseen varatut ja muut alueet yleispiirteisemmin. Jos yleiskaavassa on annettu erityinen rakentamista rajoittava määräys, on rakentamisrajoitus ehdoton. Ellei erityistä määräystä ole annettu, ei yleiskaava pääsääntöisesti estä kaavan mukaista rakentamista. Aiemmassa asemakaavaehdotuksessa paikalle oli sijoitettu 2-kerroksinen päiväkotirakennus. Päiväkotia toivotaan takaisin. Ehdotuksessa ei ole esitelty vuoden 1980 kaavahankkeeseen tehtyjä valituksia, joiden perusteella sisäministeriö päätti jättää alueen kaavatilanteen nykymuotoisekseen. Pelkkä ajan kuluminen ei riitä poistamaan aiemmassa päätöksenteossa päteväksi todettuja perusteluja. Kyseiselle alueelle on jo aiemmin yritetty suunnitella kerrostaloja, mutta ne on hylätty. Miten asiat nyt ovat muuttuneet? Aiemmat suunnitelmat ovat vaikuttaneet monen päätökseen muuttaa alueelle. Nykyinen asemakaavaton alue oli mukana asemakaavan Puustellinmäki (110500) suunnittelualueessa. Sisäasiainministeriö jätti ehdotuksesta tehtyjen valitusten seurauksena vahvistamatta osia asemakaavasta, muun muassa nyt kaavoitettavana olevan alueen. Perusteena oli mm. juuri valmistuneiden rakennusten asukkaiden huoli kaavaratkaisusta, joka heidän osaltaan olisi johtanut purkavaan saneeraukseen ja hankaliin järjestelyihin katualueiden osalta. Pohjoisimmalle määräalalle, jonne nyt suunnitellaan uutta asuinrakentamista, kaavaehdotuksessa oli osoitettu yleisten rakennusten korttelialuetta. Myös tämän alueen ministeriö jätti vahvistamatta, koska sen katsottiin liittyvän kokonaisuuteen.

6 Mielipiteiden yhteenveto ja vastineet 6 (6) Nyt valmisteilla oleva kaavaehdotus on maankäytöltään varsin erilainen kuin vuoden 1978 kaavaehdotus. 7. Lapset Päiväkoteja ja kouluja on jo nyt alueella riittämätön määrä. Lähialueelle ei ole tiettävästi tulossa parannusta asiaan liittyen. Lapsiperheiden käytännön järjestelyt ovat vaikeita jo nyt. Uusi rakentaminen pahentaa tilannetta niin nykyisille kuin tuleville lapsiperheille. Mahdollisesti uusi rakentaminen lisäisi tarvetta uudelle koululle ja päiväkodille Päiväkoti- ja koulupaikkojen järjestämisestä sekä palveluverkon kattavuudesta vastaa Espoon kaupungin sivistystoimi yhdessä tilapalvelujen kanssa. Mielipiteet välitetään heille tiedoksi. 8. Neutraalit/positiiviset palautteet Asuintalot enintään viisikerroksisia, näin aiheuttaa vähemmän rakentamisen haittoja ja näkymä säilyy avarampana. Suunnitelma vaikuttaa tässä vaiheessa varsin hyvältä ja rakennusten muoto ja koko ympäristöön sopivalta. Merkitään tiedoksi. Kuvat: Karttaesitys saapuneista mielipiteistä sekä kaaviomainen jaottelu mielipiteissä esiintyneistä teemoista.