FRÖBELILÄISEN PEDAGOGIIKAN TULO SUOMEEN. Elise Lujala

Transkriptio

1 FRÖBELILÄISEN PEDAGOGIIKAN TULO SUOMEEN Elise Lujala

2 FRÖBEL-PEDAGOGIIKASTA TIETOA SUOMEEN Varhaista julkista tietoa saatiin Friedrich W A Fröbelin luomasta lastentarhapedagogiikasta: - Morgonbladetissa tammikuussa Helsingfors Tidningar maaliskuussa 1856 Zacharias Topelius: Huru doktor Fröbel uppfostrade små barn Lastenseimistä Tukholmassa: Åbo Underrättelser 1855 Laajan julkisuuden lastentarha-ajatus ja sen kotikasvatusta tukemaan tarkoitettu pedagogiikka sai maamme yhtenäistä koulujärjestelmää luotaessa 1860-luvulla

3 UNO CYGNAEUKSEN KOULU-UUDISTUKSEN PEDAGOGISIA LÄHTÖKOHTIA - Jokaisen ihmisen tulee saada mahdollisuus kehittää omia lahjojaan ja taipumuksiaan - Kouluun tulee kuulua kaksiosastoinen lastentarha, lastenseimi ja yläluokkien tytöille oppiaineena lastenhoidon opetus - Lastentarha ja lastenseimi ovat paitsi kansanopetuksen osa myös kotikasvatuksen tuki

4 MAAMME ENSIMMÄISET LASTENTARHAT Uno Cygnaeuksen johdolla perustetut: - Tammisaaren lastentarha v sen ylläpitäjänä oli paikallinen rouvasväen yhdistys - Siitoisten eli Kymölän kansakoulun lastentarha ja lastenseimi 1864 ensimmäinen Cygnaeuksen ihanteen mukainen kansakoulu, jonka perustivat Elisabeth ja Herman Hallonblad kohottaakseen Karjalan kansansivistystä. Myöhemmin he lahjoittivat koulun v alkaneen Sortavalan seminaarin mallikouluksi

5 TOTEUTUNEET SEMINAARIEN MALLIKOULUT joissa osana oli lastentarha ja lastenseimi Jyväskylän seminaari v kaksoisseminaari Tammisaaren seminaari v ruotsinkielinen naisseminaari Sortavalan seminaari v kaksoisseminaari varhaiskasvatus osana maamme kasvatusjärjestelmää jo 150 vuotta sitten!

6 ENSIMMÄISET LASTENTARHANOPETTAJAT Stipendien turvin koulutus Saksassa ja Sveitsissäkin; edellytyksinä hyvä koulusivistys, hyvä kielitaito sekä kokemusta pienten lasten parissa työskentelystä FANNY JOHN - Uno Cygnaeuksen sisarentytär - Opiskeli vuosina Hampurissa (lto-koulutus) ja Bernissä (kansakouluseminaari) - Toimi Jyväskylän seminaarin naisosaston johtajattarena ja alkuopetuksen opettajana

7 VUODEN 1861 STIPENDIAATIT LASTENTARHATYÖ LAAJENEE IDA LINDROOS - perusti Helsingin ruotsalaisen lastentarhan ja valmistavan koulun SERAFINA RAUTIAIN (RAUTIAINEN) - Palasi Helsingin Segmigranskyn pikkulastenkouluun ja uudisti sen opetussuunnitelman lastentarhapedagogiikan mukaiseksi EBBA BÖCKER - Toimi Cygnaeuksen ohjaamana Tammisaaren lastentarhassa, siirtyi sieltä Siitoisten lastentarhaan ja palasi sinne koulutuksen jälkeen; muutti Turkuun ja perusti sinne lastentarhan

8 NELJÄS VUODEN 1861 STIPENDIAATTI CHRISTINA NAPPA - Aloitti vuonna 1863 työnsä Jyväskylän seminaarin mallikouluun sen tyttökouluun kuuluneessa lastentarhassa - Hänen arvokas opiskeluaikainen materiaali- ja mallikokoelma on Jyväskylän yliopiston museossa

9 LAAJA-ALAINEN HUOLI KOTIKASVATUKSEN TUKEMISESTA Lastentarhojen ja -seimien toiminta liitettiin luvulla selkeästi tyttöjen kasvatukseen ja koulutukseen. Ennen kansakoulua opetuksen muodot vaihtelivat suuresti, mutta jo 1840-luvulla alkoivat ns. yläluokan säätyläisnaiset järjestää tytöille tarkoitettua koulutusta. Useaan kaupunkiin perustettiin Rouvasväenyhdistyksiä, jotka ylläpitivät ns. pikkulastenkouluja. Samoin yleistyivät yksityishenkilöiden ansiotarkoituksessa perustamat lastentarha ja pikkulastenkoulu toteutukset; Hanna Rothmaninkin työn alku

10 SOSIAALIPEDAGOGINEN LASTENTARHATYÖ Uranuurtaja on Friedrich Wilhelm August Fröbelin oppilas ja työtoveri Henriette Schrader-Breymann, joka Berliiniin muutettuaan perusti vuonna 1874 Pestalozzi-Fröbel-Hausen vähäosaisia lapsia varten. Ensimmäiset suomalaiset PFH:ssa koulutetut ja sosiaalipedagogisesti painottuneen lastentarhatyön aloittajat olivat Hanna Rothman ja Elisabeth Alander. Kasvatustyö määriteltiin kotikasvatusta tukevaksi toiminnaksi, jonka tärkeimpänä tavoitteena oli köyhien kotien ja hoivaa vailla olevien lasten kasvatus.

11 1900-LUVUN ALUN VARHAISKASVATUS Kotien ulkopuolella tapahtuvasta varhaiskasvatuksesta vastasivat varsin moninaiset yhdistykset, yhteisöt, teollisuuslaitokset ja muut työnantajat sekä vähitellen enenevässä määrin kunnatkin. Valtiovallan ohjaus ja valvonta painottui vain taloudellisten seikkojen tarkasteluun. Ensimmäinen varhaiskasvatusta koskeva laki annettiin 1927 (Laki lastentarhojen valtionavusta). Eri yksiköissä kasvatussisältöjen toteuttaminen oli kunkin yhteisön henkilökunnan ja suurelta osin sen eri ammattikuntien saaman koulutuksen varassa.

12 FRÖBELIN PEDAGOGIIKAN MONET ULOTTUVUUDET - Suomessa kaksijakoinen toteutuslähtökohta: koulukokonaisuuden osa tai sosiaalipedagoginen työ - Tavoitteet laajenivat vanhempien yhteistyöhön ja jopa yleisiin luentotilaisuuksiin ja yleisötapahtumiin - Keskeistä oli naisten harjoittama hyväntekeväisyys, jonka kohteena oli erityisesti tyttöjen kasvatus - Suomi pohjoismainen edelläkävijä, mutta valtiovalta tuli kasvatussisältöjen vastuunkantajaksi verkkaisesti; varhaiskasvatuksen koulutusrakenteen suunnitteluun ryhdyttiin määrätietoisesti vasta 1970-luvulla