OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA GABROLOHKARETUTKIMUS. Pattijoki, Ylipaa Ruukki, Valkeisneva D, B. Sijainti 1:

Transkriptio

1 9 OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA GABROLOHKARETUTKIMUS Pattijoki, Ylipaa Ruukki, Valkeisneva B D, B Sijainti 1:

2 Tutkimuksen lahtökohdat Pattijoen Ylipaan monivaiheisten tutkimusten yhtenä sivuosana ovat olleet heikosti kupari- ja nikkelipitoiset gabrolohkareet. Niiden lähtökohdasta muutaman sadan metrin tarkkuudella oli perusteltuja käsityksiä. Historia ja entiset tutkimukset ovat raportissa 001/2441/TVM/80. Syksyllä 1982 tehtiin tutkimusalueella geofysiikan mittaus, joka perustui periytyneeseen mittaustarpeeseen. Mittausalue peitti myös gabrolohkareiden mahdollisen lähtökohtaalueen. Kevaalla 1983 Martti Pekkala lähetti gabroista uuden kansannäytteen. Näyte oli runsasta magneettikiisubreksiaa, mutta nikkelipitoisuus oli vain 0,4 %. Lohkareiden kulkeutumisen suhteen sopivassa lähtöpaikassa oli yksi anomaalinen, kupari- ja nikkelirikas moreenipiste seka heikko slingram-mittauksen imaginaärikomponentin anomalia selvän magneettisen anomalian lisäksi. Lähtökohta päätettiin selvittää Cobra-naytteenotolla ja raportoida parhaat gabrolohkareet. Maastotyö kes.ci yhteensä vajaa kaksi viikkoa kahden henkilön työparilla. Mahdolliseen lahtökohtaan tehtiin toukokuun lopussa pisteen ristilinja 20 m pistevalein. Ristilinjan paikka on kartassa liitteessä 1 seka geofysiikan kartoissa liitteessä 3. Tarkoituksena oli päästä kallioon vaikka väkisin ja ottaa näyte kallion pinnasta. Moreeninayte otettiin vain mikäli soijaa ei saatu. Naytteenottajina olivat hituralaiset H Niemi ja A Perasarka. Lähes kaikissa pisteissä löytyi gabroa ja joissakin oli myös magneettikiisua. Ristilinjan tuloksetovatliitteessä 4. Paras nikkelipitoisuus on 0,34 % ja kuparipitoisuus 0,14 %. Gabro vastaa tyyppinä lohkareissa havaittua ja myös pitoisuudet ovat vastaavaa kertaluokkaa. Lohkareiden lähtökohta on hyvin suurella todennäköisyydellä paikannettu Cobra-naytteista analysoitiin seka hieno- (< 0,06 mm) että pesty karkea (0,5-2 mm) fraktio ja näytteet analysoitiin Olarissa AAS:lla. Naytenumerot ovat Fraktioiden nikkeli- ja kuparipitoisuudet vastasivat varsin hyvin toisiaan (liite 5 ). Analyysilistaus on liitteessä 7. Ristilinjan länsihaaralta on aikaisemmin tehty Partnernaytteenotto 5 m pistevälein. Gabrosta ei saatu viitteitä ainoastaan em. yksi anomaalinen piste. Nyt päästiin cobralla 1-2 m syvemmalle harvemni~~!'~ pistevälillä ja saatiin gabro kiinni. M~reeniol:~:;~i!;eet ovat varsin helpot: pinnalla monta metriä savea ;; sen alla normaalikivinen moreeni. Joten Partner-näyt-? ::~~rioion nappitietoihin on suhtauduttava kriittisesti hely,:issakin maalajiolosuhteissa.

3 Lohkareraportointi Raportointi ja naytteenotto kairalla mallia Narevaara suoritettiin kesäkuun alussa. Sen suorittivat osin tekijä ja paaosin Piehingin kesäapulaiset M Pekkalan opastuksella. Lohkare-etsintää ei tehty vaan pelkästään raportoitiin M Pekkalan tiedossa olevat parhaat lohkareet (ja hän tietää ne kaikki). Vertailukohtina raportoitiin myös kolme Valkeisnevan lohkaretta. Naytteistä tehtiin AAS- ja XRF-analyysi sekä mitattiin' ominaisvakiot. Hieitä ei tehty. Lohkareiden paikat ovat liitteessa 1. Lohkareet ovat kooltaan metrin suuruusluokkaa ja paaosin vaaleahkoa keskirakeista gabroa. Malmimineraaleina ovat karkeana pirotteena tai runsaampana breksiana esiintyvä magneettikiisu. Rikkikiisu on Ylipaan lohkareissa aurinkomaisina raekasaumina. Kuparikiisu esiintyy yleensä omina raitoinaan. Valkeisnevan lohkareet ovat hiukan mafisempia kuin Ylipaän vastaavat. Tulokset on yhdistetty liitteessä Nikkeli- ja kuparipitoisuudet ovat vaatimattomia. Tämä johtuu osittain kiisurikkaimpien osien rapautumisesta. Kaikkein huonointa on sulfidifaasin surkea Ni-pitoisuus. Se on kiisurikkaissa naytteissa suuruusluokkaa 1 %. Kiisuköyhissä naytteissa liuenneen silikaattisen nikkelin osuus kohottanee sulfidifaasin Ni-pitoisuutta (liite 6). Ni- ja Cu-pitoisuuksilla on varsin huono keskinäinen riippuvuus (liite 6 ). Raportoiduissa lohkareissa on kaksi poikkeuksellista kiveä. Toinen on 1VULK:ksi tulkittu mahdollinen hienorakeinen ja suuntautunut gabromuunnos. Toinen on serpentiniittiperidotiitti (L 13), jonka lähtökohta lienee hyvin lähellä, mahdollisesti paikalla olevassa magneettisessa anomaliassa. Lohkareet ovat kulkeutuneet suunnasta 318O ( 3 7 5O-320~). Lohkareen n:o 5 lähtökohta lienee noin 1 km etelään ristilinjasta. Kärkilohkare on noussut pintaan m päassä lähtökohdasta. Lohkareviuhkan pituus on vähintäin 2,5 km, koska lohkareet 6, 8-9 kuulunevat samaan lähtökohtaan. Joka tapauksessa lohkareet 1-4 ovat löydetystä lähtökohdasta. Valkeisnevan lohkareet lienevät vastaavanlaisesta pienestä pahkusta. Näennaisesti ne jäätikön liikkeen mukaan sopisivat yhteen Ylipaän lohkareiden kanssa, mutta maaperatyypin, lohkareiden runsauden ja kivilajin lievän eroavuuden perusteella niiden lähtökohtaa olisi etsittävä muut-aman sadan metrin päästä.

4 Geologiset paatelmat Gabrolohkareet ovat pienestä gabrokielekkeen paasta. Gabrokieleke jatkunee laajentuen geofysiikan mukaan etelään päin. Se lienee Kopsan gabron-dioriitin osa. Serpentiiniperidotiitin kohtalo on kiinnostava. Kuuluuko se em. Kopsan gabroon ultramafisena differentioitumana vai liittyykö se omaan magmaattiseen vaiheeseen? Loppupäätelmät ja jatkosuunnitelmat Muuta tietoa Pienuuden, pääosin vähäisen kiisumaaran ja ennen kaikkea heikon sulfidifaasin nikkelimäärän perusteella gabron tutkimuksia ei kannata jatkaa. Heikosti mineralisoitunut gabro on paikannettu ja geofysikaalisen detaljimittauksen jälkeen se on helposti kairattavissa tai esim. vimpaimella rajattavissa, jos joskus tulevaisuudessa aiheelliseksi katsotaan. Mikäli tulevaisuudessa tehdään esim. laaja Pohjanmaan (u1tra)mafisia syväkiviä käsittelevä Ni-kriittisyystutkimu~, on nämä kivet otettavissa mukaan, etenkin tämä m serpentiiniperidotiittilohkare. - aineiston ominaisvakiopötköt, Cobra-napit ja anlyysijauheet ovat Kokkolassa, - hieita ei ole tehty, - Cobranaytteenottotulokset ovat ATK:lla, - lohkare-analyysit ( ) eivät ole ATK:lla, koska osa lohkareista on kansannäytteina ATK:lla (tulokset liitteessä 8) - lohkareraportointilomakkeet ovat työmaakansiossa LI ITTEET 1. Kartta 1: lohkareiden ja Cobra-ristilinjan paikoista, 2. Lohkaretulokset yhdistettynä, 3. Geofysiikan karttakopiot + ristilinja (1:20 OOO), 4. Cobra-linjat ja tulokset (1:1 OOO), 5. Cobra-näytteenoton Ni- ja Cu-pitoisuus eri fraktioissa, Ni 6. Lohkareiden Ni/SF - ja Ni/Cu-ri ippuvuus, 7. Cobra-näytteenoton analyysilistaus, 8. Lohkareanalyysit, 9. Lohkareiden ominaisvakiotulokset.

5 LIITE 7 1 PATTIJOKI, Ylipaa B Lohkareet 1-9, 13 Cobra-näytteenottoristilinja HUUKKI, Valkeisneva Lohkareet B D

6 LIITE 2 Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA Esa Sandberq/PHM PATTIJOKI, YLIPAA Lohkaretulokset 1983 ' Lohkare Näyte Kivi- Anal-pituus Cu Ni S MgO n:o n:o laji cm % % % % % IVULK PRD ( 10.3.) 31-6

7 ' '/ 5,g,!- :.!, \' / _ - / r, v; '.. '",&$,. 3 /.. L I / 3- P T' i ; / 1 apx - '/ L-.J. 7':iC; -~, - r,. :-.- - r r. P r, (- L L -, L,' : L'. J.. L,/,... l/ v ~.,, :!.I i...-! MAGN. (r' C 7 : C Slingram / R.T\ I I [,( 1.-/ LI.. i I.-i.... J L' I \ i PATTIJOKI, Ylipaa B Geofysiikan anomaliakartat Cobra-näytteenottoristilinja 1 :

8 LIITE Y \

9 Nikkeli- ja kuparipitoisuus hienossa ja karkeassa fraktiossa LIITE 5

10

11 ANRC NAYTF SYV X Y UM SOJA $36~605 HP,SC Q MRSC SOJA ao s6jn ~ SOJP SOMR $ SOJA SOMR 63 16C SOJA MRSC MRSC SOJA C KLJ CU Z N N 1 CG PB tln PPM PPM PPM PPM PPM PPM CR 4 FE AG S PP% X PPM X

12 9)' N TA ti E 0 L.. :J (J :L'.l i: N I... c?i C)L,lT [il\(.jf.l!''ij M A i :I I.4 t:: '1' S I 'T 0 lric) RNRLY!i;O1N'T'I : / 1R 'I'IL.kAJA: F:. SAE.lLlI!II.RG NAY'TETYYF'PI : L. O tl I\ A R tr ALllE : F' l"i 'l..t 1 J Oy: 1 r Y 1.. 1: F:' h,i, 1%;' A R 1'T (1 l. E 1-1 'l. 1 : MNC) MGO CAO, b-6, b1V,139 3b64 5.7Cl,147 4t87 7 * * ,114 6bO e *97 32.:c.5.;,,"? U EC.O 306S.O Z03ijZ % 1SG5. i) 70.0 i a;. fcai;i i1ö.0 76.v YY

13 OUTOKUMPU Oy Malminetsinta Tutkimusalue C, tt I : 0 ; \/\; p- a - w Mittauspvm. Q.0.?.19= ~ittia-a=ja EJ t I I sijainti 1 Tutkimuspyyntö 1 1 Näytteen tunnus ja numero Kivila j i Koordinaat it I Karttalehti L/P tih x Fem IP l '? :,. 1 L 1 A - EAS - 83 I, 2 L I k Li&-EAS L2A-EAS d3a- EhS -83 x tai y tai ZYYI (0 - tt- - 1, - \, Ii - L. Y '>< L X x L X X L X X L X X p X X X X Y TULOKSET Analyysinumero Tiheys (tih) Suskeptibiliteetti x lor5 Ominaisvastus p ( R m) IP... JAANN~SPALAT':. hävitetään lpalaut etaan/analyy&iin L lohkare : P = paljastumanäyte p ominaisvastus Fem magnetiittipitoisuus TV = taa juusvaikutus x = pyydetään tutkimusta NORMAALI HEIKOSTI ANOMAALINEN & SELVASTI ANOMAALINEN... E- SG-4 [3 s<# e v q * - \ 1 Tilaaja ' * E

14 OUTOKUMPU Oy Malminetsinta Kierto Mittauspvm Mitwaja E 3 Näytteen tunnus ja numero i L3 B -EAs t 4 b - E A S LS B -EflR-Z3 4 L6 l3 5 L9 A Koordinaat it x tai I Sijainti y tai Karttalehti LYY( - \t - -,, C - si - - li - IO L/P,Tutkimuspyyntö tih L X X L X Y L Y K L X Y L x Y Fem p X Y Y X IP Kivilaji TULOKSET L = lohkare P = paljastumanäyte p = ominaisvastus Fem = magnetiittipitoisuus TV = taajuusvaikutus x = pyydetään tutkimusta NORMAALI HEIKOSTI ANOMAALINEN SELVASTI ANOMAALINEN Tilaaia k. -3,-cQ b e p ~ V l-

15 OUTOKUMPU Oy. Malminetsinta OMINAISVAKIO~~RITYS LOIIKARE- TAI PALJASTU!ANAYTTEESTA Kierto. Näytteen tunnus ja numero l L 1 0 A 2 L II 8 3 L 2 C 4 L. 13 A 1. s L 13 A a. Sijainti Koordinaatit x tai y tai Karttalehti Mittauspvm Mitmde E J H X'IY [ 10 L. X K X - l L X X X ayy3 ot L X K X Att4 ( ~ L X X - (,- L X Y X L/P '~utkimuspyyntö tih Fem p IP Kivilaji TULOKSET nalyysinumero L = lohkare P paljastumanayte p = ominaisvastus Fem = magnet iittipitoisuus TV taajuusvaikutus x = pyydetään tutkimusta NORMAALI HEIKOSTI ANOMAALINEN -a?ll SELVASTI AMOMAALINEN E. -5,-J bery Tilaaia r