OMA TUPA, OMA LUPA HANKKEEN PALVELUOHJAUKSEN JA PALVELUTARPEEN ARVIOINTI TYÖRYHMÄN IX KOKOUS

Transkriptio

1 OMA TUPA, OMA LUPA HANKKEEN PALVELUOHJAUKSEN JA PALVELUTARPEEN ARVIOINTI TYÖRYHMÄN IX KOKOUS Aika: ti klo Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila Mat 100 Matarankatu 4, Jyväskylä Paikalla: Miia Autiomäki Jyväskylä Kati Kytölä Jyväskylä Taina Hämäläinen Saarikka Niina Liedevaara Petäjävesi Maarit Huovilainen Hankasalmi Maarit Liukkonen Toivakka Eija Alhonen Konnevesi Pirkko Jäppinen Muurame Anna-Liisa Haataja Timo Itäpuisto Oma tupa, oma lupa Oma tupa, oma lupa Työryhmän ensimmäisessä kokokouksessa päätettiin pitää teemat Palveluohjaus ja Palveluiden ulkopuolelle jäävät teemana erillään mutta järjestetään kokoukset aina samana päivänä peräkkäin ja varataan aikaa yhteensä neljä tuntia. Näin kunnista voidaan halutessa osallistua vain toiseen teeman käsittelyyn mutta myös molempiin osallistuminen on käytännössä helpompaa. Kokouksen asialista: 1. Kokouksen avaus Anna-Liisa Haataja avasi kokouksen klo Työryhmän VII kokouksen muistio Anna-Liisa Haataja kävi läpi edellisen kokouksen muistion 3. Palveluun pääsyn sanalliset kriteerit Keski-Suomessa Työryhmän kahdessa viime kokouksessa työstettiin ryhmissä sanallista kuvausta siitä minkälainen asiakkaan tilanne on toimintakyvyn eri osa-alueiden osalta palveluiden piiriin tullessa (kts. liite 1). Hankkeessa puhtaaksi kirjoitettuja sanallisia kriteerejä voi hyödyntää täydentämään mahdollisia mittari-indeksejä tai -arvoja

2 Esitys: 1. Anna-Liisa Haataja käy läpi lopulliset versiot 2. Käydään keskustelua, miten muuten kuvauksia voitaisiin kunnissa hyödyntää Avoin tiedottaminen olisi hyödyksi ja sitä on ainakin Jyväskylässä kaivattukin. Tehdyt kriteerit on kirjoitettu asiakkaan näkökulmasta. Osa kuntien kriteereistä ollut palvelunäkökulmapainotettuja. 4. Palvelutarpeen arviointivalmennus Oma tupa, oma lupa hanke järjestää kaikille ikäihmisten palvelutarpeen arvioiteja tekeville valmennuksen, jonka tavoitteita ovat: - Lisätä arviointien tekijöiden osaamista asiakkaan kohtaamisessa, tarpeiden tunnistamisessa ja motivoimisessa omien voimavarojen käyttöön kotona asumisessa valmennuksessa hyödynnetään käytännönläheisesti kunnassa käytössä olevaa palvelutarpeen arviointilomaketta - Kaikkien palvelutarpeen arviointeja tekevien osallistumisella kehitetään palvelutarpeen arviointien yhdenmukaista tekemistä omassa kunnassa - Kokemusten jakaminen yli kuntarajojen - Luodaan edellytyksiä uuteen Sote-alueeseen ja sen mukaiseen toimintaan valmistautumisessa. Valmennusten tarkemmat päivämäärät ja valmennuspaikat löytyvät liitteestä 2. Valmennukseen ilmoittautuminen päättyy Esitys: Keskustellaan valmennuksen sisällöstä ja siihen osallistumisesta Ilmoittautuneita oli 34 aamulla. Petäjäveden ilmoittautumiset olivat tulleet päivällä. Saarikasta puuttui vielä kokonaan 6. Voimavaralähtöinen työote palvelutarpeenarvioinnissa Työryhmässä kehitettiin viime syksyn ja talven kokouksissa palvelutarpeen arviointiin lomaketta. Lomakkeesta valmistui lopulta pidempi ja lyhyempi versio. Lomakkeet eivät suoraan tulleet käyttöön mutta niiden pohjalta käytiin keskustelua kuntatapaamisissa, joissa pohdittiin kunkin kunnan käyttämää palvelutarpeen arviointilomaketta. Työryhmän lomakkeen pohjana käytettiin Helsingin Lauttasaari hankkeessa laadittua Arjen luotauspakettia. Luotauspaketti lähetettiin hankkeen aikana asiakkaalle etukäteen täytettäväksi. Tarkoitus oli paketin nimen mukaisesti kartoittaa asiakkaan arjen toimivuutta. Hankkeessa pitkästä luotauspaketista poimittiin inhimillisen

3 toiminnan mallin näkökulmasta keskeiset kysymykset. Tavoitteena oli paketin ja inhimillisen toiminnan mallilla kääntää perinteisten arviointilomakkeiden näkökulmaa pois ongelmista ja palvelulähtöisyydestä. Laadituilla lomakkeilla haluttiin tuoda arviointiin asiakkaan voimavaroista liikkeelle lähtevää toimintamallia. Esitys: Käydään keskustelua voimavaralähtöisyyden näkymisestä. Onko lomakkeiden valmistelun ja kuntakäyntien myötä mikään muuttunut Keskusteltiin kunnittain tilanteesta: Jyväskylä: Syksyllä lähdettiin innolla muokkaamaan. Johtanut siihen, että käytössä on kolme lomaketta. Aluksi laaditusta täydellisestä lomakkeesta tehty palvelutarpeen arvioinnin rajallisen ajan vuoksi kevennettyjä versioita. Ajattelutapa on kuitenkin muuttunut. Enää ei mennä palvelut edellä. Ihmisen ääni kuuluu: tahto tulee kysyttyä ja kirjattua. Uudet asiakkaat sekä ostopalveluissa että kunnallisella puolella arvioidaan samalla lomakkeella. Vanhoilla asiakkailla eroa, kun kunnallisella puolella siirtyy Oivasta kotihoitoon. Ostopalveluasiakkaat pysyvät Ospa:n asiakkaina. Saarikka: Saarikalla ei uusia lomakkeita. Oman elämän kartoituskysely on palveluohjaajille jaettu ja jokainen käyttää omatuntonsa mukaan. Voisi olla pysähtymisen paikka erityisesti kotihoidon kanssa, jossa selvitellään määräaikaisia kotihoidon päätöksiä (kaikille kotihoidon asiakkaille tehdään aluksi määräaikainen päätös palveluista). Petäjävesi: Lomake parannettu, RAVA yhteys hyvä. Voimavarakartoitus nimike lomakkeella hyvä. Kysymyksiä on paljon mutta kokemus nopeuttanut läpi käyntiä. Tilanteen mukaan osan kysymyksistä voi jättää välistäkin. Hankasalmi: Lomake ei ole vielä valmis. Mennään vanhalla RAVA pohjaisella lomakkeella. Toivakka: Vanhalla sabluunalla menty. Hopasulomake myös arvioinnissa. Tavat kuitenkin muuttuneet: ensin selvitetään, mikä sujuu. Ei enää pelkkää ongelmien esiin kaivamista. Konnevesi: Lomake on vaiheessa, ei vielä valmiina. Petäjäveden malli pohjana. Uusia asiakkaita tullut 41 puolen vuoden aikana (yli 25 % kasvu) kädet täynnä muuta työtä. Muurame: Suppeaa lomaketta alettiin laajentaa. Hyödynnetty hankkeessa laadittuja oman elämän kartoituskyselylomakkeita + yhteistyötä vammaispalvelun kanssa. Palvelutarpeen arviointia seurataan ja täydennetään noin kahden viikon aikana. 7. Kuntien keinot tukea kotihoidon ulkopuolelle jäävien toimintakykyä ja kotona pärjäämistä

4 Työryhmän tavoitteisiin kuului palvelutarpeen arvioinnissa palveluiden ulkopuolelle jäävien ikäihmisten tukimuotojen kehittäminen. Voimavara- ja asiakaslähtöisyys on osa kehittämistä mutta asiassa tarvitaan myös selkeitä toimintavaihtoehtoja. Esitys: Keskustellaan ja kootaan pienryhmissä ratkaisutapoja ja malleja, joilla palveluiden ulkopuolelle jääneiden toimintakykyä ja kotona itsenäisesti pärjäämistä pyritään tukemaan Ratkaisumalleja: - Sekä pienessä että isossa kunnassa on etuja. - Jkl ohjaa paljon yksityisten palvelujen piiriin. Myös järjestötoiminta vilkasta, samoin oppilaitosten opiskelijatyötä voidaan hyödyntää. Kauppakäynteihin tarvittaisiin apua. Hankkeita Jyväkylässä paljon o Päiväkeskustoiminta lähiöajattelun pohjalta o Virtapiirikerhot Korpilahdella o Tarjonnasta jopa runsauden pulaa mutta mitä tehdään niille, jotka eivät lähde mihinkään o Liikkuvia palveluja ei ole. Sellaista kaivattaisiin - Petäjävesi: palveluopas olisi tarpeen. Jäisi asiakkaalle kättä pidempää, jos tilanne muuttuu o Avovastaanottoa, seniorineuvontaa o Ystävätoiminta kapeaa ja rajallista - Saarikka o Päiväkeskustoiminta. Tosin seinät tulevat vastaan o Kunnasta riippuen hyvinvointitupia jne. o Muistiyhdistyksen tapahtumia o Vapaaehtoistoiminta kuitenkin riittämätöntä tarpeeseen liittyen - Hankasalmi: toinen päiväkeskus lakkautettiin - Toivakka: kerran viikossa päiväkeskus, voi tulla ilman päätöksiä kuka vaan. Suositellaan, jos ei ei palvelutarpeen arvioinnissa palveluiden piiriin tule. Kyyditykset kyliltä järjestetty. Seurakunta ja eläkeliitto aktiivisia. - Konnevesi: ei päiväkeskusta eikä päiväkeskustoimintaa. Ei säännöllisesti mitään, satunnaista kolmannen sektorin toimintaa. Terapia-allas sairaalan alakerrassa - Muurame: päiväkeskustoimintaa, yhdessä seurakunnan kanssa kerran kuussa päivä jne. Luontopolkua markkinoitu. Liikuntakeskus. Paljon tapahtumaa pieneksi kunnaksi

5 - Jos liikkumisen vaikeutta on enemmän mutta ei ole vielä hoidon piirissä, niin sitten on ongelmia Seuranta: - Jkl: Omiin kalentereihin merkitty ns. palveluista kieltäytyjiä, joilla kuitenkin näyttäytyy palvelutarvetta olevan. Seuranta puhelimitse erityisen huolen asiakkaista. Välillä laitettu soitosta tieto omalääkärille osa kutsunut lääkärin tarkastukseen. - Ei systemaattista seurantaa - Toivakka: päiväkeskusohjaaja seuraa ja ilmoittaa kotihoitoon. Naapuriseuranta pelaa. Yritetään seurata kunnankin toimesta 8. Oma tupa, oma lupa hankkeen Road Show Oma tupa, oma lupa hanke järjestää syys-lokakuussa Road Shown ja kiertää kaikki hankkeessa mukana olleet kunnat. Iltapäivän mittaisessa tilaisuudessa esitellään hankkeen keskeisimmät tulokset. Paikalle ovat tervetulleita kaikki asiasta kiinnostuneet. 9. Seuraavat kokoukset Työryhmän viimeinen kokous pidetään 23.9 Koskella 10. Kokouksen päättäminen