OMA TUPA, OMA LUPA HANKKEEN JOHTAJIEN TYÖRYHMÄN IV KOKOUS

Transkriptio

1 OMA TUPA, OMA LUPA HANKKEEN JOHTAJIEN TYÖRYHMÄN IV KOKOUS Aika: ke klo Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoushuone 118 (I krs.) Matarankatu 4, Jyväskylä Paikalla: Jarmo J. Koski, Jyväskylä 1-4 Ari Solonen, KSSHP 1-4 Pirkko Uuttu, Jyväskylä Anu Tuikkanen, Petäjävesi Leila Jylhä, Laukaa Pirkko Jäppinen, Muurame Maarit Huovilainen, Hankasalmi Tarja Sirkka, Hankasalmi Eeva Määttä, Joutsa Hannele Koski, Äänekoski Eeva-Liisa Saarman, Jyväskylä Eija Alhonen, Konnevesi Anne Tauriainen, Jyväskylä 6 Mia Kautiainen 6 Ulla Halonen, Oma tupa, oma lupa Anna-Liisa Haataja, oma tupa, oma lupa Timo Itäpuisto, Oma tupa, oma lupa Tausta Työryhmä liittyy hankkeen tulostavoitteeseen Johtaminen vanhuspalveluissa tukee ikäihmisten itsenäistä elämää. Kokouksen kulku: 1. Kokouksen avaus 2. Viime kokouksen muistio - Anna-Liisa Haataja kertasi muistion

2 3. Hankkeen eteneminen - Käydään lyhyesti läpi hankkeen eteneminen. Anna-Liisa Haataja esitteli etenemistä 4. Kysely asiakkaiden/potilaiden kotiutusprosessin kehittämiseksi - Jarmo J. Koski ja Ari Solonen alustavat sosiaalipuolen vanhuspalvelujen osaamiskartoituksen tekemisestä liittyen sote-palvelujärjestelmän kokonaiskehittämiseen ja palveluketjujen sujuvoittamiseen. Yksi huonohkosti sujuva yhteinen palveluprosessi on sellaisten keskussairaalahoidosta kotiutuvien asiakkaiden/potilaiden, joiden kohdalla kotiutuminen ilman hoidollisia tai muita ulkopuolisia palveluja ei ole mahdollista, sairaalahoidon jälkeinen kuvio. Tarpeettoman usein (lähes poikkeuksetta) sairaalasta kotiutuminen näiden ihmisten kohdalla tapahtuu terveyskeskussairaalaan siirtämällä, josta vasta sitten asianmukaisen tasoisen palvelun/avun/kuntoutuksen piiriin asiakas/potilas siirtyy (usein vain lyhyen piipahduksen jälkeen). Tällainen kierrättäminen ei tuota ihmiselle itselleen lisäarvoa, vaan voi tietyissä tilanteissa aiheuttaa jopa toimintakykyisyyden laskua taas uuden, vieraan ympäristönkin provosoimana. Toiseksi palvelujärjestelmään syntyy tarpeetonta, lisäarvoa kenellekään tuottavaa kitkaa, joka on pois jostakin muusta palvelusta ja syö joka tapauksessa tarpeettomasti resursseja. Viime kesän-alkusyksyn aikana kartoitettiin hoidollinen ja kuntoutusosaamisresurssi maakunnan terveyskeskussairaaloissa ja nyt olisi paikallaan selvittää vastaavalla tavalla maakunnan sosiaalipuolen vanhuspalvelujen henkilöstöresurssit hoidollisen osaamisen (terveydenhuollollinen koulutus) ja kuntoutusosaamisen näkökulmasta. Tavoitteena olisi kehittää palvelujärjestelmä sellaiseksi, että keskussairaalahoitojakson jälkeen hoitoa, kuntoutusta tai ulkopuolista tukea tarvitsevat henkilöt voisivat kotiutua suoraan juuri sille hoidon/avun/tuen tasolle, joka vastaa juuri hänen tarpeitaan ilman lisärasitteita tuovia ylimääräisiä siirtymisiä.tämä selvitys kuuluu osana siihen kokonaisuuteen, jolla sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota pyritään edistämään 1. Jarmo J. Koski ja Ari Solonen esittelevät kyselyn sisältöä (liitteet 1 ja 2) ja toteutusta 2. Sovitaan jatkoetenemisestä Käytyä keskustelua: - Kyselyn tarkoitus on selvittää nimenomaan rajapintojen yhteistyötarpeet! Nykyisin kotiutetaan vähemmän ihmisiä suoraan kotiin kuin joutuu patologian osastolle (pois lukien Seutu tk vuonna 2013). Uuden sairaalan suunniteltu toimintamalli ja myös asiakkaan etu on, että kotiutuminen tapahtuisi aina kotiin, jos se on mahdollista.

3 -Sairaalassa ei tänä päivänä tunneta kuntien palveluja eikä tiedetä osaamista kotiutetaan terveyskekseen varmuuden vuoksi ja lisätään itse asiassa potilaan hoidon tarvetta venyttämällä makuutuksia terveyskeskukseen annetun hoidon jälkeen. -Kuntoutus, miten asiakkaan laitetaan kotiin ja miten pärjäävät siellä. Miten asiakkaat saataisiin pysymään kotona kunnossa? - Jatkohoitoon lähdetään etupäässä ilta-aikaan ja perjantaisin tarvitaan yhteystietoja kunnista (mielellään yhtä) - Todettiin, etteivät kyselylomakkeet toimi ihan tällaisenaan, koska kuntien palvelurakenteet ovat niin erilaisia. Yksityiskohtainen jaottelu erilaisista palveluista ei kerro siitä, minkä kuntoisia asiakkaita niissä hoidetaan. Esim. asumisen suhteen jaoettelu voisi olla yksinkertaisempi: Kotiin annettavat palvelut ympärivuorokautinen hoiva -Yksiköiden esimiehet kuvaisivat yksikön osaamisen ja palvelut -Kunnilla pitäisi olla asiakaspalvelukuvaukset, jolloin palveluiden ja osaamisen kuvaaminen olisi helpompaa. Keskussairaalan näkökulmasta sairaanhoidollinen ja kuntoutusosaamisen keskeiset tarpeet on hyvä selvittää. Tärkeitä asioita ovat: IV luvat ja lääkeluvat osaamisen puolelta, henkilöstörakenteesta erittely: sairaanhoitaja, perushoitaja, lähihoitaja SOVITTU: Kunnat lähettävät 21.2 mennessä kommentteja, joilla lomakkeita voisi parantaa tarvittavan tiedon saamiseksi kyselyilla. Kommentit lähetetään Ari Soloselle (etunimi.sukunimi@ksshp.f) ja Jarmo J Koskelle (etunimi.sukunimi@jkl.fi) 5. Ilmoittaminen iäkkään henkilön palveluntarpeesta - Työryhmän ensimmäisessä kokouksessa sovittiin joulukuun yhdeksi teemaksi vanhuspalvelulain 25 mukaisen ilmoitusvelvollisuuden läpikäymistä. - Vanhuspalvelulain 25 :n mukaan terveydenhuollon ammattihenkilön, kunnan sosiaalitoimen, alueen pelastustoimen, hätäkeskuksen tai poliisin palveluksessa olevan joka on tehtävässään saanut tiedon sosiaali- tai terveydenhuollon tarpeessa olevasta iäkkäästä henkilöstä, joka on ilmeisen kykenemätön vastaamaan omasta huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan, on salassapitosäännösten estämättä ilmoitettava asiasta viipymättä kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle viranomaiselle. 1. Keskustellaan mm. mitä ilmoitusvelvollisuus käytännössä kunnissa tarkoittaa, onko kunnissa jo olemassaolevia väyliä ilmoituksen tekemiselle, miten lain sanamuoto viipymättä tulkitaan, onko tarvetta sopia

4 käytännöistä niiden tahojen kanssa, joita lain tarkoittama ilmoitusvelvollisuus koskee. 2. Sovitaan etenemistavasta - Todettiin, että tässä vaiheessa on hyvä arvioida, keitä kaikkia tulisi olla paikalla miettimässä ilmoitusvelvollisuuden käytäntöjä. - Koottiin seuraava lista: Pelastuslaitos, sosiaalitoimi, poliisi, mobile, tervydenhuolto (seutu tk, Jyte), päivystävä sosiaalityöntekijä SOVITTU: Hanke kutsuu seuraavaan työryhmän kokoukseen (3.3. Laukaassa) em. tahot mukaan ja asiaa käsitellään siellä 6. Odotusaikojen julkaiseminen - Hankkeen johtajien työryhmän syksyn viimeisessä kokouksessa käsiteltiin vanhuspalvelulain edellyttämää jonotusaikojen julkaisemista. Kokouksen muistio kokonaisuudessaan: skylawwwstructure/65483_muistio_ pdf - Kokouksessa sovittiin, että maakunnassa noudatettaisiin yhteisiä aikatauluja ja käytänteitä. Sovitut toimintamallit on kuvattu alla olevassa kuvassa, joka löytyy myös muistiosta. Eli sovimme seuraavista asioista: - Julkistettavien palvelujen jonotustiedot: laitoshoito (tai tieto, jos ei ole), Tehostettu palveluasuminen, tuettu palveluasuminen ja kotihoito - Jonotusaika käynnistyy: palvelutarpeenarvioinnista (tämä siksi, että arvioinnit kirjataan aina, joten yhtenäinen tieto on löydettävissä) - Julkistamiskanavat: paikallislehdet, Keskisuomalainen, kunnan nettisivut ja Hyvis portaali - Julkistamisaikataulu: I kerran , jolloin tiedot vuoden alusta 30.3 asti, II kerran , jolloin jonotustiedot puolen vuoden ajalta, III kerran , jolloin tiedot edelliseltä puolelta vuodelta jne.

5 - Valviralta tuli kuntiin päivätty ohje viranomaisille Siinä ohjeistetaan kuntia julkaisemaan jonotustiedot ensimmäisen kerran tammikuussa. Hankkeesta oltiin yhteydessä sosiaalineuvos Hanna Ahoseen( Valvira) ja keskusteltiin hänen kanssa työryhmässä tehdyistä linjapäätöksistä. Hänen mukaansa sovittu toimintasuunnitelma on hyvä ja sitä voidaan noudattaa. Keskustelun tuloksesta tiedotettiin kuntia sähköpostilla. Eli tarkoituksena on jatkaa työryhmässä sovituilla tavoilla ja luoda Keski-Suomeen yhteinen käytäntö kuntien kesken. - Edellisessä kokouksessa ei ehditty vielä arvioimaan sitä, mitä tietojen poimiminen edellyttää tietojärjestelmitä ja miten se käytännössä tapahtuu. Jyväskylän Effica vastaavat Anne Tauriainen ja Miia Kautiainen osallistuvat keskusteluun asiasta Keskustellaan jonotustietojen poimimisen käytännön toteuttamisesta Keskustelua: - Miia Kautiainen: Effica käyttäjillä oma excel taulukko on helpoin. Ei ole vielä olemassa helppoa mallia järjestelmästä. Asiaa selvitellään ja ensi viikolla saatetaan tietää asiasta enemmän - Periaattessa laki sisältää kaikki sosiaalihuollon palvelut, joista tehdään päätös. Käytännössä ei ole oikein tasa-arvoista, kuin muilla asiakkailla ei vastaavaa kysytä. SOVITTU: 1. Aika mitataan siihen, kun asiakkaalle tarjotaan paikkaa tai palvelua. Jos ei ota vastaan, sen jälkeistä aikaa ei lasketa jonotukseksi 2. Ilmoitetaan seuraavat asia: - Kotihoito ei tukipalveluja - ympärivuorokautinen asuminen,

6 - omaishoidon tuki 3. Hanke tekee kunnille yhteisen excel pohjan, joka otetaan käyttöön 30.3 jälkeen. Siihen asti kunnat keräävät tietoja jo aloittamillaan pohjilla 7. Osallistavan johtamisen koulutus - Työryhmän pidetyssä kokouksessa käytiin läpi välisenä aikana toteutetun esimiesten osaamiskyselyn tuloksia. Laatusuosituksen näkökulmasta kyselyn tulosten suurimmat osaamispuutteet olivat henkilökunnan osallisuuden tukemisessa ja osallistavassa johtamisessa.teema on niukkenevien talous- ja henkilöstöresurssien aikana ja palvelutarpeen kasvaessa entistäkin tärkeämpi koko henkilöstön osaamisen mukaan saamiseksi. Osallistavan johtamisen on eri tutkimuksissa nähty edistävän henkilöstön ammatillisuutta, työtyytyväisyyttä ja henkilöstön sekä työntekijöiden vuorovaikutusta (mm. Sosiaalija terveysministeriö 2009: , 37., Heikkinen Eija 2012). - Hankkeessa hahmoteltiin kyselyn viime kokouksen pohjalta keväälle 2014 lähiesimiesten henkilöstön osallistavan johtamisen koulutuskokonaisuuden runkoa asiasta pidetyssä kokouksessa sovittiin seuraavaa : a. Osallistava johtaminen on koulutuksessa tarkoitus kytkeä osaksi omavalvontasuunnitelmien laatimista b. Alustavasti kiinnostuneita kuntia: Muurame, Konnevesi, Wiitaunioni, Laukaa pelkkä osallistava johtaminen. (Äänekoski ilmoitti myöhemmin kiinnostuksensa) c. Hankkeella mahdollisuus käyttää koulutuksen hankintaan n euroa. Ylimenevä osuus sovittiin jaettavaksi osallistujien kesken d. Tilat ja koulutuspäivät (mm. pidetäänkö sama koulutus yhdessä vai kahdessa paikassa) riippuu osallistujista e. Sitovat ilmoittautumiset kunnista + osallistujamäärät on saatava tammikuun loppuun mennessä, jotta koulutusorganisaatioilta voidaan pyytää tarjouksia kouluttajan valinta helmikuun aikana Kokouksessa sovittiin, että hankkeesta ollaan yhteyksissä kuntiin ja selvitetään osallistumisahalukkuus edetään sen mukaan - Hankkeen kunnilta saamien vastausten mukaan kiinnostus koulutukseen osallistumiseen on suurta. Vain Keuruu, Laukaa ja Petäjävesi jättäytyvät siitä pois. Kunnista kerättyjen tietojen mukaan koulutukseen osallistuisi yhteensä noin 75 esimiestä. Tietojen pohjalta hankkeesta pyydettiin tarjouksia koulutuksen toteuttamisesta. Tarjousten viimeinen jättöaika oli Hankkeesta esitellään saapuneet tarjoukset (Tarjouspyyntö liite 3)

7 1. Keskustellaan tarjouksista 2. Sovitaan etenemistavasta SOVITTU: 1. Hanke valitsee kouluttajaksi Humap:n tai Laatuhoivan haastatteluiden pohjalta 2. Kunnat ilmoittavat 21.2 mennessä hankkeelle sitovat esimiesten määrät 3. Jyväskylä jakaa myöhemmin sovittavalla tavalla osallistujiaan siten, että ryhmät Äänekoskella ja Jyväskylässä ovat kohtuullisen saman suuruiset 4. Petäjäveden on mahdollista lähteä vielä mukaan (osallistujamäärä ilmoitettava 21.2 mennessä). Vastaavaa mahdollisuutta tarjotaan myös Keuruulle 8. Kokouksen päättäminen Kokous päätettiin klo Muistion kirjasi, Timo Itäpuisto, projektityöntekijä, puh