OMA TUPA, OMA LUPA HANKKEEN JOHTAJIEN TYÖRYHMÄN V KOKOUS

Transkriptio

1 OMA TUPA, OMA LUPA HANKKEEN JOHTAJIEN TYÖRYHMÄN V KOKOUS Aika: ke klo Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoushuone 100 (I krs.) Matarankatu 4, Jyväskylä Paikalla: Riitta Kivivasara, opiskelija (Muuramen kunta) Sirpa Lahtinen, Muurame Tuija Hauvala, Kriisikeskus Mobile Jorma Lukkarinen, Seutu tk Sami Hård, Keski-Suomen pelastuslaitos Risto Ylönen, Keski-Suomen pelastuslaitos Hannele Koski, Äänekoski Seija Ylönen, Hankasalmi Anu Tuikkanen, Petäjävesi Anni Sagulin-Raatikainen, Wiitaunioni Pirkko Soidinmäki, Jyväskylä Eija Alhonen, Konnevesi Anna-Liisa Haataja, Oma tupa, oma lupa Timo Itäpuisto, Oma tupa, oma lupa Tausta Työryhmä liittyy hankkeen tulostavoitteeseen Johtaminen vanhuspalveluissa tukee ikäihmisten itsenäistä elämää. Kokouksen kulku: 1. Kokouksen avaus Anna-Liisa Haataja avasi kokouksen klo Viime kokouksen muistio - Anna-Liisa Haataja kertasi muistion

2 3. Hankkeen eteneminen Anna-Liisa Haataja esitteli hankkeen etenemistä viime kokouksen jälkeen 4. Ilmoittaminen iäkkään henkilön palveluntarpeesta - Työryhmän ensimmäisessä kokouksessa sovittiin joulukuun yhdeksi teemaksi vanhuspalvelulain 25 mukaisen ilmoitusvelvollisuuden läpikäymistä. - Vanhuspalvelulain 25 :n mukaan terveydenhuollon ammattihenkilön, kunnan sosiaalitoimen, alueen pelastustoimen, hätäkeskuksen tai poliisin palveluksessa olevan joka on tehtävässään saanut tiedon sosiaali- tai terveydenhuollon tarpeessa olevasta iäkkäästä henkilöstä, joka on ilmeisen kykenemätön vastaamaan omasta huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan, on salassapitosäännösten estämättä ilmoitettava asiasta viipymättä kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle viranomaiselle. - Asiaa valmisteltiin työryhmän kokouksessa, jolloin listattiin, keitä kaikkia tulisi olla paikalla miettimässä ilmoitusvelvollisuuden käytäntöjä. Keskustelussa esille nousi seuraavat tahot: Pelastuslaitos, sosiaalitoimi, poliisi, mobile, tervydenhuolto (seutu tk, Jyte), päivystävä sosiaalityöntekijä - Hankkeesta on oltu yhteydessä em. tahoihin ja pyydetty heiltä edustajaa paikalle keskustelemaan asiasta ja sopimaan jatkotoimista Esitys: 1. Keskustellaan mm. mitä ilmoitusvelvollisuus käytännössä tarkoittaa a. onko jo olemassaolevia väyliä ilmoituksen tekemiselle b. miten lain sanamuoto viipymättä tulkitaan c. onko tarvetta sopia käytännöistä niiden tahojen kanssa, joita lain tarkoittama ilmoitusvelvollisuus koskee. 2. Sovitaan etenemistavasta Keskustelua: Hätäkeskuksen käytäntömalli: (puhelimessa saatu tieto): - Hätäkeskus neuvoo ensisijaisesti ottamaan yhteyttä virka-ajan ulkopuolella päivystävään sosiaalityöntekijään. Virka-aikana kuntien sosiaalitoimeen. Pelastuslaitos (ensihoito): - päivällä Jyväskylässä Oivan kautta. Virka-ajan ulkopuolella Mobilen kautta. Pääosa hälytysasiakkaista viedään kuitenkin sairaalaan. Niissä tapauksissa hoitava laitos tekee jatkoilmoituksen kuntaan. Näissä tapauksissa ei ole nähty tarvetta pelastuslaitoksen kuntaan tekemälle ilmoitukselle. - Koko maakunnan osalta ei ole mietitty käytäntöjä. Aina ei selviä, käykö kotihoito ilmoituksen tekijän luona.

3 - Jos sen sijaan asiakas/potilas kieltäytyy lähtemästä sairaalaan, niin ei ole olemassa selkeää käytäntöä siitä, miten ja mihin pitäisi ilmoittaa. Asiaa yleensä hoidettu paikan päällä keskustelemalla. Mobile (=etupäivystysyksikkö): - Hätäkeskuksesta tuli aiemmin ilmoituksia mutta ovat nyt vähentyneet, kun linjattiin että sairaala ensisijainen. Linjauksia ei ole sovittu yhdessä. Mobile 15 kunnan alueella mutta kaikissa kunnissa sosiaalipäivystys (Saarikka + Wiitaunioni). Kunnat: - Tieto ilmoituksesta kiertää harvoin sosiaalipäivystyksestä kunnan vanhustoimeen. Seutu tk: - Ikäihmisten osalta otetaan helposti pieni jatkoaika hoivaosastolla pitämisessä. Arkena otetaan sitten yhteyttä kuntaan. - Kotiutusmallit sovitaan kuntien kanssa ja varsinainen ilmoitus tehdään kotiutuksen yhteydessä Keskusteltiin kuntien kokemuksista lain mukaisen kotiutusilmoituksen ajoissa saamisesta: - Konnevesi: kotiutus ollut hiukan kirjavaa. Välillä ilmoitus on tullut neljä päivää aiemmin, kerrattain ei ilmoitettu ollenkaan. - Hankasalmi: kotiutushoitajan kautta sujunut - Äänekoski: kotiuttaminen kehittynyt. Vanhussosiaalityöntekijä, jonka kautta ilmoitukset tulevat Keuruun lomake ilmoittamisvelvollisuudesta Keuruulta saatiin ennen kokouksen alkua lomake, jonka kunta on tehnyt vanhuspalvelulain mukaista ilmoittamista varten. Lomake on sähköinen pdf, joten se edellyttää tulostamista ja postissa lähettämistä. Todennäköisesti henkilötietosuojaan liittyvät seikat estävät sähköisesti täytettävän ja palautettavan lomakkeen. Lastensuojelussa on myös ilmoitusvelvollisuuden mukainen lomake. Lomake on sähköisesti saatavilla, mutta täytetään ja lähetetään postitse. Lomake on koettu toimivaksi. Pelastuslaitos + Mobile kokisivat hyvänä lomakerungon. Keuruun lomake näyttää toimivalta. Ainoa toivomus oli muuttaa otsikko: Selvitys palvelutarpeesta esim. tilannearvio tms. Keskusteltiin kuntien yhteyshenkilöistä. Aiemmin on kotiutuksen kehittämisen yhteydessä etenkin keskussairaalasta esitetty toivetta siitä, että jokaisessa kunnassa/kuntayhtymässä olisi yksi puhelinnumero, johon voidaan tarvittaessa olla yhteydessä. Asia oli esillä Vanhus Kaste II hankkeen aikana jo ja osa kunnista on pystynyt yhden numeron järjestämään. Vastaavalla olisi tarvetta myös ilmoitusten suhteen.

4 Mobilelle on heidän kuntien osalta määritetty keihin ollaan kunnassa yhteydessä. Numerot vaihtelevat asiakasryhmittäin. Sovittua: 1. Hanke päivittää Keuruun lomakkeen yhden otsikon osalta ja toimittaa sen pelastuslaitoksen, Mobilen ja sosiaalipäivyksen käyttöön 2. Hanke kerää kunnista puhelinnumerolista: numero, johon voidaan ilmoitusasiassa olla yhteydessä 24/7 3. Mobile toimittaa oman vanhusasiakkaiden puhelinnumerolistan kunnittain hankkeelle. 4. Hanke tarkistaa, että numerot vastaavat toisiaan 5. Kunnat, joilla ei ole 24/7 numeroa, pyrkivät sellaisen saamaan ja ilmoittavat sen hankkeelle 5. Vastuutyöntekijä Vanhuspalvelulain mukaan kunnalla on alkaen oltava nimetty vastuutyöntekijä vanhuspalveluissa. Oma tupa, oma lupa hankkeessa ei ole löydetty tietoa, että vastuutyöntekijää olisi vielä nimetty missään kunnassa. Vastuutyöntekijän toimenkuvaa ja taustaa on kuvattu lain lisäksi lain toimeenpanosta annetussa muistiossa ja palveluiden laatusuosituksessa seuraavasti: Vanhuspalvelulaki 17 Vastuutyöntekijä Kunnan on nimettävä iäkkäälle henkilölle vastuutyöntekijä, jos hän tarvitsee apua palvelujen toteuttamiseen ja yhteensovittamiseen liittyvissä asioissa. Vastuutyöntekijän tehtävänä on: 1) seurata yhdessä iäkkään henkilön ja tarvittaessa hänen omaistensa, läheistensä tai hänelle määrätyn edunvalvojan kanssa palvelusuunnitelman toteutumista sekä iäkkään henkilön palveluntarpeiden muutoksia; 2) olla tarvittaessa yhteydessä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä vastaaviin ja muihin tahoihin iäkkään henkilön tarpeisiin vastaamiseksi; sekä 3) neuvoa ja auttaa iäkästä henkilöä palvelujen ja etuuksien saantiin liittyvissä asioissa. Vastuutyöntekijällä on oltava iäkkään henkilön palvelukokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukainen sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstö kelpoisuusvaatimuksista annetussa laissa tai terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 2 :ssä tarkoitettu kelpoisuus Muistio lain toimeenpanon ja tulkinnan tueksi ( ): Iäkkäälle henkilölle on nimettävä vastuutyöntekijä, jos hänen arvioidaan tarvitsevan apua palvelujen toteuttamiseen ja yhteensovittamiseen liittyvissä asioissa. Vastuutyöntekijä on tarkoitettu nimettäväksi erityisesti silloin, kun iäkäs henkilö tarvitsee runsaasti erilaisia palveluja ja kun hänen toimintakykynsä on

5 alentunut merkittävästi eikä hänellä ole lähipiirissään häntä auttavia henkilöitä. Vastuutyöntekijä voi olla tarpeen esimerkiksi muistisairaalle iäkkäälle henkilölle, joka asuu kotiin tuotavien palvelujen avulla yksin. Sen sijaan esimerkiksi tehostetun palveluasumisen yksikössä iäkkäällä henkilöllä on usein tukenaan omahoitaja ja muuta henkilöstöä, eikä erillistä vastuutyöntekijää silloin välttämättä tarvita. Hallituksen esityksen perustelujen mukaan vastuutyöntekijä voi olla tarpeen myös silloin, kun iäkästä hoidetaan omaishoidon tuella. Vastuutyöntekijän tehtävänä on seurata yhdessä iäkkään henkilön ja tarvittaessa hänen omaisensa, läheisensä tai edunvalvojansa kanssa, miten palvelusuunnitelma toteutuu. Hänen on myös seurattava yhdessä iäkkään henkilön kanssa tämän palvelutarpeiden muutoksia. Vastuutyöntekijän on oltava tarvittaessa yhteydessä sosiaalihuollon viranomaisiin sekä muihin tahoihin, jotta hänen asiakkaansa saisi tarvitsemansa avun ja tuen. Hänen on myös neuvottava ja autettava iäkästä henkilöä palvelujen ja etuuksien saantiin liittyvissä asioissa. Vastuutyöntekijän tehtävät edellyttävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmiin ja ikääntymiseen liittyvää asiantuntemusta. Siksi vastuutyöntekijällä on oltava iäkkään henkilön palvelukokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukainen sosiaali- tai terveydenhuollon ammatillinen kelpoisuus. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi: Vanhuspalvelulaissa uutena työntekijänä ikäihmisten palveluihin määritellään vastuutyöntekijä vuoden 2015 alusta (17 ). Kunnan on nimettävä iäkkäälle henkilölle vastuutyöntekijä, jos iäkäs henkilö tarvitsee apua palvelujen toteuttamiseen ja yhteensovittamiseen liittyvissä asioissa. Vastuutyöntekijän tehtävänä on seurata yhdessä iäkkään henkilön ja tarvittaessa hänen omaistensa, läheistensä tai hänelle määrätyn edunvalvojan kanssa palvelusuunnitelman toteutumista sekä iäkkään henkilön palveluntarpeiden muutoksia. Lisäksi vastuutyöntekijä on tarvittaessa yhteydessä sosiaalija terveyspalvelujen järjestämisestä vastaaviin ja muihin tahoihin iäkkään henkilön tarpeisiin vastaamiseksi. Vastuutyöntekijän tehtävänä on neuvoa ja auttaa iäkästä henkilöä palvelujen ja etuuksien saantiin liittyvissä asioissa. Vastuutyöntekijällä edellytetään olevan iäkkään henkilön palvelukoko naisuuden kannalta tarkoituksenmukainen sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa laissa tai terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 2 :ssä tarkoitettu kelpoisuus. Nykyisin kunnissa toimii mm. muistikoordinaattorin ja asiakasvastaavan nimekkeillä henkilöstöä, joka voidaan rinnastaa vastuutyöntekijään. Lisäksi Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut IkäKaste II hankkeessa toteutetun vanhuspalvelulain pilotin tulosten pohjalta lyhyen esityksen (kts. Liite: Kunnan vastuutyöntekijä) vastuutyöntekijästä.

6 Esitys: Käydään periaatekeskustelua vastuutyöntekijästä ja siitä, mistä asioista lähdetään tavoittelemaan yhteisiä käytäntöjä Keskustelua: Keskusteltiin ongelmista, joihin vastuutyöntekijä vastaisi. Kirjattiin seuraavat asiat: 1. saataisiin ajoissa tieto palvelutarpeesta 2. olisi tarpeen, jos palvelutarpeenarvioinnissa jää epäselvyyksiä tai henkilöllä ei ole ketään muuta, joka hoitaisi asioita Keskusteltiin siitä, eikö näitä asioita jo kunnassa saada selville. Osin tehdään mutta aina on parannettavaa Keskusteltiin asiakasryhmistä, joille vastuutyöntekijä tulisi nimetä: - Laissa on mainittu ennen kaikkea asiakkaat, jotka käyttävät monia palveluja. Tätä näkökulmaa tukisi Oulussa tehty selvitys (kts. liitteenä oleva pp esitys) siitä, miten palveluiden käyttö jakaantuu. Selvityksen mukaan 10 % asiakkaista synnyttää 80 % kustannuksista. Selvityksen mukaan nykyinen pirstaileinen palvelujärjestelmä toimii erityisen huonosti nimenomaan näiden ihmisten kohdalla, mikä synnyttää kustannuksia. Tästä näkökulmasta nimenomaan monipalvelukäyttäjät olisivat vastuutyöntekijän asiakasryhmää. Toisaalta tarvetta on ns. toisessa päässä, eli saada palveluja tarvitsevat riittävän aikaisin palvelujen piiriin. Osaltaan tämä on tunnistus ja löytämisen haaste, toisaalta joissakin tapauksissa myös haaste saada ihmiset suostumaan ottamaan palveluja vastaan. - Mahdollisia asiakasryhmä listattiin seuraavasti: 1. Iäkkäät lesket 2. Syrjäytyneet 3. Mielenterveysasiakkaat 4. Muistiongelmaiset - Tehostetussa palveluasumisessa oleville ei lain mukaan enää vastuutyöntekijää nimetä Sovittua: 1. Kunnissa vastuutyöntekijän nimike ja ammattitausta tullee vaihtelemaan, koska organisaatiot ovat erilaisia 2. Yhteisiä periaatteita voisivat lähtökohtaisesti kuitenkin olla: a. Vastuutyöntekijä(t) tultanee nimeämään kotihoidosta b. Vastuutyöntekijä(t) voitaisiin lähtökohtaisesti nimetä maakunnan kunnissa samoille asiakasryhmille 3. Asian käsittelyä jatketaan seuraavassa kokouksessa 6. Osallistavan johtamisen valmennus - Työryhmän pidetyssä kokouksessa käytiin läpi välisenä aikana toteutetun esimiesten osaamiskyselyn tuloksia. Laatusuosituksen näkökulmasta kyselyn tulosten suurimmat osaamispuutteet olivat henkilökunnan

7 osallisuuden tukemisessa ja osallistavassa johtamisessa.teema on niukkenevien talous- ja henkilöstöresurssien aikana ja palvelutarpeen kasvaessa entistäkin tärkeämpi koko henkilöstön osaamisen mukaan saamiseksi. Osallistavan johtamisen on eri tutkimuksissa nähty edistävän henkilöstön ammatillisuutta, työtyytyväisyyttä ja henkilöstön sekä työntekijöiden vuorovaikutusta (mm. Sosiaalija terveysministeriö 2009: , 37., Heikkinen Eija 2012). - Hankkeessa hahmoteltiin kyselyn viime kokouksen pohjalta keväälle 2014 lähiesimiesten henkilöstön osallistavan johtamisen koulutuskokonaisuuden runkoa asiasta pidetyssä kokouksessa sovittiin seuraavaa : o Osallistava johtaminen on valmennuksessa tarkoitus kytkeä osaksi omavalvontasuunnitelmien laatimista o Alustavasti kiinnostuneita kuntia: Muurame, Konnevesi, Wiitaunioni, Laukaa pelkkä osallistava johtaminen. (Äänekoski ilmoitti myöhemmin kiinnostuksensa) o Hankkeella mahdollisuus käyttää valmennuksen hankintaan n euroa. Ylimenevä osuus sovittiin jaettavaksi osallistujien kesken o Tilat ja koulutuspäivät (mm. pidetäänkö sama koulutus yhdessä vai kahdessa paikassa) riippuu osallistujista o Sitovat ilmoittautumiset kunnista + osallistujamäärät on saatava tammikuun loppuun mennessä, jotta koulutusorganisaatioilta voidaan pyytää tarjouksia kouluttajan valinta helmikuun aikana Kokouksessa sovittiin, että hankkeesta ollaan yhteyksissä kuntiin ja selvitetään osallistumisahalukkuus edetään sen mukaan Hankkeen kunnilta saamien vastausten mukaan kiinnostus valmennukseen osallistumiseen on suurta. Vain Keuruu, Laukaa ja Petäjävesi jättäytyvät siitä pois. Kunnista kerättyjen tietojen mukaan valmennukseen osallistuisi yhteensä noin 75 esimiestä. Tietojen pohjalta hankkeesta pyydettiin tarjouksia valmennuksen toteuttamisesta. Tarjousten viimeinen jättöaika oli Työryhmän kokouksessa keskusteltiin saapuneista tarjouksista. Hankkeen esityksenä oli valinnan tekeminen Laatuhoivan ja Humap:n tarjousten väliltä. Esitys nähtiin työryhmässä perusteltuna ja sovittin hankkeen tekevän lopullisen valinnan näiden kahden välillä. - Hankkeesta päädyttiin Humap:n tarjoukseen ja kouluttajaksi organisaatiokonsultti, KM Vesa Purokuru - Valmennukseen osallistujat (n.75) esimiestä on jaettu kahteen ryhmään. Toisen ryhmään osallistuu Eteläisen Keski-Suomen ja Jyväskylän ympärivuorokautisen asumisen yksiköiden esimiehet ja toiseen Pohjoisen Keski-Suomen ja Jyväskylän kotihoidon esimiehet. Ryhmät on pyritty jakamaan niin, että osallistujamäärä on samansuuruinen. Eteläisen ryhmän valmennuspaikka on Jyväskylässä Matarankatu 4, kokoustila MAT100 (KOSKEN tila) ja pohjoisen ryhmän Äänekosken kaupungintalo, Hallintokatu 4, valtuustosali. - Valmennuspäivät ovat:

8 3.4. klo 12-16, Matarankatu 4, MAT100 ja 10.4 klo Äänekosken kaupungintalo (Osallistava johtaminen Mitä, miksi ja milloin) klo 12-16, Matarankatu 4, MAT100 ja 21.5 klo Äänekosken kaupungintalo (Osallistava johtaminen Miten) klo 12-16, Matarankatu 4, MAT100 ja 28.8 klo Äänekosken kaupungintalo (Osallistavan johtaminen haastaa esimiehen) klo 12-16, Matarankatu 4, MAT100 ja 24.9 klo Äänekosken kaupungintalo (Omavalvonnan ja osaamisen johtamisen tulevaisuus) - Valmennukseen pyydettiin jokaista esimiestä ilmoittautumaan erikseen 21.2 mennessä. Esitys: 1. Merkitään valmennuksen eteneminen ja aikataulut tiedoksi 2. Kunnat huolehtivat asian tiedottamisesta esimiehilleen Keskustelua: - Ilmoittautumisia valmennukseen puuttuu vielä. Kuntia pyydetään huolehtimaan, että jokainen valmennukseen osallistuva ilmoittautuu henkilökohtaisesti - Hanke lähettää muistutuksen kuntiin asiasta (Ulla Halonen 7. Kokouksen päättäminen Kokous päätettiin klo Seuraava kokous Laukaassa 2.4 klo Muistion kirjasi Timo Itäpuisto, projektityöntekijä, puh