KOTIHOITOON PÄÄSYN KRITEERIT KESKI-SUOMESSA

Transkriptio

1 KOTIHOITOON PÄÄSYN KRITEERIT KESKI-SUOMESSA Tiivistelmä Tarve kriteerien määrittelylle kasvaa. Yksilöllisille palvelutarpeille on kuitenkin haastavaa luoda yhtenäistä kriteeristöä. Hankeessa laadittiin sanallisia kuvauksia kriteerien laatimisen tueksi. Kriteerien määrittely lisääntyy Kuntien taloudellisen tilanteen kiristyminen ja ikäihmisten määrän kasvu lisäävät tarpeita määritellä aiempaa tarkemmin kriteerit kotihoidon asiakkuudelle. Kriteerien tiukentaminen tarkoittaa palveluiden kohdentumista aiempaa huonompikuntoisille. Tällöin tulisi vastavuoroisesti kehittää palveluohjausta ja toimintakulttuuria siten, ettei palvelujen ulkopuolelle jääminen nopeuta palvelutarpeiden lisääntymistä. Parhaimmillaan kriteerit lisäävät tasavertaisuutta palveluihin pääsyssä, mikä tukee palvelurakenne uudistusta. Vanhuspalvelulain voimaantulo on myös lisännyt painetta määritellä kriteerit. Lain mukaan kunnan on tehtävä päätös saako iäkäs henkilö hakemansa sosiaalipalvelut. Päätös on tehtävä, vaikka palveluja ei myönnetä. Ennalta määritellyt kriteerit vähentävät päätöksentekoon liittyviä epäselvyyksiä. Rava indeksi riittämätön kriteeri Oma tupa, oma lupa -hankkeessa kerättiin tietoja käytössä olevista kriteereistä. Kunnat käyttävät toimintakyvyn mittareista kriteerinä ensisijaisesti Rava-mittaria. Siksi pyydettiin myös tietoja siitä, mitä säännöllisen kotihoidon asiakkaiden todelliset Rava-indeksit olivat. Kuntien toimittamat tiedot on esitetty alemmassa taulukossa. Avun tarve RAVAindeksi 1 1,29 1,49 Satunnainen 2 1,50 1,99 Tuettu hoito 3 2,00 2,49 Valvottu hoito Kunta Laukaa Saarikka Hankasalmi 2,50 2,99 Valvottu hoito 3,00 3,49 Tehostettu hoito 3,50 4,03 Täysin autettava Vaihteluväli 1,29 3,56, joista 37 % 1,50 1,99 33 % 1,50 1,99 7 % 3,00 3,49 Viitasaari 1,42 2,81 Pihtipudas 1,29 3,19 Luhanka 1,29 3,19

2 Lue muut -koosteet Jos palvelun kriteeri on määritetty RAVA luokituksella, on valittu indeksi kunnissa useimmin 1,5. Se on Rava-luokituksen mukaan alin luku tuetun hoidon tarpeelle. Asiakastiedot osoittavat kuitenkin kotihoidon palveluissa olevan asiakkaita, jotka eivät pelkästään Ravaindeksillä arvioituna sinne kuuluisi. Osalla näistä ei välttämättä ole säännöllistä kotihoitoa edellyttävää palvelutarvetta ja tarpeisiin pystyttäisiin vastaamaan muilla toimilla.(kts. myös Vanhuspalvelulain 980/2012 toimeepanon seuranta-raportti). Osa on varmastikin tapauksia, joissa Rava-indeksi ei tuo ilmi yksilöllisiä todellisia palvelutarpeita riittävän hyvin. Toisaalta kotona asuu myös ihmisiä, jotka Ravaindeksillä mitattuna kuuluisivat tehostetun hoidon piiriin. Tietojen perusteella voidaan todeta, ettei Rava-mittarilla tehty palvelutarpeen arvio siten yksistään riitä kriteeriksi vaan yksilölliset tilanteet edellyttävät kriteeristön perustamista monipuolisemmalle arvioinnille. Sanoitetut kuvaukset kriteerien laatimisen tueksi Kriteeristön laatimisen tueksi hankkeen työryhmässä laadittiin Keski-Suomen kunnille sanalliset kuvaukset palvelutarpeista eri tilanteissa. Kuvauksissa ei oteta kantaa siihen, kuinka monessa kohdassa ikäihmisellä tulee olla vaikeuksia kunnallisiin palveluihin pääsemiseksi. Kuvauksia hyödynnettäessä tulee läheisten avun lisäksi ottaa huomioon käytettävissä olevat julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin palvelut. Lisäksi on tärkeää löytää avun tarpeen taustalla olevat syyt, ja etsiä keinot niiden poistamiseksi tai vähentämiseksi. Kuvausten hyödyntäminen Kuvauksia voidaan hyödyntää eri tavoin. Niiden avulla on mahdollista lisätä keskustelua ikäihmisten tasa-arvoisuudesta palveluiden saatavuudessa. Lisäksi tekstiä voi käyttää esimerkiksi kuntien internet-sivuilla tai palveluluettelossa. Nykyinen tiedottaminen keskittyy usein palveluiden sisältöjen luettelemiseen, mutta perusteita palveluihin pääsylle ei avata. Ikäihmiset ja heidän läheisensä eivät vielä välttämättä tunne vanhuspalvelulain sisältämää tavoitetta löytää ratkaisuja ikäihmisen omista voimavaroista ja muista kuin kunnan palveluista. Avoimemmalla tiedottamisella olisi mahdollista vähentää väärinymmärryksiä kotihoidon toimintatavoista ja siitä, milloin kunnallista kotihoitoa on mahdollista saada. Seuraavien sivujen taulukoissa esitettyjen kuvausten tavoitteena on hakea yhteistä linjaa kotihoidon asiakkaaksi ottamisessa kunnissa. Sanalliset kuvaukset perustuvat eri toimintakyvyn osa-alueisiin ja kotihoidon palveluihin. Niitä on hyvä täydentää toimintakykymittareihin perustuvilla kriteereillä.

3 Kotihoidon palveluihin pääsyn perusteita Keski-Suomessa 1/3: Sosiaaliset suhteet ja sosiaalinen toimintakyky: suhteita ja hyödyntää teknisiä yhteydenpitovälineitä, haetaan ensisijaisesti voimavaroja ja tukea ikäihmisen omista verkostoista ja kolmannesta sektorista. Ikäihmisen oma halu osallistua ja ylläpitää sosiaalisia suhteita on tärkeää ja omatoimisuuteen tulee kannustaa. Aktivointi on tärkeää, kun ikäihmisessä aletaan havaita turvattomuutta, yksinäisyytta, eristäytymistä tai aloitekyvyttömyyttä. Ikäihmisen asumismuoto sekä asunnon sijainnin vaikutus mahdollisuuteen ylläpitää sosiaalisia suhteita huomoidaan. Yksityisiä palveluita ja päiväkeskuksia hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan. Kognitio ja muistitoiminnot: Jos heikentynyt kognitio ja muistitoiminnot vaikuttavat vain vähän ikäihmisen taitoihin ja kykyyn ilmaista itseään ja selvitä arjessa, selvitetään lähiverkoston mahdollisuus tukea häntä. Keinoja ikäihmisen tukemiseen pyritään löytämään hänen omista voimavaroistaan. Muistihoitajan mukanaolo mahdollisimman varhaisesta vaiheesta on tärkeää. Tarvittaessa ikäihmistä tuetaan tukipalveluilla (turvapuhelin, ovihälytin, ateriapalvelu). Jos ikäihminen ei pysty heikentyneistä kognitio- ja muistitoiminnoista johtuen huolehtimaan päivittäisistä toimista, vuorokausirytmi on sekaisin tai ikäihmisellä on harhailua kodin ulkopuolella, aloitetaan kotihoidon palvelut. Psyykkinen toimintakyky: Jos ikäihmisellä palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä todetaan heikentyneen psyyken, kuten harhojen/erakoitumisen vuoksi vaikeuksia kotona asumisessa, selvitetään lähiverkoston ja kolmannen sektorin keinot tukea häntä. Lisäksi pyritään selvittämään taustoja psyykkisen voinnin heikentymiselle. Tarvittaessa ikäihminen ohjataan tukipalveluiden piiriin. Jos ikäihminen ei heikentyneen psyyken, lääkkeiden tai alkoholin väärinkäytön vuoksi kykene omatoimisesti huolehtimaan päivittäisistä toimista tai tarvitsee lääkehoidon seurantaa, aloitetaan kotihoidon palvelut. Aistitoiminnot (näkö/ kuulo): Jos palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä todetaan ikäihmisen aistitoimintojen heikentyneen, selvitetään aistivammasta ja sen vakavuudesta riippuen mahdollisuudet eri tukimuotoihin. Asiakkaalle kerrotaan markkinoilta saatavista apuvälineistä. Lisäksi selvitetään mahdollisuus kuntoutusohjaajien kautta saataviin apuvälineisiin. Jos ikäihminen ei kykene näon/ kuulon heikentymisen vuoksi huolehtimaan päivittäisistä perustoiminnosta, aloitetaan tarvittaessa kotihoidon palvelut. Sosiaaliset suhteet ja sosiaalinen toimintakyky:

4 Kotihoidon palveluihin pääsyn perusteita Keski-Suomessa 2/3: Liikkuminen: Palvelutarpeen arvioinnissa kartoitetaan ikäihmisen tavat liikkua. Ikäihmistä kannustetaan omatoimiseen liikkumiseen ja lähtemään mukaan olemassa oleviin ryhmiin. Päivittäisen hyötyliikunnan merkitystä fyysisen toimintakyvyn ylläpitäjänä korostetaan. Ikäihmisten ja läheisten kanssa pyritään löytämään mieleisiä liikkumismuotoja. Lisäksi kartoitetaan kodin ulkopuolinen liikkuminen. Jos liikkuminen on epävarmaa tai liikkumisessa on rajoitteita tai riskejä, arvioidaan apuvälineiden ja kodin muutostöiden tarve sekä tehdään mahdollisuuksien mukaan fysioterapeutin arvio. Jos liikkumisen rajoitteet aiheuttavat avuntarvetta päivittäisissä toimissa, aloitetaan tarvittaessa kotihoidon palvelut. Pukeutuminen: Jos palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä ikäihmisellä todetaan pientä avuntarvetta pukeutumisessa, kartoitetaan ja kannustetaan mahdollisten apuvälineiden (esim. sukanvetolaite) ja helposti puettavien vaatteiden hankkimiseen. Jos muu apu ei ole riittävää, aloitetaan tarvittaessa kotihoidon palvelut. Peseytyminen: Jos palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä ikäihmisellä todetaan peseytymisessä epävarmuutta tai seurannan tarvetta, selvitetään läheisten mahdollisuus auttaa. Apuvälineiden tarve ja kodin muutostöiden mahdollisuudet selvitetään. Tarvittaessa ohjataan ensisijaisesti yksityisten palveluiden, toissijaisesti tukipalveluiden piiriin. Pesuapua kotihoitona voidaan antaa, jos heikentynyt toimintakyky aiheuttaa huomattavia vaikeuksia peseytymisessä. Pesuapua voidaan antaa myös, jos ikäihminen ei muistisairauden, mielenterveysongelmien tai muiden syiden vuoksi pysty huolehtimaan henkilökohtaisen hygienian hoidosta. Tälloin pyritään turvaamaan säännöllinen peseytyminen ikäihmisen itsemääräämisoikeus huomioiden. Lisäksi omaishoitajille tarjotaan apua hoidettavan pesutilanteisiin tarpeen mukaan. Ruokailu: Jos palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä todetaan ikäihmisen ravitsemustilan heikentyneen, on tärkeää selvittää tilanteen tausta, kuten sairaudet ja suun terveys. Ikäihmistä ja/tai hänen läheisiään ohjataan monipuolisesta ja riittävästä ravitsemuksesta. Jos ikäihminen ei heikentyneen toimintakyvyn (muisti, psyyke, fyysinen kunto) vuoksi pysty huolehtimaan ravitsemuksestaan, tarjotaan ateriapalvelua. Säännöllisen kotihoidon asiakkailla huolehditaan tarvittaessa ravitsemuksesta kokonaisvaltaisesti. osiaaliset suhteet ja sosiaalinen toimintakyky:

5 Kognitio ja muistitoiminnot: Jos heikentynyt kognitio ja muistitoiminnot vaikuttavat vain vähän ikäihmisen taitoihin ja kykyyn ilmaista itseään ja selvitä arjessa, selvitetään lähiverkoston mahdollisuus tukea häntä. Keinoja ikäihmisen tukemiseen pyritään löytämään hänen omista voimavaroistaan. Muistihoitajan mukanaolo mahdollisimman varhaisesta vaiheesta on tärkeää. Tarvittaessa ikäihmistä tuetaan tukipalveluilla (turvapuhelin, ovihälytin, ateriapalvelu). Kotihoidon palveluihin pääsyn perusteita Keski-Suomessa 3/3: Lääkehoito: Jos ikäihminen ei heikentyneestä toimintakyvystä johtuen pysty itse huolehtimaan lääkehoidosta, selvitetään mahdollisuudet läheisten avunantoon sekä yksityisiin palveluihin kuten lääkekelloon, annosjakeluun tai kotiinkuljetukseen. Kotihoito huolehtii lääkehoidosta, jos turvallista ja oikeaa lääkehoitoa ei pystytä varmistamaan edellä mainituilla keinoilla. Kodinhoito ja kotityöt: Jos palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä ilmenee avuntarvetta siivouksessa, pihatöissä tai muissa kotitöissä, selvitetään ikäihmisen läheisten mahdollisuudet auttaa. Ikäihmistä ohjataan hankkimaan tarvittaessa apua yksityisiltä palvelutuottajilta tai kolmannelta sektorilta. Pienet siivoustehtävät kuuluvat säännöllisen kotihoidon asiakkaiden palveluun. WC-tilat ja toiminnot: Arvioidaan apuvälineiden ja kodin muutostöiden tarve WC-tiloissa sekä ohjataan ikäihmistä/läheisiä näiden hankkimisessa. Jos ikäihmisellä todetaan palvelututarpeen arvioinnissa virtsan tai ulosteenpidätyskyvyn vaikeuksia, ohjataan vaippojen tai muiden tarvikkeiden hankkimisessa ja käytössä. Haastavissa tilanteissa aloitetaan tarvittaessa kotihoidon palvelut. Somaattinen sairaus: Palvelutarpeen arvioinnin yhdeydessä arvioidaan ikäihmisen ja läheisen tuen tarve liittyen somaattisen sairauden omahoitoon, seurantaan ja lääkitykseen. Edellisen lääkärikäynnin ajankohta on hyvä selvittää. Jos tarkastuksesta on yli kaksi vuotta, ohjataan varaamaan aika vastaanotolle. Ikäihmistä kannustetaan myös kuntoutukseen. Sairauden luonteen, vaiheen ja sen aiheuttamien toimintakyvyn rajoitteiden mukaan aloitetaan tarpeenmukaiset tuki- ja/tai kotihoidon palvelut tai ohjataan yksityisiin palveluihin. toimintakyky: eristäytymistä tai aloitekyvyttömyyttä. Ikäihmisen asumismuoto sekä asunnon sijainnin vaikutus mahdollisuuteen ylläpitää sosiaalisia suhteita huomoidaan. Yksityisiä palveluita ja päiväkeskuksia hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan.