OMA TUPA, OMA LUPA HANKKEEN PALVELUOHJAUKSEN JA PALVELUTARPEEN ARVIOINTI TYÖRYHMÄN II KOKOUS

Transkriptio

1 OMA TUPA, OMA LUPA HANKKEEN PALVELUOHJAUKSEN JA PALVELUTARPEEN ARVIOINTI TYÖRYHMÄN II KOKOUS Aika: to klo Paikka: Jämsä, Sairaalantie 11, auditorio Osallistujat: Sirpa Hämäläinen, Wiitaunioni Elina Niiranen, Wiitaunioni Jonna Kekkonen, Wiitaunioni Jaana Janhonen, Wiitaunioni Heli Lerkkanen, Laukaa Kati Kytölä, Jyväskylän kaupunki Marjatta Virtanen, Joutsa Eeva Määttä, Joutsa Taina Huusko, Laukaa Maarit Liukkonen, Toivakka Eija Göös, Luhanka Taina Hämäläinen, Saarikka Pirkko Jäppinen, Muurame Pia Grönlund, Muurame Pirkko Peltomaa, Jämsä Kati Laitinen, Jämsä Jaana Nieminen, Jämsä Hanna-Reetta Ranta-Nilkku, Äänekoski Anna-Liisa Haataja, Oma tupa, oma lupa Timo Itäpuisto, Oma tupa, oma lupa Tiia Vaarala, Oma tupa, oma lupa - harjoittelija Työryhmän ensimmäisessä kokokouksessa päätettiin pitää teemat Palveluohjaus ja Palveluiden ulkopuolelle jäävät teemana erillään mutta järjestetään kokoukset aina samana päivänä peräkkäin ja varataan aikaa yhteensä neljä tuntia. Näin kunnista voidaan halutessa osallistua vain toiseen teeman käsittelyyn mutta myös molempiin osallistuminen on käytännössä helpompaa. Kokouksen kulku: 1. Kokouksen avaus Anna-Liisa Haataja avasi kokouksen klo Jämsän toimintamallien esittely: Pyöröovi-ilmiön ehkäisy, Millaista mallia Jämsässä on kehitetty pyöröilmiön ehkäisemiseksi?

2 Jaana Nieminen esitteli Jämsän väestö- ja palvelurakennetta 3 Kuntaliitosta 2000-luvulla: Kuorevesi, Längelmäki ja Jämsänkoski Asukasluku , yli 75-vuotiaita11,48%, vuotiaita 13,5 % 6 kotihoitoyksikköä, 5 palvelutaloa, tehostettuja palveluasuntoja 6,1 vanhainkoti, josta jää 40 paikkainen osasto, ostopalvelupaikkoja 48. Pirkko Peltomaa, kotiutushoitaja kertoi Jämsän kaupungin ja Jokilaakson terveyden yhteistyöstä: Moniongelmaisen potilaan palveluverkko kartoitettu; Mielenterveys- ja päihdekuntoutujia, ikääntyneitä, työttömiä: pyöröovissa potilaita kaikista ikäryhmistä kaikille ei ole jatkohoitopaikkoja, joten sairaalassa odotetaan paikkoja, eivät pärjää kotona odotusaikaa kotihoidon turvin Pohdittu, kuinka saadaan ohjattua suoraan, oikeiden palveluiden piiriin etteivät samat, tietyt asiakkaat toistuvasti kuormittaisi erikoissairaanhoitoa/ päivystyksiä Näillä asiakkailla useita pitkäaikaissairauksia ja/tai monen eri yksikön päällekäisiä asiakkuuksia tai ei lainkaan palveluita useista sairauksista/ toimintakykyvajeista huolimatta Työskentelyssä mukana mielenterveyspalvelut, a-klinikka, kotihoito, palveluohjaus Toimintamuotona mm. ensiavussa tehdään aamuisin kartoitus, keitä on tullut potilaiksi ja onko asiakkailla jo mahdollista asiakkuutta jo esim. mt-palveluissa Mietityttänyt, miten merkitään leimaamatta potilastietoihin, että asiakas on moniongelmainen Ajanvarauksissa huomioidaan pidemmät käyntiajat näille asiakkaille Tulevaisuuden visioina: Sitoutuneisuus, omahoito, perhehoitoon satsaaminen tulevaisuuden visiona Ensiavusta tullut jo yhteydenottopyyntöjä palveluohjaukseen palvelutarpeenarviointi TAYS:n Pirkanmaan malli pohjalla 3. Työryhmän III kokouksen muistio Kerrattiin edellisen kokouksen muistio: jaus Kotitehtävänä miettiä lomakkeen käyttöönoton haasteet/ vahvuudet kunnissa 4. Palvelutarpeen arviointi kunnissa Helsingin Lauttasaari- hankkeessa kehitetty luotauspaketti pohjana Keski- Suomen sovellukselle Tavoitteena on kartoittaa ikääntyneen voimavarat, ei toimintakykyvajeita Alustuksena kertaus työskentelyn vaiheista: 24.9 kokouksessa keskusteltiin Helsingin Lauttasaari hankkeessa kehitetystä arjen luotauspaketista ja sen soveltamisesta Keski-Suomessa. Käydyn keskustelun pohjalta

3 sovittiin, että hankkeen työntekijät valmistelevat seuraavaan kokoukseen kaksi pohjaversiota ( Oman elämän kartoituskysely ), joista lähdetään työstämään yhteisiä versioita. 1.Hyvinvointia edistäviin kotikäynteihin => kevyempi versio 2.Omaishoito + hopasun päivittäminen hieman raskaampi kokouksessa jatkettiin versioiden muokkausta hankkeessa valmisteltujen luonnosten pohjalta. Lisäksi sovittiin, että kommentteja ja parannusehdotuksia haetaan myös vanhusneuvostoilta ja Jyväskylän vanhuspalveluraadilta. Saatujen kommenttien pohjalta on kartoituskyselystä laadittu kaksi kehitysversiota (liitteet 1 ja 2). Jatketaan kartoituskyselyiden kehittämistä ryhmissä keskustellen: LIITE 1. Keskustelusta noussutta: 1. Elämäntarina-otsikko pois: o Ei ole aikaa jutella elämäntarinaa tärkeää kuitenkin olisi jossain vaiheessa (mahdollisimman varhaisessa vaiheessa) kerätä tieto elämänhistoriasta, kun muisti on vielä on tallella! o Todettiin, ettei elämänhistorian kysyminen ehkä toimi ensimmäisellä palvelutarpeenarviointikerralla, mieluummin palvelusuunnitelman laadinnan yhteydessä, tai kotihoidossa, mutta viimeistään laitoshoidossa 2. Elämäntarina on niin laaja, muutetaan taustatiedot- otsikoksi. 3. Käytiin keskustelua lauantain ja sunnuntain päivien kulun kartoituksesta. Nähtiin hankalana keskustella asiasta, kun ei ole mitään palveluita edes tarjottavaksi viikonlopuiksi. Siksi ei ole tarvetta tietää viikonlopusta erikseen, riittää, kun selvittää päivittäiset toiminnot/ kokonaisuus avuntarpeesta, eikä eritellä viikon aikoja 4. Toisaalta tieto viikonlopun tarpeista ei häviä sillä, ettei niistä tiedetä! Lisäksi se, ettei ole palveluja ajatusmalli lähtee taas omista palveluista eikä ikäihmisen tai hänen lähiympäristönsä voimavaroista. 5. Vaikeita, filosofisia kysymyksiä, ymmärtävätkö vanhukset näitä?näillä kysymyksillä ei löydy asian ydintä. Kysymykset ovat niin avoimia, että sitä tarinaa voi ikäihmisiltä tulla sitten niin paljon 6. Sosiaalisen verkoston kartoittamisen koetaan tärkeäksi, käytännössä lisättävä sen kartoittamista. Voisiko viikonloppujen avuntarvetta selvittäessä myös kartoittaa sosiaalista verkostoja ja niiden tarjoamaa epävirallista apua? 7. Miten toimintakykyä mitataan? Uudet valtuustojen kriteerit tulevat, mutta ei vielä konkreettista toimintakykymittaria/ välinettä, kuinka tehdä arviota kriteerien

4 määrittämiin palveluihin pääsystä? Oman elämän kartoitus- lomake ei ole vielä se vastaus kuinka toimintakykyä/ vajeita/ voimavaroja mitataan. o Johonkin tulisi perustella kielteiset palvelupäätökset;.. ei myönnetä palvelua, koska suoriutuu itsenäisesti ko. toimista 8. Käytiin keskustelua siitä, voidaanko toimintakyvyn heikkenemisen syylle tehdä jotain? Kun aloitetaan palvelu ilmenneen toimintakykyvajeen vuoksi, tulee selvittää myös toimintakykyvajeen syy ja hoitaa sitä. Ei pitäisi tyytyä pelkkään toimintakyvyn arviointiin. Eikö hoidon tarkoitus ole kuntouttaa? 9. Realiteettiterapiaa testataan konkreettisesti kotona kykyneekö oikeasti arkiaskareihin 10. Lomakkeesta saa vastauksia esim. RAI:hin, miten ikääntynyt itse kokee asiansa LIITE 2. Yksityiskohtaisemmat kysymykset 1. Kellonaikatarkkuus liian tarkka / Toisaalta omaishoitoa kartoitettaessa selvitettävä koko vuorokauden hoitoisuus 2. Verkoston sijaan voitaisiin puhua ystävistä/ läheisistä. Verkostokartan täyttäminen ikääntyneen kanssa vaatii ohjausta ja aikaa Se on kuitenkin koettu hyväksi työvälineeksi mm. Laukaassa, konkretisoi kuinka läheinen oikeasti on 3. Hyvät kysymykset: Mikä sinua kiinnostaa? Miten arkenne sujuu? Päivittäinen elämänkulku, mihin aikaan palvelutarvetta on? Koetaan hyödylliseksi tiedoksi, esim. omaishoidon kartoituksessa, myös tukea intervallijakson järjestämiseksi / hoitoisuuden arvioimiseksi, palvelutarve, uni-valverytmin kartoitus Onko tarvetta kuitenkin kartoittaa viikonloppua tarkemmin? - Kyllä, esimerkiksi toiveet viikonloppusaunasta tulisi kirjata, huomioida omaishoitajien viikonloppuharrastukset / hirvenmetsästys jne. paremmat mahdollisuudet kartoittaa/ valjastaa mahdolliset työssäkäyvät omaiset verkostoon, kun viikonloppuisin enemmän vapaa-aikaa / mahdollisuutta järjestää virikettä / tukea ikääntyneelle Verkostokartta tärkeä osa, kuva hyvä, konkreettinen Voiko kysyä suoraan, mitä apua saatte sosiaalisen verkoston jäseniltä? Lomakkeen kaikkia kysymyksiä ei tarvitse käydä läpi, jos asiat nousevat esiin jo toisessa yhteydessä. Lomake toimii runkona, jota käytetään omalla persoonallisella tavalla, työntekemisen taustafilosofiaa

5 Todettu ettei jatkossa ole enää tarvetta työstää kahta erillista lomaketta, vaan yhdistetään lomakkeet. Sovittua: Yritetään saada lomake pian kuntiin koekäyttöön. Lomakkeen jatkotyöstämistä ei enää toteuteta yhdessä työryhmässä, vaan jatketaan kunnittain. Hankkeesta otetaan yhteyttä kuntiin ja sovitaan jatkotyöstamisestä paikallisesti vuodenvaihteen jälkeen Muokataan sitä filosofiaa, kuinka työtä tullaan tekemään 5. Oman elämän kartoituskyselyn käyttöönottosuunnitelma kunnissa jaettiin pp-dia (liite 3), johon pyydettiin kuntia kuvaamaan vaiheittain oman elämän kartoituskyselyn käyttöönoton vaiheet kunnissa. Sovittiin, että kunnissa täytetään kotitehtävänä dia seuraavaan kokoukseen mennessä. Suunnitelman pohjana toimii Kotterin muutoksenhallintamalli. Peruajatuksena on, että uuden asian kehittäminen on aika muutoksen tekemistä ja muutosta voidaan vaiheistaa Kunnat kertoivat kotitehtävästään, Anna- Liisa kirjasi pp-pohjalle kunnittain (kts pppohja) 6. Palvelutarpeenarviointiprosessin havainnointi Hankkeessa on asti harjoittelija (Tiia Vaarala, puh ), joka tekee hankkeelle havainnointeja kuntien palvelutarpeenarviointitilanteista Kokouksessa Toivakka, Jämsä ja Luhanka pyysivät mukaan palvelutarpeenarviointitilaisuuksiin Hankkeesta toivotaan, että harjoittelun loppuaika pystytään hyödyntämään parhaimmalla mahdollisella tavalla ja lisää käyntejä saadaan sovittua 7. Kevään kokousaikataulut V: klo , Paikka: Äänekoski, Aihe: Palvelu tarpeenarviointien havainnointi VI: klo , Paikka: Toivakka VII: klo , Paikka: Pihtipudas VIII: klo , Paikka: Joutsa 8. Kokouksen päättäminen Anna-Liisa Haataja päätti kokouksen klo Muistion kirjasivat: Anna-Liisa Haataja, projektipäällikkö, puh

6 Timo Itäpuisto, projektityöntekijä, puh Tiia Vaarala, harjoittelija, puh