AIKA klo 16:30-19:02 PAIKKA Kokoushuone Sorjonen, kaupungintalo 2. krs, Villimiehenkatu 1

Transkriptio

1 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 22/ AIKA klo 16:30-19:02 PAIKKA Kokoushuone Sorjonen, kaupungintalo 2. krs, Villimiehenkatu 1 Nimi Tehtävä Lisätieto Päätöksentekijät Asikainen Miia Pöytäkirjan tarkastaja Junttila Virpi Jäsen Karhukorpi Kai Jäsen Kemppainen Sanna Miia Jäsen Klemola Kimmo Jäsen Näivä Henri Pöytäkirjan tarkastaja Thomander-Tiainen Jäsen Johanna Hyvärinen Mirva Jäsen Karhu Jari Puheenjohtaja Räsänen Erkki Varajäsen Brandt-Ahde Linda Varajäsen Muut osallistujat Leimi Pasi Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Hottinen Arja Toimistosihteeri Hirvonen Olli Kaupungininsinööri Pimiä Maarit Kaupunginarkkitehti Puurtinen Riitta Kaupungingeodeetti Räsänen Ilkka Ympäristöjohtaja Pihlajaniemi Eeva - Tolvanen Katri - Räsänen Vesa - Grudinschi Elias - Poissaolevat Grönlund Joonas Jäsen Virolainen Veli Matti Jäsen

2 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 22/ KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 304 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastus Vastaus vihreiden valtuustoryhmän aloitteeseen siirtymisestä 5 avohakkuuttomaan metsänhoitoon 307 Poikkeamislupa 4 Pallo-Tyysterniemen kaupunginosan 16 korttelin 57 tontille 3, Kaakkois-Suomen Liiketilat Oy 308 Poikkeamislupa 9 Peltolan kaupunginosan korttelin 33 tontille Asemakaavan muutos 5 Leiri korttelin 3 tontille 2 (Toivonkatu 25 3) 310 Asemakaavan muutos 10 Alakylä, kortteli 30, tontti 5 27 (Tellervonkatu 75) 311 Kaavoitusohjelman hyväksyminen Koulukadun katusuunnitelman muutoksen välillä Urheilukatu - 31 Mäkikatu hyväksyminen (6 Taikinamäki) 313 Urheilukadun katusuunnitelman muutoksen hyväksyminen (6 32 Taikinamäki) 314 Palvelusopimus hulevesien hallintaan liittyen tehtävien 33 hoidosta 315 Kokousaikataulu tammi - elokuu Mustolan satama, kemikaalivarastokentän kunnostus, 37 taloudellisen loppuselvityksen pöytäkirja 317 Edustatorin vastaanottotarkastus ja taloudellinen loppuselvitys Työpaikkatontin varaaminen Vaaterissa Oy:lle Rakennusten hallinnoinnin väliaikaiset järjestelyt veroasioiden 41 muutoksenhaun ajaksi Lappeenrannan Toimitilat Oy:n ja Lappeenrannan kaupungin välinen palvelusopimus 320 Varikon vuokrasopimus Tiedoksi merkittävät asiat Lappeenrannan kaupungin päällystysurakka (optio 1 v.), option käyttö 323 Lauritsalan uusi koulu, osallistujien valinta kilpailulliseen 50 neuvottelumenettelyyn 324 Muutoksenhakuohjeet 52

3 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 22/ Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtajan ehdotus Kokous todetaan laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Todettiin.

4 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 22/ Pöytäkirjan tarkastus Puheenjohtajan ehdotus Tämän kokouksen pöytäkirja päätetään tarkastaa ja pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan kaupunkikehityslautakunnan jäsenet Miia Asikainen ja Henri Näivä. Päätös Hyväksyttiin.

5 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 22/ Vastaus vihreiden valtuustoryhmän aloitteeseen siirtymisestä avohakkuuttomaan metsänhoitoon Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/2048/ /2018 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi Valmistelija/lisätiedot: Kaupungingeodeetti Riitta Puurtinen Metsätalouspäällikkö Risto Laukas etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Nähtävillä kokouksessa: - Taajamametsien hoitoluokitus - PEFC-metsäsertifikaatin kriteeristö - Metsän jatkuvasta kasvatuksesta / Sauli Valkonen - Poiminta- ja pienaukkohakkuut - vaihtoehto avohakkuulle / Sauli Valkonen, Matti Siren ja Tuula Piri - Suomen suurimpien kaupunkien metsätaloustoimintojen kehittäminen / Risto Laukas ja Pasi Pakkala Valtuustoaloite Vihreiden valtuustoryhmä esittää valtuustoaloitteessaan , että Lappeenrannan kaupunki siirtyy avohakkuuttomaan metsänhoitoon, noudattaa niin sanottua jatkuvaa kasvatusta ja asettaa päätavoitteeksi metsien monimuotoisuuden sekä monipuolisten virkistysmetsien tarjoamisen asukkaille. Vastauksena valtuustoaloitteeseen elinvoima ja kaupunkikehitys toimialan maaomaisuuden hallinta esittää seuraavaa: Jatkuva kasvatus eli eri-ikäisrakenteinen kasvatus Jatkuvassa kasvatuksessa metsää ei uudisteta ja kasvateta yhtenä tasaikäisenä puusukupolvena, vaan metsiköissä on monen ikäisiä puita, joista poistetaan osa kerrallaan. Avohakkuuta ei tehdä, vaan metsä säilyy aina enemmän tai vähemmän

6 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 22/ peitteisenä. Metsä jää hakkuun jälkeen aina puustoiseksi. Uusia puita nousee alikasvosreservistä ja lisää syntyy luontaisesti. Avohakkuuton metsänhoito ei ole yleistymässä nopeasti, koska siihen liittyy vielä monia ongelmia ja riskejä, jotka odottavat ratkaisuaan kokemuksen ja tutkimustiedon karttuessa. Tasaikäisrakenteinen kasvatus Tasaikäisrakenteinen metsä kasvaa perinteisesti taimikosta päätehakkuuseen hyvin tasaikäisenä ja -laatuisena, yhden tai useamman puulajin metsikkönä. Tasaikäisrakenteista metsää kasvatetaan tekemällä metsään kasvatusvaiheessa harvennushakkuita. Kun tasaikäisrakenteinen metsikkö on riittävän järeää ja vanhaa (esimerkiksi puuston arvokasvu on loppunut), metsään tehdään uudistushakkuu. Kasvatushakkuilla annetaan kasvutilaa kasvatettaville rungoille, poistetaan huonolaatuiset rungot ja ohjataan puulajisuhteita. Harvennusten jälkeen rungot järeytyvät, koska kilpailu ravinteista ja valosta vähenee. Harvennusmallit perustuvat tutkittuun tietoon. Metsien uudistamisessa voidaan käyttää jalostettua puiden siementä ja näin hyödyntää puuntaimien jalostus eli saadaan parempilaatuisia nopeammin kasvavia ja tuhoja kestäviä puita. Nykyinen toimintatapa Lappeenrannan kaupungin metsiä käsitellään lautakuntakäsittelyssä hyväksyttyjen, asukkaiden kanssa vuorovaikutuksessa valmisteltujen ja toteutettujen, metsäsuunnitelmien, erilaisten metsänkäsittelyä säätelevien lakien ja PEFC metsäsertifikaatin (Pan European Forest Certification) mukaisesti. Kaupungin omistamien metsien hoitoa ohjaavat kuusi erillistä metsäsuunnitelmaa: Lappeenranta ns. haja-asutusalue, Joutseno, Rauha Tiuru, Joutsenon saaret, Ylämaa ja Lappeenrannan taajama-alue. Suunnitelmien yhteispinta-ala on tällä hetkellä 3893 hehtaaria, josta varsinaista metsää voidaan katsoa olevan 3600 hehtaaria. Kaikki kaupungin omistamat metsäalueet on hoitoluokiteltu taajamametsien hoitoluokkiin. Hoitoluokka määrittää alueen hoidon ja käytön painotuksen sekä tuottovaatimuksen. Hoitoluokitus on nähtävillä kokouksessa. Metsät jakaantuvat Lappeenrannassa hoitoluokkiin seuraavasti:

7 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 22/ C1 Lähimetsä 511 ha 14 % C2 Ulkoilu- ja virkistysmetsä 1062 ha 29 % C3 Suojametsä 172 ha 5 % C4 Talousmetsä 1542 ha 43 % C5 Arvometsä 73 ha 2 % S Suojelualueet 243 ha 7 % ja lisäksi on erityisalueita, maankäytön muutosalueita ja luokittelemattomia alueita yhteensä 290 ha. Metsien hoito ja käyttö vaihtelee hoitoluokan mukaan. Kaupunki ei käytä taajamametsien hoitoluokissa C1, C2, C3, C5 eikä S- luokassa aloitteessa väitettyjä yksityisten talousmetsien periaatteita. Kaupunki ei myöskään kunnostusojita soitaan aktiivisesti. Soiden ojitusten yhteishankkeissa kaupunki on mukana yhtenä osakkaana. Metsän uudistamisessa käytetään pääosin kääntömätästystä, jossa maaperää paljastuu hyvin vähän. Tämä menetelmä varmistaa istutus- ja kylvötaimien kasvun ja tästä ei synny merkittävää ravinteiden liukenemista vesistöihin. Metsien uudistaminen kaupungin metsissä ratkaistaan aina metsäsuunnitelmien laadinnan yhteydessä. Uudistaminen tehdään luontaisesti siemen- tai suojuspuuhakkuulla tai metsän viljelyllä joko kylväen tai istuttaen. Akuuteissa tilanteissa kuten myrskytuhojen korjaamisessa tai sieni- ja hyönteistuhon uhatessa, toimitaan voimassa olevan lainsäädännön mukaan pyrkien minimoimaan riskit ja vahingot. Taajamametsissä uudistushakkuita vältetään ja uudistaminen pyritään tekemään luontaisesti, pääasiassa kiertoaikaa jatkamalla tai pienaukkohakkuilla. Kaupunki huolehtii monipuolisten virkistysmetsien tarjoamisesta asukkaille ja metsien monimuotoisuudesta. Yksi monimuotoisuutta lisäävä seikka on metsien suojelu. Suojeltujen metsien määrää on laskutavasta riippuen 7 15 % kaupungin metsäpinta-alasta. Monimuotoisuus varmistetaan noudattamalla hyvin tarkasti PEFC -metsäsertifikaattia, Metsälakia, Luonnonsuojelulakia, Vesilakia, Maankäyttö- ja rakennuslakia ja huomioimalla uhanalaiset lajit ja muut arvokkaat kohteet. PEFC:n kriteerit velvoittavat hyvin monipuolisesti huolehtimaan metsien monimuotoisuudesta. Kaupungin PEFC - metsäsertifikaatin noudattaminen on kolme kertaa auditoitu ja

8 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 22/ poikkeamia ei ole havaittu. Auditoija Rolf Arnkil (Det Norske Veritas) huomautti vuonna 2016 auditoinnin yhteydessä vanhojen metsien suuresta määrästä ja sitä kautta tulevasta kasvun pienenemisestä ja tuhovaarasta sekä kehotti uudistamaan metsiä tehokkaammin. Saimaan rantametsät Saimaan rantametsien käsittelyä säätelevät kaavat, Vesilaki, Metsälaki, Luonnonsuojelulaki ja PEFC-metsäsertifikaatti. Ravinteiden liukenemista estämään jätetään hoito- ja hakkuutöissä aina suojavyöhykkeet. Vuonna 2005 tehtiin viisi maisema-avausta Saimaalle ja ne käsiteltiin maisematyölupaprosessin kautta. Tällöin asukkaiden toiveista lähteneet esitykset tutkittiin kaavojen, maiseman ja luonnon vaikutusten arviointina. Kaupungin omistamia rantametsiä käsitellään hyvin huolellisesti ja huolehditaan Saimaan veden tilasta. Jatkuva kasvatus kaupungin metsissä Metsälain uudistus vuonna 2014 mahdollisti eri-ikäisrakenteisen eli jatkuvan kasvatuksen Metsälain voimassa olevilla alueilla. Suomen metsäkeskuksen tilastoinnin mukaan tätä menetelmää on käytetty Suomessa viime vuosina alle viidellä prosentilla hakkuista. Kaupungeilla on vuosien kokemus jatkuvan kasvatuksen periaatteiden noudattamisesta taajamametsien hoidossa kaavaalueilla, joilla Metsälaki ei ole voimassa. Taajamametsissä jatketaan metsien kiertoaikaa ja pyritään näin saaman alueille uutta taimiainesta, josta voidaan kehittää alueelle uusi metsä. Taimiaineksen ilmaannuttua kevyillä harvennuksilla poistetaan alueelta ylispuita ja syntynyttä taimikkoa harvennetaan sekä jatketaan sen kasvatusta. Useimmiten tuloksena on välttävä metsikkö, jonka kasvu ei ole kovin hyvä, mutta näin toimien muutokset maisemassa tapahtuvat hitaasti ja ne eivät herätä kielteistä huomiota. Maisemallisesti herkillä alueilla ja rantametsillä menetelmä on käyttökelpoinen. Menetelmää käytetään aivan yleisesti taajama-alueilla. Taajamametsissä tehdään lisäksi pienaukkoja ja hyväksytään kasvatettaviksi puiksi laajasti eri puulajeja suosien lehtipuita, varsinkin jaloja lehtipuita. Taajamametsissä emme poimi metsiköistä suurimpia ja parhaimpia puita kuten jatkuvassa kasvatuksessa tehdään, vaan

9 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 22/ pyrimme jättämään parhaat ja suurimmat puut ilahduttamaan asukkaita. Jatkuvassa kasvatuksessa on metsän uudistaminen koko ajan käynnissä, mikä tekee menetelmästä hyvin työlään ja kalliin. Poiminta- ja pienaukkohakkuilla voi saavuttaa lyhyellä aikavälillä kohtuullisen taloudellisen tuloksen, mutta pitkällä aikavälillä se on huomattavasti jaksollista kasvatusta tuottamattomampi vaihtoehto. Kaistalehakkuu ei ole jatkuvan kasvatuksen hakkuutapa, kuten aloitteessa annetaan ymmärtää. Kaistalehakkuu vaatii uudistamissuunnitelman esittämisen metsänkäyttöilmoituksessa eli se on normaali uudistushakkuu. Puulajien varjonsietokyky on erilainen ja esim. mänty ja koivu vaativat uudistuakseen runsaasti valoa sekä kivennäismaan paljastamisen siementen itämiseksi tai taimien istutuksen onnistumiseksi. Kuusi sietää varjoa, mutta jatkuvan kasvatuksen uudistamiseen tähtäävässä hakkuussa se on käyttökelpoinen vain alueilla, joilla jo on taimiainesta. Mikäli alueelle ei ole riittävästi taimia, alue heinittyy ja uudistuminen vie runsaasti aikaa. Tasaikäisrakenteisessa metsikössä kasvatetaan aina parhaita puita päätehakkuuseen saakka. Eri-ikäisrakenteisessa metsikössä parhaat puut poimitaan hakkuilla pois kasvatuksen eri vaiheissa ja odotetaan, että jäävä puusto elpyy. Näin puuston perimä heikkenee eri-ikäisrakenteisessa metsässä. Puulajien elpymiskyky vaihtelee ja esim. mänty ja koivu elpyvät huonosti 50 vuoden iän saavutettuaan. Metsäkanalinnut Metsäkanalinnuille tärkeintä ovat riistatiheiköt. Niitä jätetään PEFC:n mukaisesti jo taimikonhoitovaiheessa ja ne säilytetään kasvatushakkuissa. Kivennäismaan ja soiden reunavyöhyke on tärkein metsäkanalintujen suoja-alue ja se säilytetään aina koskematta. Metsäkanalinnut viihtyvät hyvin normaalissa talousmetsässä, kun riistatiheiköt ovat kunnossa. Marko Svensberg Suomen riistakeskuksesta toteaa nykykäsityksenä, että talousmetsä on metsolle sovelias jo vuotiaana, myös nuoret kasvatusmetsät kelpaavat, mutta käytön aste voi laskea ensiharvennusvaiheessa. Myös karut metsät ovat soveliaita eli soveliaita metsiä on paljon. Metso on vanhojen metsien laji, joka tarvitsee joitain luonnonmetsien rakennepiirteitä. Toiminta Kuntalain ja Luonnonsuojelulain mukaista

10 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 22/ Lappeenrannan kaupungin metsien käsittely täyttää Kuntalain sekä Luonnonsuojelulain vaatimukset koskien luonnon- ja maisemasuojelun edistämistä, asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumista sekä palveluiden järjestämistä taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. Tutkijoiden näkemyksiä Kasvitieteilijä Seppo Vuokko toteaa (Terve Metsä 01/2018), että avohakkuu sopii Suomen metsiin ja edelleen, että hakkuuaukko ei ole kuoleman kenttä vaan luonnon synnytyslaitos. Hän jatkaa, että hakkuiden jälkeiset aukeat ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta. Uuden puuston syntymisen lisäksi ne ovat erinomainen perhosten, hyönteisten ja putkilokasvien keidas. Metsämaassa uinuu valtava määrä ruohojen ja heinien siemeniä, jotka puhkeavat kukkaan kun puusto hakataan pois. Monet hyönteiset ja yli puolet päiväperhosistamme käyttävät nuoria uudistusaloja lisääntymisalueinaan, mikä osittain korvaa vanhojen niittyjen katoa. Linnuista pikkulepinkäinen hyötyy avohakkuista. Myös mustikan ja puolukan geneettiselle uusiutumiselle avohakkuut ovat tärkeitä. Avohakkuu on ainoa keino, jos haluamme kasvattaa kuusen lisäksi myös koivua ja mäntyä. Avohakkuu jäljittelee luonnontuhoa: myrskyjä ja metsäpaloja, joiden jälkeen puusto uusiutuu ensin valoa vaativilla pioneerilajeilla. Avohakkuusta ei ole mitään perusteltua syytä luopua. Se sopii pohjoisen olosuhteisiin erittäin hyvin. Kritiikki kohdistuu usein turhan tehokkaaseen maanmuokkaukseen ja tutun metsämaiseman äkilliseen muutokseen yhden ihmisen näkökulmasta, arvioi samassa lehdessä puolestaan tutkimusprosessori Antti Asikainen Luonnonvarakeskus Lukesta. Hän jatkaa, että ei ole myöskään esitetty perusteita, miksi jatkuva kasvatus olisi nykyistä luonnonmukaisempi toimenpide. Luonnonvarakeskus Luken johtava tutkija Kari T. Korhonen puolestaan toteaa samassa lehdessä, että puuston kasvu on kaksinkertaistunut ja puuta on lähes kaksi kertaa niin paljon kuin 1950-luvulla, jolloin avuhakkuita alettiin tehdä. Jatkuvalla kasvatuksella ei näitä lisäyksiä olisi missään tapauksessa saavutettu.

11 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 22/ Läpimitaltaan yli 30-senttisten eli järeiden puiden määrä on lisääntynyt hurjasti luvulta lähtien jopa 3.5-kertaistunut. Samoin puuston tilavuus hehtaarilla on noussut. Esim luvun alussa päätehakkuissa oli puuta 140 kuutiota, nyt keskimäärin 209 kuutiota. Hiilivarastoista Antti Asikainen toteaa, että hyvä metsänhoito ja metsän nopea uudistaminen sekä puuston kasvattaminen tiheänä ovat tehokas yhdistelmä hiilensidonnan kannalta. Metsämme sitovat hiiltä noin 130 miljoonaa tonnia ja hakkuiden kautta sitä poistuu miljoonaa tonnia vuodessa. Hakkuissa vapautuva hiili ei häviä taivaan tuuliin vaan jatkaa sitoutuneena erilaisiin puutuotteisiin. Tutkimusprofessori Jari Hynynen ja tutkijat Kalle Eerikäinen, Harri Mäkinen ja Sauli Valkonen (Metsälehti 18/2018) ovat todenneet, että tasaikäiset kasvatusvaiheet istutuskuusikot kasvavat yli 30 % paremmin kuin jatkuvan kasvatuksen metsät. Helsingin yliopiston ympäristönsuojelun professori Pekka Kauppi toteaa (Metsälehti 18/2018), että Suomen metsissä ei ollut hiilinielua 1960-luvulla. Nyt kasvu on kaksinkertaistunut 55 miljoonasta kuutiosta 110 miljoonaan kuutioon ja parantuneesta kasvusta on riittänyt jaettavaa lisääntyneisiin hakkuisiin, luonnonpoistumaan ja puuvarojen kartuttamiseen eli hiilen nieluun. Hiilinielu tukkeutuu, mikäli siirrytään jatkuvaan kasvatukseen. Kaupungin metsien hakkuut ja hakkuutulot Lappeenrannan kaupungin metsissä on tehty metsänhoidollisia uudistushakkuita vuosina yhteensä 82,1 hehtaaria eli keskimäärin 16,4 ha vuodessa, mikä vastaa vuositasolla 0,46 % metsäpinta-alasta. Tämä ei aiheuta merkittävää hiilen vapautumista avohakkuualojen maaperästä. Suomessa avohakkuuala on tällä hetkellä 0,5 0,7 prosenttia metsäpintaalasta vuosittain. Erikoishakkuita, harvennuksia ja jatkuvan kasvatuksen hakkuita on tehty vastaavalla ajanjaksolla yhteensä noin 450 ha eli noin 90 ha vuodessa. Metsänhoidollisia avohakkuita ei ole tehty lainkaan hoitoluokissa C1- C3, C5 ja S. Keskimääräinen puumäärä hehtaarilla metsätalousmaalla on noussut vuoden kiintokuutiosta hehtaarilla 178 kiintokuutioon tällä hetkellä. Samalla lahopuun määrä on lisääntynyt luonnonpoistuman ja myrskyjen takia.

12 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 22/ Hakkuusuunnite on kiintokuutiota vuodessa ja kokonaiskasvu kiintokuutiota. Kaupungin metsät toimivat hiilinieluna kohtuullisen kasvun takia toistaiseksi, mutta hyvästä kasvusta on pidettävä huolta ja tämä tapahtuu tehokkaalla metsänhoidolla, riittävillä harvennushakkuilla ja uudistushakkuilla. Uudistushakkuut varmistavat hyvän kasvun hakattavilla ja istutettavilla kohteilla 15 vuoden päästä ja siitä eteenpäin. Hakkuiden määrä on nyt noin 60 % kasvusta. Tuloja hakkuista on kertynyt vuosina yhteensä eli keskimäärin /v. Hakkuutuloissa ovat mukana myös erikoishakkuut, tonttihakkuut ja muut rakennuskohdehakkuut sekä energiapuut. Kaupungin metsien hehtaaritulo on noin 135 /ha/v ja menot noin 60 /ha/v. Vertailukaupunkien tuotot ovat olleet noin miinus 200 eurosta noin +50 euroon ajanjaksolla (Suomen suurimpien kaupunkien metsätaloustoimintojen kehittäminen, Risto Laukas ja Pasi Pakkala, Tutkimuksia ja raportteja, Mikkelin ammattikorkeakoulu). Yksityismetsien hehtaarituotto Etelä- Karjalassa on yli 200 /ha/v. Kaupungin metsien tuottoa alentaa taajamametsien suuri määrä ja niissä käytettävä alhainen hakkuusuunnite sekä suuret hoitokulut. Virkistystoiminnan tukeminen Asukkaiden virkistysmahdollisuuksia metsissä on aktivoitu monilla tavoilla. Onnistunein hanke on ollut maaomaisuuden hallinnan metsätalouspalveluiden organisoima Hämmäauteensuon reitin kunnostus ja 550 Lappeenrannan peruskoululaisen opastetut retket keväällä 2017 Suomen Itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi Hämmäauteensuon laavulle. Pitkospuut korjattiin ja reitin varrelle pystytettiin uudet opastaulut, jotka kertovat suosta, linnuista, eläimistä, kasveista ja metsistä. Hankkeessa olivat mukana taajamametsätyöryhmä, opettajien ja luontojärjestöjen edustajat, Lappeen Riento sekä Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö. Hanketta tuki Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö. Strategian toimintasuunnitelmaan elinvoiman ja kaupunkikehityksen kehittämisohjelmaan maaomaisuuden hallinta esitti Merkityksellisen ympäristön ohjelmaan luonnonsuojelu- ja virkistysalueiden kehittämiseen toimenpiteitä. Näkötornin rakentaminen ja terveyspolkujen toteuttaminen taajamametsiin ei saanut strategiarahoitusta. Maaomaisuuden hallinta on mukana

13 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 22/ suunnittelemassa Sykettä ja säpinää ohjelman kotahanketta taajamametsiin palvelemaan päiväkoteja ja Geopark-kohteita. Ahvenlammen metsäsuunnitelma (= osa Joutsenon metsäsuunnitelmaa) valmistui vuonna 2016 yhteistyössä asukkaiden ja luontojärjestöjen kanssa. Metsien hoidossa tehdään jatkuvasti yhteistyötä liikuntatoimen kanssa pururatojen, frisbee-ratojen ja hiihtolatujen puustojen raivaamisessa ja hoitamisessa. Tärkeä yhteistyöryhmä ovat kaupungin asukkaat, joilta tulee vuosittain noin 500 erilaista pyyntöä koskien kaupungin metsiä. Monimuotoisuus Monimuotoisuus on osa monipuolista metsän käsittelyä sekä myös osa kestävää metsätaloutta. Lappeenrannan kaupungin harjoittama metsätalous on monipuolista, eli toiminnassa otetaan huomioon asukkaat, luonto ja maaomaisuuden hallinnan metsätalouspalveluille asetetut taloudelliset tavoitteet. Monimuotoisuus huomioidaan kaikessa metsän käsittelyssä. Tähän velvoittavat Metsälaki (metsäluonnon arvokkaat kohteet), Luonnonsuojelulaki, kaavat ja kaavamääräykset sekä PEFCmetsäsertifikaatin 30 kriteeriä ja niihin laaditut kaupungin omat soveltamisohjeet. Yhteenveto Maaomaisuuden hallinta katsoo, että kaupungin metsiä käsitellään kestävästi monimuotoisuus ja asukkaiden virkistys huomioiden. Avohakkuu on syytä säilyttää yhtenä kaupungin hakkuutapana, jotta kasvu myös jatkossa pysyy kohtuullisen korkealla eli vähintään noin 6,0 m3/ha/v. Myrsky-, palo-, hyönteisja sienituhohakkuita voidaan joutua tekemään avohakkuina myös hyönteistuholain määräämänä. Lisäksi joillakin kohteilla joudutaan vaihtamaan puulajia ja tämä onnistuu vain avohakkuun ja metsänviljelyn kautta. Ilmastonmuutoksen tuomien haasteiden edessä on panostettava kaupungin metsien kasvun lisäämiseen ja metsien terveyteen. Hakkuusuunnite on syytä jatkossa pitää tasolla, mikä varmistaa kaupungin metsien terveyden ja hyvän kasvun myös seuraavien vuosikymmenien aikana. Tasaikäisrakenteinen metsänkasvatus varmistaa metsien säilymisen hiilinieluna ja myös hiilivarastona.

14 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 22/ Esittelijän ehdotus Jatkuva kasvatus pienentää metsien kasvua, sulkee hiilinielun ja pitkällä aikavälillä heikentää metsien terveyttä. Maaomaisuuden hallinta katsoo, ettei ole perusteltuja syitä lopettaa uudistushakkuita kokonaan ja siirtyä pelkästään eriikäisrakenteiseen metsänhoitoon. Eri-ikäisrakenteinen metsänkasvatus on yksi vaihtoehto ja sitä soveltaen käytetään jo nyt taajamametsissä. Jatkuvassa kasvatuksessa käytetty määrämittaharsinta ei sovellu taajamametsien käsittelyyn, sillä parhaiden ja suurimpien puiden poimiminen kasvatuksen joka vaiheessa on maisemaa heikentävä toimi. Kaupunkimme metsiä hoidetaan jo nyt vastuullisesti taajamametsien hoitoluokituksen, kestävän kehityksen ja PEFC - metsäsertifikaatin vaatimusten mukaisesti monipuolisesti, asukkaita ja sidosryhmiä kuunnellen, hiilinielu myös jatkossa säilyttäen sekä luontoa kunnioittaen ja monimuotoisuudesta huolehtien. Kyseinen toimintatapa sopii hyvin kaupunkimme Greenreality-toimintamalliin. Kaupunkikehityslautakunta hyväksyy edellä olevan maaomaisuuden hallinnan vastauksen vihreiden valtuustoaloitteeseen ja esittää sen edelleen kaupunginhallituksen ja -valtuuston hyväksyttäväksi. Päätös Käydyn keskustelun aikana Kimmo Klemola esitti Virpi Junttilan kannattamana, että lausunto palautetaan uudelleen valmisteluun, sillä se ei esitetyssä muodossa perustu tutkittuun tietoon eikä se ole puolueeton, sillä eri kasvatusmuotoja ei käsitellä tasapuolisesti. Puheenjohtaja totesi Kimmo Klemolan tekemän esityksen tarkoittavan asian palauttamista valmisteluun ja asian käsittelyn jatkamisesta on äänestettävä. Puheenjohtaja esitti äänestettäväksi siten, että ne, jotka kannattavat asian käsittelyn jatkamista, äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat, että asian käsittelyä ei jatketa ja asia palautetaan uudelleen valmisteluun, äänestävät EI. Äänestysesitys hyväksyttiin. Merkittiin, että kokous keskeytettiin neuvottelutaukoa varten klo Kokousta jatkettiin klo

15 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 22/ Tämän jälkeen suoritetussa äänestyksessä neljä (4) kaupunkikehityslautakunnan jäsentä (Asikainen, Hyvärinen, Karhu, Karhukorpi) äänestivät JAA ja seitsemän (7) kaupunkikehityslautakunnan jäsentä (Erkki Räsänen, Junttila, Kemppainen, Klemola, Näivä, Thomander-Tiainen, Brandt-Ahde) äänestivät EI. Puheenjohtaja totesi, että asian käsittelyä ei jatketa ja asia palautetaan uudelleen valmisteluun. Merkittiin, että ympäristöjohtaja Ilkka Räsänen saapui lautakunnan kokoukseen tämän asian käsittelyn aikana klo

16 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 22/ Poikkeamislupa 4 Pallo-Tyysterniemen kaupunginosan korttelin 57 tontille 3, Kaakkois-Suomen Liiketilat Oy Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/2071/ /2018 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä Kaavasuunnittelija Matti Kettunen etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liitteet 1. Ympäristötoimen lausunto Yleiskaavaote Sijaintikartta Poikkeamistilannekartta Ote asemakaavasta Maaomaisuuden hallinnan lausunto Asemapiirros Hakemus liitteineen on nähtävänä kokouksessa. Kaakkois-Suomen Liiketilat Oy hakee MRL :n mukaista lupaa poiketa asemakaavan osoittamasta rakennuksen käyttötarkoituksesta 4 Pallo-Tyysterniemen kaupunginosan korttelin 57 tontille 3 ( ). Tontin koko on m 2, osoitteessa Tukkikatu 2. Hakija hallitsee tontista 6957,5 m 2 laajuisen alueen tontin itäosassa. Hakemus ja perustelut Asemakaavassa YO-kortteliksi merkitty korttelialue on vuokraoikeuden hallinnanjakosopimuksella jaettu osiin A (läntinen) ja B (itäinen). Haetaan tontin osalle B poikkeamista asemakaavan osoittamasta opetustoiminnan käyttötarkoituksesta niin, että rakennukseen voidaan sijoittaa tuotanto- ja varastotoimintaa. Tuotanto- ja varastointi (TTV) käsittää pienimuotoista huolto-, korjaus- ja varastotoimintaa; useita erillisiä toimijoita. Maanvuokrasopimus on voimassa vuoteen 2033 ja

17 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 22/ uutta sopimusta neuvotellaan parhaillaan. Tontin omistaa Lappeenrannan kaupunki. Hakijan hallitsemalla tontin osalla sijaitsee opetustoiminnassa ollut rakennus, jonka kokonaisala on 3375 br-m 2. Rakennusvuosi on Käyttötarkoituksen muutosta vastaava hakemus asemakaavan muutokselle on vireillä. Kaavallinen tilanne Asemakaavassa (kv. hyv ja SM vahv ) alue on opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YO). Alueella on voimassa Keskustaajaman osayleiskaava 2030, keskusta-alue (kv. hyv ). Kaavassa tontti on teollisuusja varastoaluetta (T). Naapureiden kuuleminen ja hankkeesta tiedottaminen Hakija on kuullut naapureita tontilta 54:4 ja tilalta RN:o 1:25 (vuokralainen). Kaupunki on kuullut naapureita tontilta 57:2 (vuokralainen) ja tilalta RN:o 1:25 (rakennusten omistaja). Lisäksi on kuultu maaomaisuuden hallintaa maanomistajana kaikilta edellä mainituilta alueilta sekä tiloilta RN:o 2:7 ja 4:0. Naapureilla ei ollut hankkeeseen huomautettavaa. Hankkeen vireille tulosta on kuulutettu kaupungin internetsivuilla ja ilmoitustaululla Kuulutusaikana ei saapunut huomautuksia. Viranomaislausunnot Lappeenrannan kaupungin Maaomaisuuden hallinta alueen maanomistajana ja naapurina pitää haettuja rakennusten käyttötarkoituksia alueelle soveltuvina. Kaupungin ja hakijan kesken on allekirjoitettava uusi vuokrasopimus maa-alueesta, koska käyttö ammatilliseen kurssikeskustoimintaan on päättynyt. Lappeenrannan seudun ympäristötoimi kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena tarkastanut poikkeamislupahakemuksen ja toteaa siitä seuraavaa: Alueen maaperä on pilaantunut mm. raskasmetalleilla siten, että asetuksen 214/2007 ylempi ohjearvo ylittyy monin paikoin. Kiinteistöhuollon toiminnan sijoittumiselle alueelle ei ole estettä, mikäli toiminnassa ei kajota toimintojen/rakentamisen osalta maaperään. Poikkeaminen

18 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 22/ Poikkeamislupaa haetaan maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 58 :n tarkoittamasta rakentamisesta vastoin asemakaavaa: Poiketaan asemakaavan osoittamasta rakennuksen käyttötarkoituksesta. MRL 171 : n 1 momentin mukaan kunta voi erityisestä syystä myöntää poikkeamisluvan mm. nyt kyseessä olevassa tapauksessa. Poikkeamisluvan myöntämisen edellytyksenä on MRL 171 :n mukaan, ettei poikkeaminen aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle eikä vaikeuta rakennetun ympäristön suojelua koskevien tavoitteiden saavuttamista. Poikkeamista ei saa myöntää, jos se johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Lappeenrannan kaupungin elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialan johtosäännön perusteella kaupunkikehityslautakunta ratkaisee kaupungin toimivallassa olevat poikkeamisluvat. Kaupunkisuunnittelun lausunto Kiinteistöllä on aiemmin toiminut aikuiskoulutuskeskus, joka on siirtänyt toimintansa toisaalle. Asemakaavan mukaan alue on opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta. Kaava on laadittu vuonna 1982 silloisen tarpeen mukaan ja rakennuksen käyttö tulee nyt muuttumaan. Hakijalla on tarve muuttaa rakennuksen käyttötarkoitus vastaamaan alueella tulevien toimijoiden tarpeita tuotanto- ja varastotiloina. Hakijan mukaan rakennuksessa tulee olemaan pienimuotoista huolto-, korjaus- ja varastotoimintaa. Rakennus soveltuu uuteen käyttötarkoitukseen. Ympäristötoimi ei aseta estettä suunnitelmille, mikäli toiminnassa ei kajota toimintojen tai rakentamisen osalta maaperään. Hakijan on poikkeamisluvan myöntämisen jälkeen käynnistettävä alueelle asemakaavan muutos jättämällä kaavamuutosaloite Lappeenrannan kaupungin kaupunkisuunnitteluun. Poikkeamisluvan myöntäminen ei nyt kyseessä olevassa tapauksessa aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle eikä vaikeuta rakennetun ympäristön suojelua koskevien tavoitteiden saavuttamista. Poikkeaminen ei johda myöskään vaikutuksiltaan

19 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 22/ Esittelijän ehdotus merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaupunkikehityslautakunta myöntää MRL :n mukaisesti Kaakkois-Suomen Liiketilat Oy:lle luvan poiketa asemakaavan osoittamasta rakennuksen käyttötarkoituksesta 4 Pallo- Tyysterniemen kaupunginosan korttelin 57 tontille 3 ( ) seuraavilla ehdoilla: - Vuokrasopimus maa-alueesta on allekirjoitettava ennen rakennusluvan myöntämistä. - Hakijan on käynnistettävä alueelle asemakaavan muutos. Ennen minkäänlaiseen rakennustoimeen ryhtymistä on hakijan saatava rakennusvalvontaviranomaiselta rakennuslupa. Tätä poikkeamispäätöstä vastaavaa rakennuslupaa on haettava kahden vuoden kuluessa. Kaupunkikehityslautakunnan päätös tässä asiassa annetaan julkipanon jälkeen. Tästä päätöksestä annetaan valitusosoitus Itä- Suomen hallinto-oikeuteen. Valitusaika on 30 päivää päätöksen antamisesta lukien. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano hakija ympäristötoimi rakennusvalvonta Kaakkois-Suomen ELY-keskus

20 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 22/ Poikkeamislupa 9 Peltolan kaupunginosan korttelin 33 tontille 3 Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/2003/ /2018 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä Kaavasuunnittelija Matti Kettunen etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liitteet 1. Sijaintikartta Saunaosaston piirrokset Poikkeamistilannekartta Asemapiirros Asemakaavaote Hakemus liitteineen on nähtävänä kokouksessa. Assi Group Oy hakee MRL :n mukaista lupaa poiketa Lappeenrannan rakentamisjärjestyksen mukaisista autopaikkalaskelman perusteista sekä lupaa rakentaa vesikatolle saunaosasto aputiloineen rakennusoikeuteen laskemattomana tilana, 9 Peltolan kaupunginosan korttelin 33 tontille 3 ( ). Tontin pinta-ala on 1956 m 2. Käytettävä rakennusoikeus on (US 250 mm) 4485 k-m 2. Rakennettava kerrosala on 5146 k-m 2 (rakennus) + 21 k-m 2 (jätekatos), yhteensä 5167 k-m 2. Hakemus ja perustelut Poikkeamista haetaan rakennuksen autopaikoitusmitoituksen laskemiseksi yleisen käytännön mukaan rakennusoikeuden mukaisesta kerrosalasta, eikä Lappeenrannan kaupungin rakennusjärjestyksen mukaisesta kerrosalasta, jossa: Asemakaavan mukainen autopaikkavelvoite määräytyy rakennuksen todellisen kerrosalan perusteella, joka lasketaan ulkoseinien ulkopintoja myöten ilman maankäyttö- ja rakennuslaissa taikka asemakaavassa mahdollisesti sallittuja vähennyksiä.

21 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 22/ Autopaikkalaskelman perusteena käytetään rakennusoikeutta, jonka mukaan (US 250 mm) 4485 k-m 2 antaa tulokseksi 75 ap (mitoituksella 60 k-m2/ 1 ap). Autopaikkoja toteutuu 13 kpl. Lisäksi kaupungin hallinnoimasta yleisestä pysäköintilaitoksesta on varattava autopaikkaoikeudet: 75 ap - 13 ap = 62 ap - 30% = 44 autopaikalle. Kaavallinen tilanne Asemakaavassa, (kv. hyv ) tontti on asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (AL). Kaavassa sallittu kerrosluku on viisi ja rakennusoikeutta on 4500 k-m 2. Kaavassa on osoitettu maanalainen tila, johon saa sijoittaa autojen säilytyspaikan kahteen kerrokseen, sekä varasto- ja väestönsuojatiloja. Yleisissä määräyksissä mainitaan lisäksi mm. autopaikoista: Liike- ja toimistotilat 1 ap/60 k-m 2, majoitus- ja ravintolatilat 1 ap/90 k-m 2, asunnot 1 ap/75 k-m 2, palveluasuminen 1 ap/180 k- m 2. Mikäli autopaikkoja sijoitetaan nimeämättöminä läheiseen yleiseen pysäköintilaitokseen, voidaan niiden määrästä vähentää 30% kerrosalan edellyttämästä autopaikkamääräyksestä. Yleisellä pysäköintilaitoksella tarkoitetaan kaupungin hallinnoimaa pysäköintilaitosta. Maanalaisten paikoitustilojen suunnittelussa tulee huomioida ja selvittää rakentamisen vaikutukset pohjaveden pinnan tasoon sekä tarvittaessa vaikutukset pohjaveden virtaussuuntiin. Kaava-alueella oleva tonttijako on sitova. Naapureiden kuuleminen ja hankkeesta tiedottaminen Kaupunki on kuullut naapureita tonteilta 4:1 ja 29:1 sekä lisäksi on kuultu maaomaisuuden hallintaa tontilta 3:4 ja yleisiltä alueilta RN:o 9901:0 ja RN:o 9903:0. Naapureilla ei ollut hankkeeseen huomautettavaa. Hankkeen vireille tulosta on kuulutettu kaupungin internetsivuilla ja ilmoitustaululla Kuulutusaikana ei saapunut huomautuksia. Viranomaislausunnot Maaomaisuuden hallinta: Puoltava. Poikkeaminen Poikkeamislupaa haetaan maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 58 :n tarkoittamasta rakentamisesta vastoin asemakaavaa.

22 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 22/ MRL 171 : n 1 momentin mukaan kunta voi erityisestä syystä myöntää poikkeamisluvan mm. nyt kyseessä olevassa tapauksessa. Poikkeamisluvan myöntämisen edellytyksenä on MRL 171 :n mukaan, ettei poikkeaminen aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle eikä vaikeuta rakennetun ympäristön suojelua koskevien tavoitteiden saavuttamista. Poikkeamista ei saa myöntää, jos se johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Lappeenrannan kaupungin elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialan johtosäännön perusteella kaupunkikehityslautakunta ratkaisee kaupungin toimivallassa olevat poikkeamisluvat. Kaupunkisuunnittelun lausunto Hakijan mukaan halutaan poiketa autopaikkalaskelman perusteista: Asemakaavan autopaikkamääräyksen, liike- ja toimistotilat 1 ap/60 k-m 2, mukaan on tontille sijoitettava 4485 k-m 2 (US 250 mm) mukaisella rakennusoikeudella 75 autopaikkaa. Autopaikkoja toteutuu tontilla 13 kpl. Asemakaavan yleisen määräyksen mukaan: = 62 ap, josta voidaan vähentää 30 %, joten pysäköintilaitokseen tulee sijoittaa 44 autopaikkaa. Lappeenrannan rakennusjärjestyksen mukaan: Asemakaavan mukainen autopaikkavelvoite määräytyy rakennuksen todellisen kerrosalan perusteella, joka lasketaan ulkoseinien ulkopintoja myöten ilman maankäyttö- ja rakennuslaissa taikka asemakaavassa mahdollisesti sallittuja vähennyksiä. Todellisen, suuremman kerrosalan (sis. myös saunaosaston) perusteella autopaikkoja määräytyy täten: Kerrosala 5146 k-m 2 / 60 k-m 2 = 86 ap. Vähennetään tontille mahtuvat 13 ap., jolloin 73 ap % antaa tulokseksi 51 autopaikkaa, jotka olisi sijoitettava pysäköintilaitokseen. Eroa hakemuksen mukaiselle mitoitustavalle on 7 autopaikkaa. Perusteluna hakija ilmoittaa Lappeenrannan poikkeavan rakennusjärjestyksessään muualla yleisesti käytettävästä mitoitusperiaatteesta.

23 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 22/ Esittelijän ehdotus Saunaosasto aputiloineen on kooltaan 117 k-m 2, joka halutaan jättää pois autopaikkalaskelmasta kerrosalana. Saunaosaston pinta-alan mukaan sen osuus autopaikoista olisi kaksi paikkaa. Saunaosaston käyttö on hakijan mukaan ainoastaan päävuokralaisen virkistyskäyttöön ja pääsy saunaosastolle on ainoastaan heidän tilojen kautta. Pääporrashuoneesta on pääsy päävuokralaisen tiloihin ja ylempiin kerroksiin, joissa myös saunaosasto sijaitsee, katkaistu kulunvalvotulla ovella. Saunaosasto mukaan lukien rakennuksen todellinen kerrosala on 5146 k-m 2. Täten ylitystä asemakaavan määräämään maksimikerrosalaan 4500 k-m 2 tulee 646 k-m 2 eli 14 %. Saunaosastoa tulee käyttämään liike- ja toimistorakennuksessa toimiva henkilökunta, joiden autopaikkavelvoite on toteutettu jo tontilla sekä viereisessä pysäköintilaitoksessa. Saunaosastolle ei ole siten tarpeen vaatia lisäksi erillisiä autopaikkoja. Saunaosaston laskennallinen osuus autopaikoista, kaksi paikkaa, voidaan jättää siten toteuttamatta. Asemakaavoituksen yhteydessä autopaikkojen lukumäärä lasketaan tontin kokonaisrakennusoikeuden perusteella, joka on laskettu 250 mm seinäpaksuuden mukaisesti. On perusteltua, että rakennuslupavaiheessa autopaikkojen määrä lasketaan samojen periaatteiden mukaisesti kuin asemakaavoitusvaiheessa. Täten rakennusoikeuden laskentaperusteen määritelmän (US 250 mm) käyttäminen on poikkeamisluvassa perusteltua. Poikkeamisluvan myöntäminen ei nyt kyseessä olevassa tapauksessa aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle eikä vaikeuta rakennetun ympäristön suojelua koskevien tavoitteiden saavuttamista. Poikkeaminen ei johda myöskään vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaupunkikehityslautakunta myöntää MRL :n mukaisesti Assi Group Oy:lle luvan poiketa Lappeenrannan rakentamisjärjestyksen mukaisista autopaikkalaskelman perusteista sekä lupaa rakentaa vesikatolle saunaosasto aputiloineen rakennusoikeuteen laskemattomana tilana 9 Peltolan

24 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 22/ kaupunginosan korttelin 33 tontille 3 ( ) hakemuksen mukaisesti. Ennen minkäänlaiseen rakennustoimeen ryhtymistä on hakijan saatava rakennusvalvontaviranomaiselta rakennuslupa. Tätä poikkeamispäätöstä vastaavaa rakennuslupaa on haettava kahden vuoden kuluessa. Kaupunkikehityslautakunnan päätös tässä asiassa annetaan julkipanon jälkeen. Tästä päätöksestä annetaan valitusosoitus Itä- Suomen hallinto-oikeuteen. Valitusaika on 30 päivää päätöksen antamisesta lukien. Päätös Hyväksyttiin. Esteellisyys: Kaupunkikehityslautakunnan varajäsen Erkki Räsänen ei esteellisenä osallistunut asian käsittelyyn ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi, Hallintolaki kohta (yhteisöjäävi). Täytäntöönpano hakija ympäristötoimi rakennusvalvonta Kaakkois-Suomen ELY-keskus

25 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 22/ Asemakaavan muutos 5 Leiri korttelin 3 tontille 2 (Toivonkatu 3) Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1821/ /2018 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Oheismateriaali 1. Kaavakartta/K2592/Toivonkatu 2. Selostus liitteineen/k2592/toivonkatu Asemakaavamuutosalue käsittää Leirin kaupunginosassa Toivonkadun varrella sijaitsevan kerrostalotontin. Suunnittelualueen pinta-ala on 2285 m². Tontilla sijaitsee vuonna 2017 valmistunut asuinkerrostalo. Suunnittelualueella on voimassa sisäasianministeriön vahvistama asemakaava, jossa alue on asuntokerrostalojen korttelialuetta (AK). Asemakaavamuutoksella päivitetään asemakaava tontille myönnetyn poikkeamispäätöksen mukaiseksi. Poikkeamista haettiin, koska suunniteltu rakentaminen ylitti voimassa olevan asemakaavan salliman rakennusoikeuden 500 kerros-m²:llä sekä kerrosluvun. Asemakaavamuutoksella alueen käyttötarkoitus säilyy asuinkerrostalojen korttelialueena (AK). Tontin rakennusoikeus on 2100 kerros-m² ja kerrosluku kuusi (VI). Asemakaavamuutoksen laatiminen on käynnistynyt Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n hakemuksesta. Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu kuuluttamalla asemakaavaluonnoksen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta lehtikuulutuksella Etelä-Saimaassa sekä

26 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 22/ Esittelijän ehdotus henkilökohtaisilla kirjeillä osallisille. Asemakaavaluonnos on pidetty MRA 30 :n mukaisesti kommentoitavana Kaavaluonnoksesta annettiin 10 lausuntoa. Mielipiteitä ei jätetty. Asemakaava on vaikutuksiltaan vähäinen asemakaavan muutos, josta päättää kaupunkikehityslautakunta. Kaupunkikehityslautakunta päättää merkitä tiedoksi saadut lausunnot sekä hyväksyä kaupunkisuunnittelun vastine-ehdotukset, jotka ovat selostuksen liitteenä. asettaa asemakaavamuutoksen MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtäville 14 päivän ajaksi ja lähettää siitä tiedon Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle mahdollista lausuntoa varten, jonka jälkeen asia tuodaan uudelleen kaupunginkehityslautakunnan käsiteltäväksi. Päätös Hyväksyttiin.

27 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 22/ Asemakaavan muutos 10 Alakylä, kortteli 30, tontti 5 (Tellervonkatu 75) Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/2075/ /2018 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Oheismateriaali 1. Asemakaavakartta/K2664/Tellervonkatu 2. Asemakaavaselostuksen liitteet/k2664/tellervonkatu 3. Asemakaavaselostus/K2664/Tellervonkatu Asemakaavamuutosalue käsittää Lappeenrannan keskustan eteläpuolella sijaitsevan omakotitalotontin osoitteessa Tellervonkatu 75. Tontilla sijaitsee todennäköisesti 1930-luvulla valmistunut puolitoistakerroksinen asuinrakennus ja vuonna 1960 valmistunut yksikerroksinen laajennus. Tontti on yksityishenkilön omistuksessa. Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa uuden asuinrivitalon rakentaminen. Voimassa olevassa asemakaavassa suunnittelualue on erillispientalojen korttelialuetta (AO). Asemakaavan muutoksella tontti on muutettu rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueeksi (AR). Nykyinen rakennus on mahdollista korvata puolitoistakerroksisella uudisrakennuksella. Rakennuksen harjan suunta on määrätty Tellervonkadun suuntaiseksi ja kadun puolelle tulee rakentaa vähintään yksi poikittainen vesikaton harja. Asemakaavamuutosalueen kokonaispinta-ala on 983 m². Kaavamuutoksen myötä nykyinen rakennusoikeus 300 krs-m² kasvaa 100 krs-m²:llä 400 krs-m²:iin.

28 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 22/ Esittelijän ehdotus Asemakaavan muuttaminen on käynnistynyt maanomistajan tekemän kaavamuutosaloitteen pohjalta. Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu kuuluttamalla asemakaavaluonnoksen sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta lehtikuulutuksella Etelä-Saimaassa sekä henkilökohtaisilla kirjeillä osallisille. Asemakaavaluonnos on pidetty MRA 30 :n mukaisesti kommentoitavana Kaavaluonnoksesta annettiin 11 lausuntoa ja 2 mielipidettä. Saadun palautteen perusteella asemakaavaratkaisua on tarkistettu yleisten määräysten osalta. Asemakaava on vaikutuksiltaan vähäinen asemakaavan muutos, josta päättää kaupunkikehityslautakunta. Kaupunkikehityslautakunta päättää merkitä tiedoksi saadut lausunnot sekä hyväksyä kaupunkisuunnittelun vastine-ehdotukset, jotka ovat selostuksen liitteenä. asettaa asemakaavamuutoksen MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtäville 14 päivän ajaksi ja lähettää siitä tiedon Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle mahdollista lausuntoa varten, jonka jälkeen asia tuodaan uudelleen kaupunginkehityslautakunnan käsiteltäväksi. Päätös Hyväksyttiin.

29 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 22/ Kaavoitusohjelman hyväksyminen Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/2237/ /2018 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä Oheismateriaali 1. Kaavoitusohjelma kartat 2. Kaavoitusohjelma Kohdeluettelo Esittelijän ehdotus Eriasteinen kaavoitus on keskeinen väline kaupunkirakenteen ja yhdyskunnan kehittämisessä. Kaavoitusohjelmassa sovitaan, mille alueille kohdistetaan kaavoitustoimenpiteitä lähivuosina. Lappeenrannan kaupunginvaltuusto on (tarkistettu ) hyväksynyt Lappeenrannan kaupungin hallintosäännön, joka on tullut voimaan Hallintosäännön mukaan kunnan kaavoitusohjelman hyväksyy kaupunginhallitus (7 luku 1 kohta 4a). Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan on vähintään kerran vuodessa laadittava katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaavaasioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä. Hallintosäännön mukaan kaupunkikehityslautakunta päättää maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesta kaavoituskatsauksen laatimisesta. Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialan kaupunkisuunnittelun vastuualue on laatinut ehdotuksen Lappeenrannan kaupungin kaavoitusohjelmaksi vuosille

30 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 22/ Kaupunkikehityslautakunta esittää Lappeenrannan kaavoitusohjelman kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi. Kaupunkikehityslautakunta antaa kaavoitusohjelmasta tiedottamisen kaupunkisuunnittelu vastuualueen tehtäväksi MRL 7 :n mukaisen kaavoituskatsauksen yhteydessä. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano kaupunginhallitus

31 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 22/ Koulukadun katusuunnitelman muutoksen välillä Urheilukatu - Mäkikatu hyväksyminen (6 Taikinamäki) Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/2170/ /2018 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi Valmistelija/lisätiedot: Kaupungininsinööri Olli Hirvonen Suunnitteluinsinööri Alexandru F Simut etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Esittelijän ehdotus Koulukadun katusuunnitelman muutos välillä Urheilukatu - Mäkikatu on ollut maankäyttö- ja rakennusasetuksen 43 :n mukaisesti julkisesti nähtävänä elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialan kadut ja ympäristö -vastuualueella Katusuunnitelma on nähtävänä seuraavasta linkistä avautuvalta sivulta: Nähtävilläoloaikana ei ole jätetty muistutuksia. Kaupunkikehityslautakunta hyväksyy Koulukadun katusuunnitelman muutoksen nro 1-73 välillä Urheilukatu - Mäkikatu (6 Taikinamäki). Päätös Hyväksyttiin.

32 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 22/ Urheilukadun katusuunnitelman muutoksen hyväksyminen (6 Taikinamäki) Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/2171/ /2018 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi Valmistelija/lisätiedot: Kaupungininsinööri Olli Hirvonen Suunnitteluinsinööri Alexandru F Simut etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Esittelijän ehdotus Urheilukadun katusuunnitelman muutos on ollut maankäyttö- ja rakennusasetuksen 43 :n mukaisesti julkisesti nähtävänä elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialan kadut ja ympäristö - vastuualueella Katusuunnitelma on nähtävänä seuraavasta linkistä avautuvalta sivulta: Nähtävilläoloaikana ei ole jätetty muistutuksia. Kaupunkikehityslautakunta hyväksyy Urheilukadun katusuunnitelman muutoksen nro 1-74 (6 Taikinamäki). Päätös Hyväksyttiin.

33 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 22/ Palvelusopimus hulevesien hallintaan liittyen tehtävien hoidosta Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/509/ /2018 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi Valmistelija/lisätiedot: Elinvoima ja kaupunkikehityksen lakimies Mika Näykki Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi Liitteet 1. Lappeenrannan kaupungin ja Lappeenrannan Energiaverkot Oy:n välinen palvelusopimus hulevesien hoitoon liittyvistä tehtävistä liitteineen (luonnos) Kaupunginvaltuusto päätti ( ), että hulevesien hallinta rahoitetaan kiinteistöveron tuotolla. Kaupunkikehityslautakunnalle annettiin tehtäväksi solmia tarvittavat sopimukset hulevesien hallinnan järjestämiseksi maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla. Kaupunginhallituksen periaatepäätöksen ( ) mukaan Lappeenrannan kaupunki tekee Lappeenrannan Energiaverkot Oy:n (jäljempänä Yhtiö) kanssa omistusjärjestelyn, jossa kaupungin omistamat vesihuoltoverkoston osat siirtyvät Yhtiön omistukseen ja Yhtiön omistama hulevesiverkosto siirtyy kaupungin omistukseen. Omistukset on tarkoitus muuttua tämän mukaiseksi alkaen. Yhtiön kanssa on neuvoteltu palvelusopimuksesta, jonka mukaan kaupunki ostaa Yhtiöltä hulevesien hallintaan liittyvien tehtävien toteutuksen. Palvelusopimuksen luonnos on liitteenä. Jotta hulevesien hallinta on asianmukaisesti hoidossa myös lukien, sopimus tulee allekirjoittaa ennen vuoden 2018 loppua. Yksityiskohtaisemmin hulevesien hallintaan liittyviä tehtäviä määritellään sopimuksen liitteissä.

34 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 22/ Esittelijän ehdotus Kaupunkikehityslautakunta päättää, että 1) Lappeenrannan Energiaverkot Oy:n kanssa tehdään liitteenä olevan luonnoksen mukainen palvelusopimus, 2) oikeuttaa toimialajohtajan tekemään sopimusluonnokseen tarvittaessa vähäisiä muutoksia ennen allekirjoitusta, 3) oikeuttaa toimialajohtajan tekemään sopimuksen liitteisiin tarvittavia tarkentavia muutoksia sopimuskauden aikana. Päätös Hyväksyttiin. Esteellisyys: Kaupunkikehityslautakunnan jäsenet Kimmo Klemola ja Mirva Hyvärinen eivät esteellisinä osallistuneet asian käsittelyyn ja poistuivat kokouksesta asian käsittelyn ajaksi, Hallintolaki kohta (yhteisöjäävi). Täytäntöönpano Lappeenrannan Energiaverkot Oy Toimialajohtaja Pasi Leimi