AIKA klo 16:30-20:03 PAIKKA Kokoushuone Sorjonen, kaupungintalo 2. krs, Villimiehenkatu 1

Transkriptio

1 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 12/ AIKA klo 16:30-20:03 PAIKKA Kokoushuone Sorjonen, kaupungintalo 2. krs, Villimiehenkatu 1 Nimi Tehtävä Lisätieto Päätöksentekijät Junttila Virpi Jäsen Karhukorpi Kai Jäsen Kemppainen Sanna Miia Jäsen Näivä Henri Pöytäkirjan tarkastaja Thomander-Tiainen Jäsen Johanna Virolainen Veli Matti Jäsen Hyvärinen Mirva Pöytäkirjan tarkastaja Karhu Jari Puheenjohtaja Räsänen Erkki Varajäsen Mustapää Sari Varajäsen Muut osallistujat Leimi Pasi Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Hottinen Arja Toimistosihteeri Hirvonen Olli Kaupungininsinööri Pimiä Maarit Kaupunginarkkitehti Puurtinen Riitta Kaupungingeodeetti Tolvanen Katri Toimitilajohtaja Räsänen Vesa Edustaja Poissaolevat Asikainen Miia Jäsen Grönlund Joonas Jäsen Heikka Eeva-Maria Maaseututoimenjohtaja Räsänen Ilkka Ympäristöjohtaja Pihlajaniemi Eeva - Grudinschi Elias - Saarela Kalle Jäsen

2 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 12/ KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 209 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastus Käsittelyjärjestyksen muutos Vastaus vihreiden valtuustoryhmän aloitteeseen siirtymisestä 6 avohakkuuttomaan metsänhoitoon 213 Oikaisuvaatimus vs. kaupungininsinöörin 19 viranhaltijapäätöksistä : työsuhteen irtisanominen 214 Oikaisuvaatimus vs. kaupungininsinöörin 23 viranhaltijapäätöksistä : työsuhteen irtisanominen 215 Oikaisuvaatimus vs. kaupungininsinöörin 27 viranhaltijapäätöksistä : työsuhteen irtisanominen 216 Poikkeamislupa 1 Linnoituksen kaupunginosan korttelin tontille Poikkeamislupa 62 Uus-Lavolan kaupunginosan korttelin tontille Lausunto Imatran kaupungin kaupunginosan 32 Korvenkanta 51 asemakaavan muutosehdotuksesta Aloite mattojen maapesupaikan rakentamisesta Vainikkalan kutsutaksin asiakashintojen muutokset Joukkoliikenteen kolmen vyöhykkeen kausilippujen 58 hintamuutokset 222 Joukkoliikenteen vuosiraportti Tilan myynti Määräalan M603 ostaminen Unton Oy:ltä Työpaikkatontin varaaminen Vilper Oy:lle 67 Lintukankaan teollisuusalueelta 226 Tontin varaaminen Rakennusurakointi S. 69 Tikakoski Oy:lle perustettavan yhtiön lukuun 227 Kurjentien katusuunnitelman muutoksen plv hyväksyminen (16 Mattila) 228 Kurjentien kunnallistekniikan ja kadun saneeraus, urakoitsijan 77 valinta (hankinta-asia) 229 Kesämäen koulun peruskorjaus, purkutyöpäätös Kesämäen koulun peruskorjaushankkeen purku-urakka, 81 urakoitsijavalinta 231 Lappeen päiväkotikoulun liikenne- ja pysäköintijärjestelyt, 83 rakentamispäätös 232 Muutoksenhakuohjeet 85

3 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 12/ Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtajan ehdotus Kokous todetaan laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Todettiin.

4 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 12/ Pöytäkirjan tarkastus Puheenjohtajan ehdotus Tämän kokouksen pöytäkirja päätetään tarkastaa ja pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan kaupunkikehityslautakunnan jäsenet Miia Asikainen ja Mirva Hyvärinen. Päätös Hyväksyttiin siten tarkistettuna, että Miia Asikaisen tilalle valittiin Henri Näivä.

5 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 12/ Käsittelyjärjestyksen muutos Puuntuotannon asiantuntija Arto Koistinen Tapio Oy:stä oli saapunut esittelemään raporttia Yleisarvio vaihtoehtoisten metsänkasvatusmenetelmien soveltamisesta Lappeenrannan kaupungin metsissä. Merkittiin tiedoksi. Koistinen pois klo Merkittiin, että metsätalouspäällikkö vt. Anni Särkelä osallistui kokoukseen tämän esittelyn ajan. Henkilöstöpäällikkö Päivi Savilampi oli saapunut esittelemään työsuhteiden irtisanomisista tehtyjä oikaisuvaatimusasioita. Savilampi pois klo Merkittiin, että varajäsen Jari Nalli saapui lautakunnan kokoukseen esittelyjen aikana klo

6 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 12/ Vastaus vihreiden valtuustoryhmän aloitteeseen siirtymisestä avohakkuuttomaan metsänhoitoon Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/2048/ /2018 Käsittelyhistoria Kaupunkikehityslautakunta Aiempi käsittely: Kaupunkikehityslautakunta 306 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi Valmistelija/lisätiedot: Kaupungingeodeetti Riitta Puurtinen Metsätalouspäällikkö Risto Laukas etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Nähtävillä kokouksessa: - Taajamametsien hoitoluokitus - PEFC-metsäsertifikaatin kriteeristö - Metsän jatkuvasta kasvatuksesta / Sauli Valkonen - Poiminta- ja pienaukkohakkuut - vaihtoehto avohakkuulle / Sauli Valkonen, Matti Siren ja Tuula Piri - Suomen suurimpien kaupunkien metsätaloustoimintojen kehittäminen / Risto Laukas ja Pasi Pakkala Valtuustoaloite Vihreiden valtuustoryhmä esittää valtuustoaloitteessaan , että Lappeenrannan kaupunki siirtyy avohakkuuttomaan metsänhoitoon, noudattaa niin sanottua jatkuvaa kasvatusta ja asettaa päätavoitteeksi metsien monimuotoisuuden sekä monipuolisten virkistysmetsien tarjoamisen asukkaille. Vastauksena valtuustoaloitteeseen elinvoima ja kaupunkikehitys toimialan maaomaisuuden hallinta esittää seuraavaa: Jatkuva kasvatus eli eri-ikäisrakenteinen kasvatus

7 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 12/ Jatkuvassa kasvatuksessa metsää ei uudisteta ja kasvateta yhtenä tasaikäisenä puusukupolvena, vaan metsiköissä on monen ikäisiä puita, joista poistetaan osa kerrallaan. Avohakkuuta ei tehdä, vaan metsä säilyy aina enemmän tai vähemmän peitteisenä. Metsä jää hakkuun jälkeen aina puustoiseksi. Uusia puita nousee alikasvosreservistä ja lisää syntyy luontaisesti. Avohakkuuton metsänhoito ei ole yleistymässä nopeasti, koska siihen liittyy vielä monia ongelmia ja riskejä, jotka odottavat ratkaisuaan kokemuksen ja tutkimustiedon karttuessa. Tasaikäisrakenteinen kasvatus Tasaikäisrakenteinen metsä kasvaa perinteisesti taimikosta päätehakkuuseen hyvin tasaikäisenä ja -laatuisena, yhden tai useamman puulajin metsikkönä. Tasaikäisrakenteista metsää kasvatetaan tekemällä metsään kasvatusvaiheessa harvennushakkuita. Kun tasaikäisrakenteinen metsikkö on riittävän järeää ja vanhaa (esimerkiksi puuston arvokasvu on loppunut), metsään tehdään uudistushakkuu. Kasvatushakkuilla annetaan kasvutilaa kasvatettaville rungoille, poistetaan huonolaatuiset rungot ja ohjataan puulajisuhteita. Harvennusten jälkeen rungot järeytyvät, koska kilpailu ravinteista ja valosta vähenee. Harvennusmallit perustuvat tutkittuun tietoon. Metsien uudistamisessa voidaan käyttää jalostettua puiden siementä ja näin hyödyntää puuntaimien jalostus eli saadaan parempilaatuisia nopeammin kasvavia ja tuhoja kestäviä puita. Nykyinen toimintatapa Lappeenrannan kaupungin metsiä käsitellään lautakuntakäsittelyssä hyväksyttyjen, asukkaiden kanssa vuorovaikutuksessa valmisteltujen ja toteutettujen, metsäsuunnitelmien, erilaisten metsänkäsittelyä säätelevien lakien ja PEFC metsäsertifikaatin (Pan European Forest Certification) mukaisesti. Kaupungin omistamien metsien hoitoa ohjaavat kuusi erillistä metsäsuunnitelmaa: Lappeenranta ns. haja-asutusalue, Joutseno, Rauha Tiuru, Joutsenon saaret, Ylämaa ja Lappeenrannan taajama-alue. Suunnitelmien yhteispinta-ala on tällä hetkellä 3893 hehtaaria, josta varsinaista metsää voidaan katsoa olevan 3600 hehtaaria.

8 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 12/ Kaikki kaupungin omistamat metsäalueet on hoitoluokiteltu taajamametsien hoitoluokkiin. Hoitoluokka määrittää alueen hoidon ja käytön painotuksen sekä tuottovaatimuksen. Hoitoluokitus on nähtävillä kokouksessa. Metsät jakaantuvat Lappeenrannassa hoitoluokkiin seuraavasti: C1 Lähimetsä 511 ha 14 % C2 Ulkoilu- ja virkistysmetsä 1062 ha 29 % C3 Suojametsä 172 ha 5 % C4 Talousmetsä 1542 ha 43 % C5 Arvometsä 73 ha 2 % S Suojelualueet 243 ha 7 % ja lisäksi on erityisalueita, maankäytön muutosalueita ja luokittelemattomia alueita yhteensä 290 ha. Metsien hoito ja käyttö vaihtelee hoitoluokan mukaan. Kaupunki ei käytä taajamametsien hoitoluokissa C1, C2, C3, C5 eikä S- luokassa aloitteessa väitettyjä yksityisten talousmetsien periaatteita. Kaupunki ei myöskään kunnostusojita soitaan aktiivisesti. Soiden ojitusten yhteishankkeissa kaupunki on mukana yhtenä osakkaana. Metsän uudistamisessa käytetään pääosin kääntömätästystä, jossa maaperää paljastuu hyvin vähän. Tämä menetelmä varmistaa istutus- ja kylvötaimien kasvun ja tästä ei synny merkittävää ravinteiden liukenemista vesistöihin. Metsien uudistaminen kaupungin metsissä ratkaistaan aina metsäsuunnitelmien laadinnan yhteydessä. Uudistaminen tehdään luontaisesti siemen- tai suojuspuuhakkuulla tai metsän viljelyllä joko kylväen tai istuttaen. Akuuteissa tilanteissa kuten myrskytuhojen korjaamisessa tai sieni- ja hyönteistuhon uhatessa, toimitaan voimassa olevan lainsäädännön mukaan pyrkien minimoimaan riskit ja vahingot. Taajamametsissä uudistushakkuita vältetään ja uudistaminen pyritään tekemään luontaisesti, pääasiassa kiertoaikaa jatkamalla tai pienaukkohakkuilla. Kaupunki huolehtii monipuolisten virkistysmetsien tarjoamisesta asukkaille ja metsien monimuotoisuudesta. Yksi monimuotoisuutta lisäävä seikka on metsien suojelu. Suojeltujen metsien määrää on laskutavasta riippuen 7 15 % kaupungin metsäpinta-alasta. Monimuotoisuus varmistetaan noudattamalla hyvin tarkasti PEFC -metsäsertifikaattia, Metsälakia,

9 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 12/ Luonnonsuojelulakia, Vesilakia, Maankäyttö- ja rakennuslakia ja huomioimalla uhanalaiset lajit ja muut arvokkaat kohteet. PEFC:n kriteerit velvoittavat hyvin monipuolisesti huolehtimaan metsien monimuotoisuudesta. Kaupungin PEFC - metsäsertifikaatin noudattaminen on kolme kertaa auditoitu ja poikkeamia ei ole havaittu. Auditoija Rolf Arnkil (Det Norske Veritas) huomautti vuonna 2016 auditoinnin yhteydessä vanhojen metsien suuresta määrästä ja sitä kautta tulevasta kasvun pienenemisestä ja tuhovaarasta sekä kehotti uudistamaan metsiä tehokkaammin. Saimaan rantametsät Saimaan rantametsien käsittelyä säätelevät kaavat, Vesilaki, Metsälaki, Luonnonsuojelulaki ja PEFC-metsäsertifikaatti. Ravinteiden liukenemista estämään jätetään hoito- ja hakkuutöissä aina suojavyöhykkeet. Vuonna 2005 tehtiin viisi maisema-avausta Saimaalle ja ne käsiteltiin maisematyölupaprosessin kautta. Tällöin asukkaiden toiveista lähteneet esitykset tutkittiin kaavojen, maiseman ja luonnon vaikutusten arviointina. Kaupungin omistamia rantametsiä käsitellään hyvin huolellisesti ja huolehditaan Saimaan veden tilasta. Jatkuva kasvatus kaupungin metsissä Metsälain uudistus vuonna 2014 mahdollisti eri-ikäisrakenteisen eli jatkuvan kasvatuksen Metsälain voimassa olevilla alueilla. Suomen metsäkeskuksen tilastoinnin mukaan tätä menetelmää on käytetty Suomessa viime vuosina alle viidellä prosentilla hakkuista. Kaupungeilla on vuosien kokemus jatkuvan kasvatuksen periaatteiden noudattamisesta taajamametsien hoidossa kaavaalueilla, joilla Metsälaki ei ole voimassa. Taajamametsissä jatketaan metsien kiertoaikaa ja pyritään näin saaman alueille uutta taimiainesta, josta voidaan kehittää alueelle uusi metsä. Taimiaineksen ilmaannuttua kevyillä harvennuksilla poistetaan alueelta ylispuita ja syntynyttä taimikkoa harvennetaan sekä jatketaan sen kasvatusta. Useimmiten tuloksena on välttävä metsikkö, jonka kasvu ei ole kovin hyvä, mutta näin toimien muutokset maisemassa tapahtuvat hitaasti ja ne eivät herätä kielteistä huomiota. Maisemallisesti herkillä alueilla ja

10 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 12/ rantametsillä menetelmä on käyttökelpoinen. Menetelmää käytetään aivan yleisesti taajama-alueilla. Taajamametsissä tehdään lisäksi pienaukkoja ja hyväksytään kasvatettaviksi puiksi laajasti eri puulajeja suosien lehtipuita, varsinkin jaloja lehtipuita. Taajamametsissä emme poimi metsiköistä suurimpia ja parhaimpia puita kuten jatkuvassa kasvatuksessa tehdään, vaan pyrimme jättämään parhaat ja suurimmat puut ilahduttamaan asukkaita. Jatkuvassa kasvatuksessa on metsän uudistaminen koko ajan käynnissä, mikä tekee menetelmästä hyvin työlään ja kalliin. Poiminta- ja pienaukkohakkuilla voi saavuttaa lyhyellä aikavälillä kohtuullisen taloudellisen tuloksen, mutta pitkällä aikavälillä se on huomattavasti jaksollista kasvatusta tuottamattomampi vaihtoehto. Kaistalehakkuu ei ole jatkuvan kasvatuksen hakkuutapa, kuten aloitteessa annetaan ymmärtää. Kaistalehakkuu vaatii uudistamissuunnitelman esittämisen metsänkäyttöilmoituksessa eli se on normaali uudistushakkuu. Puulajien varjonsietokyky on erilainen ja esim. mänty ja koivu vaativat uudistuakseen runsaasti valoa sekä kivennäismaan paljastamisen siementen itämiseksi tai taimien istutuksen onnistumiseksi. Kuusi sietää varjoa, mutta jatkuvan kasvatuksen uudistamiseen tähtäävässä hakkuussa se on käyttökelpoinen vain alueilla, joilla jo on taimiainesta. Mikäli alueelle ei ole riittävästi taimia, alue heinittyy ja uudistuminen vie runsaasti aikaa. Tasaikäisrakenteisessa metsikössä kasvatetaan aina parhaita puita päätehakkuuseen saakka. Eri-ikäisrakenteisessa metsikössä parhaat puut poimitaan hakkuilla pois kasvatuksen eri vaiheissa ja odotetaan, että jäävä puusto elpyy. Näin puuston perimä heikkenee eri-ikäisrakenteisessa metsässä. Puulajien elpymiskyky vaihtelee ja esim. mänty ja koivu elpyvät huonosti 50 vuoden iän saavutettuaan. Metsäkanalinnut Metsäkanalinnuille tärkeintä ovat riistatiheiköt. Niitä jätetään PEFC:n mukaisesti jo taimikonhoitovaiheessa ja ne säilytetään kasvatushakkuissa. Kivennäismaan ja soiden reunavyöhyke on tärkein metsäkanalintujen suoja-alue ja se säilytetään aina koskematta. Metsäkanalinnut viihtyvät hyvin normaalissa talousmetsässä, kun riistatiheiköt ovat kunnossa. Marko Svensberg Suomen riistakeskuksesta toteaa nykykäsityksenä, että talousmetsä on metsolle sovelias jo

11 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 12/ vuotiaana, myös nuoret kasvatusmetsät kelpaavat, mutta käytön aste voi laskea ensiharvennusvaiheessa. Myös karut metsät ovat soveliaita eli soveliaita metsiä on paljon. Metso on vanhojen metsien laji, joka tarvitsee joitain luonnonmetsien rakennepiirteitä. Toiminta Kuntalain ja Luonnonsuojelulain mukaista Lappeenrannan kaupungin metsien käsittely täyttää Kuntalain sekä Luonnonsuojelulain vaatimukset koskien luonnon- ja maisemasuojelun edistämistä, asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumista sekä palveluiden järjestämistä taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. Tutkijoiden näkemyksiä Kasvitieteilijä Seppo Vuokko toteaa (Terve Metsä 01/2018), että avohakkuu sopii Suomen metsiin ja edelleen, että hakkuuaukko ei ole kuoleman kenttä vaan luonnon synnytyslaitos. Hän jatkaa, että hakkuiden jälkeiset aukeat ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta. Uuden puuston syntymisen lisäksi ne ovat erinomainen perhosten, hyönteisten ja putkilokasvien keidas. Metsämaassa uinuu valtava määrä ruohojen ja heinien siemeniä, jotka puhkeavat kukkaan kun puusto hakataan pois. Monet hyönteiset ja yli puolet päiväperhosistamme käyttävät nuoria uudistusaloja lisääntymisalueinaan, mikä osittain korvaa vanhojen niittyjen katoa. Linnuista pikkulepinkäinen hyötyy avohakkuista. Myös mustikan ja puolukan geneettiselle uusiutumiselle avohakkuut ovat tärkeitä. Avohakkuu on ainoa keino, jos haluamme kasvattaa kuusen lisäksi myös koivua ja mäntyä. Avohakkuu jäljittelee luonnontuhoa: myrskyjä ja metsäpaloja, joiden jälkeen puusto uusiutuu ensin valoa vaativilla pioneerilajeilla. Avohakkuusta ei ole mitään perusteltua syytä luopua. Se sopii pohjoisen olosuhteisiin erittäin hyvin. Kritiikki kohdistuu usein turhan tehokkaaseen maanmuokkaukseen ja tutun metsämaiseman äkilliseen muutokseen yhden ihmisen näkökulmasta, arvioi samassa lehdessä puolestaan tutkimusprosessori Antti Asikainen Luonnonvarakeskus Lukesta. Hän jatkaa, että ei ole myöskään esitetty perusteita, miksi jatkuva kasvatus olisi nykyistä luonnonmukaisempi toimenpide.

12 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 12/ Luonnonvarakeskus Luken johtava tutkija Kari T. Korhonen puolestaan toteaa samassa lehdessä, että puuston kasvu on kaksinkertaistunut ja puuta on lähes kaksi kertaa niin paljon kuin 1950-luvulla, jolloin avuhakkuita alettiin tehdä. Jatkuvalla kasvatuksella ei näitä lisäyksiä olisi missään tapauksessa saavutettu. Läpimitaltaan yli 30-senttisten eli järeiden puiden määrä on lisääntynyt hurjasti luvulta lähtien jopa 3.5-kertaistunut. Samoin puuston tilavuus hehtaarilla on noussut. Esim luvun alussa päätehakkuissa oli puuta 140 kuutiota, nyt keskimäärin 209 kuutiota. Hiilivarastoista Antti Asikainen toteaa, että hyvä metsänhoito ja metsän nopea uudistaminen sekä puuston kasvattaminen tiheänä ovat tehokas yhdistelmä hiilensidonnan kannalta. Metsämme sitovat hiiltä noin 130 miljoonaa tonnia ja hakkuiden kautta sitä poistuu miljoonaa tonnia vuodessa. Hakkuissa vapautuva hiili ei häviä taivaan tuuliin vaan jatkaa sitoutuneena erilaisiin puutuotteisiin. Tutkimusprofessori Jari Hynynen ja tutkijat Kalle Eerikäinen, Harri Mäkinen ja Sauli Valkonen (Metsälehti 18/2018) ovat todenneet, että tasaikäiset kasvatusvaiheet istutuskuusikot kasvavat yli 30 % paremmin kuin jatkuvan kasvatuksen metsät. Helsingin yliopiston ympäristönsuojelun professori Pekka Kauppi toteaa (Metsälehti 18/2018), että Suomen metsissä ei ollut hiilinielua 1960-luvulla. Nyt kasvu on kaksinkertaistunut 55 miljoonasta kuutiosta 110 miljoonaan kuutioon ja parantuneesta kasvusta on riittänyt jaettavaa lisääntyneisiin hakkuisiin, luonnonpoistumaan ja puuvarojen kartuttamiseen eli hiilen nieluun. Hiilinielu tukkeutuu, mikäli siirrytään jatkuvaan kasvatukseen. Kaupungin metsien hakkuut ja hakkuutulot Lappeenrannan kaupungin metsissä on tehty metsänhoidollisia uudistushakkuita vuosina yhteensä 82,1 hehtaaria eli keskimäärin 16,4 ha vuodessa, mikä vastaa vuositasolla 0,46 % metsäpinta-alasta. Tämä ei aiheuta merkittävää hiilen vapautumista avohakkuualojen maaperästä. Suomessa avohakkuuala on tällä hetkellä 0,5 0,7 prosenttia metsäpintaalasta vuosittain. Erikoishakkuita, harvennuksia ja jatkuvan kasvatuksen hakkuita on tehty vastaavalla ajanjaksolla yhteensä

13 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 12/ noin 450 ha eli noin 90 ha vuodessa. Metsänhoidollisia avohakkuita ei ole tehty lainkaan hoitoluokissa C1- C3, C5 ja S. Keskimääräinen puumäärä hehtaarilla metsätalousmaalla on noussut vuoden kiintokuutiosta hehtaarilla 178 kiintokuutioon tällä hetkellä. Samalla lahopuun määrä on lisääntynyt luonnonpoistuman ja myrskyjen takia. Hakkuusuunnite on kiintokuutiota vuodessa ja kokonaiskasvu kiintokuutiota. Kaupungin metsät toimivat hiilinieluna kohtuullisen kasvun takia toistaiseksi, mutta hyvästä kasvusta on pidettävä huolta ja tämä tapahtuu tehokkaalla metsänhoidolla, riittävillä harvennushakkuilla ja uudistushakkuilla. Uudistushakkuut varmistavat hyvän kasvun hakattavilla ja istutettavilla kohteilla 15 vuoden päästä ja siitä eteenpäin. Hakkuiden määrä on nyt noin 60 % kasvusta. Tuloja hakkuista on kertynyt vuosina yhteensä eli keskimäärin /v. Hakkuutuloissa ovat mukana myös erikoishakkuut, tonttihakkuut ja muut rakennuskohdehakkuut sekä energiapuut. Kaupungin metsien hehtaaritulo on noin 135 /ha/v ja menot noin 60 /ha/v. Vertailukaupunkien tuotot ovat olleet noin miinus 200 eurosta noin +50 euroon ajanjaksolla (Suomen suurimpien kaupunkien metsätaloustoimintojen kehittäminen, Risto Laukas ja Pasi Pakkala, Tutkimuksia ja raportteja, Mikkelin ammattikorkeakoulu). Yksityismetsien hehtaarituotto Etelä- Karjalassa on yli 200 /ha/v. Kaupungin metsien tuottoa alentaa taajamametsien suuri määrä ja niissä käytettävä alhainen hakkuusuunnite sekä suuret hoitokulut. Virkistystoiminnan tukeminen Asukkaiden virkistysmahdollisuuksia metsissä on aktivoitu monilla tavoilla. Onnistunein hanke on ollut maaomaisuuden hallinnan metsätalouspalveluiden organisoima Hämmäauteensuon reitin kunnostus ja 550 Lappeenrannan peruskoululaisen opastetut retket keväällä 2017 Suomen Itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi Hämmäauteensuon laavulle. Pitkospuut korjattiin ja reitin varrelle pystytettiin uudet opastaulut, jotka kertovat suosta, linnuista, eläimistä, kasveista ja metsistä. Hankkeessa olivat mukana taajamametsätyöryhmä, opettajien ja luontojärjestöjen edustajat, Lappeen Riento sekä Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö. Hanketta tuki Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö.

14 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 12/ Strategian toimintasuunnitelmaan elinvoiman ja kaupunkikehityksen kehittämisohjelmaan maaomaisuuden hallinta esitti Merkityksellisen ympäristön ohjelmaan luonnonsuojelu- ja virkistysalueiden kehittämiseen toimenpiteitä. Näkötornin rakentaminen ja terveyspolkujen toteuttaminen taajamametsiin ei saanut strategiarahoitusta. Maaomaisuuden hallinta on mukana suunnittelemassa Sykettä ja säpinää ohjelman kotahanketta taajamametsiin palvelemaan päiväkoteja ja Geopark-kohteita. Ahvenlammen metsäsuunnitelma (= osa Joutsenon metsäsuunnitelmaa) valmistui vuonna 2016 yhteistyössä asukkaiden ja luontojärjestöjen kanssa. Metsien hoidossa tehdään jatkuvasti yhteistyötä liikuntatoimen kanssa pururatojen, frisbee-ratojen ja hiihtolatujen puustojen raivaamisessa ja hoitamisessa. Tärkeä yhteistyöryhmä ovat kaupungin asukkaat, joilta tulee vuosittain noin 500 erilaista pyyntöä koskien kaupungin metsiä. Monimuotoisuus Monimuotoisuus on osa monipuolista metsän käsittelyä sekä myös osa kestävää metsätaloutta. Lappeenrannan kaupungin harjoittama metsätalous on monipuolista, eli toiminnassa otetaan huomioon asukkaat, luonto ja maaomaisuuden hallinnan metsätalouspalveluille asetetut taloudelliset tavoitteet. Monimuotoisuus huomioidaan kaikessa metsän käsittelyssä. Tähän velvoittavat Metsälaki (metsäluonnon arvokkaat kohteet), Luonnonsuojelulaki, kaavat ja kaavamääräykset sekä PEFCmetsäsertifikaatin 30 kriteeriä ja niihin laaditut kaupungin omat soveltamisohjeet. Yhteenveto Maaomaisuuden hallinta katsoo, että kaupungin metsiä käsitellään kestävästi monimuotoisuus ja asukkaiden virkistys huomioiden. Avohakkuu on syytä säilyttää yhtenä kaupungin hakkuutapana, jotta kasvu myös jatkossa pysyy kohtuullisen korkealla eli vähintään noin 6,0 m3/ha/v. Myrsky-, palo-, hyönteisja sienituhohakkuita voidaan joutua tekemään avohakkuina myös hyönteistuholain määräämänä. Lisäksi joillakin kohteilla joudutaan vaihtamaan puulajia ja tämä onnistuu vain avohakkuun ja metsänviljelyn kautta.

15 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 12/ Esittelijän ehdotus Ilmastonmuutoksen tuomien haasteiden edessä on panostettava kaupungin metsien kasvun lisäämiseen ja metsien terveyteen. Hakkuusuunnite on syytä jatkossa pitää tasolla, mikä varmistaa kaupungin metsien terveyden ja hyvän kasvun myös seuraavien vuosikymmenien aikana. Tasaikäisrakenteinen metsänkasvatus varmistaa metsien säilymisen hiilinieluna ja myös hiilivarastona. Jatkuva kasvatus pienentää metsien kasvua, sulkee hiilinielun ja pitkällä aikavälillä heikentää metsien terveyttä. Maaomaisuuden hallinta katsoo, ettei ole perusteltuja syitä lopettaa uudistushakkuita kokonaan ja siirtyä pelkästään eriikäisrakenteiseen metsänhoitoon. Eri-ikäisrakenteinen metsänkasvatus on yksi vaihtoehto ja sitä soveltaen käytetään jo nyt taajamametsissä. Jatkuvassa kasvatuksessa käytetty määrämittaharsinta ei sovellu taajamametsien käsittelyyn, sillä parhaiden ja suurimpien puiden poimiminen kasvatuksen joka vaiheessa on maisemaa heikentävä toimi. Kaupunkimme metsiä hoidetaan jo nyt vastuullisesti taajamametsien hoitoluokituksen, kestävän kehityksen ja PEFC - metsäsertifikaatin vaatimusten mukaisesti monipuolisesti, asukkaita ja sidosryhmiä kuunnellen, hiilinielu myös jatkossa säilyttäen sekä luontoa kunnioittaen ja monimuotoisuudesta huolehtien. Kyseinen toimintatapa sopii hyvin kaupunkimme Greenreality-toimintamalliin. Kaupunkikehityslautakunta hyväksyy edellä olevan maaomaisuuden hallinnan vastauksen vihreiden valtuustoaloitteeseen ja esittää sen edelleen kaupunginhallituksen ja -valtuuston hyväksyttäväksi. Päätös Käydyn keskustelun aikana Kimmo Klemola esitti Virpi Junttilan kannattamana, että lausunto palautetaan uudelleen valmisteluun, sillä se ei esitetyssä muodossa perustu tutkittuun tietoon eikä se ole puolueeton, sillä eri kasvatusmuotoja ei käsitellä tasapuolisesti. Puheenjohtaja totesi Kimmo Klemolan tekemän esityksen tarkoittavan asian palauttamista valmisteluun ja asian käsittelyn jatkamisesta on äänestettävä. Puheenjohtaja esitti äänestettäväksi siten, että ne, jotka kannattavat asian käsittelyn jatkamista, äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat, että asian

16 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 12/ käsittelyä ei jatketa ja asia palautetaan uudelleen valmisteluun, äänestävät EI. Äänestysesitys hyväksyttiin. Merkittiin, että kokous keskeytettiin neuvottelutaukoa varten klo Kokousta jatkettiin klo Tämän jälkeen suoritetussa äänestyksessä neljä (4) kaupunkikehityslautakunnan jäsentä (Asikainen, Hyvärinen, Karhu, Karhukorpi) äänestivät JAA ja seitsemän (7) kaupunkikehityslautakunnan jäsentä (Erkki Räsänen, Junttila, Kemppainen, Klemola, Näivä, Thomander-Tiainen, Brandt-Ahde) äänestivät EI. Puheenjohtaja totesi, että asian käsittelyä ei jatketa ja asia palautetaan uudelleen valmisteluun. Tämän kokouksen käsittely: Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi Valmistelija/lisätiedot: Kaupungingeodeetti Riitta Puurtinen Metsätalouspäällikkö Anni Särkelä Oheismateriaali 1. Yleisarvio vaihtoehtoisten metsänkasvatusmenetelmien soveltamisesta Lappeenrannan kaupungin metsissä Kaupunkikehityslautakunta hyväksyi annettujen tarkennusten jälkeen Tapio Palvelut Oy:n tarjouksen yleisarviosta vaihtoehtoisten metsänkasvatusmenetelmien soveltamisesta Lappeenrannan kaupungin metsiin. Tämä yleisarvio on tilattu puolueettomana taustaselvityksenä päätöksenteon tueksi. Tässä yleisarviossa on selvitetty miten eri metsänkäsittelymenetelmien soveltaminen vaikuttaisi kaupungin metsätalouteen sekä erilaisten ekologisten, sosiaalisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumiseen.

17 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 12/ Esittelijän ehdotus Tapio Palvelut Oy on toimittanut edellä mainittua yleisarviota koskevan raportin Raportissa vertaillaan kaupungin metsien kehitystä jaksollisen ja jatkuvan kasvatuksen metsien käsittelyn mallinnuksen avulla. Käytetyt mallinnukset ja laskennalliset seikat selviävät raportista. Raportista käy ilmi että sekä jaksollisen että jatkuvan kasvatuksen menetelmä ovat hyviä tapoja metsänkasvatukselle. Mikäli halutaan siirtyä onnistuneesti jaksollisesta metsän kasvatuksesta suoraan jatkuvaan kasvatukseen, on siirtymiselle varattava riittävästi aikaa. Kokonaisuutta tulee siis tarkastella usean vuosikymmenen aikavälillä. Molemmat edellä mainitut kasvatusmallit vaativat yhtälailla luonnonhoidollisia toimenpiteitä monipuolisen ja monimuotoisen metsän tukemiseksi. Jatkuva kasvatus ei yksin takaa riittävää monimuotoisuutta. Raportissa todetaan että jatkuvan kasvatuksen menetelmien käytöstä ei ole vielä laajaa pitkän aikavälin tutkimustietoa. Jatkuvaan kasvatukseen siirtymisen onnistumiseksi on tärkeää valita kohteet tarkasti, ottaen huomioon alueen jo olemassa olevat erirakenteiset piirteet sekä monipuoliset käyttötarkoitukset. Metsänkäsittelyn vaihtelevuus edistää jo itsestään erilaisten metsiköiden monimuotoisuutta Lappeenrannassa. Jatkuvan kasvatuksen menetelmien käyttöä pyritään lisäämään Lappeenrannan kaupungin metsissä mahdollisuuksien mukaan. Tällaisten jatkuvaan kasvatukseen soveltuvien kohteiden kartoitus ja valinta ajoittuu luonnollisesti metsäsuunnitelmien uusimisen yhteyteen. Suurin osa Lappeenrannan kaupungin metsäsuunnitelmista vanhenee vuosien aikana. Taajamametsien metsäsuunnitelmien laatimisen yhteydessä pyritään löytämään parhaat tavat käyttää metsiä huomioiden eri käyttäjäryhmien tarpeet. Tämä työ tehdään vuorovaikutteisesti yhdessä asukkaiden ja muiden osallisten kanssa. Näin toimien Lappeenrannan kaupunki pyrkii löytämään kokonaisuuden kannalta parhaan lopputuloksen. Kaupunkikehityslautakunta hyväksyy edellä olevan maaomaisuuden hallinnan vastauksen vihreiden valtuustoaloitteeseen ja esittää sen edelleen kaupunginhallituksen

18 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 12/ ja -valtuuston hyväksyttäväksi. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano kaupunginhallitus

19 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 12/ Oikaisuvaatimus vs. kaupungininsinöörin viranhaltijapäätöksistä : työsuhteen irtisanominen Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/758/ /2019 Käsittelyhistoria Kaupunkikehityslautakunta Aiempi käsittely: Kaupunkikehityslautakunta 207 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi Valmistelija/lisätiedot: Henkilöstöjohtaja Päivi Savilampi Kuljettaja-asentaja Masi Liudun oikaisuvaatimus : Kadut ja ympäristö- vastuualueella on käyty kevättalvella 2019 yhteistoimintaneuvottelut, jotka ovat päättyneet Yhteistoimintaneuvottelujen taustalla on ollut varikon toiminnalliset muutokset sekä vastuualueen taloudellinen tilanne. Vt. toimialajohtaja Pasi Leimi on tehnyt päätöksen, jolla on vahvistettu vastuualuetta koskevat yksilöidyt toiminnalliset ratkaisut. Tämän päätöksen mukaan varikon korjaamo ja korjaamolla tehdyt huoltotyöt lopetetaan omana työnä kokonaan. Ajoneuvojen käytön jälkeinen perushuolto tehdään vastaisuudessa kuljettajien toimesta. Järjestely on voimassa toistaiseksi eli korjaamo- ja huoltotoimintojen loppuminen on vastuualueella pysyvä ratkaisu. Masi Liutu on työskennellyt Kadut ja ympäristö- vastuualueen korjaamolla nimikkeellä nuorempi kuljettaja-asentaja. Edellä kerrottujen toiminnallisten muutosten johdosta Masi Liudun työt loppuvat kokonaan ja pysyvästi.

20 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 12/ Irtisanominen on perustunut päättyneisiin yhteistoimintaneuvotteluihin. Masi Liutulle on tarjottu Kadut ja ympäristö- vastuualueen ympäristönhoidon kausiluonteisia tehtäviä. Tarjotun tehtävän kausiluonteisuus ei ilmene annetussa viranhaltijapäätöksessä. Työn kausiluonteisuus on oleellisesti vaikuttanut Masi Liutun haluttomuuteen ottaa tehtävää vastaan. Elinvoima- ja kaupunkikehityksen alaisella Kadut ja ympäristövastuualueella on käyty kevättalvella 2019 yhteistoimintatoimintaneuvottelut, jotka ovat päättyneet Yt-neuvottelujen taustalla on ollut vastuualueen taloudellinen tilanne sekä varikon muuttoon liittyvät toiminnalliset syyt. Vt. toimialajohtaja Pasi Leimi on tehnyt päätöksen, jolla on vahvistettu vastuualuetta koskevat toiminnalliset ratkaisut. Tämän päätöksen mukaan korjaamotoiminnot on lopetettu varikon muuton yhteydessä kokonaan. Kadut ja ympäristövastuualueen korjaamolla on työskennellyt neljä asentajaa. Koska heidän työnsä on korjaamotoimintojen loppumisen johdosta päättynyt, on työantaja tarjonnut heille muuta, kaupungin kannalta tarpeellista ja heille soveltuvaa työtä. Tarjottu työ on ollut Kadut ja ympäristö vastuualueen ympäristönhoitotyötä. Tarjottu työsuhde on ollut pysyvä, mutta työ on kausiluonteista alkaen aina keväällä ja päättyen loppusyksystä. Sydäntalvella näitä ympäristönhoitotöitä ei tehdä. On mahdollista, että kaupungilla tulee tarjolle asentajille sopivaa työtä, jota heille voidaan osoittaa myös talvikuukausien aikana. Korjaamon asentajista kukaan ei ole ilmaissut kiinnostustaan ottaa ympäristönhoidon työtä vastaan. Tästä syystä työnantaja on irtisanonut asentajien työsopimukset. Asiaa koskevat päätökset on tehnyt vs. kaupungininsinööri Olli Hirvonen. Kuljettaja-asentaja Masi Liutu on tehnyt oikaisuvaatimuksen päätöksen johdosta. Oikaisuvaatimuksessa ei vaadita muutoksia tehtyyn päätökseen sinänsä. Sen sijaan oikaisuvaatimuksessa esitetään kritiikkiä tehtyä työtarjousta kohtaan. Oikaisuvaatimuksen mukaan tarjotun työn kausiluonteisuus ei ilmene annetussa viranhaltijapäätöksessä. Työnantajan näkemyksen mukaan kyseessä on väärinkäsitys. Tarjottu työ on ollut kausiluonteista, mutta pysyvää. Työnantajalla on työn tarjoamisvelvollisuus koko irtisanomisajan ajan sekä

21 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 12/ Esittelijän ehdotus takaisinottovelvollisuus eräin edellytyksin myös työsuhteen päätyttyä. On edelleen mahdollista, että kaupungilla tulee tarjolle työtä, joka on oikaisuvaatimuksen tekijälle sopivaa ja jolla hänelle voitaisiin mahdollistaa ympärivuotinen ja kokoaikainen työsuhde. Työnantaja on tarjonnut oikaisuvaatimuksen tekijälle uutta työtä, jotta tämän irtisanominen voitaisiin välttää. Työnantajalla on oikeus tarjota tällaisessa tilanteessa myös osa-aikaista tai pienempipalkkaista työtä. Työnantaja voi oikaisuvaatimuksen johdosta uudistaa tekemänsä työntarjouksen ja selventää sitä oikaisuvaatimuksessa esille tuotujen seikkojen osalta. Kaupunkikehityslautakunta päättää hylätä kuljettaja-asentaja Masi Liudun oikaisuvaatimuksen. Kaupunkikehityslautakunta toteaa, että työnantaja voi uudistaa oikaisuvaatimuksen tekijälle tehdyn työtarjouksen täsmentäen sitä hänen pyytämällään tavalla. Päätös Toimialajohtaja Leimi muutti päätösehdotuksen toisen kappaleen kuulumaan: Kaupunkikehityslautakunta toteaa, että työnantaja uudistaa oikaisuvaatimuksen tekijälle tehdyn työtarjouksen edellä esitetyllä tavalla. Muutettu esitys jätettiin yksimielisesti pöydälle. Tämän kokouksen käsittely: Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi Valmistelija/lisätiedot: Henkilöstöjohtaja Päivi Savilampi Oheismateriaali

22 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 12/ Esittelijän ehdotus 1. Masi Liutun oikaisuvaatimus kaupungininsinöörin viranhaltijapäätökseen työsuhteen irtisanomisesta Kaupunkikehityslautakunta päättää hylätä kuljettaja-asentaja Masi Liudun oikaisuvaatimuksen. Kaupunkikehityslautakunta toteaa, että työnantaja uudistaa oikaisuvaatimuksen tekijälle tehdyn työtarjouksen edellä esitetyllä tavalla. Päätös Asiasta käydyn keskustelun aikana Johanna Thomander-Tiainen esitti Henri Näivän kannattamana, että oikaisuvaatimus hyväksytään. Täytäntöönpano Masi Liutu Puheenjohtaja totesi, että koska asiassa on tehty kannatettu ehdotus, asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja esitti äänestettäväksi siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän ehdotusta äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Thomander- Tiaisen tekemää ehdotusta, äänestävät EI. Äänestysesitys hyväksyttiin. Tämän jälkeen suoritetussa äänestyksessä kahdeksan (8) kaupunkikehityslautakunnan jäsentä (Hyvärinen, Mustapää, Virolainen, Junttila, Nalli, Karhukorpi, Räsänen Erkki, Karhu) äänestivät JAA ja kolme (3) kaupunkikehityslautakunta jäsentä (Näivä, Kemppainen, Thomander-Tiainen) äänestivät EI. Puheenjohtaja totesi lautakunnan hyväksyneen toimialajohtajan esityksen. Sosialidemokraattinen ryhmä jätti päätökseen seuraavansisältöisen eriävän mielipiteen: Sosialidemokraattinen ryhmä paheksuu menettelyä jolla kadut- ja ympäristö toimialan henkilöstö joutui maksumieheksi toimialan negatiivisen tuloksen seurauksena, sekä sitä ettei toimiala toiminut alkuperäisen Lappeenranta Sopimuksen hengessä irtisanoessaan heidät YT neuvotteluiden tuloksena.

23 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 12/ Oikaisuvaatimus vs. kaupungininsinöörin viranhaltijapäätöksistä : työsuhteen irtisanominen Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/758/ /2019 Käsittelyhistoria Kaupunkikehityslautakunta Aiempi käsittely: Kaupunkikehityslautakunta 206 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi Valmistelija/lisätiedot: Henkilöstöjohtaja Päivi Savilampi Vanhempi autonasentaja Aki Laitisen oikaisuvaatimus : Kadut ja ympäristö- vastuualueella on käyty kevättalvella 2019 yhteistoimintaneuvottelut, jotka ovat päättyneet Yhteistoimintaneuvottelujen taustalla on ollut varikon toiminnalliset muutokset sekä vastuualueen taloudellinen tilanne. Vt. toimialajohtaja Pasi Leimi on tehnyt päätöksen, jolla on vahvistettu vastuualuetta koskevat yksilöidyt toiminnalliset ratkaisut. Tämän päätöksen mukaan varikon korjaamo ja korjaamolla tehdyt huoltotyöt lopetetaan omana työnä kokonaan. Ajoneuvojen käytön jälkeinen perushuolto tehdään vastaisuudessa kuljettajien toimesta. Järjestely on voimassa toistaiseksi eli korjaamo- ja huoltotoimintojen loppuminen on vastuualueella pysyvä ratkaisu. Aki Laitinen on työskennellyt Kadut ja ympäristö- vastuualueen korjaamolla nimikkeellä vanhempi autonasentaja. Edellä kerrottujen toiminnallisten muutosten johdosta Aki Laitisen työt loppuvat kokonaan ja pysyvästi.

24 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 12/ Irtisanominen on perustunut päättyneisiin yhteistoimintaneuvotteluihin. Aki Laitiselle on tarjottu Kadut ja ympäristö- vastuualueen ympäristönhoidon kausiluonteisia tehtäviä. Tarjotun tehtävän kausiluonteisuus ei ilmene annetussa viranhaltijapäätöksessä. Työn kausiluonteisuus on oleellisesti vaikuttanut Aki Laitisen haluttomuuteen ottaa tehtävää vastaan. Elinvoima- ja kaupunkikehityksen alaisella Kadut ja ympäristövastuualueella on käyty kevättalvella 2019 yhteistoimintatoimintaneuvottelut, jotka ovat päättyneet Yt-neuvottelujen taustalla on ollut vastuualueen taloudellinen tilanne sekä varikon muuttoon liittyvät toiminnalliset syyt. Vt. toimialajohtaja Pasi Leimi on tehnyt päätöksen, jolla on vahvistettu vastuualuetta koskevat toiminnalliset ratkaisut. Tämän päätöksen mukaan korjaamotoiminnot on lopetettu varikon muuton yhteydessä kokonaan. Kadut ja ympäristövastuualueen korjaamolla on työskennellyt neljä asentajaa. Koska heidän työnsä on korjaamotoimintojen loppumisen johdosta päättynyt, on työantaja tarjonnut heille muuta, kaupungin kannalta tarpeellista ja heille soveltuvaa työtä. Tarjottu työ on ollut Kadut ja ympäristö vastuualueen ympäristönhoitotyötä. Tarjottu työsuhde on ollut pysyvä, mutta työ on kausiluonteista alkaen aina keväällä ja päättyen loppusyksystä. Sydäntalvella näitä ympäristönhoitotöitä ei tehdä. On mahdollista, että kaupungilla tulee tarjolle asentajille sopivaa työtä, jota heille voidaan osoittaa myös talvikuukausien aikana. Korjaamon asentajista kukaan ei ole ilmaissut kiinnostustaan ottaa ympäristönhoidon työtä vastaan. Tästä syystä työnantaja on irtisanonut asentajien työsopimukset. Asiaa koskevat päätökset on tehnyt vs. kaupungininsinööri Olli Hirvonen. Vanhempi autonasentaja Aki Laitinen on tehnyt oikaisuvaatimuksen päätöksen johdosta. Oikaisuvaatimuksessa ei vaadita muutoksia tehtyyn päätökseen sinänsä. Sen sijaan oikaisuvaatimuksessa esitetään kritiikkiä tehtyä työtarjousta kohtaan. Oikaisuvaatimuksen mukaan tarjotun työn kausiluonteisuus ei ilmene annetussa viranhaltijapäätöksessä. Työnantajan näkemyksen mukaan kyseessä on väärinkäsitys. Tarjottu työ on ollut kausiluonteista, mutta pysyvää. Työnantajalla on työn tarjoamisvelvollisuus koko irtisanomisajan ajan sekä

25 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 12/ Esittelijän ehdotus takaisinottovelvollisuus eräin edellytyksin myös työsuhteen päätyttyä. On edelleen mahdollista, että kaupungilla tulee tarjolle työtä, joka on oikaisuvaatimuksen tekijälle sopivaa ja jolla hänelle voitaisiin mahdollistaa ympärivuotinen ja kokoaikainen työsuhde. Työnantaja on tarjonnut oikaisuvaatimuksen tekijälle uutta työtä, jotta tämän irtisanominen voitaisiin välttää. Työnantajalla on oikeus tarjota tällaisessa tilanteessa myös osa-aikaista tai pienempipalkkaista työtä. Työnantaja voi tehdyn oikaisuvaatimuksen johdosta uudistaa tekemänsä työntarjouksen ja selventää sitä oikaisuvaatimuksessa esille tuotujen seikkojen osalta. Kaupunkikehityslautakunta päättää hylätä vanhempi asentaja Aki Laitisen oikaisuvaatimuksen. Kaupunkikehityslautakunta toteaa, että työnantaja voi uudistaa oikaisuvaatimuksen tekijälle tehdyn työtarjouksen täsmentäen sitä hänen pyytämällään tavalla. Päätös Toimialajohtaja Leimi muutti päätösehdotuksen toisen kappaleen kuulumaan: Kaupunkikehityslautakunta toteaa, että työnantaja uudistaa oikaisuvaatimuksen tekijälle tehdyn työtarjouksen edellä esitetyllä tavalla. Muutettu esitys jätettiin yksimielisesti pöydälle. Tämän kokouksen käsittely: Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi Valmistelija/lisätiedot: Henkilöstöjohtaja Päivi Savilampi

26 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 12/ Esittelijän ehdotus Oheismateriaali 1. Aki Laitisen oikaisuvaatimus kaupungininsinöörin viranhaltijapäätökseen työsuhteen irtisanomisesta Kaupunkikehityslautakunta päättää hylätä vanhempi asentaja Aki Laitisen oikaisuvaatimuksen. Kaupunkikehityslautakunta toteaa, että työnantaja uudistaa oikaisuvaatimuksen tekijälle tehdyn työtarjouksen edellä esitetyllä tavalla. Päätös Asiasta käydyn keskustelun aikana Johanna Thomander-Tiainen esitti Henri Näivän kannattamana, että oikaisuvaatimus hyväksytään. Puheenjohtaja totesi, että koska asiassa on tehty kannatettu ehdotus, asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja esitti äänestettäväksi siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän ehdotusta äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Thomander- Tiaisen tekemää ehdotusta, äänestävät EI. Äänestysesitys hyväksyttiin. Tämän jälkeen suoritetussa äänestyksessä kahdeksan (8) kaupunkikehityslautakunnan jäsentä (Hyvärinen, Mustapää, Virolainen, Junttila, Nalli, Karhukorpi, Räsänen Erkki, Karhu) äänestivät JAA ja kolme (3) kaupunkikehityslautakunta jäsentä (Näivä, Kemppainen, Thomander-Tiainen) äänestivät EI. Puheenjohtaja totesi lautakunnan hyväksyneen toimialajohtajan esityksen. Sosialidemokraattinen ryhmä jätti päätökseen seuraavansisältöisen eriävän mielipiteen: Sosialidemokraattinen ryhmä paheksuu menettelyä jolla kadut- ja ympäristö toimialan henkilöstö joutui maksumieheksi toimialan negatiivisen tuloksen seurauksena, sekä sitä ettei toimiala toiminut alkuperäisen Lappeenranta Sopimuksen hengessä irtisanoessaan heidät YT neuvotteluiden tuloksena. Täytäntöönpano Aki Laitinen

27 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 12/ Oikaisuvaatimus vs. kaupungininsinöörin viranhaltijapäätöksistä : työsuhteen irtisanominen Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/758/ /2019 Käsittelyhistoria Kaupunkikehityslautakunta Aiempi käsittely: Kaupunkikehityslautakunta 205 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi Valmistelija/lisätiedot: Henkilöstöjohtaja Päivi Savilampi Vanhempi autonasentaja Kimmo Koposen oikaisuvaatimus : Kadut ja ympäristö- vastuualueella on käyty kevättalvella 2019 yhteistoimintaneuvottelut, jotka ovat päättyneet Yhteistoimintaneuvottelujen taustalla on ollut varikon toiminnalliset muutokset sekä vastuualueen taloudellinen tilanne. Kimmo Koponen on työskennellyt Kadut ja ympäristövastuualueen korjaamolla nimikkeellä vanhempi autonasentaja. Edellä kerrottujen toiminnallisten muutosten johdosta Kimmo Koposen työt loppuvat kokonaan ja pysyvästi. Kimmo Koposelle tarjotut Kadut ja ympäristö- vastuualueen ympäristönhoidon tehtävät ovat olleet määräaikaisia ja kestoltaan lyhyempiä kuin irtisanomisaika. Tämä seikka ei ilmene annetussa viranhaltijapäätöksessä ja on olennaisesti vaikuttanut Kimmo Koposen haluttomuuteen ottaa tarjottu työ vastaan. Tarjotussa muodossaan tehtävä olisi lyhentänyt Kimmo Koposen palkkatyön kestoa noin kahdella kuukaudella ja aikaistanut hänen joutumistaan työttömäksi työnhakijaksi. Elinvoima- ja kaupunkikehityksen alaisella Kadut ja ympäristövastuualueella on käyty kevättalvella 2019

28 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 12/ yhteistoimintatoimintaneuvottelut, jotka ovat päättyneet Yt-neuvottelujen taustalla on ollut vastuualueen taloudellinen tilanne sekä varikon muuttoon liittyvät toiminnalliset syyt. Vt. toimialajohtaja Pasi Leimi on tehnyt päätöksen, jolla on vahvistettu vastuualuetta koskevat toiminalliset ratkaisut. Tämän päätöksen mukaan korjaamotoiminnot on lopetettu varikon muuton yhteydessä kokonaan. Kadut ja ympäristövastuualueen korjaamolla on työskennellyt neljä asentajaa. Koska heidän työnsä on korjaamotoimintojen loppumisen johdosta päättynyt, on työantaja tarjonnut heille muuta, kaupungin kannalta tarpeellista ja heille soveltuvaa työtä. Tarjottu työ on ollut Kadut ja ympäristö vastuualueen ympäristönhoitotyötä. Tarjottu työsuhde on ollut pysyvä, mutta työ on kausiluonteista alkaen aina keväällä ja päättyen loppusyksystä. Sydäntalvella näitä ympäristönhoitotöitä ei tehdä. On mahdollista, että kaupungilla tulee tarjolle asentajille sopivaa työtä, jota heille voidaan osoittaa myös talvikuukausien aikana. Korjaamon asentajista kukaan ei ole ilmaissut kiinnostustaan ottaa ympäristönhoidon työtä vastaan. Tästä syystä työnantaja on irtisanonut asentajien työsopimukset. Asiaa koskevat päätökset on tehnyt vs. kaupungininsinööri Olli Hirvonen. Vanhempi autonasentaja Kimmo Koponen on tehnyt oikaisuvaatimuksen päätöksen johdosta. Oikaisuvaatimuksessa ei vaadita muutoksia tehtyyn päätökseen. Sen sijaan oikaisuvaatimuksessa esitetään kritiikkiä tehtyä työtarjousta kohtaan. Oikaisuvaatimuksen mukaan oikaisuvaatimuksen tekijälle tarjottu työ olisi ollut määräaikainen työ, joka olisi ollut pituudeltaan lyhyempi kuin tämän irtisanomisaika. Työnantajan näkemyksen mukaan kyseessä on väärinkäsitys. Tarjottu työ on ollut kausiluonteista, mutta pysyvää. On lisäksi on itsestään selvää, että työnantaja noudattaa työsopimuslain mukaisia irtisanomisaikoja. Työnantajalla on työn tarjoamisvelvollisuus koko irtisanomisajan ajan sekä takaisinottovelvollisuus eräin edellytyksin myös työsuhteen päätyttyä. On edelleen mahdollista, että kaupungilla tulee tarjolle työtä, joka on oikaisuvaatimuksen tekijälle sopivaa ja jolla hänelle voitaisiin mahdollistaa ympärivuotinen ja kokoaikainen työsuhde. Työnantaja on tarjonnut oikaisuvaatimuksen tekijälle uutta työtä, jotta tämän irtisanominen voitaisiin välttää. Työnantajalla on oikeus tarjota tällaisessa tilanteessa myös osa-aikaista tai

29 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 12/ Esittelijän ehdotus pienempipalkkaista työtä. Työnantaja tehdyn oikaisuvaatimuksen johdosta uudistaa tekemänsä työntarjouksen ja selventää sitä oikaisuvaatimuksessa esille tuotujen seikkojen osalta. Kaupunkikehityslautakunta päättää hylätä vanhempi asentaja Kimmo Koposen oikaisuvaatimuksen. Kaupunkikehityslautakunta toteaa, että työnantaja voi uudistaa oikaisuvaatimuksen tekijälle tehdyn työtarjouksen täsmentäen sitä hänen pyytämällään tavalla. Päätös Toimialajohtaja Leimi muutti päätösehdotuksen toisen kappaleen kuulumaan: Kaupunkikehityslautakunta toteaa, että työnantaja uudistaa oikaisuvaatimuksen tekijälle tehdyn työtarjouksen edellä esitetyllä tavalla. Muutettu esitys jätettiin yksimielisesti pöydälle. Tämän kokouksen käsittely: Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi Esittelijän ehdotus Valmistelija/lisätiedot: Henkilöstöjohtaja Päivi Savilampi Oheismateriaali 1. Kimmo Koposen oikaisuvaatimus kaupungininsinöörin viranhaltijapäätökseen työsuhteen irtisanomisesta Kaupunkikehityslautakunta päättää hylätä vanhempi asentaja Kimmo Koposen oikaisuvaatimuksen.

30 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 12/ Kaupunkikehityslautakunta toteaa, että työnantaja uudistaa oikaisuvaatimuksen tekijälle tehdyn työtarjouksen edellä esitetyllä tavalla. Päätös Asiasta käydyn keskustelun aikana Johanna Thomander-Tiainen esitti Henri Näivän kannattamana, että oikaisuvaatimus hyväksytään. Puheenjohtaja totesi, että koska asiassa on tehty kannatettu ehdotus, asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja esitti äänestettäväksi siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän ehdotusta äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Thomander- Tiaisen tekemää ehdotusta, äänestävät EI. Äänestysesitys hyväksyttiin. Tämän jälkeen suoritetussa äänestyksessä kahdeksan (8) kaupunkikehityslautakunnan jäsentä (Hyvärinen, Mustapää, Virolainen, Junttila, Nalli, Karhukorpi, Räsänen Erkki, Karhu) äänestivät JAA ja kolme (3) kaupunkikehityslautakunta jäsentä (Näivä, Kemppainen, Thomander-Tiainen) äänestivät EI. Puheenjohtaja totesi lautakunnan hyväksyneen toimialajohtajan esityksen. Sosialidemokraattinen ryhmä jätti päätökseen seuraavansisältöisen eriävän mielipiteen: Sosialidemokraattinen ryhmä paheksuu menettelyä jolla kadut- ja ympäristö toimialan henkilöstö joutui maksumieheksi toimialan negatiivisen tuloksen seurauksena, sekä sitä ettei toimiala toiminut alkuperäisen Lappeenranta Sopimuksen hengessä irtisanoessaan heidät YT neuvotteluiden tuloksena. Täytäntöönpano Kimmo Koponen

31 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 12/ Poikkeamislupa 1 Linnoituksen kaupunginosan korttelin 36 tontille 16 Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/902/ /2019 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä Kaavasuunnittelija Tarja Teke kaavoitus Luukkonen etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liitteet 1. Ote asemakaavasta Asemapiirros Sijaintikartta Terveydensuojeluviranomaisen lausunto Ympäristönsuojeluviranomaisen lausunto Hakemus liitteineen on nähtävänä kokouksessa. Rakennusliike Valiotalo Oy hakee perustettavan yhtiön lukuun MRL :n mukaista lupaa poiketa asemakaavan mukaisesta autopaikkanormista vieraspaikkojen osalta 1 Linnoituksen kaupunginosan korttelin 36 tontille 16 ( ). Osoite on Pikisaarenkatu 31. Hakemus ja perustelut Haetaan poikkeamista asemakaavan autopaikkamääräyksestä vieraspaikkamääräyksen osalta, koska niille ei ole tilaa. Kolme asemakaavassa vaadittua vieraspysäköintipaikka poistuu ja tilalle tulee yksi invapaikka. Kaavallinen tilanne Alueella on voimassa kaupunginvaltuuston hyväksymä asemakaava, jossa alue on asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK). Autopaikkoja on varattava: Asunnot 1 ap/80 kerros-m2, kuitenkin vähintään 1 ap/asunto sekä 1 vieraspaikka 750 kerrosm2 kohti.

32 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 12/ Alueella on voimassa Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaava 2030 keskusta-alue, jossa rakennuspaikka on osoitettu kerrostalovaltaiseksi asuntoalueeksi. Kaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Naapureiden kuuleminen ja hankkeesta tiedottaminen Kaupunki on kuullut naapureita tonteilta 36:17, 36:15, 38:10 sekä 38:14. Hankkeen vireille tulosta on kuulutettu Etelä-Saimaassa sekä kaupungin internetsivuilla ja ilmoitustaululla Kuulutusaikana ei saapunut huomautuksia. Viranomaislausunnot Lappeenrannan seudun ympäristötoimi Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena ilmoittaa, ettei sillä ole poikkeamislupahakemuksesta lausuttavaa. Lappeenrannan seudun ympäristötoimi kunnan terveydensuojeluviranomaisena on tarkastanut poikkeamislupahakemuksen ja toteaa, ettei sillä ole huomautettavaa hakemukseen. Kadut ja ympäristö- vastuualue lausuu, että on huomioitava, Pikisaarenkadun rooli kokoojakatuna, jossa on linja-autoreitti. Kadulla on pysäköintikielto. Lappeenrannan kaupungilla ei ole osoittaa katualueelta kiinteistölle korvaavia vieraspaikkoja. Poikkeaminen - Poikkeamislupaa haetaan maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 58 :n tarkoittamasta rakentamisesta vastoin asemakaavaa: Poiketaan asemakaavan osoittamasta pysäköintipaikkanormista vieraspaikkojen osalta. - MRL 171 : n 1 momentin mukaan kunta voi erityisestä syystä myöntää poikkeamisluvan mm. nyt kyseessä olevassa tapauksessa. - Poikkeamisluvan myöntämisen edellytyksenä on MRL 171 :n mukaan, ettei poikkeaminen aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle eikä vaikeuta rakennetun ympäristön suojelua koskevien tavoitteiden saavuttamista. Poikkeamista ei saa myöntää, jos se johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

33 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 12/ Esittelijän ehdotus - Lappeenrannan kaupungin elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialan johtosäännön perusteella kaupunkikehityslautakunta ratkaisee kaupungin toimivallassa olevat poikkeamisluvat. Kaupunkisuunnittelun lausunto Asemakaavan mukaan tontille on varattava autopaikkoja asunnoille 1 ap/80 kerros-m 2, kuitenkin vähintään 1 ap/asunto sekä 1 vieraspaikka 750 kerros-m 2 kohti. Rakennuksen asunnot ovat keskipinta-alaltaan varsin pieniä, mikä tarkoittaa, että asemakaavan mukaisesti olisi rakennettava 41 autopaikkaa ja sen lisäksi kolme vieraspaikkaa. Kolmelle vieraspaikalla ei ole järkevästi osoitettavissa tilaa. Vieraspaikkojen tilalle rakennetaan yksi invapaikka. Pikisaaren alueella on käytetty asumiselle lievimmillään autopaikkanormeja (1 autopaikka/80 kerros-m 2 ) ja tiukimmillaan (1 ap/80 kerros-m 2, kuitenkin vähintään 1 ap/asunto sekä 1 vieraspaikka 750 kerros-m 2 ). Nyt esitetty poikkeaminen on linjassa alueella asemakaavoissa käytetyn autopaikkanormin kanssa. Poikkeamisluvan myöntäminen ei nyt kyseessä olevassa tapauksessa aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle eikä vaikeuta rakennetun ympäristön suojelua koskevien tavoitteiden saavuttamista. Poikkeaminen ei johda myöskään vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaupunkikehityslautakunta myöntää MRL :n mukaisesti Rakennustoimisto Valiotalo Oy:lle luvan poiketa asemakaavan osoittamasta autopaikkamääräyksestä 1 Linnoituksen kaupunginosan korttelin 36 tontille 16 ( ) hakemuksen mukaisesti. Ennen minkäänlaiseen rakennustoimeen ryhtymistä on hakijan saatava rakennusvalvontaviranomaiselta rakennuslupa. Tätä poikkeamispäätöstä vastaavaa rakennuslupaa on haettava kahden vuoden kuluessa. Kaupunkikehityslautakunnan päätös tässä asiassa annetaan julkipanon jälkeen. Tästä päätöksestä annetaan valitusosoitus Itä-

34 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 12/ Suomen hallinto-oikeuteen. Valitusaika on 30 päivää päätöksen antamisesta lukien. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano hakija ympäristötoimi rakennusvalvonta Kaakkois-Suomen Ely-keskus

35 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 12/ Poikkeamislupa 62 Uus-Lavolan kaupunginosan korttelin 151 tontille 1 Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/218/ /2019 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä Kaavasuunnittelija Tarja Teke kaavoitus Luukkonen etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liitteet 1. Lausunnot 2. Asemapiirustus Naapurien huomautukset 4. Kaupunkikuvatyöryhmän muistiot 5. Hakijan vastineet Oheismateriaali 1. Asemakaavaote Sijaintikartta Hakemus liitteineen on nähtävänä kokouksessa. MVH-Kiinteistöt Oy hakee perustettavan kiinteistöosakeyhtiö Lappeenrannan Oivan lukuun MRL :n mukaista lupaa poiketa asemakaavan määräämästä rakennuksen käyttötarkoituksesta, kerroslukumerkinnästä, julkisivumateriaalista, rakennusalasta ja autopaikkojen sijainnista 62 Uus-Lavolan kaupunginosan korttelin 151 tontille 1 ( ) osoitteeseen Poronkatu 14. Hakemus ja perustelut Lappeenrannan seurakuntayhtymä on myynyt kiinteistön perustettavalle kiinteistöosakeyhtiölle. Kiinteistön omistusoikeus siirtyy, kun kauppakirjan ehdot täyttyvät. Kiinteistöosakeyhtiön tarkoituksena on purkaa rakennuspaikalta 431 k-m 2 suuruinen entinen seurakuntatalo ja rakentaa sen tilalle n. 770 k-m 2 suuruinen paikkainen lastenkoti.

36 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 12/ Lastenkoti tarjoaa kodinomaiset kasvuolosuhteet sellaisille lastensuojelun lapsille, jotka eivät voi asua omassa kodissaan. Kodinomaisen arjen ja toiminnan lisäksi lapset opiskelevat asuinpaikkakunnan kouluissa sekä käyvät vapaa-ajallaan alueen harrasteissa. Lastenkodissa työskentelee n. 20 koulutettua työntekijää, jotka vastaavat lasten hoidosta ja kasvatuksesta sekä ympärivuorokautisesta valvonnasta ja turvallisuudesta. Rakennus muodostuu kahdesta 7-paikkaisesta asuinsiivestä sekä kahdesta erillisestä yksiöstä. Asukkaat ovat iältään pääsääntöisesti vuotiaita lapsia ja nuoria. Rakennus on muutettavissa rivitaloasunnoiksi, mikäli nyt suunniteltu käyttötarkoitus tulevaisuudessa muuttuu. Asemakaavassa rakennuspaikka on AR -merkinnällä osoitettu rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueeksi. Asemakaavan velvoittama kerroslukumerkintä (1/2 r II) tarkoittaa ns. rinneratkaisua, jossa rakennus on alarinteen (puistoalue) puolelta kaksikerroksinen ja ylärinteen (katualueet) puolelta yksikerroksinen. Uudisrakennus on tarkoitus toteuttaa yksikerroksisena, jolloin sen kaupunkikuvallinen vaikutus katualueiden suuntaan on sama kuin mitä asemakaava edellyttää. Rakennuksen toimintojen sijoittaminen kaavan edellyttämällä tavalla kahteen kerrokseen ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista. Rinnetontin maastonmuodot on huomioitu hankkeessa kuitenkin niin, että tontin lounaisosassa sijaitseva rakennusmassa porrastetaan maaston mukaisesti muuta rakennusta alemmaksi. Asemakaava edellyttää rakennuksen julkisivumateriaaliksi punatiiltä. Rakennus on tarkoitus toteuttaa puuverhoiltuna, mutta kuitenkin niin, että ympäristöön sovittamiseksi puuverhouksessa käytetään punatiileen viittaavaa väritystä. Rakennushanke edellyttää kymmenen autopaikan toteuttamista tontille. Näistä 8 kpl esitetään sijoitettavaksi tontin eteläreunalle asemakaavassa istutettavaksi osoitetulle alueen osalle. Vastaavalla tavalla osin rakennusalan rajan ulkopuolelle on toteutettu naapurin ( ) autopaikat tontin etelärajan toisella puolella. Tonttien väliselle rajalle on tarkoitus rakentaa aita.

37 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 12/ Suunniteltu rakennushanke ei merkittävästi poikkea asemakaavasta, jolloin sen vaikutukset ympäristöön ovat vähäiset. Kaavallinen tilanne Kaupunginhallituksen hyväksymässä asemakaavassa kortteli on rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialuetta (AR). Korttelissa on lisämerkintä ½ r II: Murtoluku roomalaisen numeron edessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen toisen kerroksen alasta saa rakennuksen ensimmäisessä rinteeseen sijoittuvassa kerroksessa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Alleviivattu luku osoittaa ehdottomasti käytettävän rakennusoikeuden, rakennuksen korkeuden, kattokaltevuuden tai muun määräyksen. Tehokkuusluku e=0,50. Keskeisiä yleisiä määräyksiä: Kaava-alueella tulee säilyttää mahdollisimman paljon olemassa olevaa puustoa. Rakennusten, kulkuteiden ja pysäköintialueiden ulkopuolelle jäävä osa tontista tulee istuttaa. Rakennusten julkisivumateriaalin tulee olla punatiiltä ja rakennuksissa tulee olla pulpetti- tai harjakatto. Tontin maastonmuodot tulee ottaa huomioon rakentamisessa eikä turhia täyttöjä tai maastoleikkauksia tule tehdä. Oleskelupihojen melutaso ei saa ylittää VnP 993/92 melutason ohjearvoja. Polkupyörien paikoitukseen on varattava riittävästi tilaa. Autopaikkamääräys: 1 autopaikka/75 kerros-m 2 tai 2 autopaikkaa/asunto. Alueelle on voimassa Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaava 2030, läntinen osa-alue. Kaavassa hakemuksen kohteena oleva alue on suunniteltu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP). Naapureiden kuuleminen ja hankkeesta tiedottaminen Kaupunki on kuullut naapureita yleiseltä alueelta RN:o 9903:0 ja tonteilta 106:1, 106:23, 106:24, 109:8, 110:3 ja 151:2. Hankkeen vireille tulosta on ensimmäisen kerran kuulutettu kaupungin internetsivuilla ja ilmoitustaululla Lisäksi asiasta on tiedotettu Etelä-Saimaa lehdessä Tässä kuulutuksessa ei ollut mainittu käyttötarkoituksen muutosta poikkeamisen syyksi. Hankkeesta järjestettiin hakijan toimesta asukastilaisuus. Kuulutusaikana ei saapunut naapurin1 lisäksi muita huomautuksia.

38 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 12/ Hakemuksen muuttaminen poikkeamaksi myös käyttötarkoituksen osalta on kuulutettu kaupungin internetsivuilla ja ilmoitustaululla ja Etelä-Saimaa lehdessä Kuulutusaikana ei saapunut naapurien 1 ja 2 huomautusten lisäksi muita mielipiteitä. Naapuri 1 huomauttaa kuulemisessa: Emme anna lupaa poiketa kaavan määräämästä kerroslukemasta, rakennusalasta ja autopaikkojen sijainnista. Perusteluna on Asunto Oy LPR Poronkatu 7-11 lausunto Poronkatu 14 asemakaavamuutokseen (liitteenä): Asunto-osakeyhtiöllä ei ole estettä kaavamuutokselle. Havainnekuvista vaihtoehto VE1 sai kannatusta. Taloyhtiö esittää, että kaavassa otettaisiin huomioon lumen läjittämiselle tarvittava maa-alue. Lumen läjitys tuottaa nykyisinkin jo haasteita risteysalueella. Emme anna lupaa poiketa julkisivumateriaalista. Perusteluna on, että Asunto Oy LPR Poronkatu 7-11 ei saanut käyttää julkisivumateriaalina puuta. Tiili sopii ympäristöön paremmin ja yhdenvertaisuusperiaate pitää huomioida. Kaikissa alueen rakennuksissa pääsääntöinen julkisivumateriaali on tiili. Tämän lisäksi alueelta on kaadettu puita, joten alueen vihreys on kärsinyt. Kaavassa mainitut istutukset tonttien väliin tuovat alueelle vihreyttä ja luonnonmukaisuutta. Tontin käyttötarkoitus: Vaikka kaava antaisikin mahdollisuuden tontilla suorittaa yritystoimintaa, on taloyhtiö toimintaa vastaan. Yritystoiminta aiheuttaisi ylimääräistä häiriötä ympäristöön sekä toisi liikennettä normaalia enemmän Poronkadulle. Mikä on yrityksen toiminnan vaikutus ympäristössä liikkuviin lapsiin? Kymmeniä alakoululaisia kulkee päivittäin kouluun yrityksen toimitilojen ohitse. Tämän lisäksi iltaisin liikkuu lapsia harrastuksiin Lavolan koulun ja Kauriinkentän suuntaan. Poronkadun liikennejärjestelyt: Asunto-osakeyhtiö on tehnyt aloitteen Poronkadun liikennejärjestelyistä (liitteenä). Aloitteen perusteella kaupunki teki kaksi kavennusta Poronkadulle välille Merenlahdentie-Lavolantie. Tällä oli merkittävä vaikutus ajonopeuksiin Poronkadulla. Tämä ei ole kuitenkaan poistanut sitä tosiasiaa, että Poronkatu on

39 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 12/ vaarallinen kevyelle liikenteelle varsinkin talvella. Yrityksen tuleminen Poronkadulle heikentää huomattavasti tehtyjen liikennejärjestelyjen vaikutusta kevyen liikenteen turvallisuudelle. Esitetyssä luonnoksessa rakennuksen pohjoissivun itäkulma ulottuu pidemmälle itään, kuin purettavassa rakennuksessa on. Poronkadun ja Merenlahdentien risteys on vaarallinen, vaikka siihen on tehty hidasteet ja lisähuomiovalot suojateiden kohtaan. Talvisin lumien läjitys ja muut seikat heikentävät näkyväisyyttä risteyksessä jo nykyisinkin. Uudisrakennus nykyisen luonnoksen mukaan paikka ei ainakaan paranna risteysalueen turvallisuutta. Yhteenvetona taloyhtiö esittää, että pysytään nykyisessä kaavassa, koska meidän mielestä on kyse vähäistä suuremmasta poikkeamisesta asemakaavamuutoksessa. Hakijan vastine naapurin huomautukseen: Kerrosluvusta poikkeaminen: Asemakaavan velvoittama kerroslukumerkintä (1/2 r II) tarkoittaa ns. rinneratkaisua, jossa rakennus on alarinteen (puistoalue) puolelta kaksikerroksinen ja ylärinteen (katualueet) puolelta yksikerroksinen. Tontille suunnitellun rakennuksen toimintojen sijoittaminen kaavan edellyttämällä tavalla kahteen kerrokseen ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista. Uudisrakennus on tämän johdosta suunniteltu toteutettavaksi yksikerroksisena, jolloin sen kaupunkikuvallinen vaikutus katualueiden suuntaan on sama kuin mitä asemakaava edellyttää. Rinnetontin maastonmuodot on huomioitu hankkeessa niin, että tontin lounaisosassa rakennusta porrastetaan maaston mukaisesti muuta rakennusta alemmaksi. Julkisivumateriaalista poikkeaminen: Asemakaava edellyttää rakennuksen julkisivumateriaalina käytettäväksi punatiiltä. Nyt suunnitellun uudisrakennuksen moderniin arkkitehtuuriin on puuverhoilun kuitenkin arvioitu soveltuvan punatiiltä paremmin. Ympäristöön sovitettavaksi puuverhouksessa on tarkoitus käyttää punatiileen viittaavaa väritystä. Huomionarvoista on lisäksi se, että alueen rakennuksissa on punatiilen ohella käytetty myös puuta. Esimerkiksi MVH-kiinteistöt Oy:n tonttia vastapäätä (Poronkadun toisella puolella) on kolmen asuinrakennuksen julkisivut osin sekä lähimpänä katualuetta sijaitsevat autokatokset/varastot kokonaan toteutettu puuverhoiltuna. Rakennusalan ylittäminen:

40 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 12/ Poikkeamishakemuksen mukaiset rakennusalan ylitykset ovat vähäisiä ja tapahtuvat tontin länsi- ja pohjoissivuilla. Rakennusalan raja ei ylity Asunto Oy Lappeenrannan Poronkadun tontin suuntaan eikä siten loukkaa heidän etuaan. Asunto Oy Lappeenrannan Poronkadun lausunnossa on viitattu asemakaavamuutoksen havainnekuvaan vuodelta Kyseinen havainnekuva ei velvoita tontin rakentamista kyseisen havainnekuvan mukaisesti. Autopaikkojen sijoittaminen asemakaavassa istutettavaksi määrätylle alueen osalle: Rakennushanke edellyttää asemakaavan paikoitusnormin perusteella kymmenen autopaikan toteuttamista tontille, joista 8 kpl esitetään sijoitettavaksi tontin eteläreunalle asemakaavassa istutettavaksi määräylle alueen osalle. Autopaikat vievät noin puolet kyseisestä istutettavaksi määrätystä alueesta; puolet alueesta on edelleen käytettävissä istutuksiin asemakaavan mukaisesti. Tonttien väliselle rajalle on tarkoitus rakentaa aita. Pyydämme lisäksi huomioimaan asiassa, että vastaavalla tavalla hyvin lähelle tontin rajaa on toteutettu Asunto Oy Lappeenrannan Poronkadun omat autopaikat. Yhdenvertaisuuden periaatteen vuoksi tulisi sama ratkaisu sallia myös naapuritontilla. Tontin käyttötarkoitus ja Poronkadun liikennejärjestelyt: MVH-Kiinteistöt Oy:n tarkoituksena on rakentaa tontille Familar Oy:n käyttöön lastenkoti. Familar Oy on valtakunnallinen palveluntuottaja, jonka toiminnassa korostuu palveluiden korkea laatu ja osaavat ammattilaiset. Familar Oy tarjoaa asukkailleen kodinomaiset ja nykyaikaiset asumistilat sekä parhaat mahdolliset aikuiset lasten tueksi ja turvaksi. Poronkadulle suunniteltu lastenkoti muodostuu kahdesta 7- paikkaisesta asuinsiivestä sekä kahdesta erillisestä yksiöstä. Asukkaat ovat iältään pääsääntöisesti vuotiaita lapsia ja nuoria. Lastenkoti tarjoaa kodinomaiset kasvuolosuhteet sellaisille lastensuojelun lapsille, jotka eivät voi asua omassa kodissaan. Kodinomaisen arjen ja toiminnan lisäksi lapset opiskelevat asuinpaikkakunnan kouluissa sekä käyvät vapaa-ajallaan alueen harrasteissa. Lastenkodissa työskentelee n. 20 koulutettua työntekijää, jotka vastaavat lasten hoidosta ja kasvatuksesta sekä ympärivuorokautisesta valvonnasta ja turvallisuudesta.

41 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 12/ Tontin autoliikenne tulee muodostumaan pääosin henkilökunnan töihin tulemisesta ja töistä lähtemisestä. Näin ollen on arvioitavissa, että autoliikennettä tontilla ei tule olemaan enempää verrattuna siihen, että rakennus olisi ns. normaali rivitalo. Tontille suunnitellun rakennuksen pohjoissivun itäkulma ylittää vähäisesti rakennusalueen rajan. On kuitenkin huomioitava, että ylitys sijoittuu alueelle, joka asemakaavassa on määrätty puin ja pensain istutettavaksi alueen osaksi. Poronkadun ja Merenlahdentien risteysalueen liikenneturvallisuuden kannalta lienee siis merkityksellisempää se, minkälaisia kasveja alueelle tullaan istuttamaan. Asunto Oy Lappeenrannan Poronkadun lausunnossa esitetty huoli tontille suunnitellun toiminnan aiheuttamasta häiriöstä ympäristöön ja liikenteen lisääntymisestä Poronkadulla on mielestämme aiheeton. Asumisyksikön tavoitteena on olla luonteva osanaapuristoa niin, että asumisyksikössä asuvat lapset voivat elää normaalia ikäistensä elämää. Naapuri1 huomauttaa, kuulemisessa: 1. Asemakaava on ajantasainen vuodelta Joka tarkoittaa, että tontille pitää rakentaa kaksikerroksinen tiilivuorattu asuinrakennus. 2. Suunnitelmasta puuttuu tontilta lumenläjitysalue. Jo nykytilanteessa on kaupungilla haasteita pitää risteysalueen lumimassat kurissa. Vaikka tontille tuleva yritys lupaisi toimittaa lumet pois, ei se kuitenkaan tule tapahtumaan heti. Tästä johtuen se aiheuttaa vaaratilanteita jo itsessään sekä lumen ajaminen pois lisää onnettomuusriskiä Poronkadulla. 3. Miten sulamisvedet on otettu huomioon suunnitelmassa? Menevätkö ne holtittomasti naapurin tontille sekä tiealueelle, jolloin ne aiheuttavat vaaratilanteita. Jo aikaisempaan poikkeuslupahakemukseen olemme vastaavasta asiasta lausuneet. Haluaisimme nähdä suunnitelman, miten asia hoidetaan tässä kohteessa. 4. Onko suunnitelmassa varattu riittävästi piha-aluetta leikkiin ja oleskeluun? Onko hoitolaitoksella resursseja järjestää ohjattua toimintaa muualla ellei piha-alue ole riittävä? Kun tontti rakennetaan niin täyteen kuin se on mahdollista, joutuvat hoidettavat hakemaan virikkeitä muualta ympäristöstä. 5. Suunnitelmassa rakennuksen pohjoissivun itäkulma ulottuu yli tontille määrätyn rakennusalan. Rakennuksen kulma ja sivu

42 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 12/ tuovat varjon risteysalueelle. Tämä ei ainakaan paranna Poronkadun ja Merenlahdentien risteysalueen turvallisuutta. 6. Tontin vierestä kulkee pääkevyenliikenteen väylä sekä Poronkadulla, että Merenlahdentiellä. Poronkadun kevyenliikenteen väylä ei täytä sen asettamia lainmukaisia vaatimuksia. Väylän pitäisi olla kolme metriä leveä, mutta on vain reilun metrin levyinen. Ennen tontille rakentamista tämä asia on ratkaistava. 7. Suunnitellussa yrityksessä olisi 20 työntekijää, mutta autopaikkoja on vain kahdeksan + kaksi INVA-paikkaa. Vaikka kaikki työntekijät eivät olisi yhtä aikaa töissä, on parkkipaikkojen määrä riittämätön, kun otetaan huomioon yrityksen toiminta. Yrityksessä käy vierailevia työntekijöitä sekä huostaan otettujen läheisiä. Tämä tarkoittaa nykysuunnitelmassa sitä, että autoja pitää pysäköidä tien varteen, jolloin tämä aiheuttaa vaaratilanteita liikenteessä etenkin talviaikaan. 8. Suunniteltu yritystoiminta aiheuttaisi ylimääräistä häiriötä ympäristöön sekä toisi viranomaisten (esim. poliisi) toimesta myös ajoneuvoliikennettä lisää. Vastaavassa laitoksessa, joka sijaitsee Joutsenossa, on tehty lähiympäristöön ilkivaltaa esimerkiksi särkemällä postilaatikoita. 9. Tilastoitujen tietojen mukaan tämän tyyppisen laitoksen lähiympäristön asuntojen arvo on pudonnut huomattavasti ja samalla se on vaikeuttanut asuntojen myyntiä. Jos laitos tulee naapurin tontille, harkitsemme korvausvaatimuksen esittämistä yritykselle asuntojen arvon alentumisesta johtuen. 10.Asiassa on yhteensä laitettu vireille viisi poikkeuslupaa. Onko tämä hyvän hallintotavan mukaista? Kaupungilla on varmasti osoittaa tontti, jolle voidaan rakentaa ilman poikkeuslupamenettelyä kyseinen hoitolaitos. Naapuri 2 huomauttaa kuulemisessa: Yhtiömme vastustaa poikkeusluvan myöntämistä seuraavin perustein: - Hakemuksen kohteena on alueen nykyisestä rakennuskannasta ja käyttötarkoituksesta olennaisesti poikkeavasta toiminnasta, joka on tosiasiallisesti sosiaalista laitostoimintaa. - Mikäli hanke toteutuisi esitetyssä muodossa, se vaatisi jonkinlaisen aitauksen erottamaan tontin naapuristaan. Tällainen ratkaisuvaihtoehtokin saattaisi synnyttää ulkopuolisten tahoilta kysymyksen mitä on aidan takana ja miksi?

43 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 12/ Myös kaavaillun rakennuksen kerroskorkeus ja seinämateriaalin poikkeaminen muusta ympäristöstä korostaisi käyttötarkoituksen erottumista muusta asuinympäristöstä ja olisi vaikeasti muunneltavissa, mikäli kaavailtu toiminta syystä tai toisesta loppuisi. - Toistamme edelleen, että pitäydymme aiemmassa lausunnossamme, jonka mukaan hanketta ei saa aloittaa, ennen kuin kaikki kaavamuutosta koskevat valitukset on käsitelty. Viranomaislausunnot Ympäristötoimen lausunto kuulemiseen: Sosiaali-ja terveysministeriön asetuksessa asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista (545/2015) on säädetty asuintilojen äänitasojen toimenpiderajoista. Asuinhuoneistoille asetetut toimenpiderajat ovat päiväajan keskiäänitasolle LAeq(klo 7-22) 35 db ja yöajan keskiäänitasolle LAeq(klo 22-7) 30 db. Ko. kohdetta koskevassa kaavassa on annettu määräys, joka määrittelee ne rakennuksen sivut, joilla ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 35 dba. Tällöin asuinhuoneistojen sisämelutasot eivät ylittäne melun toimenpiderajoja. Poikkeamislupahakemuksen liitteenä olevissa luonnoskuvissa on tuleva rakennus sijoitettu siten, että rakennus suojaa oleskelu- ja leikkipihaa liikennemelulta ja pölyltä sekä liikenteen päästöiltä. Ympäristöterveys katsoo, että kun suunnittelussa huomioidaan julkisivujen melutasot ja rakenteiden ääneneristävyysvaatimukset sekä oleskelu/leikkipiha-alueiden ja mahdollisten parvekkeiden sijoittaminen ja suojaaminen liikennemelulta, terveyshaittaa ei aiheudu. ELY- keskuksen lausunto kuulemiseen: Kaavatilanne: Lupahakemuksen mukainen kortteli on asemakaavassa rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialuetta (AR). Hakemuksen perusteella korttelille ei olla hakemassa käyttötarkoituksen muutosta. Asemakaavassa osoitettu käyttötarkoitus on luonteeltaan toimintoja ja sijoituspaikkavaihtoehtoja pois sulkeva, ja rakentamisessa noudatetaan kaavaa ja sen kaavamääräyksiä. Asumiseen kaavoitettu korttelialue on tarkoitettu, ja sen tulee soveltua erilaisten väestöryhmien asumiseen, ja sille voidaan sijoittaa hyvin monenlaisia itsenäiseen asumiseen soveltuvia

44 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 12/ asuntotyyppejä. Sosiaalitoimeen liittyvä rakentaminen ja asuminen voidaan sijoittaa yksityisten tai julkisten palveluiden (P), yleisten rakennusten (Y) tai asumisen (A) korttelialueelle. Perhekoti tarjoaa paikan asumiselle, joka on kaavan mukainen käyttötarkoitus. Perhekotityyppinen asuminen asettaa harkittavaksi paikoitusnormista poikkeamisen tarpeen, etenkin jos vähemmällä autopaikkatarpeella saavutetaan viihtyisämpää ja laadukkaampaa ympäristöä. Asemapiirroksessa ei toistaiseksi ole esitetty kaavamääräyksen edellyttämiä polkupyöräpaikkoja. Kiinteistöllä olevan rakennuksen purkamisen edellytykset on ratkaistu varsin tuoreen asemakaavan laatimisen yhteydessä. Ennen purkamista tulee selvittää museoviranomaiselta rakennuksen dokumentoinnin tarve. Kerrosluvusta ja julkisivumateriaaleista poikkeaminen: Rakentamisen tulee edustaa hyvää rakentamistapaa ja yhteensopivuutta ympäristöönsä. Kerrosluvusta ja julkisivun materiaaleista poikkeamisen edellytyksiä tulee arvioida mm. asemakaavan kaupunkikuvallisen tavoitteen toteutumisen kannalta. Rakennusvalvontaviranomaisilla on maankäyttö- ja rakennuslain ja -asetuksen säännösten perusteella velvollisuus valvoa monien keskeisten ympäristön laatutekijöiden toteutumista. Rakennuksen tulee soveltua rakennettuun ympäristöön ja maisemaan, sekä täyttää kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimukset. Rakentamisessa tulee noudattaa hyvää rakentamistapaa (MRL 117 ). Ympäristötoimen lausuu ympäristönsuojelulain alaisista asioista, ei käyttötarkoituksesta. ELY- keskuksen lausunnossa taas otetaan jo ensimmäisen kuulemisen perusteella kantaa käyttötarkoitukseen. Uusia lausuntoja ei katsottu tarpeelliseksi pyytää toisen kuulemisen yhteydessä. Kaupunkikuvatyöryhmä tutustui päivättyyn poikkeamislupasuunnitelmaan: Kaupunkikuvatyöryhmä suhtautui rakennuksen massoitteluun myönteisesti, mutta toivoi seuraavaan käsittelyyn 15.5 mennessä toimitettavan julkisivumateriaalien värimallit ja väritetyt julkisivut sekä tarkennetut leikkaukset, joissa olisi nähtävissä nykyinen maanpinta, katujenkorkeudet sekä ympäristöä hieman laajemmalta alueelta. Kaupunkikuvatyöryhmä puoltaa suunnitelmaa ehdollisena. Kaupunkikuvatyöryhmä tutustui päivättyyn poikkeamislupasuunnitelmaan Oiva Oy Poronkatu 14,

45 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 12/ Kaupunkikuvatyöryhmä tutustui päivättyihin suunnitelmiin kohteen julkisivuista ja leikkauksista. Kaupunkikuvatyöryhmä suhtautui rakennuksen julkisivumateriaaleihin ja värisävyihin myönteisesti. Kuitenkin ympäröivän maaston muotojen huomioiminen vaikutti puutteelliselta ja maanpinnan korkeudet olivat osassa julkisivuista esitetty virheellisesti. Kaupunkikuvatyöryhmä puoltaa suunnitelmaa ehdollisena. Kadut ja ympäristön lausunto: Ajoneuvoliittymän leveys max 5 m., sijoitukseen tulisi huomioida rakennettu ympäristö (katuvalopylväs, sähkökaappi). Tontille tulisi varata riittävästi tilaa lumelle. Hakijan vastineet Hakija on tehnyt yhden yhteisen vastineen, jossa käsitellään kaikki naapurien ja viranomaislausuntojen aiheet: Asunto Oy Lavolanpuisto, Asunto Oy Lappeenrannan Poronkatu sekä Lappeenrannan kaupungin Kadut ja ympäristö ovat antaneet lausuntonsa MVH-kiinteistöjen poikkeamislupahakemuksesta Porokadulle. Vastineena lausuntoihin esitämme seuraavaa: Asunto Oy Lavolanpuiston lausunto Tontille suunnitellun uudisrakennuksen käyttötarkoitus on tarkentunut erityisasumisen sijasta lastenkodiksi, jonka johdosta poikkeamislupaa on haettu myös asemakaavan käyttötarkoituksesta. Asumisyksikön tavoitteena on olla luonteva osa naapurustoa niin, että asumisyksikössä asuvat lapset voivat elää normaalia ikäistensä elämää. Aita on tämän hetkisten suunnitelmien mukaan tarkoitus rakentaa vain tontin etelärajalle antamaan näkösuojaksi autojen pysäköintipaikoille. Aidan rakentaminen tontin kaikille rajoille ei ole rakennuksen käyttötarkoituksesta johtuen tarpeen. Uudisrakennuksen ei mielestämme aina tarvitse lähtökohtaisesti noudattaa ulkonäöltään alueella entuudestaan olevaa rakennuskantaa vaan se voi reilusti edustaa nykyaikaa. Rakennussuunnittelun näkökulmasta katsottuna on nähty puuverhoilun soveltuvan uudisrakennuksen moderniin arkkitehtuuriin paremmin kuin alueella yleisesti käytetyn

46 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 12/ punatiilen. Ympäristöön sovittamiseksi puuverhouksessa on tarkoitus kuitenkin käyttää punatiileen viittaavaa väritystä. Uudisrakennus ei tosiasiassa poikkea merkittävästi asemakaavan kerroslukumerkinnästä. Asemakaavan edellyttämä kerroslukumerkintä (1/2 r II) tarkoittaa ns. rinneratkaisua, jossa rakennus on vain alarinteen puolelta (puistoalue) kaksikerroksinen ja ylärinteen puolelta (katualueet) yksikerroksinen. Tontille suunnitellun rakennuksen toteuttaminen kaksikerroksisena ei lähinnä toiminnallisista syistä johtuen ole ollut mahdollista, joten rakennus on suunniteltu yksikerroksiseksi. Uudisrakennuksen kerrosluku katualueiden puolella ei kuitenkaan poikkea asemakaavasta. Rinnetontin maastonmuodot on huomioitu hankkeessa niin, että tontin lounaisosassa rakennusta porrastetaan maaston mukaisesti muuta rakennusta alemmaksi. Asunto Oy Lappeenrannan Poronkadun lausunto Kerroslukua ja julkisivumateriaalia koskeva vastine on esitetty edellisessä kappaleessa. Lumenläjitysalueena tontilla toimivat rakennuksen siipiosien väliin jäävä ns. sisäpiha sekä rakennuksen ja Poronkadun välinen alue. Sulamisvedet on pääosin tarkoitus imeyttää tontin lounaiskulmaan rakennettavaan kivipesään. Kivipesän yhteyteen rakennettavan tukimuurin avulla saadaan järjestettyä ns. vastakaato kivipesälle, jolloin sulamisvesistä ei aiheudu haittaa naapureille. Tukimuuri ja kivipesä on merkitty rakennuslupahakemuksen liitteenä olevaan asemapiirrokseen, joka esitetään naapureille rakennuslupahakemuksesta tapahtuvan kuulemisen yhteydessä. Muilta osin kiinteistö liittyy kaupungin hulevesijärjestelmään. Tontin piha-alueelle on varattu riittävästi tilaa lasten leikeille ja oleskelulle. Varsinaisen piha-alueen lisäksi leikki- ja oleskelualueena toimivat rakennuksen sisäpihan puoleisten ulkoseinien yhteydessä olevat laajat katetut alueet. Lastenkodin toiminnan kulmakivenä on tarjota sinne sijoitetuille lapsille mahdollisimman normaalia, turvallista, ja aikuisjohtoista arkea. Toiminnanharjoittajan henkilöstöresurssit ovat mitoitettu siten, että lapsia on mahdollista viedä myös harrastuksiin ja järjestää heille toimintaa koko kaupungin tarjoamia mahdollisuuksia hyödyntäen. Toiminnanharjoittajan yksiköissä järjestetään lapsille ryhmätoimintaa (liikunta, käsityöt, musiikki, retkeily, hevostoiminta ym.), jotka luonnollisesti ovat aikuisjohtoisia ja tapahtuvat yksikön sisätiloissa tai urheilukentillä, uimahallissa, ratsastustalleilla jne.

47 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 12/ Lapset eivät vietä kaikkea vapaa-aikaansa pihalla oleskellen, vaan vapaa-aikaa määrittää tietyt strukturoidut toimet, lasten omat säännölliset harrastukset ja ohjaajien kanssa yhdessä vietetty aika. Ohjaajat ovat lapsia varten ja heidän työnkuvaansa kuuluu järjestää lapsille mielekästä vapaa-aikaa ja tehdä yhdessä asioita - ohjaten, tukien ja opastaen. Tontille suunnitellun rakennuksen pohjoissivun itäkulma ylittää vähäisesti rakennusalueen rajan. Ylitys sijoittuu alueelle, joka asemakaavassa on määrätty puin ja pensain istuttavaksi alueen osaksi. Poronkadun ja Merenlahdentien risteysalueen liikenneturvallisuuden kannalta olennaisinta onkin se, minkälaisia kasveja alueelle tullaan istuttamaan ja kuinka paljon ne tulevat peittämään risteysalueen näkymää. Poronkadun kevyen liikenteen väylä on oletettavasti koko matkaltaan saman levyinen, joten väylän mahdollista kapeutta ei ole mielestämme mahdollista ratkaista vain yhtä tonttia koskevilla toimenpiteillä. Poronkadun kevyen liikenteen väylästä vastaa Lappeenrannan kaupunki, joten emme pysty ottamaan tarkemmin kantaa Asunto Oy Poronkadun lausunnossa esitettyyn näkemykseen. Lastenkodissa tulee työskentelemään yhteensä n. 20 koulutettua työntekijää, jotka vastaavat lasten hoidosta ja kasvatuksesta sekä ympärivuorokautisesta valvonnasta ja turvallisuudesta. Yhtä aikaa lastenkodissa tulee työskentelemään 3-4 työntekijää. Tontille suunnitellut autopaikat 10 kpl ovat näin ollen riittävät ja mahdollistavat myös vieraiden pysäköinnin. Asunto Oy Lappeenrannan Poronkadun lausunnossa esitetty huoli tontille suunnitellun toiminnan aiheuttamasta häiriöstä ympäristöön ja liikenteen lisääntymisestä Poronkadulla on mielestämme aiheeton. Tontin autoliikenne tulee muodostumaan pääosin henkilökunnan töihin tulemisesta ja töistä lähtemisestä. Näin ollen on arvioitavissa, että autoliikennettä tontilla ei tule olemaan enempää kuin naapuruston rivitaloissa. MVH- Kiinteistöt Oy ei pysty ottamaan kantaa Asunto Oy Poronkadun lausunnossa esitettyyn näkemykseen lähiympäristön asuntojen arvon alenemisesta ja tästä johtuvista mahdollisista korvausvaatimuksista.

48 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 12/ Lastensuojelutyön valtakunnallisena tavoitteena on, että asumisyksiköt sijoittuvat tavallisille asuinalueille, jolloin asumisyksikössä asuvat lapset voivat elää mahdollisimman normaalia ikäistensä elämää. Kyseessä oleva Poronkadun tontti tukisi erinomaisesti tätä tavoitetta. Lappeenrannan kaupungin Kadut ja ympäristön lausunto Tontin ajoneuvoliittymä kavennetaan 5 m levyiseksi ja se sijoitetaan niin, että rakennetussa ympäristössä entuudestaan sijaitsevat katuvalopylväs ja sähkökaappi voivat jäädä entisille paikoilleen. Poikkeamislupahakemuksen liitteenä oleva asemapiirros on näiltä osin päivitetty Lumenläjitystä varten on varattu tilaa Asunto Oy Lappeenrannan Poronkadulle annetussa vastineessa esitetyn mukaisesti. Kaupunkikuvatyöryhmän muistiossa mainitut julkisivupiirustuksien korkeusmerkintöjä koskevat asiat on huomioitu rakennuslupapiirustuksissa. Poikkeaminen Poikkeamislupaa haetaan maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 58 :n tarkoittamasta rakentamisesta vastoin asemakaavaa. MRL 171 : n 1 momentin mukaan kunta voi erityisestä syystä myöntää poikkeamisluvan mm. nyt kyseessä olevassa tapauksessa. Poikkeamisluvan myöntämisen edellytyksenä on MRL 171 :n mukaan, ettei poikkeaminen aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle eikä vaikeuta rakennetun ympäristön suojelua koskevien tavoitteiden saavuttamista. Poikkeamista ei saa myöntää, jos se johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Lappeenrannan kaupungin elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialan johtosäännön perusteella kaupunkikehityslautakunta ratkaisee kaupungin toimivallassa olevat poikkeamisluvat. Kaupunkisuunnittelun lausunto Asemakaavamääräyksistä poikkeaminen on kunnan tarkoituksenmukaisuusharkintaa sisältävä prosessi. Nyt kyseessä olevassa tapauksessa on olemassa erityinen sosiaalinen tarve poikkeamisluvan myöntämiseen.

49 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 12/ Esittelijän ehdotus Hakija on päivittänyt suunnitelmaa lausuntojen pohjalta ja vastannut naapureiden huomautuksiin kattavasti. ELYn lausunnon mukaan asumiseen kaavoitettu korttelialue on tarkoitettu, ja sen tulee soveltua erilaisten väestöryhmien asumiseen, ja sille voidaan sijoittaa hyvin monenlaisia itsenäiseen asumiseen soveltuvia asuntotyyppejä, myös sosiaalitoimeen liittyviä rakennuksia. Naapurien huomautuksiin saatujen vastineiden sekä viranomaislausuntojen perusteella Porokatu 14:ään suunniteltu lastenkotirakennus voi poiketa asemakaavasta rakennuksen käyttötarkoituksen, kerroslukumerkinnän, julkisivumateriaalin, rakennusalan ja autopaikkojen osalta haetulla tavalla päivätyn asemapiirroksen mukaisesti. Kaavassa osoitettu tontti soveltuu lasten asumiseen ja Uus-Lavola alueena sopii tasapainoisen kasvun tukemiseen. Asemakaavan kerroslukumerkinnästä (1/2 r II) poikkeaminen ei ole kaupunkikuvallisesti merkittävä, koska rakennus on suunniteltu siten, että kadun puolelta rakennus sopeutuu alueen pääosin kaksikerroksiseen kokonaisuuteen. Suunniteltu materiaali ja väritys voidaan hyväksyä. Poikkeaminen istutetun alueen rajauksesta on hyvin vähäinen, eikä haittaa tontin istutusten sijoittamista. Rakennusalasta poikkeaminen on perusteltu hyvin rakennuksen tulevan käytön näkökulmasta. Poikkeamisluvan myöntäminen ei nyt kyseessä olevassa tapauksessa lupaehdot huomioiden aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle eikä vaikeuta rakennetun ympäristön suojelua koskevien tavoitteiden saavuttamista. Poikkeaminen ei johda myöskään vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaupunkikehityslautakunta myöntää MRL :n mukaisesti MVH-Kiinteistöt Oy:lle luvan poiketa asemakaavan mukaisesta rakennuksen käyttötarkoituksesta, kerroslukumerkinnästä, julkisivumateriaalista, rakennusalasta ja autopaikkojen sijainnista 62 Uus-Lavolan kaupunginosan korttelin 151 tontille 1 ( ) seuraavilla ehdoilla:

50 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 12/ suunnittelussa on huomioitava julkisivujen melutasot ja rakenteiden ääneneristävyysvaatimukset sekä oleskelu- ja leikkipiha-alueiden ja mahdollisten parvekkeiden sijoittaminen ja suojaaminen liikennemelulta - polkupyörille on osoitettava pysäköintipaikka kiinteistöltä - hulevesisuunnitelman toimivuus tulee tarkistaa - julkisivupiirustusten korkeusmerkinnät tulee tarkistaa Ennen minkäänlaiseen rakennustoimeen ryhtymistä on hakijan saatava rakennusvalvontaviranomaiselta rakennuslupa. Tätä poikkeamispäätöstä vastaavaa rakennuslupaa on haettava kahden vuoden kuluessa. Kaupunkikehityslautakunnan päätös tässä asiassa annetaan julkipanon jälkeen. Tästä päätöksestä annetaan valitusosoitus Itä- Suomen hallinto-oikeuteen. Valitusaika on 30 päivää päätöksen antamisesta lukien. Päätös Hyväksyttiin. Esteellisyys: Kaupunkikehityslautakunnan jäsen Johanna Thomander-Tiainen ei esteellisenä osallistunut asian käsittelyyn ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi, Hallintolaki kohta (intressijäävi). Täytäntöönpano hakija ympäristötoimi rakennusvalvonta Kaakkois-Suomen Ely-keskus

51 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 12/ Lausunto Imatran kaupungin kaupunginosan 32 Korvenkanta asemakaavan muutosehdotuksesta 1091 Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/527/ /2019 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä Asemakaava-arkkitehti Matti Veijovuori Yleiskaava-arkkitehti Marjo Saukkonen Kaavasuunnittelija Tiia Sillgren Oheismateriaali 1. Imatran Kaupunginosan 32, Korvenkanta asemakaavakartta 1091 Imatran kaupunki on pyytänyt lausuntoa kaupunginosan 32 Korvenkanta asemakaavan muutoksen ehdotusvaiheesta. Lausunto asemakaavaehdotuksesta pyydetään antamaan mennessä. Kaavamuutosalue sijaitsee valtatie 6:n, Juuliankadun ja Joutsenonkadun välisellä alueella. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa asemakaavaa siten, että mahdollistetaan hiilineutraaliperiaatteella toimivan yrityspuiston ja monipuolisen yritystoiminnan rakentuminen alueelle sekä olemassa olevan yritystoiminnan turvaaminen. Asemakaavan muutos on kuulutettu vireille Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidetään nähtävillä maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n ja 63 :n mukaisesti alkaen koko prosessin ajan. Kaavaehdotus on nähtävillä välisen ajan. Kaava-aineisto on luettavissa Imatran kaupungin internetsivuilta

52 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 12/ Esittelijän ehdotus ymp%c3%a4rist%c3%b6/kaavoitus/asemakaavat/n%c3%a4ht%c3%a4 vill%c3%a4-olevat-kaavat/kaupunginosa-32-korvenkanta. Lappeenrannan kaupungin lausunto Asemakaavaehdotuksessa pääkäyttötarkoitukset ovat muuttuneet voimassa olevan asemakaavan liike- ja toimistorakennusten korttelialueista (KMK, KYTY) teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueiksi (T-11) sekä teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY-11). TY-11 korttelialueille voi lisäksi sijoittaa teollisuus-, tuotanto- ja varastotiloja, näyttely-, koulutus-, liikunta-, huolto-, ja kuljetustiloja, tuotantotoimintaan liittyvää myymälätilaa ja tukkukauppaa palvelevia rakennuksia sekä vähittäiskaupan suuryksiköihin verrattavia myymäläkeskittymiä. Etelä-Karjalan maakuntakaavassa sekä Imatran että Lappeenrannan alueelle on osoitettu merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikköjen alueena (KM-1). Lappeenrannan Korvenkylän osayleiskaavan luonnoksessa kuntarajaan rajautuvat alueet oli varattu kauppa- ja toimitilarakentamiseen, mikä poikkeaa Korvenkannan asemakaavaehdotuksen aluevarauksista. Korvenkylän osayleiskaavaehdotus on tulossa uudelleen nähtäville vuoden 2019 aikana. Imatran rajaan rajoittuvat aluevaraukset tulevat todennäköisesti muuttumaan kaupallisten palvelujen reservialueiksi. Imatran puolelle esitetty asemakaavaratkaisu ei ole ristiriidassa Lappeenrannan maankäytön tavoitteiden kanssa. Korvenkylän osayleiskaavaehdotuksesta tullaan järjestämään työneuvottelu Imatran kaupungin kanssa. Lappeenrannan kaupunki pitää tärkeänä, että jatkosuunnittelussa säilytetään saumaton kulkuyhteys Lappeenrannan ja Imatran yritysalueiden välillä sekä valtatie 6:n alittava tunneli vaihtoehtoisena reittinä purkamaan asemakaavan mahdollistama liikennetuotos erityisesti siinä tapauksessa, että asemakaavan mahdollistamat vähittäiskaupan suuryksiköihin verrattavat myymäläkeskittymät toteutuvat täysimittaisina. Lappeenrannan kaupunki pitää lisäksi tärkeänä, että alueen jatkosuunnittelussa huomioidaan hulevesien hallinnan ratkaisut yhteistyössä Lappeenrannan kaupungin kanssa.

53 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 12/ Kaupunkikehityslautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle edellä esitetyn lausunnon antamisen Imatran kaupungille asemakaavan muutosehdotuksesta 1091 kaupunginosa 32 Korvenkanta. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano kaupunginhallitus

54 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 12/ Aloite mattojen maapesupaikan rakentamisesta Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/877/ /2019 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi Valmistelija/lisätiedot: Kaupungininsinööri Olli Hirvonen Kunnossapitopäällikkö Topi Kangas Pohjoisen alueen alueraati on lähettänyt kaupungille aloitteen uuden matonpesupaikan rakentamiseksi maalle pohjoiseen kaupunginosaan palvelemaan alueen asukkaita. Lappeenrannan kaupungin alueella on nykyisin 4 matonpesupaikkaa, jotka sijaitsevat maalla eivätkä näin ollen kuormita vesistöä niin kuin vanhat vesistöissä olevat laituripaikat. Nämä maapesupaikat sijaitsevat Lappeenrannassa Huhtiniemessä, Sammonlahdessa, Korkkitehtaan rannassa Lappeenrannan keskustassa sekä Joutsenossa Likosenlahdessa. Yhteensä näissä maapesupaikoissa on 39 pesupaikkaa. Ympäristöajattelun lisääntyminen, pesettämisen edullisuus, painepesurien yleistyminen kotitalouksissa sekä mattojen halvat uushankintahinnat voivat olla syitä, että julkisten matonpesupaikkojen tarve on vähentynyt jatkuvasti ja tasaisesti. Vuonna 2009 Lappeenrannan kaupunki on tehnyt arviolaskelman matonpesupaikkojen käytöstä. Lappeenrannassa on n taloutta, joista n. 10 % käyttää julkisia matonpesupaikkoja kerran kesässä yhden päivän. Näin ollen kesäkaudelle lasketaan kertyvän 2500 pesupäivää. Matonpesupaikat ovat auki nykyisin n. 150 vrk kesäaikana, joten näin ollen pesukertoja kertyy päivää kohden noin 17, kun siihen mahdollisia paikkoja on kaupungilla tarjota 39. Käyttöaste on siis noin 43 %. Käyttöaste kesän lomakuukausina varsinkin hienoina ja lämpöisinä päivinä nostaa käyttöastetta, mutta se ei ole palvelun mitoittava tekijä.

55 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 12/ Esittelijän ehdotus Nykyisistä matonpesupaikoista Korkkitehtaanranta ja Huhtiniemi sijaitsevat maantieteellisesti lähellä Lappeenrannan keskustaa, johon matonpesijöiden on tasapuolista kulkea sekä etelän, idän, ja pohjoisen alueilta. Sammonlahden pesupaikka palvelee länsialueen asukkaita ja Joutsenon Likosenlahden pesupaikka Joutsenon asukkaita. Uuden maalle asennetun matonpesupaikan pelkät suorat rakentamiskustannukset ovat n riippuen pesupaikan varustelusta ja ympäristöstä. Tämän lisäksi tulee pesupaikan jatkuva huolto ja ylläpito kesän aikana sekä kevään ja syksyn talvi- ja keväthuollot, jotka ovat yhteensä noin Matonpesupaikoista vastaava Kadut ja ympäristö vastuualue on pyrkinyt parantamaan talouttaan jatkuvasti viimeisimpänä koko vastuualuetta kattaneet yhteistoimintaneuvottelut. Tällä hetkellä vastuualueella ei ole mahdollisuutta ottaa uusia kustannuksia vastattavakseen. Uuden matonpesupaikan rakentamiseen eikä sen ylläpitoon ole varauduttu talousarviossa. Kaupunkikehityslautakunta päättää olla rakentamatta uutta matonpesupaikkaa Pohjoisen alueelle ja antaa edellä olevan lausunnon tiedoksi Pohjoisen alueen alueraadille. Päätös Esittelijä täydensi esityksen kuulumaan seuraavasti: Kaupunkikehityslautakunta päättää olla rakentamatta uutta matonpesupaikkaa Pohjoisen alueelle ja antaa edellä olevan lausunnon tiedoksi Pohjoisen alueen alueraadille. Kaupunki voi etsiä ja osoittaa Pohjoisen alueen alueraadille matonpesualueen omatoimista matonpesupaikan rakentamista varten. Hyväksyttiin täydennetty esitys. Täytäntöönpano Pohjoisen alueen alueraati / Tarja Vahtokari-Sahari

56 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 12/ Vainikkalan kutsutaksin asiakashintojen muutokset Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1040/ /2019 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi Valmistelija/lisätiedot: Kaupungininsinööri Olli Hirvonen Suunnitteluinsinööri Terhi Koski Esittelijän ehdotus Lappeenrannan joukkoliikenteeseen käytettävä määräraha on ylittynyt vuosittain ja se on vaikuttanut koko toimialan talouteen. Allegron ja Tolstoin junavuoroille ajetaan liityntäkuljetukset välillä Lappeenrannan matkakeskus Vainikkalan rautatieasema Lappeenrannan matkakeskus. Matkan hinta on aikuiselta 10 ja alle 17-vuotiaalta 5 /suunta. Säästöä on mahdollista saada korottamalla asiakashintoja. Vuoden 2019 tammikuusta huhtikuun loppuun mennessä matkustajia oli yhteensä 1113 kpl ja ajokertoja 630, mikä tekee keskimäärin 1,8 matkustajaa/ajokerta. Matkustajamäärä per ajokerta on pysynyt samalla tasolla myös vuoden tarkastelujaksolla. Tämän hetken hinnoilla liikennöitsijälle maksetaan keskimäärin 32 euroa/ajokerta, kun hinnasta on vähennetty asiakkaiden maksamat omavastuuosuudet. Uusilla korotetuilla hinnoilla vastaava liikennöintikorvaus olisi noin 23 euroa ja uuden kilpailutuksen myötä tämä korvaus olisi noin 19 euroa/ajokerta. Vuositasolla kustannuksissa säästetään siis noin 40 % nykytilaan verrattuna. Vuonna 2018 Vainikkalan kutsutaksin kokonaiskustannus oli ja tammi-huhtikuussa 2019 kustannus on ollut jo Uusiksi hinnoiksi esitetään uudesta liikennöintikaudesta alkaen aikuiselta 15 ja alle 17-vuotiaalta 10 /suunta.

57 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 12/ Kaupunkikehityslautakunta päättää hyväksyä Vainikkalan kutsutaksin uusiksi hinnoiksi uudesta liikennöintikaudesta alkaen aikuiselta 15 ja alle 17-vuotiaalta 10 /suunta. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano Terhi Koski

58 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 12/ Joukkoliikenteen kolmen vyöhykkeen kausilippujen hintamuutokset Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1040/ /2019 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi Valmistelija/lisätiedot: Kaupungininsinööri Olli Hirvonen Suunnitteluinsinööri Terhi Koski Lappeenrannan joukkoliikenteeseen käytettävä määräraha on ylittynyt vuosittain ja se on vaikuttanut koko toimialan talouteen. Elinvoima ja kaupunkikehitys -toimialan Kadut ja ympäristö - vastuualue on selvittänyt yhdessä konsultin kanssa joukkoliikenteen säästömahdollisuuksia. Säästöä on mahdollista saada korottamalla kolmen vyöhykkeen kausilippujen hintoja lähemmäs imatralaisten Etelä-Karjalan seutulipun hintaa. Tällä esityksellä kaupunki säästää vuositasolla Kolmen vyöhykkeen matkoista käytetyin on Lappeenrannan paikallisliikennealueen ja Imatran välinen yhteys, josta vastaa Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Lappeenrannan kaupunki maksaa lipputukena Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle Lappeenranta-Joutseno-Imatra -liikenteestä (linja 100) vajaa /vuosi (sis. alv). Imatralainen maksaa Etelä-Karjalan seutulipusta 80,00. Parikkalassa, Rautjärvellä ja Savitaipaleella seutulipun hinta on 85,00. Lappeenrantalainen maksaa tällä hetkellä kausilipuista alla olevan mukaisesti: 30 päivän kausiliput:

59 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 12/ päivän kausiliput: Korotetaan kolmen vyöhykkeen hintoja alkaen samalla, kun kesäaikataulu vaihtuu talviaikatauluun. Korotus koskee kolmen vyöhykkeen 30 ja 90 päivän kausilippuja D-vyöhykkeelle eli Lappeenrannasta Imatralle. Lappeenrannan sisäisiin kolmen vyöhykkeen lippuihin ei tule korotusta. Alla on esitetty hintajoustoa hyödyntäen lipputuotekohtaisesti uusi asiakashinta sekä hinnan muutos nykyiseen prosentteina. Myytyjen lippujen määrä laskee 201 kappaleella/vuosi, mutta asiakashinnan korotuksista johtuen lipputulo kasvaa silti /vuosi. Matkojen määrä laskee asiakashinnan korotuksista johtuen matkalla/vuosi, josta koituu ELY:n nousukorvauksilla laskettuna /vuosittainen säästö, josta tulee linjalta 100 ja pienentää todellisuudessa ELYkeskukselle maksettavaa nousukorvausta. Linjan 100 matkustajamäärä kausilippujen osalta laskee matkaa/vuosi

60 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 12/ Esittelijän ehdotus eli 6,1 %. Osa kausilipun käyttäjistä saattaa siirtyä Waltti-arvolipun käyttäjiksi. Kokonaissäästö kaupungille olisi vuodessa. Kaupunkikehityslautakunta päättää, että joukkoliikenteen hintamuutokset otetaan käyttöön kolmen vyöhykkeen kausilippujen osalta seuraavasti: Päätös Esittelijä täydensi esityksen kuulumaan seuraavasti: Kaupunkikehityslautakunta päättää, että joukkoliikenteen hintamuutokset otetaan käyttöön kolmen vyöhykkeen kausilippujen osalta seuraavasti, pois lukien 5004 Opiskelija 30 KELA, jonka hinta pidetään 38 : Täytäntöönpano Terhi Koski Lisäksi esittelijä poisti esityksen taulukosta sarakkeen Muutos %. Hyväksyttiin muutettu esitys.