Näkökulma itäsuomalaisten nuorten tilanteeseen

Transkriptio

1 Näkökulma itäsuomalaisten nuorten tilanteeseen Jouko Laaksonen, Mikkelin ammattikorkeakoulu Iisalmi

2 Raameja esitykselle: - haastava aihe; keskittyminen esityksessä erityisesti alueelle kiinnittymiseen, ja siihen vaikuttaviin keskeisiin tekijöihin, kuten työllistymis- ja koulutusmahdollisuuksiin - esityksessä tarkastellaan tilannetta Itä-Suomen tasolla, ei mennä maakuntakohtaiseen tarkasteluun - esityksen pohjalla mm. Itä-Suomen nuorisopuntari 2010 tulokset ja Tilastokeskuksen tutkimustieto

3 Lapsia ja nuoria koskevasta tiedon tarpeesta: Alueellinen ja paikallinen tiedon tarve: Itä-Suomeen liittyvät erityiskysymykset, mm. nuorten ikäluokkien poismuutto, väestörakenteen ikääntyminen, korkeahko nuorisotyöttömyys Alueellinen ja paikallinen tiedon tarve: tarvitaan tietoa aluekehittämisen tarpeisiin ja koulutustarpeen määrittelyyn Itä-Suomessa ja laajemmin: tarvitaan täsmätietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnin arviointiin ja seurantaan sekä nuorisopoliittiseen kehittämiseen

4 Itä-Suomen nuorisopuntari tiedon tuottamisen työkaluna kysely, joka tutkii vuotiaiden itäsuomalaisten nuorten ääntä; arvoja, asenteita ja näkemyksiä mukana eri kouluasteiden (perusaste, toinen aste, korkeaaste) nuoria, myös työpajanuoria toteutetaan yhteistyössä Mikkelin ammattikorkeakoulun (koordinaattori), Itä-Suomen yliopiston, Humanistisen ammattikorkeakoulun ja Diakonia-ammattikorkeakoulun kanssa Ensimmäinen toteutus vuonna 2010, erityisteemana alueelle kiinnittyminen, ISNP 2011 keskittyy työelämään ja yrittäjyyteen

5 Itä-Suomen nuorisopuntari tiedon tuottamisen työkaluna toteutetaan verkkokyselynä (webropol) vuoden 2010 nuorisopuntarissa vastaajia noin 2100 tilastollinen analyysi tiivis yleisraportti tuloksista, erillisraportit aineisto hyötykäytössä yhteiskuntatieteellisessä tiedearkistossa

6 Itäsuomalaisten nuorten alueelle kiinnittyminen Haasteena nuorten poismuutto vuotiaiden määrä Itä-Suomessa on vähentynyt vuosina noin 5000:lla (tarkka luku 5009). Etelä-Savossa vähennystä 2370, Pohjois- Savossa 1676 ja Pohjois-Karjalassa 963. Koko maassa vuotiaiden nuorten määrä on pysynyt kutakuinkin ennallaan 2000-luvulla. Lähde: tilastokeskus

7 Itäsuomalaisten nuorten alueelle kiinnittyminen Haasteena väestön ikääntyminen Väestön ikärakenne (%-osuudet) Etelä-Savossa, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa (tilanne , lähde: maakuntaliitot ja Tilastokeskus) 0-14 v v 65- Koko maa 16,6 66,4 17,0 Etelä-Savo 14,1 63,2 22,7 Pohjois-Savo 15,6 65,3 19,1 Pohjois-Karjala 15,1 65,5 19,4

8 Itäsuomalaisten nuorten alueelle kiinnittyminen Poimintoja Itä-Suomen nuorisopuntari 2010 tuloksista Asuminen ja asuinympäristö: - itäsuomalaiset nuoret haluavat asua useimmiten samantyyppisellä paikkakunnalla kuin tälläkin hetkellä; täsmälleen nykyisen kaltaisessa paikassa haluaa asua lähes puolet nuorista - Itä-Suomi nähdään luonnonläheisenä, lapsimyönteisenä ja turvallisena - Itä-Suomea kuvaavat myös sosiaalinen yhteenkuuluvuus, avarakatseisuus, ihmisläheisyys, mutta osin myös sisäänpäin kääntyneisyys

9 Itäsuomalaisten nuorten alueelle kiinnittyminen Poimintoja Itä-Suomen nuorisopuntari 2010 tuloksista Muuttaminen: - muuttoaikeet vahvoja, noin 65% itäsuomalaisista nuorista uskoo muuttavansa nykyiseltä asuinpaikkakunnaltaan pois lähivuosien aikana - toisaalta ikäluokalle tyypillistä - miksi muutetaan: yksittäisistä tekijöistä kiinnostavammat ja paremmat työllistymismahdollisuudet merkittävimpiä syitä poismuuttoon

10 Itäsuomalaisten nuorten alueelle kiinnittyminen Poimintoja Itä-Suomen nuorisopuntari 2010 tuloksista Muuttaminen: - minne halutaan muuttaa: mieluisimpana asuinpaikkana nähdään pieni tai keskisuuri kaupunki, Itä-Suomen sisällä selvästi mieluisin kaupunki on Kuopio (46%) ja seuraavaksi Joensuu(21,5%) sekä Mikkeli (14,4%). Itä-Suomen ulkopuolella kaksi suosituinta asuinpaikkaa ovat Jyväskylä (30%) ja Tampere (24,8%). - minne ei haluta muuttaa: pääkaupunkiseutu ei houkuta

11 Koulutusmahdollisuudet Itä- Suomessa koulutusmahdollisuudet hyvät, mm. korkeakoulutuspaikkoja hyvin tarjolla kun nuorten ikäryhmän kokoa Itä-Suomessa verrataan itäsuomalaisissa korkeakouluissa opiskelevien määrään koulutuksen keskeyttäminen ei toisella asteella (lukio, ammatilliset oppilaitokset) juurikaan Itä- Suomessa koko maan keskiarvoa yleisempää

12 Nuorisotyöttömyys Itä-Suomessa Alle 25-vuotiaiden työttömyysaste ollut lähivuosina Itä- Suomessa maan keskiarvoa korkeampi Alle 25-vuotiaiden työttömyysaste (%) kesäkuun ja joulukuun lopussa v (Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilasto / Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto). 6/ /2006 6/ /2007 6/ /2008 6/ /2009 6/2010 koko maa Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala

13 Johtopäätöksiä: Itäsuomalaiset nuoret vaikuttavat tyytyväisiltä asuinympäristöönsä Nuorten poismuutto ja väestön ikääntyminen on kuitenkin iso haaste Itä-Suomelle Nuorisotyöttömyys myös melko korkeaa Alueelle kiinnittymistä vahvistavat tekijät, kuten erityisesti paremmat työmahdollisuudet, tärkeitä Koulutustarjontaa on hyvin

14 Lisätietoa Itä-Suomen nuorisopuntarista: