Työterveyslaitoksen palvelukeskuksen johtaja Kari-Pekka Martimo: Työkykyjohtaminen on ennen kaikkea investointi Sivu 2

Transkriptio

1 Työterveyslaitoksen palvelukeskuksen johtaja Kari-Pekka Martimo: Työkykyjohtaminen on ennen kaikkea investointi Sivu 2 > pääkirjoitus Kuinka tarkkaan organisaatiossanne seurataan sairauspoissaoloja? Mitä tarkemmin poissaolojen syyt tunnetaan, sen paremmin työterveyden panostukset pystytään kohdistamaan oikein. Se, löytyykö sairauspoissaolojen taustalta esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinongelmia vai stressiin liittyviä kuormitustekijöitä, vaikuttaa myös työterveyden toimintaan eri tavalla. Pelkkää seurantaa olennaisempaa on kerätyn tiedon analysoiminen ja valjastaminen työkykyjohtamisen välineeksi. Kun henkilöstön terveystiedot on koottu yhteen paikkaan, niitä voidaan käyttää järjestelmällisesti apuna työkykyriskien hallinnassa. Tehokkaaseen työkykyriskien hallintaan tarvitaan tiivistä ja välitöntä yhteistyötä organisaation ja työterveyden välillä. Kun työhyvinvointi ja työssä jaksaminen nostetaan agendalle, panostukset työterveyteen kääntyvät hyvinvoinniksi ihmisille ja tuotoksi työnantajalle. Parhaat tulokset saavutetaan, kun työterveys paitsi tuntee toimialan ja työn vaatimukset, ottaa myös ihmisen ja asiakkaan tarpeet toiminnan lähtökohdaksi tähän perustuu uusi lupauksemme Millainen työ, sellainen Terveystalo. Valoisaa kevättä! Minna Pihlajamäki Työterveyden johtava ylilääkäri, Terveystalo

2 Teksti Sanna Silvennoinen Kuva Aki Rask Sairauslomalle unohdettu? Ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle jää vuosittain suomalaista. Niistä kolmasosa voitaisiin estää työkykyjohtamisella. Tästä huolimatta työkykyä ei vieläkään johdeta kaikissa yrityksissä tavoitteellisesti. Seitsemän periaatetta, joilla vähennetään sairauspoissaoloja Työkykyjohtamisen tavoitteena on pitää henkilöstö terveenä, työkykyisenä ja tuottavana eläkeikään saakka ehkäisemällä sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyttä. Työterveyslaitoksen palvelukeskuksen johtaja Kari-Pekka Martimon mukaan työkykyjohtaminen on paitsi riskienhallintaa, myös ennen kaikkea investointi. On järkevää miettiä, mitkä ovat ne henkilöstöön kohdistuvat riskit, jotka toteutuessaan vaarantavat koko organisaation toiminnan. Riskit voivat liittyä esimerkiksi henkilöstön vaihtuvuuteen, työtapaturmiin ja työkyvyttömyyteen. Työkykyjohtaminen ei kuitenkaan ole pelkästään kulujen karsimista vaan tuottavuuden ja organisaation toimintaehtojen parantamista. Työhyvinvointi lisää henkilöstön innovatiivisuutta, sitoutumista ja motivaatiota, Martimo kertoo. Eniten työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi. Työkyvytön ei ole kenenkään toiveammatti Vastuu yksilön työkyvystä jakaantuu sekä yksilön, yrityksen että yhteiskunnan kesken. Terveystalon työterveyden johtavan ylilääkäri Minna Pihlajamäen mukaan yhteiskunnalla on jo riittävästi haastetta työeläkkeiden kustannusten kattamisessa, puhumattakaan ennenaikaisen eläköitymisen kustannuksista. Valtavan suuri kustannus liittyy työhön, joka jää toteutumatta ihmisen ollessa työkyvytön, joko sairauslomalla tai ennenaikaisella eläkkeellä. Tämä tekemätön työ aiheuttaa arviolta 4,5 5 miljardin euron kustannukset vuosittain. Työkykyä määrätietoisesti johtamalla voidaan kuitenkin pidentää työuria ja 2 saavuttaa hallituksen tavoittelema tuottavuusloikka, Pihlajamäki sanoo. Hän korostaa, että työkyvyttömyyden ehkäisemisessä kaikki voittavat. Yrityksen ja yhteiskunnan lisäksi työntekijälle on parempi pysyä töissä, koska pahimmillaan työelämän ulkopuolelle joutuminen johtaa syrjäytymiseen, Pihlajamäki sanoo. Martimo on samaa mieltä ja korostaa, että työkyvyttömyyseläkkeelle nimenomaan joudutaan, ei päästä. Kukaan ei lapsena ajattele, että minusta tulee sitten aikuisena työkyvytön. Työnteolla on ihmisen identiteetille suuri merkitys, ja sopiva työ ylläpitää mielenterveyttä ja hyvinvointia. Monelle on myös suuri järkytys huomata, kuinka vähän työkyvyttömyyseläkkeellä tienaa. Lisäksi päihdeongelmien ja mielenterveyshäiriöiden riski kasvaa, Martimo selventää. Työ antaa paitsi rakenteen arjelle, myös onnistumisen tunteita yhteisen päämäärän tavoittelussa. Työ voi jopa itsessään sopivassa suhteessa olla kuntouttavaa tiettyjen sairauksien kohdalla, Pihlajamäki jatkaa. Yrityksen kannalta työkyvyttömyydellä on sekä toiminnallisia että taloudellisia seuraamuksia. Ihmisen kokemus ja ammattitaito eivät ole enää käytettävissä, mikä voi näkyä organisaation toiminnassa häiritsevänä katkoksena ennen kuin joku muu perehdytetään tehtävään. Mitä suurempi yritys, sitä enemmän työkyvyttömyyseläkkeistä tulee kustannuksia, koska myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet nostavat eläkevakuutusmaksuja, Martimo sanoo. Hyvän työkykyjohtamisen periaatteet Edellytys työkyvylle lähtee ihmisen omista terveellisistä elämäntavoista, joihin työnantaja ja työterveys voivat kuitenkin tukea ja kannustaa. Organisaation näkökulmasta Työpaikka sitoutuu vahvasti työturvallisuuden ja -terveyden edistämiseen, ja tämä ohjaa työpaikan eri osapuolten toimintaa. Työnantaja tarjoaa mahdollisuuksia työn muokkaamiseen eli tilapäisiin työjärjestelyihin niin, että työntekijä voi palata turvallisesti sairauslomalta työkykynsä mukaisiin tehtäviin. Työhön paluun suunnittelussa varmistetaan, että työntekijä saa riittävästi tukea, jotta työtovereille ja esimiehelle ei synny merkittävää ylimääräistä kuormitusta. Esimiehet koulutetaan ehkäisemään työkyvyttömyyttä ja otetaan mukaan suunnittelemaan työhön paluuta. Työnantajan edustaja on varhaisessa vaiheessa ja kannustavalla tavalla yhteydessä sairauslomalla olevaan työntekijään. Työhön paluun koordinoimiseen on nimetty vastuutaho. Tarvittaessa työnantajan edustaja ja työterveys neuvottelevat työntekijän luvalla työpaikalla tarvittavista muutoksista. Lähde: Seven principles for successful return to work, Institute for Work & Health, 2014 hyvä työkykyjohtaminen on osa henkilöstöjohtamista ja yhdessä tekemisen kulttuuria, jossa jokaisen työpanosta arvostetaan. Ongelmiin valmistaudutaan etukäteen yhdessä työterveyden kanssa rakentamalla esimerkiksi varhaisen tuen malleja. Henkilöstön kokemuksen huomioiminen ja mukaan ottaminen muutoksiin edistää työkykyä ja on tärkeää erityisesti henkisesti kuormittavassa ja vaativassa työssä, Martimo kertoo. Hyvä työkykyjohtaminen vaatii esimieheltä läsnäoloa, kuuntelua, avoimuutta ja dialogia. Myös työntekijän omalla asenteella on ratkaiseva merkitys, Pihlajamäki täydentää. Työnkuvaa ja työolosuhteita sopeuttamalla suuri osa työkyvyttömyysuhan alla olevista ihmisistä voisi jatkaa työelämässä eläkeikään

3 saakka ja päästä terveenä nauttimaan eläkepäivistä. Työkyvyttömyyttä voidaan ehkäistä ja sairauslomia välttää esimerkiksi muokkaamalla työtä sopivammaksi tai lyhentämällä työaikaa. Työkykyjohtamisessa onnistuneet yritykset ovat luoneet osatyökykyisille uusia työtehtäviä, jotka palvelevat organisaation tarkoitusta, Martimo toteaa. Hyvän työkykyjohtamisen periaatteena on tiivis yhteistyö työterveyden ja vakuutusyhtiöiden kanssa, jotta kenenkään sairausloma ei pitkity ilman, että on tehty kaikki mahdolliset toimenpiteet muiden vaihtoehtojen löytämiseksi. Ketään ihmistä ei saisi unohtaa sairauslomalle. Se on karmeinta, mitä työnantaja voi tehdä, Martimo toteaa. Euron panostuksella kuuden euron tuotto Tekemättömän työn vuosikatsauksessa menestyneitä yrityksiä yhdisti se, että ne ovat asettaneet työkyvyn johtamiselle euromääräiset tavoitteet, määrittäneet työterveydelle selkeät vastuut ja tavoitteet sekä seuranneet mittaamalla tavoitteiden toteutumista. Edelläkävijöiden ryhmässä jokainen työkykyjohtamiseen laitettu lisäeuro on tuottanut vuosittain nettona noin kuusi euroa viiden vuoden tarkastelujakson aikana. Tekemättömän työn vuosikatsaus 2015 selvitti kokonaiskustannusta, joka suomalaisyrityksille syntyy suorista sairauspoissaolokustannuksista, työntekijän eläkelain (TyEL) mukaisista työkyvyttömyysmaksuista, tapaturmavakuutusmaksuista ja työterveyden omavastuun mukaisista kustannuksista. Tutkimuksen toteuttivat yhteistyössä Terveystalo, Työterveyslaitos, EK, SAK, PwC sekä Elo, Etera, Ilmarinen, If, Varma ja Veritas. 3

4 Teksti Elli Antikainen Kuvat Aki Rask Työfysioterapeutti Johanna Jaatisen mukaan tavoitteena on, että työntekijät saavat korjaamolla säännöllisesti henkilökohtaista ohjausta työasennoista. Eroon kehoa rasittavista työasennoista Panostukset ennaltaehkäisevään fysioterapiaan ovat vähentäneet henkilöstön sairauspoissaoloja ja lisänneet työterveyden tehokkuutta autokonserni Vehossa. Tavoitteellinen tuki- ja liikuntaelinten vaivojen ennakointi on tuonut yritykselle yli miljoonan euron säästöt. 4 Suomessa ja Baltian maissa toimiva, autokauppaan keskittyvä Vehokonserni työllistää noin henkilöä ympäri Suomea. Suuri osa Vehon henkilöstöstä työskentelee fyysisesti kuormittavissa työtehtävissä, joissa työasennot ja -välineet voivat rasittaa erityisesti tuki- ja liikuntaelimiä. Meillä on perinteinen miesvaltainen tuotanto-organisaatio, jossa osa töistä on fyysisesti hyvin vaativia, kuten raskaan kaluston huolto. Työasento voi olla ajoittain hankala ja työ voi vaatia voimaa. Tämä asettaa erityisiä vaatimuksia työterveydelle ja sen kehittämiselle, kertoo Vehon henkilöstöjohtaja Juha Poikajärvi. Fysioterapialla poissaolot kuriin Terveystalo ja Veho aloittivat yhteistyön vuonna Työterveysyhteistyön tärkeim-

5 Vehon Huomionalainen työ -hanke Terveystalo ja Veho haluavat puuttua työstä aiheutuviin vaivoihin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jopa ennen oireiden ilmaantumista. Tätä varten Vehossa aloitettiin 2014 Huomionalainen työ -hanke. Hankkeessa Terveystalon työfysioterapeutit vierailevat säännöllisesti Vehon toimipisteissä neuvomassa työntekijöitä, kuinka huomioida työn aikana tuki- ja liikuntaelimiä, kuten olkapäitä, selkää ja niska-hartiaseutua. Hankkeessa keskitytään erityisesti autojen huoltotyötä tekevään henkilöstöön ja työasentoihin, jotka kuormittavat tuki- ja liikuntaelimiä. Toimipisteiden työntekijöille annetaan vinkkejä työasentoihin ja työssä tehtäviin elpymis- ja vastaliikkeisiin sekä kotiharjoitteisiin. Hanke on vaikuttanut osaltaan siihen, että Vehon henkilöstön tuki- ja liikuntaelinten vaivoista johtuvat sairauspoissaolot ovat laskeneet vuoden 2014 ja 2015 välillä noin 38 prosenttia. Henkilöstön terveyteen täytyy panostaa, sillä talous ja terveys kulkevat käsi kädessä, sanoo Juha Poikajärvi. miksi tavoitteiksi määriteltiin sairauspoissaolojen sekä niitä eniten aiheuttavien tuki- ja liikuntaelinvaivojen vähentäminen. Käytännössä olemme esimerkiksi käyneet Vehon toimipisteissä opastamassa työntekijöille oikeita työasentoja sekä vastaja elpymisliikkeitä. Tavoitteena on, että työfysioterapeutti käy korjaamolla säännöllisesti ohjaamassa työntekijöitä henkilökohtaisella tasolla. Säännöllisten käyntien avulla tuemme työntekijöitä uusien työtapojen sisäistämisessä, kertoo työfysioterapeutti Johanna Jaatinen Terveystalo Vantaanportista. Ennaltaehkäisevä fysioterapia on tuottanut tulosta: tuki- ja liikuntaelinten vaivoista johtuvat sairauspoissaolot ovat vähentyneet, minkä ansiosta henkilöstön sairauspoissaoloprosentti on laskenut vuoden 2015 aikana 4,1 prosentista 3,4 prosenttiin. Tämä vastaa noin työpäivää ja yli miljoonaa euroa, kun mittarina käytetään EK:n laskeman yhden sairauspoissaolopäivän keskimääräistä kustannusta, 350 euroa. Sairauspoissaolojen vähentyminen on eri asioiden summa, jossa ennaltaehkäisevä hoito on yksi iso osatekijä. Kokonaisuuteen vaikuttaa myös se, että ihmiset pitävät itse parempaa huolta terveydestään esimerkiksi liikkumalla, johon mekin kannustamme, Poikajärvi kertoo. Suunnitelmallisuus laski kuluja Korkeiden sairauspoissaolojen lisäksi yksi Vehon tavoitteista on vähentää työterveyden kustannuksia. Työterveyden kulujen tulee pysyä kohtuullisena, ja tässä suunnitelmallisuus ja tavoitteellisuus ovat tärkeässä asemassa. Henkilöstön terveyteen täytyy panostaa, sillä talous ja terveys kulkevat käsi kädessä: kun sairauspoissaolot ovat alhaisia, ovat myös työterveyskustannukset pienempiä, Poikajärvi perustelee. Hänen mukaansa Vehossa työterveyskulut ovatkin pysyneet halutulla tasolla ja henkilöstön hyvinvointi on näkynyt myös tehokkuuden nousussa. Kun henkilöstö pysyy terveenä ja toimintakykyisenä ja heidän hyvinvointiinsa panostetaan, he todennäköisesti viihtyvät töissä paremmin ja tekevät työtä tehokkaammin. Silloin myös tuottavuutemme kasvaa. Paikallinen yhteistyö on työterveyden perusta Veho toimii yli 20 paikkakunnalla eri puolella Suomea. Laajan toiminta-alueen ja useiden toimipisteiden vuoksi myös työterveyskumppanilta vaaditaan kattavaa toimintaverkostoa. Tarvitsemme kumppanin, joka pystyy palvelemaan meitä Hangosta Ivaloon. Yhteistyön haasteena onkin, kuinka voimme taata koko henkilöstöllemme tasalaatuisen palvelun kaikkialla. Yhteistyö Terveystalon kanssa onneksi toimii ja voimme yhdessä kehittää kumppanuutta, Poikajärvi sanoo. Työterveyden tavoitteet luodaan Vehossa konsernitasolla, mutta Poikajärven mukaan paikallinen, toimipisteissä tapahtuva työ on yhtä lailla tärkeää. Työterveyttä ei voida parantaa vain pääkonttorissa, vaan yhteistyön täytyy toimia myös kentällä. Siksi onkin tärkeää, että myös paikallisissa toimipisteissämme on hyvät yhteydet paikalliseen Terveystaloon. Oleellisinta on, että kumppani tuntee paikallisen toimipisteen työolosuhteet ja työn vaatimukset. 5

6 Teksti Julia Kristensen Kuva Aki Rask Työterveystarkastukset uudistuvat Terveystalon työterveystarkastuksia kehitetään tukemaan entistä paremmin yksilöllisiä tarpeita ja ihmisen itse asettamia tavoitteita oman terveyden edistämiseksi. 5 syytä tulla työterveystarkastukseen Kannattaako työntekijöille järjestää vapaaehtoisia työterveystarkastuksia? Tai onko niihin osallistuminen vaivan väärti, kun kalenteri täyttyy jo töistä? Kokosimme yhteen työterveystarkastusten hyödyt ja syyt saapua vastaanotolle, kun kutsu käy. Työntekijöiden työkyvyttömyyden 1. ehkäiseminen Työterveystarkastukset auttavat tunnistamaan oman henkilöstön terveyshaasteita ja kohdistamaan työterveyden palveluja tukemaan juuri heidän työkykyään. Kun riskit havaitaan ajoissa, voidaan ennaltaehkäistä sairauslomia ja työkyvyttömyyseläkkeitä. Työterveystarkastusten hyöty perustuu terveyden säännölliseen seurantaan. Vaikka yksittäinenkin tarkastus saattaa antaa tärkeän sysäyksen esimerkiksi elämäntapojen muuttamiseen, se ei vielä kerro terveydessä tapahtuneista muutoksista. Ne eivät välttämättä aiheuta tuntemuksia tai näy päällepäin: esimerkiksi lievästi kohonnut verenpaine tai -sokeri voi kertoa riskistä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin tai diabetekseen. Yksilöllistä tukea omille tavoitteille 2. Perimälleen ei kukaan voi mitään, mutta elämäntapoihin voi vaikuttaa paljonkin. Työterveystarkastus herättää pohtimaan sitä, mitkä asiat ovat itselle tärkeitä ja mihin haluaa sitoutua. 6 Tarkastus alkaa yleensä kirjallisella tai sähköisellä kyselyllä, josta saa välittömän palautteen. Tarvittaessa tehdään myös erilaisia laboratoriotutkimuksia tai muita mittauksia. Niiden jälkeen työterveyshoitajan kanssa laaditaan henkilökohtainen Oma Suunnitelma eli työterveys- ja hyvinvointisuunnitelma. Siihen kirjataan ihmisen itselleen asettamat tavoitteet, kuten painonpudotus, liikunnan lisääminen, stressin vähentäminen tai muutokset työpaikalla. Suunnitelmaan kirjataan myös, miten tavoitteiden toteutumista tuetaan, esimerkiksi työfysioterapeutin neuvonnalla niska-hartiaoireisille tai ohjauksella uniryhmään. 3. Hoitoa omien terveysriskien mukaan Jos ihmisellä havaitaan työterveys-tarkastuksessa merkittäviä riskejä tai hoitoa vaativia sairauksia, hänet ohjataan työterveyslääkärille hoitopolun suunnittelua varten. Kyselyjen perusteella oikein kohdennetulla tuella on pystytty vaikuttamaan esimerkiksi painonhallintaan, kohonneeseen riskiin sairastua diabetekseen, tupakasta luopumiseen ja alkoholin riskikäyttöön. Varhainen tuki on tärkeää myös esimerkiksi unihäiriöiden ja työuupumuksen hoidossa. Tavoitteet eivät unohdu 4. tarkastusten välissä Oma Suunnitelman laatimisen yhteydessä sovitaan aina myös, miten tavoitteiden toteutumista seurataan yhdessä työterveystarkastusten välissä. Seurannassa voidaan hyödyntää mobiilipalveluita ja etävastaanottoa. Ryhmätasolla terveyttä edistävien toimien vaikuttavuutta seurataan esimerkiksi organisaatio- tai osastokohtaisesti. Työnantajalle raportoidaan työterveyden vaikuttavuutta vuosittain tietosuoja huomioiden. Terveenä eläkkeelle 5. Työterveystarkastukset luovat pohjaa työelämän jälkeisille aktiivisille eläkepäiville. Niiden avulla voidaan ennaltaehkäistä sairauksia, jotka heikentäisivät toimintakykyä myöhemmin elämässä.

7 > LYHYESTI Koonnut Julia Kristensen TIINA PAJU Lääkäri puhelimessasi Työn psyykkistä kuormitusta voi olla hankala havaita Tuntuuko työtahti liian kiivaalta, saatko esimieheltä vähän tukea tai kärsitkö työyhteisön ristiriidoista? Silloin työsi on psykososiaalisesti kuormittavaa. Nykyään puhutaan yhä enemmän myös työn kognitiivisista vaatimuksista. Niillä viitataan tietotyön piirteiden laajentumiseen asiantuntijatyöstä lähes joka alalle. Esimerkiksi tietojärjestelmien käyttö edellyttää tiedon käsittelyä, uuden oppimista ja muistamista, johtava työterveyspsykologi Tuuli Viranta- Naulapää Terveystalosta sanoo. Hän korostaa, että kuormituksen kokeminen on yksilöllistä. Se voi kuitenkin olla todellinen riski ihmisen terveydelle ja johtaa pahimmassa tapauksessa työkyvyttömyyteen. Työnantajan pitää olla selvillä työn ja työpaikan kuormitustekijöistä, joiden kartoittamisessa työterveys on apuna. Osa pystytään poistamaan tai minimoimaan, esimerkiksi kehittämällä työntekijän osaamista, esimiesten valmiuksia, tiedonkulkua tai työyhteisön toimivuutta, Viranta-Naulapää kertoo. Jos kuormittavat tekijät ovat työn ominaisuuksia, on keskityttävä tukemaan työntekijöiden valmiuksia pärjätä vallitsevissa olosuhteissa. Psyykkistä oireilua on usein hankala havaita varhaisessa vaiheessa. Tilanteen pitkittyessä se voi aiheuttaa fyysisiä oireita, joiden perimmäinen syy arvioidaan aina työterveydessä. Psyykkisiä kuormitustekijöitä ovat esimerkiksi epäselvät työn tavoitteet, liiallinen työmäärä, huonot vaikutusmahdollisuudet sekä työhön liittyvän arvostuksen puute. Sosiaaliset kuormitustekijät puolestaan liittyvät työyhteisön toimintaan ja vuorovaikutukseen sekä johtamisen ja tiedonkulun ongelmiin. Uusi laki työtapaturmista ja ammattitaudeista Uusi työtapaturma- ja ammattitautilaki astui voimaan Uudessa laissa on muun muassa määritelty aiempaa tarkemmin, missä olosuhteissa tapaturma katsotaan työtapaturmaksi, ja selvennetty työntekijän ja yrittäjän välistä rajaa. Myös korvauspäätöksen saamista on nopeutettu. Lisätietoja: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto, Etävastaanotto on uusi palvelu Terveystalon työterveysasiakkaille. Se tarjoaa helpon ja joustavan tavan tavoittaa lääkäri, kun fyysisiä tutkimuksia ei tarvita tai kun ei ole varma, pitäisikö lääkäriin lähteä. Hoidon tarpeen arvioinnin lisäksi palvelu soveltuu esimerkiksi flunssien, silmätulehdusten ja allergiaoireiden toteamiseen sekä reseptien uusimiseen. Käytännössä asiakas ottaa yhteyttä lääkäriin chat-pikaviestillä. Palvelussa on mukana kokeneita yleis- ja työterveyslääkäreitä, joista ensimmäinen vapaa lääkäri vastaa viestiin. Lääkäri ja asiakas voivat tarvittaessa avata myös videoyhteyden tai lääkärille voi lähettää diagnoosin helpottamiseksi kuvia oirekohdasta, esimerkiksi ihottumasta. Etävastaanotolta saa tarpeen mukaan lähetteen tarkempiin tutkimuksiin tai sähköisen reseptin. Etävastaanotto säästää työntekijöiden aikaa, kun apua saa kätevästi kotiin, työmatkalle tai työpaikalle, eikä lääkärin luo tarvitse matkustaa. Arviolta jopa kaksi kolmesta tavallisesta vastaanottokäynnistä olisi hoidettavissa etävastaanotolla. Jos haluat palvelun käyttöön organisaatiossasi, ota yhteyttä työterveysyhteyshenkilöösi. 7

8 MILLAINEN TYÖ, SELLAINEN TERVEYSTALO. Tunnemme suomalaisen ihmisen ja työn. Tiedämme miten työterveys näkyy kilpailukykynä. Kysymys on panos-terveys suhteesta. LÄHELLÄ SINUA YLI 70 PAIKKAKUNNALLA terveystalo.com/tyoterveys SOITA * myynti@terveystalo.com *Puhelun hinta on lankaliittymästä 8,35 snt/puhelu + 3,20 snt/min, matkapuhelinliittymästä 8,35 snt/puhelu + 19,33 snt/min.