Kuopion kaupunki. Vuoden 2015 kuukausiseuranta (syyskuu) ja koko vuoden toteumaennuste

Transkriptio

1 Kuopion kaupunki Vuoden 2015 kuukausiseuranta (syyskuu) ja koko vuoden toteumaennuste

2 Sisällysluettelo 1. Talousarvion seuranta ja ennuste Henkilötyövuosien seuranta Sairaus ja tapaturmapoissaolot Palkkakulujen seuranta Ostopalvelut Kustannusten seuranta /asukas palvelualueittain Kustannusten seuranta /asukas avainprosesseittain Verotulojen ja valtionosuuksien kehitys Rahoituksen seuranta Talouden seuranta ja ennuste palvelualueittain Koko kaupungin talousennuste... 44

3 Talousarvion seuranta ja ennuste 2015 Ydinkaupungin toteuma 9/ 2015 Ydinkaupungin talouden seurantatiedot eivät ole suoraan vertailukelpoisia edellisen vuoden vastaaviin tietoihin Maaningan kuntaliitoksesta johtuen. Mikäli Kuopion vuoden 2014 talouden seurantatietoja korjattaisiin kuukausiraportoinnissa Maaningan vastaavilla tiedoilla, muodostuisi vertailukelpoisuuden saavuttamiseksi tarvittava työmäärä kohtuuttomaksi saavutettavaan hyötyyn nähden. Tilanne on seurausta mm. Maaningan viimevuotisen toiminnan jakautumisesta ydinkaupungin ohella Kuopion eri liikelaitoksiin ja taseyksiköihin, yhdistyneiden kuntien kirjaus ja seurantakäytäntöjen eroista sekä siitä, että Maaninka hankki viime vuonna sosiaali ja terveyspalvelut ostopalveluna Kuopion kaupungilta. Tulos ja rahoituslaskelman osalta vertailutaulukoissa on vuoden 2014 toteutumislukuina käytetty edellisessä kappaleessa mainituilla perusteilla Kuopion kaupungin toteumalukuja. Seurantateksteissä sekä vero ja valtionosuustaulukoissa on käytetty Kuopion ja Maaningan yhteenlaskettuja lukuja, kun ne ovat olleet selvitettävissä kohtuullisella työpanoksella. Seurantatekstit sisältävät lisäksi arvioita siitä, miltä osin menojen ja tulojen kasvu on seurausta kuntaliitoksesta. Keskeiset tulot Verohallinto on tammi syyskuussa tilittänyt veroennakoita ja jäännösveroja 339,4 milj. euroa. Verokertymä on 21,8 milj. euroa ja 6,9 % suurempi kuin Kuopion vuotta aiempi verokertymä. Kuopion ja Maaningan yhteenlaskettuun verokertymään verrattuna se on 12,8 milj. euroa ja 3,9 % suurempi. Verotulojen toteutumaa selvitetään tarkemmin jäljempänä. Valtionosuuksia Kuopiolle on tilitetty 122,7 milj. euroa. Valtionosuudet ovat 11 milj. euroa ja vajaat 10 % suuremmat kuin Kuopion vuotta aiemmat valtionosuudet. Tammi syyskuun valtionosuudet ovat 3,8 milj. euroa (3,2 %) suuremmat kuin Kuopion ja Maaningan yhteenlasketut valtionosuudet vuotta aiemmin. Valtionosuuksien toteutumaa selvitetään myös jäljempänä tarkemmin. Verotulojen ja valtionosuuksien muodostama verorahoitus on yhteensä 32,8 milj. euroa (7,6 %) suurempi kuin Kuopion vuotta aiempi verorahoitus. Tammi syyskuun verorahoitus on 16,6 milj. euroa ja 3,7 % suurempi kuin Kuopion ja Maaningan yhteenlaskettu verorahoitus vuotta aiemmin. Toimintatuotot vuoden 2015 yhdeksältä kuukaudelta ovat 106,2 milj. euroa, toimintatuottojen toteutuma on 73 % talousarviosta. Toimintatuottojen kokonaismäärä on 21,5 milj. euroa ja 25,4 % suurempi kuin Kuopion kaupungin toimintatulot vastaavana aikana edellisenä vuonna. Arvio kuntaliitoksen ydinkaupungin tavanomaisia toimintatuloja kasvattavasta vaikutuksesta on vuositasolla noin 18 milj. euroa ja kuukausitasolla keskimäärin 1,5 milj. euroa, eli noin 12 %. Kuntaliitoksesta aiheutuvan toimintatulojen lisäyksen voidaan em. perusteella arvioida olevan noin 13,5 milj. euroa, joten se selittää vajaat kaksikolmososaa toimintatulojen alkuvuoden kasvusta. Pääosan muusta toimintatulojen kasvusta selittävät erot myyntivoittojen kirjauksissa vertailuvuosien välillä, avustus ja hankerahoituksen muutokset, tulokirjauksissa tapahtuneet jaksotusmuutokset ja toiminnan järjestämisessä tapahtuneet muutokset. Joukkoliikenteen järjestämistavan muutos on lisännyt toimintatuottoja 5,2 milj. euroa viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. 3

4 Palvelutoiminnan menot Ydinkaupungin yhdeksän kuukauden toimintakulut ovat 556,7 milj. euroa, toteutuma on 72,9 % talousarviosta. Kulujen määrä on 50,5 milj. euroa ja 10 % suurempi kuin Kuopion vuotta aiempi menokertymä. Kun huomioidaan Maaningan kuntaliitoksen vaikutus toimintakuluihin, noin 28 milj. euroa, toimintakulut ovat kasvaneet reilut 22 milj. euroa (4,2 %) edellisestä vuodesta. Henkilöstökulujen toteutuma on syyskuun lopussa 203 milj. euroa. Henkilöstökulut ovat kasvaneet edellisestä vuodesta 21,5 milj. euroa ja lähes 12 %. Palkkamenojen ja henkilötyövuosien kehityksestä on tarkemmin kerrottu toisaalla raportissa. Palvelujen ostoihin on tammi syyskuussa käytetty 245,6 milj. euroa. Tämän menolajin kulut ovat kasvaneet 22,2 milj. euroa ja noin 10 % viime syyskuusta. Pääosa po. menoista kertyy asiakaspalvelujen ostoista lähinnä terveydenhuollon palvelualueella. Kuntaliitoksen lisäksi toiminnan järjestämisessä tapahtuneet muutokset ovat vaikuttaneet sekä henkilöstökuluihin että palvelujen ostoihin. Toimintakate on 450,4 milj. euroa syyskuun lopussa, kun se vuotta aikaisemmin vastaavana aikana oli 421,5 milj. euroa. Toimintakate on siten 28,9 milj. euroa (6,9 %) heikompi kuin vuotta aikaisemmin. Toimintakatteen toteutuma on 72,9 %. Kuntaliitoksen vaikutus huomioiden toimintakate on heikentynyt vajaat 15 milj. euroa (noin 3 %). Rahoitustoiminnan netto ilman liikelaitosten peruspääoman tuottoja on syyskuun lopussa 4,8 milj. euroa kun korko ja muita rahoitustuloja on kirjattu 9,1 milj. euroa. Edellisvuotta korkeampi taso johtuu Kuopion Energia Oy:n kaupungille maksamasta antolainan korosta. Korko ja muita rahoituskuluja on 4,3 milj. euroa. Vuosikate syyskuulta on 30 milj. euroa. Vuotta aiempi vuosikate oli 27,1 milj. euroa. Poistoja on kirjattu 12,2 milj. euroa, poistot ovat samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Satunnaisia eriä ei ole kertynyt kuluvana vuonna toistaiseksi lainkaan, viime vuonna vastaavana aikana satunnaisia tuloja oli 1,5 milj. euroa. Ydinkaupungin tilikauden tulos syyskuulta on ylijäämäinen 17,8 milj. euroa, vuotta aikaisemmin tilikauden tulos oli ylijäämäinen 16,1 milj. euroa. Tilikauden ylijäämä oli samoin 17,8 milj. euroa, vastaavana aikana viime vuonna se oli 16,1 milj. euroa. 4

5 Vuoden 2015 tilinpäätösennuste Palvelualueet ennustavat vuoden 2015 toimintatuottojen yhteismääräksi 148,6 milj. euroa, joka on 3,1 milj. euroa enemmän kuin talousarviossa. Toimintatuottojen tilinpäätösennuste on 0,3 milj. euroa pienempi kuin elokuun ennusteessa. Toimintatuottojen tilinpäätösennuste on 27,5 milj. euroa suurempi kuin Kuopion v tilinpäätöksessä. Kun kuntaliitoksen arvioitu vaikutus toimintatuottoihin on noin 18 milj. euroa, nousevat vertailukelpoiset toimintatuotot ennusteen mukaan reilut 9 milj. euroa (noin 7 %) viime vuodesta. Ennusteiden suurimmat poikkeamat talousarvioon nähden ovat kaupunkiympäristön ja perusturvan palvelualueella. Kaupunkiympäristön palvelualueella toimintatuottoja arvioidaan kertyvän 2,2 milj. euroa talousarviota enemmän, koska myyntivoitot toteutunevat noin 2,8 milj. euroa budjetoitua paremmin mm. Maljalahden tonttien myynnin vuoksi. Perusturvan palvelualueella toimintatuottoja ennustetaan kertyvän 1,3 milj. euroa talousarviota enemmän. Toimintatuottojen ylitys aiheutuu budjetoimattomista vuokratuotoista (vanhus ja vammaispalvelut) ja korvauksista turvakotitoiminnan rahoitusvastuun siirrosta valtiolle. Muiden palvelualueiden toimintatuottoennusteet ovat likimain talousarvion mukaisia. Palvelualueiden yhteenlasketut ennusteet toimintakulujen määrästä päätyvät 768,9 milj. euroon, jolloin toimintakulut ylittyvät 5,7 milj. eurolla budjetoidusta. Toimintakuluennuste on 4 milj. euroa pienempi kuin elokuun ennusteessa. Toiminnan menot kasvaisivat ennusteen mukaan vuoden 2014 tilinpäätökseen nähden 76,1 milj. euroa ja 11 %. Kun arvio kuntaliitoksen menovaikutuksista on noin 38 milj. euroa, nousevat vertailukelpoiset menot ennusteen mukaan laskennallisesti noin 38 milj. euroa ja noin 5 % viime vuodesta. Ennusteiden mukaista korjattuakin toimintakulujen kasvuprosenttia voidaan pitää korkeana. Muiden palvelualueiden toimintakulujen ennusteet alittuvat talousarviosta tai ovat talousarvion mukaisia lukuun ottamatta perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueita. Perusturvan palvelualueen toimintakulujen ennustetaan ylittyvän 4,6 milj. euroa ja terveydenhuollon 3,5 milj. euroa. Perusturvan palvelualueen toimintakulujen ylitysennuste on pienentynyt 1,9 milj. euroa elokuun ennusteesta ja terveydenhuollon palvelualueen toimintakulujen ylitysennuste on 1,1 milj. euroa pienempi kuin elokuussa. Kasvun ja oppimisen palvelualueen toimintakulujen ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisesti, kun elokuussa ylitykseksi ennustettiin 0,8 milj. euroa. Muiden palvelualueiden tai lautakuntien toimintakuluennusteet alittuvat budjetoidusta. Perusturvan palvelualueella euromääräisesti suurin ylitysennuste on vanhus ja vammaispalveluissa, 2,4 milj. euroa, kun palvelujen ostojen ennakoidaan ylittyvän 2,2 milj. euroa. Aikuissosiaalityön palveluissa toimintakulujen ylitysennuste on 1,8 milj. euroa. Työmarkkinatuen kuntaosuuksien arvioidaan ylittyvän 2 milj. euroa, koska pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut räjähdysmäisesti. Erityisryhmien asumiseen ennakoidaan kulujen ylitystä 1,1 1,6 milj. euroa. Terveydenhuollon palvelualueen toimintakulujen ennakoidaan ylittyvän 3,5 milj. euroa, joka on erikoissairaanhoidon toimintakulujen ylitystä. Pohjois Savon sairaanhoitopiirin ennusteen mukaan jäsenkuntalaskutus ylittyy n. 2,4 milj. euroa. Muu erikoissairaanhoidon ylitys 1,2 milj. euroa aiheutuu kuopiolaisten hoidosta muissa sairaaloissa. 5

6 Palvelualueiden toimintakatteen tilinpäätösennuste on 620,4 milj. euroa, mikä on 2,6 milj. euroa heikompi kuin talousarviossa. Toimintakate heikkenee ennusteen mukaan vuoden 2014 tilinpäätökseen nähden 48,7 milj. euroa (8,5 %). Kuntaliitoksen vaikutus huomioiden toimintakate heikkenee vajaat 29 milj. euroa ja vajaat 5 % tilinpäätösennusteen mukaan. Myös toimintakatteen prosentuaalista muutosta voi pitää korkeana. Verotuloennustetta on korotettu touko ja heinäkuun ennusteisiin yhteensä 2,9 milj. eurolla 426,6 milj. euroon. Valtionosuusennuste on ministeriöiden tekemien päätösten perusteella 163,7 milj. euroa, joka on 2,2 milj. euroa yli budjetoidun. Vero ja valtionosuusarvion perusteista sekä kuluvan vuoden verotilitysten kehityksestä on tarkemmin kerrottu toisaalla raportissa. Korko ja muiden rahoituskulujen arvioidaan toteutuvan 1 milj. euroa talousarviota pienempinä, 6,2 milj. euron suuruisina, toteutumaennustetta on pienennetty 0,5 milj. euroa elokuun ennusteesta. Korko ja muita rahoitustuloja arvioidaan tässä vaiheessa kertyvän talousarvion mukaan reilut 12 milj. euroa. Lisätietoa asiaan saadaan myöhemmin, kun mm. lainojen nostaminen kuluvalle vuodelle on selvinnyt. Ydinkaupungin vuosikate on ennusteen mukaan 5,8 milj. euroa, kun se talousarviossa on 7,3 milj. euroa. Poistojen arvioidaan toteutuvan 17,7 milj. euron suuruisina, 1,5 milj. euroa enemmän kuin talousarviossa. Poistot on tarkistettu vuoden 2014 tilinpäätöksen tasearvoilla. Poistoissa on otettu huomioon vuoden 2015 investointien arvioitu vaikutus. Satunnaisia tuottoja on arvioitu kertyvän talousarvion mukaisesti 3 milj. euroa, niiden toteutumaan sisältyy epävarmuutta. Ydinkaupungin tilikauden tulokseksi muodostuu tilinpäätösennusteen mukaan 20,5 milj. euroa, joka on talousarvion mukainen. Tilikauden alijäämäksi muodostuu samoin 20,5 milj. euroa. Tilikauden tulos ja alijäämä ovat parantuneet 4,2 milj. euroa elokuun ennusteesta. Liikelaitokset ja muut taseyksiköt ennustavat yhteenlasketun ylijäämänsä suuruudeksi 0,1 milj. euroa. Ennustettu ylijäämä on 0,8 milj. euroa pienempi kuin talousarviossa. Ylijäämäennuste alkuperäiseen talousarvioon nähden on heikentynyt Tilakeskuksella 0,5 milj. euroa ja Kuopion Vesi Liikelaitoksella 0,3 milj. euroa. Muiden liikelaitosten ja taseyksiköiden ennusteet ovat lähes talousarvion mukaiset. Ennuste koko kaupungin vuoden 2015 alijäämäksi on 20,4 milj. euroa, kun talousarvion mukainen alijäämä oli 19,6 milj. euroa. Koko kaupungin alijäämäennuste on siten 0,8 milj. euroa talousarviota heikompi. Vuoden 2015 määrärahamuutostarpeiden tarkastelu palvelualueilla Vuoden 2015 talousarvion valmistelu pohjautui selvästi vuoden 2014 toteutunutta tilinpäätöstä heikompiin toimintakatteen lähtötasoihin. Kun kaupunginvaltuuston vuoden 2015 hyväksymän talousarvion mukaista ydinkaupungin (pl. Maaninka) toimintakatetta verrataan vuoden 2014 tilinpäätöksen mukaiseen ydinkaupungin toimintakatteeseen, suhteelliseksi kasvuksi muodostuu 4,0 % ja euromääräiseksi kasvuksi 23 milj. euroa. Muutosta voi pitää korkeana sekä vuoden 2015 talousarviossa päädyttyyn 2,2 %:n kasvuun suhteessa talousarvion valmisteluvaiheessa käytettävissä olleeseen toimintakate ennusteeseen nähden. 6

7 Ydinkaupungin (pl. Maaninka) osalta 2,2 %:n mukainen kasvu tarkoittaisi 584,3 milj. euron mukaista toimintakatetta ja 10,6 milj. euron parannusta talousarvioon. Maaninka mukaan lukien 2,2 %:n mukainen kasvu tiinpäätökseen 2014 nähden johtaisi 605,0 milj. euron toimintakatteeseen. Helmikuun kuukausiraportoinnin yhteydessä sovittiin, että maaliskuun kuukausiraportin tilinpäätösennusteiden pohjalta laaditaan palvelualueittain analyysit kuluvan vuoden kehityksestä verraten toteutumaa ja ennustetta vuoden 2014 tilinpäätökseen. Maaliskuun kuukausiraportoinnin tilinpäätösennusteista oli nähtävissä, että odotettua parempi vuoden 2014 tilinpäätös ei vaikuttanut palvelualueiden tilinpäätösennusteisiin. Maaliskuun kuukausiraportin jälkeen palvelualueet ovat laatineet toukokuun alkupuolella selvitykset, onko vuoden 2015 osalta saavutettavissa talousarviota parempi tulos. Palvelualueiden laatimista selvityksistä on johtopäätöksenä, että vuonna 2014 talousarvioon nähden toteutuneet säästöt ovat olleet pääosin kertaluonteisia ja mahdolliset pitkävaikutteiset säästöt on huomioitu talousarvion laadinnassa. Lisäksi selvityksissä on todettu, että kuluvan vuoden talousarvio sisältää kohdentamattomia sopeutustoimia, joiden saavuttaminen on haasteellista ja mittavat lisäsopeutustoimet voivat vaarantaa palvelutuotantoa. Valtionosuuspäätösten perusteella tämän vuoden valtionosuudet toteutuvat 2 milj. euroa talousarviota suurempina. Korkokulut olivat noin 0,5 milj. euroa talousarviossa esitettyä pienemmät toukokuussa laaditun ennusteen mukaan. Koko kaupungin osalta arviolta 1 milj. euroa tulosparannustavoitteesta oli osoitettavissa liikelaitoksille ja taseyksiköille. Siten 10,6 milj. euron tulosparannustavoitteesta jäi toimintakatetasolla palvelualueiden toteutettavaksi 7,1 milj. euroa. Kaupunginhallitus päätti , että palvelualueet ja lautakunnat valmistelevat mennessä aikataulutetut ja seurattavissa olevat suunnitelmat toimenpiteineen ja vaikutusarviointeineen, joilla ydinkaupunkitasoinen toimintakate saadaan 7,1 milj. euroa paremmaksi kuin talousarviossa Palvelualueiden tulee raportoida tehtyjen suunnitelmien toteutumisesta sekä aikataulussa ja tavoitteissa pysymisestä kaupunginhallitukselle säännönmukaisen kuukausiraportoinnin yhteydessä. Kaupunginhallituksen päätöksen mukaan tuottavuusohjelma uudistetaan em. suunnitelmia hyödyntäen talven aikana, kun hallitusohjelman mukaiset valtion kuntataloutta koskevat toimenpiteet alkavat hahmottua. Palvelualueiden mennessä valmistelemat sopeutusesitykset olivat toimintakatetasolla yhteensä 2,5 milj. euroa, joten esitykset jäivät 4,6 milj. euroa alle tavoitteena olleesta 7,1 milj. eurosta. 7

8 Syyskuun kuukausiraporttien mukaan vetovoimaisuuden ja kaupunkiympäristön palvelualueet ovat saavuttaneet sopeutukselle asetetut tavoitteet tilinpäätösennusteissaan. Heikoimmin sopeutustavoitteessa ovat onnistuneet perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueet, kummankin palvelualueen ennusteet ovat 5 6 milj. euroa heikommat kuin sopeutettu talousarvio. Hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen osalta on todettu, että 0,2 milj. euron sopeutustavoitteen saavuttamiseen vaikuttaa syksyn asiakasmäärien kehitys eri yksiköissä. Kasvun ja oppimisen palvelualueella 0,5 milj. euron sopeutustavoitteen saavuttamiseksi jatketaan aktiivisesti pysyvien toiminnallisten muutosten etsimistä ja läpivientiä tuottavuuden parantamiseksi. Terveydenhuollon palvelualueella sopeutustoimia ovat mm. ulkopuolisten sijaisten käytön rajoittaminen, tilankäytön tehostaminen ja laitospaikkojen vähentäminen, sopeutustoimien arvioitu kustannusvaikutus on yhteensä 0,9 milj. euroa. Talousarvion 2015 toimintakatteen parantaminen Tilanne TA TA + Tamu TPE 9/2015 Sopeutustavoite toimintakate toimintakate Sopeutettu TA Ennuste heikompi( ) parempi(+) kuin TA Ennuste heikompi( ) parempi(+) kuin sopeutettu TA Vetovoimaisuuden pa 4,89 4,89 4,34 0,30 4,59 0,56 0,26 Kaupunkiympäristön pa 3,91 3,57 0,75 1,00 2,91 3,16 2,16 Hyvinvoinnin edistämisen pa 34,70 34,93 34,98 0,20 34,50 0,28 0,48 Kasvun ja oppimisen pa 178,29 178,29 178,30 0,50 177,79 0,01 0,51 Perusturvan pa 156,55 156,55 159,84 2,00 154,55 3,28 5,28 Terveydenhuollon pa 220,36 220,36 223,88 2,20 218,16 3,52 5,72 Konsenripalvelu 5,47 5,47 5,43 0,10 5,37 0,04 0,06 Yleishallinto 13,15 13,26 12,45 0,80 12,35 0,70 0,10 Tarkastustoimi 0,31 0,31 0,29 0,00 0,31 0,03 0,03 Vaalit 0,15 0,15 0,13 0,00 0,15 0,02 0,02 Toimintakate yhteensä 617,79 617,79 620,38 7,10 610,69 2,59 9,69 Liikelaitokset ja taseyksiköt yht. 0,43 0,43 0,13 1,00 1,43 0,29 1,29 Valtionosuudet 161,50 161,50 163,70 2,00 163,50 2,20 0,20 Korkokulut 7,20 7,20 6,20 0,50 6,70 1,00 0,50 Tulosparannus yhteensä 462,75 10,60 0,31 10,29 Toimintakatteen osalta ennuste on 2,6 milj. euroa heikompi kuin alkuperäinen TA 2015 ja 9,7 milj. euroa heikompi kuin sopeutettu TA. Tulosparannus talousarvioon nähden toteutuu 0,3 milj. euroa yli TA:n ja 10,3 milj. euroa alle sopeutetun TA:n. Heikoimmat toimintakate ennusteet ovat perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueilla. Vetovoimaisuuden ja kaupunkiympäristön palvelualueet ovat saavuttaneet sopeutetun talousarvion ennusteissaan. Ennusteet liikelaitosten ja taseyksiköiden, ovat heikommat kuin sopeutettu talousarvio edellyttää. Sopeutustavoite ennusteen mukaan valtionosuuksissa ja korkokuluissa. 8

9 Väestönmuutokset Tammi elokuu 2015 Kuopion väestönkasvu edellisvuotta pienempää Kuopion ennakkoväkiluku oli elokuun 2015 lopussa Tammielokuun väestönmuutos oli 414 henkeä. Väestönmuutos oli edellisvuotta pienempi sekä luonnollisen väestönmuutoksen että muuttoliikkeen osalta. Tulomuutto kasvoi, mutta lähtijöitä oli 115 henkeä enemmän kuin edellisvuonna vastaavaan aikaan. Elokuun väestönmuutokset olivat edellisvuotta suurempia muuten paitsi siirtolaisuuden osalta. Kuopion väkiluku vuodenvaihteessa 2014/15 oli , johon sisältyy 3746 maaninkalaista. Vuonna 2014 alueen väestömäärä kasvoi 1176 henkeä, 1,1 %. Kuopion väestöennusteen mukaan kasvun oletetaan jatkuvan noin 1200 hengen tasolla lähivuosina Kuopion väestönmuutos tammielokuussa ja koko vuonna vuosina Siirtolaisuus (netto) Muuttovoitto/tappio Luonnoll. muutos VUOSI YHT Lähde: Tilastokeskus, aluejako Väestömuutosten kuukausikertymät Kuopiossa vuosina henkilöä Kuopion väestönmuutos tammielokuu Lähde: Tilastokeskuksen ennakkotiedot, Maaninka mukana Kuopion kaupunki, talous ja strategiapalvelu, tieto ja controllerpalvelu /2014 sis. Maaninka 0108/2015 Väestönmuutos yhteensä Luonnollinen väestönmuutos Syntyneet Kuolleet Muuttoliike yht Kuntien välinen muutto yht Tulomuutto Lähtömuutto Siirtolaisuus /2015

10 Työttömyys Elokuun lopulla 2015 Kuopion työttömyys väheni elokuussa Kuopiossa oli elokuun lopulla noin 7250 työtöntä, joista naisia oli 3121 ja miehiä 4132 henkilöä. Työttömyys väheni kausiluonteisesti heinäkuulta noin 750 työttömällä, mutta työttömänä oli edelleen 1077 henkeä enemmän kuin vuosi sitten elokuussa. Kuopion työttömyysaste oli 13,7 % ja koko maan 13,2 %. Nuorisotyöttömiä oli noin kolmannes enemmän kuin vuosi sitten. Pitkäaikaistyöttömien määrä oli kasvanut vajaan viidenneksen viime vuodesta. Lomautettujen määrä oli noin 150 enemmän kuin vuosi sitten. Kuopion seudulla oli 789 työtöntä ja työttömyysaste oli 12,9 %. Siilinjärven työttömyysaste oli 9,0 %, jossa oli lisäystä vuodentakaiseen 0,7 %yksikköä. 25,0 % 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 Työttömyysaste Kuopiossa ja vertailukaupungeissa elokuussa ,5 17,117,317,717,818,0 14,4 16,016,8 10,710,9 12,112,813,7 Lähde: Työ ja elinkeinoministeriö Koko maa 13,2 % Kuopion työttömyys Muutos Muutos% Työttömyysaste 11,8 13,7 1,9 %yks 16,1 Työttömiä yht ,4 Miehet ,7 Naiset ,5 Nuorisotyöttömiä (alle 25v.) ,8 Ulkomaalaiset työttömät ,8 50 vuotta täytt. työttömiä ,9 Pitkäaikaistyöttömiä ,8 Lomautetut ,5 Kuopion kehitys 14 vertailukaupungin joukossa on ollut vuoden 2015 aikana hyvin samansuuntainen. Kuopion työttömyysaste oli elokuun lopussa viidenneksi pienin vertailukaupungeista. Lähde: Työ ja elinkeinoministeriö Kuopion kaupunki, talous ja strategiapalvelu, tieto ja controllerpalvelu 10 Päivitetty 08/2015

11 KUOPION TYÖPAIKAT 2013 TILASTOKESKUKSEN JULKISTUS Kuopion työpaikkakehitys Tilastokeskuksen lokakuun 2015 julkistuksen mukaan Kuopiossa oli vuoden 2013 lopulla noin työpaikkaa. Vähennystä edelliseen vuoteen oli 0,7 %. Pidemmällä viiden vuoden aikavälillä (v ) Kuopion työpaikkojen määrä kasvoi noin 1500 (+3%). Koko maassa vähennystä edelliseen vuoteen oli 1,6 %. Viidessä vuodessa koko maan vähennys oli työpaikkaa (3,2 %). Vertailukaupungeissa työpaikkojen määrä on Kuopion tavoin vähentynyt tai pysynyt lähes ennallaan vuoden 2013 aikana. Monissa vertailukaupungeissa työpaikkamenetykset olivat suurimmat teollisuudessa ja kaupan alalla Alueella työssäkäyvät (työpaikat) muutos 5 vuoden ajalta yhteensä, Suurimmat muutokset Kuopiossa 5 vuodessa toimialoittain: Hallinto ja tukipalvelut Sos. ja terveyspalvelut Majoitus ja ravitsemistoim Rakentaminen +200 Teollisuus, energiahuolto 1150 Sekä Kuopiossa että koko maassa kasvoivat eniten seuraavat toimialat: liikeelämää palvelevat hallinto ja tukipalvelut, terveys ja sosiaalipalvelut sekä majoitus ja ravitsemistoiminta. Koko maan tavoin Kuopion suurimmat työpaikkamenetykset olivat teollisuudessa. Kuopion työpaikkakehitys Kuopio Työpaikkoja muutos muutos% 1,0 0,9 2,0 1,8 0,7 3,0 Maaninka mukana tilastossa Kuopion kaupunki, talous ja strategiapalvelu, tieto ja controllerpalvelu 11 10/2015

12 KUOPION TYÖPAIKAT TOIMIALOITTAIN 2013 TILASTOKESKUKSEN JULKISTUS Kuopion yritykset toimialoittain v Kuopiossa on monipuolinen elinkeinorakenne. Työpaikat jakautuvat: Terveys ja sos. palvelut noin 20 % Tukku ja vähittäiskauppa, kuljetus ja varastointi sekä majoitus ja ravitsemistoiminta noin 20 % Liikeelämän hallinto ja tukipalvelutoiminta noin 10 % Koulutus noin 10 % Rakentaminen noin 7 % Teollisuus noin 6 % Kuopiossa v n työpaikkaa Kuopion yritykset työnantajasektorin mukaan v Kuopion työpaikoista reilu puolet, 52 %, oli yksityisellä sektorilla. Kunnan työpaikkoja oli 27,6 %, valtion tai valtioenemmistöisen yhtiöiden paikkoja oli 11,9 % sekä yrittäjiä 8,5 %. Viiden viimeisen vuoden aikana yksityisen sektorin työpaikat kasvoivat noin 1200, kunnan noin 500 ja yrittäjien määrä noin 200. Valtion tai valtioenemmistöisten yhtiöiden työpaikat vähenivät vajaalla 400 työpaikalla. Kuopion työpaikat työnantajasektorin mukaan Kuopion kaupunki, talous ja strategiapalvelu, tieto ja controllerpalvelu 12 muutos Kuopio Työpaikkoja Yksityinen sektori Kunta Valtio tai valtioenemmistöinen Oy Yrittäjät Maaninka mukana tilastossa 10/2015

13 TULOSLASKELMA / YDINKAUPUNKI TP TA + TAMU TPE Muutos % Muutos % TOT TOT Muutos % TA:N TPE 15/ TA 15/ Tot 15/ Tot % TP 14 TPE Tot 14 Milj. Milj. Milj. Milj. Milj. TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 33,2 52,9 52,5 57,9 % 0,9 % 19,9 36,3 82,7 % 68,6 % Maksutuotot 35,8 37,7 37,1 3,8 % 1,4 % 25,9 26,7 3,4 % 71,0 % Tuet ja avustukset 24,8 25,0 25,7 3,4 % 2,8 % 18,4 21,6 17,5 % 86,5 % Vuokratuotot 19,7 20,0 20,5 4,2 % 2,4 % 16,2 16,8 4,1 % 84,0 % Muut toimintatuotot 7,6 9,9 12,8 68,4 % 29,1 % 4,4 4,8 8,2 % 48,3 % TOIMINTATUOTOT 121,1 145,5 148,6 22,7 % 2,1 % 84,7 106,2 25,4 % 73,0 % Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 181,6 206,9 206,3 13,6 % 0,3 % 136,7 153,6 12,3 % 74,2 % Henkilösivukulut Eläkekulut 49,2 53,5 54,2 10,1 % 1,3 % 37,1 40,5 9,3 % 75,8 % Muut henkilösivukulut 10,5 12,5 12,0 14,1 % 4,1 % 7,7 8,9 16,0 % 71,0 % Henkilöstökulut yhteensä 241,3 272,9 272,5 12,9 % 0,2 % 181,5 203,0 11,9 % 74,4 % Palvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostot 213,2 221,9 229,6 7,7 % 3,5 % 155,2 164,4 5,9 % 74,1 % Muiden palvelujen ostot 101,8 121,2 119,4 17,3 % 1,5 % 68,2 81,2 19,1 % 67,0 % Palvelujen ostot yhteensä 315,0 343,1 349,0 10,8 % 1,7 % 223,4 245,6 9,9 % 71,6 % Muut toimintakulut yhteensä 136,5 147,3 147,4 8,0 % 0,1 % 101,3 108,1 6,7 % 73,4 % TOIMINTAKULUT 692,8 763,3 768,9 11,0 % 0,7 % 506,2 556,7 10,0 % 72,9 % TOIMINTAKATE 571,7 617,8 620,4 8,5 % 0,4 % 421,5 450,4 6,9 % 72,9 % Verotulot 405,7 423,7 426,6 5,1 % 0,7 % 317,6 339,4 6,9 % 80,1 % Valtionosuudet 149,1 163,6 163,7 9,8 % 0,0 % 111,7 122,7 9,9 % 75,0 % Rahoitustuotot ja kulut 1,4 5,1 6,2 339,2 % 20,8 % 0,5 4,8 944,0 % 93,1 % Liikelaitosten peruspääoman tuotot 25,1 18,1 18,1 28,0 % 0,0 % 18,8 13,6 28,0 % 75,0 % VUOSIKATE 9,6 7,3 5,8 160,6 % 20,1 % 27,1 30,0 10,7 % 411,9 % Suunn.mukaiset poistot 17,9 16,2 17,7 1,2 % 9,3 % 12,4 12,2 2,3 % 75,0 % Satunnaiset tuotot 126,0 3,0 3,0 97,6 % 0,0 % 1,5 0,0 100,0 % 0,0 % Satunnaiset kulut 1,3 TILIKAUDEN TULOS 116,4 20,5 20,5 117,6 % 0,2 % 16,1 17,8 10,6 % 87,1 % TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) 116,4 20,5 20,5 117,6 % 0,2 % 16,1 17,8 10,6 % 87,1 % 13

14 KÄYTTÖTALOUSOSA TOIMINTAKATE Toteuma palvelualueittain TA TPE Toteuma Ta:n tot Toteuma Muutos 09 % 09 % / milj. milj. milj. milj Vetovoimaisuuden palvelualue 4,9 4,3 3,1 64,4 3,5 8,8 Kaupunkiympäristön palvelualue 3,6 0,8 2,6 73,0 1,5 71,6 Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue 34,9 35,0 25,7 73,5 24,7 4,0 Kasvun ja oppimisen palvelualue 178,3 178,3 130,6 73,2 122,0 7,1 Perusturvan palvelualue 156,6 159,8 112,8 72,0 102,8 9,7 Terveydenhuollon palvelualue 220,4 223,9 163,8 74,4 153,3 6,9 Muu kaupunki 19,2 18,3 11,8 61,6 13,7 0,0 Vaalit 0,2 0,1 0,1 86,6 0,1 15,9 Tarkastustoimi 0,3 0,3 0,2 67,3 0,2 3,9 Konsernipalvelu 5,5 5,4 3,4 61,6 4,0 15,8 Yleishallinto 13,3 12,4 8,1 61,2 9,4 13,4 KAUPUNKI YHTEENSÄ 617,8 620,4 450,4 72,9 421,5 6,9 TOIMINTAKATE TOTEUMAENNUSTE 2015 TA TPE TPE ERO Ylitys TA/ TPE SYYSK. milj. milj. milj. milj. milj. Vetovoimaisuuden palvelualue 4,9 4,5 4,3 0,2 0,6 Kaupunkiympäristön palvelualue 3,6 0,6 0,8 0,2 2,8 Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue 34,9 35,0 35,0 0,0 0,0 Kasvun ja oppimisen palvelualue 178,3 179,0 178,3 0,7 0,0 Perusturvan palvelualue 156,6 161,7 159,8 1,9 3,3 Terveydenhuollon p palvelualue 220,4, 225,0, 223,9, 1,1, 3,5, Vaalit 0,2 0,1 0,1 0,0 0,0 Tarkastustoimi 0,3 0,3 0,3 0,0 0,0 Konsernipalvelu 5,5 5,5 5,4 0,0 0,0 Yleishallinto 13,3 12,4 12,4 0,1 0,8 KAUPUNKI YHTEENSÄ 617,8 624,0 620,4 3,7 2,6 14

15 HENKILÖTYÖVUOSIEN JA PALKKAKULUJEN SEURANTA HENKILÖTYÖVUOSIEN SEURANTA 15

16 Ydinkaupungin henkilötyövuosikertymä on 395,6 htv suurempi kuin vastaavana aikana vuonna Liikelaitosten henkilötyövuosimäärä on kasvanut 1,1 htv ja taseyksiköiden alentunut 80,8 htv. Henkilötyövuosikertymän kasvu selittyy pääasiassa Maaningan kuntaliitoksella. Kun muutoksesta eliminoidaan kuntaliitoksen arvioitu vaikutus (ilman lomituspalvelua), on henkilötyövuosien lisäys noin 66,6 htv. Kuntaliitoksen arvioitu vaikutus perustuu Maaningan henkilöstösuunnitelmiin (=arvioon vakinaisten ja sijaisten henkilötyövuosien määrästä vuonna 2015). Henkilötyövuosien määrän vähennys: o vetovoimaisuuden palvelualueella 1,5 htv o kaupunkiympäristön palvelualueella 1,6 htv o hyvinvoinnin edistämisen palvelualueella 5,6 htv o konsernipalvelussa 1,0 htv o yleishallinnossa 0,3 htv. Henkilötyövuosien määrän kasvu: o kasvun ja oppimisen palvelualueella + 8,0 htv o perusturvan palvelualueella + 64,4 htv o terveydenhuollon palvelualueella + 4,10 htv. Kuntaliitoksessa kaupungin palvelukseen siirtyi 347 vakinaista viranhaltijaa/työntekijää. Maaningalle isäntäkuntapalvelut tuottanut henkilöstö (99 vakinaista henkilöä ) integroitiin perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueiden henkilöstöksi. Kuntaliitoksen johdosta palvelualueet ovat varautuneet vuoden 2015 talousarviossaan vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön 574,6 htv:n lisäykseen ja 17,854 M :n palkkamäärärahaan. Kuntaliitoksen lisäksi henkilötyövuosimäärän muutokseen vaikuttaa: Vetovoimaisuuden palvelualueella ja konsernipalvelussa o yritys ja elinkeinopalveluissa henkilöstömäärää on pystytty vähentämään kaksi (2) henkilöä, talous ja strategiapalvelussa kaksi (2) ja työnantajapalvelussa kaksi (2) henkilöä tehtävien uudelleenjärjestelyillä eläköitymisiä ja irtisanoutumisia hyödyntäen. Kasvun ja oppimisen palvelualueella pääasiallisin kasvun syy on o päivähoidossa olevien lasten määrän kasvu, jonka vuoksi on tammikuun alusta jouduttu palkkaamaan lisää 16 hoito ja kasvatustyöntekijää ja 5 avustajaa o myös kasvun ja oppimisen tuen palveluissa on henkilöstömäärän kasvua, joka johtuu uuden oppilas ja opiskelijahuoltolain uudesta henkilöstömitoituksesta. Perusturvan palvelualueella o Mäntykampuksen asumispalveluiden käyttöönotto , kotihoidon yöhoidon siirto omaksi toiminnaksi sekä Nilsiän vuodeosaston lakkauttaminen ovat lisänneet vanhus ja vammaispalveluiden henkilöstömäärää noin 70 henkilöä. Lisäksi yksittäiset sisäiset henkilösiirrot ovat lisänneet vanhus ja vammaispalveluiden henkilöstömäärää muutamalla henkilöllä. o toimintansa aloittaneeseen lapsiperhepalveluiden vastaanotto ja arviointiyksikköön on rekrytoitu 12 henkilöä sekä lastensuojelun eri tehtäviin 10 henkilöä. o Aikuissosiaalityön palveluihin on rekrytoitu yhdeksän (9) henkilöä: kaksi (2) palveluohjaajaa ja asunnottomien palveluihin kuntoutusohjaaja, etuuskäsittelyyn kolme (3) määräaikaista 16

17 o Johdon tukipalveluihin on rekrytoitu kolme (3) henkilöä: valvontatarkastaja, sosiaali ja potilasasiamies ja määräaikainen taloussihteeri. Terveydenhuollon palvelualueella henkilötyövuosien lisäys johtuu mm. o Avohoidon palveluissa on suun terveydenhuoltoon heinä syyskuun aikana palkattu uusia hammaslääkäreitä ja hammashoitajia yhteensä 9 henkilöä sekä lisäksi vuoden alusta on täytetty apulaisosastonhoitajan tehtävä. Akuuttivastaanotto aloitti toimintansa ja sinne on tällä hetkellä palkattu seitsemän (7) hoitajaa. Lisäksi vastaanottopalveluihin on lisätty vuoden 2015 aikana sijaisuuksiin aluehallintoviraston suosituksen johdosta neljä sairaanhoitajaa. Terveydenhoitopalveluihin on siirtynyt sairaalan poliklinikalta sairaanhoitaja alkaen. o Sairaalapalveluiden henkilöstömäärä on vähentänyt toteutunut Nilsiän vuodeosaston lakkauttaminen, jonka seurauksena 11 henkilöä siirtyi perusturvan hoivapalveluihin ja yksi (1) vanhusten palveluohjaukseen. Vastaavasti henkilöstömäärää lisää vastaanottopalvelujen 16 tekstinkäsittelijän siirto sairaalapalveluihin Sairaalapalveluiden poliklinikalta on siirtynyt yksi sairaanhoitaja alkaen terveydenhoitopalveluihin sekä yksi erikoislääkäri (gastro) alkaen ja toinen erikoislääkäri (reuma) alkaen Kysin palvelukseen. o Mielenterveys ja päihdepalveluissa on palkattu yksi sairaanhoitaja lisää sijaisuuksiin. o Terveydenhuollon tukipalvelujen henkilöstölisäys johtuu aloittaneesta kuntoutusjohtajasta, jonka palkka jakautuu puoliksi terveydenhuoltoon. Aiemmin hoivajohtajan palkka on kirjautunut kokonaan perusturvan tukipalveluihin. SAIRAUS JA TAPATURMAPOISSAOLOT Kal.pv/HTV Kal.pv/HTV MUUTOS MUUTOS 09/ / /2015 % Lomituspalvelu 33,6 33,6 Yleishallinto 10,1 22,9 12,8 127 % Vetovoimaisuuden palvelualue 5,1 19,8 14,7 288 % Perusturvan palvelualue 19,9 20,3 0,4 2 % Terveydenhuollon palvelualue 18,6 17,4 1,2 6 % Kasvun ja oppimisen palvelualue 14,7 14,8 0,1 1 % Konsernipalvelu, ilman lomituspa 4,3 12,7 8,5 199 % Hyvinvoinnin edistämisen palvelu 12,1 13,0 0,9 7 % Kaupunkiympäristön palvelualue 16,2 10,0 6,2 38 % YDINKAUPUNKI YHTEENSÄ 16,3 17,2 0,9 6 % ilman lomituspalvelua 16,3 16,8 0,5 3 % Kuopion Vesi 10,1 18,9 8,8 87 % Kuntatekniikkaliikelaitos 14,6 19,4 4,8 33 % Kallaveden Työterveys 27,3 14,5 12,8 47 % Isäntäkuntapalvelut 24,2 18,8 5,4 22 % Pohjois Savon pelastuslaitos 15,1 15,4 0,3 2 % Kuopion Tilakeskus 5,0 9,3 4,3 86 % 17

18 Ydinkaupungin sairaus ja tapaturmapoissaolojen määrässä on tapahtunut nousua 0,9 kalenteripäivää henkilötyövuotta kohden (0,5 kalpv kun lomituspalvelun osuus eliminoidaan). Ydinkaupungissa tammi syyskuun sairaus ja tapaturmapoissaolojen määrä on kasvanut kalenteripäivää eli 27,4 henkilötyövuotta edelliseen vuoteen verrattuna. Lomituspalvelujen osuus tästä on kalenteripäivää eli 15,8 henkilötyövuotta. PALKKAKULUJEN SEURANTA (ILMAN HENKILÖSIVUKULUJA) 18

19 Palkkakulujen kasvu selittyy pääasiassa Maaningan kuntaliitoksella sekä kuukausipalkkaisen henkilöstön 20 euron yleiskorotuksella sekä tuntipalkkaisen henkilöstön perustuntipalkkojen yleiskorotuksella. Vuosibudjetissa yhdeksän kuukauden ja lomarahojen osuus palkkamäärärahoista on noin 76 %. Ydinkaupungin palkkakulujen määrärahavarauksesta on käytetty 75 %. Palkkamäärärahojen arvioidaan ylittyvän vetovoimaisuuden palvelualueella. Palkkamäärärahojen arvioidaan alittuvan kaupunkiympäristön palvelualueella, hyvinvoinnin edistämisen palvelualueella, terveydenhuollon palvelualueella, konsernipalvelussa, lomituspalvelussa, yleishallinnossa ja tarkastustoimessa. Palkkamäärärahojen arvioidaan kuluvan suunnitellusti kasvun ja oppimisen palvelualueella ja perusturvan palvelualueella. OSTOPALVELUT 09/ /2015 MUUTOS MUUTOS % TOTEUMA % Ydinkaupunki (ilman erikoissairaanh.) % 68 % Liikelaitokset % 80 % Taseyksiköt % 73 % YHTEENSÄ % 69 % Kaupunkitasoiset ostopalvelumenot ovat kasvaneet noin 14,6 M. 19

20 Toimintakulut / asukas TP / TA +TAMU / TPE / 2014 asukas 2015 asukas 2015 asukas milj. milj. milj. Kaupunkiympäristön palvelualue 42, , , Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue 43, , , Kasvun ja oppimisen palvelualue 180, , , Perusturvan palvelualue 172, , , Terveydenhuollon palvelualue (ilman ESH) 79, , , Erikoissairaanhoito 139, , ,

21 Henkilöstömenot / asukas TP / TA+TAMU / TPE / 2014 asukas 2015 asukas 2015 asukas milj. milj. milj. Kaupunkiympäristön palvelualue 11, , , Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue 18, , , Kasvun ja oppimisen palvelualue 101, , , Perusturvan palvelualue 55, , , Terveydenhuollon palvelualue (ilman ESH) 42, , ,

22 Palvelujen ostot / asukas TP / TA+TAMU / TPE / 2014 asukas 2015 asukas 2015 asukas milj. milj. milj. Kaupunkiympäristön palvelualue 23, , , Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue 6, , ,20 55 Kasvun ja oppimisen palvelualue 29, , , Perusturvan palvelualue 75, , , Terveydenhuollon palvelualue (ilman ESH) 23, , , Erikoissairaanhoito 139, , ,

23 Avainprosesseittain Toimintakulut / asukas TP / TA + TAMU / TPE / 2014 asukas 2015 asukas 2015 asukas milj. milj. milj. Varhaiskasvatuspalvelut 62, , , Perusopetus ja nuorisopalvelut 93, , , Lukiopalvelut ja toisen asteen yhteistyö 17, , , Vanhus ja vammaispalvelut 93, , , Lapsiperhepalvelut 27, , , Aikuissosiaalityönpalvelut 44, , , Avohoidon palvelut 47, , , Sairaalapalvelut 22, , , Mielenterveys ja päihdepalvelut 8, , ,

24 Henkilöstömenot / asukas TP / TA + TAMU / TPE / 2014 asukas 2015 asukas 2015 asukas milj. milj. milj. Varhaiskasvatuspalvelut 34, , , Perusopetus ja nuorisopalvelut 52, , , Lukiopalvelut ja toisen asteen yhteistyö 11, , , Vanhus ja vammaispalvelut 35, , , Lapsiperhepalvelut 7, , ,86 70 Aikuissosiaalityönpalvelut 7, , ,56 77 Avohoidon palvelut 23, , , Sairaalapalvelut 13, , , Mielenterveys ja päihdepalvelut 3, , ,

25 Palvelujen ostot / asukas TP / TA + TAMU / TPE / 2014 asukas 2015 asukas 2015 asukas milj. milj. milj. Varhaiskasvatuspalvelut 6, , ,98 62 Perusopetus ja nuorisopalvelut 15, , , Lukiopalvelut ja toisen asteen yhteistyö 2, , ,24 20 Vanhus ja vammaispalvelut 44, , , Lapsiperhepalvelut 18, , , Aikuissosiaalityönpalvelut 10, , , Avohoidon palvelut 14, , , Sairaalapalvelut 4, , ,70 42 Mielenterveys ja päihdepalvelut 3, , ,

26 Verotulot 2015 Vuonna 2014 Kuopion verotulojen toteutuma oli 405,7 milj. euroa, missä oli kasvua 21,2 milj. euroa (5,5 %) vuodesta Verotulojen toteutuma ylittyi 6,2 milj. euroa alkuperäisestä talousarviosta ja 3,2 milj. euroa muutetusta talousarviosta. Tuloveroprosenttia korotettiin yhdellä prosenttiyksiköllä vuodelle 2014, korotuksen vaikutus oli noin 5 %. Kunnallisverotulojen kertymä oli 352,7 milj. euroa, jossa oli kasvua 17,4 milj. euroa (5,2 %). Ilman tuloveroprosentin nostoa kunnallisverotuoton kasvu olisi ollut vaatimatonta. Yhteisöverotulojen kertymä oli 19,2 milj. euroa, kasvua 2,1 milj. euroa (12,3 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Kiinteistöverotulojen toteutuma oli 33,8 milj. euroa, missä oli kasvua 1,7 milj. euroa (5,3 %) vuoteen Vuoden 2014 Kuopion ja Maaningan yhteenlasketut verotulot olivat 416,5 milj. euroa. Kuluvan vuoden talousarviossa on verotulojen määräksi arvioitu 423,7 milj. euroa. Siten kasvua vuoden 2014 Kuopion ja Maaningan yhteenlasketuista verotuloista vuoden 2015 talousarvion verotuloarvioon on 7,2 milj. euroa (1,8 %). Kuopion kaupungin veroprosentteja ei korotettu vuodelle Verotulojen kertymä syyskuussa oli 339,4 milj. euroa, jossa on kasvua viime vuoden Kuopion ja Maaningan yhteenlaskettuihin verotuloihin 12,8 milj. euroa ja 3,9 %. Kunnallisverojen tilitykset ovat 302,1 milj. euroa ja ne ovat kasvaneet 7,8 milj. euroa (2,7 %) viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Yhteisöveron tilitykset ovat 17,2 milj. euroa ja ne ovat kasvaneet 1,8 milj. euroa (11,5 %) yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana viime vuoteen verrattuna. Vuosi sitten yhteisöverotuottoon vaikutti tilitysjärjestelmän muutos. Yhteisöverokertymää kuluvana vuonna on kasvattanut toukokuussa yhteisöjen ennakon täydennysmaksujen odotettua suurempi kertymä. Kiinteistöveron kertymä on 20,2 milj. euroa, kasvua 3,2 milj. euroa (19,2 %) viime vuoteen verrattuna. Maaningan tiedot sisältyvät kaikkiin edellä mainittuihin viime vuoden vertailulukuihin. Suomen Kuntaliiton viimeisen ( ) koko maan kuntien verotuloennusteen mukaan verotulojen kasvuksi kuluvana vuonna arvioidaan 2,9 %. Ennusteen mukaan verotulojen kasvu koko maassa on hieman korkeampi kuin vuonna 2014, jolloin verotulot kasvoivat 2,5 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kuluvan vuoden osalta Kuntaliiton verotuloennusteessa ei ole tapahtunut muutosta verotulojen määrässä edelliseen, syyskuun alussa julkaistuun koko maan verotuloennusteeseen. Ennusteen mukaan kunnallisveron tuotto kasvaa kuluvana vuonna 2,1 %, kun palkkatulojen kasvuksi on arvioitu 0,7 % ja ansiotulojen kasvuksi 1,7 %. Yhteisöveron tuoton arvioidaan kasvavan 8,1 % ja kiinteistöveron tuoton 6,5 %. Verotuloennuste on Kuntaliiton yhdessä valtiovarainministeriön ja Verohallinnon kanssa laatima ennuste koko maan verotulojen kehityksestä. Ennuste perustuu Verohallinnon maksuunpanotilastoon, tilityserittelyihin ja kiinteistötietoihin. 26

27 Kuntaliiton em. koko maan ennusteeseen perustuvassa kuntakohtaisessa verotuloennusteessa Kuopion verotulojen kokonaismääräksi kuluvana vuonna arvioidaan 428,3 milj. euroa. Talousarviossa verotulojen määräksi oli arvioitu 423,7 milj. euroa, joten Kuntaliiton verotuloennusteessa verotulojen määrä on 4,5 milj. euroa korkeampi kuin talousarviossa. Ennusteen mukaan tuloverotuotto on 369,9 milj. euroa (talousarviossa 366,7 milj. euroa), yhteisöverotuotto 21,2 milj. euroa (talousarviossa 20,0 milj. euroa) ja kiinteistöverotuotto 37,2 milj. euroa (talousarviossa 37 milj. euroa). Ennusteen mukainen kasvu on 2,7 % vuoden 2014 Kuopion ja Maaningan yhteenlaskettuihin toteutuneisiin verotuloihin. Näin ollen Kuopion kaupungin verotulojen kasvuprosentti tänä vuonna on lähes samalla tasolla kuin koko maassa keskimäärin. Verohallinnon syyskuussa julkaisemien ennakkotietojen mukaan Kuopion kunnallisveron arvioidut tilitykset vuonna 2015 ovat 369,7 milj. euroa, mikä on Kuntaliiton ennusteen mukainen ja ylittää 3 milj. eurolla budjetoidun määrän. Kuopion arvioituja kunnallisverotilityksiä nostavat marras ja joulukuussa tilitettävät oikaisut, joiden arvioidaan olevan yhteensä lähes 2,7 milj. euroa. Verovuodelta 2015 kiinteistöverojen maksuunpano kasvoi koko maassa edellisvuodesta reilulla 6 prosentilla miljoonaan euroon. Verohallinnon syyskuun alun tietojen mukaan Kuopion kaupungin maksuunpannut kiinteistöverot verovuodelta 2015 ovat noin 37,2 milj. euroa, missä on kasvua 5 % edelliseen vuoteen verrattuna. Talousarviossa kiinteistöverotuotto on 37 milj. euroa, joten maksuunpantu määrä on talousarvion mukainen. Helmikuussa korkein oikeus antoi päätöksensä Kuopion kaupungin ja valtion väliseen kiistaan Kuopion kaupungin saamatta jääneistä kiinteistöveroista. Korkein oikeus ei antanut valituslupaa, joten hovioikeuden päätös jää voimaan. Päätöksen mukaan valtion tulee maksaa Kuopiolle kiinteistöveroja 1,4 milj. euroa, viivästyskorkoja 0,5 milj. euroa ja oikeudenkäyntikuluja 0,1 milj. euroa. Valtio on maksanut ko. summat helmikuussa ja maksettu kiinteistöverojen määrä kirjattiin helmikuussa kiinteistöverotuloihin. Ko. kiinteistöverojen määrä ei sisälly verovuodelta 2015 maksuunpantujen kiinteistöverojen ennakkotietoihin. Heinäkuun seurantaraporttiin kunnallisverotuloarvioita korotettiin 1,4 milj. eurolla, jolloin verotulojen määräksi tuli 426,6 milj. euroa, se on 1,7 milj. euroa pienempi kuin Kuntaliiton viimeisimmässä kuntakohtaisessa ennusteessa. Kiinteistö ja yhteisöverotuottojen arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Verotuloarvion korottaminen perustui em. Verohallinnon ennakkotietoon arvioiduista kunnallisveron tilityksistä kuluvana vuonna. Syyskuun seurantaraportissa verotulojen määrä on pidetty ennallaan. VEROTULOENNUSTE 2015 TA TPE Ero Milj. % Kunnallisvero 366,7 369,6 2,9 0,8 % Yhteisövero 20,0 20,0 0,0 0,0 % Kiinteistövero 37,0 37,0 0,0 0,0 % Yhteensä 423,7 426,6 2,9 0,7 % 27

28 TP TPE Ero 2014 *) 2015 Milj. % Kunnallisvero 362,3 369,6 7,3 2,0 % Yhteisövero 19,7 20,0 0,3 1,5 % Kiinteistövero 34,4 37,0 2,6 7,6 % Yhteensä 416,4 426,6 10,2 2,4 % *) Sisältää Maaningan VEROTULOJEN MUUTOS VEROTILITYSTEN MUUTOS Tammi syyskuu 2014 *) 2015 Muutos % Kunnallisvero 294,3 302,1 2,6 % Yhteisövero 15,4 17,2 11,5 % Kiinteistövero 16,9 20,2 19,3 % Yhteensä 326,6 339,4 3,9 % *) Sisältää Maaningan 28

29 Valtionosuudet 2015 Vuoden 2015 alusta otettiin käyttöön uudistettu valtionosuusjärjestelmä. Uuden järjestelmän mukaan Kuopion valtionosuudet lisääntyvät 134 euroa/asukas. Koska valtionosuusjärjestelmän uudistuksessa on siirtymäkausi, niin kuluvana vuonna Kuopio saa 50 euroa/asukas enemmän valtionosuuksia uudistuksen myötä. Valtionosuusjärjestelmän uudistuksessa suurin muutos entiseen järjestelmään verrattuna on verotuloihin perustuvassa tasauksessa. Kuopio saa sitä uuden järjestelmän mukaan 22,4 milj. euroa, kun vuoden 2014 vertailukelpoinen määrä oli 0,9 milj. euroa. Kuopion kaupungille maksetaan vuonna 2015 ministeriöiden päätösten mukaan peruspalvelujen valtionosuutta sekä opetus ja kulttuuritoimen muuta valtionosuutta yhteensä 163,7 milj. euroa. Tämä on 2,2 milj. euroa enemmän kuin kuluvan vuoden alkuperäisessä talousarviossa. Valtionosuudet ovat täsmentyneet talousarvion laadinnasta mm. yksikköhintojen ja indeksikorotuksen osalta. Talousarviomuutoksen jälkeen valtionosuuksien määrä on 163,6 milj. euroa. Kuukausiraportin valtionosuusennusteeksi on merkitty em. päätöksien mukaisesti 163,7 milj. euroa. Kuopion ja Maaningan yhteenlasketut valtionosuudet vuonna 2014 olivat yhteensä 158,6 milj. euroa. Kuluvan vuoden valtionosuudet ovat siten reilut 5 milj. euroa viime vuoden Kuopion ja Maaningan yhteenlaskettuja valtionosuuksia suuremmat. Syyskuun loppuun mennessä valtionosuuksia on tilitetty 122,7 milj. euroa, mikä on reilut 3 milj. euroa (3,2 %) Kuopion ja Maaningan yhteenlaskettuja valtionosuuksia enemmän. Karttulan, Nilsiän ja Maaningan kuntaliitoksista maksettavat yhdistymisavustukset ja valtionosuusmenetyksen korvaukset käsitellään toimintatuloihin sisältyvinä erinä eikä tämän otsikon alla käsiteltyinä varsinaisina valtionosuuksina. Yhdistymisavustukset ovat kuluvana vuonna yhteensä 2,2 milj. euroa talousarvion mukaisesti ja valtionosuusmenetyksien korvaukset yhteensä 5,5 milj. euroa, ne alittuvat 0,1 milj. euroa budjetoidusta. VALTIONOSUUSENNUSTE 2015 TA TPE Ero Milj. % Peruspalvelujen valtionosuus 171,7 171,8 0,1 0,1 % siitä verotulotasaus 22,4 22,4 0,0 0,0 % Muut opetus ja kulttuuritoimen vo 8,1 8,1 0,0 0,0 % Yhteensä 163,6 163,7 0,1 0,1 % 29

30 TP TPE Ero 2014 *) 2015 Milj. % Peruspalvelujen valtionosuus 170,2 171,8 1,6 0,9 % siitä verotulotasaus 0,9 22,4 21,5 2388,9 % Muut opetus ja kulttuuritoimen vo 11,6 8,1 3,5 30,2 % Yhteensä 158,6 163,7 5,1 3,2 % *) Sisältää Maaningan VALTIONOSUUKSIEN MUUTOS Tammi syyskuu 2014 *) 2015 Ero Milj. % Peruspalvelujen valtionosuus 127,5 128,8 1,3 1,1 % siitä verotulotasaus 0,7 16,8 16,1 2263,9 % Muut opetus ja kulttuuritoimen vo 8,7 6,1 2,6 29,7 % Yhteensä 118,8 122,7 3,9 3,3 % *) Sisältää Maaningan VALTIONOSUUKSIEN MUUTOS Pitkäaikaiset lainat 09/2015 Pitkäaikaisten lainojen määrä joulukuun lopussa oli 305,8 milj. euroa, lainojen määrä lisääntyi vuoden 2014 aikana 87,2 milj. euroa ja lainoja lyhennettiin 30,2 milj. euroa. Lainakanta vuoden 2014 lopussa oli euroa/asukas. Lainakanta sisältää Maaningalta siirtyneitä lainoja 5,3 milj. euroa. Kesäkuussa 2015 nostettiin 25 milj. euroa pitkäaikaista lainaa. Alkuperäisessä talousarviossa oli varattu 72 milj. euroa pitkäaikaisten lainojen lisäykseen ja 41,1 milj. euroa pitkäaikaisten lainojen lyhennykseen. Talousarviomuutokset käsiteltiin kaupunginvaltuustossa ja pitkäaikaisten lainojen lisäys pienennettiin 57 milj. euroon ja lyhennykset nostettiin 42 milj. euroon. Vuoden 2015 tilinpäätösennusteen mukaan lainoja nostetaan 57 milj. euroa ja lyhennetään 42 milj. euroa. Lainakanta olisi vuoden lopussa 326,1 milj. euroa, joka on euroa/asukas. Lainakanta nousisi siten vuoden aikana 15,0 milj. euroa. Lyhennyksiä on maksettu syyskuun loppuun mennessä 24,7 milj. euroa. Korkokustannukset ovat olleet 3,6 milj. euroa. 30

31 PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN MUUTOS TP TPE Ero *) Milj. % Lainakanta ,7 311,1 62,3 25,1 % Lisäys 87,3 57,0 30,3 34,7 % Vähennys 30,2 42,0 11,8 39,2 % Lainakanta ,8 326,1 20,2 6,6 % /as /asukas ,6 % *) Lainakanta sisältää Maaningan lainat. PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN MUUTOS 2015 TA TPE Ero Milj. % Lisäys 72,0 57,0 15,0 20,8 % Vähennys 41,1 42,0 0,9 2,2 % Lainakannan muutos 30,9 15,0 15,9 51,5 % 31

32 PALVELUALUEIDEN SEURANTA JA ENNUSTE Ydinkaupungin tilivelvolliset viranhaltijat: Kaupunginjohtaja palvelualuejohtajat asiakkuusjohtajat: o Konsernipalvelu: strategiajohtaja, henkilöstöjohtaja, yleiskaavajohtaja, kaupunginsihteeri, konserniohjausjohtaja, lomituspalvelujohtaja o Vetovoimaisuuden palvelualue: markkinointijohtaja, elinkeinojohtaja, kehittämisjohtaja, o Kaupunkiympäristön palvelualue: suunnittelujohtaja, kaupungininsinööri, ympäristöjohtaja, kiinteistöjohtaja o Kasvun ja oppimisen palvelualue: opetusjohtaja, varhaiskasvatusjohtaja, kasvun ja oppimisen tuen johtaja, o Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue: hyvinvoinninjohtajat, tapahtumapalveluidenjohtaja o Perusturvan palvelualue: hoivajohtaja, sosiaalijohtaja o Terveydenhuollon palvelualue: terveysjohtaja, mielenterveysjohtaja 32

33 Sulje Yhteenveto VETOVOIMAISUUDEN PALVELUALUE Toteuma: TammiSyyskuu Kausi 2015 Tili 2014 Tot.% 2015 TA:N Tot.% TP 2014 TA 2015 Tot.ennuste 2015 MYYNTITUOTOT 23, , , ,993 64,068 TA/Enn. Erotus 132,925 TA/Enn. Tot.% Kasvu Enn./Ed.v Kasvu % , TUET JA AVUSTUKSET 416, , , , ,710 95, , MUUT TOIMINTATUOTO 2, , ,608 9,386 7,840 1, , TOIMINTATUOTOT 442, , , , ,618 39, , PALKAT JA OIKAISUE 1,130, ,050, ,473,972 1,390,381 1,352,084 38, , HENKILÖSIVUKULUT 266, , , , ,377 1, , ASIAKASPALVELUJEN 200, , , MUIDEN PALVELUJEN 1,183, ,227, ,635,187 1,696,552 1,605,667 90, , PALVELUJEN OSTOT 1,383, ,227, ,925,807 1,696,552 1,605,667 90, , AINEET, TARVIKKEET 44, , ,825 30,877 35,914 5, , AVUSTUKSET 937, , ,020,587 1,553,775 1,128, , , VUOKRAKULUT 128, , , , ,551 9, , MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT 3,895,791 TOIMINTAKATE 3,453,277 4, , ,741 41,996 5,654 36, ,429, ,149, ,003, ,162,978 5,226,992 4,893,358 4,631, , , ,336, , , TOIMINTA JA TALOUS TOIMINTA JA TALOUS JA KORJAAVAT TOIMENPITEET Vetovoimaisuuden palvelualueen toimintatuottojen toteutumaennuste on euroa, joka alittuu talousarvioon nähden euroa. Toimintatuotot alittuvat markkinointi, viestintä ja asiakaspalvelut avainprosessissa, koska käynnistyneen markkinointiohjelman rahoitusosuudet eivät toteudu suunnitellusti päättyneen maakunnallisen markkinointiohjelmahankkeen toimintatuotot sen sijaan toteutuvat budjetoitua suurempina. Toimintakulujen toteutumaennuste on 4,631 milj. euroa, alitusta budjetoituun euroa. Toimintakulujen ennustetaan alittuvan markkinointi, viestintä ja asiakaspalveluissa euroa, koska käynnistyneen markkinointiohjelman toimintakulujen arvioidaan toteutuvan budjetoitua pienempänä. Yritys ja elinkeinopalvelujen toimintakulujen arvioidaan toteutuvan euroa talousarviota pienempinä. Suurimmat poikkeamat talousarvioon nähden ovat elinkeinopoliittisissa hankkeissa, minkä arvioidaan alittuvan budjetoidusta eurolla ja elinkeinopoliittisissa EUhankkeissa, niiden arvioitu alitus on euroa. Toimintakatteen toteutumaennuste on 4,336 milj. euroa, mikä on euroa parempi kuin talousarviossa. Toimintakatteen poikkeama talousarvioon nähden selittyy pääosin yritys ja elinkeinopalvelujen toimintakatteen poikkeamalla, kun toimintakatteen arvioidaan olevan euroa parempi kuin talousarviossa. TALOUSARVION PITÄVYYS TALOUSARVION PITÄVYYTEEN LIITTYVÄT RISKIT (Tavalmistelusta + uudet eteen tulevat Talousarvion pitävyyteen liittyviä riskejä ei ole tällä hetkellä tiedossa. PALVELUJEN OSTOT PALVELUJEN OSTOJEN JA HENKILÖTYÖVUOSIEN KEHITTYMINEN Vetovoimaisuuden palvelualueen henkilöstökulujen ennustetaan toteutuvan euroa talousarviota pienempinä, määrärahojen alitus on pääosin yritys ja elinkeinopalveluissa. Myös palvelujen ostojen arvioidaan alittuvan talousarviosta. Palveluiden ostoihin arvioidaan käytettävän euroa budjetoitua vähemmän, koska sekä markkinoinnin hankkeissa että yritys ja elinkeinopalveluissa palvelujen ostojen arvioidaan toteutuvan budjetoitua pienempinä. 33