TOIMINTAKERTOMUS 2017 Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualue

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS 2017 Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualue Sosiaali- ja terveyslautakunta

2 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN PALVELUALUE Vastuuhenkilö Toiminta-ajatus / Tehtävät vt. palvelualuejohtaja Kristiina Kariniemi-Örmälä Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualueen perustehtävänä on kustannustehokkailla ratkaisuilla tarjota kuntalaisille palveluita, joiden avulla elämänhallinta, terveyden edistäminen ja ylläpitäminen, sairauksien ehkäiseminen ja hyvä hoito sekä viimesijainen toimeentuloturva mahdollistetaan asiakaslähtöisesti, yksilön omia voimavaroja tukien, itse- ja omahoitokykyä vahvistaen sekä aktiivista vastuuntuntoa lisäten. Lisäksi palvelualue huolehtii, että ikääntyneet ja toimintarajoitteiset järvenpääläiset voivat elää ja asua kunnassa turvallisesti, täysivaltaisina ja vaikuttavina yhteiskunnan jäseninä riippumatta toimintakyvyn vajeista ja iästä. Perustelut poikkeamalle Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualueen toimintakate kokonaisuudessaan oli euroa, joka on euroa pienempi kuin korjatun talousarvion toimintakate. Toimintatuottoja kertyi euroa, joka on euroa talousarviossa arvioitua enemmän. Toimintakulut olivat euroa eli euroa vähemmän kuin korjatun talousarvion toimintakulut. Ilman erikoissairaanhoitoa sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualueen toimintakate oli euroa, joka on euroa pienempi kuin korjatun talousarvion toimintakate. Toimintatuottoja kertyi euroa, joka on euroa talousarviossa arvioitua enemmän. Toimintakulut olivat euroa eli euroa vähemmän kuin korjatun talousarvion toimintakulut. Merkittävimmät poikkeamat syntyivät Aikuisten sosiaalipalveluissa työmarkkinatuen kuntaosuuden ja vammaispalvelujen kustannusten kasvussa. Kuva 1. Työmarkkinatuen kuntaosuus Vuonna 2017 työmarkkinatuen kuntaosuus oli kokonaisuudessa , jossa on edelliseen vuoteen verrattuna kasvua. Toimintavuoden aikana pitkäaikaistyöttömien määrä, joista maksetaan työmarkkinatuen kuntaosuutta, kasvoi. Vuonna 2017 pitkäaikaistyöttömiä oli keskimäärin 630 henkeä / kk, kun vuotta aiemmin

3 vastaava luku oli 586. Avainalueella on työskennelty määrätietoisesti laajan verkoston kanssa yhdessä pitkäaikaistyöttömyyden kasvun hillitsemiseksi ja vähentämiseksi. Aikuisten sosiaalipalvelujen avainalueen toimintakate oli pienempi kuin korjatun talousarvion toimintakate. Toimintayksiköiden toimintakate oli ylijäämäinen aikuissosiaalityön osalta ja sosiaalisen kuntoutuksen osalta Toimintakate oli alijäämäinen erityisryhmien sosiaalityön osalta ja aikuisten sosiaalipalvelujen yhteisten toimintojen osalta Terveyden edistämisessä lisäkustannuksia syntyi hoitotarvikkeiden ja apuvälineiden kustannusten noususta. Diabeteshoitovälineiden osalta siirryttiin verensokerin pitkäaikaisseurantaan (Libre) ja hoitovälinejakelun toimitukset siirtyivät Postin jakeluun lähtien. Sairauden hoidossa ostopalvelulääkärien aiheuttamat kustannukset ylittivät korjatun talousarvion :lla. Ylitys oli kuitenkin ennakkoarviointia pienempi johtuen ostopalvelulääkäreiden saatavuusvajeesta. Ylitys katettiin talousarvioita suuremmiksi osoittautuneilla toimintatuotoilla ja pienemmiksi jääneillä henkilöstömenoilla eikä talousarvion määrittämää kehystä ylitetty. Kotona asumisen tuen avainalueen toimintakate oli pienempi kuin korjatun talousarvion toimintakate. Alitus johtui omaishoidon määrärahojen alittumisesta. Erityisasumisen puolella toimintakate oli pienempi kuin korjatun talousarvion toimintakate. Alitus johtuu Vaahterakodin kaksivaiheisen valmistumisen myötä toteutettujen ostopaikkojen suunnitelmallisesta, etupainotteisesta vähennyksestä sekä kehitysvammaisten asumispalvelujen ostojen alittumisesta. Myös ICT:n toimintakate alitti korjatun talousarvion toimintakatteen euroa, koska osa suunnitelmissa olleista tietojärjestelmien päivityksistä ja uusista ohjelmisto-osioista eivät valmistuneet tietojärjestelmätoimittajilta aikataulussaan tai ollenkaan, joten näihin varatut ylläpitomaksutkaan eivät toteutuneet. Palvelualueen esikunnan toimintakate oli euroa pienempi kuin korjatun talousarvion toimintakate, mikä johtui JUSTiin sekä asiantuntijapalveluihin varattujen määrärahojen ennakoitua pienemmästä käytöstä. Erikoissairaanhoidon toimintakate oli euroa, joka on euroa pienempi kuin korjatun talousarvion toimintakate. HUSin vuoden 2017 tilikauden ylijäämän palautus oli 3,88 milj. euroa. Toimintatuottoja kertyi euroa, joka on euroa talousarviossa arvioitua vähemmän. Toimintakulut olivat euroa eli euroa vähemmän kuin korjatun talousarvion toimintakulut. Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualueen henkilötyövuositavoite oli 517,0 htv ja toteuma oli 457,5 htv. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa tilikauden aikana Palvelualueen toimintaa leimasi koko vuoden voimakkaasti kehittyvän toimintaympäristön vaikutus toiminnan jatkuvaan parantamiseen, suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Toiminta käynnistyi uusissa kiinteistöissä, JUSTissa ja Vaahterakodissa, ja Keski-Uudenmaan soten järjestämiskuntayhtymä perustettiin. Perustoimeentulotuki siirtyi Kelaan alkaen. Työterveyshuollon järjestäminen omana toimintana päättyi Myös kuntalaiset, asiakkaat, potilaat ja asukkaat ovat päässeet mukaan palvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen aiempaa laajemmin. Kaikille avainalueille on syntynyt erilaisia asiakasraateja ja palvelujen yhteiskehittämistä on tehty laajassa yhteistyössä myös kaupungin muiden toimijoiden (esim.

4 Sivistys- ja vapaa-aika, Kaupunkikehitys) sekä erilaisten verkostojen kanssa. Jampassa toteutettiin laajassa ja poikkisektoriaalisessa yhteistyössä asumisympäristön asukaslähtöinen kehittämishanke. JUSTin toimintamalleja suunniteltiin vastaamaan järvenpääläisten tarpeita hyödyntäen uusien tilojen sekä järjestelmien luomia mahdollisuuksia. Vuoden 2017 aikana pystyttiin luomaan hyvä pohja Järvenpään JUSTissa toteutettavalle terveyttä- ja hyvinvointia edistävälle sosiaali- ja perusterveydenhuollolle. Uuden Vaahterakodin valmistuminen kahdessa vaiheessa mahdollisti asumispalvelujen asiakaslähtöisen profiloinnin asiakastarpeiden mukaisesti sekä uusien palvelumallien kehittämisen. Vuoden 2017 aikana on yhdessä henkilöstön ja asukkaiden kanssa kehitetty Jampankaaren palvelupihan yhteisöllisyyttä, hyvää ja laadukasta hoitotyötä, läheisyyttä ja läsnäoloa sekä toiminnallista arkea. Keski-Uudenmaan soten aluemallin kehittäminen johti järjestämiskuntayhtymän perustamiseen kesällä Avainalueet sekä kaupunkitasoiset tukipalveluryhmät jatkoivat työskentelyään ylikunnallisten palveluketjujen kehittämisessä sekä kärkihankkeiden toteutuksessa kaikkien sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta. Osa tästä työstä on alueellista, ja osa yhteistä kansallisen ja Uudenmaan sote- ja maakuntavalmistelun kanssa. Vuosi 2017 oli toiminnallisesti vilkas ja edellytti henkilöstöltä vahvaa sitoumusta yhteistyöhön yli oman yksikön sekä avain- ja palvelualueen. Asiakaslähtöisessä palvelujen kehittämisessä saavutettiin uusia tasoja ja prosessien kehittäminen moniammatillistui. Henkilöstön työn tukena vahvistui esimiestyö sekä osaamisen lisääminen koulutuksen kautta. Terveyden edistämisessä hoitajakäyntien määrä kasvoi 14% verrattuna vuoteen Uuden puhelinjärjestelmän (TeleQ) käyttöönoton ja hoidon tarpeen arvioinnin prosessin sujuvoittamisen myötä kuntalaisten puhelinpalvelu parani merkittävällä tavalla verrattuina aiempiin vuosiin. Kaikki puhelut pystytään hoitamaan pääasiassa saman päivän aikana. Sähköisissä omahoidon palveluissa niin ikään edistyttiin edelleen. Forsante (antikoagulaatiohoidon palvelu verenohennushoidon seurantaan ja siihen käytettävän lääkkeen, varfariinin, automaattiseen annosteluun) otettiin käyttöön. Avainalueen johtamisjärjestelmässä tapahtui muutoksia organisaatiouudistuksen myötä ja terveyden edistämisen päällikön tehtävä jätettiin täyttämättä hänen siirryttyään avainalueen johtoon. Puuttuva htv korvattiin palkkaamalla henkilö suoraan asiakastyöhön. Avainalueelle kouluttautui Lean-valmentaja, joka jakaa osaamistaan koko palvelualueelle. Lääkäri- ja sairaanhoitajavastaanottojen osalta osallistutaan Keski- Uudenmaan soten valinnanvapauskokeilun hankkeeseen. Myllytien toimintakeskuksen vilkas toiminta jatkoi kasvuaan. Lisääntyneet vertaisten ja vapaaehtoisten vetämät ryhmät ikääntyville ja toimintarajoitteisille aktivoivat ja vahvistavat kotona pärjäämistä sekä vetäjien että osallistujien kohdalla. Sairauden hoidon alueella avosairaanhoidossa lääkärivastaanottojen määrä jäi tavoitteestaan n kappaleeseen johtuen työhön liittymättömistä virkavapauksista (äitiysvapaa, vanhempainvapaa, sairausloma ym.). Rekrytointi ei onnistunut täyttämään aiheutunutta vajetta eikä ostopalveluillakaan pystytty kattamaan lääkärityövoiman puutetta tarpeen mukaisesti. Terveyskeskussairaalan pitkäjänteinen toiminnan kehittäminen on tuottanut erinomaisia tuloksia. Akuuttiosastolla keskimääräinen kuormitus vuonna 2017 oli 82 % (2016: 95 %), keskimääräisen hoitoajan ollessa 11 vrk (2016: 14 vrk). Vuoden aikana vältyttiin myös aiempien vuosien kaltaisilta infektioepisodeilta. Hoitoketju erikoissairaanhoidosta akuuttiosastoille on toiminut vuoden aikana hyvin. Kotisairaalan polikliininen vastaanottotoiminta lähti hyvin käyntiin uusissa tiloissa. Tämä tehosti kotisairaalan resurssin käyttöä, koska kotikäynteihin liittyvä matka-aika jäi näistä käynneistä pois. Tämä taas mahdollisti osaltaan kaikkien kriteerit täyttävien potilaiden viivytyksettömän hoitoon pääsyn kotisairaalaan. Loppuvuodesta kotisairaalan poliklinikan hoitoon siirrettiin aiemmin akuutissa käyneiden potilaiden ennalta suunniteltuja hoitosuunnitelman mukaisia tiputushoitoja. Geriatrin ja muistipoliklinikan toiminta on vakiintunut. Geriatrilla on ollut ohjattavana erikoistuva lääkäri, jonka

5 työpanosta on käytetty omaishoidettaville ja palveluseteliasiakkaille. Kotihoidon avoinna oleva virka on täytetty vakituisella geriatriaan erikoistuvalla lääkärillä elokuusta alkaen. Kotihoidon lääkärityötä on kehitetty kevään aikana. Erityisasumisen lääkäripalvelut ovat sujuneet hyvin ja sopimusta nykyisen palvelutuottajan kanssa jatkettiin. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen käyntimäärä kasvoi vastaanottokäynnillä vuoteen 2016 verrattuna ja palvelussa asioi eri asiakasta. Lääkärivastaanottoja noin 8 % käynneistä. Omaan apulaisylilääkärin virkaan saatiin loppuvuodesta 50 % lääkäri ja muu lääkäripalvelu tuotettiin ostopalvelulla. Syyskuussa mielenterveys- ja päihdepalveluihin saatiin Ely-keskuksen rahoituksella psykiatrisen sairaanhoitajan toimi maahanmuuttajanuorten päihdepsykiatriseen hoitotyöhön vuoden 2018 loppuun saakka. Laitoksessa tapahtuvien päihdehoitoja ostettiin suunnitellusti. Matalan kynnyksen palvelua Mielenterveys- ja päihdepalvelujen sekä Aikuisten sosiaalipalvelujen yhteistyönä jatkettiin pilottijakson jälkeen. Matala -monialainen ajanvaraukseton vastaanotto- Akuutin tiloissa tarjoaa palveluja asiakkaille, joilla on huolta omasta tai läheistensä päihteiden käytöstä, asumisesta, mielenterveydestä, raha-asioista, sosiaalisista suhteista tai muista elämänhallintaan liittyvistä asioista. Kokemusasiantuntijat ovat osallistuneet vastaanottoihin tarjoamalla tällä tavoin asiakkaille tarvittavaa vertaistukea. Toimintamalli on muodostunut keskeiseksi aikuissosiaalityön matalan kynnyksen palvelumuodoksi. Matala-toimintamalli sai kaupungin innovaatiopalkinnon. Vuoden loppuun mennessä Matalan vastaanottokäyntejä oli yhteensä 808. Valtaosalla asiakkaista tulosyynä oli mielenterveys- ja päihdeongelmat. Asiakkaista 41 % oli alle 34-vuotiaita, naisia kävijöistä oli 56 % ja ensikäyntejä oli n. 45 %. Suun terveydenhuollossa kysynnän kasvu on jatkunut koko vuoden ennakoitua suurempana. Tämä on luonut haasteita hoidon toteuttamisen suhteen. Tämän lisäksi koko vuosi on ollut hieman vaajaa hammaslääkäriresurssin suhteen. Syksyllä aloitettu pilotointi Pop-up hammashoidon suhteen kouluilla on osoittautunut onnistuneeksi. Joulukuun alussa käyttöönotettu uusi versio potilastietojärjestelmästä on keskeneräisyytensä vuoksi tuonut haasteita kliiniseen työhön ja merkittäviä haasteita raportointiin, laskutukseen ja toiminnan seuraamiseen. Päiväkotien, koulujen ja yhteistyötahojen ryhmätoiminta sekä harjauskoulun ja kotihoidon käyntimäärät ovat toteutuneet suunnitellusti. Aikuisten sosiaalipalveluissa uudistettiin organisaatiota vuoden 2017 alusta. Merkittävimpänä syynä muutokselle oli perustoimeentulotuen Kela-siirto, jonka budjettivaikutus oli 6 M luokkaa, sekä aikuissosiaalityön muutto JUSTiin, jonka seurauksena tämä henkilöstö siirtyi kokonaisuudessaan samaan toimintayksikköön. Organisaatiomuutoksen jälkeen aikuisten sosiaalipalvelujen kolme toimintayksikköä ovat aikuissosiaalityö, erityisryhmien sosiaalityö ja sosiaalinen kuntoutus. Kuva 2: Aikuisten sosiaalipalvelujen organisaatiomuutokset 2015 ja 2017

6 Avainalueen taloudelliset haasteet toiminnalle ovat toimintavuoden 2017 aikana näyttäytyneet erityisesti työmarkkinatuen kuntaosuuden ja vammaispalvelujen kustannusten osalta. Työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvun jatkuessa koko toimintavuoden on käyttösuunnitelmarahoitusta jouduttu korottamaan tältä osin toimintavuoden aikana. Aikuissosiaalityön ennakoitua suurempi ylijäämä selittyy täydentävän toimeentulotuen odotuksia pienemmistä kuluista. Perustoimeentulotuen Kela-siirron jälkeen sosiaalihuollon kentällä on eletty historiallisesti merkittävää toimintatapojen muutosprosessia. Muuttuvaan työhön sopeutuminen onkin ollut avainalueella painopisteenä, jotta henkilöstön jaksaminen ja osaaminen on voitu turvata muutostilanteessa. Henkilöstön vaihtuvuus ja muodollisesti kelpoisten sosiaalityöntekijöiden heikko saatavuus ovat asettaneet suuria haasteita rekrytointeihin. Kaikki avainalueen työntekijät kävivät kirjaamisvalmennuksessa, joka yhdenmukaistaa asiakastyön kirjauskäytäntöjä. Uudet lomakkeet, yhteiset soveltamisohjeet ja muuttuneet asiakasprosessit ovat vaikuttaneet jokaisen avainalueen työntekijän työtehtäviin. Myös aikuissosiaalityön jalkautuvat työskentelytavat ja erilaiset ryhmätoiminnat ovat muodostuneet uusiksi toimintamalleiksi Asiakaslähtöisen osallisuuden tukeminen on ollut aikuissosiaalityön painopisteenä. Vertaisneuvojakoulutus ja -toiminta on kehittynyt ja kasvanut vuoden aikana. Monilta osin yhteiskehittäminen on vakiintunut osaksi kehittämistoimintaa. SOSKU-hankkeen myötä toteutunut kehittämistyö onkin toimintavuoden aikana jalkauttanut erityisesti sosiaalisen kuntoutuksen yhteiskehittämisen toimintamalleja yhteistyöverkoston käyttöön. Työmarkkinatuen kuntaosuuden entisestään kasvaneet kustannukset ovat vaikuttaneet toimintayksiköiden toimintaan ohjaten resursseja työllistymistä tukeviin palveluihin. Työelämäosallisuuden tukeminen on tapahtunut laajassa verkostossa. TYP selkeytti ja tehosti huomattavasti toimintatapojaan sekä asiakkaiden läpimenoaikaa. Matta-palvelulla vastattiin moniammatillisesti asiakkaiden työ- ja toimintakyvyn arviointitarpeeseen niiden pitkäaikaistyöttömien asiakkaiden osalta, joita eivät ole olleet TYPin palvelujen piirissä. Keskeisimpänä lakisääteisenä tehtävänä hoidettava kuntouttava työtoiminta toteutetaan sosiaalisen kuntoutuksen yksikön kautta ja tähän liittyvä aktivointitoimet lähinnä aikuissosiaalityön yksikössä. Nasu-hanke on jatkunut osittain ARA rauhoitteisena eri toimijoiden kanssa yhteistyössä erittäin vaikuttavana toimintamallina. Hankkeen aikana on estetty 13 nuoren häätö, joista kolmen häätö useampaan kertaan. Kotouttamistyön tarve on toimintavuoden aikana kasvanut entisestään, kun uusia maahanmuuttajaasiakkaita tuli talven aikana 98 kuntapaikan saaneen jälkihuollettavien nuorten ja perheiden lisäksi itsenäisesti kaupunkiin muuttaneita kotouttamistyön asiakkaita. ELY-rahoitus maahanmuuttajanuorten jälkihuoltoon mahdollisti kahden uuden sosiaalihuollon ammattihenkilön lisäämisen kotouttamistyöhön. Lisäksi on hankittu Ehjä ry:ltä ostopalveluita työn ja kotoutumisen tueksi myöskin ELY-rahoituksella. Ostopalvelun tarve osoittautui jonkin verran arvioitua suuremmaksi. Vammaispalvelujen osalta on toimintavuoden aikana keskitytty sisäisen tarkastuksen ohjeistuksen mukaiseen toimintamallien kehittämiseen kustannusten jatkuvan kasvun hillitsemiseksi. Erityisesti kuljetuspalvelut ovat olleet tarkastelun kohteena, jotta palvelutarpeet ja palvelujen myöntäminen kohtaisivat mahdollisimman hyvin. Henkilökohtaisen avun avustajakeskuksen käynnistyminen sekä VpL ja ShL mukaisten kuljetuspalvelujen yhteiskilpailutus ovat valmisteluissa edenneet toteutusvaiheeseen. Valinnanvapauskokeilussa henkilökohtainen budjetointi on käynnistynyt vammaispalveluissa. Kotona asumisen tuen ja erityisasumisen avainalueet ovat vuoden 2017 aikana jatkaneet Ikinä-kaatumisen ehkäisyn, voimavaralähtöisten palvelujen, verkostoneuvonpidon sekä Huoli Puheeksi mallien mukaisia toimintatapoja vaikuttavina osina palvelukokonaisuutta. Lisäksi kaupunki on johtanut STM:n alaisen Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa kärkihankkeen osana

7 toteutettavan alueellisen kotikuntoutusmallin kehittämistä Uudenmaan tasoisesti. Lisäksi avainalue on ollut aktiivisesti mukana Uudenmaan tasoisessa Omais- ja perhehoidon sekä Keskitetyn palveluohjauksen (KAAPO) alueellisissa kärkihankkeissa. Kotona asumisen tuen avainalue painopisteinä olivat turvallisen ja toimintakykyisen kotona asumisen turvaaminen. Avainalue sai innovaatiopalkinnon SenioriOsaaja.fi-toimintamallin kehittämisestä, josta idea on Kuntaliiton kautta levinnyt kuntakentälle. Kotona asumisen palveluohjauksessa maaliskuussa käynnistynyt yhden yhteydenoton periaatteella toimiva uusi Seniorineuvonta-toimintamalli on löytänyt kuntalaiset ja palvelu on saanut hyvää palautetta. Lisäksi kotona asumisen tukipalveluissa kehitettiin yhdessä asiakkaiden ja palvelutuottajien kanssa uusi kotiateriapalvelujen järjestämisen malli, joka käynnistyi suunnitellusti syksyn aikana. Omaishoidon tuen piirissä olevien asiakkaiden määrä oli yhteensä 219, joista yli 75-vuotiaita oli 103 henkilöä (4,0 % väestöennusteen mukaisesta ikäluokasta). Omaishoidossa on erityisenä painopisteenä ollut tunnistaa ja tukea niitä omaishoidettavia, joilla kotona asuminen on riskinä vaarantua ja löytää yksilöllisiä ratkaisuja kotona asumisen turvaamiseksi ja omaishoidon jatkumiseksi. Yli 65-vuotiaiden omaishoidon vapaiden aikaisen hoidon tarpeisiin on voitu vastata aiempaa paremmin uuden Vaahterakodin valmistuttua. Kaupungin oman kotihoidon piirissä oli yhteensä 260 asiakasta, joista oli 182 yli 75-vuotiasta asiakasta. Yhteensä säännöllisen kotihoidon palvelujen piirissä (oma toiminta 182 sekä palvelusetelit 47) on 8,9 % yli 75-vuotiaista. Kotihoidossa käynnistyi rohkea ja innovatiivinen itseohjautuvan kotihoidon pilotointihanke, joka vahvistaa kotihoidon valmiuksia sote-uudistuksessa. Mallissa itseohjautuvat tiimit suunnittelevat, toteuttavat, seuraavat ja arvioivat omaa toimintaansa itsenäisesti organisaation määrittelemien raamien puitteissa valmiuksien vahvistumisen ja oppimisen tuloksena. Lisäksi kotihoidon uusien asiakkaiden osalta käynnistyi uusi 2-6 viikon mittainen arviointijakso ennen säännöllistä kotihoidon palvelun alkamista. Arviointijaksotoiminnan tavoitteena on arvioida ja tarkentaa asiakkaan palvelutarve. Myös Asiakkaan intensiivijakso palvelu on edelleen ollut vaikuttava toimintamalli, joka näkyy kotihoitoa tarvitsevien asiakasmäärien vähenemisenä suhteessa väestösuunnitteeseen. Lisäksi kotona asuvien virikkeellisen ja osallisuutta tukevan tuen järjestämisessä kaupunki on käynnistänyt yhteistyön Seurakuntaopiston kanssa. Uusi kummivanhustoiminta käynnistyi keväällä 14 kotihoidon asiakkaan ja lähihoitajaopiskelijan kesken. Lisäksi Kävelykaveri -toiminta jatkui onnistuneena mallina kotihoidon asiakkaiden ulkoilun tukemisessa. Erityisasumisen avainalue on tehnyt aktiivista yhteistyötä sivistys-, perusopetus- ja liikuntapalvelujen, oppilaitosten, päiväkotien, seurakunnan sekä Jampan asukaslähtöisen asumishankkeen kanssa. Avainalue sai innovaatiopalkinnon voimannuttavan valokuvauksen yhteistyöhankkeesta kulttuuripalvelujen ja perusopetuksen kanssa. Palvelupihan muutoksen yhteydessä kiinnitettiin erityistä huomiota muutosjohtamiseen, henkilön osallisuuteen ja asiakkaiden vaikutusmahdollisuuksiin. Painopisteenä oli tukea tiimien hyvää yhteistoimintaa sekä toimintakulttuurin avoimuutta Miten minä kommunikoin teemakeskusteluilla. Vaahterakodin kaksivaiheisen valmistumisen myötä ikääntyneiden tehostetun asumispalvelun ostopalveluista on suunnitelmallisesti vähennetty 25 paikkaa etupainotteisesti. Tehostettuun asumispalveluun odottaneista asiakkaasta 92 % sai paikan alle 3 kuukaudessa. Laitoshoitopaikkaa odottavia ei ole ollut lainkaan. Perhehoito käynnistyi Nurmijärven, Mäntsälän ja Järvenpään yhteistyönä niin, että ensimmäiset asiakkaat sijoittuivat perhehoitoon syksyn 2017 aikana. Perhehoito vahvistaa ja monipuolistaa ikääntyneiden palveluverkkoa ja mahdollistaa kodikkaan asumisen palvelua tarvitseville henkilöille. Asiakkaita päihde-, mielenterveys- ja vammaisasiakkaiden erityisasumisen palveluissa on yhteensä 255 henkilöä. Merkittävintä asiakasmäärän kasvu on ollut mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalveluissa, joissa painopiste on samalla siirtynyt voimakkaasti tuetun asumisen suuntaan (24 % vuonna 2016 / 39 % vuonna 2017). Myös kehitysvammaisten ja vaikeavammaisten asumispalveluissa painopisteenä on ollut asiakkaan kuntoutumisen tukeminen ja mahdollisimman omatoimisen ja itsenäisen elämän vahvistaminen. ICT- tiimiä on rutiinitehtävien lisäksi työllistänyt eniten Järvenpään Uuden Sosiaali- ja terveyskeskuksen käyttöönottoprojektin töiden loppuunsaattaminen. Uusien tietojärjestelmien toimivuudessa oli JUSTiin

8 muuton yhteydessä haasteita, mutta nämä saatiin korjattua ensimmäisen vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana. Prosessien hakiessa muotoaan uusissa tiloissa, on tietojärjestelmiin kohdistuvia uudistuksia ollut useita vuoden 2017 aikana. Jampankaaren palvelupihan hoitajakutsu- ja turvahälytysjärjestelmä uusittiin vanhojen kiinteistöjen osalta 9Solutions Oy:n Hoitajakutsu- ja turvahälytysjärjestelmäksi. Potilastiedon arkiston toinen vaihe jatkui Mäntsälän, Hyvinkään ja Tuusulan kanssa suun terveydenhuollon liittämiseksi Potilastiedon arkistoon. Tämä edellytti Effican suun terveydenhuollon ohjelmiston päivittämistä uuteen Lifecare-versioon. Suun terveydenhuollon osalta versiopäivitys ja liittyminen potilastiedon arkistoon toteutettiin ICT on osallistunut Kuuden soten ICT -tukipalveluryhmään. Vuoden 2017 aikana ICTtukipalveluryhmässä on hahmoteltu Kuuden soten nykytilaa, tiekarttaa ja tavoitetilaa. Selvitys ostetuista konsulttipalveluista Konsulttipalvelujen tuottaja Salivirta & Partners Oy Prime Solutions Oy Palvelun kuvaus Salivirta & Partners Oy:ltä on ostettu Järvenpään uuden sosiaali- ja terveyskeskuksen ICTprojektipäällikkyys sekä asiantuntijapalvelua. Prime Solutions Oy:ltä ostettiin projektinhallintatehtävät Järvenpään, Hyvinkään, Tuusulan ja Mäntsälän Kanta-palveluiden toisen vaiheen käyttöönottoihin. Kustannukset (alv 0 %) Arvio tulevasta kehityksestä Palvelualueen tulevan vuoden toimintaa määrittävät sote- ja maakuntauudistuksen eteneminen ja etenkin Keski-Uudenmaan soten rakentumiseen liittyvät tavoitteet, painopisteet ja päätökset. Osaavan henkilöstön saatavuus ja riittävyys sekä työhyvinvointi ovat toiminnan menestystekijöitä. Kustannusten kasvun hillintä jatkuu, toiminnan muutokset edellyttävät toimintatapojen muutoksia ja teknologia kehittyy, vaikuttavuuden ja kustannusten tasapaino vaatii jatkuvaa systemaattista arviointia. Kilpailukyky ja uudistuminen ovat avaintekijöitä lähitulevaisuuden muutosten hallinnassa. Kustannuspaineet kohdistuvat tulevanakin vuonna hoitotarvikkeiden ja apuvälineiden kasvavaan tarpeeseen. Tämä johtuu kotiin vietävän hoidon ja palvelun kasvusta sekä väestön ikääntymisestä. Kotona asuvien tukea tarvitsevien kuntalaisten määrä tulee vuosittain kasvamaan ja kotona asumisen tukeminen on keskeisiä painopisteitä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Omahoidon vahvistaminen sekä kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen jatkuvat vahvana painopisteenä. Avosairaanhoidossa toimintamallien kehittämistä tullaan jatkamaan korostaen asiakkaiden mahdollisuuksia omaehtoiseen terveyden edistämiseen. Henkilöresurssia kohdennetaan edelleen erityisesti ajanvaraukselliseen toimintaan ja sähköisten palvelujen käyttöä pyritään optimoimaan nykyisessä tarjonnassa. Samanaikaisesti palveluja yhdenmukaistetaan ympäristökuntien ja tukisairaalan kanssa mahdollistaen tuottamisvastuun siirtäminen kuntayhtymälle vuodesta 2019 alkaen. Terveyskeskussairaalassa toiminnan kehittäminen kohdistuu hoidon laadun vakiontiin, jatkohoidon sujuvoittamiseen ja hoidon jatkuvuuden varmistamiseen sekä kotisairaalan polikliinisen toiminnan

9 kehittämiseen. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen tavoitteena on tulevana kautena nopeuttaa potilaan pääsyä kiireettömään hoidontarpeen arviointiin ja vakioida annettavia hoitopalveluja. Lähivuosina painotetaan toimintakyvyn tukemista ja yksilöllisiä palveluratkaisuja kaikissa kotiin vietävissä palveluissa, minkä vuoksi Järvenpäässä tullaan jatkamaan itseohjautuvan kotihoidon, voimavarakeskeisyyden ja toimintakyvyn tukemisen osalta kehitettyjä malleja sekä vahvistamaan asiakkaiden läheisverkostoa tukevia toimintamalleja (huoli puheeksi, verkostokokous). Asiakaslähtöinen toimintakyvyn kattava ja oikea-aikainen arviointi on keskeinen osa kotona asumisen tuen palvelujen järjestämisen pohjaa, jolloin RAI toimintakyky arvioinnin välinettä tullaan käyttämään laajasti asiakastarpeiden määrittämisen ja johtamisen tukena. Tulevina vuosina tullaan panostamaan Ikinä-mallin mukaiseen kaatumisen ennaltaehkäisyyn, jolla voidaan vaikuttaa palvelutarpeen kehittymiseen. Lisäksi painopisteenä on vahvistaa asiakkaan polkua kotoa kotiin, jossa tehdään aktiivista yhteistyötä erikoissairaanhoidon ja kaupungin oman sairaanhoidon kanssa. Lisäksi kotona asumisen tukipalveluja (ennen kotihoito) tullaan kehittämään yhteistyössä yrityselämän kanssa. Henkilöstön osaamisen painopisteinä ovat osaamisen vahvistaminen sekä työhyvinvoinnin tukeminen. ICT-toiminnan osalta suurimmat haasteet tulevat olemaan Kuuden soten ICT-strategian valmistelu ja uusien käyttöönotettavien palveluiden mahdollistaminen osalta. Myös JUSTin sekä Vaahterakodin tietojärjestelmien kehittämisen tukeminen sekä integraatioiden rakentaminen paremmin prosesseja tukeviksi on ajankohtaista. Sosiaalihuollon liittymistä potilastiedonarkistoon valmistellaan vuoden 2018 alusta.

10 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN PALVELUALUEEN SITOVAT TA 2017 TAVOITTEET Tavoite Toteuma 1/2017 Toteuma 2/2017 Toteuma TP 2017 Eriarvoisuus vähenee terveyttä ja hyvinvointia edistämällä ja ennaltaehkäiseviä palveluja vahvistamalla eterveyspalvelujen käyttäjämäärät Sähköisen asioinnin sopimukset kpl (v sopimuksia 4630 kpl). Sähköisesti varatut vastaanotto- ja puhelinajat (lääkäreille, hoitajille ja fysioterapiaan) 1936 kpl 877 kpl (v sähköisesti varatut ajat 1059 kpl). Sähköisen asioinnin sopimukset 3679 kpl (v sopimuksia 4630 kpl). Sähköisesti varatut vastaanotto- ja puhelinajat (lääkäreille, hoitajille ja fysioterapiaan) 3621 kpl 1685 kpl (v sähköisesti varatut ajat 1059 kpl). Sähköisen asioinnin sopimukset 5261 kpl (v sopimuksia 4630 kpl). Sähköisesti varatut vastaanotto- ja puhelinajat (lääkäreille, hoitajille ja fysioterapiaan) 2501 kpl (v sähköisesti varatut ajat 1059 kpl). Toteuma 1/2017 Toteuma 2/2017 Toteuma TP 2017 STAR (sähköinen tarkastus) -terveystarkastuksen ja terveysvalmennuksen käyttäjämäärät Duodecim -luvut eivät saatavilla teknisistä ongelmista johtuen. Sähköisen terveystarkastuksen on tehnyt 48 henkilöä (v JR2: 33 henkilöä). Terveysvalmennuksen on ottanut 12 henkilöä (v JR2: 11 henkilöä). Sähköisen terveystarkastuksen on tehnyt 67 henkilöä (v TP: 117 henkilöä). Terveysvalmennuksen on ottanut 24 henkilöä (v TP:73). Toteuma 1/2017 Terveyskioskin kävijämäärät ja toiminnasta annettu palaute Järjestetään yhteistyössä Metropolia ammattikorkeakoulun kanssa toukokuussa. Toteuma 2/2017 Terveyskioskin kävijämäärät : 168 asiakasta (v JR2: 96 asiakasta). Palaute terveyskioskitoiminnasta asiakkailta on kiitettävää. Toteuma TP 2017 Terveyskioskin kävijämäärä : 281 asiakasta (v TP: 569 asiakasta). Pitkäaikaistyöttömien määrä ja työmarkkinatuen kuntaosuus ( ) Toteuma 1/2017 Pitkäaikaistyöttömiä 633 henkilöä (maksetaan työmarkkinatuen kuntaosuus) ,66 ajalla (v JR1: vaihtelu kuukausittain ja työmarkkinatuen kuntaosuus ) Toteuma 2/2017 Pitkäaikaistyöttömiä 641 henkilöä keskimäärin per kuukausi ajalla (vaihteluväli ) (v. 2016: 580, vaihteluväli ). Työmarkkinatuen kuntaosuus ajalla (v ajalla : ) eli tammi-elokuussa kasvu oli 9,3 % viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Toteuma TP 2017 Pitkäaikaistyöttömiä 630 henkilöä keskimäärin per kuukausi vuoden 2017 aikana (vaihteluväli koko vuoden aikana ) (v. 2016: 580, vaihteluväli ).

11 Työmarkkinatuen kuntaosuus koko vuonna oli (2016: ). Kasvu vuoteen 2016 verrattuna 8,04%. Harkinnanvaraisten toimeentulotukiasiakkaiden määrä ja eurot ( ) Toteuma 1/2017 Toteuma 2/2017 Toteuma TP 2017 Toimeentulotukea saaneita kotitalouksia oli yhteensä 508. Harkinnan varainen toimeentulotuki yhteensä , josta täydentävä ja ennalta ehkäisevä (v luvut eivät vertailukelpoisia kela-siirron vuoksi). Toimeentulotukea saaneita kotitalouksia oli yhteensä välisellä ajalla 729 kotitaloutta (alle 30-vuotiaita 175). Harkinnan varainen toimeentulotuki yhteensä , josta täydentävä ja ennalta ehkäisevä Harkinnanvaraista toimeentulotukea saaneita kotitalouksia oli yhteensä 863 kotitaloutta (alle 30-vuotiaita 304). Harkinnan varainen toimeentulotuki yhteensä , josta täydentävää ja ennaltaehkäisevää Tavoite Palvelujen saatavuus paranee Hoitajien ja lääkärien T3 (kolmas vapaa aika kiireettömälle vastaanotolle). Tavoite avosairaanhoidon lääkäreillä ja hammaslääkäreillä 14 (v. 2016: 21), Mipä psykiatrilla 21 (v. 2016: 21), sairaanhoitajilla ja suuhygienisteillä 5 (v. 2016: 10), Mipä sh ja sosiaalityöntekijät 5 (v. 2016: 10), geriatri 21 (v ) Toteuma 1/2017 T3: Avosairaanhoidon lääkärit 8 (tavoite 14) Avosairaanhoidon sairaanhoitajat 24 (tavoite 5) Geriatri 31,5 (tavoite 21) Mipä:n psykiatri 40 (tavoite 21) Mipän sairaanhoitajat ja sosiaalityöntekijät 20 (tavoite 5) Hammaslääkärit 36 (tavoite 14) Suuhygienistit 20 (tavoite 5) Toteuma 2/2017 T3: Avosairaanhoidon lääkärit: T3 on nykyisellä vastaanottoaikarakenteella epäluotettava. Vaihteluväli 2-48, mediaanien ka 12,4 Avosairaanhoidon sairaanhoitajat 13 (tavoite 5) Geriatri 25 (tavoite 21) Mipä lääkärit 53 (tavoite 21) Mipä hoitohenkilökunta 21 (tavoite 5) Hammaslääkärit 42 (tavoite 14) Suuhygienistit 14 (tavoite 5) Toteuma TP 2017 T3: Avosairaanhoidon lääkärit: 2-48 (tavoite 14) Avosairaanhoidon sairaanhoitajat 6-30 (tavoite 5) Geriatri 21 (tavoite 21) Mipä lääkärit 53 (tavoite 21) Mipä hoitohenkilökunta 21 (tavoite 5) Hammaslääkärit 80 (tavoite 14), ajanvarauskirjojen muutos käynnissä Suuhygienistit 30 (tavoite 5)

12 Toteuma 1/2017 Toteuma 2/2017 Toteuma TP 2017 Keskimääräinen hoitoaika akuuttiosastolla (Tavoite 12 vrk). Akuuttiosaston keskimääräinen hoitoaika 11 vrk. Akuuttiosaston keskimääräinen hoitoaika 11 vrk. Akuuttiosaston keskimääräinen hoitoaika 11 vrk. Toteuma 1/2017 Toteuma 2/2017 Toteuma TP 2017 Akuuttiosastolla jonotusaika jatkohoitoon (Tavoite 20 vrk). Jonotusaika jatkohoitoon akuuttiosastolta 18 vrk. Jonotusaika jatkohoitoon akuuttiosastolta 15 vrk. Jonotusaika jatkohoitoon akuuttiosastolta 15 vrk. Maksulliset siirtoviivepäivät HUS:sta (Tavoite 0 kpl). Toteuma 1/2017 Siirtoviivepäiviä HUS:sta 0. Toteuma 2/2017 Siirtoviivepäiviä HUS:sta 0. Toteuma TP 2017 Siirtoviivepäiviä HUS:sta 1. Toteuma 1/2017 Harkinnanvaraisten toimeentulotukihakemusten käsittelyaika (Tavoite 7 arkipäivää). Alle 7 arkipäivää kaikissa hakemuksissa. Toteuma 2/2017 Kiireelliset hakemukset alle 7 arkipäivää. Kaikki hakemukset 98 %. Toteuma TP 2017 Kiireelliset hakemukset 1-2 arkipäivää. Kaikki hakemukset 97,14 %. Ikääntyneiden palvelutarpeen arvioinnin toteutuminen määräajassa (Määräaika: max. 7 arkipäivää, tavoite: 100 %). Toteuma 1/2017 kotona asumisen tuki: 100 % ikääntyneiden asumispalvelut: palvelutarpeen arviointi 100 % Toteuma 2/2017 kotona asumisen tuki: 97 % ikääntyneiden asumispalvelut: palvelutarpeen arviointi 100 % Toteuma TP 2017 kotona asumisen tuki: 96 % ikääntyneiden asumispalvelut: palvelutarpeen arviointi 100 % Ikääntyneiden palvelujen käynnistyminen palvelutarpeen arvioinnin jälkeen (Määräaika: max. 3 kk, tavoite: 100 %). Toteuma 1/2017 kotona asumisen tuen palvelut: 100 % Ikääntyneiden asumispalvelut: 87 % Toteuma 2/2017 kotona asumisen tuen palvelut: 100 % Ikääntyneiden asumispalvelut: 92 %

13 Toteuma TP 2017 kotona asumisen tuen palvelut: 100 % Ikääntyneiden asumispalvelut: 92 % Tavoite Ikääntyneiden itsenäinen selviytyminen ja kotona asuminen edistyy Kotona asuvien ikääntyneiden (yli 75-vuotiaat) suhteellinen osuus koko ikäryhmästä. Toteuma 1/ ,10 % Toteuma 2/ % Toteuma TP ,8 % Toteuma 1/2017 Kotihoidon asiakkaat, joilla kotona asuminen on vaarantumassa, tunnistetaan (osuus, lähtötaso v ,33 %, tavoite alle 18 % ja suunniteltujen toimenpiteiden vaikutuksesta riski on pienentynyt (osuus, ei lähtötasoa). 23,32 %. Suunniteltujen toimenpiteiden vaikutuksia riskin pienenemiseen ei ole saatavilla, sillä seurannat ovat alkuvuoden osalta jääneet pois johtuen asiakkaiden hoitoisuuden kasvusta ja henkilöstöresurssin vähyydestä. Toteuma 2/ ,18 %. Suunniteltujen toimenpiteiden vaikutuksesta riski on pienentynyt 2,12 % tammikuuhun verrattuna. Toteuma TP ,9 %. Suunniteltujen toimenpiteiden vaikutuksesta riski on pienentynyt 2,47 % tammikuuhun verrattuna. Toteuma 1/2017 4,5 % (116) Toteuma 2/2017 4,3 % (110) Toteuma TP ,0 % (103) Omaishoidon piirissä olevien suhteellinen osuus (yli 75-vuotiaat) ilmaistuna omaishoidon tukea saavien määrällä. Tavoite Toteuma 1/2017 Asiakas on tyytyväinen saamaansa palveluun Asiakastyytyväisyyskysely JUSTissa on kerätty asiakaspalautetta alkuvuoden ajan lomakkeilla käyttöönottosuunnitelman mukaisesti. Palaute on ollut pääsääntöisesti positiivista. Kehittämistarpeisiin on puututtu välittömästi. Laajemmat asiakastyytyväisyystulokset valmistuvat vasta seuraavaan johdon raporttiin. JUSTissa on huhtikuussa otettu käyttöön sähköinen Roidu asiakaspalautejärjestelmä, jolla kerätään päivittäispalautetta kaikista JUSTin yksiköistä ja esimiehet saavat koosteraportit kuukausittain. Lisäksi asiakaskyselyt on tehty säännöllisen kotihoidon palvelusetelin piirissä oleville asiakkaille, kehitysvammaisten asumispalveluissa, vammaisten asumispalveluissa, mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalveluissa sekä ikääntyneiden ostopalvelujen asumispalveluissa. Kaupungin oman toiminnan kyselyt kotihoidon, asumispalvelujen

14 ja omaishoidon osalta toteutetaan loka-marraskuussa Sosiaalisen kuntoutuksen kyselyt toteutetaan myöhemmin tänä vuonna ja aikuisten sosiaalipalvelujen systemaattisen asiakaspalautteen keräämistä valmistellaan. Toteuma 2/2017 Asiakaskyselyn tulokset (Kysymys 20: Tyytyväisyys palveluun, asteikko: 1-5 ) Kotona asumisen tuki säännöllisen kotihoidon palveluseteli: 4,15 Erityisasuminen: kehitysvammaisten asumispalvelut: 4,01 vammaisten asumispalvelut: 4,01 mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalvelut: 4,01 ikääntyneiden ostopalvelujen asumispalvelut: 4,27 Suun terveydenhuolto: Asiakastyytyväisyyskysely kerätty 5/2017. Yleisarvosana on 9,52 (asteikko 4 10). Aikuisten sosiaalipalvelut: Roidu -asiakaspalautejärjestelmällä saatu palaute hyvin vähäistä (max. 10 kpl/kk). Palaute on ollut pääsääntöisesti positiivista eikä siitä ole tehtävissä mitään erityisiä johtopäätöksiä. Kirjallista, avomuotoista palautetta ei ole tullut. Toteuma TP 2017 Avosairaanhoidon vastaanotot ja Akuutti: Erittäin hyvän ja hyvän palautteen % osuus kuukausittain kaikista vastauksista JUSTissa Roidu; touko-kesä-heinä-elokuu Akuutti % Hoitajien ja lääkäreiden vastaanotot % Fysioterapia % Kotona asumisen tuki: Asiakaskyselyn tulokset (Kysymys 20: Tyytyväisyys palveluun, asteikko 1-5) säännöllisen kotihoidon palveluseteli: 4,15 omaishoito yli 65 v: 4,2 omaishoito alle 65v: 3.5 kotihoito, kaupungin oma toiminta: 4,09 Erityisasuminen: Asiakaskyselyn tulokset (Kysymys 20: Tyytyväisyys palveluun, asteikko 1-5) kehitysvammaisten asumispalvelut: 4,01 vammaisten asumispalvelut: 4,01 mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalvelut: 4,01 ikääntyneiden asumispalvelut, ostopalvelut: 4,27 ikääntyneiden asumispalvelut, kaupungin oma toiminta: 4,08 Suun terveydenhuolto: Asiakastyytyväisyyskyselyn yleisarvosana on 9,52 (asteikko 4 10). Avosairaanhoidon vastaanotot ja Akuutti: Erittäin hyvän ja hyvän palautteen % osuus kuukausittain kaikista vastauksista JUSTissa. (Roidu-järjestelmä 5/2017-). Lukujen vaihteluväli touko-joulukuu. Akuutti % Hoitajien ja lääkäreiden vastaanotot % Fysioterapia %

15 Mielenterveys- ja päihdepalvelut % Aikuisten sosiaalipalvelut: Aikuissosiaalityö: Roidu -asiakaspalautejärjestelmällä saatu palaute on hyvin vähäistä (max. 10 kpl/kk). Palaute on ollut pääsääntöisesti positiivista. Kirjallista, avomuotoista palautetta ei ole tullut. Walssi: Asiakastyytyväisyyskysely asteikolla 0-6. Keskiarvo kaikista palautteista 4,9. Työ- ja päivätoiminta: asiakastyytyväisyyshaastattelu, johon kävijöistä vastasi 97 %. Palaute pääsääntöisesti positiivista. Wärttinä: Asukaskysely asteikolla 1-4. Keskiarvo kaikista palautteista 2,9. Wärttinä: Päiväkeskuskävijöiden kysely asteikolla 1-5. Keskiarvo kaikista palautteista 3,9. NASU-hanke: Nuorten asumisohjaus hankkeen asiakaskysely asteikolla 0-5. Keskiarvo kaikista palautteista 3,4.

16 Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualue Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualue sis. esh TP2016 Muutettu KS 2017 TP 2017 ( ) Jäljellä MKS 2017 Toteuma-% MKS 2017 TOIMINTATUOTOT ,9% TOIMINTAKULUT ,8% TOIMINTAKATE ,0% TP2016 Muutettu KS 2017 TP 2017 ( ) Jäljellä MKS 2017 Toteuma-% MKS 2017 Erikoissairaanhoito TOIMINTATUOTOT ,2% TOIMINTAKULUT ,3% TOIMINTAKATE ,3% HUSin vuoden 2017 tilikauden ylijäämän palautus 3,88 milj. euroa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualue ilman esh TP2016 Muutettu KS 2017 TP 2017 ( ) Jäljellä MKS 2017 Toteuma-% MKS 2017 TOIMINTATUOTOT ,9% TOIMINTAKULUT ,5% TOIMINTAKATE ,3%

17 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN PALVELUALUE TP TP TA TOT suorite TERVEYDEN EDISTÄMINEN Terveyden ja itsehoidon palvelut Sairaanhoitajavastaanotto käynti *ei sis. kouluterv., opiskelu. ja neuvolakäyntejä Fysioterapia käynti Sähköiset asioinnit asiakkuudet Hoitajapuhelut puhelu Työterveyshuolto käynti SAIRAUDEN HOITO Avosairaanhoito Lääkärivastaanotto* käynti *ei sis. kouluterv., opiskelu. ja neuvolalääkärikäyntejä Lääkärikäynnit (neuvolat ja koulut) käynti Lääkäripuhelut puhelu Sairaalahoito ja erikoislääkäripalvelut Erikoissairaanhoito Avokäynnit käynnit NordDRG-hoitojaksot hoitojaksot Psykiatriset hoitopäivät hoitopäivät euroa / asukas (T) eur Suun terveydenhuolto Käynnit 0-17v. käynnit Käynnit 18 v. - käynnit Käynnit yhteensä käynnit Asiakkaat 0-17 v. asiakkaat Asiakkaat 18 v.- asiakkaat Asiakkaat yhteensä asiakkaat Ryhmäkäynnit käynnit Terveyskeskussairaala Akuuttiosasto (54 ss) hoitopäivät Akuuttiosasto (54 ss) kuormitus% ,0 % 82,5 % Keskimääräinen hoitoaika / hoitojakson kesto vrk 17 13, Jonotusaika jatkohoitoon vrk Siirtoviivepäivät (HUS) kpl Kotisairaalan kotikäynnit käynnit Kotisairaalan polikliniset käynnit käynnit Kotisairaalan hoitopuhelut lukumäärä Mielenterveys- ja päihdetyö Mielenterveys- ja päihdeyksikkö käyntimäärä Vierotushoitojaksot laitoksessa hoitojakso Ryhmäkäynnit käynnit AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT Aikuissosiaalityö Aikuissosiaalityön asiakastapaamiset (*) lukumäärä Aikuissosiaalityön palvelutarpeen arvioinnit ja asiakassuunnitelmat lukumäärä Aktivointisuunnitelmat lukumäärä yht Harkinnanvaraista toimeentulotukea saaneet kotitaloudet lukumäärä Asiakkuudessa olevat alle 30-vuotiaat asiakkaat Palvelutarpeen arviointi % kaikista asiakkaista ,0 % 100,0 % Erityisryhmien sosiaalityö Henkilökohtainen apu avustettavat Kuljetuspalvelut (VpL) voimassa olevat päätökset Sosiaalinen kuntoutus Kuntouttava työtoiminta asiakkaat Kuntouttava työtoiminta toimintapäivät Mielenterveyskuntoutujien työsali- ja avotyötoiminta työsaliasiakkaat ka/pv Päiväkeskuksen kävijämäärä ka/vrk Asukasvaihtuvuus hlö/vuosi Asunnottomien määrä ARA laskenta

18 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN PALVELUALUE TP TP TA TOT suorite Työ- ja päivätoiminta (oma toiminta) asiakkaat Työ- ja päivätoiminta (oma toiminta) käynnit KOTONA ASUMISEN TUKI Kotihoito Kotihoito / oma toiminta yhtäaik. asiakkaat Kotihoito / oma toiminta käynnit Kotihoito / intensiivitiimi / oma toiminta käynnit Kotihoito / oma toiminta yli 75-vuotiaat asiakkaat Palveluohjaus ja tukipalvelut Kotihoito / säännöllinen palveluseteli asiakkaat Kotiateriat kuukauden viimeinen päivä aterioiden lukumäärä Kuljetuspalvelumatkat (ShL) matkat Omais- ja lyhytaikaishoito Omaishoito yhtäaik. asiakkaat Omaishoito yli 75-vuotiaat asiakkaat Omaishoito yli 75-vuotiaat asiakkaat % ikäryh. 4,6 % 4,3 % 5,0 % 4,0 % Lyhytaikaishoidon ostopalvelut hoitovuorokaudet ERITYISASUMINEN Ikääntyneiden palveluasuminen (Tammistokoti, palveluasuminen ryhmäkodissa) Asumispalveluiden osuus 75+ väestöstä 75 täyttäneet / 75+ väestö - - 5,4 % 0,5 % Hoitopaikkoja yhteensä 65 v. + lukumäärä Ikääntyneiden tehostettu palveluasuminen Asumispalvelujen osuus 75+ väestöstä 75 täyttäneet / 75+ väestö 8 % 8 % 8,6 % 8,7 % Hoitopaikat yli 75-vuotiaat lukumäärä Hoitopaikkoja yhteensä lukumäärä Ikäryhmän %-osuus hoitopaikoista alle 65 v. alle 1 % alle 1% alle 1% alle 1% Ikäryhmän %-osuus hoitopaikoista v 12 % 9 % 12 % 12 % Ikäryhmän %-osuus hoitopaikoista % 90 % 87 % 87 % Ikääntyneiden laitoshoito Laitoshoidon osuus 75+ väestöstä 75 täyttäneet / 75+ väestö alle 1 % alle 1% 0,0 % alle 1% Laitoshoitopaikat lukumäärä Ikäryhmän %-osuus laitoshoitopaikoista alle 65 v. 0 % 0 % 0 % 0 % Ikäryhmän %-osuus laitoshoitopaikoista v 15 % 11 % 17 % 17 % Ikäryhmän %-osuus laitoshoitopaikoista % 89 % 83 % 83 % Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalvelut Hoitopaikat yhteensä lukumäärä Tuettu asuminen (ostopalvelut) %-osuus hoitopaikoista 0 % 7 % 9 % 24 % Tuettu asuminen (oma toiminta Tammistokoti) %-osuus hoitopaikoista 20 % 17 % 18 % 15 % Palveluasuminen %-osuus hoitopaikoista 33 % 35 % 32 % 26 % Tehostettu palveluasuminen %-osuus hoitopaikoista 47 % 41 % 41 % 35 % Kehitysvammaisten asumis- ja laitospalvelut Asumisasiakaspaikat yhteensä lukumäärä Ohjattu asuminen/pl1 %-osuus asumisasiakaspaikoista 11 % 10 % 13 % 18 % Autettu asuminen/pl2 %-osuus asumisasiakaspaikoista 36 % 38 % 32 % 24 % Vahvasti autettu asuminen/pl3 %-osuus asumisasiakaspaikoista 29 % 28 % 30 % 34 % Erittäin vahvasti autettu asuminen/pl4 %-osuus asumisasiakaspaikoista 15 % 18 % 19 % 18 % Perhehoito %-osuus asumisasiakaspaikoista 9 % 7 % 6 % 6 % Laitoshoitopaikat lukumäärä Vaikeavammaisten asumispalvelut Asiakaspaikat yhteensä lukumäärä Palveluluokka 1 %-osuus asiakaspaikoista 0 % 15 % 10 % 15 % Palveluluokka 2 %-osuus asiakaspaikoista 32 % 22 % 25 % 30 % Palveluluokka 3 %-osuus asiakaspaikoista 24 % 30 % 22 % 26 % Palveluluokka 4 %-osuus asiakaspaikoista 44 % 33 % 43 % 29 % Tuettu kotiasuminen lukumäärä * yhdistetty tieto; sisältää sekä sosialityöntekijöiden että sosiaaliohjaajien asiakastapaamiset