Kyläosayleiskaava - yhteinen mahdollisuus. Salo Juha Kuisma Kylien liiketoiminta-asiamies Kylien bisneskeissit hanke, SYTY ry

Transkriptio

1 Kyläosayleiskaava - yhteinen mahdollisuus Salo Juha Kuisma Kylien liiketoiminta-asiamies Kylien bisneskeissit hanke, SYTY ry

2

3 Kylien elinvoima ja kaavoitus 1 yhdyskuntarakenteellinen argumentti 2 kuntataloudellinen argumentti 3 ekologinen argumentti totta, tutkittua vai myyttiä? Bullshit? Mitä argumentteja puuttuu? asumisen vapaus? kyläyhteisö - näkökulma? demokratia? tuleva biotalous? kokeileva rakentaminen

4 Case Lastunen 47 uutta taloa x = n. 14 milj euron investointi 3-opettajainen Lastusten koulu (viipale e) Infrainvestointeja ei ole tarvittu, paitsi katuvaloja 2 km Lempäälän Lastusten vesihuolto-osuuskunta (kunnan osuus 26 %) eli arvionvaraisesti noin euroa Kunnan investointeja Verotulot kunta 75 x 0,13 x = e/v + kylässä jo ennestään asuvien maksamat verot Kymmenenssä vuodessa kunnan voitoo 3,4 mij 0, 5 milj = 2,9 milj euroa

5

6

7 Kimmo Kosken raportin (2008) tarkastelua (kuntaloud. argumentti) 30 reaalimaailman tapausta a 500 henkeä, E-Suomi + Kuopion seutu, diskontattu 5 % korolla 30 vuoden ajalla ei laskettu painotettua keskiarvoa, vaan haarukkana ylin ja alin kustannus ja niiden keskiarvo johtopäätös perustuu yhteen tapaukseen, tulohaarukan pisin palkki = maanmyyntitulot haja-asutusalueelle osuu aineistossa yksi päiväkoti ( 6 milj) mutta ei yhtään taajamaan oletus; kunta omistaisi taajamissa kaiken maan! kun pelkästään kustannuksia katsotaan, kyliin rakentaminen on edullisinta (koska ei tarvita suurta infrainvestointia, - palvelukustannukset on jo laskettu mukaan)

8

9

10 Perusurien analyysi alin ura puhdasta oletusta, koska rakentamisessa voidaan päästä samaan materiaalijakaumaan, jolloin tiivistyvän ja hajautuvan kehityksen välille ei synny eroja Lahti-Moilanen s. 63 seuraava Harveneva ja hajautuva+toimenpiteet -ura eli moderneja puutaloja kyliin, on reaalimaailmassa paras!! syy betonin, teräksen, lasin ja alumiiniin suurissa ominaispäästökertoimissa (valmistusaikaiset ja rakennusaikaiset) vastaava oletus biopolttoaineista liikennekäytössä puuttuu kaupungissa asuvan subjektiiviseen kokemukseen ei sisälly kaukolämmön, joukkoliikenteen, tavaranjakelun, katuvalojen, asfaltointien, julkisten tilojen jne energiakulutus

11 Kerrostalo vai pientalo? Taloussanomat Kerrostalo onkin lämpösyöppö tutkija Ari Nissinen Kerrostalo 241 kwh / asuinneliö Pientalo 190 kwh / asuinneliö syyt: vaippa ei eristä, ei huoneistokohtaisia mittareita, lämmitettävät varastot, porraskuilut, käytävät yms tilat tutkimus piiloon, tuloksia korjattiin myöhempiin ominaiskulutuslaskelmiin

12 Biotalouden tuleva vaikutus

13 Paavo Littowin kommentti

14

15 Miten todetaan rakentamispaine? asutuksen tiheystarkastelu? vesihuoltovelvoite muu investointitarve? suunnitelutarve-alueeksi määrittely jäädyttää kehityksen jos asemakaavaa ei laadita, tehtäköön kyläosayleiskaava ja siinä taas 44 osallistava menettely paras

16 Talon (asumisen) idea pitää sateen ja kosteuden ulkona pitää tulen, lämmön, valon turvallisesti sisällä antaa paikan ja yhteisön johon kuulua antaa vapauden ilmaista ja harrastaa

17 Jukka Heinosen väitöskirja A Carbon Consumption Consumption of Rural and Urban Lifestyles - On ihan sama tiivistetäänkö kaupunkirakennetta, jos ei rajoiteta rakentamisen päästöjä, energiankulutusta sekä muuta kulutusta J Kuisman johtopäätös: puulla lämpiävä uusi puutalo maalaiskylässä ei ole ongelma, vaan osa ratkaisua, Varsinkin jos vihreä sähkö ja biodiesel Miten Heinosen väitöskirja vaikuttaa Tampereen seudun hajarakentamisen hallinnan periaatteisiin Maaseudun ekologinen potentiaali käyttöön!

18

19

20

21

22 Suunnittelutarve-alue kaavoittajan avaintyökaluksi, antaako vallan kaavoittajalle ja ELY-keskukselle? toteutus tullee tapahtumaan seudullisesti rakennusjärjestysten kautta aito oikeutus perustuisi siihen, että tehdään kaavaa voimassaolon aikana ei ole tarkoitettu ketjutettavaksi: sen sijaan toinen tie: asemakaava-alueen lievealueille vahvasti lisää kaavoitusta + kyliin MRL 44 kyläyleiskaava Kangasalla KH hylkäsi kaikki ehdotetut suunnittelutarvealueet. Mitäs ny?

23

24

25

26

27

28 Hyvän rakennuspaikan ominaisuudet? yleensä korkeahko paikka lämmin rinne, mieluimmin etelään kylän raitti, teiden varret, tieyhteys, vanhat talonpaikat maisemaan sovittaen, näköala talosta vesihuoltolinja tai kaivo riittävän iso = väljät tontit, vähät riidat harva rakentaa korpeen--- jo tien hinta estää

29 Kyläkaavan periaatteista ei taloja peltoalueille orgaanisesti osaksi olevaa kylärakennetta etäisyys olemassa oleviin teihin kulttuurimaiseman ja luonnon arvot väljät tontit, väljät etäisyydet, pihafunktiot ympyriäinen elää, umpiperä kuihtuu emätilatarkastelu + tasapuolinen kohtelu + osallistava suunnittelu + koulun koko suomalainen kylä on hajakylä, mutta silti kylä

30 Kylän kehittäminen? Vain asukkaat voivat tietää, miten heidän kyläänsä kehitetään Jos kyläläisiä ei kaavoituksessa kuulla tai haluta kuulla, on kyse mielivallasta Jos kyläläisiä ei kuulla, hukataan valtava määrä tietoa Osallistava kyläosayleiskaava MRL 44 vähentää valitukset minimiin Kestää kuitenkin 2 vuotta Kaavoittajan käsitys kylästä usein eri kluin asukkaan

31 Kysymyksiä miksi maaseudulle rakentamista yleensä täytyy rajoittaa? ( Rakenna, mutta tee se ekologisesti ) miksi pientalon kokoa (neliöitä) täytyy rajoittaa ja valvoa? Entä liiallinen sähköriippuvuus? estääkö normeeraus uudet luovat ratkaisut? miksi vakiasuminen ja vaapaa-ajajn asuminen erotetaan? Mikä logiikka? millaista olisi Kylien Suomeen sopiva kaavoitus ( mutkaton, osallistava, kyläyhdistyksiin tukeutuva, kunnan ohjaama, oikeusvaikutteinen)