6. FISKAALINEN FEDERALISMI VALTION, ALUEIDEN JA KUNTIEN ROOLI
|
|
- Arto Saarnio
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 6. FISKAALINEN FEDERALISMI VALTION, ALUEIDEN JA KUNTIEN ROOLI 6.0. Johdantoa 6.1. Miksi hajakeskitystä tarvitaan? Oates in desentralisaatioteoreema Rahoitussuhteet ja kuntien valtionosuusjärjestelmä 6.3. Paikalliset julkishyödykkeet ja Tiebout malli 6.4. Klubiteoria 6.5. Palvelutarjonnasta sekä kunta/kaupunkikoosta ja kuntareformista Kirjallisuutta - Bailey, S. Local Government Economics, MacMillan, Tuomala: Julkistalous, luku 16 (ennen17). Fiskaalinen hajakeskitys - Laakso-Loikkanen: Kaupunkitalous, luku Johdantoa Julkisen sektorin toiminta jakautuu eri aluetasoille - YK, EU - maan keskushallinto - mahdollinen osavaltio liittovaltioissa - aluetason yksiköt - kunnat, kunnanosat Valtionhallinolla (keskushallinto)ja sen palveluyksiköillä on oma aluerakenteensa - Suomessa läänit, ympäristökeskukset, oikeuslaitos ym. valtion alueyksiköt - monessa maassa Suomen kuntatasolla (tai kuntayhtymätasolla) olevia tehtäviä hoidetaan valtiollisina tehtävinä alueorganisaatioineen o esim. Englannissa on valtiollinen terveydenhuoltojärjestelmä (NHS= National Health Service) Itsehallinnollisia (oma valtuusto, hallitus, omia tehtäviä ja omaa rahoitusta) alueyksiköitä ovat mm. - välitason yksiköt ovat Ruotsissa (landsting) ja Norjassa (fylkeskommuner) - Suomessa maakuntien hallinnossa (maakuntavaltuusto) päättävät kuntien valitsemat edustajat, mutta niillä ei ole omaa verorahoitusta - kuntia on kaikissa maissa - kunnanosavaltuustoja on mm. Tukholmassa FISKAALISEN FEDERALISMIN PERUSKYSYMYKSET:
2 2 - MITÄ JULKISEN SEKTORIN TULISI TEHDÄ - MITEN TEHTÄVÄT JA NIIDEN RAHOITUS TULISI JAKAA ERI TASOILLE - PALJONKO YKSIKÖITÄ TULISI OLLA ERI TASOILLA - MITKÄ OVAT SOPIVIA RAHOITUSMUOTOJA ERI TASOILLA - TULISIKO JULKISEN SEKTORIN SEKÄ TUOTTAA ETTÄ RAHOITTAA VAI RAHOITTAA JA TILATA YKSITYISELTÄ SEKTORILTA - MIKÄ ON 3. SEKTORIN ROOLI Palautetaan mieleen luennon 2 yhteydessä esille tulleet fiskaalisen federalismin Musgravelaiset periaatteet. Tarkastellaan hajauttamista - luentomateriaalina olevan Liite 2.1. tietojen avulla (nettisivulla) - Loikkanen-Nivalainen raportin avulla Suomen osalta ja sen liitteen 2 avulla kansainvälisesti _ pdf Vertailumaiden välillä on eroja myös paikallistason itsemääräämisoikeuksissa - Suomessa ja Ruotsissa kunnat saavat itse päättää veroasteistaan, mutta valtio määrittää veropohjan. - Norjassa valtio määrittää veroasteille ylärajan ja käytännössä kaikki kunnat käyttävätkin korkeinta mahdollista veroprosenttia. - Tanskassa kunnat joutuvat neuvottelemaan valtion kanssa veroasteistaan. - Saksassa paikallistaso voi vaikuttaa veropohjaan ja veroasteisiin vain lainsäädännön yhteydessä. - Ruotsissa kiinteistövero on kokonaan valtion vero ja Norjassa, Tanskassa, Suomessa ja Isossa-Britanniassa valtio määrittelee kiinteistöveron ylärajan. - Yhdysvalloissa sen sijaan paikallistaso saa päättää itsenäisesti sekä kiinteistöveron pohjasta että veroasteesta. Kiinteistövero on Suomessa ainoa puhdas kunnallistason vero ja kunnilla on oikeus päättää kiinteistöveroprosenteista tiettyjen rajojen sisällä. - Vuonna 2002 ja 2010 (suluissa): Yleinen kiinteistöveroaste on 0,5 1,0 (0,6-1,35), vakituisille asuinrakennuksille 0,22 0,5 (0,32-0,75), voimalaitoksille 0 1,4 (0-0,285) ja ydinvoimalaitoksille 0 2,2 (0-2,85). - Lisäksi rakentamattomalle maalle voidaan määrätä 1,0 3,0 prosentin suuruinen kiinteistövero (sama vuonna 2010). Tietyissä pääkaupunkiseudun kunnissa veron oltava vähintään yksi prosenttiyksikköä korkeammaksi kuin yleinen kiinteistöveroprosentti.
3 Miksi julkisen sektorin hajakeskitystä tarvitaan? Miten julkisen sektorin rakenne vaikuttaa markkinoiden epäonnistumisten korjaamiseen? - Hajakeskitetty julkinen sektori tuntee paikallisväestön tarpeet todennäköisesti paremmin kuin keskitetty julkinen sektori. - paikallisdemokratia heijastaa paremmin paikallisväestön mieltymyksiä. - hajauttaminen saattaa parantaa keskitetysti määräytyvän politiikan toteuttamisessa tarvittavan informaation laatua. Oatesin (1972) desentralisaatioteoreema eli ns. hajakeskityksen tulos - Tarkastellaan julkisen sektorin allokaatio - ja tulonjakoroolia - Oatesin tulos sanoo, että paikallinen julkinen tarjonta on aina vähintään yhtä tehokasta kuin sellainen tarjonta, missä keskusvalta tarjoaa saman määrän kaikille kansalaisille - Jos alueiden kesken on eroja joko preferenssieroja (kysynnät poikkeavat) tai tuotantokustannuseroja (tarjonnat poikkeavat), valtakunnallinen, alueiden keskiarvoihin tms. perustuva julkisten palvelujen tarjonta on tehottomampaa kuin hajautettu tarjonta, joka ottaa huomioon ko. erot - Yllä sanottu on tavallaan paikallisen itsehallinnon perusta. Tarkastellaan asiaa olettaen tarjontapuoli alueittain samaksi, mutta olettaen, että preferenssieroja on alueiden kesken. Kuviossa kaksi aluetta A ja B - julkisten palvelujen kysynnät, jotka heijastavat keskimääräistä kysyntää, ovat erisuuria alueella A ja B. - Kysynnät eroavat koska alueet eroavat toisistaan tulojen suhteen (A =köyhempi ja B=rikkaampi alue) - Palvelujen tuottamisen rajakustannukset oletetaan samoiksi molemmilla alueilla, ja ne oletetaan vakioksi (henkeä kohti) - Hajakeskitetyssä järjestelmässä köyhempi alue A kuluttaisi julkista palvelua Obcg 1 verran. - Jos keskusvalta kohdentaa enemmän kuin tuon määrän, esimerkiksi Obdg 2 verran, tehokkuustappioksi tulee kolmion cde kokoinen ala (ero alueen lisäkulutuksen rajahyödyn ja rajakustannuksen välillä).
4 4 - Vauraampi alue kuluttaisi julkista palvelua Obhg 4 verran ja keskusvalta kohdentaa sille Obfg 3 verran. Tehokkuustappioksi tulee fgh. - Jos oletettaisiin, että alueiden kysyntöjen keskiarvo kulkisi puolivälissä A:n ja B:n kysyntäkäyriä, mikä olisi tehokkuustappio? HUOM: - tarkasteltava julkinen palvelu tai hyödyke on luonteeltaan yksityishyödyke. - Suomessa lähinnä kunnat, tarjoaa juuri näitä yksityishyödykkeitä. - tulos olettaa, että aluetason tarjonta on yhtä kuin alueen kysyntä. - Jos yksilöt eivät ole identtisiä, herää kysymys, miten demokraattinen yhteisö pystyy takaamaan tehokkaan tarjonnan. - Kuviossa oletetaan, että verojärjestelmä, äänestysjärjestelmä ja preferenssien jakauma on sellainen, että hajautetussa tilanteessa tehokas tarjonta toteutuu kummallakin alueella. - Asetelmassa ei oteta huomioon muuttoliikettä ja verokilpailua. Kuvio 6.1 Desentralisaatio-tulos D A D B g b c d e f h MC O g 1 g 2 g 3 g 4 Julkisen palvelun määrä Sinänsä Oatesin tulos ei vaadi resurssien liikkumattomuuden olettamusta. - Jos verotus perustuu ns. hyötyperiaatteelle (vero vastaa julkisista palveluista saatua hyötyä), verokilpailu pakottaa paikallistason valitsemaan verot hyötyperiaatteella, jolloin tehokkuus toteutuu.
5 5 - Mutta jos käytettävissä olevaa verovälineistöä rajoitetaan, esimerkiksi vaikkapa suhteelliseen pääomaveroon, tulos ei enää päde. - Verokilpailu voi tuoda myös strategista käyttäytymistä eri tasojen ja eri alueiden toimintaperiaatteisiin. - Tämä taas johtaa siihen, että palvelujen tarjonta alueilla ei ole tehokasta Rahoitussuhteet ja kuntien valtionosuusjärjestelmä Mitkä rahoituksen muodot sopivat millekin tasolle - ks. luvun 2 fiskaalisen federalismin periaatteita rahoituksen osalta - ks. Loikkanen: Kuntien verot ja maksut YK:n ohjeiden mukaisiksi? (se on kurssisivuilla) Valtionosuusjärjestelmistä Tulonsiirrot keskusvallalta alueille ovat kaikkialla keskeisiä kuntien tai vastaavien alueorganisaatioiden rahoituslähteitä. - tällaisia tulonsiirtoja, kuten kuntien valtionosuusjärjestelmiä, tarvitaan? - niillä voi rohkaista tiettyä kulutusta, esimerkiksi koulutusta; - niillä voi uudelleen jakaa tuloa vauraiden ja köyhien alueiden välillä; - niillä voidaan turvata se, että kaikki alueet voivat taata tietyt minimipalvelut. Horisontaalinen oikeudenmukaisuus perusteluna kuntien valtion apujärjestelmälle. - tarkastellaan kahta henkilöä A ja B, joilla on samat preferenssit. - Mutta he asuvat eri kunnissa - Horisontaalisen oikeudenmukaisuuden mukaan heidän tulisiko nauttia saman verran julkisia palveluja - Olkoon A:n kunnassa enemmän lapsia ja vanhuksia ja sitä kautta veropohja on pienempi - Tällöin horisontaalinen oikeudenmukaisuus ei toteudu. - Tarvitaan tulonsiirtoa köyhemmälle alueelle - Mitä vaihtoehtoja on antaa tulonsiirtoa? Puhutaan veropohjan tasauksesta ja valtionavuista (tai valtionosuuksista)
6 6 VALTIONAVUT: - ehdollisia (kategorisia) ja ei-ehdollisia (könttäsumma) järjestelmiä. - Ehdollinen apu on enemmän tai vähemmän korvamerkittyä eli keskusvalta täsmentää vastaanottajalle, mihin tarkoitukseen apua käytetään. Ehdollisia apujärjestelmiä on useita eri tyyppiä - matching tyyppinen, jossa valtio maksaa määrätyn osuuden yksikkökustannuksesta tai yksikköhinnasta Kuviossa kuvataan järjestelmää rationaalisesti käyttäytyvän kuluttajan (mediaaniäänestäjä) teorian avulla - Vaaka-akselilla mitataan valtionapua saavan hyödykkeen kulutusta kunnassa. - Pystyakseli mittaa muuta kulutusta kunnassa. - AB on alkuperäinen budjettirajoitus. - kunnan (= mediaaniäänestäjän) preferenssit voidaan esittää kuvion samahyötykäyrien avulla. - piste E 1 vastaa hyödynmaksimoivaa tilannetta ilman valtionapua - jos käyttöön otetaan ehdollinen valtionosuusjärjestelmä, jossa valtio maksaa valtionapuna 50 % yksikkökustannuksesta (vastaa 50 % hinnanalennusta kunnalle) - budjettisuoran aa sijasta tulee ab voimaan eli kulmakerroin puolittuu - Uusi tasapaino E 2 - sekä muu kulutus että valtionapua saava toiminta ovat kasvaneet.
7 7 Yksityiset menot a x 2 x 1 E 1 E 2 I Budjettirajoitus valtion avun jälkeen I a b g 1 g 2 Julkiset menot Kuvio 6.2 Ehdollinen valtionosuusjärjestelmä Riippuen kunnan preferensseistä on mahdollista, että - muu kulutus ei lisäänny ollenkaan - tai että se voi jopa laskea. - Valtionapu ei kuluteta pelkästään tukea saavaan kohteeseen vaan käytetään sen sijaan verohelpotuksiin. - ääritapauksena on mahdollista, että valtionapu voi valua pelkästään verohelpotuksiin. Näin ollen teorian antaman ennusteen perusteella emme voi sanoa, miten valtioapu vaikuttaa kunnan valtionapua saaviin menoihin. Ehdollinen apu on perusteltu keino korjata positiivisten ulkoisvaikutusten olemassaolo. - ongelma on se, miten arvioidaan ulkoisvaikutuksen suuruus ja miten otetaan huomioon muut vääristymät ja niiden vaikutukset avun suuruuteen. - Edellä hahmotellun tukijärjestelmän kustannukset riippuvat kunnan käyttäytymisestä. Jos tuki saa kunnan lisäämään voimakkaasti tukea saavia menoja, valtion kustannukset kasvavat. Kustannusten hillitsemiseksi voidaan järjestelmää muotoilla niin, että asetetaan katto kustannuksille. Valtio täsmentää jonkin maksimin, jonka se maksaa kunnalle.
8 8 Tälläista kutsutaan määrältään rajoitetuksi valtionosuusjärjestelmäksi (close-ended matching grant) - sitä vastaavaa budjettirajoitusta esittää ahh' kuviossa muunneltu järjestelmä on merkityksetön, jos kunnan meno on pienempi kuin asetettu maksimi. Kuvio 6.3 Yksityiset menot a h x 3 x 1 E 1 E 3 I I Budjettirajoitus valtion avun jälkeen a h b g 1 g 2 Julkiset menot Ehdollinen könttäsummatuki - Ehdollinen tuki voi olla myös kuvion 6.4 budjetti- rajoituksen afc mukainen - Siinä valtio antaa kiinteän summan tukea, jonka kunnan pitää kuluttaa julkisiin hankkeisiin. - Tässä mikään ei estä kuntaa vähentämästä omia menojaan, jolloin osa tällaisesta tuesta menee kunnallisveron alentamiseen.
9 9 Kuvio 6.4 Valtionosuusjärjestelmien muunnelmia c Yksityiset menot a f x 4 x 1 E 1 E 4 I I Budjettirajoitus valtion avun jälkeen a c b g 1 g 4 Julkiset menot Ei-ehdolliset tuet - Kuviossa 6.4 budjettirajoitus cc kuvaa tätä järjestelmää - Eli kunta saa kiinteän summan valtiolta - Suomen nykyinen valtionosuusjärjestelmä on pitkälti tällainen könttäsumma systeemi, jossa kunta voi käyttää rahansa periaatteessa melko vapaasti. - Mutta rahankäyttöä sitovat valtiotason (edk:n päättämät) palvelutasonormit ja subjektiiviset oikeudet, kuten kansalaisten oikeus päivähoitoon yms kotikunnassaan. - Aiempi järjestelmä oli ehdollinen valtionosuus järjestelmä, jossa valtion osuus vaihteli sektorista toiseen ja lisäksi alueellisesti ns. kantokykyluokkien mukaisesti (niitä oli 10 kpl) - Voi kysyä kumpi (vanha vai uusi) rajoittaa enemmän paikallista itsehallintoa ja mahdollista päättää julkisista menoista? Riippuu miten subjektiiviset oikeudet ja muut normit on asetettu (ovatko sitovia rajoituksia vai eivät). Millä sitten perustellaan tällainen järjestelmä? - päällimmäisenä asiana on ollut julkisten menojen hillintä
10 10 - Kilpailun lisäämistä on myös pidetty yhtenä tavoitteena, jonka könttäsummajärjestelmän ajatellaan toteuttavan paremmin kuin korvamerkitty ehdollinen järjestelmä. Jotkut ovat nähneet uuden järjestelmän parempana keinona tasoittaa tuloja. - mutta ei ole selvää, että auttamalla köyhiä kuntia autetaan samalla köyhiä kansalaisia - miksei apua annetaan suoraan heille? - Yksi näkemys on se, että valtio pyrkii edistämään ns. hyödykekohtaista tasaarvoa valtionosuusjärjestelmän avulla. - Tämän näkemyksen mukaan yhteiskunnallisten palvelujen julkisella tarjonnalla saadaan köyhemmät kansalaiset käyttämään niitä. - Ei-ehdollisessa järjestelmässä ei kuitenkaan mikään takaa, että kaikki raha käytetään tiettyyn julkiseen palveluun. - Sama pätee myös ehdollisiin järjestelmiin. Ei-ehdollisessa järjestelmässä on myös määritettävä, mikä on kunnan rahan "tarve". - Nykyisessä järjestelmässä summa määräytyy laskennallisin perustein. - laskennalliset perusteet heijastavat tarvetekijöitä ja tuotantokustannustekijöitä - esim. väestön ikärakenteesta tms. johtuva suuri sairastavuus lisää valtionapua - Vastaavasti syrjäisyys (saaristokunnat) ja muut epäedulliset tuotanto-olosuhteet lisäävät valtionapua tarjontasyistä - Vaikka nykysysteemi on pääosin könttäsummatyyppinen, sen rinnalla on vanhanmallisia valtionosuuksia (esim. orkesterit, teatterit) LeGrand (1975) on esittänyt kolme periaatetta, joiden perusteella summa tulisi määräytyä. 1. Avun on oltava funktio kunnan tuloista tai varallisuudesta siten, että keskimääräistä köyhempi kunta saa apua ja keskimääräistä rikkaampi maksaa veroa. 2. Avun määrän pitäisi olla riippumaton kunnan menoja koskevista päätöksistä. Tämä periaate nojaa kahteen periaatteeseen. A. Kunnan uudelleenjakopolitiikan pitäisi perustua sen omiin voimavaroihin; B. valtion ei tulisi puuttua kuntien päätöksentekoon. 3. Avun määrän tulisi vaihdella suoraan kunnan fiskaalisten ponnistusten mukana. - Jos kunta ei ole kiinnostunut julkisten palvelujen tarjonnasta, sen osuuden valtiolta tulisi vähetä vastaavalla määrällä. - Tämä periaatteen sovittaminen 2. periaatteen kanssa on hankalaa.
11 11 Miten sitten erilaiset valtio-osuusjärjestelmät vaikuttavat paikallisten julkisten menojen määrään? - Jos ne heijastavat mediaaniäänestäjän mieltymyksiä, silloin samansuuruisella kuntalaisten tulojen kasvulla ja ei-ehdollisella tuella tulisi olla sama vaikutus kunnan menoihin. - Molemmissa tapauksissa budjettisuora siirtyy yhdensuuntaisesti origosta poispäin. - Kuviosta 6.5 voimme päätellä, että ehdollisen tuen, joka alentaa tuen kohteena olevan menon hintaa (siis budjettisuora on loivempi), on oltava suurempi kuin eiehdollisen tuen, jotta edustava kuluttaja päätyisi samaan hyötytasoon molemmissa järjestelmissä. c Yksityiset menot a x 4 x 1 E 1 E 4 E 2 I Budjettirajoitus valtion avun jälkeen I a c b g 1 g 4 Julkiset menot Kuvio 6.5 Ehdollisen ja ei-ehdollisen järjestelmän vertailua Empiirinen tutkimus on antanut jonkin verran tukea sille, että - ehdolliset järjestelmät näyttäisivät lisäävän julkisia menoja enemmän kuin eiehdolliset.
12 12 - Esiintyy ns. kärpäspaperivaikutusta. Sen mukaan könttäsummana saatu tuki näyttää lisäävän paikallisia julkisia menoja enemmän kuin vastaavan suuruinen lisäys kuntalaisten tuloissa. - Selitykseksi tälle ilmiölle on esitetty erilaisia byrokratia-teorioita. Niiden mukaan virkamiehillä on mahdollisuudet säädellä budjettia demokraattisen kontrollin ulottumattomissa. - Vaikka äänestäjät tai luottamusmiehet tai naiset olisivatkin tietoisia kaikissa tilanteissa tuen määrästä, heillä ei ole välttämättä keinoja saada virkakoneisto siirtämään osaa rahasta heille. Myös keskusvallan koneisto voi säädellä rahan käyttöä niin, että se tulee käytetyksi paikallisiin julkismenoihin. LISÄNÄKÖKOHTIA VALTIONAPU TEEMAAN: - malleissa ei lähdetä asetelmasta, jossa sen enempää valtio kuin kuntakaan verottavat. Jos näin tehdään, kuntalaisia verotetaan (verotettava tulot käsitteen pohjalta) ensin valtion tuloverolla (vie edustavan kuluttajan budjettirajoitusta vasemmalle). Sen jälkeen saadaan valtionapua, joka siirtää sitä oikealle. Nettoasema voi vaihdella kunnasta toiseen. - Malleissa oletetaan, että budjettirajoitukset ovat suoria ja että olisi ikään kuin markkinat, joilta paitsi muuta kulutusta (pystyakselilla) myös julkista hyödykettä voi ostaa vakiohintaan. Kuitenkin esim. Suomessa kunnat tuottavat itse palveluita ja kyse on siitä millä yksikkökustannuksella ja onko se riippuvainen toiminnan laajuudesta. Jos esimerkiksi koulutoimessa esiintyy skaalaetuja, niin budjettirajoitus ei ole suora, vaan siitä tulee kovera (kuin liukumäki). - Suomessa on tavallaan erikseen olemassa veropohjan tasausjärjestelmä, joka siirtää rahaa kunnista joissa on korkea veropohja (verotettava tulo per asukas korkea) niille joilla se on matala. Tällä nostetaan kaikki kunnat vähintään 90 % tasolle maan keskiarvosta veropohjan osalta. Lisäksi on pääasiallisesti könttäsummatyyppinen laskennallisesti määräytyvä valtionapusysteemi, joka antaa rahaa kunnille käyttötarkoitusta määrittelemättä. Näiden lisäksi on pienempiä käyttötarkoitukseen sidottuja valtionapuja. - Yleiskuvan eri rahoituskanavien merkityksestä kunnille saa Loikkanen- Nivalainen : Suomen kuntatalouden kehitys raportin kuntien rahoitusta koskevasta koskevasta osasta (luku 5)
13 13 Kuvioissa (kuten alla) saadaan esille kunnallisveroaste seuraavasti (MZ/OZ) kertaa 100. Katso aiemmissa kuvissa miten kunnallisveroaste muuttuu eri tapauksissa. Voiko esim. könttäsummatuki johtaa siihen että veroaste laskee? Muu kulutus Z M O julkisen palvelun määrä - joissakin maissa veropohjan tasaus on puhtaasti kuntien kesken tapahtuvaa eli valtio ei siihen anna lisärahaa. Suomen systeemi ei ole puhtaasti kuntien välinen, sillä vuositasolla tasausmaksut ja saadut tasaukset eivät ole yhtä suuria. - Käytännössä verotulontasaus (osalle negatiivinen) ja valtionavut lasketaan yhteen ja niiden yhteissumma (voi olla joillekin negatiivinen) jaetaan kunnille. Tätä summaa kutsutaan usein hieman harhanjohtavasti valtionosuudeksi erottelematta sen kahta komponenttia - Toisaalta Suomessa valtio antaa vuosittain valtionapujen lisäksi harkinnanvaraisia avustuksia talousongelmissa oleville kunnille. - Valtionapuihin suhtautuminen on taloustieteilijöiden keskuudessa ristiriitaista. Esimerkiksi Nobel taloustieteilijä Hayek pitää valtionapuja allokaatiota vääristävinä eli ne ylläpitävät tehotonta aluerakennetta ja toimintoja jotka eivät muuten kannattaisi tai olisi ainakaan niin laajoja. Monet muut taas pitävät niitä välttämättöminä ulkoisvaikutusten korjaajina ja alue-erojen tasaajina. Lisäksi ne tasaavat tulopohjan vaihtelun riskejä kuntatasolla.
14 14 Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevat kunnat: arviointimenettely ja toimenpiteet Valtio arvioi vuosittain yksittäisten kuntien taloudellisen aseman ja soveltaa taloudeltaan erityisen vaikeassa asemassa oleviin kuntiin arviointimenettelyä. Nykymuotoinen arviointimenettely aloitettiin vuonna Siinä - valtio asettaa arviointiryhmän, joka yhdessä kunnan edustajan kanssa tekee esityksen kunnan talouden tasapainottamiseksi. Arviointiryhmän varsinaisina jäseninä toimivat valtiovarainministeriön ja kunnan edustaja, joka on useimmiten kunnanjohtaja. - puheenjohtaja nimitetään riippumaton ja ulkopuolinen kunta-alan asiantuntija. - Kunta saa myös nimetä ryhmään kaksi muuta kunnan edustajaa, joilla on ryhmässä puheoikeus, mutta ei äänestysoikeutta. Toisen näistä edustajista tulisi olla henkilöstön edustaja ja toisen yleensä kunnan luottamushenkilöjohtaja. - Ryhmän toimintaan osallistuu yleensä myös Kuntaliiton tai sen suosittelema asiantuntijajäsen. Menettelyssä arviointiryhmä tekee esityksen tarvittavista toimista kunnan valtuustolle. Vastuu toimien täytäntöönpanosta on kunnalla. Talouden tasapainottamista koskevan esityksen lisäksi arviointiryhmä voi esittää kuntien yhdistämistä. Jos kunnanvaltuusto ei esityksiä hyväksy, arviointi palautuu valtioneuvostolle uudelleen käsiteltäväksi. Hallitus voi antaa eduskunnalle lakiesityksen kuntien yhdistämisestä vastoin kunnanvaltuuston tahtoa. Nykymuotoisen arviointimenettelyn voimassaoloaikana on vuosina tehty 25 kunnan kanssa arviointimenettely. Kolmetoista kuntaa on liittynyt toiseen kuntaan. Nykymuotoinen arviointimenettely on osoittautunut tehokkaaksi tavaksi tasapainottaa vaikeuksissa olevan kunnan taloutta. Arviointimenettelyssä olleet kunnat ovat kasvattaneet tulojaan - kiristämällä verotustaan, korottamalla asiakasmaksujaan ja vuokriaan, yhtiöittämällä toimintojaan ja myymällä omaisuuttaan. Menoja puolestaan on karsittu - vähentämällä investointeja, keskittämällä palveluita ja luopumalla vapaaehtoisista avustuksista esimerkiksi lapsiperheille ja yhdistyksille. Keskeisintä menoerää, henkilöstömenoja on vähennetty - eläkejärjestelyin, jättämällä virkoja ja toimia avoimiksi, yhdistelemällä niitä ja lomauttamalla henkilökuntaa.
15 Paikalliset julkishyödykkeet ja Tiebout malli Chales M. Tiebout (1956): Kilpailevien kuntien teoria - oletetaan, että alueella (erityisesti kaupunkialueella, joka on työ- ja asuntomarkkina-alue) on useita kuntia - yksilöiden preferenssit saattaisivat heijastuvat asuinkunnan valinnassa - he valitsisivat itselleen asuinpaikan, jossa paikalliset julkishyödykkeet (ja niiden rahoitus) vastaavat heidän preferenssejään. - Jos kunnan A tietyt julkiset palvelut olisivat joidenkin kunnan B asukkaiden mielestä paremmat kuin B:ssä, he muuttaisivat A:han (olettaen kustannukset molemmissa samoiksi). - Tiebout esitti ehdot, joiden vallitessa tuloksena oleva allokaatio olisi Paretotehokas o muuttoon ei liity kustannuksia o täydellinen informaatio saatavilla olevista julkisista palveluista o preferenssit eivät muutu ajan mukana o ei ole monopoleja eikä ulkoisvaikutuksia. o ei skaalaetuja palvelutuotannossa o verotus on henkiverotusta Tieboutin mallia on usein tulkittu niin, että sen mukaan muuttoliike on aina optimaalista. Hamilton (1975) korvasi henkiveron kiinteistöverolla ja toi esille, että tehokas ratkaisu edellyttää itse asiassa mekanismia, jolla rajoitetaan muuttoliikettä. Tämä voi tapahtua esimerkiksi minimitonttirajoituksin, jotka estävät köyhiä muuttamasta rikkaiden kuntiin, joissa on alhainen veroaste, joka kuitenkin riittää hyvään palvelutarjontaan. HUOM: Vero ja palvelutarjontaerot kapitalisoituvat kiinteistöjen hintoihin. Ulkoisvaikutusten roolista Alueiden välisten ulkoisvaikutusten katsotaan pitkälti määrittävän julkishyödykkeiden tarjonnan sopivan hallinnollisen tason. - mitä laajempi on makujen kirjo ja mitä vähäisempi ulkoisvaikutusten koko, sitä suurempi on tarve ko. hyödykkeiden tai palvelujen tarjonnan hajauttamiselle.
16 16 Verokilpailu - on esimerkki alueiden välisistä ulkoisvaikutuksista. - Jatkuessaan verokilpailulla voi olla itseään tuhoavia vaikutuksia. - Sen vuoksi keskusvallalla tulisi olla verotusvoima tiettyjen verojen (veropohjaltaan liikkuvat kohteet) osalta kokonaan, esimerkiksi pääomaverotuksessa. Ns. 'verojen vienti' - esim. liittovaltioissa osavaltioilla on yleensä omat hyödykeveronsa, joita myös ulkopuoliset joutuvat maksamaan. - Näin osavaltio voi ikään kuin viedä verojaan muualle. - Mitä ongelmia verokilpailu aiheuttaa EU:n tapaisissa rakennelmissa? Uuudelleenjakorooli: - Tehokas talous (Pareto mielessä) ei ole välttämättä tulonjaon kannalta oikeudenmukainen. - Tulonjakoa ja vapautta koskevat vaatimukset voivat olla ristiriidassa tehokkuuden kanssa. - Tulonjakoon puuttumista on pidetty julkisen vallan yhtenä keskeisenä tehtävänä. - Uudelleenjakopolitiikan voi karkeasti jakaa kahteen muotoon - Kind vs. cash o turvataan ihmisille tietyt perushyödykkeet kuten perusterveydenhoito ja koulutus. o perustoimeentulojärjestelmät, jotka tarjoavat tulonsiirtoja vero- ja sosiaaliturvajärjestelmän avulla. Nämä uudelleenjakopolitiikan muodot vaativat erilaista informaatiota, ja tällä voi olla erilaisia seuraamuksia fiskaalisen hajakeskityksen kannalta. - hallitseva käsitys alan tutkimuksessa: uudelleenjakopolitiikka sopii paremmin keskusvallan tehtäviin. Boadwayn ja Wildasinin (1986) esimerkki Taulukossa 6.3. tukee tätä kantaa. - Kaksi aluetta - Erilaiset tulonjakaumat siten, että alueen A tulo on henkeä kohti korkeampi kuin alueen B tulo henkeä kohti. - A:ssa 2 kpl rikkaampia ja 1 köyhä (lkm suluissa) B:ssä päinvastoin - Se osoittaa, että vaikka kahdella alueella noudatettaisiin samaa uudelleenjakopolitiikkaa, tilanne voi silti synnyttää muuttoa alueiden välillä.
17 17 Taulukko 6.3 Alueet A B Tulo (2) (1) (1) (2) Vero (20 %) Julkiset menot per capita Fiskaaliset hyödyt Lähde: Boadway-Wildasin (1986) Taulukko 6.3 kertoo - että korkeamman per capita tulon alueella A fiskaaliset edut ovat suuremmat molemman tulotason tapauksille - tämä antaa kannusteen muuttaa B:stä A:lle - Esimerkki puoltaa sitä, että uudelleenjako tulisi hoitaa valtiotasolla eikä alueittain. Entä jos uudelleenjako ymmärretään julkishyödykkeenä ja eri alueilla on erilaiset arvostuksen julkishyödykkeen suhteen, saamme yhden perustelun aluetason puolesta. Mutta mitä tapahtuu, jos uudelleenjako on mittavampaa (rikkailta köyhille) alueella A kuin B? - Synnyttääkö tämä rikkaiden poismuuttoa ja sen myötä lisäkustannuksia uudelleenjaolle? Jos näin käy, niin edellytykset uudelleen jakaa heikkenevät, kun hyvätuloista veropohjaa karkaa ja toisaalta uusia tuettavia tulee lisää - Oatesin erottelu keskitetyn ja hajautetun ratkaisun välillä on hyödyllinen, koska se painottaa alueiden samanlaisia piirteitä. - Toisaalta tehokkuus ja uudelleenjako ovat niin voimakkaasti toisiinsa kietoutuneita, että Musgrave-Oates lähestymistapa, jossa tulonjakopolitiikka alistetaan keskusvallalle, on liian suoraviivainen erottelu. - Euroopassa ja etenkin Pohjoismaissa yksilölliset julkiset palvelut ja uudelleenjakotoimet, mukaan lukien koulutus, terveydenhoito ja hyvinvointipalvelut järjestetään suurelta osin kuntien toimesta. - Näitä ei myöskään voi pitää pelkästään paikallisina julkishyödykkeinä. - Voi sanoa, että pohjoismaisessa ja erityisesti suomalaisessa järjestelmässä on sisäänrakennettu jännite: yhtäältä kunnat ovat olemassa siksi, että ne mahdollistavat paikallisten kysyntä- ja tarjontatekijöiden huomioon ottamisen ja sallivat erilaisuuden. Toisaalta valtiovallan agenttina niiden tehtävänä on toteuttaa valtakunnallista palvelutasa-arvoa (eli samanlaisuutta).
18 18 Päämies-agenttiteoria keskittämisen ja hajauttamisen ongelman analysoinnissa - keskusvalta ajatellaan päämieheksi - kunta agentiksi, joka hoitaa paikallistasolla valtiovallan määräämiä tehtäviä - kunta saa (osa)rahoitusta tehtävien hoitoon valtionapuina - Hajauttamalla voidaan kerätä ja käsitellä informaatiota paremmin ja halvemmin, kuin mitä olisi mahdollista täysin keskitetyssä järjestelmässä. - riskinä se, että kunnat voivat pyrkiä omiin keskusvallasta poikkeaviin tavoitteisiin. o Ns. kärpäspaperivaikutus Keskusvalta voi toki hajauttaa ilman kuntiakin - etu keskusvallan kannalta olisi siinä, että kansalliset tavoitteet paremmin toteutuisivat - ero keskittämisen vs. hajauttamisen välillä riippuu siitä, kuinka paljon kunnan äänestäjien ja keskusvallan käsitykset hyvästä politiikasta eroavat toisistaan o kansanedustajat ovat usein kunnanvaltuutettuja; ajavatko samaa? 6.4. Klubiteoria KLUBITEORIA: - klubit ovat yksi paikallisten julkishyödykkeiden kollektiivisen tarjonnan tapa. o urheilulaitosten, kerhot - myös kunnat voidaan ymmärtää klubeiksi, vaikka kaikki paikalliset julkishyödykkeet eivät sovellu klubi-tyyppiseen tarjontaan o Esimerkiksi yhdyskuntasuunnittelu - Koulutuksen ja sosiaalipalvelujen klubi-tarjonta taas ei ehkä heijasta paikallistason tulonjakotavoitteita tai se saattaa olla hallinnollisesti kallista (hinnoittelu, tulojen keruu). Miten määräytyy optimaalinen klubin koko?
19 Palvelutarjonnasta sekä kunta/kaupunkikoosta ja kuntareformista Katso Loikkanen-Laakso-Susiluoto: Metropolialueen talous kirjaa linkissä ja erityisesti sen kahta lukua: 14. Loikkanen: Kuntien ja metropolialueiden rakenteesta: periaatteita, argumentteja ja empiriaa 15. Moisio ja Oulasvirta: Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus Pohjoismaissa
TÄMÄN LUVUN AIHEPIIRISTÄ LUE MYÖS LAAKSO-LOIKKANEN: KAU- PUNKITALOUS, LUKU 29
327 16. FISKAALINEN HAJAKESKITYS (AIEMMIN LUKU 17) TÄMÄN LUVUN AIHEPIIRISTÄ LUE MYÖS LAAKSO-LOIKKANEN: KAU- PUNKITALOUS, LUKU 29 Julkisen sektorin toiminta jakautuu eri aluetasoille - keskushallinto -
LisätiedotPääkaupunkien tehtävät ja rahoitus
Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus Moisio & Oulasvirta Kuntien tehtävät Pohjoismaissa, eroja: Suomi : pienkuntavaltaisuudesta syntynyt tarve kuntayhtymille, erityisesti terveydenhuollossa Ruotsissa ja
LisätiedotSuomen julkisen sektorin rahoitus ja rakenne
Suomen julkisen sektorin rahoitus ja rakenne TA2 Suomen talouselämän ja maailmantalouden esittely Helsingin yliopisto, 27.11.2014 Essi Eerola (VATT) Tällä luennolla 1. Mitä julkistaloustiede on? 2. Miten
Lisätiedot4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5)
4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen
LisätiedotAsuminen mikä on yhteiskunnan rooli? TOIMI-hankkeen seurantaryhmä Majvik, Essi Eerola (VATT)
Asuminen mikä on yhteiskunnan rooli? TOIMI-hankkeen seurantaryhmä Majvik, 20.3.2018 Essi Eerola (VATT) Asuminen perusoikeutena Perustuslain 19 : julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon
LisätiedotFinanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?
!" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A
Lisätiedot12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu
12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, 2nd ed., chs 16-17; Taloustieteen oppikirja, s. 87-90) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä
Lisätiedot4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino
4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Taloustieteen oppikirja, luku 4) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen
LisätiedotTaloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus
Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016 Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Pisteytys: 1 2 3 4 5 6 Yht Vastaukseen käytetään vain tätä vastauspaperia. Vastaa niin lyhyesti, että vastauksesi
LisätiedotVaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013
Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden
LisätiedotMIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI
MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI 1a. Täydellisen kilpailun vallitessa yrityksen A tuotteen markkinahinta on 18 ja kokonaiskustannukset
LisätiedotOpiskelijarahoitusjärjestelmät tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta
Jussi Kivistö ja Seppo Hölttä Opiskelijarahoitusjärjestelmät tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta Tiivistelmä Johdanto Kuka maksaa ja miten? 111 Opiskelijarahoitusjärjestelmät ja tehokkuus 112
LisätiedotTaantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja
Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja Paavo Okko Kaarinan kaupungin strategiaseminaari II 20.4.2009 Miksi viaton Suomi kärsii näin pahasti muun maailman finanssikriisistä? Finanssikriisimaiden
LisätiedotVerotus ja tasa-arvo. Matti Tuomala Kalevi Sorsa säätiö 26.1.2007
Verotus ja tasa-arvo Matti Tuomala Kalevi Sorsa säätiö 26.1.2007 Progressiivinen verotus: egalitaristinen menestystarina! Progressiivinen verotus on vanha idea. - Marxin ja Engelsin Kommunistisen manifestin
Lisätiedot6. Valtion, välitasojen ja kuntien roolista
6. Valtion, välitasojen ja kuntien roolista 6.1. Johdantoa 6.2. Fiskaalisen federalismin peruskysymykset ja periaatteet, kertausta 6.3. Miksi hajakeskitystä tarvitaan? Oates in desentralisaatioteoreema.
LisätiedotSyöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset
UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT
LisätiedotKuntien valtionosuusjärjestelmät Pohjoismaissa. Unna Heimberg, VM/Kunta- ja aluehallinto-osasto Kuntamarkkinat
Kuntien valtionosuusjärjestelmät Pohjoismaissa Unna Heimberg, VM/Kunta- ja aluehallinto-osasto 12.9.2019 Kuntamarkkinat Suomen valtionosuusjärjestelmän rakenne 2 Kunnan peruspalvelujen valtionosuus: 8,491
LisätiedotKANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET
KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 4.6.05 MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja,. painos, 04] sivuihin. () (a) Bretton Woods -järjestelmä:
LisätiedotKuntarakenteen uudistus
Kuntarakenteen uudistus Antti Moisio (VATT) GOVERNMENT INSTITUTE FOR ECONOMIC RESEARCH (VATT) Kuntauudistus Esityksen sisältö Metropolialueen hallintomallit Kommentteja taloustutkimuksen näkökulmasta Antti
LisätiedotSote- ja maakuntauudistuksen vaikutus kuntatalouteen Jakoavaimen esittely
Sote- ja maakuntauudistuksen vaikutus kuntatalouteen Jakoavaimen esittely Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen 24.3.2017 Minna Punakallio Pääekonomisti Seuraa minua Twitterissä: @MinnaPunakallio
LisätiedotKannattaako sote-menoja lisätä vai vähentää vuosina 2018 ja 2019?
Kannattaako sote-menoja lisätä vai vähentää vuosina 2018 ja 2019? Maakunta- ja sote-uudistuksen yhteydessä esitetään uudistettavaksi myös laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta. Käsittelyssä olevaan
LisätiedotAnonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!
Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa
LisätiedotValinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää
Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Sote-rahoituksen vaihtoehtoja Sosiaali- ja terveystoimi on puolet kuntien menoista
LisätiedotMITEN MAAKUNTIEN TOIMINTAA RAHOITETAAN? -TUTKIMUSHANKE
MITEN MAAKUNTIEN TOIMINTAA RAHOITETAAN? -TUTKIMUSHANKE Lotta-Maria Sinervo Petra Haapala MITEN MAAKUNTIEN TOIMINTAA RAHOITETAAN? -TUTKIMUSHANKE Tutkimushanke ajalla 1.8.-31.12.2017 Hankkeen vastuullinen
LisätiedotTalouden tilanne kesäkuu Kunnanjohtajan kokoama tiivistelmä tilanteesta ennen raamin antoa
Talouden tilanne kesäkuu 2013 Kunnanjohtajan kokoama tiivistelmä tilanteesta ennen raamin antoa Lähtökohta verot+valt.osuudet vs nettomenot 36000 34000 32000 30000 28000 26000 24000 22000 20000 34457 33085
LisätiedotMIKROTALOUSTIEDE A31C00100
MIKROTALOUSTIEDE A31C00100 Kevät 2016 Olli Kauppi & Emmi Martikainen emmi.martikainen@kkv.fi Luennon sisältö Hintakilpailu ja tuotedifferentiaatio Peräkkäiset pelit (12.4-12.5) Alalle tulon estäminen Taloudellinen
LisätiedotKANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset
KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun
LisätiedotRahoituksen siirto kunnista maakuntiin ja vaikutukset kuntien rahoitukseen. Verojaosto Markku Nissinen Finanssineuvos, VM
Rahoituksen siirto kunnista maakuntiin ja vaikutukset kuntien rahoitukseen Verojaosto 29.3.2017 Markku Nissinen Finanssineuvos, VM 1 28.3.2017 Etunimi Sukunimi Rahoituksen siirto kunnista maakuntiin LÄHTÖKOHTA:
LisätiedotRahoituksen siirto ja kunnan peruspalvelujen valtionosuus. Eduskunnan hallintovaliokunnan infotilaisuus
Rahoituksen siirto ja kunnan peruspalvelujen valtionosuus Eduskunnan hallintovaliokunnan infotilaisuus 10.3.2017 MinnaMarja Jokinen Lainsäädäntöneuvos, VM 1 9.3.2017 Etunimi Sukunimi Rahoituksen siirto
LisätiedotTerveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet
Terveydenhuollon rahoitusjärjestelmät - meillä ja muualla Markku Pekurinen Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet Varsinainen rahoittaja Rahoitustapa
Lisätiedotf(x, y) = x 2 y 2 f(0, t) = t 2 < 0 < t 2 = f(t, 0) kaikilla t 0.
Ääriarvon laatu Jatkuvasti derivoituvan funktion f lokaali ääriarvokohta (x 0, y 0 ) on aina kriittinen piste (ts. f x (x, y) = f y (x, y) = 0, kun x = x 0 ja y = y 0 ), mutta kriittinen piste ei ole aina
LisätiedotKiinteistövero kunnallisena rahoitusmuotona
Kiinteistövero kunnallisena rahoitusmuotona Kiinteistöverotus seminaari, 11.12.2017 Jukka Hakola Kiinteistövero kunnallisena rahoitusmuotona Tuli voimaan vuonna 1993 kunnallisena verona Kiinteistövero
LisätiedotEläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia
Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Seppo Honkapohja* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia
LisätiedotSOTE-LAINSÄÄDÄNTÖ JA JOHTAMINEN. Professori Teemu Malmi
SOTE-LAINSÄÄDÄNTÖ JA JOHTAMINEN KYSYMYS Mahdollistaako esitetty järjestelmä tavoitteellisen johtamisen ja ohjauksen - toisaalta valtio/maakunta ja toisaalta maakunta/palveluntuottajat akselilla sekä siitä,
LisätiedotOsa 12b Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Chs 16-17)
Osa 12b Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Chs 16-17) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä valintojen seurauksien eli voittojen
Lisätiedottalletetaan 1000 euroa, kuinka paljon talouteen syntyy uutta rahaa?
TALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 1.6.2017 1. Kerro lyhyesti (korkeintaan kolmella lauseella ja kaavoja tarvittaessa apuna käyttäen), mitä tarkoitetaan seuraavilla käsitteillä: (a) moraalikato (moral hazard) (b)
LisätiedotHyvinvointivaltio = ihmisten hyvinvoinnista huolehditaan elämän joka tilanteessa. Suomalainen hyvinvointivaltiomalli on muiden Pohjoismaiden kanssa
Hyvinvointivaltio = ihmisten hyvinvoinnista huolehditaan elämän joka tilanteessa. Suomalainen hyvinvointivaltiomalli on muiden Pohjoismaiden kanssa yksi maailman laajimpia Kunnat ja valtio kantavat suurimman
LisätiedotViime kerralta Luento 9 Myyjän tulo ja kysynnän hintajousto
Viime kerralta Luento 9 Markkinatasapaino Markkinakysyntä kysyntöjen aggregointi Horisontaalinen summaaminen Eri kuluttajien kysynnät eri hintatasoilla Huom! Kysyntöjen summaaminen käänteiskysyntänä Jousto
LisätiedotVoidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä?
Juha Kilponen Suomen Pankki Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Helsinki, Economicum 30.11.2015 Mielipiteet ovat kirjoittajan omia
LisätiedotOsa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola)
Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Hyvinvointiteoria tarkastelee sitä, miten resurssien allokoituminen kansantaloudessa vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin Opimme
LisätiedotValtiovarainvaliokunta Sote maakuntauudistus, valtiontalous, kuntatalous
Liite 1. Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt Valtiovarainvaliokunta 5.6.2018 Sote maakuntauudistus, valtiontalous, kuntatalous Suomen Kuntaliitto, kuntatalousyksikkö 5,0 4,5
LisätiedotKannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti
2 2015 Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti JOHDANTO... 2 1 TYÖNTEON KANNUSTIMET JA KANNUSTINPAKETTI... 4 1.1 Kannustinpaketti... 5 2 KANNUSTINPAKETIN VAIKUTUKSET TYÖNTEON KANNUSTIMIIN JA TULONJAKOON...
Lisätiedot11 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Ch 17)
11 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Ch 17) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä valintojen seurauksien eli voittojen riippuvan
LisätiedotHuomioita kuntatalouden ohjauksesta Tanskassa
Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt Huomioita kuntatalouden ohjauksesta Tanskassa Taloustorstai 16.11.2017 Mikko Mehtonen Erityisasiantuntija TAUSTAT 5 700 000 VÄKILUKU 5 500
LisätiedotKuntatalouden haasteet ja sivistystoimi
Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Valkoinen sali 15.11.2011 Matti Väisänen OKM / Hallinto- ja budjettiyksikkö Hallitusohjelma: Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut
LisätiedotPäästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille
SUOMEN ELFI OY KANNANOTTO Antti Koskelainen 1 (5) 1.8.2007 Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille 1. Pohjoismainen sähkö
LisätiedotJULKINEN PALVELU KILPAILUN VIITEKEHYKSESSÄ
JULKINEN PALVELU KILPAILUN VIITEKEHYKSESSÄ Risto Harisalo Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto risto.harisalo@uta.fi 1 Terveisiä menneisyydestä! risto.harisalo@uta.fi 2 Julkisen palvelun kehityskaaret
LisätiedotMarkkinainstituutio ja markkinoiden toiminta. TTT/Kultti
Markkinainstituutio ja markkinoiden toiminta TTT/Kultti Pyrin valottamaan seuraavia käsitteitä i) markkinat ii) tasapaino iii) tehokkuus iv) markkinavoima. Määritelmiä 1. Markkinat ovat mekanismi/instituutio,
LisätiedotKysyntä (D): hyötyfunktiot, hinta, tulot X = X(P,m) Tarjonta (S): tuotantofunktiot, hinta, panoshinta y = y(p,w)
4. MARKKINOIDEN TASAPAINOTTUMINEN 4.1. Tasapainoperiaate Kysyntä (D): hyötyfunktiot, hinta, tulot X = X(P,m) Tarjonta (S): tuotantofunktiot, hinta, panoshinta y = y(p,w) Markkinat tasapainossa, kun löydetään
LisätiedotMartikaisen mallin taloudelliset vaikutukset
Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Johdanto Nämä ovat Martikaisen mallin laskelmat vuoden 22 osalta. Tosin aivan lopussa kerrotaan vuoden 211 osalta päätulokset ja päivityksestä. (Laskelmien
Lisätiedot- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin
76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman
LisätiedotKuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa
Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kymenlaakson kunnat Luonnos 5.4.2016 Heikki Miettinen 2014tp_2014ktal_2015 väestöenn_v52 Lähtökohdat Lähtökohdat Tavoitteena arvioida kuntien jäljelle
LisätiedotMetropolialueen hallintomallit - taloustutkimuksen näkökulmia
Metropolialueen hallintomallit - taloustutkimuksen näkökulmia Antti Moisio (VATT) GOVERNMENT INSTITUTE FOR ECONOMIC RESEARCH (VATT) Kuntauudistus Esityksen sisältö Metropolialueen hallintomallit Kommentteja
LisätiedotKaavio 1. Jäsenmäärän kehitys 1990-2016
Sivu 1 / 6 Liittokokous 23. 24.11.2012 Tampereen yliopisto, Kalevantie 4, Tampere 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 HALLITUKSEN ESITYS KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN TALOUSSUUNNITTEEKSI VUOSILLE 2014-2016
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus Pohjoismaissa
Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus Pohjoismaissa Kuntamarkkinat 9-10.9.2015 Kuntatalo, Helsinki Benjamin Strandberg, Asiantuntija Yleistä sosiaali- ja terveydenhuollosta Euroopassa Pohjoismaiden ja
LisätiedotLuentorunko 5: Limittäisten sukupolvien malli
Niku, Aalto-yliopisto ja Etla Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018 Johdanto Makromalleissa kotitaloudet ajatellaan usein dynastioina, joissa jälkeläisten hyvinvoinnilla sama paino kuin omalla. Toisinaan
LisätiedotMonikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto
Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Rahoituksen tarkastelussa kolme tasoa 1. Rahoitustapa Miten sosiaali-
LisätiedotRahoituksen siirto ja kunnan peruspalvelujen valtionosuus. Valtiovarainvaliokunta Markku Nissinen Finanssineuvos, VM
Rahoituksen siirto ja kunnan peruspalvelujen valtionosuus Valtiovarainvaliokunta 21.3.2017 Markku Nissinen Finanssineuvos, VM 1 22.3.2017 Etunimi Sukunimi Rahoituksen siirto kunnista maakuntiin LÄHTÖKOHTA:
LisätiedotValtuustoseminaariin HTT Eero Laesterä
Valtuustoseminaariin 7.12.2011. HTT Eero Laesterä Aineistot: Tilastokeskuksen tiedonantajapalautteet 1997 2010 Kuntaliiton veromalli 8/2011, jota on käytetty arvion pohjana. Ristiinan omat arviot talouden
LisätiedotTyö- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto
Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden
LisätiedotKunnan ja maakunnan talous ja rahoitus
Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus Kymenlaakson kuntapäivä 25.5.2018 Minna Punakallio, pääekonomisti Kuntaliitto, kuntatalousyksikkö 2 23.5.2018 Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen,
LisätiedotKuluttajan teoriaa tähän asti. Luento 6. Hyötyfunktion ja indifferenssikäyrien yhteys. Kuluttajan hyöty. Laajennuksia. Kuluttajan ylijäämä
Kuluttajan teoriaa tähän asti Valintojen tekemistä niukkuuden vallitessa - Tavoitteen optimointia rajoitteella Luento 6 Kuluttajan ylijäämä 8.2.2010 Budjettirajoite (, ) hyödykeavaruudessa - Kulutus =
LisätiedotItsehallinnollisten yhteisöjen ohjaus ja rahoitus sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen
Itsehallinnollisten yhteisöjen ohjaus ja rahoitus sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntatilaisuudet 6 ja 7 huhtikuuta 2016 Lakiasiain johtaja Arto Sulonen, Suomen
LisätiedotTarkoittaa kaikkia sellaisia toimia, joilla julkinen valta yrittää ohjata kansantaloutta.
TALOUSPOLITIIKKA Talouspolitiikka on politiikkaa Päätöksiä tekee eduskunta ja kunnan valtuusto Tarkoittaa kaikkia sellaisia toimia, joilla julkinen valta yrittää ohjata kansantaloutta. Valtio ja kunnat
LisätiedotKuntanäkökulma soteuudistukseen. Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja
Kuntanäkökulma soteuudistukseen Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja 12.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - Kuntaliiton näkemyksiä Kuntaperusteinen järjestelmä keskeinen hyvinvointipalvelujen
LisätiedotKuluttajan valinta. Tulovaikutukset. Hyvinvointiteoreemat. Samahyötykäyrät. Variaatiot (kompensoiva ja ekvivalentti) Hintatason mittaamisesta
Kuluttajan valinta Tulovaikutukset Hyvinvointiteoreemat Samahyötykäyrät Variaatiot (kompensoiva ja ekvivalentti) Hintatason mittaamisesta 1 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto
LisätiedotFinanssipolitiikan säännöt ja kuntatalous
Finanssipolitiikan säännöt ja kuntatalous taloustieteen ja kv. käytäntöjen näkökulma Antti Moisio VATT Kuntalaki uudistuu tapahtuma, Suomen Kuntaliitto, 18.6.2013 GOVERNMENT INSTITUTE FOR ECONOMIC RESEARCH
LisätiedotHUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa.
1 2. JULKISEN SEKTORIN MENOT SUOMESSA JA ERÄISSÄ MUISSA MAISSA (NÄMÄ TIEDOT OVAT TUOMALAN UUDESTA JULKAISEMATTOMASTA KÄSIKIRJOITUKSESTA) EI SAA LEVITTÄÄ ULKOPUIOLELLE LUENTOJEN! Tässä luvussa tarkastelemme
LisätiedotProf. Marko Terviö Assist. Jan Jääskeläinen
Harjoitukset 3. 1. (a) Dismalandissa eri puolueiden arvostukset katusiivoukselle ovat Q A (P ) = 60 6P P A (Q) = 10 Q/6 Q B (P ) = 80 5P P B (Q) = 16 Q/5 Q C (P ) = 50 2P P C (Q) = 25 Q/2 Katusiivous on
LisätiedotOmaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa. 10.11.2011 Markus Lahtinen
Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa 10.11.2011 Markus Lahtinen Teemat Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja hoivan rahoitus: Mistä rahat vanhushoivan rahoitukseen tulevaisuudessa?
LisätiedotKuprusta sotkuun mistä uusi suunta kuntauudistukselle? Yrjö Hakanen Paikallispolitiikan seminaari 22.9.2013 Turussa
Kuprusta sotkuun mistä uusi suunta kuntauudistukselle? Yrjö Hakanen Paikallispolitiikan seminaari 22.9.2013 Turussa Kataisen hallituksen ohjelma Työssäkäyntialueiden perusteella suurkunnat, jotka kykenevät
LisätiedotPäijät-Hämeen seminaari: YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN
Päijät-Hämeen seminaari: YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN Sibelius talo, Lahti Maakuntajohtaja Juho Savo 19.4.2012 Johdantona aiheeseen: Kadonnutta kansanvaltaa etsimässä Maakunta 2020 Sitran ja maakuntajohtajien
LisätiedotKUNTIIN KOHDISTUVAT TALOUDELLISET VAIKUTUKSET SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN YHTEYDESSÄ KOKKOLA / KEVÄT 2017
KUNTIIN KOHDISTUVAT TALOUDELLISET VAIKUTUKSET SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN YHTEYDESSÄ KOKKOLA / KEVÄT 2017 1. KUNNILTA MAAKUNNILLE SIIRTYVIEN TEHTÄVIEN JA NIIDEN RAHOITUKSEN SIIRTO MAAKUNNILLE SIIRTYVIEN
LisätiedotSiun soten kehys Omistajaohjaus
Siun soten kehys 2018 Omistajaohjaus 10.10.2017 MAKSUSOSUUKSIEN PERUSTEET Perussopimuksen 24 ja 25 Järjestämis- ja tuottamisvastuun aiheuttamat nettokustannukset rahoitetaan jäsenkuntien suorittamalla
LisätiedotA. Huutokaupat ovat tärkeitä ainakin kolmesta syystä. 1. Valtava määrä taloudellisia transaktioita tapahtuu huutokauppojen välityksellä.
HUUTOKAUPOISTA A. Huutokaupat ovat tärkeitä ainakin kolmesta syystä 1. Valtava määrä taloudellisia transaktioita tapahtuu huutokauppojen välityksellä. 2. Huutokauppapelejä voidaan käyttää taloustieteen
LisätiedotJos Q = kysytty määrä, Q = kysytyn määrän muutos, P = hinta ja P = hinnan muutos, niin hintajousto on Q/Q P/P
Osa 5. Joustoista Kysynnän hintajousto (price elasticity of demand) mittaa, miten kysynnän määrä reagoi hinnan muutokseen = kysytyn määrän suhteellinen muutos jaettuna hinnan suhteellisella muutoksella
LisätiedotTALOUSTIETEEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT
TALOUSTIETEEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT 1. Suhteellisen edun periaate 1. Maassa A: 1 maito ~ 3 leipää 1 leipä ~ 0,33 maitoa Maassa B: a. b. 3 maitoa ~ 5 leipää 1 maito ~ 1,67 leipää 1 leipä ~ 0,6 maitoa i. Maalla
LisätiedotKysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia
31.5.2016 1 (5) Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia Suomen Yrittäjät hylkäsi paikallista sopivan kompromissiesityksen. Esityksen hyväksyminen
Lisätiedot8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14)
8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) Markkinat ovat kilpailulliset silloin, kun siellä on niin paljon yrityksiä, että jokainen pitää markkinoilla määräytyvää hintaa omista toimistaan
LisätiedotKuntatalouden kehitysnäkymät kuntatalousohjelmassa Hannele Savioja
Kuntatalouden kehitysnäkymät kuntatalousohjelmassa 16.10.2015 Hannele Savioja Rahoitusasematavoitteet Hallitus on päättänyt seuraavista sitovista vaalikauden nimellisistä rahoitusasematavoitteistaan: valtiontalouden
LisätiedotItsehallintoalueiden rahoitusmalli tilannekatsaus valmisteluun 6.11.2015
Itsehallintoalueiden rahoitusmalli tilannekatsaus valmisteluun 6.11.2015 Hallitusohjelman tavoitteet uudistukselle Hallitus on asettanut uudistukselle tavoitteeksi kustannusten hallinnan ja hyvinvointi-
LisätiedotJULKISTEN PALVELUJEN MERKITYS TULONJAOLLE JA KÖYHYYDEN EHKÄISYLLE
JULKISTEN PALVELUJEN MERKITYS TULONJAOLLE JA KÖYHYYDEN K EHKÄISYLLE Kalevi Sorsa SääS äätiö Perjantaiyliopisto 15.12.2006 Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos JULKISTEN PALVELUJEN MERKITYS Ratkeaako
LisätiedotMillaisia ovat finanssipolitiikan kertoimet
Millaisia ovat finanssipolitiikan kertoimet Antti Ripatti Helsingin yliopisto, HECER, Suomen Pankki 20.3.2013 Antti Ripatti (HECER) fipon kerroin 20.3.2013 1 / 1 Johdanto Taustaa Finanssipolitiikkaa ei
LisätiedotMaakunnan talous ja omaisuus
Maakunnan talous ja omaisuus Sote ja maakuntauudistus 1 3Kunnan järjestämän perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen ja pelastustoimen käytössä olevat tilat maakunta vuokraa vähintään
LisätiedotKuntaesimerkkinä Oulu
Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka
LisätiedotHyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa
Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 108/2001 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllisyyslain 21 :n, palkkaturvalain 9 :n, merimiesten palkkaturvalain 8 :n ja työehtosopimuslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi
LisätiedotKA 1 2009, tentti 14.10. 2009 (mikrotaloustieteen osuus), luennoitsija Mai Allo
1 KA 1 2009, tentti 14.10. 2009 (mikrotaloustieteen osuus), luennoitsija Mai Allo ÄLÄ IRROTA PAPEREITA TOISISTAAN! Ohjeet: Tenttikysymyksiä on kuusi (+ jokeri ohjeineen viimeisellä sivulla). Valitse tenttikysymyksistä
LisätiedotVerotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009
Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa
LisätiedotKuntien rahoitukseen liittyvät tasausjärjestelmät
Kuntien rahoitukseen liittyvät tasausjärjestelmät Kuntatalo 31.10.2017 SOTE ja MAAKUNTAUUDISTUKSEN VASTUUVALMISTELIJOIDEN TAPAAMINEN Valtiovarainministeriö / Kunta ja aluehallintoosasto Miikka Vähänen
LisätiedotEuroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot
Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet
LisätiedotKuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu 18.11.2014
Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2015 Kuntien lkm 20,0 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5
LisätiedotHarjoitusten 2 ratkaisut
Harjoitusten 2 ratkaisut Taloustieteen perusteet 31A00110 Tea Lönnroth tea.lonnroth(at)aalto.fi Teach a parrot the terms 'supply and demand' and you've got an economist. Thomas Carlyle 2 Tehtävä 1 Tarkastellaan
Lisätiedot3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21)
3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21) 1. Työn tarjonta Kuluttajan valintateorian perusmalli soveltuu suoraan kotitalouksien työn tarjontapäätöksen
LisätiedotStenvall Jari Professori Lapin yliopisto
Stenvall Jari Professori Lapin yliopisto jari.stenvall@ulapland.fi Esitys perustuu Sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittäminen (Virtanen ja Stenvall 2012) Kunnallisen itsehallinnon perusteet Luottamus
LisätiedotLuku 26 Tuotannontekijämarkkinat. Tuotannontekijämarkkinat ovat tärkeä osa taloutta. Esimerkiksi
1 Luku 26 Tuotannontekijämarkkinat Tuotannontekijämarkkinat ovat tärkeä osa taloutta. Esimerkiksi TYÖMARKKINOIDEN toiminta on keskeisessä asemassa tulonjaon ja työllisyyden suhteen. Myös muut tuotannontekijämarkkinat
LisätiedotJulkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009
Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä
LisätiedotViekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja. Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011
Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011 Suomen väestöllisen huoltosuhteen muutokset vuosina 1970-2040 indeksi 80 indeksi 80 70
LisätiedotPK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla
PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla Kuvaus pk yritysten kerrannaisvaikutuksista Pirkanmaan kunnissa Vuoden 2007 verotietojen perusteella Kunnallisjohdon seminaari Tallinna 20.05.2009
LisätiedotKunnan ja maakunnan talous ja rahoitus
Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus Päijät-Hämeen maakuntatilaisuus 3.5.2018 Henrik Rainio, vs. johtaja Kuntaliitto, kuntatalousyksikkö Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen,
Lisätiedot