Johdatus kotikansainvälisyys- teemaan

Transkriptio

1 Ammattikoulutuksen kansainvälisyyspäivät Tallinna Johdatus kotikansainvälisyys- teemaan Opetusneuvos Paula Mattila, Opetushallitus

2 Ohjelma-osuudessa pohjustetaan keskustelua mm. seuraavista: Mikä ohjaa koulutuksen kansainvälisyyttä koskevia käsityksiämme ja toimintatapojamme: eli vähän politiikkaa, normeja ja rahaa Hiukan koulutuksen kansainvälisyyden historiaa Kansainvälisyyden luokittelua = tasoja Tasoista keskitytään kotikansainvälisyyteen

3 Tässä mennään pitkähköä polkua koti(kansa)i(nvälisyytee)n Mutta ajatukseni on että kotikansainvälisyyttä on helpompi kehittää, jos pystyy arvioimaan aika tarkkaan sitä, miten se palvelee kansainvälisyyden ilmiötä koulutuksen kentässä.

4 Miksi me kansainvälistämme!? Onko koti-kv jossain normitettu?

5 Kansainvälistymistä (ja koulutusta yleensä) ohjaavia asiakirjoja (1/2): Kehittämisen suuret linjat löytyvät hallitus-/ politiikkaohjelmista! Politiikat sovitaan Suomen menestyksen hyväksi (eurooppalaisessa viitekehyksessä) Kansainvälisyydellä tuetaan suomalaisen koulutuksen ja Suomen taloudenkin kehittämistä KESU = Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma, OKM laatii, valtioneuvosto vahvistaa kullekin hallituskaudelle Kansainvälistämisohjelmat EU (EN) PMN Valtionavustukset

6 Kansainvälistymistä ohjaavia asiakirjoja 2/2 Tutkintojen perusteet sisältävät aineksia kulttuurisen kompetenssin, viestintä- ja yhteistyötaitojen kehittämisestä Nämä liittyvät osaltaan EU:n elinikäisen oppimisen avaintaitoihin kuten vuorovaikutus, viestintä, kvkansalaisvaikuttaminen ehkä myös aineksia globalisaation ymmärtämiseen ja globaalivastuuseen liittyviä elementtejä (esim. laatu) Koulutuksen järjestäjien opetussuunnitelmat ja kehittämissuunnitelmat (sis. Kieliohjelman?) Opetuksen ratkaisut Oppimisympäristöjen ratkaisut Resurssien suuntaaminen Osaamisen jakaminen Hankkeet

7 On muitakin syitä kansainvälistyä (PMn lis.selvityksen mukaan) TYÖELÄMÄN MUUTOS Muut tekijät (vahvat kollegat, kielitaidon puute, sattuma ) KV MARKKINA- VOIMAT

8 Mutta ennen kaikkea tutkintojen perusteet määrittelevät kaikille opiskelijoille vähimmäiskansainvälisyyden? Perusteet ovat kv-normeja!

9 KALATALOUDEN PERUSTUTKINNON TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN

10 KOTIKANSAINVÄLISYYS ON SIIS PERUSTEISSA? Perusteiden mukaan perustutkinnon suorittaneen ammattilaisen tulee: - osata kieliä (kykenee harjoittamaan ammattia) - ymmärtää kohdemaan (?) kulttuuria - olla palvelualtis / osata kohdata ja palvella eri kulttuureista tulevia asiakkaita - sopeutua erilaisiin oloihin / osata toimia kvympäristöissä / työskennellä monikulttuurisessa työympäristössä.

11 KOTIKANSAINVÄLISYYS ON SIIS KIRJATTU PERUSTEISIIN, ENTÄ Miten näitä asioita opiskellaan? Ammattiaineiden sisällä? Valinnaisissa, kaikille (aloille) yhteisissä opinnoissa (joita tulee olla 20 ov) A- ja B-kieli ov pakollisia CEFR Kulttuurien tuntemus, 1-4 ov valinnaisia, tarjonta vaihtelee

12 OLISIKO KESUSTA APUA? Siellä on kappale nimeltä Kansainvälisyyttä edistetään.

13 KESU ja koti-kv? Kansainvälistyminen on olennainen osa ammatillisen koulutuksen järjestäjien toimintaa. Opiskelijat suorittavat enenevässä määrin opintoja ulkomailla. Oppilaitosten opettajat ja johto kehittävät osaamistaan ja antamaansa koulutusta kansainvälisten kumppaneiden kanssa erilaisissa yhteistyöprojekteissa. Ammatillisen koulutuksen vientihankkeita on toteutettu jo pitkään, mutta vaihtelevilla käytännöillä. Ammatillisen koulutuksen eurooppalaisen yhteistyön tavoitteena on lisätä ammatillisen osaamisen vertailtavuutta Euroopassa ja näin edistää ammatillisessa koulutuksessa olevien ja ammatillisen tutkinnon suorittaneiden liikkuvuutta sekä eurooppalaisten työmarkkinoiden kehittymistä. Ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten siirtojärjestelmä (ECVET) edistää liikkuvuutta ja tutkintojen vertailtavuutta.

14 Follow the money - Kansainvälisyys on ollut hyvin rahoitettua alkupuolelta (OPH jakanut ehkä 30MEUR jo) - Erityisesti liikkuvuus tavoitteena - jonkin verran kielten ja interkulttuurisuuden oppiminen (ideaalina oleskelu kohdemaassa) - Maantiede on ollut tärkeää: pohjoismaat, EU-maat, Venäjä (OPH), pienissä erissä Euroopan ulkopuoliset maat, erityisesti Kiina, Intia - Ei P-Amerikka? - Afrikka päinvastoin: avun viemisen kohteena?

15 KESU ja koti-kv? Ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden, tutkinnon suorittaneiden ja opetushenkilöstön liikkuvuutta lisätään edelleen. Tavoitteena on lisätä pitkäkestoista opiskelijaliikkuvuutta 30% ja opettajien kansainvälisiä työelämäjaksoja ja muuta liikkuvuutta 20 % vuoteen 2016 mennessä. Edistetään koulutuksen järjestäjien mahdollisuuksia osallistua kansainväliseen vertaisoppimiseen ja -arviointiin. Vaikutetaan aktiivisesti eurooppalaisen ammatillisen koulutuspolitiikan tavoitteenasetteluun ja edistetään ammatillisen koulutuksen eurooppalaisen yhteistyön (Kööpenhaminan prosessi) tavoitteiden saavuttamista Suomessa. Lisätään ammatilliseen koulutukseen liittyvää opetushallinnon ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien verkostojen yhteistyötä Euroopan unionin ulkopuolisten maiden kanssa. Tehostetaan ulkomailla suoritettuja opintojen, työssäoppimisen ja työkokemuksen hyväksilukemista osana ammatillisen tutkinnon suorittamista.

16 KOLMAS OSA. Kansainvälisyyshän on liikettä vai miten se nyt menikään?

17 Kansainvälistäminen silloin 1990-luvun alussa oli vähän kuin löytöretkellä oloa ennen kunnon karttoja ja kulkuvälineitä Kuva: Ilpo P.

18 Mutta miksi ei olisi ollutkin? Kansainvälisyyshän rinnastuu ensin matkustamiseen, eikö vain (vrt. uusin KESU?) Mielikuvaa vahvistavat EU:n koulutusohjelmat, joissa liikkuvuus on painottunut alusta alkaen (CIMO = Centre for International MOBILITY) Usein kieltenopettajat lähtivät tai otettiin vetovastuuseen kielitaitonsa ja kv-kontaktiensa vuoksi ja näin kansainvälisyyteen liittyi luontaisesti matkoja kielen kohdemaahan. OPH on päätynyt yhdessä CIMON kanssa painottamaan sellaista kansainvälisyyttä, jossa kaikki opiskelijat voivat olla mukana.

19 MUTTA: vaikka uudessa KESUssakin tavallaan viestitään että kansainvälisyyttä oppii parhaiten ulkomailla NIIN - ulkomaille kansainvälisyyteen ei ole varaa lähettää kaikkia opiskelijoita - eivätkä kaikki lähtisi /voisi lähteä vaikka olisi varaakin (vaihtelee vielä aloittain, eetos ) - sitä paitsi eihän ulkomaan kansainvälisyys ole identtistä siihen verrattuna, mitä täällä Suomessa on - siis kansainvälisyys kotimaassa - Ja tutkintojen perusteet normittavat että ammattiin valmistuvien pitää osata kansainvälisyyttä!

20 Ja vielä: Peliin on puuttunut myös ymmärrys kv-matkustamisen hiilijalanjäljistä!

21 Kun on selvitetty syyt kansainvälistää ja priorisoitu kv-tavoitteet, miten ne kanavoidaan toiminnaksi? LIIKKUVUUS Matka vai virt.? Meidän ammiksen KV Globaalikasvatus Muu mikä?!

22 Teesit tähän asti: Oppilaitoksen kansainvälisyyttä määrittävät monet tekijät, joista ei aina olla tietoisia. Tärkeintä olisi tutkia normin, perusteiden edellyttämää kansainvälisyyttä ja varmistaa, että kansainväliseen osaamiseen liittyvää opetusta (oppimisympäristöjä) on tarjolla jokaiselle opiskelijalle ja että kaikki sitä myös oppivat (ml. arviointi).

23 KANSAINVÄLISYYDEN TASOT. Kv-toiminnan lyhyt tyyppikuvaus.

24 Koulujen kansainvälisyyden toimintamuodot voidaan esittää kolmiona, jossa tasojen koko voidaan rinnastaa toimintaan osallistuvien määrään: Yhdenvertaisuuden vaade ja monimuotoisuuden haaste. Resurssien tarve ja hiilijalanjälkikin hahmottuvat = kolmio nurinpäin? Ylikansallista, usein EU- ohjelmia Koulutuksen järjestäjät, isot hankkeet Koulu, kunta *Paula Mattila laatinut yhteistyössä CIMOn kanssa. Asenteiden kansainvälisyys ideoitu Opekossa kouluttautuneiden opettajien kanssa ; seudullinen kansainvälisyys Satakunnassa Yksilö, opetusryhmä

25 1. taso: Asenteiden kansainvälisyys koskee kaikkia - Tästä tutkintojen ja opetussuunnitelmien perusteissa lähdetään: luodaan arvopohjaa, toista ihmistä arvostavaa, erilaisuudesta rikastuvaa asenneilmapiiriä - Kulttuurisen aineksen oivaltaminen kaikessa oppilaitoksen(kin) piiriin liittyvässä - Ihmisen kulttuurisidosten moninaisuuden ja vaihtuvuuden ymmärtäminen - Työkaluja: globaalikasvatus, kieli- ja kulttuurikasvatus

26 OPH ja UM kartoittavat maailmankansalaisen kompetensseja 2011-

27 2. taso: Kotikansainvälisyys esimerkkejä (lisää kohta) *Englanniksi IaH eli Internationalisation at Home Oman oppilaitoksen kansainväliset Oman kunnan, alueen kansainvälisyys Virtuaalinen kansainvälisyys, media Kieltenopetus Paula Mattila KL

28 3. taso: Kansallinen kansainvälistyminen oman ja kansallisen kehittämisen tukena - Tämä merkitsee että kansainvälisen osaamisen parhaita malleja tutkitaan - Suomessa. - Oppilaitokset tekevät yhteistyötä kv-toiminnan järjestämiseksi - Kansallinen kansainvälistyjä arvioi ja pyrkii omaksumaan ja levittämään parhaita rinnakkaishankkeissa syntyneitä innovaatioita - Kohteena voi myös olla kansainvälinen erityisosaaminen Suomessa kuten korkeakoulut, erilaiset tutkimuslaitokset, yritykset

29 Pihvi tulee, IaH.

30

31 Internationalisering på hemmaplan en definiering av pionjären Bengt Nilsson, Malmö Högskola 1999 "Hur ger vi de hemmavarande studenterna en del av de nya kunskaper och värderingar som vi kan möta hos våra hemvändande studenter (språkfärdigheter, mognad och vidsyntet, kunskap om och empati för andra folks levnadsförutsättningar, kulturer och religioner, insikt i rasismens natur osv.). [PDF] Internationalisering på hemmaplan En fråga om... - Malmö högskola

32 [Mikko Leino] Eri kulttuurien vuorovaikutus on tiivistynyt jatkuvasti. Tiede, talous ja kulttuuri kehittyvät yhä kansainvälisempään suuntaan ja eri aloilla tehdään enemmän maailmanlaajuista yhteistyötä. Tulevaisuudessa vieraiden kulttuurien ymmärrys ja kyky toimia erilaisten ihmisten kanssa on tärkeämpää, mikä tulisi huomioida jo opiskeluvaiheessa. Usein vaihto-opiskelu nähdään ainoana vaihtoehtona kansainvälistymiselle, mikä ei pidä paikkaansa. Kotikansainvälistyminen on helppo, ympäristöystävällinen, edullinen ja hauska tapa tutustua muihin kulttuureihin. Kotikansainvälistymiselle ei ole yksiselitteistä laajalti hyväksyttyä määritelmää, mutta voitaneen kuitenkin todeta, että se käsittää kaiken toiminnan, joka edistää kulttuuristen erojen ymmärtämistä ja monikulttuurisuutta kampuksella.

33 Kotikansainvälisyys OPH:n/CIMO:n - määritelmä Miten toteuttaa monipuolista kansainvälistä toimintaa niin, että mahdollisimman moni on mukana ja resurssitkin riittävät? Kotikansainvälisyydellä tarkoitetaan niitä kansainvälistymisen keinoja, joita voidaan toteuttaa omassa oppilaitoksessa ja sen lähiympäristössä, esim. tutustumalla oman alueen kielija kulttuuriseen rikkauteen (esim. oppilaitoksen ulkomaalaistaustaiset opiskelijat ja opettajat), osallistumalla internetpohjaisiin kansainvälisyyshankkeisiin ja tutustumalla oman alueen elinkeinoelämän kansainvälisyyteen. y%c3%b6ryhm%c3%a4n+selvitys pdf

34 Kotikansainvälisyyden ideapakkeja Viehko

35 Keski-Suomen lukioiden kv-käsikirjasta! 10% Kv-opintojen kokonaisuus Keskitaso 30% 1-2 kv-kurssia Perustaso 100%: kotikansainvälisyys

36 Kotikansainvälisyyden dilemmat - Kotikv ei houkuttele niin kuin matka-kv? (nuorille se ei tarjoa seikkailua, oppilaitoksille ei hankerahoja tai näyttäviä projekteja?) - Kotikv:n painopiste on kulttuurienvälisessä osaamisessa miten kaikki koulutusalat, koko henkilökunta mukaan? Miten oppilaitoksen toimintakulttuurista tulee kotikansainvälinen - Miten ja millaista osaamista kotikv:ssa tulee tunnistaa ja tunnistaa? Miten kotikv-osaaminen näytetään ja arvioidaan? - Onko kotikv sittenkin vain kakkosvaihtoehto - Ei kai! Mutta miten sen erityislaatu saadaan esiin?

37

38 Laatutyö auttaa koti-kv:n tekijöitäkin!

39 NUORTEN ÄÄNI!? Miten opiskelijat itse kansainvälistyisivät, jos saisivat valita tavan ja paikan? Otammeko heidät mukaan suunnitteluun?

40 Kotikansainvälisyyden tulevaisuus? Tarve kasvava yhteiskunnan vakaa kehittyminen vaatinee juuri tällaista osaamista. Riittääkö matkustuskansainvälisyydelle varoja? Voiko perinteiselle kansainvälisyydelle muodostua liian iso hiilijalanjälki? Koska ensimmäinen ihminen teleporttaa!? Mahdollisuus verkottua kansainvälisesti - tätä ei vielä ole tehty!? Kiitos! paula.mattila@oph.fi