Autismin kirjon ja psykoosihäiriöiden eroja ja yhtäläisyyksiä
|
|
- Jukka-Pekka Hänninen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Katsaus tieteessä Sari Mukkala PsM, psykologi Oulun yliopistollinen sairaala, psykiatrian poliklinikka Antti Korhonen FM, PsM, psykologi, psykoterapeutti Rovaniemen kaupunki, mielenterveys- ja päihdepalvelut Mari Raappana PsM, koulupsykologi Rovaniemen kaupunki, Koulupalvelukeskus Autismin kirjon ja psykoosihäiriöiden eroja ja yhtäläisyyksiä Autismin kirjon lievimpien muotojen ja psykoosihäiriöiden erottaminen toisistaan on keskeinen haaste mielenterveystyössä. Samankaltaisesta ilmiasusta huolimatta autismin kirjon lievimmillä muodoilla ja psykoosihäiriöillä on tärkeitä eroja, jotka on syytä selvittää moniammatillisesti. Autismin kirjon häiriö ja psykoosihäiriö voivat esiintyä myös yhdessä, mutta se on harvinaista. Autismin kirjon henkilöillä on nuoruudessa tavallista suurempi riski psykoosioireiden kokemiseen. Tehokkaan tuen ja kuntoutuksen mahdollistamiseksi autismin kirjon häiriöiden diagnosoimiseen pitäisi kiinnittää aiempaa enemmän huomiota. Tässä artikkelissa havainnollistetaan keskeisiä erotusdiagnostisia haasteita lievimpien autismin kirjon häiriöiden ja psykoosihäiriöiden välillä. Vertaisarvioitu VV Lievimpien autismin kirjon häiriöiden ja psykoosihäiriöiden oireissa on merkittäviä samankaltaisuuksia ja eroja, joiden tiedostaminen on keskeistä erotusdiagnostiikassa. Sekä autismin kirjossa että psykoosihäiriöissä on usein sosiaalisen kommunikaation, ajattelun, sekä toiminnanohjauksen vaikeuksia, mutta ne eroavat luonteeltaan. Autismin kirjon oireet näkyvät jo kehityksen varhaisvuosina, kliinisesti diagnosoitavat psykoosihäiriöt yleensä vasta myöhemmin. Autismin kirjo on joukko laaja-alaisia keskushermoston kehityshäiriöitä (taulukko 1). Autismin kirjon häiriöiden esiintyvyydeksi Suomessa on viime aikoina esitetty noin 0,8 % (1). Tässä artikkelissa autismin kirjolla viitataan erotusdiagnostisista erityishaasteista johtuen pääosin autismin kirjon lievimpiin oirekuviin: Aspergerin oireyhtymään ja hyvätasoiseen autismiin (high-functioning autism, HFA). Diagnoosi edellyttää, että potilaalla on lapsuudesta saakka selviä poikkeamia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa sekä rajoittuneita ja erityisen intensiivisiä kiinnostuksen kohteita ja/tai kaavamaisia toimintamalleja (2,3). Hyvätasoisesta autismista poiketen Aspergerin oireyhtymässä ei todeta merkittävää puheen tai älyllisen kehityksen viivästymää ensimmäisten 3 ikävuoden aikana. Uudessa psykiatrisessa DSM-5-luokituksessa autismi ja Asper gerin oireyhtymä tullaan mahdollisesti sijoittamaan saman diagnoosiluokan alle (4). Psykoosihäiriöiden elinaikaiseksi esiintyvyydeksi on arvioitu suomalaisessa aikuisväestössä jopa 3,5 % (5). Erotusdiagnostisesti keskeiset psykoosihäiriöt on esitetty taulukossa 1. Psykoosilla tarkoitetaan todellisuudentajun vakavaa häiriintymistä ja se puhkeaa usein selvin oirein nuoruusiässä tuoden mukanaan ainakin hetkellisen toimintakyvyn laskun. Niin sanottuja positiivisia psykoosioireita ovat harhaluulot, aistiharhat sekä hajanainen puhe ja käytös. Negatiivisiksi oireiksi luokitellaan normaalien toimintojen puutteet, kuten tunne- ja puheilmaisun köyhyys sekä aloitekyvyttömyys. Taulukoissa 2 ja 3 on kuvattu keskeisiä eroja ja yhtäläisyyksiä autismin kirjon lievimpien muotojen ja psykoosihäiriöiden välillä. Keskeisin ero psykoosi- ja autismin kirjon häiriöiden välillä on kehityskulussa (6). Psykoosioireet kehittyvät vähitellen täyteen ilmiasuunsa yleensä aikaisintaan toisella vuosikymmenellä, kun taas autismin kirjon oireet ovat havaittavissa jotakuinkin täysimittaisina jo varhaislapsuudessa. Poikkeuksena on esiintyvyydeltään harvinainen ja varsin huonoennusteinen lapsuusiän skitsofrenia, jonka oireet alkavat yleensä 7 ikävuoden jälkeen, kuitenkin ennen 13:tta ikävuotta (7). Yhteistä autismin kirjossa ja skitsofrenian sairautta edeltävässä vaiheessa voi kuitenkin olla motorinen kömpelyys. Skitsofrenian sairautta edeltävän vaiheen kielellisen kehityksen vaikeudet painottuvat puheen ymmärtämisen sekä lukemisen ja kirjoittamisen perustaitojen omak- 1335
2 katsaus Taulukko 1. Autismin kirjon häiriöt ja erotusdiagnostiikan kannalta keskeisimmät psykoosihäiriöt. F84.0 Lapsuusiän autismi F20 Skitsofrenia 1 F84.1 Epätyypillinen autismi F21 Skitsotyyppinen häiriö F84.2 Rettin oireyhtymä F22 Pitkäaikaiset harhaluuloisuushäiriöt F84.3 Disintegratiivinen kehityshäiriö 2 F23 Akuutit ja ohimenevät psykoottiset häiriöt F84.4 Hyperaktiivisuusoirehäiriö 3 F28 Muu ei-elimellinen psykoottinen häiriö F84.5 Aspergerin oireyhtymä F29 Määrittämätön ei-elimellinen F84.8 Muu lapsuusiän laaja-alainen psykoottinen häiriö kehityshäiriö F84.9 Määrittämätön lapsuusiän laaja-alainen kehityshäiriö 1 F20.0 Paranoidinen, F20.1 Hebefreeninen, F 20.2 Katatoninen, F20.3 Erilaistumaton skitsofrenia. 2 Muu lapsuusiän persoonallisuutta hajottava. 3 Älylliseen kehitysvammaisuuteen ja kaavamaisiin liikkeisiin liittyvä. sumisen viivästymiseen (8). Autismin kirjon lievimmissä muodoissa kehitys voi näiltä osin edetä jopa tavanomaista nopeammin, mutta kielelliset vaikeudet painottuvat kielen käyttämiseen kommunikoinnissa huolimatta hyvästäkin kielellisestä kapasiteetista. Autismin kirjon häiriöt aiheuttavat vaikeusasteesta riippumatta merkittäviä toiminnallisia ja sosiaalisia haittoja, jotka vaikeuttavat yhteiskuntaan integroitumista. Lievemmät autismin kirjon häiriöt saatetaan kuitenkin helpommin sekoittaa psy koosihäiriöiden kanssa kuin toimintakykyyn kokonaisvaltaisemmin vaikuttavat, vaikeammat autismin kirjon häiriöt, jotka ovat tunnistettavissa varhaisemmin. Tarkka erotusdiagnostiikka on tärkeää ja voi olla useammin tarpeen psykiatrisissa arviointi- ja hoitoyksiköissä kuin yleisesti ajatellaan, sillä diagnosoimatto- Kirjallisuutta 1 Mattila ML, Kielinen M, Linna SL, Jussila K, Ebeling H, Bloigu R. Autism spectrum disorders according to DSM-IV-TR and comparison with DSM-5 draft criteria: an epidemiological study. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2011;50: World Health Organization. International classification of diseases 1993, 10. painos. World Health Organization. 3 Nieminen T, Kulomäki T, Ulander R, Von Wendt L. Aspergerin oireyhtymä. Suom Lääkäril 2000;55: American Psychiatric Association. DSM-5 proposed criteria for autism spectrum disorder designed to provide more accurate diagnosis and treatment (julkaistu ). 5 Perälä J, Suvisaari J, Saarni SI, Kuoppasalmi K, Isometsä E, Pirkola S. Lifetime prevalence of psychotic and bipolar I disorders in a general population. Arch Gen Psychiatry 2007;64: Tani P, Grönfors, S, Teronen, T. Aspergerin oireyhtymä ja autismin kirjo. Kirjassa: Juva K, Hublin C, Kalska H, Korkeila J, Sainio M, Tani P, Vataja R, toim. Kliininen neuropsykiatria, 1. painos. Helsinki: Duodecim 2011; Rapoport J, Chavez A, Greenstein D, Addington A, Gogtay N. Autismspectrum disorders and childhood onset schizophrenia: clinical and biological contributions to a relationship revisited. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2009;48: Schenkel LS, Silverstein SM. Dimensions of premorbid functioning in schizophrenia: A review of neuromotor, cognitive, social and behavioral domains. Genet Soc Gen Psychol Monogr 2004;130: Taulukko 2. Autismin kirjoa ja psykoosihäiriöitä erottelevia tekijöitä. Ilmiasu tai muu tekijä autismin kirjon lievimmät muodot Psykoosihäiriöt Ilmenemisikä tyypillisesti Varhaislapsuus Nuoruus ja nuori aikuisuus Aistiyliherkkyys Lapsuudesta saakka laaja-alaisemmin ja Selvemmin liitettävissä oireiden selvemmin alkamiseen Tarkkaavaisuus, toiminnanohjaus Uppoutuvuus ja vaikeus keskeyttää toimintaa Tarkkaavaisuuden ylläpidon vaikeus ajatustyössä Toiminnan hidastuneisuus Tekemisen tarkkuus hidastaa Psykomotorinen hidastuneisuus Yksityiskohtien huomioiminen Korostunut laaja-alaisesti Ei tyypillinen piirre Toimintakyky Vaikeuksia käytännön asioissa lapsuudesta saakka 1 Heikentynyt selvemmin psykoosoireiden alettua Omissa ajatuksissa oleminen Oma ajatus- tai mielikuvitusmaailma Harhamaailma, vakuuttuneisuus todenperäisyydestä 2 Kaavamaisuus/pakko-oireisuus Rutiinit koostavat Subjektiivista kärsimystä s elvemmin Stressi- ja muutosherkkyys Ahdistus- tai sekavuustilat Lapsuudesta asti, korostuvat vaatimusten kasvaessa Hallinnan tunteen menetys, aistiylikuormitus 3 Liitettävissä psykoosioireiden alkamiseen Psykoositila, todellisuuden tajun pettäminen Lääkitys Ei täsmälääkitystä, lääkitys oireenmukaista Psykoosilääkkeet Kuntoutus 1 Huolimatta hyvästä kognitiivisesta kyvykkyydestä. 2 Akuutissa psykoosissa tai skitsofreniassa. 3 Laukeaa nopeasti rauhallisessa tilassa. 4 Psykoedukaatio ja arjen tuki oireiston mukaan. 5 Mm. neuropsykiatrinen valmennus. Sopeutumisvalmennus, neuropsykologinen kuntoutus 4,5 Toiminnallinen, kuten kognitiivinen kuntoutus
3 tieteessä Taulukko 3. Sosiaaliset vuorovaikutuspiirteet autismin kirjossa ja psykoosihäiriöissä. Piirre autismin kirjon lievimmät muodot Psykoosihäiriöt Puheen yksityis kohtaisuus Korostunut 1 Ei tyypillinen piirre 2 Puheen kirjakielisyys Korostunut Ei tyypillinen piirre Puheen ja ajatusten outous Logiikka omaperäistä Selvemmin realiteetin vastaisia Viive vastaamisessa Vastaukset usein asiallisia, tarkkoja Vastaukset usein lyhyitä, tai hajanaisia Sosiaalinen muodollisuus Korostuneen korrektia, yliopittua Ei tyypillinen piirre Itsekseen hymyily, naureskelu Poikkeava katsekontakti Omiin mielleyhtymiin reagointi Harhoihin reagointi 3 Usein ohi kasvoista tai sivuille kohdistuva 4 1 Poikkeuksena kielellisesti heikkolahjaiset. 2 Juuttuminen toistelemaan jotain yksityiskohtaa mahdollista. 3 Akuutissa psykoosissa tai skitsofreniassa. 4 Silmiin katsoessaan voi olla intensiivinen. 9 Nylander L, Gillberg C. Screening for autism-spectrum disorders in adult psychiatric out-patients: a preliminary report. Acta Psychiatr Scand 2001;103: Fitzgerald M, Corvin A. Diagnosis and differential diagnosis of Asperger syndrome. Adv Psychiatr Treatm 2001;7: Nylander L, Lugnegård T, Hallerbäck M. Autism spectrum disorders and schizophrenia spectrum disorders in adults is there a connection? A literature review and some suggestions for future clinical research. Clin Neuropsychiatry 2008;5: Dossetor, DA. All That Glitters Is Not Gold : Misdiagnosis of psychosis in pervasive developmental disorders a case series. Clin Child Psychol Psychiatry 2007;12: Perlman L. Adults with Asperger disorder misdiagnosed as schizophrenics. Prof Psychol Res Pr 2000;31: Woodbury-Smith M, Boyd K, Szatmari P. Autism spectrum disorders and diagnostic confusion. J Psychiatry Neurosci 2010;35: Nylander L. Autismin kirjo aikuisikäisillä kysymyksiä ja vastauksia. 1. suom. painos. Vantaa: Autismi- ja aspergerliitto ry Hallerbäck M, Lugnegård T, Gillberg C. Is autism spectrum disorder common in schizophrenia? Psychiatry Res 2012;198:12 7. Usein levottomammin harhaileva, pistävä 3 mien autismin kirjon henkilöiden on havaittu olevan jonkin verran yliedustettuina yleispsykiatrisessa aineistossa (9) ja hoitoresistenttien psykiatristen häiriöiden taustalla (10). Keskeisiä vihjeitä autismin kirjon ja psykoosihäiriöiden tunnistamiseen on koottu taulukkoon 4. Puutteellinen tietoisuus autismin kirjon lievimmistä muodoista jarruttaa edelleen siitä kärsivien ihmisten asianmukaista avunsaantia. Taulukko 4. Keskeiset vihjeet autismin kirjon häiriöiden ja psykoosihäiriöiden tunnistamiseen. Molempiin oireistoihin kannattaa perehtyä koulutuksissa, lukemalla ja jakamalla potilaskokemuksia. Tärkeää on kuunnella ja pyrkiä tarkentamaan lisäkysymyksillä, mitä potilas tarkoittaa. Erityisesti huomiota kannattaa kiinnittää potilaan puheeseen ja kehonkieleen. Omaisilta on syytä tarkentaa, onko jokin potilaan oire tai piirre ollut lapsuudesta saakka. Keskeistä on tutkia potilas moniammatillisesti, konsultoida tarvittaessa ja/tai lähettää potilas jatkotutkimuksiin muualle. Autismin kirjon häiriöiden tunnistamisen edistämiseksi kirjosta tulisi olla systemaattisemmin koulutusta terveydenhuollon ammattihenkilöille jo peruskoulutuksissa (11). Monille autismin kirjon häiriön diagnoosi on osattu antaa vasta aikuisena (potilasesimerkki 1). Monet autismin kirjon henkilöt ovat saattaneet saada skitsofrenia- tai muun psykoosidiagnoosin ilman varsinaisia psykoottisia oireita (12,13), mikä on heikentänyt hoito- ja kuntoutustoimenpiteiden tehokkuutta. Näissä tapauksissa lääkehoidot eivät kohdistu tarkoituksenmukaisesti (9,10,14) ja osa potilaista altistuu tarpeettomille haittavaikutuksille käytettäessä psykoosihäiriöiden hoitoon tarkoitettuja annoksia. Mikäli esimerkiksi autismin kirjon henkilön vetäytyneisyys ja elehdinnän vähäisyys sekoitetaan psykoosisairauksien negatiivisiin oireisiin, saatetaan hoitovasteen puuttuessa edetä tarpeettomasti vahvempaan antipsykoottiseen lääkitykseen (14). Autismin kirjon oireyhtymiin ei ole olemassa tiettyä lääkitystä, vaan lääkitys on oireenmukaista. Autismin kirjon henkilöiden on havaittu olevan erityisen herkkiä lääkkeiden sivuvaikutuksille (14). Autismin kirjon henkilö kokee helposti ylikuormitusta ja voimakkaita lyhytaikaisia ahdistus- tai jopa sekavuustiloja, mutta nämä laukeavat nopeasti henkilön päästessä rauhalliseen tilanteeseen, jossa ei ole sosiaalista ja aistiylikuormitusta (15). Psykoosihäiriöissä nämä sekavuustilat kestävät usein pidempään ja vaativat usein antipsykoottisen lääkityksen. Autismin kirjon ja psykoosihäiriöstä kärsivän henkilön auttamisessa on ensisijaista psykoedukaatio hänelle itselleen ja lähipiirille sekä tuen ja kuntoutuksen järjestäminen arjen sosiaalisiin ja ammatillisiin toimintoihin. Häiriöiden samanaikainen esiintyminen Autismin kirjon lievemmät muodot ja psykoosihäiriöt voivat esiintyä yhdessä (7,16,17), mutta useammin autismin kirjon häiriöiden kanssa samanaikaisesti esiintyy mieliala- ja ahdistushäiriöitä sekä ADHD:ta (18,19). Psykiatrisen häi riön riskiä lisää erityisesti autismin kirjon puutteellinen varhaisdiagnostiikka ja tukitoimien puuttuminen. Autismin kirjon ja psykoosi häiriöiden yhteydestä on olemassa vaihtelevia tutkimustuloksia johtuen mm. erilaisista tutkimusasetelmista. Eräässä tutkimuk- 1337
4 katsaus 17 Stahlberg O, Soderstrom H, Rastam M, Gillberg C. Bipolar disorder, schizophrenia, and other psychotic disorders in adults with childhood onset AD/HD and/or autism spectrum disorders. J Neur Transm 2004;111: Hofvander B, Delorme, R, Chaste P ym. Psychiatric and psychosocial problems in adults with normalintelligence autism spectrum disorders. BMC Psychiatry 2009;9: Lugnegård T, Hallerbäck M, Gillberg C. Psychiatric comorbidity in young adults with a clinical diagnosis of Asperger syndrome. Res Dev Disabil 2011;32: Mattila M, Hurtig T, Haapsamo H ym. Comorbid psychiatric disorders associated with Asperger syndrome/high-functioning autism: a community- and clinicbased study.j Autism Dev Disord 2010;40: Hutton J, Goode S, Murphy M, Le Couteur, Rutter M. New-onset psychiatric disorders in individuals with autism. Autism 2008;4: Waris P, Lindberg N, Kettunen K, Tani P. The relationship between Asperger s syndrome and schizophrenia in adolescence. Eur Child Adolesc Psychiatry, painossa. 23 Meyer U, Feldon J, Dammann O. Schizophrenia and autism: both shared and disorder-specific pathogenesis via perinatal inflammation? Pediatr Res 2011;69:26R 33R. 24 Wegiel J, Kuchna I, Nowicki K ym. The neuropathology of autism: Defects of neurogenesis and neuronal migration, and dysplastic changes. Acta Neuropathol 2010;119: Harrison PJ, Weinberger DR. Schizophrenia genes, gene expression, and neuropathology: on the matter of their convergence. Mol Psychiatr 2005;10: Abell F, Hare DJ. An experimental investigation of the phenomenology of delusional beliefs in people with Asperger syndrome. Autism 2005;9: Blackshaw AJ, Kinderman P, Hare DJ, Hatton C. Theory of mind, causal attribution and paranoia in Asperger syndrome. Autism 2001;5: Craig J, Hatton C, Craig F, Bentall R. Persecutory beliefs, attributions and theory of mind: comparison of patients with paranoid delusions, Asperger s syndrome and healthy controls. Schizophr Res 2004;69: Konstantareas M, Hewitt T. Autistic disorder and schizophrenia: Diagnostic overlaps. J Autism Dev Disord 2001;31: Lauterbach M, Stanislawski- Zygaj A, Benjamin S. Differential diagnosis of childhood- and young adult-onset disorders that include psychosis. J Neuropsychiatry Clin Neurosci 2008;20: Potilasesimerkki 1. Matti on 26-vuotias tekniikan opiskelija, joka tuli psykiatrian päivystykseen univaikeuksien, masentuneisuuden ja opintojen venymisen vuoksi. univaikeuksia oli ollut jo lapsuudessa, mutta ne olivat pahentuneet vastikään opintojen edettyä työharjoittelu vaiheeseen. Matti oli olemukseltaan vähäilmeinen ja -eleinen 1, otti vain välillä katsekontaktia 1, ja vastaili kysymyksiin viiveellä 1. kysyttäessä hän mainitsi tuntevansa ihmisten joskus tuijottavan häntä ja seuraavan hänen tekemisiään Internetissä 1. Psykoosi epäilyn vuoksi Matti otettiin psykiatriselle osastolle, jonne hän lähti vapaa ehtoisesti. Osastolla Matti viihtyi paljon omissa oloissaan 1. Keskusteluissa henkilökunnan kanssa hän katseli paljon sivuilleen 1 herättäen epäilyn aistiharhoihin reagoimisesta. Matille aloitettiin antipsykoottinen lääkitys, joka tuntui auttavan häntä univaikeuksissa. Omaisia tavattaessa tuli viimeaikaisen voinnin heikkenemisen lisäksi viestiä siitä, että Matti oli ollut lapsesta saakka erilainen kuin perheen muut lapset: arempi ja erityisen hyvä omaksumaan faktatietoa hyvin pienestä pitäen. Hänellä oli ollut läpi elämän intensiivisiä mielenkiinnon kohteita, kuten avaruus ja kartat. Vanhemmat kertoivat, että Matin äidin puolen serkuilla oli todettu autismia ja epilepsiaa. Matti päätettiin lähettää neuropsykiatrian työryhmän tarkempiin tutkimuksiin, jossa hänellä todettiin Aspergerin oireyhtymä ja hänelle järjestettiin tukea opiskeluihin ja neuropsykiatrista valmennusta. Antipsykoottinen lääkitys purettiin pois, ja univaikeuksia hoidettiin muilla keinoilla. Masentuneisuus helpottui vähitellen, kun hän sai kohdistettua tukea. 1 Nämä kohdat herättävät helposti ajatuksen psykoosihäiriöstä tai sen kehittymisestä, mutta voivat selittyä autismin kirjon piirteillä. Toiminnan ohjauksen ja sosiaalisen kommunikaation vaikeuksien vuoksi opiskelut olivat venyneet ja vointi huonontunut työharjoittelujakson aikana. Työ harjoittelussa sosiaaliset ja toiminnanohjauksen vaatimukset ovat suuremmat ja kuormittavammat kuin akateemisessa, tiedonhankintaan perustuvassa opiskelussa. Matti vastasi hyvin täsmällisesti ja seikkaperäisesti kysymyksiin seuraamis kokemuksista. Hän tarkoitti sitä, että Internetissä todella jää tietoa erilaisille palvelimille. Häntä saatettiin todella joskus tuijottaa johtuen hänen jossain määrin poikkeavasta käyttäytymisestään. sessa 15 %:lla Asperger- henkilöistä psykoosihäiriön kriteerit olivat täyttyneet heidän elinaikanaan (18), mutta osassa tutkimuksista ei ole havaittu psykoosi häiriöiden korostunutta yhteisesiintyvyyttä autismin kirjon häiriöiden kanssa (19,20,21). Lapsuusiän skitsofreniaa on kuitenkin todettu edeltävän autismin kirjon häiriö %:ssa ta pauksista (7). Retrospektiivisissä tutkimuksissa skitsofreniaspektrin diagnoosin myöhemmin saaneista noin puolella täyttyi autismin kirjon häiriön kriteerit lapsuudessa, kun vanhempia haastateltiin perusteellisen protokollan mukaisesti (16,22). Skitsofrenialla ja autismin kirjon häiriöillä saattaa olla yhteisiä geneettisiä tekijöitä (5). Hermostollisissa tekijöissä on joitakin yhtäläisyyksiä, erityisesti pikkuaivojen, insulaarisen aivokuoren sekä fusiformisen poimun rakenteellisten ja toiminnallisten poikkeavuuksien osalta (23). Hermostolliset kehityskulut eroavat kuitenkin merkittävästi ja ovat osittain täysin vastakkaisia. Autismin kirjossa on todettu yhtäältä liian no peaa aivojen kasvua varhaislapsuudessa ja toisaalta tietyillä alueilla rajoittunutta sekä viivästynyttä hermosolujen kasvua (24). Skitsofreniassa taas on havaittu mm. aivojen painon ja tilavuuden vähenemistä hippokampuksessa, aivo kuoren assosiaatioalueilla ja talamuksessa. Synaptisessa toiminnassa on myös vajavuuksia, mahdollisesti osittain johtuen synapsien poikkeavasta karsiutumisesta kriittisissä kehitysvaiheissa (25). Sekä autismin kirjossa että psykoosihäiriöissä on todettu laaja joukko spesifisiä hermostollisia poikkeavuuksia, jotka esiintyvät vaihtelevasti eri henkilöillä ja vaikeuttavat kokoavan neuropatologisen mallin muodostamista (24,25). Autismin kirjon henkilöillä on muuta väestöä enemmän psykoottisen kaltaisia oireita, kuten hallusinaatioita (19) sekä harhaluuloja (26,27). Harhaluuloja on tosin vähemmän ja ne ovat lievempiä kuin psykoosihäiriöiden eriskummallisemmat ja selvemmin realiteetin vastaiset harhaluulot (28,29). Asperger-henkilöt mm. liittävät negatiivisten tapahtumien syyt vähemmän suoraan toisiin ihmisiin ja enemmän tilannetekijöihin kuin skitsofreniapotilaat (28). Autismin kirjon lievempien häiriöiden ja harhaluuloisuushäiriön (F22) välisestä yhteydestä ei ole muutamia tapaustutkimuksia lukuun ottamatta tutkimushavaintoja. Näiden erottaminen toisistaan ei muodosta erityistä ongelmaa, koska harhaluuloisuushäiriöissä käyttäytyminen ei harhaluuloja lukuun ottamatta ole yhtä selkeästi ja laaja-alaisesti poikkeavaa kuin autismin kirjon häiriöissä. 1338
5 tieteessä 31 Stone W and Iguchi L. Do Apparent Overlaps between Schizophrenia and Autistic Spectrum Disorders Reflect Superficial Similarities or Etiological Commonalities? N Am J Med Sci 2011;4: Hansen CF, Torgalsboen AK, Melle I, Bell MD. Passive/apathetic social withdrawal and active social avoidance in schizophrenia: difference in underlying psychological processes. J Nerv Ment Dis 2009;197: Pinkham AE, Penn DL, Perkins DO, Graham KA and Siegel M. Emotion perception and social skill over the course of psychosis: A comparison of individuals at-risk for psychosis and individuals with early and chronic schizophrenia spectrum illness. Cogn Neuropsychiatry 2007;12: Martin I, McDonald S. An exploration of causes of non-literal language problems in individuals with Asperger syndrome. J Autism Dev Disord 2004;34: Koning C, Magill-Evans J. Social and language skills in adolescent boys with Asperger syndrome. Autism 2001;5: Raja M, Azzoni A. Asperger s disorder in the emergency psychiatric setting. Gen Hosp Psychiatry 2001;23: Michail M, Birchwood M. Social anxiety disorder in first-episode psychosis: incidence, phenomenology and relationship with paranoia. Br J Psychiatry 2009;195: Pukrop R, Schultze-Lutter F, Ruhrmann S ym. Neurocognitive functioning in subjects at risk for a first episode of psychosis compared with first- and multipleepisode schizophrenia. J Clin Exp Neuropsychol 2006;28: Kaland N, Mortensen EL, Smith L. Social communication impairments in children and adolescents with Asperger syndrome: Slow response time and the impact of prompting. Res Autism Spectr Disord 2011;5: Sanders A, Johnson KA, Garavan H, Gill M, Gallagher L. A review of neuropsychological and neuroimaging research in autistic spectrum disorders: Attention, inhibition and cognitive flexibility. Res Autism Spect Dis 2008;2: Barneveld P, Pieterse J, de Sonneville L, van Rijn S, Lahuis B, van Engeland H, Swaab H. Overlap of autistic and schizotypal traits in adolescents with Autism Spectrum Disorders. Sch Res 2011;126: Russell A, Mataix-Cols D, Anson M, Murphy D. Obsessions and compulsions in Asperger syndrome and high-functioning autism. Br J Psychiatry 2005;186: Groden J, Diller A, Bausman M, Velicer W, Norman G, Gautela J. The development of a stress survey schedule for persons with autism and other developmental disabilities. J Autism Dev Disord 2001;31: Psykoottisen kaltaisten oireiden ja muiden samankaltaisuuksien esiintyminen lisää riskiä autismin kirjon lievempien muotojen sivuuttamiseen diagnostiikassa ja kuntoutuksessa (30). DSM-IV:ssä, toisin kuin ICD-10:ssä, on määritelty, että jos henkilöllä on todettavissa laajaalainen kehityksellinen häiriö (mukaan lukien autismin kirjon häiriöt), skitsofrenia ei ole diagnosoitavissa, elleivät selkeät harha-aistimukset tai -luulot ole kestäneet yli kuukautta (12). On ehdotettu, että uusissa DSM- ja ICD-luokitusten versioissa pitäisi huolellisesti kiinnittää huomiota autismin kirjon häiriöiden kanssa yhdessä esiintyvien häiriöiden diagnosoimiskriteereihin (7,18). Sosiaalisen vuorovaikutuksen vaikeudet Taulukossa 3 on kuvattu sosiaalisen vuorovaikutuksen eroja ja yhtäläisyyksiä. Sosiaalinen kanssakäyminen on usein pulmallista sekä autismin kirjon lievimmissä muodoissa (6,31) että psykoosihäiriöissä (32,33). Molemmissa sosiaaliset tilanteet ovat tavallista kuormittavampia, mikä voi johtaa niiden välttelemiseen. Lievemmin autistiset henkilöt voivat kaivata sosiaalisia suhteita, mutta vuorovaikutus voi olla kömpelöä ja sitä leimaa yleisesti sosiaalisen tilannetajun puute, ts. puutteellinen intuitio ja spontaanin mukautumisen niukkuus (6,31). Tämä voi näkyä korostuneen korrektina ja kaavamaisena vuorovaikutuskäyttäytymisenä. Autismin kirjon henkilö saattaa tulkita sanalliset viestit kirjaimellisesti (34) tai jättää huomiotta sanattomat viestit (35). Lisäksi henkilön omat sanattomat viestit, kuten ilmeet ja eleet, voivat olla puutteellisia tai poikkeavia (6). Toisten ihmisten tarkoitusten väärintulkinta saattaa autismin kirjosta kärsivän henkilön kohdalla antaa vaikutelman paranoidisuudesta (10). Sekä autismin kirjon häiriöissä että psykoosihäiriöissä, erityisesti skitsofreniassa, kielellistä kyvykkyyttä leimaa usein konkreettisuus. Autismin kirjon lievemmässä muodossa, Aspergerin oireyhtymässä henkilö ymmärtää sanat usein liian kirjaimellisesti (34) huolimatta muuten hyvästä käsitteellistämiskyvystä. Kirjaimellisuus voi johtaa helposti väärinymmärryksiin ja konfliktitilanteisiin sosiaalisissa tilanteissa. Tämä on otettava huomioon myös tehtäessä diagnostista haastattelua (10) esimerkiksi aistiharhojen osalta. Kysymystä ja potilaan vastausta tarkentamalla pääsee todennäköisemmin selvyyteen siitä, onko kyse harhasta. Mikäli kyse ei ole selvästi harhasta, sitä ei pitäisi ylitulkita oireeksi psykoottisuudesta (36). Lisäksi autismin kirjon häiriöissä tyypilliset aistiyliherkkyydet aiheuttavat ahdistavia kokemuksia, joiden verbalisointi saattaa aiheuttaa vaikutelman aistiharhoista tai ajattelutoimintojen outoudesta. Luotettava harhaluulojen ja kuuloharhojen arviointi voikin olla erittäin haasteellista autismin kirjon häiriöiden kohdalla (12). Autismin kirjon lievimmissä muodoissa on ominaista yksin viihtyminen ja itsekseen puuhastelu, mikä saatetaan tulkita virheellisesti skitsofrenian negatiivisiksi oireiksi (10,13). Autismin kirjon henkilöt väsyvät helposti toisten seurassa, ja he tarvitsevat yleensä sosiaalisten tilanteiden jälkeen selkeästi aikaa olla yksikseen. Sosiaalisten kontaktien olemassaolo ei poissulje autismin kirjon häiriön mahdollisuutta. Diagnostisesti on tärkeää kartoittaa vuorovaikutuksen laadullisia piirteitä. On tarpeen selvittää mm. keitä henkilö pitää ystävinään, kuinka usein hän heitä tapaa ja kenen aloitteesta sekä mitä heillä on tapana yhdessä tehdä. Voi nimittäin olla, että henkilö pitää ystävänään ihmistä, jonka on tavannut kerran. Tämä voi johtua autismin kirjon henkilön tavallisuudesta poikkeavasta ymmärryksestä sosiaalisista kuvioista. Asperger-henkilölle voi myös olla kehittynyt ystävyyssuhde pitkän ajan kuluessa lähiympäristössä ilman merkittävää omaa panosta (naapuri/sama luokka/päiväkoti), mutta uusiin ihmisiin tutustuminen on hankalaa oma-aloitteisesti. Psykoosihäiriöissä ihmissuhdevaikeudet voivat selittyä useilla erilaisilla mekanismeilla. Negatiiviset oireet voivat johtaa sosiaalisen verkoston kapeutumiseen ja lisäksi korostunut epäluuloisuus ja/tai häiritsevät positiiviset oireet saattavat aiheuttaa toisten seuran välttelemistä (37). Nämä mekanismit eivät kuitenkaan yksinään selitä sosiaalisen kanssakäymisen ongelmia psykooseissa (37). Sosiaalisen vuorovaikutuksen laatu voi heiketä vähitellen psykoosihäiriöissä osin jo esivaiheessa alkavien kognitiivisten vaikeuksien vuoksi (38); psykoosiin sairastunut tai sairastumassa oleva ei välttämättä muista yhtä hyvin keskusteltuja asioita tai jaksa keskittyä sosiaalisissa tilanteissa tilanteen vaatimalla tavalla (8). 1339
6 katsaus Autismin kirjon puutteellinen varhaisdiagnostiikka lisää riskiä sairastua psykiatriseen häiriöön. sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Ei sidonnaisuuksia. Ajatusmaailma ja omaan maailmaan uppoutuminen Psykoosihäiriöissä usein ilmenevä omaan ajatus maailmaan vajoaminen eroaa autismin kirjon häiriöissä esiintyvästä ajatuksiin uppoutumisesta. Autismin kirjon henkilöt kykenevät omiin ajatuksiin uppoutuneina loogiseen ja joskus mielikuvitusrikkaaseen ajatustyöhön, mutta psykoosihäiriöissä ajatus on tuolloin enemmän hajanaista sekä impulssien ja harhojen sävyttämää. Autismin kirjossa etenkin Aspergerhenkilöiden oudoilta vaikuttavissa ajatuskuluissa on useimmiten löydettävissä logiikkaa, joka on ymmärrettävissä heidän ominaispiirteistään käsin (12). Sosiaalisissa tilanteissa esille tulevien väärinymmärrysten ja epävarmuuden valossa ei ole epätavallista, että Asperger-henkilölle kehittyy epäluuloisia ajatuksia (27). Jos autismin kirjon henkilön kertomaan syventyy tarkemmin, se voi osoittautua helpommin ymmärrettäväksi hänen asioille antamiensa merkitysten kautta (29). Viiveellä vastaamista esiintyy niin ikään molemmissa oireistoissa. Autismin kirjon lievemmissä muodoissa vastaaminen saattaa kestää perusteellisen ja erityisesti sosioemotionaalisissa kysymyksissä hitaan ajatustyön vuoksi (39). Vastauksena saattaa olla hyvinkin tarkkaan harkittu ja usein kirjakielinen vastaus (poikkeuksena kielellisesti heikkolahjaiset Aspergerhenkilöt, joiden vastaukset ovat usein suppeampia). Vaikeammista psykoosihäiriöistä kärsivillä potilailla viive vastaamisessa voi johtua ajatusten ja aistikokemusten hajanaisuudesta ja keskittymisen vaikeuksista. Varsinaisesti psykoottisen henkilön vastaukset ovat myös tyyliltään erilaisia: hajanaisempia ja yksipuolisempia (31). Asperger-henkilön puheelle on tyypillistä usein seikkaperäisyys ja vastaamisen aloittaminen kuulijan mielestä aiheesta kaukaa. Kärsivällinen kuulija kuitenkin huomaa, että puhe johtaa kysymyksen aiheeseen. Sekä Asperger- että psykoottisen henkilön puhe ja ajatukset voivat siis vaikuttaa oudoilta, mutta Asperger-henkilön puheissa ja ajatuksissa on havaittavissa kiireettömässä tutkimustilanteessa selkeää, vaikkakin omaperäistä logiikkaa. Toiminnanohjauksen ja tarkkaavaisuuden häiriöt Toiminnanohjauksen ja tarkkaavaisuuden häiriöt ovat tavallisia autismin kirjossa (40) ja psykoosihäiriöissä (38) ja ne voivat olla eriasteisia. Autismin kirjossa on havaittu olevan merkittäviä toiminnan aloittamisen ja siitä irrottautumisen ongelmia sekä päätöksenteon vaikeutta (6,40). Tämänkaltaisen tarkkaavuuden kohteen vaihtamisen, ts. toiminnanohjauksen ongelman on todettu olevan autismin kirjossa tärkeä skitsotyyppisestä häiriöstä erotteleva tekijä (41). Autismin kirjossa ilmenevä taipumus perusteellisuuteen ja ylitarkkuuteen hidastaa toimintoja rajoittaen niiden tehokkuutta. Kliinisen kokemuksen mukaan vaikeammissa psykoosihäiriöissä taas psykomotoriikka on usein hidastunutta ilman taipumusta pikkutarkkuuteen. Uppoutuminen tiettyihin asioihin näkyy autismin kirjon lievemmissä muodoissa usein arkielämän sujuvuuden vaikeutumisena silloinkin, kun henkilö olisi muutoin luokiteltavissa normaaliälyiseksi tai jopa lahjakkaaksi. Autismin kirjossa arjen toimintakyky voi olla merkittävän heikkoa huolimatta hyvästä älykkyystasosta (18). Tällöin näiden ns. korkeampien kognitiivisten toimintojen, kuten tarkkaavaisuuden ja toiminnanohjauksen, vaikeudet estävät henkilöä hyödyntämästä omaa kapasiteettiaan tai kykyprofiili on huomattavan epätasainen (3). Vaikeammissa psykoosihäiriöissä henkilö ei aina kykene keskittymään mielenkiintoiseenkaan tekemiseen pitkiksi ajoiksi. Jopa psykoosihäiriöiden esivaiheessa on todettu tämänkaltaisia vaikeuksia (38). Jo ensipsykoosi saattaa laskea henkilön kognitiivista ja muuta toimintakykyä. Autismin kirjossa ei tapahdu kognitiivisen toimintakyvyn laskua, mutta sosiaaliset ja toiminnanohjaukselliset vaikeudet tulevat tyypillisesti vastaan opintojen tai työelämän sosiaalisten ja aikapaineiden lisääntyessä. Kaavamaisuus vai pakko-oireisuus? Autismin kirjossa ilmenevät rutiinit ja kaavamaiset toiminnot muistuttavat ilmiasultaan pakko-oireita. Ne eivät kuitenkaan aiheuta yhtä paljon kärsimystä tai ahdistusta kuin pakkooireisesta häiriöstä kärsivillä (6,42) tai henkilöillä, joilla on psykoosisairauden lisäksi pakkooireita. Aspergerin oireyhtymässä tavatut rutiinit suojelevat ahdistukselta ja stressiltä (43), joita sosiaalisen vuorovaikutuksen monimutkaisuus voi aiheuttaa. Rutiinitoimintojen häiriintyminen voi herättää voimakasta ahdistusta, sillä tällöin Asperger-henkilö joutuu kohtaamaan alati vaihtuvan ja muuttuvan ympäristön 1340
7 tieteessä English summary > in english Differences and similarities between autism spectrum disorders and psychotic disorders ilman turvallisilta tuntuvia rutiineja. Aspergerhenkilöt voivat olla tavallista herkempiä stressin vaikutuksille, sillä heillä on usein kapea valikoima selviytymiskeinoja (43), kuten sosiaalisia selviytymisstrategioita. Erään tutkimuksen mukaan somaattiset pakkomielteet olivat tyypillisempiä pakko-oireisesta häiriöstä kärsiville kuin Asperger-henkilöille, mikä tutkijoiden mukaan voisi liittyä siihen, että Asperger-henkilöt eivät yleensäkään helposti raportoi fyysisiä oireita (42). Asperger-henkilön kaavamaiset toiminnot ja rutiinit lisäävät turvallisuutta ja tasapainoisuutta, kun taas varsinaiset pakko-oireet vähentävät niitä pidemmällä aikavälillä. DSM- IV-luokituksen Aspergerin oireyhtymän diagnostisissa kriteereissä ei rajata varsinaista pakko-oireista häiriötä pois, toisin kuin ICD-10:ssä (2). Osa Asperger-henkilöistä täyttää kuitenkin myös pakko-oireisen häiriön diagnostiset kriteerit (6,42). Monipuolinen ja -ammatillinen arviointi Autismin kirjon lievimmistä häiriöistä tai psykoosihäiriöistä kärsivät henkilöt tulevat tai tuodaan arvioinnin piiriin useimmiten opiskeluissa tai työelämässä vähitellen esiin tulleiden, tuntuvien vaikeuksien ja/tai äkillisten oireiden takia. Vaikeampien autismin kirjon oirekuvien selvittelyt alkavat aiemmin kuin psykoosiselvittelyt, poikkeuksena harvinainen lapsuusiän skitsofrenia. Aloite arvioinnista tulee usein lähipiiriltä tai ammattilaisilta. Lievimmissä autismin kirjon oirekuvissa ja psykoosihäiriöissä aloite voi tulla myös henkilöltä itseltään. Tärkeä erotteleva tekijä lievempien autismin kirjon häiriöiden ja psykoosihäiriöiden välillä on oireiston alkamisaika. Tästä johtuen nuoria ja aikuisia arvioitaessa huomiota pitäisi nykyistä systemaattisemmin ja laajemmin kiinnittää lapsuudessa ja varhaisnuoruudessa esiintyneisiin piirteisiin (7,11,29). Arvioinnin tulisi tapahtua riittävän perusteellisesti ja moniammatillisena yhteistyönä (11,36). Hoitoketjuissa olisi kiinnitettävä enemmän huomiota tiedonkulkuun ja yhteistyöhön perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Näin vältetään parhaiten vääriä diagnooseja ja saadaan kuntoutustoimenpiteet kohdennettua tehokkaammin (3). Nykyään potilas lähetetään autismin kirjon selvittelyihin erikoissairaanhoidon eri yksiköihin. Selvärajaisemmissa tapauksissa tehokkaampaa olisi saada riittävä erikoissairaanhoidon erikoislääkäri-, erikoispsykologi- ja muu tarvittava konsultaatio perusterveydenhuollossa tapahtuvaan selvittelyyn ja kuntoutussuunnitelman laatimiseen. Pelkkä potilaan haastattelu ei riitä autismin kirjon lievimpien muotojen diagnosoimiseen, sillä läheisten tuottama ja muu saatavilla oleva tieto kehityshistoriasta on ensiarvoisen tärkeää (36). Vanhempien haastattelu ei aina ole riittävä tietolähde, sillä oireet eivät välttämättä tule esiin perheissä, joissa vanhemmat toimivat sensitiivisesti näiden piirteiden suhteen. Läheiset saattavat olla tottuneita selvästi poikkeaviinkin ominaisuuksiin, jotka kuitenkin kodin ulkopuolisissa konteksteissa voivat muodostaa merkittäviä ongelmia. Tällöin opettajan tai muun ulkopuolisen tahon tieto potilaan käyttäytymisestä ryhmässä ja monimutkaisemmassa ympäristössä voi olla korvaamatonta ja vähentää myös mahdollista lähiomaisten vähättelyn vaikutusta arviointitulokseen. Psykiatristen strukturoitujen haastattelujen ohella on olemassa hyviä haastattelurunkoja autismin kirjon lievempien muotojen arvioimiseen sekä eri psykoosihäiriöiden ja niiden esioireiden kartoittamiseen. Kyselyt ovat hyviä renkejä, mutta huonoja isäntiä: haastattelijalla tulisi olla käsitystä sekä psykoosi- että autismin kirjon häiriöistä luotettavan diagnostiikan mahdollistamiseksi (12,16). Diagnostisten haastattelujen ohella on tärkeä tutkia monipuolisesti potilaan toimintakykyä (36). Psykologiset tutkimukset ovat tärkeitä persoonallisuuden piirteiden ja ajattelutapojen kartoituksessa. Kognitiivisten resurssien ja tunne-elämän kartoitus psykologisessa tai neuro psykologisessa tutkimuksessa voi tuoda esiin paitsi oman arkitoiminnan organisointivaikeudet, myös koulutukselliset tai ammatilliset haasteet ja mahdolliset opiskelu- ja työkyvyn esteet. Toimintaterapeuttisella tutkimuksella voidaan kartoittaa päivittäisten toimintojen ongelmia. Lisäksi em. tutkimuksilla on mahdollisuus päästä kiinni henkilön vahvuuksista, mikä voi tasapainottaa oirelähtöistä käsitystä. Usean ammattiryhmän näkökulmien yhdistäminen suunnittelussa voi olla ratkaisevaa sosiaalisen ja ammatillisen kuntoutuksen tuloksellisuudelle. n 1341
8 english summary Sari Mukkala Master of Psychology Oulu University Hospital, Outpatient Clinic of Psychiatry Antti Korhonen Mari Raappana Language checked by Antti Korhonen (translator, specialised in psychology, educational and medical science). Differences and similarities between autism spectrum disorders and psychotic disorders Autism spectrum disorders (ASDs) are neurodevelopmental disorders, included in the two most widely used diagnostic classifications in psychiatry, DSM-IV and ICD-10. Differential diagnosis between psychotic disorders (PDs) and autism spectrum disorders can be challenging. Like ASDs, PDs vary in their severity and presentation. The most substantial difference between autism spectrum disorders and psychotic disorders is the clinical course. Observable symptoms of ASDs surface in the early years of development, whereas manifest behavioral symptoms of PDs present themselves at later stages, with the exception of childhood schizophrenia. Many people have been erroneously labeled as psychotic because of the significant amount of shared aspects between ASDs and PDs. It has also been shown that ASDs and PDs can co-exist. There are some common genetic and neuropathological factors between ASDs, while most neuropathological characteristics are quite distinct between the spectrums. Also, there is a considerable amount of heterogeneity in neuropathological profiles among both spectrums. Persons with ASDs have a higher risk of experiencing psychotic-like symptoms, although evidence on a heightened risk of experiencing of a psychotic disorder is sparse. Social communication problems differ in ASDs and PDs. The preference towards solitude in ASDs may be erroneously interpreted as a negative symptom of schizophrenia. Narrow social networks are characteristic of both spectrums, but in ASDs the difficulty is more innate whereas in PDs the difficulty of maintaining human relationships develops over time. In both ASDs and psychotic disorders the person often becomes absorbed by her thoughts. In ASDs certain logic can be traced in thought processes. By contrast, thinking is more disorganized in PDs. Both ASDs and PDs often comprise a certain amount of neuropsychological symptoms in the executive and attentional domains which tend to translate into problems in daily activities. Persons with an ASD normally have the ability to focus attention on details and special interests for a substantial period of time, whereas persons with a PD often cannot sustain attention for longer periods of time. The compulsive symptoms sometimes present in psychotic disorders resemble those often found in the autism spectrum. The repetitive symptoms in ASDs are not as disabling as the compulsive symptoms in obsessive-compulsive disorder; rather, they create structures for the person with an ASD who might otherwise be overwhelmed by the complexities of normal day-to-day social interaction. The similarities and often quite subtle differences between ASDs and PDs require a thorough multiprofessional assessment involving primary health care, special psychiatric services, and family members. Close collaboration is needed in order to form an adequate picture of the person s functional capacity and need for rehabilitation. 1341a
GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY
GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE
LisätiedotNeuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen
Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin
LisätiedotSomaattisen sairauden poissulkeminen
Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä
LisätiedotPsykoositietoisuustapahtuma
Psykoositietoisuustapahtuma apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen Psykiatria- ja päihdekeskus 19.9.2017 Metso Psykoosit Psykooseilla eli mielisairauksilla tarkoitetaan mielenterveyshäiriöiden ryhmää,
LisätiedotKognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus
Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon
LisätiedotPsykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet
Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen
LisätiedotPakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste
Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Prevalenssilukuja Authors Number Age prevalence (%) M/F(% or n) Flament et al. 1988, USA 5596 14-18 1,9* 11M/9F Lewinsohn et
LisätiedotSomaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski
+ Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen
LisätiedotMiten aistiharhat syntyvät ja miten niitä voidaan hoitaa?
Miten aistiharhat syntyvät ja miten niitä voidaan hoitaa? Voimaa arkeen 26.4.2018 Elina Hietala, psykiatrian erikoislääkäri vs Akuuttipsykiatrian ylilääkäri Seinäjoen keskussairaala Aistiharhat ja psykoosi
Lisätiedot301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen
301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin
LisätiedotPsykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO
Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen
LisätiedotAspergerin oireyhtymä- vahvuuksien, valmiuksien ja ratkaisujen löytäminen yhdessä opiskelijan kanssa
Aspergerin oireyhtymä- vahvuuksien, valmiuksien ja ratkaisujen löytäminen yhdessä opiskelijan kanssa Pirjo Laatikainen Neuropsykiatrinen valmentaja Aspergerin oireyhtymä Neurobiologinen keskushermoston
LisätiedotLasten sosiaalisen ja tunne-elämän kehityksen ja sen ongelmien arviointi neuropsykologian näkökulmaa
Lasten sosiaalisen ja tunne-elämän kehityksen ja sen ongelmien arviointi neuropsykologian näkökulmaa Neuropsykologian erikoispsykologi, Larmis Väitöstutkija, HY Käyttäytymistieteiden laitos 1. Kehityksellisten
LisätiedotMiten neuropsykiatriset häiriöt todetaan ja mikä on lääkärin osuus toimintakyvyn määrittämisessä?
Miten neuropsykiatriset häiriöt todetaan ja mikä on lääkärin osuus toimintakyvyn määrittämisessä? AnttiAlaräisänen, LT vsylilääkäri LSHP yleissairaalapsykiatria Mitä neuropsykiatria on? Erilaisia neuropsykiatrisia
LisätiedotPSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO
PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO Mielenterveyden ensiapu 21.2.2008 Esa Nordling PSYKOOSIT kosketus todellisuuteen joko laajasti tai rajatusti heikentynyt sisäiset ja ulkoiset ärsykkeet voivat sekoittua kaoottisella
LisätiedotJoka sadas meistä on autismin kirjollaaspergernuoren. Elina Havukainen Autismi- ja Aspergerliitto ry
Joka sadas meistä on autismin kirjollaaspergernuoren sosiaaliset valmiudet Elina Havukainen edistää ja valvoo autismin kirjon henkilöiden ja heidän perheidensä yleisiä yhteiskunnallisia oikeuksia ja tasa-arvoa.
LisätiedotADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP
ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys
LisätiedotASSQ 4/21/2009 AUTISMISPEKTRI. Viralliset suomenkieliset käännökset AUTISMISPEKTRIN KEHITYSHÄIRIÖIDEN TUTKIMUSMENETELMÄT.
AUTISMISPEKTRIN KEHITYSHÄIRIÖIDEN TUTKIMUSMENETELMÄT AUTISMISPEKTRI 1. Poikkeava ja/tai puutteellinen sosiaalinen vuorovaikutus 2. Poikkeava ja/tai puutteellinen kommunikaatio Marja-Leena Mattila Lastentautien
LisätiedotMasennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
Lisätiedot8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ
NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ 1. YLEISKUVAUS NEUROPSYKIATRISESTA KUNTOUTUKSESTA Neuropsykiatrisissa oireyhtymissä haasteet ovat luonteeltaan pitkäkestoisia,
LisätiedotFAS(D) miten tunnistan aikuisuudessa
FAS(D) miten tunnistan aikuisuudessa Terhi Koskentausta LKT, psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys Osastonylilääkäri, PHHYKY neuropsykiatrian poliklinikka Päihdelääketieteen
LisätiedotPUHUKAA ADHD:STÄ ADHD
PUHUKAA ADHD:STÄ Tässä luvussa tarjotaan sekä vanhemmille että opettajille oivallisia tapoja puhua ADHDhäiriöstä, sen oireista ja vaikutuksista. Lukuun kuuluu kappaleita ADHD:n oireista ja niiden muuttumisesta
LisätiedotModified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa
Modified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa Noora Suhonen Neuropsykologiaan erikoistuva psykologi, PsM OYS, OY, HY Neurologia-seminaari: Käytösoireet muistisairauksissa
LisätiedotAUTISMISPEKTRIN KEHITYSHÄIRIÖIDEN TUTKIMUSMENETELMÄT
AUTISMISPEKTRIN KEHITYSHÄIRIÖIDEN TUTKIMUSMENETELMÄT Marja-Leena Mattila Lastentautien erikoislääkäri Lastenpsykiatrian klinikka Oulun yliopistollinen sairaala 21.4.2009 AUTISMISPEKTRI 1. Poikkeava ja/tai
LisätiedotADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina
ADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina 12.10.2017 Jaakko Pitkänen Yleislääketieteen erikoislääkäri Lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyön erityispätevyys Koululääkäri, vt erikoislääkäri,
LisätiedotADHD ja Asperger; Kuntoutuksen haasteet. Katariina Kallio-Laine LKT, Neurologian erikoislääkäri/ Kela asiantuntijalääkäri 28.01.
ADHD ja Asperger; Kuntoutuksen haasteet Katariina Kallio-Laine LKT, Neurologian erikoislääkäri/ Kela asiantuntijalääkäri 28.01.2013 ADHD (attention deficit hyperactivity disorder) Keskeistä tarkkaamattomuus,
LisätiedotPitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden
LisätiedotPäihdeongelmat autismikirjon häiriöiden kontekstissa
Päihdeongelmat autismikirjon häiriöiden kontekstissa Päihteet erityismielenkiinnon kohteena - case Helsinki 7.3.2019 Pekka Rapeli, neuropsykologi, HUS riippuvuuspsykiatria Sisältö Päihdehäiriössä on lähes
LisätiedotAdhd lasten kohtaama päivähoito
Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta
LisätiedotEnsitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?
Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,
LisätiedotPakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas
Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireinen häiriö (OCD) Pakkoajatukset ovat toistuvasti mieleen tunkeutuvia, epämiellyttäviä
LisätiedotKielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014
Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän
LisätiedotAdult ADHD Self-Report Scale-V1.1 (ASRS-V1.1) Symptoms Checklist from WHO Composite International Diagnostic Interview
Adult ADHD Self-Report Scale-V1.1 (ASRS-V1.1) Symptoms Checklist from WHO Composite International Diagnostic Interview World Health Organization 2009 All rights reserved. Based on the Composite International
LisätiedotVälillä vähän Eemeli. Aspergerin oireyhtymä -opas kouluille ja iltapäivähoitopaikoille
Välillä vähän Eemeli Aspergerin oireyhtymä -opas kouluille ja iltapäivähoitopaikoille Välillä vähän Eemeli Olet ehkä jo tavannut hänet tai tulet jonakin päivänä tapaamaan hänet. Hän on kahden kesken aikuisen
LisätiedotPSYKOLOGIN ROOLI KIELEN KEHITYKSEN HÄIRIÖISSÄ
MARJA LAASONEN Neuropsykologian erikoispsykologi, audiofoniatrinen päiväkeskus, foniatrian yksikkö, Vastuullinen tutkija, dosentti, käyttäytymistieteiden laitos, HY 26.3.2014 1 PSYKOLOGIN ROOLI KIELEN
LisätiedotNUOREN AHDISTUNEISUUDEN FOKUSOITU KOGNITIIVINEN HOITO. PsM, psykologi ja kognitiivinen psykoterapeutti Johanna Lukkarila Nuorisopsykiatrian pkl EPSHP
NUOREN AHDISTUNEISUUDEN FOKUSOITU KOGNITIIVINEN HOITO PsM, psykologi ja kognitiivinen psykoterapeutti Johanna Lukkarila Nuorisopsykiatrian pkl EPSHP Kognitiivisen psykoterapian keskeiset painopisteet ahdistuneisuuden
LisätiedotMitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto
Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mental health: a state of well-being (WHO) in which every individual realizes
LisätiedotAmmattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua
Ammattiopisto Luovi Erityisen monipuolista opiskelua HAAPAVESI 6.9.2013 Oppimisvaikeudet Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan sitä, että oppijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun tavoitteet, tai tavoitteiden
LisätiedotNeuropsykologian erikoispsykologikoulutus
Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Laura Hokkanen Professori Helsingin yliopisto Psykologia 2012 Turku 23.8.2012 Neuropsykologia psykologian erikoisala, jonka kiinnostuksenkohteina ovat aivojen
LisätiedotKipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa
Lisätiedot2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko
2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko Kädessäsi oleva vihko on osa Valtone valmennusta ja toimintaa nepsy-aikuisille projektin tiedonjakamiseen kuuluvaa työtä. Valtone hanke on toiminut vuosina 2013 2015.
LisätiedotEsityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito
KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen
LisätiedotKati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä
Kati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä 27.9.2018 Muistisairaudet Kognitiivisia kykyjä heikentäviä aivosairauksia Yleensä eteneviä Periaatteessa tunnetaan myös korjaantuvia tiloja ja
LisätiedotVIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 19.9.2013 Pirjo Nevalainen
VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 19.9.2013 Pirjo Nevalainen Mitä Oulu Virta-hankkeessa tehtiin Hankkeen aikana kehitettiin moniportainen toimintamalli työttömien työ- ja toimintakyvyn
LisätiedotAspergerin oireyhtymä aikuisiässä. Pekka Tani, Taina Nieminen-von Wendt, Nina Lindberg ja Lennart von Wendt
Katsaus Aspergerin oireyhtymä aikuisiässä Pekka Tani, Taina Nieminen-von Wendt, Nina Lindberg ja Lennart von Wendt Aspergerin oireyhtymä on autismikirjoon kuuluva ilmiö. Tutkimustieto sekä kliininen kokemus
LisätiedotSuomalaisten mielenterveys
Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys
LisätiedotMitä diagnoosin jälkeen?
Mitä diagnoosin jälkeen? Yksilöllisyyden huomioiminen Struktuurin merkitys alussa tärkeää toimintaa ohjattaessa Rutiinien esiintyminen ja hyödyntäminen Konkreettinen kielenkäyttö ja tarvittaessa muiden
LisätiedotNuoret tarvitsevat apua aikaisemmin
Nuoret tarvitsevat apua aikaisemmin KAIKISTA MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ ALKAA 50 % ennen14. ikävuotta ja 75 % ennen24. ikävuotta Lähde: Lifetime prevalence and age-of onset distributions of DSM-IV disorders
LisätiedotNEUROPSYKIATRISEN HOIDON JA LÄÄKEHOIDON ERITYISPIIRTEET. 22.11.2012 Nina Lehtinen
NEUROPSYKIATRISEN HOIDON JA LÄÄKEHOIDON ERITYISPIIRTEET 22.11.2012 Nina Lehtinen MITÄ ON NEUROPSYKIATRIA? Neuropsykiatrian perustana on käsitys mielen ja aivojen erottamattomuudesta Tietoisuus, persoonallisuus,
LisätiedotNeuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory)
Käytösoireet muistisairauksissa seminaari, 18.5.2017, Helsinki Neuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory) Ilona Hallikainen, PsT, psykologi, tutkija Itä-Suomen Yliopisto, Aivotutkimusyksikkö
LisätiedotEvidence-Based Medicine and Health Problems in People with Intellectual Disabilities. Maria Arvio, MD, PhD
Evidence-Based Medicine and Health Problems in People with Intellectual Disabilities Maria Arvio, MD, PhD What is intellectual disability (ID) medicine? The health problems of patients with ID represent
LisätiedotNeuropsykiatristen oireyhtymien, kuten ADHD:n ja autismin ilmeneminen arjessa arjen selviytymisen haasteet
Neuropsykiatristen oireyhtymien, kuten ADHD:n ja autismin ilmeneminen arjessa arjen selviytymisen haasteet Asumissosiaalisen työn päivä 9.5.2019 / Marko Lahti/ Kuopio 1 Autismisäätiö sr Yleishyödyllinen,
LisätiedotMiksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015
Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut
LisätiedotSkitsofreniasta kärsivän tukeminen
Skitsofreniasta kärsivän tukeminen Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt Itkeskely Puhuu sekavasti Ajatukset katkeilevat, ajatusharhat eli deluusiot (esim. vainoajatukset) Harha-aistimuksia
LisätiedotNuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen
Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen
LisätiedotMielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa
Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa 4.6.2019 Vankien mielenterveys- ja päihdepalvelut / Mika Rautanen, oikeuspsykiatrian erikoislääkäri, vs. ylilääkäri 1 PSYKIATRINEN
LisätiedotPsykoosiriskipotilaan kliininen profiili. Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto
Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto Psykoosien varhaistunnistuksen uusi aalto McGorry s työryhmän Australiassa 1990- luvulla kehittämät toimintamallit
LisätiedotMatematiikka osa 2: matemaattiset oppimisvaikeudet
Matematiikka osa 2: matemaattiset oppimisvaikeudet Tammikuu 2014 Erityispedagogiikka Videolinkki http://www.studerenmetdyscalculie.be/synopsis 2 Kenellä on vaikeuksia oppia laskemaan? matemaattiset oppimisvaikeudet
LisätiedotTerveydenhoitajat opettajien työn tukena
Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)
LisätiedotMikko Mikkonen Vastaava psykologi Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut Neuropsykiatrian konsultaatiotyöryhmä Helsingin sosiaali- ja
Mikko Mikkonen Vastaava psykologi Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut Neuropsykiatrian Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Sisältö: Mitä se on? Mistä sitä saa? Mitä kuntoutetaan? Riippuu yksilöllisestä
LisätiedotKOGNITIIVINEN KUNTOUTUS
KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi
LisätiedotADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA
ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA On aivan tavallista, että pikkulapsen on vaikea istua paikallaan, keskittyä ja hillitä mielijohteitaan. ADHD:stä (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) kärsivillä
LisätiedotDEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1
DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto
LisätiedotPsyykkisten rakenteiden kehitys
Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta
LisätiedotAktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina
Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina Ammatillisen kuntoutuksen päivät 17.-18.9. 2014 Verve, Oulu Liisa Paavola Neuropsykologian erikoispsykologi, FT Pitäisi
LisätiedotHaastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).
ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea
LisätiedotTraumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista
Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon
LisätiedotAkateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi
Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet
LisätiedotKEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK
KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista
LisätiedotPersoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011
Persoonallisuushäiriöt Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Mitä tarkoittaa persoonallisuus? Persoonallisuushäiriödiagnoosi Millä mielellä otan tiedon vastaan? Millä mielellä lähden tarjottuun hoitoon? Määritelmä
LisätiedotSitoutumista ja yhteistyötä
FT, puheterapeutti Katja Koski Sitoutumista ja yhteistyötä 7 KOHDAN OHJELMALLA - TYÖKIRJA - (c) 2016 KatjaVox Oy Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä työkirjaa tai sen osia ei saa kopioida ilman lupaa KatjaVox
LisätiedotEnsitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa. Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus
Ensitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus Aluksi Mielenterveyden ongelmat ovat hyvin tavallisia. Ne vaikeuttavat
LisätiedotNoona osana potilaan syövän hoitoa
Noona osana potilaan syövän hoitoa Noona lyhyesti Noona on mobiilipalvelu osaksi potilaan syövän hoitoa Noonan avulla Potilas osallistuu aktiivisesti hoitoonsa raportoimalla hoidon aikaisia haittoja. Hän
LisätiedotKehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio
Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Mitä yhteistä autismilla (A) ja kehitysvammalla (KV)? Elinikäiset tilat Oireita, ei sairauksia Diagnoosi tehdään sovittujen kriteereiden
LisätiedotKokemuksia ja tuloksia - meiltä ja maailmalta. Jouni Puumalainen, tutkija Kuntoutussäätiö
Kokemuksia ja tuloksia - meiltä ja maailmalta Jouni Puumalainen, tutkija Kuntoutussäätiö Kokemuksia Google Scholars löysi hakulauseella how to deal with ADHD child in exercise miljoonia osumia. Yleisiä
LisätiedotLasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot
Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL Neural Oy, neuropsykologikeskus Mitä kielellinen erityisvaikeus on? Häiriö,
LisätiedotOppilaan stressitason huomioiminen koulun arjessa
Hankkeen päämäärä ja tavoitteet Poistaa esteet ja vähentää haasteita neurokirjon lapsen lähiympäristöstä ja arjesta niin, että lasten kasvua ja hyvinvointia kyetään tukemaan paremmin (autismin kirjo, ADHD-
LisätiedotLapsen levottomuus ja aggressiivisuus
Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Terveydenhoitajapäivät 2015 Kuntoutussuunnittelija, sh (AMK), TtM Kaisa Parviainen, Projektipäällikkö, th, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki 10.2.2015 ADHD-liitto ry
LisätiedotTukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)
Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille
LisätiedotVertaisryhmän merkitys lasten liikuttajana päivähoidossa. Satu Lehto Helsingin Yliopisto Järvenpäätalo
Vertaisryhmän merkitys lasten liikuttajana päivähoidossa Satu Lehto Helsingin Yliopisto 23.5.2012 Järvenpäätalo Aikaisempia tutkimuksia Ystävyyssuhteet (Efrat, 2009; Fitzerald, Fitzgerald and Aherne, 2012)
LisätiedotKun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa
Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa Hyvinkään sairaalan alueellinen lastenpsykiatrian koulututuspäivä 22.4.2016 Susanna Kallinen, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Koulupudokkaiden joukko kasvaa
LisätiedotETAPPI-TUKI 03/12/2018
ETAPPI-TUKI Etappi-tuki on tarkoitettu Vaasan kaupungin omille oppilaille 1-9lk:lle Etappi-tukeen haetaan alueellisen ertu-ryhmän kautta hakemuksella Etappi-tuki on tarkoitettu niille oppilaille, joiden
LisätiedotEsityksen sisältö. Kyselyhaastatteluiden haasteet. Kysely vs. haastattelu? Haasteet: NOS-tapaukset. Haasteet: useat informantit 4/21/2009
Esityksen sisältö DAWBA Development and Well-Being Assessment Solja Niemelä LT, Psyk el Kliininen opettaja Turun yliopisto, Psykiatria Diagnostisten kyselyhaastatteluiden haasteista Mikä on DAWBA Rakenne
LisätiedotMielenterveyden edistäminen on kustannus vaikuttavaa. mieli.fi
Mielenterveyden edistäminen on kustannus vaikuttavaa Mielenterveyden häiriöt maksavat Suomelle joka vuosi yli 11 miljardia Työmarkkinat 4,7 mrd Terveyspalvelut 2,6 mrd Lähde: Health at a Glance: Europe
LisätiedotNäkyykö kuntouttava työote RAIsta?
Näkyykö kuntouttava työote RAIsta? Pia Vähäkangas TtT, Sosiaali- ja terveysjohtaja, erityisasiantuntija Harriet Finne-Soveri, tutkimusprofessori 31.3.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sisältö Toimintakyky
LisätiedotHoitosuositus. Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa hoitotyössä. Tutkimusnäytöllä tuloksiin
Hoitosuositus Tutkimusnäytöllä tuloksiin Leikki-ikäinen lapsi tarvitsee mahdollisuuksia puhua ja käsitellä toimenpiteen herättämiä tunteita. Kuva: Shutterstock Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa
LisätiedotKeskivaikea masennus. Mielenterveysongelmien takana tunnistamaton autismikirjo 11/14/2017. Case Matti. Case Matti
Mielenterveysongelmien takana tunnistamaton autismikirjo Yleisöluento Mielenterveysmessuilla 22.11.2017 Mari Huhtiniemi psykologi (PsM), opettaja, neuropsykiatrinen coach, työnohjaaja (valm. 2018) Orjo
LisätiedotSKITSOFRENIAA SAIRASTAVIEN KUNTOUTUS JA TYÖLLISTYMISMAHDOLLISUUDET
KATSAUS ANNAMARI TUULIO-HENRIKSSON SKITSOFRENIAA SAIRASTAVIEN KUNTOUTUS JA TYÖLLISTYMISMAHDOLLISUUDET Johdanto Skitsofrenia on vakava mielenterveyden häiriö, joka on väestössä suhteellisen yleinen. Noin
LisätiedotMiten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus
Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus 9.12.2015 Outi Jalkanen Outi Jalkanen 27.2.2007 1 Kielellinen erityisvaikeus, Käypä hoito 2010 Kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment,
LisätiedotOma väylä Loppuseminaari
Oma väylä Loppuseminaari 4.12.2018 Ryhmäkuntoutuksen kehittäminen Anna-Mari Andersson Psykologi PsM, neuropsykiatrinen ratkaisukeskeinen valmentaja mindfulness peruskoulutus CFM Kognitiivisen käyttäytymisterapian
LisätiedotIäkkään ihmisen skitsofrenia uutta tietoa vanhasta sairaudesta
Iäkkään ihmisen skitsofrenia uutta tietoa vanhasta sairaudesta Tiina Talaslahti Psykiatrian el, vs. apulaisylilääkäri Hyks Vanhuspsykiatria SPGY 20 vuotta 8.10.2010 Iäkkäät skitsofreniapotilaat Yli 65-vuotiaita
LisätiedotNeuropsykiatriset oireyhtymät, erityisesti autismikirjo ja ADHD aikuissosiaalityössä
Neuropsykiatriset oireyhtymät, erityisesti autismikirjo ja ADHD aikuissosiaalityössä Asumissosiaalisen työn teemapäivät 12.6.2018 Marko Lahti Erityisasiantuntija, Autismisäätiö sr Autismisäätiö sr Yleishyödyllinen,
LisätiedotVirheen diagnostiikka
Virheen diagnostiikka Työolot ja organisaatio Yksilön ja systeemin näkökohta Millaisia virheitä tapahtuu? Miten virheet havaitaan? To Err Is Human Diagnostic Treatment Preventive Other Types of errors
LisätiedotNeuropsykologin rooli nuoren aikuisen ADHD- ja AS-asiakkaan. työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa ja työhön kuntoutumisessa
Neuropsykologin rooli nuoren aikuisen ADHD- ja AS-asiakkaan työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa ja työhön kuntoutumisessa Liisa Paavola, neuropsykologian erikoispsykologi, FT NeuralOy Kehitykselliset neuropsykiatriset
LisätiedotKielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa. Tiina Siiskonen KT, erityisopettaja
Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa Tiina Siiskonen KT, erityisopettaja Miten kielenkehityksen vaikeudet ilmenevät? Kielenkehityksen vaikeudet näkyvät kielen ymmärtämisessä ja tuottamisessa eri
LisätiedotNeuropsykiatriset oireyhtymät, erityisesti autismikirjo ja ADHD aikuissosiaalityössä
Neuropsykiatriset oireyhtymät, erityisesti autismikirjo ja ADHD aikuissosiaalityössä Asumissosiaalisen työn teemapäivät 15.11.2018 Marko Lahti Suunnittelija, Autismisäätiö sr Autismisäätiö sr Yleishyödyllinen,
LisätiedotSkitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus
Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän
LisätiedotAdolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 Birth Cohort
Adolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 Birth Cohort Tuula Hurtig FT, KM, tutkijatohtori (Suomen Akatemia) Terveystieteiden laitos,
LisätiedotTraumat ja traumatisoituminen
Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista
Lisätiedot1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ:
PALOTARUS SUURLEIRI 2010 / PADASJOKI MINILUENNOT /Taru Laurén / 5.-9.7.2010 1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: A = ATTENTION = HUOMIO
Lisätiedot