IUCN:n arviointimenetelmä: IUCN Red List of Ecosystems Categories and Criteria
|
|
- Pauliina Mäki
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tytti Kontula SYKE Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin esittely SYKE Kuva: Tytti Kontula IUCN:n arviointimenetelmä: IUCN Red List of Ecosystems Categories and Criteria
2 IUCN Red List of Ecosystems:
3
4 IUCN RLE -kriteerit: uhanalaisuusluokat Uhanalaiset CO CR EN VU NT LC DD NE Hävinnyt Äärimmäisen uhanalainen Erittäin uhanalainen Vaarantunut Silmälläpidettävä Säilyvä Puutteellisesti tunnettu Arvioimatta jätetty Häviämistodennäköisyys Muuten samat kuin lajeilla mutta Regionally extinct (RE) Collapsed (CO) ja Elinvoimainen (LC) Säilyvä (LC).
5 IUCN Red List of Ecosystems -kriteerit Luontotyypin esiintyminen Esiintyminen/levinneisyys A B Vähenevä Suppea Kvantitatiivinen tarkastelu E C Abioottinen Luontotyypin toiminta Laadun muutos D Bioottinen A1 A2 A3 B1 B2 B3 C1 C2 C3 D1 D2 D3 2a 2b a b c 2a 2b 2a 2b i ii iii Vaarantunut VU Erittäin uhanalainen EN Äärimmäisen uhanalainen CR
6 IUCN RLE -kriteerit: tarkastelujaksot 50 vuotta menneisyyteen tai tulevaisuuteen Pidemmän ajan tarkastelu noin vuodesta 1750 Tulevaisuus (50 vuotta) A2a, C2a, D2a Nykyisyys (jokin 50 vuoden jakso mennyttä ja tulevaa) A2b, C2b, D2b Menneisyys (50 vuotta) A1, C1, D1 Historiallinen (noin vuodesta 1750 lähtien) A3, C3, D Vuotta nykyhetkestä
7 IUCN RLE -kriteerit: kriteeri A Määrän väheneminen Alakriteeri Määrän väheneminen CR EN VU A1 lähimenneisyys (50 vuotta) 80 % 50 % 30 % A2a tulevaisuus (50 vuotta) 80 % 50 % 30 % A2b 50 vuoden jakso, jossa sekä mennyttä että tulevaa 80 % 50 % 30 % A3 historiallinen (vuodesta 1750) 90 % 70 % 50 % Tulevaisuus (50 vuotta) A2a, C2a, D2a Nykyisyys (jokin 50 vuoden jakso mennyttä ja tulevaa) A2b, C2b, D2b Menneisyys (50 vuotta) A1, C1, D1 Historiallinen (noin vuodesta 1750 lähtien) A3, C3, D Vuotta nykyhetkestä
8 IUCN RLE -kriteerit: kriteeri A Määrän väheneminen Alakriteeri Määrän väheneminen CR EN VU A1 lähimenneisyys (50 vuotta) 80 % 50 % 30 % A2a tulevaisuus (50 vuotta) 80 % 50 % 30 % A2b 50 vuoden jakso, jossa sekä mennyttä että tulevaa 80 % 50 % 30 % A3 historiallinen (vuodesta 1750) 90 % 70 % 50 % A-kriteerissä arvioidaan luontotyypin määrän muutoksia kokonaispinta-ala esiintymien lukumäärä (esim. lähteet) esiintymisruutujen määrä levinneisyysalueen koko Aineistoja ja tarkastelutapoja, esim. valtakunnan metsien inventoinnit (VMI1 11): metsät, suot eri-ikäisten karttojen vertailu (esim. hiekkarannat, niityt) maataloustilastot (niityt) epäsuora päättely ympäristömuuttujien perusteella (esim. veden sameus Itämeren kasvipeitteiset pohjayhteisöt)
9 IUCN RLE -kriteerit: kriteeri B Suppea levinneisyys- tai esiintymisalue IUCN:n kriteeri B tarkastelee harvinaisia taantuneita luontotyyppejä. Harvinaisuutta mitataan levinneisyysalueen ja esiintymisalueen perusteella.
10 IUCN RLE -kriteerit: kriteeri B Suppea levinneisyys- tai esiintymisalue IUCN-kriteeri B: Suppea levinneisyys- tai esiintymisalue B1: Kaikki esiintymät sisäänsä sulkevan alueen koko (levinneisyysalue EOO) TAI CR EN VU km km km 2 B2: 10 x 10 km 2 esiintymisruutujen määrä (AOO) JA jokin seuraavista (a-c) a. havaittu tai päätelty jatkuva taantuminen i) luontotyypin määrässä, ii) ympäristön laadussa (abioottisissa ympäristötekijöissä, jotka vaikuttavat luonteenomaiseen lajistoon) tai iii) bioottisissa vuorovaikutussuhteissa b. havaittu tai päätelty uhka, joka todennäköisesti aiheuttaa jatkuvaa taantumista luontotyypin levinneisyydessä, ympäristön laadussa tai bioottisissa vuorovaikutussuhteissa tulevan 20 vuoden aikana c. esiintyy vain 1 paikalla (location) B3: Hyvin vähän paikkoja (locations, yleensä alle 5) ja altis ihmisvaikutuksille tai satunnaistekijöille siten, että saattaa hyvin lyhyessä ajassa romahtaa tai tulla äärimmäisen uhanalaiseksi (CR) tällöin VU 5 paikalla 10 paikalla
11 IUCN RLE -kriteerit: kriteeri B Suppea levinneisyys- tai esiintymisalue Aineistoja ja tarkastelutapoja, esim. Metsähallituksen luontopalveluiden aineistot (kaikki luontotyypit, erittäin tärkeä varsinkin tunturiluontotyypeillä VELMU-inventoinnit (Itämeri) Perinnebiotooppi-inventoinnit Kallioperäkartat (kallioluontotyypit) Luonnonsuojelulain luontotyyppien tietokanta (LuLu) Suomen metsäkeskuksen aineistot (metsä- ja suoluontotyyppien tietoja kuntayhteenvetoina) Kaikki aineisto ei ole käytössä paikkatietona Esimerkiksi esiintymisruutujen määrää arvioidaan eri lähteistä koottujen tietojen perusteella asiantuntija-arviona
12 IUCN RLE -kriteerit: kriteerit C ja D C: Abioottisen ympäristön laadun heikkeneminen D: Bioottisten prosessien tai vuorovaikutussuhteiden häiriöt Kriteereissä C ja D tarkastellaan luontotyypin esiintymien abioottisen ja bioottisen laadun muutoksia sekä muutosten laajuutta ja vakavuutta. Laatu heikentynyt IUCN: C1 + C2 ja D1+D2 (50 vuotta) IUCN: C3 ja D3 (vuodesta 1750) CR EN VU 80 %:lla pinta-alasta 80 %:n suhteellinen vakavuus 80 % p-a 50 % sv TAI 50 % p-a 80 % sv 50 % p-a 50 % sv TAI 80 % p-a 30 % sv TAI 30 % p-a 80 % sv 90 %:lla pinta-alasta 90 %:n suhteellinen vakavuus 90 % p-a 70 % sv TAI 70 % p-a 90 % sv 70 % p-a 70 % sv TAI 90 % p-a 50 % sv TAI 50 % p-a 90 % sv NT Täyttää lähes VU-kriteerit Täyttää lähes VU-kriteerit
13 IUCN RLE -kriteerit: kriteerit C ja D Ideaalitilanteessa luontotyypin laadun arviointia varten on olemassa yksi laatumuuttuja, joka kuvaa hyvin laadun kokonaisvaihtelua. Muutos 50 vuoden aikana. Romahtamistila Potentiaalinen muutos joka aiheuttaisi luontotyypin romahtamisen.
14 Luontotyypin romahtaminen / häviäminen Negatiivisen kehityskulun päätepisteessä luontotyyppi luokitellaan uhanalaisuusluokkaan Hävinnyt (Collapsed). Tällöin luontotyypin määrä on vähentynyt ja/tai laatu heikentynyt äärimmäisen voimakkaasti. Luontotyypillä voidaan joissain tapauksissa katsoa olevan pinta-alaa jäljellä, vaikka se luokitellaan Hävinneeksi. Esimerkki romahdustilan määrittelystä: Meriajokasyhteisöissä uposkasvien peittävyys on vähintään 10 % ja dominoiva kasvilaji on meriajokas (Zostera marina) (HELCOM 2013). Luontotyyppi katsotaan hävinneeksi, jos jokin näistä ehdoista täyttyy: luontotyypin tunnetut esiintymät ovat tuhoutuneet, eikä uusia esiintymiä ole inventoinneista huolimatta löydetty (pinta-ala 0 tai lähellä sitä, kriteeri A) TAI näkösyvyys on luontotyypin potentiaalisilla esiintymisalueilla heikentynyt niin voimakkaasti, ettei meriajokas pysty muodostamaan yhtenäisiä kasvustoja (kriteeri C) TAI meriveden suolapitoisuus on luontotyypin potentiaalisilla esiintymisalueilla laskenut alle kriittisen 5 :n raja-arvon (kriteeri C).
15 IUCN RLE -kriteerit: kriteerit C ja D Kriteerien C ja D ohjeistuksen mukainen ideaalitilanne toteutuu hyvin harvoin Suomen luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnissa, mm.: Variksenmarja-jäkälätunturikoivikot Rakkoleväyhteisöt Useimmiten laatuaineistot ovat heikkoja tai laatua ei pystytä kuvaamaan yhdellä muuttujalla Toista LuTU-arviointia varten on kehitetty useita eri vaihtoehtoja laadun arviointiin aineistollisesti erilaisissa tilanteissa
16 Hyvä laatumuuttuja ja aineistoa olemassa esimerkkinä indikaattori rakkolevän alakasvurajan syvyys ja rakkoleväluontotyyppi
17 Laatutietoa on, mutta hyvä kvantitatiivinen, laadun kokonaisvaihtelua kuvaava laatuindikaattori puuttuu: muodostetaan laatutekijöitä summaava indeksi Esimerkiksi LuTU-metsäryhmä on kehittänyt useasta osatekijästä muodostuvaa laatuindeksiä, joka on muotoa: a*m1 + b*m2 + c*m3 = L jossa m1, m2 ja m3 ovat laadun osatekijöiden suhteellisia muutoksia ja a c painokertoimia, joiden summa on 1. Kaavan tulos vaihtelee välillä 0 1 tai %. Mitä suurempi arvo kaavasta tulee, sitä suurempia ovat olleet laadussa tapahtuneet muutokset. Painokertoimet valitaan asiantuntija-arviona, ja taustalla voi olla ohjaavana esim. ajatus siitä, kuinka suureen osaan luontotyypin lajistoa kunkin osatekijän muutokset potentiaalisesti vaikuttavat.
18 Kvalitatiivisiin muuttujiin pohjautuva laatuindeksi: muutoksen vakavuuden arvioiminen laadun osatekijöiden kautta Kalkkikallio Luonnon- Rakenne (kallion kuluneisuus, valo- ja kosteusolosuhteet, tilaisuus- aste kasvillisuuden rakenne, kalliokasvillisuus <> metsäkasvillisuus) 4 Kallio ja maaperä koskematon ja kulumaton. Luontaiset valo- ja kosteusolot. JA: Kalliopinnoilla vallitsevat kalliosammalet ja - jäkälät. Lajisto (kalliolajit vs. metsälajit, kalkinvaatijalajit). Luontotyypin esiintymäverkosto: Kaikki luontotyypille luonteenomaiset lajit esiintyvät elinvoimaisina populaatioina ja luonteenomaisen lajiston (ja toiminnallisten ryhmien?) runsaussuhteet ovat luontotyypille ominaiset Kalliolla nähtävissä kuluneisuutta. TAI: Lieviä muutoksia valo- ja kosteusoloissa (esim. varjoisuus / kosteus lievästi vähentynyt hakkuiden vuoksi). TAI: Kalliolla vähäisessä määrin metsäsammalpeitteitä tai pensaiden tai puiden taimia (=lieviä lisääntyneen umpeenkasvun merkkejä). 2 Kallio on laajalti kulunut. TAI: Valo- ja kosteusoloissa selviä muutoksia (esim. varjoisuus / kosteus selvästi vähentynyt hakkuiden vuoksi). TAI: Kalliolla laajalti metsäsammalpeitteitä tai runsaasti pensaiden tai puiden taimia (=selvästi lisääntyneen umpeenkasvun merkkejä). Luontotyypille luonteenomaisen lajiston runsaussuhteissa tapahtunut muutoksia tai (toiminnallisten ryhmien) erikoistuneimpia lajeja hävinnyt. Luontotyypille luonteenomaisen lajiston runsaussuhteissa tapahtunut suuria muutoksia tai monia (toiminnallisten ryhmien) erikoistuneita lajeja hävinnyt Kallio on lähes kauttaaltaan kulunut. TAI: Valo- ja kosteusolot täysin muuttuneet (esim. avohakkuu). TAI: Kalkkivaikutteiset kalliopinnat ovat suurelta osin peittyneet metsäsammalikkoon tai karikkeeseen. Luontotyypille luonteenomaisen lajiston runsaussuhteissa tapahtunut hyvin suuria muutoksia tai valtaosa (toiminnallisten ryhmien) erikoistuneista lajeista hävinnyt. 0 Kalkkivaikutteiset kalliopinnat ovat kauttaaltaan peittyneet metsäsammalikkoon tai karikkeeseen (=osittain palautettavissa, mutta vaatii aktiivista hoitoa). Suuri osa luonteenomaisesta lajistosta hävinnyt tai hyvin voimakkaasti vähentynyt. Eliöyhteisöt köyhtyneitä tai muodostuvat suurelta osin epätyypillisestä tai vieraasta lajistosta
19 Kvalitatiivisiin muuttujiin pohjautuva laatuindeksi: muutoksen vakavuuden arvioiminen laadun osatekijöiden kautta Tila vertailuajankohtana Tila nyt Romahtamistila Suhteutetaan tapahtunut muutos potentiaaliseen maksimimuutokseen: (8 5) / (8 0) = 3 / 8 = 0,375 muutoksen suhteellinen vakavuus 37,5 % (D3-kriteerissä LC)
20 IUCN RLE -kriteerit: kriteerit C ja D Hyödyllisiä aineistoja valtakunnan metsien inventoinnit (lahopuutiedot, puustotunnukset, luonnontilaisuusmuuttuja) Metsähallituksen luontopalveluiden aineistot (edustavuus) vesipuitedirektiivin ekologisen tilan luokitteluaineistot (monia vesien laatuun liittyviä aineistoja) porolaidunten inventointiaineistot (poronjäkälän biomassa) muut erillisinventoinnit, joissa arvioitu kasvillisuusmuutoksia (esim. tietoja avoimien luontotyyppien umpeenkasvusta, KALTI, TUURA, perinnebiotooppi-inventoinnit) maanpeite- ja maankäyttöaineistoista (esim. Corine) valumaaluetarkasteluita
21 Uhanalaisuuden kokonaisarvio Luontotyypin lopullisen uhanalaisuusluokan määrää se kriteeri, jonka perusteella häviämisuhka arvioidaan suurimmaksi. Näin varmistetaan, että lopputulos määräytyy vakavimpien uhkaa osoittavien merkkien perusteella ja varovaisuusperiaatetta noudatetaan. Jos luontotyypin arvio on tietyssä kriteerissä epävarma, epävarmuus osoitetaan antamalla uhanalaisuusluokalle vaihteluväli. Kriteeri A B C D E Kokonaisarvio Alakriteeri 1 LC EN LC NT (NT VU) DD EN (EN CR) Alakriteeri 2 EN (EN CR) EN EN (EN CR) DD Alakriteeri 3 LC LC DD DD
22 Millaisia eroja on odotettavissa arviointituloksiin menetelmän muuttumisen vuoksi? Eroja pystytään ennakoimaan vain osittain, lähinnä kohdistuen luontotyyppeihin, joiden uhanalaisuusluokka on määräytynyt ja todennäköisesti jatkossakin määräytyy määrämuutosten tai harvinaisuuden perusteella. Eroja tuloksiin tuottavat menetelmissä olevat useat erot, mm.: 1) Määräkriteerissä (A) erilaiset raja-arvot alimmassa uhanalaisuusluokassa 2) Laatukriteeri on jaettu abioottisiin ja bioottisiin muutoksiin (kriteerit C ja D) ja laatukriteerin arviointi on muuttunut kvantitatiivisemmaksi 3) Ei lievennys- tai korotusmahdollisuuksia: määrässä ja laadussa arvio perustuu vain todettuun, pääteltyyn tai ennustettuun muutokseen (aiemmin voitiin esim. lieventää arviota kehitysennusteen perusteella)
23 Arviot perustuvat nettomuutoksiin määrässä tai laadussa: ei lieventävää säätömahdollisuutta Tulevaisuuskriteerit Ei lievennysmahdollisuutta
24 Määrämuutoksiin perustuvien arviointitulosten muuttuminen Uusien testausten mukaan tämä osajoukko pienenee (uusilla aineistoilla) HUOM. Tämä tarkastelu tehty soveltaen edellisen arvioinnin päivittämättömiä aineistoja, mutta uutta IUCNkriteeriä (A). IUCN:n A-kriteerillä saatava tulos on: Valtaosa tapauksista liittyy vähenemisprosenttien alarajojen nostoon VU- ja NT-luokissa.
25 Taantumisen tarkastelujaksot alakriteerit A1 ja A3 50 vuoden 50 vuoden 50 vuoden aikaikkuna Vertailuajankohta alakriteerissä A3 on sidottu noin vuoteen 1750 Määrän tai laadun muutos pysyy samana myös tulevaisuudessa, ellei luontotyypin tilanne parane.
26 Arviointiperiaatteista ja tulosten esittämisestä Ohjausryhmässä keskusteltiin mm. arviointiperiaatteista ja tulosten esittämisestä: Sinänsä positiivista, että alakriteerit A3, C3 ja D3 tuovat arviointiin pidempien muutostrendien tarkastelun. Silloin kun historialliset kriteerit ovat ratkaisevia kokonaistuloksen kannalta, ei tulosten esittäminen pelkästään niihin perustuen kuitenkaan liene informatiivisin vaihtoehto. Ratkaisuna esitetty esim., että tuloksia havainnollistetaan käyttäen useampaa tarkasteluaikavaihtoehtoa eli kuvataan uhanalaistumista sekä pitkällä että lyhyemmällä aikavälillä. Nykytrendien ja pidemmän ajan muutosten selkeä esilletuominen tarpeen.
Lehtojen uhanalaisuus Marja Hokkanen
Lehtojen uhanalaisuus 2018 Marja Hokkanen 10.1.2019 Arviointimenetelmä 2014 RLE-kriteerit hyväksyttiin IUCN:ssä maailmanlaajuiseksi standardiksi; kehitys ja ohjeistus jatkuvat edelleen IUCN (2015). Guidelines
LisätiedotUhanalaisuusluokat. Lajien uhanalaisuusarviointi Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.
Uhanalaisuusluokat Lajien uhanalaisuusarviointi 2019 Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.2017 IUCN:n uhanalaisuusluokitus Uhanalaisuusarvioinnissa ja luokittelussa
LisätiedotUhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015
Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015 Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Riistapäivät 20.1.2015, Oulu Uhanalaisuusarvioinnit Suomessa Suomessa on tehty neljä lajien uhanalaisuusarviointia: 1985, 1991,
LisätiedotLuontotyyppien uhanalaisuusarviointi Anne Raunio Suomen ympäristökeskus Säätytalo, Helsinki
Luontotyyppien uhanalaisuusarviointi 2018 Anne Raunio Suomen ympäristökeskus Säätytalo, Helsinki 18.12.2018 Miksi uusi arviointi? Uudet tiedot: VELMU, vesipuite- ja meristrategiadirektiivien toimeenpano,
LisätiedotMetsäluontotyyppien. uhanalaisuus. Kaisa Junninen Metsähallitus, Luontopalvelut. Metsäbiologian kerhon seminaari Tieteiden talo 24.1.
Metsäluontotyyppien uhanalaisuus Kaisa Junninen Metsähallitus, Luontopalvelut Metsäbiologian kerhon seminaari Tieteiden talo 24.1.2019 Luontotyyppien punainen kirja 2018 Yli 1 000 sivun tietopaketti Suomen
LisätiedotLuontotyyppien uhanalaisuustarkastelu
Luontotyyppien uhanalaisuustarkastelu 2016-2018 Aulikki Alanen, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö Muuttuva ilmasto ja luontotyyppien sekä lajien uhanalaisuus Suomessa -seminaari 17.1.2017 Miksi uusi
LisätiedotMitä tiedämme Suomen luonnon uhanalaistumisesta ja tarvittavista päätöksistä
Mitä tiedämme Suomen luonnon uhanalaistumisesta ja tarvittavista päätöksistä Aino Juslén Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS, Helsingin yliopisto Diat Suomen ympäristökeskus, Ympäristöministeriö ja
LisätiedotSuomen luontotyyppien uhanalaisuuden toinen arviointi : menetelmäohje (luonnos ) Sisällys
Suomen luontotyyppien uhanalaisuuden toinen arviointi 2016 2018: menetelmäohje (luonnos 30.9.2016) Sisällys 1 Johdanto 2 1.1 Menetelmäohjeen sisältö 2 1.2 Arviointimenetelmien erot 2 1.3 Luontotyyppien
LisätiedotSuomen luontotyyppien uhanalaisuuden 2. arviointi
Tytti Kontula & Anne Raunio SYKE Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin ohjausryhmän kokous 10.10.2016 Suomen luontotyyppien uhanalaisuuden 2. arviointi 2016 2018 Kuvat: Anne Raunio Tiedotus ja osallistaminen
LisätiedotUhanalaisuusarvioinnin toteutus ja kattavuus
Uhanalaisuusarvioinnin toteutus ja kattavuus Esko Hyvärinen, ympäristöministeriö Suomen lajien uhanalaisuus 2019 8.3.2019 Säätytalo, Helsinki Arvioinnissa noudatettiin IUCN:n luokittelua, kriteerejä ja
LisätiedotLuontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin tausta ja tavoitteet
Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin tausta ja tavoitteet Aulikki Alanen, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö Luontotyyppien toinen uhanalaisuusarviointi esittelytilaisuus 08.04.2016 Suomen luontotyyppien
LisätiedotUhanalaisuusindeksi Red List Index. Valokuvat Pekka Malinen/Luomus
Uhanalaisuusindeksi Red List Index Valokuvat Pekka Malinen/Luomus 15.11.2017 1 15.11.2017 2 Uhanalaisuusarvioinnin luokille annetaan uhanalaisuusindeksin laskennassa painoarvot LC (Least concern) = 0 NT
LisätiedotLuontotyyppien uhanalaisuuden arviointi. Tytti Kontula Suomen ympäristökeskus Riistakonsernin strategiaseminaari , Gustavelund, Tuusula
Luontotyyppien uhanalaisuuden arviointi Tytti Kontula Suomen ympäristökeskus Riistakonsernin strategiaseminaari 9.-10.4.2019, Gustavelund, Tuusula Mikä on luontotyyppi? Luontotyyppi määrittelee rajattavissa
LisätiedotArvioinnin yleisperiaatteet
Arvioinnin yleisperiaatteet Lajien uhanalaisuusarviointi 2019 Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.2017 Kuva: Ulla-M. Liukko Sisältö Ohjeet Ohjaus Arviointiprosessi
LisätiedotLajien uhanalaisuusindeksi elinympäristöjen muutoksen kuvaajana. Valokuvat Pekka Malinen/Luomus
Lajien uhanalaisuusindeksi elinympäristöjen muutoksen kuvaajana Valokuvat Pekka Malinen/Luomus www.luomus.fi 31.1.2017 1 www.luomus.fi 31.1.2017 2 Uhanalaisuusarvioinnin luokille annetaan uhanalaisuusindeksin
LisätiedotArvioinnin dokumentointi
Arvioinnin dokumentointi Lajien uhanalaisuusarviointi 2019 Ulla-Maija Liukko, SYKE Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.2017 Arviointityökalu (IUCN-editori) Arvioinnin dokumentointi
LisätiedotLajiston uhanalaisuus eri elinympäristöissä
Lajiston uhanalaisuus eri elinympäristöissä Annika Uddström Suomen lajien uhanalaisuusarvioinnin 2019 julkistus 8.3.2019 Säätytalo, Helsinki Uhanalaiset lajit eri elinympäristöissä Uhanalaisten lajien
LisätiedotMetsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita
Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita Juha Siitonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimipaikka Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute
LisätiedotELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA. Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta Matti Osara, Ympäristöministeriö
ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta 11.10.2012 Matti Osara, Ympäristöministeriö Ympäristöministeriön näkökulma suurpetoihin Suurpetoja koskevat eräät luonnonsuojelulain
LisätiedotItämeren luontotyypit ja uuden tiedon tulva. Lasse Kurvinen Metsähallitus Luontopalvelut Lutu-seminaari
Itämeren luontotyypit ja uuden tiedon tulva Lasse Kurvinen Metsähallitus Luontopalvelut Lutu-seminaari 18.12.2018 Itämeri-ryhmä Viranomaisten, asiantuntijoiden ja tutkijoiden yhteistyö Yhteensä 18 jäsentä
LisätiedotUhanalaisuusarvioinnin keskeiset käsitteet. Annika Uddström, Suomen ympäristökeskus,
Uhanalaisuusarvioinnin keskeiset käsitteet Annika Uddström, Suomen ympäristökeskus, 2.2.2017 Populaatio ja populaatiokoko (kriteerit A, C ja D) Populaatiolla tarkoitetaan lajin tarkastelualueella elävää
LisätiedotYhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan
Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Leena Lehtomaa, naturvårdsenheten 17.9.2011 1 Hyvin hoidettu monimuotoinen
LisätiedotTaustaa puustoisista perinneympäristöistä
Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi
LisätiedotSuomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016
Suomen lintujen uhanalaisuus Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016 Metso, LC Huuhkaja, EN Kuva: Antti Below Tehtävä Ympäristöministeriö antoi lintutyöryhmälle alkuvuodesta
LisätiedotLuontotyyppi vai laji, kumpi voittaa luontotyyppien uhanalaisuus
Aulikki Alanen Anna Schulman Carl-Adam Hæggström Ari-Pekka Huhta Juha Jantunen Hannele Kekäläinen Leena Lehtomaa Juha Pykälä Maarit vainio Luontotyyppi vai laji, kumpi voittaa luontotyyppien uhanalaisuus
LisätiedotSuomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010
Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010 Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys - 24.2.2011 Ilpo Mannerkoski Suomen ympäristökeskus Uhanalaisuuden arviointi Arvioidaan lajien todennäköisyyttä hävitä
LisätiedotVedenalaiset uhanalaiset luontotyypit ja niiden luokittelutyö. Dosentti Anita Mäkinen , Helsinki
Vedenalaiset uhanalaiset luontotyypit ja niiden luokittelutyö Dosentti Anita Mäkinen 15.04.06.2010, Helsinki Sisältö: 1. Miksi luontotyyppien uhanalaisuuden tunnistamisella kiire? 2. Luontotyyppien uhanalaisuusarvio
LisätiedotMUSTASUON ASEMAKAAVAN LAAJENNUS
FCG Finnish Consulting Group Oy Viitasaaren kaupunki MUSTASUON ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Luonto- ja maisemaselvitys 0703-D4235 1.11.2009 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys I 1.11.2009
LisätiedotAnne Raunio SYKE. Luontotyyppien SYKE. Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin. toteutus Kuvat: Anne Raunio
Anne Raunio SYKE Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin esittely 8.4.2016 SYKE Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin toteutus 2016 2018 Kuvat: Anne Raunio Esityksen sisältö Uuden arvioinnin tavoitteet ja
LisätiedotSuomen kasvien uhanalaisuus - mikä uhkaa metsänemää, vuorimunkkia ja horkkakatkeroa?
Suomen uhanalaiset Kaisaniemen Kasvitieteellinen puutarha Suomen kasvien uhanalaisuus - mikä uhkaa metsänemää, vuorimunkkia ja horkkakatkeroa? ja Mika Kalliovirta, Suomen ympäristökeskus SYKE Raino Lampinen,
LisätiedotLuontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä
Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä 26.4.2017 27.4.2017 Sisältö Miksi ekologinen näkökulma on tärkeä? Mitä kuuluu Suomen metsäluonnolle? Suojelutaso
LisätiedotLuontotyyppien uhanalaisuuden arviointi
S u o m e n y m p ä r i s t ö 765 LUONTO JA LUONNONVARAT Tytti Kontula ja Anne Raunio (toim.) Luontotyyppien uhanalaisuuden arviointi - menetelmä ja luontotyyppien luokittelu... SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS
LisätiedotRamsar kosteikkotoimintaohjelma
Ramsar kosteikkotoimintaohjelma 2016-2020 Ramsar -kosteikkotoimintaohjelman valmistelu Tavoitteena kansainvälisen Ramsarin sopimuksen toimeenpanon eli kosteikkojen suojelun ja kestävän käytön edistäminen
LisätiedotTuusulan Rantamo-Seittelin linnusto
Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskus Kuva: Tero Taponen Kosteikkoluontotyyppien jakautuminen uhanalaisuusluokkiin (koko maa) 100 % 10 12 21 17 70 14 n 90 % 80
LisätiedotMetsäluontotyyppien. uhanalaisuus. Jari Kouki Itä-Suomen yliopisto, metsätieteiden osasto LuTU-seminaari, Säätytalo,
Metsäluontotyyppien uhanalaisuus Jari Kouki Itä-Suomen yliopisto, metsätieteiden osasto LuTU-seminaari, Säätytalo, 18.12.2018 Metsäluontotyyppien uhanalaisuus 34 tyyppiä arvioitiin: 76 % uhanalaisia Uhanalaistumisen
LisätiedotVELMU. Vedenalaisen meriluonnon inventointiohjelma - Meren suojelun ja kestävän käytön hyväksi. Markku Viitasalo SYKE merikeskus
VELMU Vedenalaisen meriluonnon inventointiohjelma - Meren suojelun ja kestävän käytön hyväksi Markku Viitasalo SYKE merikeskus Meremme tähden Rauma 29.5.2018 Mats Westerbom / Metsähallitus Luontopalvelut
LisätiedotLuonnon monimuotoisuuden tila ja tulevaisuus Suomessa. Biodiversiteetti- ja viestintäasiantuntija Riku Lumiaro Suomen ympäristökeskus
Luonnon monimuotoisuuden tila ja tulevaisuus Suomessa () Biodiversiteetti- ja viestintäasiantuntija Riku Lumiaro Suomen ympäristökeskus Luonto ja siihen vaikuttavat yhteiskunnalliset muutokset Talouden
LisätiedotMetsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006. Artemisia campestris L. ssp. bottnica Lundstr. ex Kindb.
tietolomake lajit Päivi Virnes, Heikki Eeronheimo & Jari Ilmonen Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006 Perämerenmaruna Artemisia campestris L. ssp. bottnica Lundstr. ex Kindb. Luonnonsuojeluasetus:
LisätiedotPuustoisten soiden uhanalaisuus
Puustoisten soiden uhanalaisuus Aira Kokko, Suomen ympäristökeskus Harri Vasander, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto Suomen Metsätieteellisen Seuran Metsäbiologian kerhon seminaari 24.1.2019 Suoluontotyyppien
LisätiedotElämää peura-alueella
Elämää peura-alueella Metsäpeuraseminaari 6-7.6.2011 Kuhmo-talo, Kuhmo Ylä-Vieksin kyläyhdistys ry Timo Niskanen 6.6.2011 Wiexi Vie Kyläkehittämishanke 2011, jatkosuunnitelma 2012-2013 10 osahanketta Seminaariosallistuminen
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan suoluontoselvitykset 2017
Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan suoluontoselvitykset 2017 Etelä-Pohjanmaan liitto 2017 1 Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan suoluontoselvitykset 2017 ISBN 978-951-766-349-6 (nide) ISBN 978-951-766-350-2
LisätiedotEliölajien uhanalaisuuden arviointi
YMPÄRISTÖOPAS Eliölajien uhanalaisuuden arviointi Maailman luonnonsuojeluliiton (IUCN) ohjeet Ilpo Mannerkoski ja Terhi Ryttäri (toim.) YMPÄRISTÖOPAS 2007 Eliölajien uhanalaisuuden arviointi Maailman
LisätiedotBioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus
Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät lisääntyvät hakkuut ja hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen 30.11.2016 paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija
LisätiedotVELMU tiedolla edistetään meremme monimuotoisuuden suojelua ja kestävä käyttöä
VELMU tiedolla edistetään meremme monimuotoisuuden suojelua ja kestävä käyttöä Penina Blankett Vaikuta vesiin päivät 27-28.8.2019 Kuva: Selkämeri, Pori, Myriophyllum, 2017, Metsähallitus, Joonas Hoikkala
LisätiedotKolkanaukon, Lemmetyistenluodon hoitosuunnitelma Kaj-Ove Pettersson
Kolkanaukon, Lemmetyistenluodon hoitosuunnitelma 2015 Kaj-Ove Pettersson 2. Yhteenveto 2A Natura 2000 luontotyypit ja uhanalaiset luontotyypit 2B Lajisto Kartta 1. Natura 2000-luontotyypit Kartta 2. Toimenpiteet
LisätiedotTUUSULAN KEHÄ IV:N JA SULAN ALUEIDEN LINNUSTOTUTKIMUS 2006. ESISELVITYS.
TUUSULAN KEHÄ IV:N JA SULAN ALUEIDEN LINNUSTOTUTKIMUS 2006. ESISELVITYS. Tuusulan kunta Hyvinkään lintutieteellinen yhdistys r.y. TUUSULAN KEHÄ IV:N JA SULAN ALUEIDEN LINNUSTOTUTKIMUS, 2006. ESISELVITYS.
Lisätiedothakkuut rakent am ja monimuotoisuus
Bioenergia, Metsien tulevaisuutta lisääntyvät hakkuut rakent am ja monimuotoisuus assa 30.11.2016 Suojeluasiantuntija 16.02.20178 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi Suojeluasiantuntija Paloma 050 Hannonen
LisätiedotKuva: Seppo Tuominen
Kuva: Seppo Tuominen ! Valtionmaiden soiden säilytyssuunnitelmat 1966 ja 1969 ja Metsähallituksen tekemät rauhoituspäätökset Kansallis- ja luonnonpuistoverkon kehittäminen (VNp:t 1978 alkaen) Valtakunnallinen
LisätiedotLITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS
Päivämäärä 19.06.2014 KELIBER OY LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.6.2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Kansikuva Antje Neumann Heli Uimarihuhta Hautakankaan metsää Viite 1510013339 Ramboll
LisätiedotKuva Pohjaveden aleneman epäsuoran vaikutuksen alue kaivoksen elinaikana hankevaihtoehdossa 4 (HIA2, SRK 1/2013).
532 Kuva 11-10-2. Pohjaveden aleneman epäsuoran vaikutuksen alue kaivoksen elinaikana hankevaihtoehdossa 4 (HIA2, SRK 1/2013). 11.10.3 Käytetyt arviointimenetelmät ja aineistot Luontovaikutusten arviointi
LisätiedotELY-keskuksen näkökulma pohjavedenoton luontovaikutusten arviointiin
ELY-keskuksen näkökulma pohjavedenoton luontovaikutusten arviointiin Ilpo Huolman Uudenmaan ELY-keskus Vedenottolupaseminaari 3.11.2016 Pohjavesiin liittyvät luonnonarvot Pohjavesistä suoraan riippuvaisia
LisätiedotMetsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006
tietolomake lajit Mia Vuomajoki, Heikki Eeronheimo & Jari Ilmonen Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006 Tundrasara Carex holostoma Drejer Luonnonsuojeluasetus: rauhoitettu Luontodirektiivi:
LisätiedotSuomen lajisto jatkaa uhanalaistumista SUOMEN UHANALAISET LAJIT TARVITSEVAT SUOJELUA
Suomen lajisto jatkaa uhanalaistumista SUOMEN UHANALAISET LAJIT TARVITSEVAT SUOJELUA Uhanalaisten lajien määrä kasvanut Maamme lajiston uhanalaistuminen jatkuu edelleen. Sekä vuonna 2010 että 2019 arvioiduista
LisätiedotLuontotyyppien tila ja trendit. Tytti Kontula SYKE / Biodiversiteettikeskus Säätytalo
Luontotyyppien tila ja trendit Tytti Kontula SYKE / Biodiversiteettikeskus Säätytalo 18.12.2018 Arvioitujen luontotyyppien määrä Arvioituja luontotyyppejä tällä kertaa 388 Etelä-Suomessa 317 Pohjois-Suomessa
LisätiedotKEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen
LisätiedotVALTATIEN 7 (E18) PARANTAMINEN MOOTTORITIEKSI VÄLILLÄ KOSKENKYLÄ LOVIISA KOTKA: Tiesuunnitelma ja tiesuunnitelman täydentäminen
VALTATIEN 7 (E18) PARANTAMINEN MOOTTORITIEKSI VÄLILLÄ KOSKENKYLÄ LOVIISA KOTKA: Tiesuunnitelma ja tiesuunnitelman täydentäminen Luontoselvitykset 2009 Marko Vauhkonen 28.10.2009 1 JOHDANTO Valtatien 7
LisätiedotVELMU Tiedotustilaisuus Harakan saari Markku Viitasalo & VELMU-ryhmä. Mihin VELMUa tarvitaan?
VELMU 2012 Tiedotustilaisuus Harakan saari 9.5.2012 Markku Viitasalo & VELMU-ryhmä Kuva: Metsähallitus Mihin VELMUa tarvitaan? 1. Kartoitukset & mallinnus => missä geologista ja biologista monimuotoisuutta
LisätiedotKANGASALAN KIRKKOJÄRVEN NATURA-ALUE MAANKÄYTÖN MUUTOKSET NATURA-VERKOSTOON LIITTÄMISEN JÄLKEEN LAATIJA: JUSSI MÄKINEN TARKASTAJA: MARKETTA HYVÄRINEN
KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN NATURA-ALUE MAANKÄYTÖN MUUTOKSET NATURA-VERKOSTOON LIITTÄMISEN JÄLKEEN LAATIJA: JUSSI MÄKINEN TARKASTAJA: MARKETTA HYVÄRINEN 30.1.2017 TARKASTELUN TAUSTA, TAVOITE JA MENETELMÄ Pirkanmaan
LisätiedotSäästä yli hehtaarin metsikkö!
Säästä yli hehtaarin metsikkö! Ensiapuohjelma vanhaa puustoa ja tasaista kosteaa pienilmastoa tarvitseville lajeille talousmetsissä Anna-Liisa Ylisirniö Arktinen keskus Lapin yliopisto Suomessa metsätalous
LisätiedotSUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010
SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010 Heikki Toivonen & Ari Pekka Auvinen Suomen ympäristökeskus SUOMEN LUONNON TILA 2010 SEMINAARI, SÄÄTYTALO 19.2.2010, HELSINKI INDIKAATTORIEN KEHITTÄMISEN TAUSTALLA Kansainväliset
LisätiedotMETSO-seuranta: suojeluun tulevien kohteiden inventoinnit
METSO-seuranta: suojeluun tulevien kohteiden inventoinnit Juha Siitonen, Reijo Penttilä Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö 15.11.010 1 Taustaa Metlan 009 alkanut, MMM:n rahoittama hanke tavoitteena
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotLuontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana
Luontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana Kaija Eisto Metsähallitus Luontopalvelut 14.11.2018 Ennallistaminen ja luonnonhoito muuttuvassa ilmastossa -seminaari Ennallistaminen ja luonnonhoito suojelualueilla
LisätiedotMetsäsuunnittelusta metsän suunnitteluun puuntuotannon rinnakkaistavoitteiden turvaaminen. Puukauppaa yksityismetsänomistajien kanssa vuosittain
Metsäsuunnittelusta metsän suunnitteluun puuntuotannon rinnakkaistavoitteiden turvaaminen Metsätieteen päivä 17.11.2015 Sami Oksa Päällikkö, ympäristö ja kestävä kehitys UPM ja metsä 50M Tainta istutetaan
LisätiedotOtsikko Arial Black 24pt sininen. Suoluonnon tila
Otsikko Arial Black 24pt sininen Ensimmäinen taso toinen taso kolmas taso Suoluonnon tila Aira Kokko, Suomen ympäristökeskus Suoseuran kevätseminaari, 18.3.2015 1 Boreaalinen alue Luontodirektiivin suoluontotyyppien
LisätiedotLuTU-toimintasuunnitelman väliarviointi 2014
Anne Raunio Suomen ympäristökeskus LuTU-toimintasuunnitelman väliarviointi 2014 Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön kansallisen strategian ja toimintaohjelman toteutusta ja seurantaa
LisätiedotNeidonkenkä. tietolomake lajit. Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna Calypso bulbosa (L.) Oakes
tietolomake lajit Päivi Paalamo, Heikki Eeronheimo & Jari Ilmonen Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006 Neidonkenkä Calypso bulbosa (L.) Oakes Luonnonsuojeluasetus: uhanalainen,
LisätiedotItäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY
Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II Luontoselvitys Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19), Nurmon kunta - tielinjauksen II vaihtoehto Luontoselvitys 1. Yleistä Tämän luontoselvityksen
LisätiedotSoidensuojelutyöryhmän ehdotuksen luonnontieteellinen edustavuus
Soidensuojelutyöryhmän ehdotuksen luonnontieteellinen edustavuus Kaisu Aapala, SYKE Suoluonnon suojelu Soidensuojelutyöryhmän loppuseminaari Helsinki, 17.12. 2015 Soidensuojelun täydennysehdotuksen kattavuus
LisätiedotMiten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut
Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? 22.09.2015 Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Mitä ovat arvokkaat pienvedet? Pienvedet = purot ja norot, lammet, lähteiköt
LisätiedotSuomen luontotyyppien uhanalaisuus 2018
SUOMEN YMPÄRISTÖ 5 2018 Suomen luontotyyppien uhanalaisuus 2018 Luontotyyppien punainen kirja Osa 2 luontotyyppien kuvaukset Tytti Kontula ja Anne Raunio (toim.) Suomen ympäristökeskus ja Ympäristöministeriö
LisätiedotVT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo
VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola
LisätiedotAloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta
Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 7.12.2014 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Riikka Armanto Puh. 050-5265399 Email: riikka.armanto@gmail.com http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Varsinais-Suomen ELY-keskus
LisätiedotLUONTOSELVITYSTEN TASON ARVIOINTI
LUONTOSELVITYSTEN TASON ARVIOINTI Luonnonsuojeluselvitysten laatimisopas 1993 Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi, Ympäristöopas 109 Luonnon monimuotoisuus on vaikeasti hahmotettava kokonaisuus.
LisätiedotÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS
Vastaanottaja Pohjanmaan Tuuli Oy Asiakijatyyppi Ra portti Päivämäärä 24.1.2015 0 ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS c RAM B&L ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHANKE PETOLINTUJEN
LisätiedotSOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS
1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja
LisätiedotKriteerien käyttö. SYKE, Uhanalaisuuden arviointikoulutus Terhi Ryttäri, Markku Mikkola-Roos, Heikki Kotiranta, Esko Hyvärinen 2.2.
Kriteerien käyttö SYKE, Uhanalaisuuden arviointikoulutus Terhi Ryttäri, Markku Mikkola-Roos, Heikki Kotiranta, Esko Hyvärinen 2.2.2017 Kriteerit yhteenveto: A. Populaatiokoon pieneneminen (mennyt, nykyinen
LisätiedotSammalet ja jäkälät perinnemaisemassa
Jäkäliä on Suomessa 1594 ja sammalia 892 lajia Jäkälistä uhanalaisia on noin 15 % (271) ja sammalista 20% (183) Molemmissa ryhmissä kivialustalla, maalla, puiden rungolla ja lahopuulla kasvavia lajeja
LisätiedotLaihian Rajavuoren tuulivoima-alue Osayleiskaavan luontoselvitys Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Petri Hertteli Ramboll Finland Oy
Laihian Rajavuoren tuulivoima-alue Osayleiskaavan luontoselvitys 18.8.2013 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Petri Hertteli Ramboll Finland Oy 2 Sisällys 1 Johdanto 3 2 Maastotarkastuksen tulokset
LisätiedotLahopuu ja tekopökkelöt: vaikutukset lahopuukovakuoriaislajistoon. Juha Siitonen, Harri Lappalainen. Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö
Lahopuu ja tekopökkelöt: vaikutukset lahopuukovakuoriaislajistoon Juha Siitonen, Harri Lappalainen Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö Lahopuusto, aineisto ja menetelmät Lahopuut 1 cm mitattiin
LisätiedotSoidensuojelun täydennystarpeet. Aulikki Alanen, ympäristöministeriö Suot Suomen luonnossa ja taloudessa, GTK:n juhlaseminaari 28.11.
Soidensuojelun täydennystarpeet Aulikki Alanen, ympäristöministeriö Suot Suomen luonnossa ja taloudessa, GTK:n juhlaseminaari 28.11. 2012 Suoluonnon tilan heikentymisen syyt Metsäojitus Pellonraivaus Muita
LisätiedotMetsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen
Metsäluonnon suojelu Metsäakatemia 11.5.2016 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suomen sitoumukset Pysäytetään luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2020 mennessä. YK:n Biologista
LisätiedotMetsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006
tietolomake lajit Päivi Paalamo, Heikki Eeronheimo & Jari Ilmonen Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006 Lettorikko Saxifraga hirculus L. Luonnonsuojeluasetus: uhanalainen, rauhoitettu
LisätiedotKarvamaksaruoho. tietolomake lajit. Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna Sedum villosum L. Heikki Eeronheimo & Jari Ilmonen
tietolomake lajit Heikki Eeronheimo & Jari Ilmonen Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 26 Karvamaksaruoho Sedum villosum L. Luonnonsuojeluasetus: erityisesti suojeltava, rauhoitettu
LisätiedotUudenkaupungin saaristo. Liesluodon toimenpidesuunnitelma. Metsähallitus. Kaj-Ove Pettersson 2014
Uudenkaupungin saaristo Liesluodon toimenpidesuunnitelma Metsähallitus Kaj-Ove Pettersson 2014 Sisällys 2 Natura 2000 luontotyypit ja uhanalaiset luontotyypit Liite 1 Natura 2000 -luontotyypit Liite 2
LisätiedotSuomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen
Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen ZIG KOCH / WWF BENNY ANG / FLICKR WWF:n tavoitteet vuoteen 2020 Luonnon monimuotoisuus ei heikkene 2020 jälkeen Ekologinen jalanjälki ei kasva 2020 jälkeen
LisätiedotSuomen lajisto uhanalaistuu Joka kymmenes laji on uhanalainen
Suomen lajisto uhanalaistuu Joka kymmenes laji on uhanalainen Uhanalaisten lajien määrä on lisääntynyt Kaikista sekä vuonna 2000 että 2010 arvioiduista lajeista tilanne on parantunut 186 ja huonontunut
LisätiedotMETSO-ohjelman uusien pysyvien ja määräaikaisten suojelualueiden ekologinen laatu Uudenmaan alueella. Juha Siitonen & Reijo Penttilä Metla, Vantaa
METSO-ohjelman uusien pysyvien ja määräaikaisten suojelualueiden ekologinen laatu Uudenmaan alueella Juha Siitonen & Reijo Penttilä Metla, Vantaa Tavoitteet tavoitteena selvittäämetso-ohjelmaan kuuluvien
LisätiedotMetsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006
tietolomake lajit Tiina Laitinen, ja Kemppainen, Heikki Eeronheimo & Jari Ilmonen Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006 Pohjankellosammal Encalypta mutica I. Hagen Luonnonsuojeluasetus:
LisätiedotMerkkikallion tuulivoimapuisto
OX2 FINLAND OY Merkkikallion tuulivoimapuisto Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen 2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29646P004 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 2
LisätiedotMerenpohjan laajojen elinympäristöjen tila
Merenpohjan laajojen elinympäristöjen tila Meren tilan Yhteyshenkilöt: Lasse Kurvinen (METSÄHALLITUS LUONTOPALVELUT), Samuli Korpinen (SYKE) Johdanto Merenpohjan laajat elinympäristöt ovat lutotyyppien
Lisätiedothyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa
Selkämeren kansallispuisto i ja sen hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Mikael Nordström Puh. 0400-445234, sähköposti: mikael.nordstrom@metsa.fi t 25.5.2011 Rauma Mikä on Metsähallitus? Metsähallituksen
LisätiedotVARSINAIS-SUOMEN PERINNEMAISEMIEN NYKYTILA. leena Lehtomaa, VARELY, ls-yksikkö
VARSINAIS-SUOMEN PERINNEMAISEMIEN NYKYTILA leena Lehtomaa, VARELY, ls-yksikkö 7.6.2019 1 SISÄLTÖ Käsitteitä Perinnebiotooppien uhanalaisuus Suomessa Luontodirektiivin luontotyypit ja niiden tila Suomessa
Lisätiedot1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta
Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 19.2.2019 1 (11) 1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta Kuva 1.1. Hankkeen vaikutusten yhdyskuntarakenteeseen arvioidaan ulottuvan enintään kilometrin
LisätiedotPuustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta
Puustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta Esko Vuorinen, Silvestris luontoselvitys oy "Puustoisten perinneympäristöjen monimuotoisuuden ja monikäytön turvaaminen" maastoseminaari 31.8.-1.9.2010
LisätiedotLintujen uhanalaisuus. Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellinen
Lintujen uhanalaisuus Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellinen keskusmuseo aleksi.lehikoinen@helsinki.fi @AksuLehikoinen Seuranta-aineisto mm. Maalinnusto 1975- Sisävesien linnusto 1986- Saaristolinnusto
LisätiedotPerinneympäristöjen hoito luonnonlaiduntamisella
Perinneympäristöjen hoito luonnonlaiduntamisella 3.6.2013 panu.kunttu@wwf.fi Metsäasiantuntija Airi Matila Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen WWF WWF Suomi Puustoisten
LisätiedotRantavyöhykkeen kasvillisuuden seuranta
Rantavyöhykkeen kasvillisuuden seuranta 1998 2003-2008 Onko säännöstelyn kehittämisellä pystytty lieventämään vaikutuksia rantavyöhykkeeseen? Inarijärven tila ja tulevaisuus seminaari 10.6. 2009 Juha Riihimäki
LisätiedotMetsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala
Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013
LisätiedotEkoinformatiikka. Linkki geoinformatiikkaan - monet analyysit pohjaavat paikkatietoon: Geoinformatiikka = missä?
Paikkatietoa käyttävä ekologinen päätösanalyysi: menetelmiä ja sovelluksia Ekoinformatiikka Ekologisen tiedon käyttöä laskennallisessa analyysissä ja päätöksenteon tukena Ekologiaan pohjaava luonnonsuojelun
Lisätiedot