Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 7043 Hiidenvaaran Natura2000 -alueen laajennus, Kainuu

Transkriptio

1 Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 7043 Hiidenvaaran Natura2000 -alueen laajennus, Kainuu

2 Sijainti Kohde sijaitsee Sotkamon eteläosassa rajautuen idässä Hiidenvaaran Natura 2000-alueeseen kuuluvaan Kivisuohon ja pohjoisessa Viltonvaaran Natura alueen lounaisosaan. Pinta-ala Kohteen pinta-ala on 266 ha. Maanomistus Valtio (MH) Yleiskuvaus Kohde muodostuu Hiidenvaaran Natura alueeseen luoteispuolelta liittyvästä monipuolisesta suo- ja metsäalueesta, joka jatkuu koillisessa Viltonvaaran Natura alueen lounaisosaan asti. Rajaus yhdistää nämä kaksi merkittävää Natura-aluetta. Kohde sisältää Natura-alueeseen sisältyvän Kivisuon lounais-, länsi- ja pohjoispuolella sijaitsevan suometsämosaiikin, Mesisuon harvaan ojitetun aapasuon, sen koillispuolella sijaitsevan MyllypuroMyllykankaan alueen sekä Viltonvaaran Natura alueeseen rajautuvan ViltonlampiPyöreäsuon alueen. Lisäksi rajauksessa on mukana Kivisuon ja Ruostesuon suojeltujen soiden välissä sijaitseva Kivirinteen-Vattuholman alue. Kivisuohon rajoittuva pienten kumpumoreenikankaiden ja niiden välisten soiden pienipiirteinen mosaiikki on laajuutensa ja melko hyvän luonnontilansa takia hyvin arvokas. Alueella on myös rinnesoita. Mosaiikin alueella yleisimmin havaittu suotyyppi on korpiräme, lisäksi merkittäviä määriä löytyy myös tupasvilla- ja isovarpurämeitä sekä muurainkorpia ja mustikkakorpia. Näitä harvinaisempia suotyyppejä alueella ovat kangas- ja metsäkortekorpi, mesotrofinen sarakorpi sekä pallosara-, kangas- ja rahkaräme. Lisäksi alueelta löytyy useampia noroja sekä mesoeutrofinen lähde ( : ), jonka ympäristössä on myös pienialainen lettokorpi. Osa-alueen lounaisosan suot Jokikankaan pohjoispuolella sisältävät muusta osa-alueesta poiketen myös nevoja. Alueelta havaittuihin suotyyppeihin kuuluvat oligotrofiset lyhytkorsi-, kalvakka- ja saranevat, oligotrofiset lyhytkorsirämeet sekä tupasvilla- ja kangasrämeet. Lisäksi alueella on yksi karttaan merkitty luonnontilainen puro sekä yksi karttaan merkitsemätön niin ikään luonnontilainen noro. Näiden ympäristöstä on havaintoja mm. ruoho- ja heinäkorvista, lähdekorvista, metsäkortekorvista sekä mesotrofisista sararämeistä. Osa-alueen korvissa ja runsaspuustoisemmilla rämeillä kasvava puusto on yleensä rakenteeltaan luonnontilaisen kaltaista, joskaan ei kovin vanhaa (usein vuotiasta, joukossa jokunen yli 100 vuotiasta puustoa kasvava kuvio). Osa-alueen kangasmetsistä pääosa on nuoripuustoisia (myös jokunen tuore avohakkuuala), mutta jonkin verran löytyy myös varttunutta ja vanhaa puustoa kasvavia saarekkeita. Mesisuon osa-alue sisältää harvakseltaan ojitettuja rämevaltaisia soita, joiden joukossa on jonkin verran nevalaikkuja. Ilmakuvan perusteella soiden ojitus ei ole johtanut merkittävään puuston lisääntymiseen. Myllypuro-Myllykankaan osa-alueella on ilmakuvan perusteella säilynyt merkittävä keskittymä vanhapuustoisia korpivaltaisia soita. Osa soista on ojittamattomia, osaa on ojitettu yksittäisillä

3 ojilla. Myllypuro vaikuttaisi purona olevan osin uomaltaan luonnontilainen. Lisäksi osa-alueella on eri-ikäisiä kangasmetsiä. Pyöreäsuo-Viltonlammen alueella on erilaisia korpi- ja rämesoita, nevarantainen Viltonlampi sekä iältään vaihtelevia kangasmetsiä. Alueen puustoiset suot ovat osittain ojittamattomia, osin yksittäisillä ojilla ojitettuja. Osa korvista on vanhapuustoisia. Suot vaikuttavat melko hyvin säilyneiltä. Kivirinne-Vattuholman alueen arvokkain osa on eteläpohjoissuuntaisena alueen halkaiseva vanhapuustoinen rinne, jossa on kaksi jyrkännettä ja johon rajoittuu korpivaltaisia soita. Loppuosa osa-alueesta on lähinnä nuoripuustoisempia kangasmetsiä, joiden joukossa on jokunen pieni korpija rämelämpäre. METSO-arvot ja muut erityiset luontoarvot Kohteen metsäarvoja ei kattavasti tunneta. Alueella esiintyy kuitenkin varmuudella merkittävä määrä METSO I, II ja III-luokkiin kuuluvia korpia, rämeitä ja kangasmetsiä. Kohteen metsiensuojelullista arvoa nostaa olennaisesti sen liittyminen kahteen merkittävään Natura alueeseen. Kohteen soidensuojeluarvoja voidaan pitää valtakunnallisesti merkittävinä. Lajisto Alueen lajistollista arvoa ei tunneta. Kivisuon luoteispuolelta havaitun lettokorven lajistoon kuuluvat mm. hete- ja lettorahkasammal, kultasirppisammal, rassisammal, metsäkurjenpolvi, karhunputki ja suokeltto. Yhteenveto suojeluarvoista Huomattavia suo- ja metsäarvoja sisältävä aluekokonaisuus, joka yhdistää kaksi Natura aluetta. Alueella on erityistä merkitystä suometsämosaiikkien, rinnesoiden, korpien ja puustoisimpien rämeiden suojelulle. Muuta Kohde sisältyy maakunnallisten ja valtakunnallisten luontojärjestöjen helmikuussa 2015 Metsähallitukselle Kainuun luonnonvarasuunnitelman yhteydessä esittämään suojeluesitykseen. Kohde on ollut lisäksi mukana soidensuojelun täydennysohjelman valmistelussa (viralliset maastoselvitykset tehty pääosalla alueesta 2014). Sen saamat kokonaispisteet olisivat riittäneet sen päätymiseen valtakunnallisesti arvokkaiden soiden listalle, mutta kohde poistettiin työryhmätyön aikana valtakunnallisesti arvokkaimpien kohteiden listalta mm. rajauksen suuren metsämaaosuuden ja rajauksen haasteellisuuden takia. Tietolähteet Esityksen tärkein tietolähde on Keijo Savolan ja Kirsi Eskelisen alueen etelä- ja keskiosaan tekemä koko päivän maastokäynti. Mesisuon, Myllypuro-Myllykankaan, ViltonlampiPyöreäsuon sekä Kivirinne-Vattuholman osa-alueiden osalta tietolähteinä on käytetty lähinnä uusinta käytössä ollutta ilmakuvaa (2014) sekä VMI-aineistoon sisältyvää tietopohjaa kasvupaikoista sekä metsien ikäluokista.

4 Kuva Keijo Savola Kuvat Risto Sauso

5

6 Yhteystiedot Suomen Luonnonsuojeluliitto ry sähköposti: verkkosivut: