Lehtojen uhanalaisuus Marja Hokkanen

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Lehtojen uhanalaisuus Marja Hokkanen"

Hannele Saarinen
4 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Lehtojen uhanalaisuus 2018 Marja Hokkanen

Arviointimenetelmä 2014 RLE-kriteerit hyväksyttiin IUCN:ssä maailmanlaajuiseksi standardiksi; kehitys ja ohjeistus jatkuvat edelleen IUCN (2015).

2 Arviointimenetelmä 2014 RLE-kriteerit hyväksyttiin IUCN:ssä maailmanlaajuiseksi standardiksi; kehitys ja ohjeistus jatkuvat edelleen IUCN (2015). Guidelines for the application of IUCN Red List of Ecosystems Categories and Criteria, Version 1.0. Bland, L.M., Keith, D.A., Murray, N.J., and Rodríguez, J.P. (eds.). Gland, Switzerland: IUCN. ix + 93 pp. /rle_guidelines_draft_dec_2015.pdf

3 Uhanalaisuusluokat

Uhanalaisuuden arviointikriteerit ja ajanjaksot Uhanalaisuusluokan määrää kriteeri, jonka perusteella häviämisuhka on suurin A = Määrän väheneminen B = Harvinaisuus (+ taantuminen) C = Abioottisen

4 Uhanalaisuuden arviointikriteerit ja ajanjaksot Uhanalaisuusluokan määrää kriteeri, jonka perusteella häviämisuhka on suurin A = Määrän väheneminen B = Harvinaisuus (+ taantuminen) C = Abioottisen laadun muutos D = Bioottisen laadun muutos E = Kvantitatiivinen analyysi häviämistodennäköisyydestä Menneet 50 vuotta Tulevat 50 vuotta 50 vuoden jakso, jossa mennyttä ja tulevaa Historiallinen muutos (n )

Lehtoluontotyypit Arvioituja lehtoluontotyyppejä oli kaikkiaan 15 (13 alinta hierarkiatason ja 2 ryhmäluontotyyppiä) Lehdot jaettiin kosteuden ja ravinteisuuden mukaan 6

5 Lehtoluontotyypit Arvioituja lehtoluontotyyppejä oli kaikkiaan 15 (13 alinta hierarkiatason ja 2 ryhmäluontotyyppiä) Lehdot jaettiin kosteuden ja ravinteisuuden mukaan 6 luontotyyppiin (Pohjois-Suomessa 5): Kostet, tuoreet ja kuivat Runsasravinteiset ja keskiravinteiset Jalopuulehdot jaettiin vallitsevan jalopuulajin (pähkinäpensaan) mukaan

6 Käytetyt aineistot VMI 11 Ympäristöhallinnon SAKTI-paikkatietojärjestelmä Tietoja saatiin Suomen Metsäkeskuksesta, Metsähallitus Metsätaloudelta, Tornatorista ja UPMstä Lehtojen nykypinta-ala (km 2 ): ASIANTUNTIJA-ARVIO

7 Asiantuntija-arvio

8 Lehtojen arviointi Jalopuulehdot A Määrän muutos: 50 v taaksepäin (tammilehdot myös >) ja 50 v. eteenpäin B Levinneisyys- ja esiintymäalue CD Laadun muutos (yhdistettynä abioottinen ja bioottinen): 50 v. taaksepäin ja eteenpäin) Lajisto (50 %) Rakenne ja toiminta (50 %) Kosteuden ja ravinteisuuden perusteella jaettu B Levinneisyys- ja esiintymäalue CD Laadun muutos (yhdistettynä abioottinen ja bioottinen): 50 v. taaksepäin ja eteenpäin) Lajisto (50 %) Rakenne ja toiminta (50 %)

9 Lehtojen arviointitulokset 13 tyyppiä arvioitiin alimmalla luokittelutasolla: 77 % uhanalaisia koko maan arvioissa Uhanalaisimmat: kynäjalavalehdot ja tuoreet runsasravinteiset lehdot Silmällä pidettäviä: vaahteralehdot, kuivat ja kosteat keskiravinteiset lehdot DD CR EN VU NT LC 0 Etelä-Suomi Pohjois-Suomi Koko maa

Uhanalaisuusluokan määräävä kriteeri Jalopuulehdot: Määrän muutos 1965 -> (tammilehdot 1750 ->) + Esiintymis- ja levinneisyysalue:

10 Uhanalaisuusluokan määräävä kriteeri Jalopuulehdot: Määrän muutos > (tammilehdot >) + Esiintymis- ja levinneisyysalue: saarni-, kynä- ja vuorijalavalehdot Kosteuden ja ravinteisuuden perusteella erotetut Laadun muutos > Muutamalla tyypillä lisäksi myös >

11 Uhanalaisuuden syyt ja uhkatekijät Tärkeimmät uhanalaisuuden syyt: pellon raivaus, puulajisuhteiden muutokset (suuri merkitys), lahopuun ja vanhojen metsien väheneminen (melko suuri merkitys) Muita vähintään melko suuri merkityksellisiä: kaivannaistoiminta, ojitus, vesien säännöstely, vesistörakentaminen, voimakas laidunnuspaine, muut tekijät Tärkeimmät uhkatekijät: puulajisuhteiden muutokset, lahopuun ja vanhojen metsien väheneminen (suuri tai melko suuri merkitys) Muita vähintään melko suuri merkityksellisiä: ojitus, vesistöjen säännöstely, laidunnuspaine, muut tekijät

12 Toimenpide-esityksiä Säästetään ekologisesti hyvälaatuiset metsäluontotyyppien esiintymät ja ekologisesti tärkeimmät rakennepiirteet Säästetään harvinaisimpien ja eniten taantuneiden metsäluontotyyppien esiintymät, vaikka niiden laatu olisi heikentynyt (Erityisesti jalopuustoiset ja rehevimmät lehtotyypit) Vältetään metsäluontotyyppien ekologista laatua heikentäviä toimenpiteitä Ylläpidetään ja parannetaan metsäluontotyyppien ekologista laatua luonnonhoidon avulla: erityisesti lehtoluontotyyppien kuusikoitumisen estäminen Palautetaan metsiin niiden luontaisia piirteitä ennallistamisen keinoin Lisätään huonosti tunnettujen metsäluontotyyppien kartoituksia ja niiden tilan seurantaa: lehtojen pinta-ala!

13 Vertailu LUTU1 ja LUTU2 Luokat lievempiä keskimäärin 2018: mutta uhanalaisuus ei aidosti vähentynyt Muutokset johtuvat pääosin arviointitavan muutoksesta: Ei enää mm. kiristyksiä harvinaisuuden tai varhaisen muutoksen vuoksi

14 Alustaviin lehtoarviointeihin osallistuneet arviointiryhmän ulkopuoliset lehtoasiantuntijat: Aulikki Alanen, Kirsi Hellas, Teijo Heinänen, Anna- Riikka Ihantola, Mari Kekäläinen, Helena Lundén, Maija Mussaari, Johanna Ruusunen ja Petri Silvennoinen

15 Arvioinnin metsäryhmä

Samankaltaiset tiedostot

Metsäluontotyyppien. uhanalaisuus. Kaisa Junninen Metsähallitus, Luontopalvelut. Metsäbiologian kerhon seminaari Tieteiden talo 24.1.

Metsäluontotyyppien. uhanalaisuus. Kaisa Junninen Metsähallitus, Luontopalvelut. Metsäbiologian kerhon seminaari Tieteiden talo 24.1. Metsäluontotyyppien uhanalaisuus Kaisa Junninen Metsähallitus, Luontopalvelut Metsäbiologian kerhon seminaari Tieteiden talo 24.1.2019 Luontotyyppien punainen kirja 2018 Yli 1 000 sivun tietopaketti Suomen