Metsäluontotyyppien. uhanalaisuus. Jari Kouki Itä-Suomen yliopisto, metsätieteiden osasto LuTU-seminaari, Säätytalo,

Transkriptio

1 Metsäluontotyyppien uhanalaisuus Jari Kouki Itä-Suomen yliopisto, metsätieteiden osasto LuTU-seminaari, Säätytalo,

2 Metsäluontotyyppien uhanalaisuus 34 tyyppiä arvioitiin: 76 % uhanalaisia Uhanalaistumisen syinä etenkin kuolleen puun määrän ja vanhojen metsien väheneminen Esimerkkejä uhanalaisista luontotyypeistä: Vanhat havupuuvaltaiset lehtomaiset kankaat (EN) Tammilehdot (VU) Sisämaan tulvametsät (VU) 2 2

3 Metsien luontotyyppiluokittelu 40 v Metsien luontotyypit kattavat yli puolet Suomen maapinta-alasta 3

4 Metsien luontotyyppiluokittelu: arviointiyksiköt 19 kangasmetsien luontotyyppiä, joista 4 ryhmätason tyyppejä. Yhteensä 320 arviointia. 4

5 Kangasmetsien luontotyyppien arvioinnin erityiskysymyksiä ja -tavoitteita: Vuoden 2008 arvioinnin palaute Ekologisesti perusteltu luontotyyppiluokittelu Lähtökohtana metsäkasvillisuusvyöhyke, kasvupaikka, kehitysvaihe, puulajivaltaisuus Käytännön soveltamismahdollisuus Arviointiin soveltuvan empiirisen aineiston saatavuus Kvantitatiivinen, seurattavissa (esim. VMI:n avulla) Avoin, tieteellisesti testattavissa ja korjattavissa 5

6 Metsäluontotyyppien uhanalaisuus Lehdot, kangasmetsät ja erikoistyypit: 6

7 Metsäluontotyyppien uhanalaisuus Pohjois-Suomi Etelä-Suomi 7

8 Kangasmetsien määrän ja laadun arviointi IUCN-kriteerien mukaan tarkastellaan muutosta kolmen ajanjakson kuluessa: 50 viimeksi kuluneen vuoden aikana VMI 5 ja VMI tulevan vuoden aikana Luke:n MELA-simulaattori ja ns. politiikkaskenaarion mukainen metsien käyttö vuoden 1750 jälkeen (pitkäaikainen muutos) Käytön historia, luonnonmetsätutkimukset, metsien luontainen rakenne ja dynamiikka 8

9 Kangasmetsien laadun arviointi Laatua kuvaavat metsän rakennepiirteet: Ekologinen laatu kuvataan kolmen puustomuuttujan avulla: Kuollut puu (m 3 /ha) Järeät puut (kpl/ha) Lehtipuiden osuus (% elävästä puustosta) 9

10 Pitkäaikaisen muutoksen arviointi (kriteerit A3 ja D3) Kangasmetsät, pinta-alan ja laadun muutokset Pohjois-Suomessa metsät pääosin luonnontilassa 1750 Etelä-Suomessa valtaosa (2/3) metsistä käytössä jo 1750-luvulla Arvioinnissa otettiin huomioon luonnonmetsien rakenne ja varhaisten metsänkäyttömuotojen vaikutus 10

11 Määräävät arviointikriteerit kangasmetsissä Mitkä kriteerit vaikuttivat useimmin? Pinta-ala 50 v. sitten Laatu 1750 Pinta-ala 1750 Laatu 50 v. sitten 11

12 Toimenpide-ehdotuksia: lähtökohdat Suomesta ei ole hävinnyt yhtään metsäluontotyyppiä, mutta useimmat metsien luontotyypit ovat uhanalaisia Ekologista heikentymistä helpompi korjata, koska luontotyyppi ei ole kokonaan hävinnyt Viimeaikaisiin heikentymisiin erityishuomio Uhanalaisten metsäluontotyyppien osuus (metsien kaikki luontotyypit): 76 % 41 % l. 50 v. sitten

13 Toimenpide-ehdotuksia Sa a steta a n ekologisesti hyva laatuiset metsa luontotyyppien esiintyma t Erityisesti vanhat metsät sekä luonnonhäiriön jälkeen syntyneet nuoret metsät Sa a steta a n metsa luontotyyppien ekologisesti ta rkeimma t rakennepiirteet Vanhimmat puuyksilöt (säästöpuina), kuolleet puut Sa a steta a n harvinaisimpien ja eniten taantuneiden metsa luontotyyppien esiintyma t, vaikka niiden laatu olisi heikentynyt. Erityisesti jalopuustoiset ja rehevimmät lehtotyypit Va lteta a n metsa luontotyyppien ekologista laatua heikenta via toimenpiteita Järeän puun korjuuta energiaksi vältettävä, metsänhoidon ja metsänkasvatusmenetelmien monipuolistaminen Ylla pideta a n ja parannetaan metsa luontotyyppien ekologista laatua luonnonhoidon avulla Harjumetsien valoisuuden säilyttäminen, eräiden luontotyyppien kuusikoitumisen estäminen Palautetaan metsiin niiden luontaisia piirteita ennallistamisen keinoin Kulotus talousmetsissä ja ennallistamispoltot avainasemassa Lisa ta a n huonosti tunnettujen metsa luontotyyppien kartoituksia ja niiden tilan seurantaa 13

14 Metsien luontotyyppien arvioinnin asiantuntijaryhmä KIITOS! 14