VM-akatemia faktaa taloudesta ja hallinnosta

Transkriptio

1 VM-akatemia faktaa taloudesta ja hallinnosta Koulutus EU-asioista Talouspolitiikka ja rahoitusmarkkinat

2 Ohjelma 1. Avauspuheenvuoro: Mihin talous- ja rahaliitto on matkalla? Tuomas Saarenheimo, alivaltiosihteeri 2. Pankkiunioni Leena Mörttinen, ylijohtaja 3. Euroalueen vakaudenhallinta Pekka Morén, finanssineuvos 4. Budjettiasiat Seija Kivinen, budjettineuvos Jarkko Kivistö, erityisasiantuntija 2

3 Suomi puheenjohtajana EU:n neuvostossa Eurooppa-neuvosto Komissio Parlamentti Neuvosto Euroryhmä 3

4 Mihin talous- ja rahaliitto on matkalla? Tuomas Saarenheimo, alivaltiosihteeri Talouspolitiikka

5 Lisää aiheesta EU:n neuvoston sivut 5

6 Tuomas Saarenheimo Alivaltiosihteeri Puh vm.fi Muita asiantuntijoita: Susanna Ikonen Finanssineuvos Puh

7 Pankkiunioni Leena Mörttinen, osastopäällikkö, ylijohtaja VM-akatemia Rahoitusmarkkinat

8 Sisältö 1. Miksi tarvitaan pankkiunioni? 2. Mistä osista pankkiunioni koostuu? 3. Mitkä ovat haasteet nyt ja tulevaisuudessa? 8

9 Miksi tarvitaan pankkiunioni?

10 Kriisi paljasti euron heikkoudet Valtioiden ja pankkien rahoituskulut kasvavat vahvimman kohtalonyhteyden maat joutuvat pulaan Too big to save: Valtioiden uskottavuus pankkien pelastajina heikkenee Varjopankkijärjestelmä joutuu vaikeuksiin USA:n asuntokuplan puhjettua Euron uskottavuus vaakalaudalla Markkinavoimat vaativat pankeilta suurempia pääomapuskureita Likviditeettikriisi leviää pankkijärjestelmään Tukkumarkkinapako pakottaa hallitukset tukemaan pankkien vastuita Lehmanin romahduksen vuoksi varallisuusarvot romahtavat 10

11 Miksi pankkiunioni? Euroalueella on yhteinen valuutta mutta ei yhteistä politiikkaa euron kurssin määrää merkittävin valtio eli Saksa. Yksittäinen valtio syöksyy pankkiensa kanssa ja päinvastoin. Kriisit tarttuvat helposti naapurimaihin pankkien välisten linkkien kautta. Valtioilla on rajallinen verotuskyky, ja säästäminen on poliittisesti vaikeaa kriisitilanteessa. Ylivelkaantuminen johtaa maksutasekriisiin, kun sijoittajat pakenevat. Kuva: Flickr / Steve Collis, lisenssi (kuvaa muokattu) 11

12 Mitä opimme kriisistä? Valtioiden tingittävä suvereeniudestaan jossain kohtaa finanssipolitiikka vs. omat pankit. Eurohuippukokous : Vahvistamme, että on ehdottoman tärkeää murtaa pankkien ja valtionvelan välinen noidankehä. EVM:llä voisi olla mahdollisuus pääomittaa suoraan pankkeja. Lisäintegraatio? Pankkiunioni? Disintegraatio? Fiskaaliunioni 12

13 Pankkiunioni on onnistuessaan kestävin ratkaisu Onnistunut pankkiunioni on pienimmän kustannuksen ratkaisu valtioiden näkökulmasta. Valtioiden suvereeniudesta tingitään vain pankkijärjestelmän osalta toisin kuin fiskaaliunionissa. Pankeista kannetaan keskitetty vastuu pääpaino on valvonnassa ja mekanismeissa, joilla varmistetaan, että pankit hoitavat itse tappionsa. Valtiot pankit-linkki poikki Kuva: Flickr / Patrick Q, lisenssi (kuvaa rajattu) 13

14 Pääomamarkkinaunionilla myös iso rooli Datatalouden kilpailupaineet ja toimiva bail-in-systeemi tarkoittavat, että pankit todennäköisesti yksinkertaistavat bisnesmallejaan ja pienentävät taseitaan. Tarvitaan aikaisempaa paremmin toimivat pääomamarkkinat, jotta rahoitusta olisi riittävästi tukemaan talouskasvua. Unionin seuraava strateginen viisivuotisohjelma: CMU 2.0? 14

15 Mistä osista pankkiunioni koostuu?

16 Pankkiunionin tavoitteet Lyhyellä aikavälillä vakauttaa rahoitusmarkkinoita parantaa ja yhdenmukaistaa pankkien taloudellisen aseman valvontaa Pitkällä aikavälillä vähentää pankkikriisien todennäköisyyttä ja minimoida kriisien kustannuksia yhteiskunnalle vähentää pankkien ja niiden kotivaltioiden välistä kohtalonyhteyttä euroalueella erottaa pankkien ja valtioiden rahoitusongelmat toisistaan? Mahdollistaisi euroalueella no bailout -periaatteen toteutumisen. Pankki unioni 16

17 Mitä pankkiunioni aakkoskeitossa piilee? 1. Yhteinen sääntökirja (single rule book, EU28), ml. vakavaraisuus- ja maksuvalmiusvaatimukset (CRD4/CRR) kriisinratkaisulainsäädäntö, ml. -välineet (BRRD) talletussuojalainsäädäntö (DGSD) 2. Yhteinen valvontamekanismi (SSM) EKP:n yhteydessä 3. Yhteinen kriisinratkaisumekanismi (SRM) ja yhteinen kriisinratkaisurahasto (SRF) 4. EVM:n rahoitusvälineet pankkien epäsuoraan ja suoraan pääomitukseen 17

18 Yhteinen sääntökirja Vakavaraisuus- ja maksuvalmiusvaatimukset Tavoitteena vahvistaa pankkien tappiopuskureita ja siten häiriönsietokykyä Kriisinratkaisulainsäädäntö Tavoitteena, että jokainen pankki voitaisiin järjestellä uudelleen minimoiden julkisen tuen tarve sekä suojellen tallettajia ja ydinliiketoimintaa Talletussuojalainsäädäntö Tavoitteena ehkäistä talletuspako ja turvata tallettajien asema 18

19 Yhteinen valvonta (SSM) 130 suurinta pankkia siirtyi EKP:n suoran valvonnan alle Loput 6000 pankkia kansallisten valvojien suoran valvonnan alla Yhteinen valvonta kattaa vakavaraisuuden, likviditeetin, toimiluvat ja omistajakontrollin. Ei menettelytapoja, kuluttajansuojaa tai rahanpesun valvontaa Lisäksi mahdollisuus tiukentaa kansallisia makrovakauspäätöksiä Sanktiovalta rajan yli Alkuvaiheessa Finanssivalvonnan työmäärä on jopa kasvanut (uudet toimintatavat, yhteistyö EKP:n kanssa) 19

20 Yhteinen kriisinratkaisumekanismi Yhteinen kriisinratkaisuneuvosto (SRB) toimii pankkiunionin kriisinhallintaviranomaisena Päättää kaikkien EKP:n valvonnassa olevien pankkien kriisinratkaisusta, ml. välineiden käyttö Hallinnoi pankkien rahoittamaa yhteistä kriisinratkaisurahastoa (SRF), jonka tavoitetaso noin mrd. euroa vuonna 2023 SRB:n tukena kansalliset viranomaiset, Suomessa Rahoitusvakausvirasto Kuva: SRB 20

21 Pankkikriisien taakanjakomalli pankkiunionissa Omistajat ja velkojat kattavat tappiota vähintään 8 % pankin taseesta. SRF 55 mrd. Toimialan rahoittaman yhteisen rahaston kontribuutio enintään 5 % taseesta Rahaston mahdollisuus hankkia lisärahoitusta markkinoilta tai julkisista lähteistä (esim. EVM) toimiala maksaa takaisin. Sijoittajanvastuu Vaihtoehtoinen lisärahoitus Valtion/EVM:n tapauskohtaisesti harkittavissa oleva julkinen rahoitustuki (ml. EVM:n suora pääomitusväline) 21

22 Mitkä ovat haasteet nyt ja tulevaisuudessa?

23 Puuttuvat palaset? Pankkiunioni Yhteinen valvonta Yhteinen kriisinratkaisu Yhteinen talletussuoja? Yhteinen sääntökirja (EU28) Valtioriskien kohtelu? Viimekätinen julkinen tuki rahastoille? Varautumisjärjestely, likviditeettirahoitus? 23

24 Yhteinen talletussuoja (EDIS) Komission esitys vuoden 2015 lopulla, teknisen tason neuvottelut käynnissä Looginen osa pankkiunionia Talletetut eurot eri puolilla pankkiunionia ja rahaliittoa ovat samanarvoisia. Suurten lukujen laki puoltaa. Ongelmana lähtötilanteen epätasaisuus Eräissä jäsenvaltioissa pankkisektorin tila edelleen heikko Osassa jäsenvaltioita ei ole vielä kerätty rahastoja, toisissa jo tavoitetaso saavutettu. 24

25 Yhteinen varautumisjärjestely (backstop) Perälauta ja viimesijainen rahoituslähde pankkien rahoittamalle yhteiselle kriisinratkaisurahastolle (SRF) Jos rahaston muut rahoituslähteet ovat ehtyneet ja sen varat ovat riittämättömät ongelmapankin kriisinratkaisun hoitamiseen. Perustetaan EVM:n yhteyteen Jatkuvaluonteinen luottolimiitti Rahastoa hallinoiva SRB voi nostaa luottoja Arvio aloituskoosta noin mrd. euroa 25

26 Likviditeettirahoitus pankin ongelmatilanteissa? Euroryhmä : There is broad support for the assessment of the institutions that there are limitations in the current framework [of liquidity provision in resolution] Valmistelutyötä tehdään eurotyöryhmässä. Euroryhmä raportoi kesäkuun 2019 huippukokoukselle työn edistymisestä. Onko nykykehikko (sijoittajavastuu + SRF + backstop) riittävä? Jos ei, voidaanko mahdolliset puutteet likviditeettirahoituksen suhteen ratkaista nykykehikon puitteissa? Näkemykset jakautuvat. 26

27 Valtioriskien kohtelu pankkisääntelyssä Valtion saatavilla 0-riskipaino sääntelyssä, ei myöskään keskittymärajoitusten piirissä Pitää yllä kohtalonyhteyttä. Ylivelkaantuneen valtion velkajärjestely voi samalla romahduttaa pankkijärjestelmän vakavaraisuuden. Uudistuksesta keskusteltu, mutta valtaosa jäsenvaltioista haraa vastaan. Baselissa ei myöskään edistystä 27

28 Lisää aiheesta Pankkikriisien hallinta (vm.fi) Pankkiunioni (EU:n neuvosto) Pankkiunioni (EU:n komissio) Kriisinratkaisu (Rahoitusvakausvirasto) Talletussuoja (Rahoitusvakausvirasto) 28

29 Leena Mörttinen, osastopäällikkö, ylijohtaja Puh vm.fi Muita asiantuntijoita: Pauli Kariniemi, finanssineuvos Puh

30 Lisämateriaali

31 Pankkiunionin viimeistely: Missä mennään? Riskien jakajat Komissio, EKP, EVM, Etelä-Euroopan jäsenvaltiot myös IMF, OECD Riskejä on jo vähennetty, ja nyt tulisi edetä riskien jakamisessa, erityisesti yhteisen talletussuojajärjestelmän perustamisessa ja backstopin käyttöönotossa. Perusargumentti: Yhteisen talletussuojan ja backstopin pitäisi olla käytössä, jos kriisi kärjistyy uudelleen. Valtioriskien kohtelua ei pidä muuttaa. Muutokset voisivat laukaista kriisin Riskien vähentäjät Saksa, Hollanti, Suomi Pelikenttä edelleen epätasainen Vanhat synnit pitää hoitaa kansallisesti alta pois, ennen kuin lisätään riskinjakoa. Vuoteen 2024 ulottuva siirtymäaika on tämän vuoksi perusteltu, ja siitä pitäisi pitää kiinni. Huoli kriisin uudelleen kärjistymisestä osoittaa, että työtä riskien vähentämiseksi on jatkettava. Valtioriskit pitävät yllä turmion kierrettä. 31

32 Miten pitäisi toimia pankkikriisissä? Periaate: Jos bail-in olisi uskottava sijoittajien silmissä, markkinakuri tehostuisi, pankkien julkinen piilotuki vähenisi ja rahoituksen kohdentuminen tehostuisi. Vaikka tarvittaisiin ulkopuolista rahoitusta, rahoitustaakkaa olisi asteittain kasvaen jakamassa yhteinen toimialan rahoittama rahasto. Julkinen rahoitus vasta viimesijaisena keinona Entä tartuntariski ja pankkikriisien laajemmat kokonaistaloudelliset kustannukset? Onko bail-in-periaatteella vaikutusta niihin? 32

33 Miten no bailout -periaate on toiminut ? Markkinaehtoinen yksityissektorin ratkaisu Unicreditin 13 mrd. euron lisäpääomitus (2017) Markkinaehtoinen julkisen sektorin pääomitus Caixa Geral de Depositos in (PT) pääomitus (2017) Ennakollinen pääomitus (?) Piraeus bank ja National Bank of Greece (2015) ja MPS (2017) Resoluutiomenettely Banco Popular (2017) Kansallinen konkurssimenettely (?) Banca Romagna (2015) ja Banco Popular di Vicenza, Banca Veneta (2017). 33

34 Pankkiunioni fiskaaliunioni? Kyetäänkö valtioriskit ja pankkiriskit pankkiunionissa aidosti erottelemaan? Lisäintegraatio? Pankkiunioni Bail-in Disintegraatio? Fiskaaliunioni Bailout Yhteinen backstop? Yhteinen talletussuoja? Jos kyllä, rajattu riskinjako, kestävämpi rahaliitto (vai hauras pankkijärjestelmä)? Jos ei, mitkä ovat pankkiunionin fiskaaliset vaikutukset? 34

35 Euroalueen vakaudenhallinnan kehittäminen Pekka Morén, finanssineuvos VM-akatemia Talouspolitiikka

36 Mediapoimintoja 36

37 Vakaudenhallinnan strateginen perusta VM:n strategia Julkisen talouden kestävyys Valtion rahoitusasema Talouskasvun puitteet ml. rahoitusvakaus Euroalueen vakaus Hallitusohjelma Ei yhteisvastuun laajentamista Ei lisäpanostuksia vakausmekanismeihin: EVM toimii nykyisen kapasiteetin ja pääoman puitteissa Kansallinen vastuu tervehdyttämistoimista ja veloista Sijoittajanvastuun toteutuminen Suomi sitoutuu edistämään euroalueen vakautta: vakautustoimet päätetään kansallisen edun näkökulmasta Vaikuttavuus ja ratkaisuhakuisuus 37

38 Eurokriisi on päättynyt

39 Rahoitusjärjestelmän vakautus EU UK, Islanti, Latvia ja Irlanti ERVM ERVV 1.0 päätös KR I ohjelma Kreikan tilastokriisi Irlannin ohjelma EVM Päätös 1 EKP SMP EVM Päätös 2 GR I velkahuojennukset KR I ohjelma ei riitä Portugalin ohjelma GR, PT ja IE velkahuojennukset ERVV ERVV 2.0EVM päätös Välineet KR-FI vakuus ES kriisi S&P laskee luokituksia ES Ohjelma Draghi: What ever it takes ES-FI vakuus GR velkahuojennukset KR Kriisi syvenee CY Ohjelma GR 50 mrd. KR maksukyvytön KR II KR ohjelma Velkajärj GR irti GR sanoituu Hallituskriisi ohjelmasta KR II ohjelma pidennys PT ohjelma IE päättyy ohjelma päättyy GR vaalit KR II ohjelma pidennys Grexit uhka GRE III Ohjelma GRE III ohjelma päättyy + velkahuojennukset GR 13mrd. maksu GR III Huojennukset GR III IMFn osallistuminen Lehmanin kriisi Suomen vaalit Suomen vaalit Suomen vaalit 39

40 Eurokriisin ( ) tilinpäätös Euromaiden kaikki rahoitustukiohjelmat ovat päättyneet. Taloudelliset vastuut säilyvät korkealla tasolla pitkään, mutta takaisinmaksuihin kohdistuva riski on nyt vähäinen. Ohjelmamaat ovat markkinaehtoisen rahoituksen piirissä. Talouden epätasapainoja on korjattu ja talouskasvu palautunut. Kreikan erittäin syvät rakenteelliset ongelmat ja poliittinen epävakaus tekivät siitä poikkeustapauksen. Kriisin vuoksi on luotu uusia rakenteita ja instituutioita, mutta jäsenmaiden näkemykset EMUn kehittämistarpeista eroavat. Tervehtyminen kriisistä jatkuu pitkään (maakohtaiset ero suuret) 40

41 1) Rahoitustukiohjelmat olivat liian suuria IMF Bilateraalilainat ERVVlainat EVMlainat ERVMlainat Yhteensä Suomen laskenn.osuus Kreikka 52,9 130,9 59,9 9,8-253,5 4,66 Kypros - - 6,3 0,7-7,0 0,12 Portugali - 26,0-0,0 24,3 50,3 0,89 Irlanti (4,8)* 17,7-0,0 22,5 40,2 0,70 Espanja , ,7 0,42 Yhteensä 52,9 174,6 89,9 10,5 46,8 374,7 6,79 41

42 toimenpiteistä suuret taloudelliset vastuut Rahoitusmekanismi Summa mrd. Euroopan vakausmekanismi EVM - Maksettu pääoma (vaadittaessa maksettava 11,14 mrd. ) 1,44 Euroopan rahoitusvakausväline ERVV (takaus) 7,04 Vakuusjärjestelyt rajaavat vastuita (Kreikka ja Espanja) 1,21 Kahdenvälinen laina Kreikalle 1,0 Euroopan rahoituksenvakautusmekanismi ERVM - Laskennallinen vastuu (EU-budjetin kautta) EU:n maksutasetuki (EU-maat) ja makroapu - Laskennallinen vastuu 0,75 0,10 Kansainvälinen valuuttarahasto IMF (euroalueen maat) 0,08 42

43 2) Lainaehtoja jouduttiin keventämään liikaa Kreikka I II Bi-laina ERVV 53 mrd. (FI: 1,0 mrd. ), v ,6 mrd. (PSI), v ,4 mrd. (velkahelpotuspaketti), v IMF 10,3 mrd., v Irlanti Portugali Espanja Kypros III EVM ERVV ERVM ERVV ERVM EVM EVM IMF 23,7 mrd., v (etuajassa 17,6 mrd. ) 6,3 mrd., v ,9 mrd., v ,0 mrd., v ,7 mrd., v ,5 mrd., v. 2027*-2042 (*Tämän hetken arvio) 24,3 mrd., v * (*Ei lopullista päätöstä) 59,9 mrd., v

44 3) Rakenteiden puute, hallinnon heikkous ja jännitteiden suuruus hidastivat päätöksentekoa Vuosina noin 200 ministeritason kokousta eurokriisistä Instituutioiden roolit epäselvät Ristiriitaiset tavoitteet Heikko ja epäjohdonmukainen viestintä 44

45 4) Kansallisen päätöksenteon merkitystä ja toimien kansallista hyväksyttävyyttä vähäteltiin Mittavat taloudelliset vastuut edellyttivät kansallista päätöksentekoa (budjettisuvereniteetti) Suomessa eduskunnalla erityisasema 45

46 5) Sijoittajavastuun toteuttamisen esteet moninaiset Sijoittajavastuulla olisi voitu rajata tuen määrää ja kestoa sekä ehkäistä ongelmia riskien oikealla hinnoittelulla. Tartuntavaikutusten pelko Pankkien suuret valtionvelkakirjaomistukset Poliittinen haluttomuus EU-instituutioiden ja kansainvälisen yhteisön vastustus Ideologiset erot sijoittajavastuusta etelän ja pohjoisen välillä Rakenteiden ja sääntöjen puutteet 46

47 Vakaudenhallinnan kehittäminen

48 Euroalueen vakaudenhallinnan kokonaisrakenne Valtioiden vakaudenhallinta Ennaltaehkäisy: Markkinakuri, varautuminen ja talouspolitiikan koordinaatio Kriisinhallinta: Euroopan vakausmekanismi, IMF, (EKP) Pankkien ja valtioiden kohtalonyhteyden katkaiseminen Rahoitussektorin vakaudenhallinta Tehokkaampi sääntely Tehokkaampi valvonta (yhteinen pankkivalvoja) Tehokas kriisinratkaisumekanismi (yhteinen kriisinratkaisumekanismi ja -rahasto) Yhteisen talletussuojan luominen Talouspolitiikan koordinaation tehostaminen Sääntöjen yksinkertaistaminen ja ennakoitavuus Sanktiojärjestelmän uskottavuus 48

49 EVM:n kehittämisen painopisteet (joulukuun sopu) 1. Hallintomalli 2. Velkakestävyys EVM:n roolin vahvistaminen ohjelmien suunnittelussa ja toteutuksessa Päätöksentekoprosessien kehittäminen, ei muutoksia yksimielisyyteen EVM:n ja komission yhteistyö ja toimivaltakysymykset, IMF:n rooli jatkossa Velan kestävyyden varmistaminen ennen tuen myöntämistä Realistinen arvio takaisinmaksukyvystä 3. Velkajärjestelyt 4. Tukivälineiden kehittäminen Tarvittaessa velka järjesteltävä kestäväksi Velkakirjojen yhteistoimintalausekkeiden kehittäminen (ns. single limb CACs) EVM:n avustava rooli Siirtymäajat Pankkien kriisinratkaisurahaston yhteinen varautumisjärjestely (ns. backstop) Pankkien suora pääomitusväline poistuu Ennakollisten välineiden kehittäminen Ennakkoehtojen kehittäminen, laina-ajat, hinnoittelu 49

50 EVM:n pääoma ja kapasiteetti 80,5 mrd. 624 mrd. 410 mrd. 50

51 IMF EVM Jäsenmaat 189 jäsenmaata 19 jäsenmaata (euroalue) Rahoitusrakenne Keskuspankkirahoitus, yht. n mrd., kansallisia eroja, Suomessa valtiontakuu Oma pääoma 704,8 mrd. (80,5 mrd. maksettua, 624 mrd. vaadittaessa maksettavaa) Kapasiteetti 860 mrd. (enintään) 500 mrd. Päätöksenteko Määräenemmistö Yksimielisyys ja määräenemmistö Velkoja-asema Ensisijainen Ensisijainen IMF:n jälkeen Lainanantoperuste Kiintiöpohjainen enimmäiskoko Ei rajoituksia Ohjelmien suunnittelu ja valvonta Itsenäinen rooli EVM:n roolia vahvistetaan; EU instituutiot mukana (komissio, EKP) Pankkien tukeminen Ei erillistä välinettä Kaksi pankkitukivälinettä (suora ja epäsuora), SRF:n backstop (tulossa) 51

52 Suomen tavoitteet EVM:n kehittämisessä 1. Jäsenmaiden vastuu omista veloistaan ja no bailout -periaate 2. Sijoittajavastuu ja markkinakurin korostaminen 3. Edellytyksenä tuelle velan kestävyys 4. Velkajärjestelymenettelyiden kehittäminen 5. EVM:lle vahvempi rooli ohjelmien kokonaisuudesta ja rahoitustuen takaisinmaksukyvyn arvioinnista 6. Ei muutoksia pääomarakenteeseen, päätöksenteko tuen myöntämisestä edelleen yksimielisyydellä 52

53 Euroalueen vakauden haasteet Velkatasot korkeat ja epäsymmetriset Talouspolitiikan koordinaation uskottavuus heikkoa Pankkien ja valtioiden kohtalonyhteys edelleen vahva Talouskasvun hiipuminen ja heikko tuottavuuskehitys Brexit ja kauppasota Italia Rahapolitiikan haasteet ja kaventuva liikkumavara Kriiseihin varautuminen ja puskureiden luominen puutteellista kattoa ei ole korjattu auringon paistaessa 53

54 Lisää aiheesta Euroalueen vakaus vm.fi:ssä Euroopan vakausmekanismi 54

55 Pekka Morén, finanssineuvos Puh Muita asiantuntijoita: Seppo Tanninen, lainsäädäntöneuvos Puh Jouni Sinivuori, finanssiasiantuntija Puh Sara Hellemaa, projektikoordinaattori Puh

56 EU:n budjetti ja rahoituskehys Seija Kivinen, budjettineuvos VM-akatemia Talouspolitiikka

57 Mitä EU:n budjetti sisältää? Monivuotinen rahoituskehys ja omat varat Vuotuinen talousarvio lisätalousarvioineen Tilinpäätös ja vastuuvapaus 57

58 Miten EU budjetoi? Tulojen ja menojen on oltava tasapainossa. Menojen toteuttaminen edellyttää oikeudellisesti velvoittavaa unionin säädöstä. Rahoitetaan unionin omin varoin. Maksusitoumusmäärärahat Näihin määrärahoihin EU sitoutuu varainhoitovuoden aikana, mutta osa niistä maksetaan myöhemmin. Maksumäärärahat Nämä määrärahat EU maksaa varainhoitovuoden aikana. 58

59 Miten EU:n budjetti valmistellaan? 1. Neuvoston suuntaviivat seuraavan vuoden budjetista helmikuussa 2. Euroopan parlamentin suuntaviivat seuraavan vuoden budjetista maaliskuussa 3. Komission budjettiesitys touko-kesäkuussa 4. Neuvoston kanta heinäkuun loppuun mennessä, muodollisesti syyskuun alussa 5. Parlamentin kanta lokakuun täysistunnossa 6. Sovittelukausi 21 päivää loka-marraskuussa (budjettineuvosto ja sen yhteydessä sovittelukomitea) 7. Neuvoston ja parlamentin yhteisymmärrys 8. Neuvoston hyväksyntä 9. Parlamentin hyväksyntä 59

60 Miten vastuuvapaus myönnetään? Komissio valmistelee tilinpäätöksen päättyneestä varainhoitovuodesta. Euroopan tilintarkastustuomioistuin tarkastaa tilit sekä toimien laillisuuden ja asianmukaisuuden (vuosikertomus, syys-lokakuu). Talous- ja rahoitusasioiden neuvosto päättää suosituksestaan vastuuvapauden myöntämiseksi komissiolle (helmikuu). EU:n parlamentti päättää vastuuvapauden myöntämisestä komissiolle (maalis-huhtikuu). 60

61 Vuoden 2019 talousarvio Tämän vuoden talousarviosta neuvosto ja parlamentti saavuttivat sovun 11. joulukuuta Maksusitoumukset ovat yhteensä 165,8 mrd. euroa ja maksumäärärahat 148,2 mrd. euroa. Lähde: EU:n neuvosto 61

62 EU:n budjetin rahoitus Omat varat Perinteiset omat varat, tullit kantopalkkiot Arvonlisäveroperusteiset omat varat Bruttokansantuloperusteiset omat varat Omien varojen ohella myös muita tuloja Maksualennukset Britannian maksualennus ja siihen liittyvät maksualennukset Muut maksualennukset 62

63 Suomen ja EU:n väliset rahavirrat vuosina (milj. euroa käypinä hintoina) Suomen saanto kehysotsakkeittain jaoteltuna sekä kansalliset jäsenmaksut EU-talousarvion rahoittamiseksi Otsake 1a Otsake 1b Otsake 2 Otsake 3 Otsake 4 Otsake 5 Erityisvälineet Kansalliset jäsenmaksut Lähde: EU:n komissio (2018) 63

64 Rahoituskehys Neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 1311/2013 vuosia koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta Neuvosto hyväksyy asetuksen yksimielisesti saatuaan parlamentin hyväksynnän. Neuvoston päätös Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä (2014/335/EU, Euratom) Neuvoston yksimielinen päätös, joka edellyttää jäsenmaiden ratifiointia. Parlamentti antaa lausunnon. 64

65 Rahoituskehyskausi Komission ehdotukset Neuvoston asetukseksi vuosia koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamiseksi COM(2018) 322 final Neuvoston päätökseksi Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä COM(2018) 325 final sekä 3 siihen liittyvää asetusehdotusta COM(2018) final Europan parlamentin, neuvoston ja komission väliseksi toimielinten sopimukseksi talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta COM(2018) 323 final Lisäksi sektorikohtainen lainsäädäntö: yli 30 ehdotusta 65

66 Mitä rahoituskehys sisältää? Rahoituskehysasetuksessa vahvistetaan vuotuiset enimmäismäärät maksusitoumusmäärärahoille otsakkeittain ja vuotuiset enimmäismäärät maksumäärärahoille. Otsakkeet (5/7) vastaavat unionin keskeisiä toiminta-aloja. Lisäksi rahoituskehysasetuksessa on säännöksiä erityisrahoitusvälineistä, mukautuksista sekä rahoituskehyksen uudelleenarvioinnista ja tarkistamisesta. 66

67 Miten EU:n talousarvio on kehittynyt? Perinteisten politiikka-alojen osuus on laskenut. Uusien prioriteettien rahoitusosuudet ovat kasvamassa. 67

68 Rahoituskehyskausi EKR Otsakkeiden suhteellinen osuus (sitoumuksina mrd. euroa vuoden 2018 hinnoin ja %-osuus) 1 % 6 % 6 % 3 % 1a. Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky: 13 % Yhteensä: noin mrd. 144 mrd. euroa 1b. Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio: 378 mrd. euroa 2. Kestävä kasvu: luonnonvarat: 428 mrd. euroa 3. Turvallisuus ja kansalaisuus: 18 mrd. euroa 4. Globaali Eurooppa: 67 mrd. euroa 38 % 33 % 5. Hallinto: 71 mrd. euroa 6. Korvaukset: <0,1 mrd. euroa Euroopan kehitysrahasto (EKR): 31 mrd. euroa Lähde: EU:n komissio ja EU:n parlamentin tutkimuspalvelut 68

69 Rahoituskehyskausi Otsakkeiden suhteellinen osuus (sitoumuksina mrd. euroa vuoden 2018 hinnoin ja %-osuus) 2,1 % 2,7 % 9,6 % 6,7 % Yhteensä: noin mrd. 14,7 % 1) Sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous: 166 mrd. euroa 2) Yhteenkuuluvuus ja arvot: 392 mrd. euroa 3) Luonnonvarat ja ympäristö: 337 mrd. euroa 4) Maahanmuutto ja Rajaturvallisuus: 31 mrd. euroa 29,7 % 34,5 % 5) Turvallisuus ja puolustus: 24 mrd. euroa 6) Naapurialueet ja muu maailma: 109 mrd. euroa 7) EU:n yleinen hallinto: 76 mrd. euroa Lähde: EU:n komissio 69

70 EU:n tulopuoli uudistuu Lähde: EU:n komissio 70

71 Neuvottelut tulevasta rahoituskehyksestä jatkuvat Neuvoston työryhmässä (AHWP MFF) valmistellaan horisontaalisia kysymyksiä. Omien varojen ehdotuksia valmistellaan omien varojen työryhmässä. Sektorikohtaisia säädösehdotuksia valmistellaan useissa alakohtaisissa työryhmissä. Pysyvien edustajien komitea (Coreper II) keskustelee neuvoston kannoista ja valmistelee yleisten asioiden neuvostoa. Yleisten asioiden neuvosto käy keskustelua horisontaalisista kysymyksistä. Eurooppa-neuvosto määrittelee neuvoston kannat. 71

72 Työ jatkuu Suomen puheenjohtajuuskaudella Eurooppa-neuvosto ( ) on tyytyväinen intensiiviseen työhön, jota tällä puolivuotiskaudella on tehty tulevan monivuotisen rahoituskehyksen valmistelemiseksi ja panee merkille puheenjohtajavaltion tilanneselvityksen. Eurooppa-neuvosto kehottaa tulevaa puheenjohtajavaltiota jatkamaan työtä ja laatimaan suuntaviivat neuvottelujen seuraavaa vaihetta varten, jotta syksyllä 2019 kokoontuvassa Eurooppaneuvostossa päästäisiin asiasta yhteisymmärrykseen. 72

73 Lisää aiheesta Valtiovarainministeriön sivut EU:n neuvoston sivut EU:n komission budjettisivut EU:n komission rahoituskehyssivut Euroopan tilintarkastustuomioistuin 73

74 Seija Kivinen, budjettineuvos Puh vm.fi Muita asiantuntijoita: Panu Kukkonen (omat varat), budjettineuvos, puh Vesa Kulmala (budjetti ja rahoituskehys), erityisasiantuntija, puh Mikko Hirvi (budjetti), erityisasiantuntija, puh Toni Tiala (vastuuvapaus), neuvotteleva virkamies, puh

75 Mitä tarkoittaisi euroalueen budjetti? Jarkko Kivistö, erityisasiantuntija VM-akatemia Talouspolitiikka

76 Euroalueen budjetti: taustaa

77 Miksi euroalue tarvitsisi oman budjetin? Finanssi- ja velkakriisin jälkeen keskustelu talous- ja rahaliiton syventämisestä sai pontta: Viiden presidentin raportti (2015): " aito fiskaaliunioni edellyttää, että yhteistä päätöksentekoa finanssipolitiikasta lisätään" Komission ehdotukset talous- ja rahaliiton syventämiseksi (2017): "Euroalueen talousarviolla voitaisiin turvata laajempia tavoitteita, jotka kattavat sekä lähentymisen että vakauttamisen ja jotka edellyttävät vakaata tulovirtaa." Komissio antoi ehdotukset uudistusten tukiohjelmasta ja investointien vakautusjärjestelystä osana tulevaa monivuotista rahoituskehystä ( ) 77

78 Euroalueen budjetin suunnittelu etenemässä Eurohuippukokous päätti joulukuussa aloittaa talousarviovälineen suunnittelun kesäkuuhun mennessä. Tavoitteena edistää euroalueen lähentymistä ja kilpailukykyä Keskusteluja käyty euroryhmän laajennetussa kokoonpanossa ja euroryhmän työryhmässä Ranska ja Saksa saavuttaneet väljän yhteisymmärryksen välineen käyttökohteista, rahoituksesta ja hallinnoinnista Komissio pyrkii sovittamaan välineelle asetettuja vaatimuksia ehdotukseen uudistusten tukiohjelmasta. 78

79 Minkälainen euroalueen talousarvioväline voisi olla?

80 Uudistusten tukivälineestä euroalueen budjetiksi Euroalueen maat Muut EU-maat Euroalueen talousarvioväline Euroalueen ulkopuolisten maiden uudistusten tukiväline Lähentymisväline Teknisen tuen väline 80

81 Mihin talousarviovälinettä käytettäisiin? Lähentymistä ja kilpailukykyä tukeva väline Rakenteellisten uudistusten tukemiseen niiden aiheuttamien todellisten kustannusten perusteella Julkisiin investointeihin, joihin mahdollisesti liittyy rakenteellisten uudistusten tarve Laajempi investointien tukeminen (myös yksityisten) käyttämällä varoja muiden EU:n rahoitusvälineiden ohessa Kansallinen rahoitusosuus vaadittaisiin, ja se voisi ehkä joustaa vakavan taantuman vuoksi. 81

82 Kuinka menot rahoitettaisiin? Väline on osa EU-budjettia ja rahoituksen koosta sovitaan monivuotisten kehysten yhteydessä Rahoitus omien varojen kautta kuten muukin EU-budjetti TAI rahoitustaloustoimien vero tai muu korvamerkitty tulonlähde JA/TAI valtiosopimus: voisi mahdollistaa välineen kasvattamisen myöhemmin Uudistusten tukiohjelman kooksi ehdotettiin noin 25 mrd. euroa vuosiksi Jos käyttöalaa laajennetaan investointeihin, kasvatetaanko budjettia? 82

83 Miten välineen käyttöä hallinnoitaisiin? Euroryhmä päättäisi varojen käytön strategisista tavoitteista euroalueen suositusten mukaisesti. Eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annetaan maakohtaiset suositukset. Euroopan parlamentti vastaa lainsäädännöstä ja hyväksyy talousarvion Komissio tekisi yksittäiset rahoituspäätökset. Rahoituksen saaminen voisi olla ehdollista tiettyjen uudistusten toteuttamiselle, julkisten investointien tason säilyttämiselle tai finanssipolitiikan sääntöjen noudattamiselle. 83

84 Avoimia kysymyksiä vielä runsaasti Uudistusten tukiohjelman oikeusperusta vaatisi neuvoston oikeuspalvelun mukaan tarkennuksia varojen käyttöön ja kohdentamiseen: linkki koheesion edistämiseen. Miten rahat jaetaan jäsenmaiden kesken? Välineen rahoitus valtiosopimuksella olisi ongelmallinen, osallistuvatko kaikki? Poliittisen yhteisymmärryksen jälkeen edessä käytännön lainsäädäntötyö ja yksityiskohdat Mitä tapahtuu investointien vakautusjärjestelylle? 84

85 Jarkko Kivistö Erityisasiantuntija Puh Lisätieto: vm.fi Muita asiantuntijoita: Alivaltiosihteeri Tuomas Saarenheimo, puh Finanssineuvos Marketta Henriksson, puh

86 Tommi Tolkki Viestintäasiantuntija Puh vm.fi/vm-akatemia Valtiovarainministeriön viestintä Mediapalvelunumero (ma pe 8 16)