LOPPURAPORTTI

Transkriptio

1 TYÖHARJOITTELU PORTTI TYÖELÄMÄÄN TYÖHARJOITTELU PORTTI TYÖELÄMÄÄN LOPPURAPORTTI Suomen CP-liitto ry

2 Työharjoittelu portti työelämään -projektin loppuraportti Teksti: Kirsi Tuovinen ja Eeva Pöyhönen Taitto: ROKdesign Suomen CP-liitto ry Malmin kauppatie Helsinki

3 Työharjoittelu portti työelämään -projektin loppuraportti

4 Sisällysluettelo 1. Projektin tausta, tavoitteet ja toimenpiteet Yhteistyökumppanit ja verkosto Projektiorganisaatio Tiedottaminen Toteutus ja tulokset Alkukartoitus työssäoppimisen käytännöistä Työssäoppimispaikkojen välityspalvelu Esteettömien työssäoppimispaikkojen kartoitus ja dokumentointi TalentPikatreffit Etätyössäoppimisjakso Liikuntavammainen opiskelija työssäoppimassa -koulutus Työnhakutaitojen verkkokurssi Ideoita työpaikoille työssäoppimisen toteuttamiseen Arvioinnin toteuttaminen Tuotteiden ja toimintamallien levittäminen ja juurruttaminen Pohdinta LIITTEET 1. Projektin tuotteet ja toimintamallit -esite Työnteon oppii tekemällä -artikkeli (CP-lehti 3/2014) Kotoa käsin työssäoppimassa ja kesätöissä -artikkeli (AMIS 2/2013) Tapahtumanäkyvyys -koonti Projektin järjestämät seminaarit Alkukartoitusraportin tiivistelmä

5 1 Projektin tausta, tavoitteet ja toimenpiteet TYÖHARJOITTELU PORTTI TYÖELÄMÄÄN oli Suomen CP-liiton hallinnoima projekti, joka toimi vuosina Projektia rahoitti Raha-automaattiyhdistys. Projektin lähtökohtana oli liikuntavammaisten opiskelijoiden vaikeus työllistyä valmistumisen jälkeen. Yhtenä työllistymistä vaikeuttavana tekijänä nähtiin opiskelijoiden haasteet työssäoppimispaikkojen löytämisessä. Opiskelijat kohtasivat asenteellisia ongelmia työssäoppimispaikkojen hakemisessa, eikä ammatillisissa oppilaitoksissa ollut riittävästi tietoa avoimista ja esteettömistä työssäoppimispaikoista. Projektin suunnitteluvaiheessa saatujen tietojen mukaan ammatillisissa oppilaitoksissa ei ollut systemaattista liikuntavammaisten opiskelijoiden työssäoppimispaikkojen välitystä tai toimintamalleja työssäoppimispaikkojen hakemiseen. Projektin tavoitteena oli lisätä vammaisten opiskelijoiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia työssäoppimiseen, työkokemuksen saamiseen ja valmistumisen jälkeiseen työllistymiseen luoda uusia, innovatiivisia työssäoppimisen toimintamalleja, jotka vastaavat CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten opiskelijoiden työssäoppimisen tarpeisiin toisen asteen ammatillisissa opinnoissa käynnistää valtakunnallista työssäoppimispaikkojen välitystoimintaa Projektissa koottiin opiskelijoita, oppilaitosten toimijoita, työnantajia sekä muita projektin kannalta merkittäviä tahoja yhteistyöverkostoksi kerättiin tietoa työssäoppimisen hyvistä käytännöistä ja kehittämiskohteista pilotoitiin työssäoppimisen ja työssäoppimispaikkojen välittämisen uusia toimintamalleja etsittiin ja välitettiin opiskelijoille työssäoppimispaikkoja eri aloilta tarjottiin työnantajille tietoa ja koulutusta työssäoppimisesta, vammaisuudesta ja esteettömästä työympäristöstä tarjottiin työnantajille mahdollisuutta saada opiskelijoita työssäoppimisjaksoille ja tehdä yhteistyötä ammatillisten oppilaitosten kanssa järjestettiin opiskelijoille työnhakutaitojen koulutusta Projektissa syntyi uusia toimintamalleja työssäoppimispaikkojen välittämiseen ja työssäoppimiseen. MITÄ TYÖSSÄOPPIMINEN ON? Työpaikalla tapahtuvan oppimisen merkitys on kasvanut ammatillisessa koulutuksessa viime vuosina. Työssäoppiminen antaa opiskelijalle kokemuksia alan työtehtävistä, parantaa ammattiosaamista ja antaa perusvalmiudet työllistyä. Se on tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua työpaikalla. Työssäoppiminen on pakollinen osa ammatillista perustutkintoa. Sen laajuus on vähintään 20 opintoviikkoa kolme vuotta kestävän ammatillisen peruskoulutuksen aikana. 5

6 2 Yhteistyökumppanit ja verkosto Projektin haku- ja käynnistymisvaiheessa nimettyjä yhteistyökumppaneita olivat Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus ( alkaen Validia Ammattiopisto), Keskuspuiston ammattiopisto, Bovallius-ammattiopisto ja Lehtimäen opisto Helsingin Yrittäjät ja Helsingin Yrittäjänaiset Suomen CP-liiton paikallisyhdistykset, OAJ, TEM, OKM ja Työterveyslaitos Edellä mainittujen yhteistyökumppaneiden lisäksi projekti teki yhteistyötä muiden tahojen kanssa. Eri puolilla Suomea toimivat ammatilliset oppilaitokset ja ammatilliset erityisoppilaitokset auttoivat löytämään opiskelijoita projektin piiriin sekä jakoivat asiantuntijuutta projektin koulutuksissa ja seminaareissa. Projektin pilotteja toteutettiin yhteistyössä Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksen, Keskuspuiston ammattiopiston, Orton Pron ja Tampereen seudun ammattiopiston kanssa. Vuonna 2013 pidetyn seminaarin yhteydessä toteutetut minimessut saivat osallistujilta kiitosta hyvänä verkostoitumismahdollisuutena. OAJ, yrittäjäjärjestöt, TE-toimistot, Vates-säätiö, Invalidiliiton Esteettömyyskeskus, CP-liiton paikallisyhdistykset ja muut vammaisjärjestöt. Projekti piti yhteyttä muihin työssäoppimiseen ja työllistymiseen liittyviin hankkeisiin. Niiden työntekijöiltä saatiin vertaistukea ja vaihdettiin materiaaleja ja ideoita. Osa hankkeista tarjosi projektin työntekijöille koulutusta ja osa esitteli toimintaansa esim. projektin seminaarin yhteydessä. Yhteistyössä olivat mukana muun muassa Reilu Rekrytointi (Lihastautiliitto), Työtä tekijöille (Epilepsialiitto), Työ tie osallisuuteen (Aspa-säätiö), TyömarkkinaViestintä (Vates-säätiö), Liiketalouden oppimisympäristöjä kehittämään (Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus) ja Teot tutuiksi sekä Työtä, tietoa ja osallisuutta (Keskuspuiston ammattiopisto). Työssäoppimispaikkojen välityspalvelun asiakkaina oli opiskelijoita ja työntekijöitä 12 ammatillisesta oppilaitoksesta ja ammatillisesta erityisoppilaitoksesta eri puolilta Suomea. Opiskelijoille löydettiin työssäoppimispaikkoja yrityksistä, järjestöistä ja julkiselta sektorilta. Oppilaitosten lisäksi tiedottamisessa auttoivat ja asiantuntijuutta jakoivat seminaareissa ja tapaamisissa muun muassa työ- ja elinkeinoministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, Työterveyslaitos, Edellä mainituista tahoista muodostui projektin aikana verkosto, johon pidettiin yhteyttä uutiskirjeellä ja tapaamisissa. 6

7 3 Projektiorganisaatio HENKILÖSTÖ. Projektissa työskentelivät projektikoordinaattori Kirsi Tuovinen ( ) ja projektityöntekijä Eeva Pöyhönen ( ). Lisäksi projektissa työskenteli merkonomiopiskelija Zaida Launis työssäoppimisjaksolla ( ) ja palkattuna projektiassistenttina ( ). Projektin hallinnoinnissa tehtiin yhteistyötä CP-liiton toiminnanjohtaja Tomi Kaasisen ja talouspäällikkö Tuula Kautiaisen kanssa. OHJAUSRYHMÄ. Ohjausryhmään kutsuttiin mukaan henkilöitä, joilla oli asiantuntemusta ammatillisesta koulutuksesta, työssäoppimisesta ja yritysmaailmasta. Ryhmän tavoitteena oli tiedonvälitys projektin ja yhteistyökumppaneiden välillä, asiantuntijuuden jakaminen, projektin toiminnan suunnitteleminen, seuraaminen ja arvioiminen sekä ajankohtaisten aiheiden ja kysymysten työstäminen yhdessä. Ohjausryhmä kokoontui projektin aikana kahdeksan kertaa. Suurin osa kokouksista järjestettiin ohjausryhmän jäsenten työpaikoil- Ohjausryhmätyöskentelyn anti omalle työlle ja organisaatiolle: verkostoituminen, oma oppiminen ja konkreettinen yhteistyö. (Yhteenveto ohjausryhmätyöskentelyn palautteesta) Projektikoordinaattori Kirsi Tuovinen ja projektityöntekijä Eeva Pöyhönen tutkivat juuri painosta tullutta esitettä projektin ensimmäisenä toimintavuonna

8 la, jolloin oli mahdollista tutustua eri organisaatioiden toimintaan. Kokouksissa puheenjohtajuus oli kiertävä. Ohjausryhmässä olivat mukana (varajäsenet sulkeissa) Koulutusjohtaja Päivi Laalo-Hokkanen, Validia Ammattiopisto (kehittämispäällikkö Seija Eskola) Tiimipäällikkö Annika Lipponen, Orton Pro (projektipäällikkö Hanna Lankinen, Keskuspuiston ammattiopisto) Suunnittelija Crister Nyberg, Helsingin kaupungin opetusvirasto (erityissuunnittelija Riikka Merimaa) Yrittäjä Risto Salmi, Elkris Oy (syksystä 2013 alkaen) Yrittäjä Eila Heinänen, Ompelimo Sormustin (kevääseen 2013 saakka) Varatoimitusjohtaja Marju Silander, Helsingin Yrittäjät (projektipäällikkö Marja Kaijala) Toiminnanjohtaja Tomi Kaasinen, Suomen CP-liitto ry Projektikoordinaattori Kirsi Tuovinen, Suomen CP-liitto ry Projektityöntekijä Eeva Pöyhönen, Suomen CP-liitto ry (sihteeri) Ohjausryhmäläisiä tutustumassa InnoOmnian tiloihin lokakuussa

9 4 Tiedottaminen Projektista tehtiin esite sekä tuotteiden ja toimintamallien mainos (Liite 1). Messuja varten painatettiin roll up ja posteri. Projektin nimi ja verkkosivujen osoite olivat esillä mainoskynissä ja liimalappulehtiöissä, joita jaettiin eri tilaisuuksissa. Verkkosivusto avattiin syyskuussa 2012 osoitteessa Projektin aikana sivuston kävijämäärä oli (11/2014). Teknisten ongelmien vuoksi sivusto oli osin pois käytöstä 12/2013 1/2014. Lokakuussa 2012 avattiin Facebook-sivut, joilla oli 87 tykkääjää projektin päättyessä. Ajankohtaisista asioista ja verkoston tapahtumista tiedotettiin 13 kertaa sähköisessä uutiskirjeessä, joka oli luettavissa myös verkkosivuilla. Uutiskirjeellä oli projektin loppuvaiheessa noin 400 tilaajaa. Projektin työntekijät olivat mukana useilla messuilla, tapahtumissa ja seminaareissa näytteilleasettajan tai luennoijan rooleissa 33 kertaa (esim. Rekrytori, Nuorta työtä -messut, Opopäivät, Ammatillisen koulutuksen seminaari). Näissä tilaisuuksissa projektista sai tietoa arviolta henkilöä. Yhteenveto tilaisuuksista on liitteessä 4. Projektin aikana järjestettiin kolme seminaaria, joissa käsiteltiin eri näkökulmista työssäoppimista ja työllistymistä sekä esiteltiin projektin toimintaa. Tiivistelmä seminaareista on liitteessä 5. CP-liitossa tiedottamisessa tehtiin yhteistyötä tiedottaja Saija Kivimäen (2/2014 alkaen) ja Sini Pälikön (1/2014 saakka) sekä verkkoviestinnän harjoittelija Markus Mauryn kanssa. Visuaalisen ilmeen suunnittelusta ja materiaalien taittamisesta vastasi graafikko Risto Kokko ROKdesignista. Olette pitäneet hyvin (projektin) asiaa esillä oman järjestön lehdessä. (CP-liiton työntekijä) Työssäoppimispaikat ja työharjoittelu -sanat roll upissa toimivat ja herättivät mielenkiintoa. (projektin työntekijät) Projektista tiedotettiin CP-lehden lisäksi esimerkiksi Tukilinja-, Amis-, Opo-, MerkonomiNews- ja Helsingin Yrittäjäinfo -lehdissä. Lisäksi projekti sai näkyvyyttä yhteistyökumppaneiden verkkosivuilla. Painettuja tai verkkosivuilla julkaistuja artikkeleita sekä tiedotteita oli yhteensä 112. Liitteissä 2 ja 3 on esimerkit kahdesta lehtiartikkelista. Kiitos, olipa upea kirje! Iloinen ja paljon asiaa (uutiskirjeen tilaaja) Etsitkö työssäoppijaa? olisi hyvä iskulause roll uppiin. (projektin työntekijät) 9

10 Projektin verkostoon kuuluvat henkilöt haluttiin pitää ajan tasalla lähettämällä heille säännöllisesti uutiskirje. Tarjosimme Esimies ja henkilöstö tapahtumassa yhteistyökumppanillemme Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskukselle mahdollisuuden näkyä messuosastollamme. Uraohjaaja Tuomas Kaihua, merkonomiopiskelija Anne Otava, projektityöntekijä Eeva Pöyhönen ja Suomen CP-liitossa työssäoppijana ollut merkonomiopiskelija Jarkko Seppälä yhteispotretissa. Kaikki pitivät kokemusta tärkeänä ja onnistuneena. Vuonna 2012 olleen valokuvakilpailun aiheena oli työpaikalla tapahtuva oppiminen. Tavoitteena oli saada projektille näkyvyyttä sekä projektin viestintään ja markkinointiin soveltuvia valokuvia. Kisaan osallistui 14 kuvaajaa 29 valokuvalla. Ensimmäisen palkinnon voitti Tuomas Lindroos. Voittaja sai palkinnoksi järjestelmäkameran. Työssä oppii! -videolla Napakka Oy:n toimitusjohtaja Selja Kallio ja työpaikkaohjaaja, varastomies Jouni Hakanen kertovat kokemuksiaan työssäoppimisesta. Videoklippi julkaistiin projektin seminaarissa syyskuussa Katselukertoja oli marraskuun puolivälissä 73. Napakka OY => loistava asenne. (seminaariosallistuja) 10

11 5 Toteutus ja tulokset 5.1. ALKUKARTOITUS TYÖSSÄOPPIMISEN KÄYTÄNNÖISTÄ MITÄ TEHTIIN? Projektin ensimmäisenä toimintavuotena toteutettiin alkukartoitus, jonka tarkoituksena oli kerätä tietoa työssäoppimisen nykytilasta, hyvistä käytännöistä ja kehittämiskohteista toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa. Kartoituksella haluttiin löytää teemat projektin toisena toimintavuotena toteuttaville piloteille. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla ja kyselyillä opiskelijoilta, oppilaitosten työntekijöiltä ja työelämän edustajilta. Alkukartoituksen tiivistelmä on liitteessä 6. ARVIOINTIA. Kartoituksessa haasteltiin viittä opiskelijaa, kymmentä oppilaitosten työntekijää ja kuutta työelämän edustajaa. Haastateltavat olivat Etelä- ja Lounais-Suomesta, mikä saattoi vaikuttaa kartoituksen tuloksiin, sillä työssäoppiminen voi toteutua eri tavalla eri puolilla Suomea. Haastattelut painottuivat muutamalle koulutusalalle, mikä on huomioitava tulosten yleistettävyydessä. Sähköisiin kyselyihin vastasi 105 opiskelijaa, 43 oppilaitosten työntekijää ja seitsemän työpaikkojen edustajaa. Jokaiselle taholle toteutettiin oma kysely. Kyselyitä levitettiin eri puolille Suomea ja niihin saatiin vastauksia kaikilta ammatillisen koulutuksen aloilta. Tämä taas tuki tulosten yleistettävyyttä. Kyselyvastaukset täydensivät haastatteluissa esiin tulleita asioita. Toki useammat haastattelut ja kyselyvastaukset olisivat saattaneet tuoda uusia puolia aiheesta esiin. Haastateltavista neljä opiskelijaa kuului CP-liiton toimintapiiriin ja kyselyihin osallistuneista viisi. Vastanneista 23 prosentilla oli jokin erityisen tuen tarve. Kartoituksen tavoitteena oli tarkastella työssäoppimisen nykytilaa laajemmin, ei vain erityisopiskelijoiden näkökulmasta. Tämän taas teki mahdolliseksi runsas opiskelijoiden vastausten määrä. Haastatelluista ammatillisten oppilaitosten työntekijöistä viisi toimi opettajana ammatillisessa erityisoppilaitoksessa ja yksi ammatillisessa oppilaitoksessa. Kyselyihin vastanneista oppilaitostoimijoista 35 prosenttia työskenteli erityisoppilaitoksessa ja 65 prosenttia ammatillisessa oppilaitoksessa. Kyselyyn vastanneista oppilaitostoimijoista 26 prosenttia oli työskennellyt CP-liiton toimintapiiriin kuuluvien opiskelijoiden kanssa. Työelämän edustajien haastattelut painottuivat kolmannen sektorin toimijoihin ja yrityksiin, joten julkisen sektorin näkökulma jäi kapeammaksi. Kyselyitä levitettiin laajasti, mutta tästä huolimatta vastausten määrä oli vain seitsemän. Tämä on nähtävä aineiston heikkoudeksi, sillä useammat haastattelut ja vastaukset olisivat tuoneet lisää tietoa työnantajien työssäoppimisen kokemuksista. Aineistosta koottiin toimenpide-ehdotuksia, joita käytiin läpi tapaamisissa Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksen ja Keskuspuiston ammattiopiston työntekijöiden kanssa. Tavoitteena oli löytää ideoita työssäoppimisen uusien toimintamallien pilotointiin projektin toisena toimintavuotena. Yksi kehittämisteemoista oli opiskelijoiden ja työnantajien kohtaaminen uudella tavalla. Yhteistyössä päädyttiin kokeilemaan opiskelijoiden ja työnantajien TalentPikatreffejä, jossa opiskelijoiden oli mahdollista löytää työssäoppimispaikka. Pilotin toteutuksesta kerrotaan tarkemmin raportin kohdassa 5.4. Liikuntavammaisten opiskelijoiden työssäoppimispaikan löytämistä ajatellen kartoituksessa ilmeni opiskelijoiden tarve saada tietoa fyysisesti esteettömistä työssäoppimispaikoista sekä työllistymistä ajatellen etätyömahdollisuuksien lisääminen. Myös nämä asiat huomioitiin projektin toisena toimintavuotena toteutetuissa piloteissa, joista kerrotaan raportin kohdissa 5.3 ja

12 Alkukartoituksen toteuttaminen antoi projektin työntekijöille kokonaisnäkemyksen työssäoppimisen toteutumisesta ja auttoi tarkastelemaan asiaa eri osapuolten näkökulmista. Samalla se lisäsi projektin työntekijöiden ymmärrystä aihepiiristä, mikä auttoi analysoimaan työssäoppimiseen liittyviä asioita projektin aikana. jos siellä on sattunu vaikka olemaan joku tervekin samaan aikaan, niin samalla tavalla on perehdytetty ku sekin, ja sitten on tietysti katottu vähän, että on sitten työpiste sellanen, että pystyy tekemään jotakin. (alkukartoitukseen osallistunut opiskelija) Joskus opiskelijat korvaavat työntekijöitä, tehden yksipuolisia töitä ja näin ei tulisi olla. (alkukartoitukseen osallistunut oppilaitoksen työntekijä) LEVITTÄMINEN JA JUURRUTTAMINEN. Raportti julkaistiin projektin verkkosivuilla joulukuussa Tietoa tuloksista levitettiin mm. CP-lehdessä, projektin uutiskirjeessä ja It-lehdessä. Raporttia esiteltiin useille yhteistyökumppaneille tapaamisissa ja suurelle yleisölle messuilla. Aineiston runsauden ja monipuolisuuden johdosta kartoituksen tulokset hyödyttävät myös muita toimijoita työssäoppimisen kehittämisessä ja uusien projektien suunnittelussa. niin kylhän ne tuo semmosta uutta ajatusta draivia ja vaihtelua siihen meidänkin työyhteisöön, kun tulee nuoria ihmisiä sinne mukaan, niin sehän on kovin avartavaa meidänkin kannalta. (alkukartoitukseen osallistunut työnantaja) Tarralaput osoittautuivat käteviksi välineiksi ideointihetkissä. Lappuja oli helppo ryhmitellä jatkotyöskentelyä varten. 12

13 5.2. TYÖSSÄOPPIMISPAIKKOJEN VÄLITYSPALVELU Mitä tehtiin? Työssäoppimispaikkojen välityspalvelu oli projektin keskeisin ja laajin toimenpide. Välityspalvelussa projektin työntekijät etsivät työssäoppimispaikkaa yhdessä opiskelijan kanssa hyödyntäen projektin työnantajaverkostoa sekä ottamalla yhteyttä uusiin paikkoihin. Palvelu oli suunnattu CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisille opiskelijoille, jotka opiskelevat ammattiin toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa ja ammatillisissa erityisoppilaitoksissa. Työnantajille tarjottiin palvelua, jossa projektin työntekijät etsivät oppilaitosverkostosta työpaikalle sopivaa työssäoppijaa. Työnantajilla oli mahdollisuus myös ilmoittaa avoimista työssäoppimispaikoista projektin verkkosivuilla. VÄLITYSPALVELU AUTTOI TYÖPAIKKAA TYÖSSÄOPPI- JAN LÖYTÄMISESSÄ. Välityspalvelun alkuperäisenä ideana oli luoda projektin verkkosivuille ilmoituspalvelu avoimista työssäoppimispaikoista. Projektin alkuvaiheessa mahdollisuutta markkinoitiin työpaikoille, mutta kovin moni työpaikka ei innostunut tästä. Syynä oli esimerkiksi se, ettei työpaikalle tulevien yhteydenottojen haluttu lisääntyvän, kyseisellä hetkellä ei voitu tarjota työssäoppimispaikkaa tai ei haluttu profiloitua tarjoamaan työssäoppimispaikkaa tietylle kohderyhmälle. Sen sijaan moni työpaikka toivoi yhteydenottoa, kun välityspalvelulla on tarjota sopiva opiskelija työssäoppimisjaksolle. Välityspalvelun toimintaa muutettiin niin, että työpaikat voivat tulla mukaan ilman verkkosivujen ilmoitusta. Työpaikoille tarjottiin myös palvelua, jossa etsittiin aktiivisesti työpaikalle sopivaa työssäoppijaa. Tätä palvelua hyödyntäneet työpaikat eivät välttämättä tienneet mistä työssäoppijan voi löytää tai heillä ei ollut aikaa selvittää asiaa. Työpaikat toivoivat, että asia tehdään heille helpoksi. Muutamilla työpaikoilla oli rekrytointitarve ja työssäoppimisjakson ajateltiin toimivan koeaikana. VÄLITYSPALVELU AUTTOI OPISKELIJAA TYÖSSÄOPPI- MISPAIKAN LÖYTÄMISESSÄ. Välityspalvelun työntekijät saivat opiskelijoilta, heidän vanhemmiltaan ja oppilaitosten työntekijöiltä yhteydenottoja, joissa toivottiin konkreettista apua työssäoppimispaikkojen etsimisessä. Opiskelijoiden yksilöohjaus ei sisältynyt välityspalvelun alkuperäiseen ideaan, mutta saatujen toiveiden perusteella sekä verkkosivuille luotavan ilmoituspalvelun haasteiden vuoksi päätettiin välityspalvelussa tarjota opiskelijoille ohjausta työssäoppimispaikkojen etsimisessä. Työpaikkaohjaaja perehdyttää työssäoppijaa yrityksen varastossa. Yhteistyö opiskelijan kanssa alkoi yleensä tapaamisella, jossa oli usein opettaja mukana. Tapaamisessa kartoitettiin opiskelijan osaaminen, vahvuudet, mielenkiinnon kohteet, työssäoppimisjakson tavoitteet sekä esteettömyyteen liittyvät tekijät. Samalla ideoitiin erilaisia mahdollisuuksia ja annettiin vinkkejä sopivista paikoista. Tapaamisen jälkeen pidettiin yhteyttä sähköpostitse ja puhelimitse, kunnes sopiva työssäoppimispaikka löytyi. Tarvittaessa välityspalvelun työntekijät olivat yhteydessä työpaikkoihin ja kartoittivat sopivia vaihtoehtoja. Osa opiskelijoista otti itsenäisesti yhteyttä työpaikkoihin. ARVIOINTIA. Välityspalvelun toiminnasta kerättiin arviointitietoa asiakkuuksien tilastoinnilla, työntekijöiden itsearvioinnilla ja vapaamuotoisella keskustelulla asiakkaiden kanssa. 13

14 Välityspalvelussa oli mukana opiskelijoita ja työntekijöitä seitsemästä ammatillisesta oppilaitoksesta ja viidestä ammatillisesta erityisoppilaitoksesta. Oppilaitokset olivat pääosin Etelä-Suomesta. Asiakkaina oli 25 perustutkinto-opiskelijaa ja 12 valmentavan ja kuntouttavan koulutuksen opiskelijaa. Tutkintoa suorittavista suurin osa opiskeli merkonomiksi. Lisäksi välityspalvelussa annettiin vinkkejä työpaikoista seitsemälle työvalmentajalle, jotka etsivät työkokeilupaikkaa CP-vammaiselle työnhakijalle. Välityspalvelussa pystyttiin auttamaan opiskelijoita työssäoppimispaikkojen löytämisessä sekä ohjaamaan heitä paikan etsimiseen itsenäisesti. Vinkit työssäoppimispaikoista koettiin hyödyllisiksi, koska opiskelijoiden oli vaikea keksiä mihin he ottaisivat yhteyttä. Toisaalta osa opiskelijoista oli saattanut etsiä paikkaa omatoimisesti jo pitkään ennen välityspalvelun asiakkuutta. Työssäoppimispaikkoja löytyi tasaisesti yrityksistä, järjestöistä ja julkiselta sektorilta. Välityspalvelun kautta ainakin 20 opiskelijaa sai työssäoppimispaikan. Löydettyjä paikkoja on todennäköisesti useampia, koska välityspalvelun työntekijät eivät aina saaneet tietoa löytyneistä paikoista opiskelijoilta ja työntekijöiltä. Paikka ei löytynyt välttämättä annettujen vinkkien avulla vaan ratkaisevaa olikin yhteinen ideointi sopivasta paikasta opiskelijan ja työntekijän kanssa, neuvot työnhaun asiakirjoissa sekä opiskelijan kannustaminen. Opiskelijat ja oppilaitosten työntekijät olivat tyytyväisiä palveluun. Varsinkin yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa oli vähän kokemusta liikuntavammaisista opiskelijoista ja työssäoppimispaikan löytäminen koettiin erittäin vaikeaksi. Oppilaitosten työntekijät ja opiskelijat kaipasivat tietoa fyysisesti esteettömistä työssäoppimispaikoista. Usein ilmeni, etteivät opiskelijat saaneet oppilaitoksesta riittävästi apua työssäoppimispaikan hakemiseen. Osa välityspalvelun asiakkaista olisi hyötynyt tiiviimmästä ja pidemmästä ohjauksesta, jossa olisi harjoiteltu työhaastattelua ja puhelinyhteydenottoa työpaikkaan sekä tehty työkyvyn arviointia. Projektin aikana kuusi työnantajaa halusi ilmoittaa työssäoppimispaikasta projektin verkkosivuilla. Lisäksi viidelle työpaikalle etsittiin aktiivisesti sopivaa työssäoppijaa välityspalvelun asiakkaista tai oppilaitosverkostosta. Oppilaitoksista työssäoppijan etsiminen vei aikaa, koska vastausten saaminen opettajilta oli hidasta. Joissakin yhteydenotoissa sai vaikutelman, ettei oppilaitoksessa tunneta opiskelijoita eikä osata miettiä yksilöllisesti heille sopivia työssäoppimispaikkoja. Välillä haasteeksi muodostuivat aikataulut, sillä opiskelija ei voinut lähteä työssäoppimaan silloin kun se työpaikalle olisi parhaiten sopinut, esimerkiksi kesällä. Työpaikkojen näkökulmasta olisi pitänyt pystyä toimimaan nopeammin ja joustavammin. Nopeasti edenneissä välityksissä oppilaitoksen työntekijä tarttui asiaan ripeästi, tiesi sopivia opiskelijoita ja piti aktiivisesti yhteyttä välityspalveluun. Erilaisista haasteista huolimatta oppilaitoksissa suhtauduttiin myönteisesti tarjottuihin työssäoppimismahdollisuuksiin ja niitä toivottiin jatkossakin. Koko projektin aikana työnantajakontakteja oli noin 450. Tähän laskettiin työpaikat, joihin välityspalvelu otti yhteyttä tai tapasi messuilla. Useat työpaikat halusivat olla passiivisesti mukana välityspalvelussa eli heihin saattoi ottaa yhteyttä, jos sopiva opiskelija tuli vastaan. Osa kontaktoiduista työpaikoista ilmoitti, ettei työssäoppimisjakson toteuttaminen onnistu heidän työpaikallaan. Lisäksi välityspalvelu sai verkoston kautta tietoa työssäoppimismahdollisuuksia tarjoavista työpaikoista. Opiskelijoiden ohjaustarpeeseen ja tiedonkulkuun liittyviin ongelmiin voisi olla ratkaisuna ammatillisten oppilaitosten oma työssäoppimispaikkojen välitystoiminta. Erityisesti sitä tarvittaisiin yleisissä ammatillisis-sa oppilaitoksissa, joissa välityspalvelun antama tuki koettiin tärkeäksi. Ammatillisissa erityisoppilaitoksissa opiskelijat saavat enemmän tukea työssäoppimispaikan etsimiseen, koska ryhmäkoot ovat pienempiä ja opettajien lisäksi niissä työskentelee ohjaajia ja työvalmentajia. 14

15 Työ kohtasi hienolla tavalla tekijänsä ja harjoittelu hyödytti meitä molempia osapuolia. (työssäoppimispaikan tarjonnut yrittäjä) Meillä ei ole nyt sellaisia työtehtäviä, joita voisi itsenäisesti tehdä ilman pitkäaikaista perehdytystä. Tämä on näiden pienten organisaatioiden ongelma. Haluamme kyllä jatkossa olla mukana. Puhuimme, että keräisimme sellaisia työtehtäviä, joita voisi jatkossa harjoittelijat ym. tehdä. (järjestön toiminnanjohtaja) Kiitos avustasi, helpotti minua todella paljon. (työssäoppimispaikan löytänyt opiskelija) Kiitos kovasti vinkeistä. Olen ollut yhteydessä - -, mutta siellä on nyt yksi harjoittelija. Jos hän ei jatka helmikuun lopun jälkeen, niin siitä vapautuisi mahd. paikka liittyvästä paikasta tuli nopeasti vastaus ja tutustumiskäynnin kautta voimme suunnitella jatkoa. (vinkkejä saanut oppilaitoksen työntekijä) Tämä on hyvä osoitus siitä, että soveltuvaa työtä myös vaikeammin työllistyville löytyy, kunhan osaa etsiä. Tietysti toivoisi myös enemmän -- (yrityksen) kaltaisia avoimia ja rohkeita työnantajia. (opettaja) LEVITTÄMINEN JA JUURRUTTAMINEN. Välityspalvelun toiminnasta laadittiin prosessikuvaukset ja artikkeli kokemuksista. Lisäksi koottiin vinkkilistat työssäoppimispaikkaa etsivälle opiskelijalle ja työssäoppimisesta vastaavalle opettajalle sekä vinkkilista työnantajalle työssäoppimisen suunnitteluun ja oppilaitosyhteistyöhön. Materiaalit julkaistiin projektin verkkosivuilla syyskuussa Vinkkilistat ovat herättäneet mielenkiintoa ammatillisissa oppilaitoksissa ja välityömarkkinoiden toimijoissa. Välityspalvelun toiminta on saanut ammatilliset oppilaitokset pohtimaan omaa työssäoppimisen prosessia työssäoppimispaikan hakemisen näkökulmasta. Validia Ammattiopisto tarjoaa asiantuntijapalveluna konsultaatiota ja koulutusta liikuntavammaisten opiskelijoiden ammatillisesta koulutuksesta ja työssäoppimisesta. Konsultaatioiden ja koulutusten sisältöjen suunnittelussa aiotaan huomioida jatkossa työssäoppimispaikan hakemiseen liittyvät asiat. 15

16 5.3 ESTEETTÖMIEN TYÖSSÄOPPIMIS- PAIKKOJEN KARTOITUS JA DOKUMENTOINTI MITÄ TEHTIIN? Projekti sai toisena toimintavuotena Tampereen seudun ammattiopistosta ehdotuksen esteettömien työssäoppimispaikkojen kartoituksen ja dokumentoinnin kokeilemisesta. Ajatus esteettömien työssäoppimispaikkojen kokoamisesta ilmeni myös alkukartoitusraportin tuloksissa. Kokeilun tavoitteena oli selvittää Pirkanmaan alueen työssäoppismipaikkarekisterissä ( olevien liiketalouden alan työssäoppimispaikkojen fyysistä esteettömyyttä. Kartoituksen toteutti projektin kohderyhmään kuuluva merkonomiopiskelija, joka toimi projektissa työssäoppijana ja kesätyöntekijänä keväällä ja kesällä Esteetön ympäristö mahdollistaa sujuvan liikkumisen työssäoppimispaikalle. ARVIOINTIA. Opiskelija oli puhelimitse yhteydessä 373 liiketalouden alan työssäoppimispaikkaan ja teki esteettömyyskyselyn. Kartoituksen tuloksena 126 liiketalouden alan työssäoppimispaikan esteettömyystiedot vietiin rekisteriin. Kartoituksen onnistumisesta kerättiin tietoa projektin kohderyhmään kuuluvalta opiskelijalta, joka tutustui rekisterissä oleviin tietoihin. Hän sai arvioinnin tueksi kysymyslistan. Arvioinnin toteuttamisen jälkeen opiskelija tavattiin ja tiedot kerättiin häneltä vapaamuotoisesti keskustelemalla. 16

17 rätty esteettömyyteen liittyvät tiedot. Nyt jokaisen paikan tiedot täytyy katsoa erikseen. Esteettömyyden voisi myös lisätä rekisterin hakutoimintoihin. teriin liittymisen yhteydessä. Opiskelijan mielestä esteettömyystiedot oli kerätty kattavasti ja kyselyssä oli kiinnitetty huomiota oikeisiin asioihin. Hän koki tietojen auttavan sopivan työssäoppimispaikan etsimisessä, koska kaikkiin paikkoihin ei tarvitse ottaa yhteyttä ja kysyä esteettömyydestä. Toisaalta vasta tutustumiskäynti työpaikalla antaa oikean kuvan esteettömyydestä. Kehittämiskohteena hän mainitsi, että esteettömyys voisi olla rekisterissä hakutoimintona. Nyt jokaisen paikan tiedot piti katsoa erikseen. Hän myös huomioi rekisterin tietojen päivittämisen tärkeyden. Esteettömyyteen liittyviä tietoja voisivatkin lisätä rekisteriin niin työpaikat itse kuin työssäoppimista ohjaavat opettajat ja työvalmentajat. Tiedot olisi hyvä tarkistaa tietyin väliajoin. LEVITTÄMINEN JA JUURRUTTAMINEN. Kuvaus toimintamallista julkaistiin projektin verkkosivuilla huhtikuussa Tietoa toimintamallista levitettiin mm. CP-lehdessä, projektin uutiskirjeessä, AMIS-lehdessä, seminaareissa ja messuilla. Projektin viimeisenä toimintavuotena toimintamallia esiteltiin konsultaatioissa ammatillisten oppilaitosten työntekijöille. Yritys: Firma Oy Nimi: Etunimi Sukunimi Osoite: Firmatie 1 A Postinumero: Postitoimipaikka: Kaupunki Sähköposti: info@firma.fi - Asiakaspalvelu - Verkkokaupan ylläpito - Arkistointi - Hissi - Inva-wc - Esteetön sisäänkäynti Esteettömien työssäoppismispaikkojen kartoitus ja dokumentointi -toimintamallissa on ehdotus, miten työssäoppimispaikan tiedot voi kirjata. Validia Ammattiopisto kehittää omaa työssäoppimispaikkarekisteriään ja aikoo huomioida tietojen keräämisessä esteettömyyden näkökulman. Myös muissa ammatillisissa erityisoppilaitoksissa on herännyt kiinnostus dokumentoida työssäoppimispaikkarekisteriin esteettömyystiedot. 5.4 TALENTPIKATREFFIT Mitä tehtiin? Projektin toisena toimintavuotena pilotoitiin TalentPikatreffejä. Pilotti toteutettiin yhteistyössä Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksen, Keskuspuiston ammattiopiston ja Orton Pron kanssa. Tilaisuudessa yhdistettiin Talent- Match-tilaisuuksissa käytetty hissipuhe sekä deittipalveluiden käyttämä kahdenkeskinen kohtaaminen, jossa opiskelijalla ja työnantajalla oli mahdollisuus tutustua toisiinsa kuuden minuutin ajan, minkä jälkeen haastattelukumppani vaihtui. TalentPikatreffeille osallistui merkonomi- ja datanomiopiskelijoita Keskuspuiston ammattiopistosta ja Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksesta. He etsivät työssäoppimispaikkaa viimeiselle jaksolle. Ennen TalentPikatreffejä opiskelijat osallistuivat Orton Pron toteuttamaan valmennukseen (4 x ½ päivää), jossa harjoiteltiin oman osaamisen tunnistamista ja esittelyä. Työelämän edustajia oli mukana seuraavista organisaatioista: Clas Ohlson, DHS Oy Audit Partners, IBM, Lakiston Palvelut Oy, Lauttasaaren seurakunta, Tarjoustalo ja Suomen CP-liitto ry. 17

18 Arviointia. TalentPikatreffeille osallistui seitsemän opiskelijaa ja seitsemän työelämän edustajaa. Tilaisuudessa toteutui lyhyessä ajassa 49 rekrytointihaastattelua. Viidelle opiskelijalle tarjottiin työssäoppimispaikkaa tapaamisen jälkeen. Kaksi muuta löysi paikan pian tilaisuuden jälkeen. Osallistujilta kerättiin kirjallista ja suullista palautetta tilaisuudessa. He pitivät tilaisuutta hyödyllisenä ja olivat valmiita osallistumaan TalentPikatreffeille uudestaan. Opiskelijat kokivat valmennuksen ja TalentPikatreffien parantaneen heidän työssäoppimispaikan hakutaitojaan. He toivoivat, että vastaavia tilaisuuksia järjestettäisiin uudestaan ja useamman kerran vuodessa. Työelämän edustajat pitivät tilaisuutta hyvänä mahdollisuutena tutustua opiskelijoihin. Opiskelijoiden hyvä valmistautuminen tilaisuuteen sai työnantajilta kiitosta, ja kahdenkeskiseen keskusteluun varattua aikaa pidettiin riittävänä. Työelämän edustajat mainitsivat kehittämisehdotukseksi opiskelijan kuvalla varustetun TalentKortin, jossa olisi opiskelijan tiedot tiiviimmin kuin ansioluettelossa ja tilaa työnantajan muistiinpanoille. Lisäksi he toivoivat enemmän ohjeita opiskelijoiden haastatteluille ja työpaikasta kertomiselle esim. viisi ydinsanaa -tyyppinen ohjeistus. Työelämän edustajat halusivat rohkaista opiskelijoita kertomaan, jos heillä on pelkoja siitä, miten työyhteisö ottaa heidät vastaan. Yhteistyökumppaneille järjestettiin palautekeskustelu tapahtuman jälkeen. He pitivät kokeilua onnistuneena ja aikoivat järjestää TalentPikatreffejä uudestaan. Yhteisessä keskustelussa todettiin, että mukaan tulevia työpaikkoja pitää etsiä hyvissä ajoin sekä tarjota heille opastusta tilaisuutta varten. Erityisesti valmistumassa olevien opiskelijoiden TalentPikatreffeillä tulisi kartoittaa etukäteen työpaikkojen rekrytointitarve, jotta työssäoppiminen johtaisi työsuhteeseen. Mahtava fiilis! Kiitos! Tämä oli oivallinen tapa tutustua opiskelijoihin. Sähköpostin kautta tulevat pyynnöt eivät aina anna oikeaa kuvaa hakijasta, tästä sai jo heti paljon enemmän. Lisää tällaisia! Toivottavasti tästä tulisi vuosittainen tapa. (työelämän edustaja) Hyvä fiilis. Tehokas formaatti. Uskon tähän enemmän kuin messuihin ja yritysvierailuihin. (työelämän edustaja) Todella hyvä. Avoin ja antoisa tilaisuus. Tällaista tilaisuutta, missä tapaa näin monta työnantajaa, ei tule toista kertaa. (opiskelija) Kannattaa järjestää TalentPikatreffejä toistekin. Se on opiskelijoille tärkeä tilaisuus. Saa ainutlaatuista kokemusta haastatteluita varten. (opiskelija) 18

19 LEVITTÄMINEN JA JUURRUTTAMINEN. Kuvaus toimintamallista julkaistiin projektin verkkosivuilla huhtikuussa Tietoa toimintamallista levitettiin mm. CP-lehdessä, projektin uutiskirjeessä, seminaareissa, messuilla sekä yhteistyökumppaneiden tiedotuskanavissa. TalentPikatreffien jatkokehittäminen on yhtenä teemana Ammattitaidon hankkiminen työssäoppien Mutkattomat polut -projektissa, joka on Keskuspuiston ammattiopiston, Validia Ammattiopiston, Kiipulan ammattiopiston ja Orton Pron yhteishanke. Toimintamalli Talent- Pikatreffeistä on herättänyt mielenkiintoa myös muissa ammatillisissa oppilaitoksissa ja välityömarkkinoiden toimijoissa. 5.5 ETÄTYÖSSÄOPPIMISJAKSO MITÄ TEHTIIN? Projektissa työskenteli keväällä 2013 merkonomiopiskelija Tampereen seudun ammattiopistosta etätyössäoppimisjaksolla. Opiskelijan tehtäviin kuului projektin pilotin, esteettömien työssäoppimispaikkojen kartoituksen ja dokumentoinnin toteuttaminen (ks. kohta 5.3). Lisäksi hänellä oli projektin viestintään ja markkinointiin liittyviä tehtäviä. Opiskelija teki annetut työtehtävät kotona. Ohjausta hän sai päivittäin puhelimitse ja sähköpostitse. Lisäksi työpaikkaohjaaja (projektikoordinaattori) tapasi opiskelijan viikoittain hänen kotipaikkakunnallaan. ARVIOINTIA. Etätyössäoppimisjakson onnistumista arvioitiin yhdessä opiskelijan ja opettajan kanssa loppukeskustelussa, jossa jakson tavoitteiden todettiin täyttyneen. Jakson aikana opiskelija sai kokemusta esimerkiksi puhelintyöstä ja itsenäisestä työskentelystä. Hän sitoutui annettuihin työtehtäviin ja antoi arvokkaan työpanoksen projektille. Etätyössäoppimisen vahvuuksia ja heikkouksia tarkasteltiin yleisesti SWOT-analyysin avulla opiskelijan ja opettajan kanssa. Vahvuudeksi nähtiin mahdollisuus toteuttaa työssäoppimisjakso, jos työpaikan tilat ovat fyysisesti esteelliset tai työpaikka sijaitsee toisella paikkakunnalla. Hyvänä puolena koettiin myös opiskelijan mahdollisuus kokeilla jakson aikana itsenäistä työskentelyä. Samalla opiskelija saa kokemusta etätyön soveltuvuudesta jo opintojen aikana. Etätyössäoppimisen heikkoutena pidettiin sitä, ettei opiskelija pääse opettelemaan työyhteisössä toimimista. Uhaksi koettiin, jos opiskelija ei kykenekään tekemään työtehtäviä itsenäisesti ja pysymään aikataulussa. TalentPikatreffeillä lämmiteltiin tunnelmaa tutustumistehtävän avulla ennen rekrytointihaastatteluja. Kokemusten pohjalta etätyössäoppimisen toteuttamisesta koottiin vinkkilistat opiskelijalle ja työpaikkaohjaajalle sekä tehtiin videot opiskelijan, opettajan ja työpaikkaohjaajan kokemuksista. Tiedettävästi etätyössäoppimisen toteuttamisesta ei ole aiemmin koottu materiaalia tai kokemuksia, joita voitaisiin hyödyntää etätyössäoppimisen suunnittelussa ja toteutuksessa. Etätyössäoppiminen tulee toteuttaa yhtä laadukkaasti kuin työpaikalla tapahtuva työssäoppimisjakso. 19

20 Minulla oli aina suunnitelma ja kirjalliset ohjeet siitä miten etenen. Ja tarvittaessa kysyin apua ja sain työviikon jälkeen aina palautetta työpaikkaohjaajaltani. Jos työtehtävissä oli jotain korjattavaa tai ongelmaa, niistä keskusteltiin ja tehtiin asioita toisin. (etätyössäoppija) Tällaisessa työssäoppimisjaksossa oppii lisää itsekuria ja kykyä selvitä. Se tuo opiskelijalle itseluottamusta lisää, se näyttää myös CV:ssä hyvältä, se tuo myös työssäoppimiseen erilaisuutta ja omanlaisia haasteita. (etätyössäoppija) Antaa opiskelijalle erittäin hyvän mahdollisuuden suunnitella työtä ja laatia aikatauluja sekä seurata suunnitelman toteutumista, mikä on erittäin tärkeää tänä päivänä nuorelle. (opettaja) Jotta etätyössäoppija tuntee itsensä työkaveriksi ja työyhteisön jäseneksi, on hänen kanssaan hyvä jutella muustakin kuin niistä työtehtävistä ja työssäoppimisesta. Yhteydenpidossa kannattaa keskustella päivän ruokalistasta, harrastuksista ja ajankohtaisista asioista. Ihan samoista asioista kuin muidenkin työkavereiden kanssa. (työpaikkaohjaaja) LEVITTÄMINEN JA JUURRUTTAMINEN. Etätyössäoppimisen vinkit ja videot julkaistiin projektin verkkosivuilla huhtikuussa Videoilla oli 69 katselukertaa 11/2014. Etätyössäoppimisen kokemuksia käsiteltiin myös CP- ja AMIS-lehdissä. Artikkelit löytyvät projektin verkkosivuilta. Etätyössäoppimisen materiaaleja aiotaan hyödyntää jatkossa esimerkiksi Validia Ammattiopistossa ja Keskuspuiston ammattiopistossa. Oppilaitoksissa etätyössäoppiminen koetaan yhtenä ratkaisuna erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan työssäoppimisen järjestämiselle. Materiaalia voidaan hyödyntää myös työvoimahallinnon työkokeilujen järjestämisessä, koska työkokeilu on nykyisin mahdollista toteuttaa etätyönä. Etätyössäoppiminen vaatii työssäoppijalta ja työpaikkaohjaalta keskinäistä luottamusta, joka vahvistuu ohjaustapaamisissa. 20

21 5.6 LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA -KOULUTUS MITÄ TEHTIIN? Projektissa toteutettiin Liikuntavammainen opiskelija työssäoppimassa -koulutus marraskuussa 2013 Invalidiliiton esteettömässä toimitalossa Helsingissä. Koulutus oli suunnattu työpaikkaohjaajille ja työssäoppimisen ohjaamisesta kiinnostuneille. Kouluttajina toimivat kaksi erityisopettajaa, uraohjaaja, merkonomiopiskelija ja valmistunut opiskelija Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksesta. Koulutuksen tavoitteena oli osallistujien kehittyminen työssäoppimisjaksojen suunnittelussa, ohjaamisessa ja arvioinnissa. Lisäksi tavoitteena oli Erityisopettaja Tuuli Ovaska ja merkonomiopiskelija Hilla Lehtimäki kertoivat työssäoppimisen kokemuksista ja Hillan organisoimasta muotinäytöksestä, joka oli saanut julkisuutta lehtien palstoilla. osallistujien valmiuksien parantaminen liikuntavammaisten opiskelijoiden työssäoppimisjaksojen toteuttamisessa. Koulutuksen teemoja olivat työssäoppijan ohjaaminen, tilojen ja ympäristön esteettömyys, apuvälineet, henkilökohtainen apu ja työllistymisen tuet. Koulutus sisälsi tutustumiskierroksen Invalidiliiton esteettömässä toimitalossa. ARVIOINTIA. Koulutukseen osallistui 12 henkilöä. Tavoitteena oli saada mukaan työelämän edustajia, jotka ovat toimineet työpaikkaohjaajina tai kiinnostuneet työssäoppijoiden ohjaamisesta. Tämä tavoite ei kuitenkaan toteutunut, koska osallistujat olivat pääosin työssäoppimisen parissa työskenteleviä ammatillisten oppilaitosten työntekijöitä. Työelämän edustajille voisi olla helpompaa välittää tietoa aiheesta ammatillisten oppilaitosten järjestämässä työpaikkaohjaajakoulutuksessa. Aihe voitaisiin liittää erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden ohjausta käsittelevään teemaan. Osallistujilta kerättiin palautetta sähköisellä lomakkeella koulutuksen jälkeen. Koulutus oli lisännyt osallistujien ohjaustaitoja sekä valmiuksia huomioida liikuntavammaiset opiskelijat työssäoppimisjaksoilla. Osallistujien tiedot työllistymisen tukimuodoista olivat myös parantuneet. Koulutuksen videomateriaalia aiottiin hyödyntää oman työpaikan sisäisissä koulutuksissa. Aivan mahtavat opiskelijat! Kiitos Hillalle ja Jensille hienoista puheenvuoroista. Kierros esteettömässä talossa oli myös koulutuksen parasta antia. (koulutuksen osallistuja) Koulutus lisäsi omia valmiuksia ajatella erilaisia mahdollisuuksia esteiden sijaan. (koulutuksen osallistuja) 21

22 5.7 TYÖNHAKUTAITOJEN VERKKOKURSSI MITÄ TEHTIIN? Projektissa toteutettiin toisena toimintavuotena kaksi työnhakutaitojen verkkokurssia. Kurssit oli suunnattu CP-, MMC- hydrokefaliavammaisille opiskelijoille, jotka opiskelivat ammattiin ammatillisessa oppilaitoksessa tai ammatillisessa erityisoppilaitoksessa. Kurssille sai osallistua myös, jos oli valmistunut ammattiin viimeisen vuoden sisällä. Kurssin tavoitteena oli parantaa osallistujien työja työssäoppimispaikan hakemisen taitoja. Osallistujia tuettiin tunnistamaan omat taitonsa ja vahvuutensa. Lisäksi harjoiteltiin niiden esittelemistä työnantajille. Hakemusten ja CV:n tekemistä sai harjoitella tehtävien avulla. Opiskelijoille annettiin tehtävistä kirjallinen palaute. Kurssin verkkoalustana käytettiin Moodlea, joka saatiin käyttöön Opintotoiminnan Keskusliitosta. ARVIOINTIA. Kursseille osallistui yhdeksän opiskelijaa, joista suurin osa opiskeli merkonomiksi. Heidän motivaationsa kurssin suorittamiseen vaihteli. Kaikki eivät olleet valmiita siihen, että kurssin käyminen edellytti työpanosta ja omatoimisuutta. Siten lähiopetuksena toteutettu koulutus olisi sopinut paremmin joillekin opiskelijoista. Kursseista kerättiin palautetta sähköisellä lomakkeella. Osallistujat antoivat kurssista myönteistä palautetta. He olivat esimerkiksi oppineet omien vahvuuksien tunnistamista ja hakemusten kirjoittamista. Osa opiskelijoista olisi toivonut aktiivisempaa keskustelua muiden verkkokurssilaisten kanssa. Kurssin laajuudeksi määriteltiin ½ opintoviikkoa, ja muutama opiskelija liitti kurssin tutkintonsa vapaasti valittaviin opintoihin. Verkkokurssi oli hyödyllinen. (opiskelija) Kurssi oli mielestäni hyvä jatkakaa samaan malliin, ensi kerralla voisi miettiä toisenlaista ajankohtaa, jotta saataisiin kenties muutkin kurssilaiset aktivoitumaan! :) KIITOS! (opiskelija) Kurssin käytön testasi etukäteen datanomi, jolla on CP-vamma. Hänelle annettiin lista kurssin sisällön ja teknisen esteettömyyden tarkistamiseen. Palautteen pohjalta sisältöä selkeytettiin ja teknisiä virheitä korjattiin. Verkkokurssin oppimisalustana käytettiin Moodlea, koska se on käytössä useissa ammatillisissa oppilaitoksissa ja opiskelijoille tuttu oppimisympäristö. 22

23 34 CP-LIITOSSA TAPAHTUU CP-LEHTI 2014:2 LEVITTÄMINEN JA JUURRUTTAMINEN. Kuvaus työnhakutaitojen verkkokurssin toteuttamisesta julkaistiin projektin verkkosivuilla huhtikuussa Kurssista kiinnostuneille jaettiin tunnuksia, joilla pääsi tutustumaan kurssin sisältöön ja toteutukseen Moodle-alustalla. Marraskuuhun 2014 mennessä 29 oppilaitoksissa ja työllistämisprojekteissa työskentelevää henkilöä oli saanut vierailijatunnukset. Materiaalia aiottiin hyödyntää organisaation oman verkkokurssin suunnittelussa. Verkkokurssi nähtiin hyväksi keinoksi rästiin jääneiden opintojen tekemiselle sekä opintojen suorittamiselle pitkien työssäoppimisjaksojen aikana. 5.8 IDEOITA TYÖPAIKOILLE TYÖSSÄOPPIMISEN TOTEUTTAMISEEN MITÄ TEHTIIN? Projektin aikana CP-liitto tarjosi opiskelijoille työssäoppimismahdollisuuksia. Etätyössäoppijan (ks. kohta 5.5.) lisäksi kaksi muuta opiskelijaa suoritti työssäoppimisjakson liiton keskustoimistossa. CP-liittoon tulee vuosittain useita yhteydenottoja työssäoppimispaikkaa etsiviltä opiskelijoilta, eikä kysyntään pystytä riittävästi vastaamaan. Tämän vuoksi projektin aikana haluttiin kehittää työssäoppimisen toteuttamisen käytäntöjä. Projektin työntekijät koordinoivat työssäoppimisjaksoja sekä kokosivat ja työstivät materiaalia ohjaukseen ja perehdyttämiseen. Materiaalia testattiin työssäoppimisjaksojen aikana. Työntekijät kehittivät myös omaa ohjausosaamistaan suorittamalla työpaikkaohjaajakoulutuksen. Janette ja Jarkko pääsivät työelämän makuun keskustoimistossa CP-liiton keskustoimistossa on kevään aikana ollut kaksi merkonomiopiskelijaa työharjoittelussa. Janette Järvenpää Keskuspuiston ammattiopistosta aloitti kahden kuukauden harjoittelunsa helmikuun alkupuolella. Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksessa. opiskelevan Jarkko Seppälän reilun kuukauden mittainen työssäoppimisjakso alkoi huhtikuussa. Molemmat saivat työhönoppimispaikan viime vuoden lopussa Työharjoittelu portti työelämään -hankkeen TalentPikatreffeillä. Janette ja Jarkko ehtivät olla muutaman päivän yhtä aikaa keskustoimistossa. Ole oma-aloitteinen. Luota itseesi ja omiin kykyihisi, evästi Janette seuraajaansa. Keväällä 2014 CP-lehdessä kerrottiin CP-liiton keskustoimiston työssäoppijoista. Pyörätuolitanssipari sai matka-avustusta Hollantiin LEVITTÄMINEN JA JUURRUTTAMINEN. CP-liiton hallitus on myöntänyt Zaida-Ester Launikselle Leevi Ketolal- CP-liiton keskustoimistoon laadittiin top-työkalupakki, joka sisältää le matka-avustuksen Holland Dans materiaalia työssäoppimisjaksojen Spektakel -pyörätuolitanssikilpai- Pirkanmaan pyörätuolitanssi- toteuttamisen tueksi. Työssäoppijoi-luunden parissa työskentelevät henkilöt joita edustavat Zaida-Ester ja Leevi ovat harrastaneet lajia keväästä perehdytettiin materiaalin käyttöön alkaen. Viime vuoden Holland Osa ideoista ja vinkeistä dokumentointiin projektin verkkosivuille ja Dans Spektakel -kisoissa pari voitti kaksi kultaa aloittelijoiden sarjassa. Tänä vuonna Zaida-Ester ja Lee- julkaistiin syyskuussa Ammatillisisslustivat oppilaitoksissa kultamitaliaan Hollannissa. materiaalia Pyörätuolipari Zaida-Ester ja Leevi puovi kilpailivat amatöörien sarjassa. aiottiin hyödyntää esimerkiksi työpaikkaohjaajakoulutuksissa ja muussa työnantajayhteistyössä. Hollantiin kisaamaan lähti myös pyörätuolitanssija Mikko Hakkarainen parinsa Tuija Pajusen kanssa. Myös Mikolle on CP-liitto on myöntänyt matka-avustusta. Holland Dans Spektakel on maailman suurin pyörätuolitapahtuma. Kisa järjestettiin 26. kerran pääsiäisenä Hollannissa. Kilpailun tulokset eivät olleet selvillä CP-lehden painoon mennessä. Ideoiden ja ajatusten vaihtamista Aspa-säätiön työntekijöiden kanssa. Hahmottamisen vaikeuksien teoriasta ja käytännöstä Teksti: Hannele Kataja ja Emmi Okafor Kuva: Ismo Helén CP-liiton Itsenäiseen elämään sopivin palveluin -hankkeen yhtenä tavoitteena on lisätä ymmärrystä hahmottamisen vaikeuksista ja niiden vaikutuksista ihmisen toimintakykyyn. Ymmärrystä lisättiin rainen kertoi, miten hahmottamisen vaikeudet vaikuttavat hänen omaan elämäänsä. Samalla annettiin myös käytännön esimerkkejä, miten arjesta selviytymistä voidaan helpottaa. Ulla Puolakan ja Mari Hakkaraisen 23

24 6 Arvioinnin toteuttaminen Projektille laadittiin arviointisuunnitelma syksyllä Suunnitelmaan kirjattiin arvioinnin kohteet, menetelmät ja dokumentointitavat. Arviointimenetelmien käyttöä ja kerättäviä tietoja täsmennettiin projektin edetessä. Kerättyä arviointitietoa käsiteltiin projektin työntekijöiden suunnittelukokouksissa ja ohjausryhmän tapaamisissa. Projektin työntekijät tekivät puolivuosittain itsearviointia Hertta- ja Ruutu-itsearviointilomakkeiden avulla. Välityspalvelun toiminnasta työntekijät kirjasivat kokemuksiaan ja havaintojaan ylös jokaisesta asiakastapauksesta. Tapahtumien, koulutusten ja pilottien toteuttamisen jälkeen työntekijät tekivät vapaamuotoista itsearviointia. Projektista kerättiin palautetta välityspalvelun asiakkailta sekä pilotteihin, koulutuksiin ja seminaareihin osallistuneilta. Palautetta kerättiin tilaisuuksissa lomakkeella tai tilaisuuksien jälkeen sähköisellä lomakkeella. Lisäksi osallistujilta saatiin palautetta vapaamuotoisten kysymysten ja keskustelun avulla tapaamisissa tai puhelimitse ja sähköpostitse. Ohjausryhmässä projektia arvioitiin SWOT-analyysin ja vapaamuotoisen keskustelun avulla. Viimeisessä tapaamisessa kerättiin palautelomakkeella tietoa projektin ja ohjausryhmätyöskentelyn onnistumisesta ja kehittämiskohteista. Projektin arviointia on kuvattu tarkemmin luvussa 5 toimenpiteiden yhteydessä. 24

25 7 Tuotteiden ja toimintamallien levittäminen ja juurruttaminen Projektin tuotteita ja toimintamalleja markkinoiva esite julkaistiin marraskuussa Esitettä jaettiin useissa tapahtumissa ja tapaamisissa projektin loppuun asti. Tuotteet ja toimintamallit dokumentointiin vuoden 2014 aikana ja ne julkaistiin verkkosivuilla 4/2014 ja 9/2014. Verkkosivut toimivat kolmen vuoden ajan projektin päättymisen jälkeen mutta niitä ei enää päivitetä. Tuotteita ja toimintamalleja sekä mahdollisuutta konsultaatioon markkinoitiin viimeisenä vuotena säännöllisesti uutiskirjeessä ja CP-lehdessä. Monet yhteistyökumppanit tiedottivat tuotteista ja toimintamalleista omissa kanavissaan. Facebook-kampanjassa (8 11/2014) Viikon ajatus työssäoppimisesta esiteltiin projektin toimintamalleja ja työssäoppimisen hyviä käytäntöjä. Lokakuussa 2014 toteutetussa postituskampanjassa lähetettiin tuotteiden ja toimintamallien mainos (80 kpl) eri puolille Suomea esim. ammatillisiin oppilaitoksiin ja järjestöihin. Viimeisenä vuotena tietoa toimintamalleista levitettiin tapahtumissa esim. Vates-säätiön Kyvyt käyttöön -seminaari, Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät ja Opopäivät. Projekti järjesti Työssä oppii! -päätösseminaarin 9/2014. Projektin loppuvaiheessa toimintamalleista tiedotettiin myös uusissa kanavissa esim. innokyla.fi, erityisopettaja.fi ja hyvatkaytannot.oph.fi. Aktiivisen tiedottamisen myötä kävijämäärä verkkosivuilla lisääntyi syksyn 2014 aikana. Esimerkiksi tuotteista ja toimintamalleista kertovalla sivulla oli huhti-elokuussa 133 käyntiä kun syys-lokakuun aikana niitä oli peräti 350. Konsultaatioita ei pyydetty aktiivisesti kuin muutamalta taholta. Sen sijaan niitä tarjottiin suoraan tutuille yhteistyökumppaneille, jotka olivat jo aiemmin kiinnostuneita toimintamallien hyödyntämisestä. Jokaisen toimintamallin ja tuotteen soveltamiselle löytyi kiinnostusta. Tuotteiden ja toimintamallien hyödyntämistä on kuvattu tarkemmin luvussa 5 toimenpiteiden yhteydessä. Työssäoppimispaikkojen välityspalvelun juurruttaminen olemassa olevaan palvelurakenteeseen oli haastavinta. Toimintamalli ei jää sellaisenaan elämään mutta sen toiminnasta saatuja kokemuksia ja vinkkimateriaaleja on aiottu hyödyntää ammatillisissa oppilaitoksissa työssäoppimispaikkojen hakemisessa ja työnantajayhteistyössä. Lokakuussa 2014 Vates-säätiön Kyvyt käyttöön -seminaarin työryhmässä projektin työntekijät innostivat osallistujia keskustelemaan siitä, millaisia kehittäjiä he ovat. Facebook-kampanja: VIIKON AJATUS TYÖSSÄOPPIMISESTA Julkaisimme vuonna 2014 elokuun alusta alkaen projektin Facebook-sivustolla viikon ajatuksen työssäoppimisesta. Ajatukset vaihtuivat viikoittain marraskuun loppuun asti. Ajatuksissa tuotiin esiin työssäoppimisen hyviä käytäntöjä sekä projektin toimintamalleja. Enimmillään viikon ajatus tavoitti yli henkilöä, tyypillisesti tavoitettuja oli muutamia kymmeniä. (facebook.com/tyossaoppimispaikat.fi) 25